TUTKIMUSSELOSTUS KORTEPOHJAN KOULU KARTANONKUJA JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU KORTEPOHJAN KOULU KARTANONKUJA JYVÄSKYLÄ

2 Tutkimusselostus 2 (18) Sisällys 1 YLEISTIEDOT Kohde Tilaaja Tavoite Tutkimusten ajankohta Tutkimuksen tekijät Lähtötiedot TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSET Aistinvaraiset havainnot Rakenneavaukset Materiaalinäytteiden mikrobitutkimukset Hetkelliset paine-eromittaukset Merkkiainetutkimus JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 17

3 Tutkimusselostus 3 (18) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja 1.3 Tavoite Kartanonkuja Jyväskylä Jyväskylän tilapalvelu Petteri Kontro Kilpisenkatu Jyväskylä Rehtorin kansliassa 33 C-siivessä ja L-siiven liikuntasalin tiloissa oli koettu hajuhaittaa ja oireilua sisäilmasta. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää kanslian tiiveys suhteessa muihin ympäröiviin tiloihin sekä ehdottaa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. 1.4 Tutkimusten ajankohta Mittaukset tehtiin ja Vahanen Jyväskylä Oy:n toimesta. 1.5 Tutkimuksen tekijät 2 Lähtötiedot Vahanen Jyväskylä Oy Ylistönmäentie Jyväskylä Tuomo Jarva, tuomo.jarva@vahanen.com, p Sami Haapakoski, sami.haapakoski@vahanen.com, p on rakennettu 1970-luvulla. Kiinteistö on rakennettu eri vaiheissa, liikuntasaliin liittyvät L-siiven tilat on rakennettu kolmannessa vaiheessa. Uusin osa on L-siiven yhteyteen vuonna 1983 rakennettu liikuntasali. Kohteesta on käytössä lähtötietoina seuraavia asiakirjoja: Liikuntasalin hajuhaittojen tutkimuslausunto. Vahanen Jyväskylä Oy TUTKIMUSMENETELMÄT Aistinvaraisten tarkastelujen lisäksi kohteessa tehtiin merkkisavukokeita, merkkiainetutkimuksia sekä hetkellisten paine-erojen mittauksia. Aistinvaraisten tarkastelujen tukena käytettiin Dräger-merkkiainesavua, jonka avulla voidaan silmämääräisesti havaita ilmavirtojen suuntia.

4 Tutkimusselostus 4 (18) Paine-eromittauksilla selvitettiin rakennuksen sisäisiä painesuhteita eri tilojen välillä ja rakennuksen sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa. Mittauksilla saadaan tietoa ilmavirtauksia aiheuttavien paine-erojen suuruudesta. Paine-eromittaukset suoritettiin hetkellisinä paine-eromittauksina TSI AIRFLOW PVM620 -paine-eromittarilla koneellisen ilmanvaihdon ollessa normaalissa käyttöasennossaan. Tutkittavasta tilasta asennettiin paine-eroanturi vertailtavaan tilaan joko ikkunan tai oven kautta ja tulos luettiin mitattavassa tilassa olevasta näyttölaitteesta. Rakennuksen väliseinärakenteiden ja rakenteiden liitoskohtien ilmatiiviyttä tutkittiin merkkiainekokeella käyttäen apuna Inficon Sensistor XRS9012 merkkiaineanalysaattoria. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H % N 2) tiloihin ja analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilasta toiseen. Merkkiainekokeessa havaitut rakenteiden liittymien epätiiviyskohdat on merkitty liitteenä 1 oleviin paikannuskuviin. 4 TUTKIMUKSET 4.1 Aistinvaraiset havainnot Käytävän 54 alakaton tarkastuksessa havaittiin, että välipohjaan on tehty kattavasti tiivistyskorjauksia ja lisäeristystä käyttäen Ardex 8+9 tiivistysmassaa ja SPU-eristettä (kuva 1). Käytävän alakatossa oli kattavan tiivistämisen jäljiltä vain muutama tiivistämätön läpivienti. Kuva 1. Käytävän alakatossa oli tarkkaan tiivistetty ja eristetty rakenteita. Kanslian alakaton ja viereisen koulusihteerin toimiston alakattojen rakenteet eroavat toisistaan. Rehtorin kansliassa 33 on kipsilevyverhoiltu alakatto ja koulutussihteerin 32 tilassa oli alakatossa alumiinipintaista SPU-eristettä, joka oli korjattu tiivistämällä Ardex 8+9:lla (kuva 2). Rehtorin kansliaa 33 oli tiivistetty käytävään 54 nähden, mutta tila ei ollut alakatossa tiiviin näköinen vaatenaulakkotilan, materiaalivarastoon eikä koulutussihteerin tilan 32 suuntiin. Välioven yläpuolella oli huolimattomasti kiinnitetty höyrynsulkumuovi palkin yläosassa ja palkki oli alaosastaan avoin (kuva 3) ja lisäksi väliseinämuurauksesta oli poistettu tiili sähköputkea varten (kuva 4). Alakattotarkastelussa havaittiin myös, että rehtorin tilan 33 ja koulusihteerin tilan 32 tiiliväliseinässä tuloilmakanavan putkiläpivienti on epätiivis. Rehtorin kanslian alakatossa näkyi myös jäähdytysjärjestelmän

