ASIAKKAAN TARPEISIIN VASTAAMINEN JA AUTETUKSI TULEMINEN HYVINKÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIA- TYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAAN TARPEISIIN VASTAAMINEN JA AUTETUKSI TULEMINEN HYVINKÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIA- TYÖSSÄ"

Transkriptio

1 ASIAKKAAN TARPEISIIN VASTAAMINEN JA AUTETUKSI TULEMINEN HYVINKÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIA- TYÖSSÄ Raija Pajuniemi Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakoni

2 TIIVISTELMÄ Pajuniemi Raija. Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen ja autetuksi tuleminen Hyvinkään seurakunnan diakoniatyössä. Helsinki, syksy 2008, 59 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää autetuksi tulemista Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön asiakasvastaanotolla. Tarkoituksena oli tutkia asiakkaiden hädän syitä asiakkaan ja työntekijän näkökulmista sekä työntekijöiden auttamistapoja ja asiakkaiden kokemuksia saamastaan avusta. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkielma. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista aineiston keruu- ja analysointimenetelmää. Aineisto kerättiin havainnoimalla Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön asiakasvastaanoton asiakaskontakteja (N=48) sekä asiakkaille osoitetun strukturoidun kyselyn (N=41) avulla. Osa aineistosta kerättiin diakoniatyön asiakastiedostosta. Aineisto kerättiin kahden viikon aikana maalis-huhtikuussa Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla tilastollisesti. Avoimet kysymykset luokiteltiin vastausten sisältöjen mukaan omiksi ryhmiksi. Asiakkaista 80 % sai vastaanotolla tarvitsemaansa apua ja tuli autetuksi. Asiakas tuli autetuksi, jos avustuksen määrä oli riittävä suhteessa asiakkaan tarpeisiin. Kolme asiakasta 41:stä ei tullut autetuksi, koska he kokivat saamansa avun liian pieneksi suhteessa tarpeisiinsa. Osittain autetuksi tulleet olivat tyytyväisiä saamaansa apuun, mutta tyytymättömiä siihen, että apu oli toisenlaista kuin he olivat pyytäneet. Asiakkaat eivät ottaneet vastaanotolla esiin kaikkia asiointisyitään. Yksinäisyys ja jumalasuhteeseen liittyvät asiat jäivät kymmenen asiakkaan kohdalla käsittelemättä. Kaksi asiakasta saattoi jäädä tästä syystä kohtaamatta. Suurin osa asiakkaista tuli kuitenkin autetuiksi, koska vastaanotolla tapahtuva kohtaaminen työntekijän kanssa toi apua yksinäisyyden ja tuen tarpeen kokemukseen. Asiasanat: asiakasvastaanotto, asiakkaat, diakonia ja taloudellinen auttaminen

3 ABSTRACT Pajuniemi, Raija Responding to Clients Needs at the Reception of the Deacon in Hyvinkää Parish. 59 p., 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconial Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study was to find out how clients obtained help at the client reception of Hyvinkää parish. There were three main areas of the study. The first one was to find out the clients needs from their own point of view as well as from the deacons point of view. The second one was to find out what the traditional ways of helping were, and finally, the clients experience of the help they received. This was a qualitative study. The research material was collected by means of a questionnaire (N=41), by observing client contacts (N=48) and by studying client documents. The data was collected during a two-week period in March and April in The data was processed with the SPSS-program. Results indicated that help was obtained by 80% of the clients. Three clients out of 41 felt that they had not been helped as the final support was too insignificant according to them. Those who felt that they had partly been helped were satisfied with what they received. However, they were discontented because the aid was given in a different form from what they had expected. Consequently, clients seemed to feel having been helped if the amount of financial support was sufficient to meet their needs. From the study emerged that the clients loneliness and relationship with God were issues not often discussed at the reception. However, most clients felt they had been met and helped by the deacon. That contact gave the clients the feeling of comfort and support also in their loneliness. Keywords: client reception, clients, deacon, financial support.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO DIAKONIATYÖN TALOUDELLINEN AUTTAMINEN Diakoniatyön asiakkaat ja avuntarve Diakoniatyön taloudellinen auttaminen Diakoniatyön ja viimesijaisen sosiaaliturvan suhde Diakoniatyö Hyvinkään seurakunnassa TUTKIMUKSKYSYMYS JA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruu Aineiston analysointi Luotettavuus TULOKSET Taustatietoja asiakkaista Avunhakemisen syyt Työtekijöiden auttamistavat Asiakkaiden kokemukset saamastaan avusta POHDINTAA Asiakkaan autetuksi tuleminen Työn arviointia Eettiset näkökohdat JOHTOPÄÄTÖKSET...43 LÄHTEET...44 LIITE 1: Lupa henkilökohtaisten tietojen käyttämiseen LIITE 2: Havaintosuunnitelma LIITE 3: Kyselylomake vastaanoton asiakkaille LIITE 4: Asiakkaan tiedot diakoniatyön asiakastiedostosta LIITE 5: Taulukot 3 10, ja 27