5 Tutkimusselostus 5 (18) kondenssivesiputki (kuva 5), joka oli notkolla alaspäin. Notkoissa on tavallista suurempi vesivuodon ja kosteusvaurion riski. Merkkiainesavuilla havaittiin, että ilmavirtojen suunta oli rehtorin kansliasta alakattojen tarkastusluukkuja ja muita tiloja kohden. Kuva 2. Koulusihteerin tilassa oli rehtorin kansliasta poiketen korjattu epätiiviit rakenteet Ardexilla ja lisäeristetty alumiinipintaisilla PUR-eristeillä. Kuva 3. Rehtorin kanslian välioven yläpuolella on kannatinpalkin höyrynsulkumuovi, joka repsottaa epätiiviisti ja irtonaisena puupalkkia vasten. Ilma pääsee myös vapaasti kulkemaan tilojen väliltä palkin alta.

6 Tutkimusselostus 6 (18) Kuva 4. Rehtorin kanslian alakaton tiivistämätön sähköputken läpivienti materiaalivaraston 35 suuntaan. Kuva 5. Rehtorin kanslian alakatossa oli jäähdytysjärjestelmän kondenssivesiputki. Putki on notkolla ja on vesivuotoriski. Lattian muovimatot on nostettu seinälle noin 50mm korkeuteen ja ne vaikuttavat silmämääräisesti tiiviiltä. Ikkunakehyksissä ja -karmeissa on jonkin verran rakoja ja halkeilua. Rehtorin kanslian 33 ja viereisten koulusihteerin toimiston 32 sekä opettajien työhuoneen 34 alapuolella sijaitsevat koulun väestönsuojatilat. Ulkoseinää suojaa 3 metriä leveä peltikatos yläpihan puolelta. Yläpiha on pihakivetettyä ja asfaltoitua aluetta. Pihakiveyksestä nousevat ulkoseinälinjan viereen ja ikkunoiden alapuolelle väestönsuojatilan ilmanottoaukot (kuva 6). Normaalisti ulkoseinän lävitse ei pitäisi virrata mahdollisia epäpuhtauksia, joita ilmanottoaukkojen kautta voi kulkeutua kellarin väestönsuojatilasta. Mutta epäpuhtauksien on mahdollista kulkeutua tiloihin, kun tilojen ikkunoita avataan tiloja tuulettaessa.