5 1 JOHDANTO Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa diakoniatyön asiakaskontaktien määrä kasvoi 1990-luvun alun yhteiskunnallisen laman myötä. Vuonna 1992 diakoniatyön asiakasvastaanotoilla kävi noin asiakasta, vuonna 1998 vastaava luku oli vähän yli Erityisesti työttömät ja velkaantuneet lähtivät etsimään apua taloudelliseen ahdinkoonsa, mikä nosti annetun taloudellisen avun määrää yleisesti Suomen kirkossa. Laman myötä kirkko profiloitui selvemmin köyhien auttajana kuin koskaan aikaisemmin hyvinvointivaltion aikakaudella luvun alun yhteiskunnallisen laman väistyttyä, jäljelle on jäänyt joukko ihmisiä jotka eivät ole selvinneet ilman taloudellista apua. Diakonian taloudellisen avun asiakaskunta on nuorentunut, yksinhuoltajaäitien määrä asiakaskunnassa on lisääntynyt ja huono-osaisuus ylisukupolvistunut. Taloudellinen auttaminen on jäänyt pysyväksi osaksi seurakuntien diakoniatyötä. Tein opiskeluuni liittyvän harjoittelun Hyvinkään seurakunnassa. Sain mahdollisuuden tutustua diakoniatyön asiakasvastaanoton toimintaan, joka oli itselleni entuudestaan vieras työmuoto. Suomalaisen köyhyyden kohtaaminen oli itselleni vavahduttava kokemus. Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää tulevatko asiakkaat vastaanotolla autetuiksi. Arviointi on tärkeää, että diakoniatyö voisi auttaa asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Arviointi on tärkeää myös siksi, että diakoniatyö kohdistaa vuosittain mittavan taloudellisen panostuksen asiakasvastaanoton toimintaan. Opinnäytetyöni edistyessä yhteiskuntamme on joutunut keskelle uutta kansainvälistä talouskriisiä. Lehtitietojen (Karhumäki 2008) mukaan taloudellisen taantuman merkit näkyvät jo diakoniatyössä. On mahdollista, että asiakkaiden määrät kasvavat myös Hyvinkään diakoniatyön asiakasvastaanotolla. Uskon, että opinnäytetyöstäni on hyötyä asiakasvastaanoton työntekijöille vastaanoton toiminnan arvioinnissa myös tilanteen mahdollisesti muuttuessa.

6 6 2. DIAKONIATYÖN TALOUDELLINEN AUTTAMINEN 2.1 Diakoniatyön asiakkaat ja avuntarve Vuonna 1999 diakonian asiakkaat olivat aikaisempaan verrattuna yhä selvemmin työikäistä väestöä vuotiaat asiakkaat hakivat apua enemmän seurakunnalta kuin sosiaalitoimistosta. Diakonian avustusasiakkuus ja toimeentulotuen hakeminen liittyivät toisiinsa. Valtaenemmistö diakonian avustusasiakkaista oli turvautunut myös toimeentulotukeen, mutta se ei ollut poistanut avuntarvetta. (Iivari & Karjalainen 1999, 75.) Avun hakemisen suurimmat syyt olivat pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuva köyhyys ja ylivelkaantuminen (Iivari & Karjalainen 1999, 5). Diakonian köyhät -tutkimus (Iivari & Karjalainen 1999) tehtiin laman jälkeisenä aikana, jolloin asiakkaiden määrä diakonian vastaanotoilla oli korkeimmillaan. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 1996 diakoniatyön päivystysvastaanotolla käyneistä avunpyytäjistä tai diakoniavierailun kohteeksi tulleista asiakkaista laitoksissa ja kotikäynneillä. (Iivari & Karjalainen 1999, 81.) Diakoniatyön taloudellisen avun asiakaskunta on jatkuvassa muutoksessa. Viimeisellä luukulla (Juntunen Grönlund & Hiilamo 2006) tutkimus osoitti, että taloudellisen avun asiakasryhmä oli nuorentunut laman jälkeisten vuosien aikana. Huono-osaisuus oli ylisukupolvistunut ja yksinhuoltajaäitien osuus oli kasvanut aikaisempaan verrattuna. Viimesijainen sosiaaliturva oli perustava toimeentulon muoto useimmille diakonian taloudellisen tuen asiakkaille. Keskeisenä ongelmana oli sosiaaliturvan matala taso suhteutettuna elinkustannuksiin. Tutkimuksen perusteella diakoniatyö voidaan nähdä viimeisenä luukkuna, josta ihmiset ovat hakeneet apua taloudelliseen hätäänsä. (Juntunen ym. 2006, ) Paavo Kettusen (2001) Leipää vai läsnäoloa? -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaista hätää ja ongelmia diakoniatyöntekijät asiakaskontakteissaan kohtaavat. Tutkimuksen lähdeaineisto kerättiin kirjallisella kyselyllä asiakkailta ja diakoniatyöntekijöiltä asiakaskontaktien jälkeen. (Kettunen 2001, 34.) Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että asiakkaat ja diakoniatyöntekijät näkivät asiakkaiden

7 7 avun hakemisen syyn eri tavalla. Työntekijät eivät nähneet asiakkaiden taloudellisten ongelmien taustalla olevaa työttömyyttä. (Kettunen 2001, ) Kettunen (2001) tulkitsi työntekijöillä vallinneen yleisen ajattelutavan lähes kaikki diakonian asiakkaat hakevat taloudellista apua vaikuttaneen työntekijöiden ennakkoasenteeseen heidän kohdatessaan asiakkaitaan. Heistä oli tullut enemmän toimenpiteisiin ryhtyjiä, jotka jakoivat avustuksia sarjatyönä, kuin työttömän hädän kuuntelijoita. (Kettunen 2001, ) Tutkimuksen mukaan useimmat asiakkaat (89 %) kokivat kuitenkin tulleensa autetuiksi, vaikka työntekijöistä vain vähän yli puolet (57 %) koki voineensa auttaa asiakasta. (Kettunen 2001, 163.) Diakonian köyhät -tutkimus (Iivari & Karjalainen 1999) paljasti työntekijöiden hämmennyksen sekä diakoniatyössä että sosiaalitoimessa. Diakoniatyössä oli aina haluttu kohdata yksilöitä ja olla rinnallakulkijoita, mutta taloudellista avustamista diakoniatyöntekijät eivät oikein kokeneet omaksi työkseen. He kantoivat huolta työnsä omaleimaisuuden säilymisestä asiakaskunnan ja työn luonteen muuttuessa yhä enemmän kunnallisen sosiaalityön kaltaiseksi. (Iivari & Karjalainen 1999, 5 6.) Sama asia tuli esiin myös Kettusen (2001) -tutkimuksessa, jonka mukaan diakoniatyöntekijät halusivat auttaa asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti, henkisesti ja hengellisesti, mutta he eivät pitäneet taloudellista auttamista diakoniatyön tavoitteiden mukaisena. (Kettunen 2001, ) 2.2 Diakoniatyön taloudellinen auttaminen Kristinuskon juuret ovat syvällä juutalaisuudessa. Vanhaa testamenttia hallitsee voimakas sosiaalisen huolenpidon korostus. Huoli vähäosaisista tulee ilmi konkreettisissa säädöksissä, esimerkiksi koron ottamisen kieltämisessä ja rajoituksissa, jotka koskevat pantiksi ottamista. Jumala itse huolehtii hädänalaisista. Hän on orpojen isä ja leskien puoltaja (Ps. 68:6). Kehotus toimia samalla tavalla kuin Jumala toimii perustuu Uuteen testamenttiin (Räisänen 2007, 39 40). Kristillisen diakonian perustekstinä pidetään Matteuksen evankeliumin 25:31 46 tuomionkuvausta. Tekstin mukaan hyvän osan saavat ne, jotka ovat auttaneet nälkäisiä, kodittomia ja puutteen alaisia ihmisiä. Konkreettisen avun antaminen

8 8 ratkaisee tekstin mukaan ihmisen ikuisen kohtalon. Teksti korostaa, että auttava teko vähäistä veljeä kohtaan on hyvä työ Kristusta kohtaan. Kristillinen kirkko on painottanut köyhien ja vähäosaisten auttamista alkukirkon ajoista lähtien. Apostolien teoissa (6:1 2) kuvataan seitsemän ensimmäisen diakonin valintaa, joiden tehtäväksi tuli avustuksien jakaminen seurakunnan vähäosaisille leskille. (Räisänen 2007, 38 ja 41.) Köyhien ja sairaitten auttaminen on ollut osa kristillisen kirkon toimintaa kautta vuosisatojen. Luterilaisen uskonpuhdistuksen levittyä Pohjoismaihin perustettiin seurakunnallisia köyhäinrahastoja, ja hallitsijat jättivät köyhäinhoidon kirkon huoleksi. Suomessa kirkko huolehti köyhäinhoidosta ja kansanopetuksesta 1800-luvun loppupuolelle, jolloin luotiin erillinen kunnallishallinto, ja nämä tehtävät siirtyivät kuntien vastuulle. (Veikkola 2003, 8.) Vaikka kirkon vastuu köyhäinhoidosta kaventui 1860-luvulta alkaen, kirkkoherra säilytti edelleen paikkansa kunnan vaivaishoitohallituksessa (Malkavaara 2007, 94). Toisen maailmansodan murros sai aikaan isoja muutoksia kirkossa. Sosiaalista ja kansallista vastuuntuntoa alettiin korostaa eri tavoin kuin ennen. Sota-ajan ilmapiiri oli kypsyttänyt pitkään vireillä olleen ajatuksen diakoniatyön virallistamisesta. Vuoden 1943 kirkolliskokouksessa kirkkolakiin liitettiin tarkemmat määräykset diakoniasta, ja diakoniatyöntekijän virasta tuli seurakunnan lakimääräinen tehtävä. Nykyisen kirkkojärjestyksen määritelmä diakonian olemuksesta ja tehtävästä on peräisin vuodelta 1943: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuvan avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. (Kirkkojärjestys 4, 3.) Diakoniatyöntekijät olivat alussa sairaanhoitajakoulutuksen saaneita diakonissoja. Erityisesti maaseudulla työskentelevien diakonissojen työ painottui sairaanhoitoon luvun alkupuolella erityisesti Pohjois-Suomessa oli paljon suuria ja köyhiä kuntia, joissa ei ollut kunnanlääkäriä eikä sairaanhoitajia ja joissa sairaanhoidon tarve oli polttava. Kaupungeissa diakonissat osallistuivat useammin köyhäinhoitoon. (Malkavaara 2007, ) Vuoden 1972 kansanterveyslaki synnytti Suomeen kuntien vastuulla olevan terveydenhuollon peruspalvelujärjestelmän, jossa diakonissojen tekemällä kotisairaanhoitotyöllä ei ollut enää