7 Tutkimusselostus 7 (18) Kuva 6. Väestönsuojan ilmanottoaukot on sijoitettu tilojen ikkunoiden lähettyvillä. Liikuntasalin viereisessä pukuhuoneessa L143 oli poikkeuksellista mikrobiperäistä hajua alakatossa. Samanlaista hajua oli havaittavissa pesuhuoneen L141 viemäriputken tarkastusluukusta läheltä lattiatasoa (kuva 7). Merkkisavuilla huomattiin, että tällaisista putkinousuista merkkisavut pääsivät virtaamaan alakattoihin (kuva 8). Sisäkattojen tarkastusluukuista (tila L141) löytyi myös avoin aukko, josta pilkotti liikuntasalihallin teräspilari (kuva 9). Tilojen L139-L155 alakatoissa oli nähtävillä paljon epätiiviitä kohtia ja tukkimattomia läpivientejä, joiden kautta voi tapahtua epäpuhtauksien virtaamista tiloihin (kuva 10). Kuva 7. Suihkutilan viemärintuuletusputken tarkastusluukussa haisi voimakkaasti samanlaiselle kuin alakatoissa.

8 Tutkimusselostus 8 (18) Kuva 8. Havaittiin, että putkinousuista ilmavirrat pääsevät vapaasti kulkeutumaan alakatoille. Kuvassa näkyy merkkisavua, jota oli syötetty liikuntasalin kattokaivon putken tarkastusluukkuun. Kuva 9. Alakatoissa pilkotti näkyvillä hallin teräspilari. Ilmavirran suunta oli pilarin aukosta alakattoon päin. Kuva 10. Joitain alakatoista löytyneitä epätiiveyskohtia. Alakatoista löytyi paljon sähköputkien pätkiä ja jonkin verran rakenteiden liitoskohtien aukkoja.

9 Tutkimusselostus 9 (18) Liikuntasalin ikkunoita on tiivistetty tiivistysnauhoilla (kuva 11). Ikkunoiden vieressä talon ulkoseinällä sijaitsee ryömintätilallisen alapohjan poistoilmaputki (kuva 12). Putkesta pystyy oikeissa tuuliolosuhteissa kulkeutumaan hajuja ja ryömintätilan epäpuhtauksia kovettuneiden ikkunatiivisteiden kautta liikuntasalitilaan. Ikkuna-aukkojen tiivistystöiden lisäksi ikkunoihin pitäisi vaihtaa tiivistysnauhat ja korottaa liikuntasalin vieressä olevaa poistoilmaputkea korkeammalle, jotta varmistutaan hajujen poistumisesta. Kuva 11. Liikuntasalin tiivistysnauhoilla paikattu ikkuna. Ikkunoiden tiivisteitä ei ole vaihdettu. Kuva 12. Ryömintätilan poistoilmaputki sijaitsee lähellä liikuntasalin ikkunaa. Ikkunan tiivisteet ovat kovettuneet, niin etteivät ne enää hoida tehtäväänsä. Liikuntasalin tuolivarastossa L138 näkyi suljettu vanhanaikainen poistoilma-aukko. Todettiin, että aukinaisena ilmavirran suunta olisi tilasta kanavaan päin, mikäli poistoilmakanavaa pidettäisiin auki. Luokassa L122 oli aikaisemmin havaittu vuorivillamaista hajua. Tila sijaitsee L135 IVkonehuoneen vieressä, jossa oli ripustettuna reikälevyn avulla seinille ja kattoon akustointieristeeksi villaa (kuva 13). IV-konehuoneen läpiviennit eivät vaikuta tiiviiltä

10 Tutkimusselostus 10 (18) tilasta käsin (kuvat 14 ja 15), mutta käytävän puolella alakatoissa näkyy kattavia tiivistyskorjauksia Ardex 8+9 massalla, joten hajut eivät näyttäisi kulkeutuvan ainakaan käytävää pitkin tiloihin. Luokkaan L122 voi mahdollisesti päästä seinän putkiläpivientien tai seinän kattoliittymien kautta kulkeutumaan vuorivillaan hajua IVkonehuoneesta muita reittejä pitkin. Läpivientien tiivistämisestä ei ollut varmuutta muuhun kuin käytävän suuntaan aistinvaraisella tarkastelulla. Tilaan tehtiin vielä merkkisavukoe, jonka tarkoituksena oli tarkastella ilmavuotoja luokassa L122. Luokkatilan ovi teipattiin ilmatiiviiksi, jotta voidaan poissulkea mahdollisuus, että näkyvät savut ja hajut tulisivat käytävän kautta. Savukokeen aikana ei näkynyt savua tilassa, mutta merkkisavun hajua oli aistittavissa tilassa valkokankaan puoleisella seinustalla eli IV-konehuoneen puolelta. IV-konehuoneesta on siis mahdollista kulkeutua hajuja ilmavirtojen mukana viereiseen luokkahuoneeseen. Kuva 13. IV-konehuoneen seinän ja katon villaeristeet reikälevyn takana. Eristeet ovat täysin avoimina ylä- ja alaosistaan. Kuva 14. IV-konehuoneen läpiviennit käytävän suuntaan. Käytävän suunnalta pystyttiin varmistamaan alakatoista, että kyseiset läpiviennit on tiivistetty asianmukaisesti käytävän puolelta.