9 9 asemaa. Diakoniatyö alkoi suuntautua kokoaviin työmuotoihin, piiritoimintaan, retkiin ja leireihin ja lähestyä yleistä seurakuntatyötä. (Malkavaara 2007, ) Eurooppalaisella diakoniatyöllä on yhteinen perinne, joka nousee 1800-luvun yhteisestä taustasta. Nykyään diakoniatyön asema ja tehtävät ovat erilaisia eri maissa. Ruotsissa diakoniatyötä tekevät järjestöt tekivät sairaanhoitotyötä vuoteen 1940 saakka, jolloin terveydenhuolto siirtyi yhteiskunnan tehtäväksi. Diakoniatyö jäsentyi kiinteämmin kirkon yhteyteen ja suuntautui seurakuntadiakoniaan. Ruotsin kirkon diakoniatyö on ottanut kriittisen roolin suhteessa hyvinvointiyhteiskuntaan, huomioiden sen aukkoja ja puutteita. Saksassa hyvinvointipalvelut järjestetään yhteistyössä julkisten ja aatteellisten organisaatioiden kassa, jotka toimivat sosiaali- ja terveysjärjestelmän sisällä. Diakoniset instituutiot ovat tärkeässä roolissa hyvinvointipalveluiden järjestäjinä Saksassa. (Leis 2004, ) Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat tilanteet ovat muuttaneet diakoniatyön asiakaskuntaa eri aikoina. Viimeksi näin tapahtui 1990-luvun alun laman seurauksena. Työttömät, mielenterveysongelmaiset, konkurssin tehneet tai muuten äkillisesti varattomiksi joutuneet pyysivät apua hyvin erilaisiin ongelmiin kuin diakoniatyön perinteiset asiakkaat. Seurakunnista tuli monille viimesijaisen turvan hakupaikka. Seurakunnat joutuivat avunpyytäjien joukon kasvaessa kehittämään uusia työmuotoja. Niistä esimerkkejä ovat työttömien ruokailut ja ruokapankit. Kirkko profiloitui selvemmin köyhien auttajana kuin koskaan aikaisemmin hyvinvointivaltion aikakaudella. (Malkavaara 2007, ) Viimeisellä luukulla (Juntunen, Grönlund & Hiilamo 2006) -tutkimuksen ohessa tuli esiin diakoniatyöntekijöiden laaja-alainen käsitys siitä, mitä he ymmärsivät taloudellisella avulla. Työntekijöiden kertomusten pohjalta hahmottui diakoniatyöntekijöiden keskeiset auttamisen muodot, joista tutkimuksessa käytetään nimeä diakonian taloudellisen avun auttamisvalikko. Taloudellinen apu sisältää aineellista, henkistä ja hengellistä auttamista. Aineelliseen apuun kuuluu myös viranomaisyhteistyötä asiakkaan tilanteen hoitamiseksi. Henkiseen apuun liittyy neuvontaa ja ohjausta sekä keskustelua ja myötäelämistä. Hengellinen apu on

10 10 auttamista sielunhoidollisen keskustelun avulla, johon sisältyy myös rohkaisemista ja kannustamista. (Juntunen ym. 2007, ) Diakoniatyön taloudellisen avustamisen periaatteet voivat vaihdella jonkin verran seurakunnittain, mutta pääpiirteissään ne noudattavat samaa linjaa. Kriteerit tarvitaan, jotta niukat varat käytettäisiin mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Lähtökohtana on, että kirkko ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta vähäosaisista. Avustaminen on kertaluonteista, ei jatkuvaa. Taloudellista avustusta annetaan silloin kun ahdingon on aiheuttanut jokin yllättävä tapahtuma tai onnettomuus. Jos muuta apua on mahdollisuus saada, se tulee käyttää ensin. (Saarela 2005, 94.) 2.3 Diakoniatyön ja viimesijaisen sosiaaliturvan suhde Viimeisellä luukulla (Juntunen ym. 2006) -tutkimuksessa selvitettiin, ovatko kaupunkidiakoniatyön asiakkaat pudonneet julkisten turvaverkkojen läpi ja millainen on diakonian suhde paikalliseen huono-osaisuuteen. Tutkimuksessa vertailtiin huono-osaisuutta kuvaavia kuntatilastoja ja seurakuntien panostusta diakoniatyöhön vuosituhannen vaihteessa. Tutkimus osoitti, että taloudellisesti huono-osaisimmissa kunnissa diakoniaan oli käytetty keskimäärin suurempi osuus seurakuntatyön kuluista kuin muissa seurakunnissa. Kuntien taloudellinen huono-osaisuus oli selkeästi yhteydessä diakoniaan panostamiseen. (Juntunen ym. 2006, 23.) Viimeisellä luukulla (Juntunen ym. 2006) -tutkimus lähti oletuksesta, että mikäli sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien välillä ei ole yhteyksiä, diakoniatyötä voidaan pitää sattumanvaraisena hyväntekeväisyytenä. Mikäli yhteyksiä on, diakoniatyö jäsentyy kiinteämmäksi osaksi suomalaista hyvinvointivaltiomallia. (Juntunen ym. 2006, 34.) Tutkimuksessa vertailtiin huono-osaisuutta kuvaavia kuntatilastoja ja seurakuntien diakoniatoimintaa kuvaavia diakoniatilastoja. Siinä haluttiin selvittää, miten diakoniatyössä reagoitiin alueelliseen huonoosaisuuteen. Keskeiseksi diakoniayön työmuodoksi osoittautui asiakasvastaanottotoiminta. Tutkimuksen tulosten mukaan diakoniatyön työmuodot olivat

11 11 yhteydessä alueelliseen huono-osaisuuteen siinä määrin, että voidaan perustellusti sanoa diakoniatyön paikkaavan julkisen avun jättämiä aukkoja. (Juntunen ym. 2006, 50.) 1990-luvun alun yhteiskunnallisen laman väistyttyä taloudellinen tilanne on tasapainottunut suurimmalla osalla kansalaisista. Jäljelle on kuitenkin jäänyt joukko ihmisiä jotka tarvitsevat taloudellista apua. Toimeentulotuki ei ole poistanut taloudellisen avun tarvetta. Diakonian tehtävänä on antaa apua niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakonian taloudellisen avun asiakaskunta on nuorentunut ja huono-osaisuus ylisukupolvistunut. Taloudellisen avun antamisessa asiakasvastaanottotoiminta on osoittautunut keskeiseksi työmuodoksi. 2.4 Diakoniatyö Hyvinkään seurakunnassa Hyvinkää on noin asukkaan radanvarsikaupunki pohjoisella Uudellamaalla. Kaupungin asukkaista yli kuuluu ev.lut. seurakuntaan. Hyvinkään seurakunnan diakoniatyö on verkostoitunut hyvin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti kaupungin sosiaalitoimen kanssa diakoniatyö tekee tiivistä yhteistyötä. Diakoniatyö Hyvinkään seurakunnassa on jaettu eri työaloiksi siten, että jokaisella diakoniatyöntekijällä on oma työala hoidettavanaan. Työalat ovat diakoninen vanhus- ja perhetyö, näkövammaistyö, kriminaali- ja päihdetyö, maahanmuuttajatyö, kehitysvammaistyö, vapaaehtoistyö ja Mummon kammarin toiminta, mielenterveystyö ja työ omaishoitajien parissa, verkostoyhteistyö, vastaanottotoiminta, diakoniakasvatus sekä seurakunnan omistaman Herusten mökin diakonisin perustein tapahtuva varaustoiminta. Diakoniatyöntekijät työskentelevät vuoropäivinä asiakasvastaanotossa, jonne kuka tahansa avuntarvitsija voi tulla keskustelemaan asioistaan. Diakoniatyön taloudellinen apu kanavoituu asiakasvastaanoton kautta. Seurakunta on kohdistanut kolmasosan diakoniatyön työntekijäresursseistaan päivystysvastaanoton toimintaan. (Mattila, henkilökohtainen tiedonanto )

12 12 Diakoniatyön asiakasvastaanotto sijaitsee keskeisellä paikalla Hyvinkään kaupunkia, pääkirkon takana olevassa rakennuksessa, jota kutsutaan työkeskukseksi. Vastaanotto on auki neljänä päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Vastaanotolle voi tulla kuka tahansa ilman ajanvarausta. Ovisummeriin vastaava työntekijä avaa oven kaikille, jotka ovat liikkeellä selvin päin, nimeä ja asian laatua kysymättä. Vastaanotolle mennään saapumisjärjestyksessä. Päivystysvastaanotolla avun saaminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi. Vastaanoton päivystysluonne pyrkii osaltaan kuvaamaan kirkon avointa ovea, jonka kynnys on matala. Asiakasvastaanotolla työskentelee kaksi diakoniatyötekijää kerrallaan: päivystäjä ja takapäivystäjä. Päivystäjä on varsinainen vastaanottaja, joka keskustelee asiakkaiden kanssa. Takapäivystäjä vastaa ovisummeriin, avaa oven, vastaa puhelimeen ja huolehtii monista muistakin diakoniatyön päivittäisistä asioista. Hänen toimintansa luo turvallisuutta asiakasvastaanotolle. Turvallisuussyistä molemmilla työntekijöillä on turvarannekkeet, joilla voi hälyttää tarvittaessa nopeasti apua. (Mattila, henkilökohtainen tiedonanto ) Kirkkohallituksen tilastojen mukaan diakoniatyön asiakaskontaktien määrä Suomen seurakunnissa kääntyi nousuun 1990-luvun alun laman myötä. Vuonna 1999 diakoniatyön asiakaskontaktien tilastointia tarkennettiin, jonka vaikutuksesta vastaanotolla, kodeissa ja laitoksissa tapahtuvat käynnit eriteltiin uudella tavalla (Helena Kontio, henkilökohtainen tiedonanto ). Tilastoinnin muutos näkyy jyrkkänä laskuna erityisesti diakoniatyön vastaanotoilla tapahtuneiden asiakaskontaktien määrässä. Samaan aikaan taloudellinen tilanne Suomessa parani ja asiakasvastaanotolla käyneiden ihmisten sekä annettujen taloudellisten avustusten lukumäärät kääntyivät yleisesti laskuun. Vuonna 1999 taloudellisia avustuksia annettiin noin kertaa. Vuonna 2006 asiakasvastaanotoilla kävi vähän yli asiakasta ja taloudellisia avustuksia annettiin kertaa. Annetun ruoka-avun määrä on kirkon tilastojen mukaan noussut seurakunnissa vuoden 2000 jälkeen. Muiden taloudellisten avustusten määrä on hieman laskenut. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008a, 2008b ja 2008c.)