11 Tutkimusselostus 11 (18) Kuva 15. IV-konehuoneen epätiiviit läpiviennit muihin ympäröiviin tiloihin kuin käytävän suuntaan. Läpivientien kautta eristevilloista irtoavien kuitujen on mahdollista kulkeutua muihin tiloihin. 4.2 Rakenneavaukset Tiloissa tehtiin seuraavia rakennetarkastuksia: US1 (rehtorin kanslia 33, seinässä valesokkelirakenne) kipsilevy 13mm mineraalivilla 57mm kuitusementtilevy höyrynsulkumuovi lasivilla 100mm + puurunko 50x100 bituliittilevy sokkeli / lautaverhous VP1 (rehtorin kanslian 33 ja väestönsuojatilan välinen) muovimatto tasoite betoni 80mm tuulensuojapaperi (bitumilla käsitelty) hiekka 180mm betoniholvi (VSS) AP1 (tuolivarasto L138) muovimatto tasoite betoni 100mm

12 Tutkimusselostus 12 (18) EPS 60mm betoni AP2 (näyttämövarasto L155) muovimatto tasoite betoni 80mm EPS 50mm bitumi betoni Ulkoseinässä oli 50mm eristevillaa höyrynsulun sisäpuolella, mutta vain 100mm eristettä sen ulkopuolella. Kyseinen eristemäärä on riittämätön ja eristettä pitäisi olla vähintään kaksinkertainen määrä, jotta rakenne toimisi. Ulkoseinän korkeus ikkunan alla oli n.1100mm (lautaverhouksen korkeus 800mm sokkelin suojapellistä ikkunan peltiin saakka). Ulkoseinän mineraali- ja lasivillat vaikuttivat silmämääräisen tarkastelun perusteella hyväkuntoisilta, mutta lasivillasta otettiin kaiken varalta näyte mikrobitutkimuksia varten. Seinän lisäeristyksen taustalla oleva kuitusementtilevy sisälsi asbestianalyysitutkimuksen perusteella asbestia (liite 4). 4.3 Materiaalinäytteiden mikrobitutkimukset Rakenneavauksesta otettiin yksi kappale materiaalinäytteitä , näytteenottopaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuvaan ja tulokset on esitetty taulukossa 1 sekä tarkemmin liitteessä 3. Tulosten tulkinta perustuu Asumisterveysasetuksen 545/2015 soveltamisohjeen asettamiin viitearvoihin. Taulukko 1. Materiaalinäytteiden analyysitulokset. Taulukossa on käytetty seuraavia lyhenteitä: homeet = Ho, hiivat = Hi, bakteerit = B, aktinobakteerit = A. Näyte nro, tila ja materiaali Rehtori, ulkoseinä, mineraalivilla Viljelyssä tunnistetut mikrobit PC: Sekakasvu DG18: - MEA: - Homeiden, hiivojen ja bakteerien kokonaispitoisuus kasvualustalla [CFU/g] PC DG18 MEA B: 5,4x10 2 A: - Ho: - Hi: - Ho: - Hi: - Elävä määrä Vähäinen kasvu Materiaalinäytteissä ei havaittu merkittäviä mikrobikasvustoja, jotka viittaisivat kosteusvaurioon rakenteissa. Näyte numero 1 otettiin ulkoseinän mineraalivillasta alaohjauspuun päältä.