13 13 Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön asiakaskäyntien lukumäärä on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien aina vuoteen 2005 (taulukko 1). Vuonna 2005 taloudellisen avun määrä kasvoi. Seuraavana vuonna myös asiakaskäyntien määrät alkoivat uudelleen lisääntyä, toisin kuin Suomen seurakunnissa keskimäärin. Samaan aikaan asiakkaiden lukumäärä on kuitenkin vähentynyt. (Hyvinkään seurakunta 2001, 2002, 2003a, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008a.) Tutkin Hyvinkään kaupungin huono-osaisuuteen liittyviä indikaattoreita Sotkanet -tietokannasta. Indikaattoreiksi valitsin työttömyyden, asunnottomuuden, päihdehuollon asumispalveluiden asukasmäärät sekä avioerojen määrän. Vertaan Hyvinkään tietoja Keravan ja Tuusulan tietoihin, koska nämä kaupungit sijaitsevat myös Uudellamaalla ja ovat kooltaan lähes samaa suuruusluokkaa Hyvinkään kanssa. Luvut ovat vuodelta Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Hyvinkäällä työttömien osuus työvoimasta on 6,7 %, joista pitkäaikaistyöttömiä on 27,1 %. Keravalla työttömien osuus on 4,4 %, joista pitkäaikaistyöttömiä on 24,6 %. Vastaavat luvut Tuusulassa ovat 3,4 % ja 24,2 %. Hyvinkäällä työttömien osuus työvoimasta on suurempi kuin vertailukaupungeissa. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Hyvinkäällä suurempi. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiseen ja lisääntyneeseen päihteiden käyttöön kasvaa. (Sotkanet 2008a.)

14 14 Päihdehuollon asumispalveluita käyttävien määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää tuhatta asukasta kohden. Päihdeasiakkaille suunnatut asumispalvelut toteutetaan osana kunnan sosiaalihuollon yleisiä asumispalveluja, joista ei ole saatavissa eritellysti tietoja päihdeasiakkaiden osuudesta asumispalveluissa. Hyvinkäällä päihdehuollon asumispalveluissa oli 2,9 asiakasta 1000 asukasta kohti. Keravalla vastaava luku oli 2,3. ja Tuusulassa 0,6. (Sotkanet 2008 b.) Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Hyvinkäällä asunnottomia yksinäisiä 1000 asukasta kohti oli 1,8. Vastaavat luvut vertailukunnissa olivat vähän pienempiä, Keravalla 1,0 ja Tuusulassa 0,7. Valtaosa asunnottomista on miehiä. Naisten osuus asunnottomista on noin viidennes ja suunnilleen saman verran on asuntoa vailla olevia nuoria. (Sotkanet 2008c.) Avioeroindikaattori ilmaisee vuotiaiden avioeroon päättyvien liittojen osuuden tuhatta vastaavan ikäistä naimisissa olevaa kohti. Avioero tilastoidaan naisen asuinkunnan mukaan. Hyvinkäällä oli 16,7 avioeroa 1000 vastaavan ikäistä naimisissa olevaa kohti. Keravalla vastaava luku oli 19,9 ja Tuusulassa 13,3. (Sotkanet 2008d.) Tilastot osoittavat, että Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön asiakasvastaanotolla osa asiakkaista on tarvinnut toistuvasti taloudellista apua. Asiakaskäyntien lukumäärät ovat lisääntyneet tasaisesti kuluneen viiden vuoden aikana toisin kuin Suomen seurakunnissa keskimäärin. Hyvinkäällä on enemmän työttömyyttä, asunnottomuutta ja alkoholin käytöstä aiheutuvia ongelmia kuin vertailukaupungeilla, Keravalla ja Tuusulalla. Opinnäytetyöni pohjautuu aikaisempiin tutkimuksiin, joista saatuihin tietoihin vertaan oman työni tuloksia.

15 15 3 TUTKIMUKSKYSYMYS JA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää asiakkaan autetuksi tulemista Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön asiakasvastaanotolla. Tavoitteenani on tutkia: 1. asiakkaiden hädän syitä asiakkaan ja työntekijän näkökulmista 2. työntekijöiden auttamistapoja 3. asiakkaiden kokemuksia saamastaan avusta.