13 Tutkimusselostus 13 (18) 4.4 Hetkelliset paine-eromittaukset Paine-eroja mitattiin lyhytaikaisesti Ulkoilman keskilämpötila oli +12 C ja tuulen nopeus lännestä 2,5 m/s. Paine-eroja mitattiin koneellisen ilmanvaihdon ollessa normaalissa käyttöasennossaan. Liikuntasalin paine-ero vaihteli tilassa välillä -1,9-4,3 Pa. Hetkellisten paine-erojen mittaustulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Hetkelliset paine-eromittaukset Sijainti Mittausalue Paine-ero [Pa] Tulkinta Rehtorin tila 33 Ulkoilmaan nähden Rehtorin eteistilaan nähden -2,0-5,6-0,2-0,5 Tila on lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden Tila on tasapainossa eteistilaan nähden Eteistila Käytävään 54 nähden -0,1-0,3 Liikuntasali 137 Käytävä L144 Ulkoilmaan nähden Ryhmätilaan L122 nähden IV-koneh. L135 nähden -1,9-4,3 +1,3 +1,5 +0,8 +1,1 Tila on tasapainossa käytävään nähden Tila on lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden Käytävä on lievästi ylipaineinen tilaan L122 nähden Käytävä on lievästi ylipaineinen tilaan IV-tilaan nähden Rehtorin tila ja liikuntasali olivat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. 4.5 Merkkiainetutkimus Rakenneliittymien ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainetutkimuksin , ja Tutkimuksissa merkkiainekaasua laskettiin rehtorin kanslian (33) ulkoseinä- ja välipohjarakenteeseen sekä liikuntasalin viereisten tilojen alapohjarakenteisiin. Kaasun virtausreittejä ja määriä havainnoitiin merkkiaineanalysaattorin avulla. Merkkiaineiden vuotokohdat on merkitty tarkemmin osapohjakuviin liitteeseen 2. Rehtorin kansliassa (tila 33) ilmanvuotokohtia havaittiin muun muassa patterikiinnikkeissä, patterinvesiputkien läpivienneissä, ikkunakarmien ja -pielien kohdilta sekä jonkin verran myös seinän ja pilarien liittymässä opettajien tilan puoleisen pilarin kohdalla (kuvat 16-18). Kyseisistä kohdista merkkiaineet pääsevät virtaamaan rehtorin kansliaan 33. Rehtorin kanslian ja väestönsuojatilan välipohjarakenteessa ei havaittu merkkiainevuotoja.

14 Tutkimusselostus 14 (18) Kuva 16. Lämpöpatterit vuotivat seinäkiinnityksistä. Kuva 17. Rehtorin tilan lämpöpatterin lämpövesiputkien seinäliittymästä saatiin merkkiainehavainto. Kuva 18. Ikkunakarmeissa havaittiin ilmavuotoja.

15 Tutkimusselostus 15 (18) Koulutussihteerin tilaan (tila 32) tehtiin samalla tavalla merkkiainetutkimuksia välipohjaan ja ulkoseinärakenteeseen. Seinän merkkiainetutkimuksissa havaittiin, että vuotokohtia löytyi patteri- ja kaapeliteiden seinäkiinnityksistä, patterien putkiläpivienneistä, ikkunoiden karmeista, seinän alaosaan nostetun muovimaton takaa patterin alta ja pilarin kohdilta (kuva 19). Alapohjan merkkiainetutkimuksissa huomattiin, että vuotoa tulevan rehtorin- ja koulusihteerin tilojen välioven kohdilta karmin alaosasta (kuva 20), tietokonepöydän takaisen kaapelitien seinäkiinnityksistä ja pistokkeiden sisältä sekä seinän alaosista muovimaton takaa ja tiiliväliseinän pystysaumojen kohdilta. Kuva 19. Merkkiainevuotoja havaittiin muun muassa muovimaton takaa seinän alaosista ja pilarin juuresta. Kuva 20. Merkkiainevuotokohta karmin alaosista tilojen 33 ja 32 välioven kohdalla. Liikuntasalin viereisissä tiloissa merkkiainetta pumpattiin tilojen L138 ja L155 alapohjiin. Tilassa L138 huomattiin, että merkkiainetta oli havaittavissa ainoastaan liikuntasalin puolelta pieniä määriä lattiatason listojen takaa (kuva 21). Liikuntasalin ja tilan erottivat toisistaan vain epätiivis liukuovi. Tilassa L155 saatiin voimakkaita merkkiainehavaintoja liikuntasalin ja tilan välisestä seinästä sekä pesuhuoneeseen L154 johtavan välioven jalkalistan kohdilta (kuva 22). Vuodot tulivat vain näyttämövaraston puolelta, mutta liikuntasalin ja tilan erottaa vain

16 Tutkimusselostus 16 (18) epätiivis liukuovi, jonka takaa maaperän epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan myös liikuntasalin puolelle. Kuva 21. Merkkiainevuodot L138 tilan alapohjasta tulivat pääosin liikuntasalin puolelta listojen takaa. Kuva 22. Liikuntasalin ja näyttämövaraston L155 väliseinän ja lattian liittymästä vuoti runsaasti merkkiainetta näyttämövaraston alapohjasta. Myös suihkutilaan oven jalkalistan alta havaittiin paljon merkkiainevuotoa. Liikuntasalin puolella lattiat ovat pääosin tiiviit, koska merkkiainetta ei pääse vuotamaan lattian kautta salin puolelle. Ongelmana on viereisten tilojen mahdollinen maaperän epäpuhtauksien pääsy tiloihin, joista ne taas pääsevät kulkeutumaan liikuntasalin puolelle. Liikuntasalin ja varastotilojen väliin pitäisi saada tiiviimmät ovet tai ympäröivien tilojen kaikki lattiatasot pitäisi tiivistää lattian ja seinän liittymistä kunnolla, jotta maaperän epäpuhtaudet eivät pääse enää kulkeutumaan sisäilmaan.

17 Tutkimusselostus 17 (18) 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rehtorin kanslian (33) ulkoseinälinjalta löytyi useampi vuotokohta. Rakenteista voi vuotaa ilmaan epäpuhtauksia näiden vuotokohtien kautta. Väestönsuojatilan poistoilmahormit ovat aivan opettajien tilan ja rehtorin kanslian ikkunoiden alapuolella. Hormeista voi tulla sisäilmaan epäpuhtauksia ikkunan epätiiveyskohtien kautta etenkin, jos tiloja on tapana tuulettaa ikkunoita avaamalla. Koulusihteerin tilassa (32) oli ulkoseinälinjalla samanlaisia epätiiveyskohtia kuin rehtorin kansliassa. Lisäksi vuotoa tapahtui tilojen välisen välioven karmin alaosasta ja seinälle nostetun muovimaton takaa tiilten pystysaumojen kohdalta. Liikuntasalin puolella havaittiin merkkiainevuotoja näyttämövarastossa L155 alapohjasta kyseisen tilan puolella lattian ja seinän liittymässä, mutta ei liikuntasalin puolella. Maaperän epäpuhtaudet voivat kumminkin virrata liikuntasalin puolelle, koska varastotilat ja liikuntasalin erottavat vain puuliukuovet, jotka eivät estä ilman vaihtumista tilojen välillä. Varaston alapohjan ja seinän liittymiin pitäisi tehdä tiivistyskorjauksia tilanteeseen sopivalla tiivistemassalla. Tuolivarastossa L138 merkkiainevuotoja tuli liikuntasalin lattian puolelta lattialistojen takaa, mutta vain pienissä määrin. Alakatossa havaitun hajuongelman korjaamiseksi liikuntasalin viereisten putkinousujen tarkastusluukkujen tiilimuurauksia puretaan sopivissa määrin, jotta putkia päästään tiivistämään sopivilla tiivistemassoilla. Märkätilojen puolella purkutöiden aikana pitää pyrkiä pitämään vedeneristeiden nurkka-alueet ehjinä. Putkien tiivistysrenkaat on myös hyvä vaihtaa. Liikuntasalin sijaitsevaa ryömintätilan poistoilmaputken kautta voi kulkeutua hajuja liikuntasaliin sisälle oikeissa tuuliolosuhteissa. Poistoilmaputkea on jatkettava korkeammalle liikuntasalin katolle asti. IV-konehuoneen merkkisavukokeen perusteella voidaan todeta, että konehuoneesta on ilmalle kulkureitti luokkahuoneeseen L122. Ilmanvaihtokonehuoneen seinän ja katon akustointilevyt on suojattu reikälevytyksellä ja tilassa oli lievää vuorivillan hajua. Viereisessä luokassa L122 on tavattu kyseistä hajua. IV-konehuoneen hajujen on siis mahdollista kulkeutua ympäröiviin tiloihin tiivistämättömien seinän ja katon liitoskohtien sekä läpivientien kautta.