16 16 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Aineiston keruu Päädyin kvantitatiiviseen eli tilastolliseen työmenetelmään, jossa tutkimusaineistoa käsitellään numeraalisesti. Kyseessä on deduktiivinen lähestymistapa, joka perustuu johtopäätösten tekemiseen yleisten lainalaisuuksien ja perusolettamusten pohjalta (Valli 2001, 105). Menetelmällä pyritään aineiston selittämiseen ja päätelmien tekemiseen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 219. Keräsin aineiston havainnoimalla asiakasvastaanoton asiakaskontakteja, strukturoidulla kyselylomakkeella sekä tutkimalla asiakastiedostoja. Olin mukana asiakasvastaanottotilanteissa ja tein havaintoja asiakaskontakteista systemaattisen havainnoinnin menetelmällä. Pyysin asiakkailta kirjallisen suostumuksen läsnäololleni (LIITE 1). Havaintojeni tukena käytin havainnointisuunnitelmaa (LIITE 2), jonka olin laatinut diakonian taloudellisen avustamisen auttamisvalikon perustalta. Havaintoja tehdessäni istuin työntekijästä katsottuna takaviistossa siten, että asiakas näki edessään työntekijän ja minut vähän etäämpänä. Olin tilanteessa ulkopuolisena toimijana enkä osallistunut vastaanotolla käytyihin keskusteluihin. Asiakaskontaktien päättyessä annoin asiakkaille strukturoidun kyselylomakkeen (LIITE 3) ja pyysin heitä täyttämään sen välittömästi vastaanottotilan odotushuoneessa. Kvantitatiivisessa menetelmässä aineisto kootaan usein standardoidulla kyselylomakkeella, jossa asioita kysellään kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla (Hirsjärvi ym. 2007, 288). Kyselylomakkeen laadinnassa käytin apuna Leipää ja läsnäoloa -tutkimuksen kyselylomaketta (Kettunen 2001, ). Olen sisällyttänyt lomakkeeseen myös kolme avointa kysymystä, joissa asiakkaat saavat kertoa mielipiteensä saamastaan avusta. Keräsin havainnoimieni asiakkaiden aikaisempia asiakaskäyntejä koskevat tiedot Status-tietojärjestelmästä, jonne diakoniatyöntekijät ovat tallentaneet tietoja jokaisen asiakaskäynnin jälkeen. Keräsin tiedot laatimalleni standardoidulle lo-

17 17 makkeelle (LIITE 4). Asiakastiedostoon on kirjoitettu pääasiat asiakkaan tilanteesta, asiakkaan kertomuksen sekä työntekijän tekemien havaintojen perusteella. Asiakkailta pyydetään aina kirjallinen lupa tietojen tallentamiseen. Asiakkailla on oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin. (Hyvinkään seurakunta 2008a.) Tavoitteenani oli kerätä aineistoa asiakaskontakteista kahden viikon ajalta, johon normaalisti sisältyy 8 vastaanottopäivää. Keräsin aineiston maalishuhtikuussa 2008, viikoilla 12 ja 15. Ensimmäinen viikko oli pääsiäistä edeltävä viikko, jonka perjantaina vastaanotto oli suljettu pyhäpäivän vuoksi. Testasin lomakkeita ensimmäistä tutkimusviikkoa edeltävänä perjantaina. Koska lomakkeisiin ei tarvinnut tehdä oleellisia muutoksia, liitin testipäivänä keräämäni materiaalin osaksi aineistoani. Viikon aikana on normaalisti neljä asiakasvastaanottopäivää, maanantai, tiistai, torstai ja perjantai. Ensimmäisellä viikolla tiistain vastaanotto peruuntui työntekijän sairastuttua. Koska muita diakoniatyöntekijöitä ei ollut käytettävissä, myös torstai olisi jouduttu perumaan sairausloman jatkuttua, ellen olisi lupautunut toimimaan takapäivystäjänä havainnoinnin lomassa. Takapäivystäjänä toimiminen oli mahdollista, koska olin toiminut tehtävässä seurakuntaharjoitteluni aikana edeltävänä syksynä. Päivästä muodostui kiireinen edeltävästä asiakasvastaanoton peruuntumisesta ja pääsiäisen läheisyydestä johtuen. Otimme vastaan 12 asiakasta ja ylitimme reilusti kolmen tunnin vastaanottoajan. Ovisummeriin ja puhelimeen vastaaminen havaintojen tekemisen lomassa päivän kiireisyyden lisäksi haittasivat jonkin verran havaintojen tekemistä. Asiakkaiden suhtautuminen läsnäolooni asiakasvastaanotolla oli lähes poikkeuksetta myönteistä. Kaksi asiakasta ei halunnut minun olevan läsnä vastaanottotilanteessa. Kaksi asiakasta ei kyennyt itse täyttämään lomaketta. Heidän kohdallaan toimin kirjurina, koska he halusivat kuitenkin vastata kysymyksiin. Tämän vuoksi jouduin jättämään kaksi asiakasvastaanottotilannetta väliin. Havainnoimistani asiakkaista kolme sanoi vastaanoton päättyessä, ettei halunnut täyttää kyselylomaketta. Heidän lisäkseen yksi asiakas palautti lomakkeen tyhjänä ja kaksi asiakasta lupasi palauttaa lomakkeet myöhemmin päihdetyötä te-