18 Tutkimusselostus 18 (18) Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä: -Rehtorin ja koulusihteerin kanslioiden ulkoseinälinjan ja välipohjan epätiiviiden rakenteiden huolellisia tiivistyskorjauksia raportissa todettujen vuotokohtien kohdilta. -Liikuntasalin näyttämövaraston L155 alapohjan lattia-seinäliittymien tiivistäminen -Liikuntasalin viereisen ryömintätilan ulkoseinän tuuletusputken jatkaminen liikuntasalin katolle asti -Liikuntasalin viereisten tilojen lattioiden ja putkinousujen tiivistäminen sopivilla tiivistysmassoilla ja putkinousujen tiivistysrenkaiden vaihtoa. -IV-konehuoneen akustolevyt tulee käsitellä niin, että seinän eristeistä mahdollisesti irtoavat kuidut eivät pääse leviämään muihin huonetiloihin. -IV-konehuoneen ilmanvaihtoa tulee säätää niin, että se on alipaineinen suhteessa ympäröiviin tiloihin Vahanen Jyväskylä Oy Sami Haapakoski, RI (AMK) Kuntotutkija Tuomo Kollanen, DI Projektipäällikkö Liitteet Liite 1. Pohjakuvat Liite 2. Merkkiainetutkimusten osapohjakuvat Liite 3. Materiaalinäyteanalyysi Liite 4. Asbestianalyysi Raportin saa kopioida vain kokonaisuutena, raportin johtopäätösten esittäminen kokonaisuudesta irrotettuna tai erikseen on kiellettyä. Tutkimus koskee ainoastaan tutkittuja tiloja ja myös tulosten yleistäminen muihin tiloihin tai kohteisiin on kiellettyä. Raportti on yleisesti toteava ja ohjaava, eikä raportti ole työselitys.

19

20

21

22

23

24

25

26 Tutkimusseloste TT 2594 Laboratoriotutkimukset

27 Tutkimusseloste TT Tilaajan tiedot Tilaaja Jyväskylän Kaupunki Osoite Kilpisenkatu 1 Postinumero Postitoimipaikka Jyväskylä Yhteyshenkilön nimi Tuomo Jarva Yhteyshenkilön puhelin Yhteyshenkilön sähköposti tuomo.jarva@vahanen.com Kohteen tiedot TT-tunnus 2594 Nimi Osoite Postinumero Kaupunki Valmistumisvuosi Tilauskoodi MTS 19/4 Tilauspäivämäärä Erityishuomiot Tutkimukset Tutkimus Näytetunnukset Tutkimuksia yht. Asbestianalyysi 1 1 kpl Muita tutkimuksia: Lisätietoa: Liite 1 Työterveyslaitoksen asbestianalyysiraportti Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille. Tämän tutkimusselosteen osittainen kopiointi on kielletty ilman Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n kirjallista lupaa Näytteet # Tunnus Rakenneosa Pituus (min) Pituus (max) Leveys Ilmansuunta Tarkenne 1 1 materiaalinäyte kuitusementtilevy, vanha seinän levytys lisäeristyksen takaa

28 Tutkimusseloste TT Laboratorion yhteyshenkilöt Vahanen Rakennusfysiikka Oy Linnoitustie 5 FI Espoo Puhelin: Fax: Projektinumero MTS 19 Yhteyshenkilön nimi Kyösti Nieminen Sähköposti kyosti.nieminen@vahanen.com Tilauksen kirjaajan nimi Kyösti Nieminen Sähköposti kyosti.nieminen@vahanen.com

29

30