18 18 kevälle diakonille, mikä jäi tekemättä. Yksi asiakas palautti lomakkeen niin puutteellisesti täytettynä, että se piti hylätä. Havainnointipäiviä oli yhteensä seitsemän. Havainnoituja asiakaskontakteja kertyi 48, joista 41 asiakasta vastasi lomakekyselyyn. Kyselyyn vastanneista viisi jätti osaan kysymyksistä vastaamatta. Päätin kuitenkin käyttää heidän antamiaan vastauksia niiltä osin kuin se oli mahdollista. 4.2 Aineiston analysointi Analysoin keräämäni aineiston SPSS for Windows -ohjelmalla. Ennen tietojen syöttämistä SPSS-ohjelmaan kävin läpi aineiston ja tarkistin vastaukset. Täydensin asiakaskyselyn puuttuvia henkilötietoja diakoniatyön asiakastiedostosta ja kirkkoherranvirastosta saamillani tiedoilla. Yhdistin asiakaskohtaisesti havainto- ja kyselylomakkeet sekä diakoniatyön asiakastiedostosta keräämäni standardoidut tiedot. Ennen tietojen syöttämistä määrittelin muuttujat ja niiden ominaisuudet. Syötin muuttujien arvot lomake kerrallaan SPSS-ohjelmaan. Tulokset esitetään enimmäkseen vastauslukumäärinä. Lisäksi muuttujia on verrattu keskenään ristiintaulukoimalla. Muuttujien taulukoinnin tarkoitus on antaa yleiskuva jakaumasta tai muuttujien välisestä riippuvuudesta. Muuttujien välistä riippuvuutta tutkitaan ristiintaulukoimalla, jolloin saadaan kaksiulotteinen frekvenssijakauma. (Holapainen & Pulkkinen 2002, 52.) Tässä opinnäytetyössä avoimet kysymykset analysoitiin luokittelemalla samankaltaiset vastaukset omiin ryhmiinsä. Tulosten luettavuus saattaa kärsiä siitä, että osa tuloksista koskee pienempää kyselyyn vastanneiden ryhmää ja osa koko otosta. Olen kuitenkin pyrkinyt merkitsemään selkeästi kummasta ryhmästä on kulloinkin kyse. Materiaalia on paljon. Yleensä tutkija ei pysty hyödyntämään kaikkea keräämäänsä. Kaikkea materiaalia ei myöskään ole tarpeen analysoida (Hirsjärvi ym. 2007, 220).

19 Luotettavuus Tutkimuksen luotettavuus tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta sekä sitä että eri tutkimuskerroilla päädytään samaan tulokseen. Tutkimuksen validius tarkoittaa tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata. (Hirsjärvi ym. 2007, 226.) Asiakaskysely, havainnointi ja asiakaskontaktien tutkiminen asiakastiedostosta ovat toistettavissa. Kyselylomaketta oli käytetty aikaisemmassa tutkimuksessa lähes sellaisenaan, eikä siinä ollut havaittu puutteita. Havainnoinnissa käytetty lomake perustui taloudellisen avun auttamisvalikkoon, joka on hahmottunut diakoniatyöntekijöiden käyttämistä keskeisistä auttamisen muodoista. Opettajat ja opponoija lukivat kysely- ja havainnointilomakkeet läpi ja antoivat hyödyllisiä neuvoja kysymysten asettamiseen ja ymmärrettävyyteen liittyen. Opinnäytetyötä tehdessäni en ole havainnut seikkoja, joiden vuoksi työn validiteetti ja reliabiliteetti tulisi kyseenalaistaan. Havainnointimenetelmiä on kritisoitu eniten siitä, että havainnoija saattaa häiritä tilannetta, jopa suorastaan muuttaa tilanteen kulkua. (Hirsjärvi ym. 2007, ). Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön päivystysvastaanotolla on ollut usein mukana opiskelijoita, joten työntekijät ja asiakkaat ovat tottuneet ulkopuolisiin tarkkailijoihin. Olen itsekin ollut mukana samojen työntekijöiden vastaanotoilla opiskelijana enkä havainnut tilanteissa sanottavaa eroa.

20 20 5 TULOKSET 5.1 Taustatietoja asiakkaista Niiden asiakkaiden tiedot, jotka eivät vastanneet kyselyyn, olen kerännyt diakoniatyön asiakastiedostosta, kirkkoherranvirastosta ja tekemieni havaintojen pohjalta asiakasvastaanotolla. Silti osa tiedoista puuttuu. Vähän yli puolet asiakkaista oli miehiä. Kaksi asiakasta kolmesta kuului vuotiaiden ikäryhmään. Heistä miehiä oli enemmän kuin naisia. Vajaa kolmasosa asiakkaista kuului nuorempien, vuotiaiden ikäluokkaan. Yksi asiakkaista oli yli 65- vuotias. Siviilisäädyltään asiakkaista oli eniten eronneita (24). Naimattomien ryhmä oli toiseksi suurin (14). Kaksi kolmasosaa asiakkaista oli yksinasuvia, joista 24 henkilöä kuului ikäryhmään vuotiaat. Huollettavia lapsia oli 14 asiakkaalla. Heistä yli puolet oli yksinhuoltajia. Asiakasvastaanoton asiakkaista suurin osa (40) kuului Hyvinkään seurakuntaan. Tietoa diakoniatyön asiakasvastaanotosta asiakkaat olivat saaneet useimmin ystäviltä tai naapureilta (16). (LII- TE 5, taulukot 3-6) Asiakasvastaanoton asiakkaiden pohjakoulutus oli yleisimmin (20) kansakoulu. Lähes yhtä moni (19) oli käynyt keski- tai peruskoulun. Lähes puolet asiakkaista (22) ilmoitti hankkineensa ammatillisen koulutuksen, joka useimmin (15) oli kouluasteinen ammattitutkinto. Ammatillinen koulutus puuttui enemmän kuin joka

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Leipäjonoja vai kynsiä?

Leipäjonoja vai kynsiä? Leipäjonoja vai kynsiä? Tutkimus Lahden leipäjonoissa kävijöistä, heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan. Kirsi Kuusinen-James & Aija-Riitta Saastamoinen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan Sosiaalialan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto ASUMISNEUVONTA Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto)

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto) Tilannearvio SOS-hanke PILOTTI 1. Perustiedot Asiakkaan nimi: Osoite: Työntekijä: Päivämäärä: Henkilötunnus: Puhelinnumero: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut (

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot