Köyhyys. Köyhyys. Köyhyystutkimuksen historiaa 1. Klassinen köyhyyden elinvaiheteoria. Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Köyhyys. Köyhyys. Köyhyystutkimuksen historiaa 1. Klassinen köyhyyden elinvaiheteoria. Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa"

Transkriptio

1 Köyhyys Köyhyys 1. Köyhyystutkimuksen historiaa 2. Köyhyyden määrittelyä 3. Köyhyyden mittaamisen pulmallisuus 4. Köyhyystutkimuksen valtavirta: pienituloisuusköyhyys. Pienituloisuusköyhyys Suomessa * 6. Uudelleenjakojärjestelmän köyhyyttä poistava vaikuttavuus Suomeessa * 7. Suomalainen köyhyys kansainvälisessä maa/sosiaalipolitiikkamalli vertailussa 198-2* 8. Köyhyystutkimuksen uudet suunnat: Köyhyyden moniulotteisuus 9. Kuka on köyhä? 1. Moniulotteisen köyhyyden trendit 199-2: Kuka on köyhä 2? 11. The paradox of redistribution - tarveharkintaisen kohdentavan sosiaalipolitiikan pulmallisuus: heikko köyhyyttä poistava teho Köyhyystutkimuksen historiaa 1 Charles Booth: Labour and Life of the People of London ( ) (17 volume) -SURVEY-menetelmä: to answer, who are the poor? Seebohm Rowntree (28v.!): Poverty: a Study of Town Life (191) -köyyden elinvaihe -teoria -syyperusteinen sosiaalipolitiikka tasamaan elinvaiheittaisia toimeentuloriskejä (Beveridge raportti 194-luvulla) kaikki Yorkin 11 6 työläisperhettä tutkittiin lomakekyselyllä (1899), raportti 191 (kokonaistutkimus) konkreettisen sosiaalitutkimuksen, soveltavan sosiaalitieteen, alku näyttöönperustuvuus, politiikkarelevanssi we concern about the efficiency of British workers Anthony Bowley: Livelihood and Poverty (19) otantamenetelmä Smith: New Survey of London Life and Labour (1928) Rowntreen 191 tukimuksen toisto (seurantatutkimus) Klassinen köyhyyden elinvaiheteoria Köyhyystutkimuksen historiaa 2 Peter Townsend 1979 (Poverty in the United Kingdom) -köyhyysraja -suhteellinen köyhyys -köyhyyden uudelleen löytyminen Johanna Mack & Stewart Lansley 1983 (Breadline Britain) -konsensuaalisen köyhyyden mittaamisen menetelmä David Gordon & Peter Townsend 21 (Breadline Europe) (Millenium Survey) deprivaatioindikaattorit- köyhyys kasautuvana puuttena Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa 1 Suomessa 19-luvun alussa joitain tutkimuksia (esim. Hannes Gebhardt ja Vera Hjelt) 196-luku: pientilojen köyhyys Siipi ja Salavuo Pekka Kuusi: 6-luvun sosiaalipolitiikka, tulevaisuusoptimismi, köyhyys on voitettu kanta 198-: köyhyyden uudelleen löytyminen Suomessa Sosiaalihallituksen toimeentuloprojekti: kartoitus suomalaisesta köyhyystutkimuksesta ja arvio tutkimustarpeista (1986, VMR), Sailas Suomessa köyhää 1988 Hannu Uusitalo: Muuttuva tulonjako, ensimmäinen empiirinen analyysi Suomen tuloerojen kehityksestä 199 Matti Heikkilä: Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa, ensimmäinen kyselyaineistopohjainen analyysi suomalaisesta köyhyydestä (havainto: pienituloisimmat ja ttukiasiakkaat ovat eri joukko!) 1991 V-M Ritakallio: Köyhyys ei tule yksin, suvey-aineistopohjainen analyysi toimeentulotukiasiakkaista 1

2 Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa 2 Köyhyys - Poliittinen imperatiivi? 1994 V-M Ritakallio Köyhyys Suomessa Uusitalon tutkimuksen päivitys ja ensimmäistä kertaa Suomi kv. vertailuun (LISaineiston pohjalta) Suomen kansainvälisesti hyvä asema 1996, 21 ja 26 Olli Kangas & V-M Ritakallio Kuka on köyhä?, Eri metodit, eri tulokset ja "Eri metodit, eri trendit" kolmasti toistettu suuri väestökysely (TY, sospol) Suuri kvalitatiivinen analyysi suomalaisesta köyhyydestä 27 "Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä" (Isola, Larivaara & Mikkonen) EU-SILC 2 köyhyys EU:ssa 26 Köyhyyden olemassaolon osoittaminen viestii harjoitetun yhteiskuntapolitiikan epäonnistumisesta ja lisäponnistelujen tarpeesta Poikkeus: Radikaalifunktionaalinen köyhyysteoria (H.J. Gans) Köyhyyden positiiviset funktiot (H.J Gans) Radikaalifunktionaalinen tulkinta, Mertonin teorian sovellus: Ilmiöt, jotka ovat haitallisia joidenkin näkökulmasta (kuten köyhyys köyhien) voivat olla funktionaalisia (tarkoituksenmukaisia) toisten (varakkaiden) kannalta Varmistaa, että... likaiset mutta taloudellisesti välttämättömät työt tulevat tehdyiksi...huonot, vialliset ja pilaantuneet sekä käytetyt tavarat käyvät kaupaksi Köyhyyden näkyvyys auttaa legitimoimaan vallitsevat normit Köyhät tuottavat emotionaalista tyydytystä, kun hyväosaiset voivat tyydyttää armeliaisuushalunsa ja kokea hyvyyttä Valtavirran köyhyystutkimus lähtee köyhyyden negatiivisten funktioiden oletuksesta - köyhyys on epäfunktionaalista ja olemassaolo viesti siitä, että asiat eivät yhteiskunnassa ole kunnossa Köyhyys Käsite - Mittaaminen: Minkä tekijän suhteen tarkastellaan (suoraan puutteena vai epäsuoraan tulojen kautta) Köyhyysraja Köyhyysaste/köyhyysvaje (köyhyyden syvyys) Köyhyyden kesto, pysyvyys dynamiikka (aikadimensio) Köyhyyden moninaisuus ilmiönä: samaan aikaan esiintyy monen muotoista köyhyyttä (moniulotteisuus) Keskustelu taipuvaista liiaksi yksinkertaistamaan ilmiön Myös tietoista keskustelun vääristämistä esiintyy Eri metodit - eri tulokset! Köyhyyden käsite: absoluuttinen vs. suhteellinen Suhteellisen köyhyyden mittaamisen ongelmallisuus Absoluuttinen: Köyhyys on taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuvaa fyysisen toimintakyvyn rajoittuneisuutta - nälkää ja vilua Suhteellinen: Köyhyys on taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuvaa sosiaalisen toimintakyvyn rajoittuneisuutta -syrjäytymistä/osattomuutta (sosiaalinen deprivaatio) (kriteerit ovat sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan) (Townsend) Kummassakin tapauksessa köyhyys on todellista ja kantajalleen ongelma Yleiskäsitteellisellä tasolla vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä mitä köyhyys on vastentahtoista puutetta Yksilöiden, perheiden ja ryhmien voidaan sanoa olevan köyhiä, kun heillä ei ole taloudellisia resursseja, joilla hankkia sellainen ruokavalio, osallistua sellaisiin aktiviteetteihin ja nauttia sellaisista elinoloista ja mukavuuksista, jotka ovat tavanomaisia tai ainakin laajasti hyväksytty yhteiskunnassa, johon he kuuluvat. Heidän resurssinsa ovat niin selvästi keskivertoihmisen tai perheen hallitsemien resurssien alapuolella, että heidät on itse asiassa syrjäytetty tavanomaisten elämäntyylien, tapojen ja aktiviteettien ulkopuolelle. (Townsend 1979, 32.) 2

3 Köyhyyden mittaaminen Yhteisymmärrys häviää, kun aletaan konkretisoimaan Minkä tekijän suhteen tarkastellaan (suoraan puutteena vai epäsuoraan tulojen kautta)? Miten määritellään köyhyyden raja? Kenelle määrittelytehtävä kuluu? Objektiivinen (Townsend) Konsensuaalinen/demokraattinen (poliittisesti relevantti) Subjektiivinen (ei voida käyttää toimenpiteiden perustana) Normatiivinen (poliittisesti relevantti?) Epäsuora ja suora lähestymistapa köyhyyden mittaamisessa Epäsuora lähestymistapa (resurssit): Pienituloisuus, köyhyysrajan määrittely (mainstream ja objektiivinen) Suora lähestymistapa (deprivaatio): Vastentahtoinen välttämättömyyksien puute, välttämättömyyksien määrittely (konsensuaalinen ja objektiivinen) Koettu köyhyys (subjektiivinen) Velkaköyhyys (tulojen ja pakollisten menojen suhde: (objektiivinen tai subjektiivinen) Virallisesti heikoimmilla olevat (toimeentulotukiasiakkaat, normatiivinen/poliittis-hallinnollinen) Köyhtyminen on eri asia kuin köyhyys! (tulot pienet verrattuna omaan aiempaan tasoon) Tulojen mukainen köyhyysraja USA:laisten köyhyysluokitus Suhteellinen tulometodi, raja / 6 Md:stä mediaanituloista (Köyhyystutkimuksen valtavirta, EU) Poliittis-hallinnollinen metodi (viimesijaisen minimiturvan taso köyhyysrajana) Väestökyselyyn perustuva raja (konsensuaalinen) keskiarvo, mediaani (monia menetelmiä) Townsendin deprivaatioindeksi Deprivaatioindeksin ja tulojakautuman yhteyden pohjalta muut ks. Kuka on köyhä? kirja s. (kalvo) poliittinen relevanssi! Erittäin rikas yli 2 Md Rikas Md Varakas Md Keskituloinen 66-1 Md Köyhyyden rajamailla 1-66 Md Köyhä 34- Md Erittäin köyhä <33 Md Köyhyyden syvyys ja aste-erot Deprivaatioindeksipistemäärät tuloluokittain Suomi 199 (townsendilaisittain) Tuloluokat (käytettävissä oleva tulo OECD-kulutusyksikköä kohden/kk) Köyhyysaste ja vaje (köyhyystietojen aggregointi) Köyhyysaste: köyhyysrajan alle jäävien osuus väestöstä () Head count ratio Köyhyysriski Köyhyysvaje: rahamääräisiä arvoja saava köyhyyden mitta mittaa köyhyyden syvyyttä Income gap ratio= yksilöllisten köyhyysvajeiden keskiarvon prosentuaalinen poikkeama köyhyysrajasta Ilmaistaan yleensä agregoituna summana ja suhteutettuna BKT:een 3

4 Kontrafaktuaalinen tulkinta tulojen uudelleenjaon vaikuttavuudesta Köyhyys 196-luvun jälkeen Kuinka paljon meillä olisi nyt köyhiä, jos tulonsiirtojärjestelmän köyhyyttä vähentävä vaikuttavuus vastaisi 197- tai 198-luvun alun tasoa? n. 23,7 (1971) väestöstä eli lähes 7 enempi kuin todellisuudessa on köyhiä n. 16,2 (1981) väestöstä eli lähes 3 enempi kuin todellisuudessa on köyhiä nyt köyhiä on pienituloisuusmitan mukaan n. 1,8 väestöstä 196 l. Maaseudun pientiloilla paljon lapsia (pulaa kaikesta muusta paitsi lapsista) Vanhusten keskuudessa erityisesti leskinaisten keskuudessa 197 l.- Rakennemuutos, kaupungistuminen, naisten palkkatyöläistyminen, työeläkejärjestelmä, täystyöllisyys ja perhepolitiikka poistivat perinteisen köyhyyden Elinvaihesidonnaisuus heikkeni Vain kansaneläkettä saavien osuus yli 6- vuotiaista Vanhuuseläkeläisten (yli 6v.) tulojen rakenne , (keskimääräinen tulopaketti) 4 Tulolähde vuoden ikäisistä vuonna 23 enää alle 3 oli pelkästään kansaneläkettä saavia Ansiotulot Yritystulot Pääomatulot Julkisen sektorin työeläke Yli 8-vuotiaista oli vuonna 1982 ainoana eläketulona kansaneläkettä saavia Vain kansaneläkettä saavien lukumäärä 23 oli 48 henkilöä 824 :sta yli 6-vuotiaasta Yksityisen sektorin työeläke Kansaneläke Vapaaehtoiset lisäeläkkeet Muut tulonsiirrot Lähde: Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja ; omia laskelmia Yhteensä Vanhuuseläkeläisten tulojen keskimääräinen rakenne kohorteittain vuonna 21, Vanhuuseläkeläisten köyhyysaste kohorteittain suhteessa 18-64v. köyhyysasteeseen vuonna 24, Tulolähde 6-69 v v. 7-v. 2,6 1,9,7 Ansiotulot Yritystulot 3,1 2,2 1, Pääomatulot 3, 4,3 2, Julkisen sektorin työeläke 24,8 2,2 18,9 Yksityisen sektorin työeläke,2 42,3 36,8 Kansaneläke 11,4 18,8 31,4 Vapaaehtoiset lisäeläkkeet 1,4,8 1,4 Muut tulonsiirrot 3, 4,2 6,4 Yhteensä Keskimääräinen käytettävissä oleva tulo 14389, , ,- kulutusyksikköä kohden ( /v. vuoden 21 hinnoin) Kesimääräinen työeläke (brutto) 13,- 1126,- 814,- Keskimääräinen kansaneläke (brutto) 134,- 24,- 3331,- Tulonjakotilaston mikroaineisto; omat laskelmat v Köyhyysraja on 6 väestön mediaanitulosta, oecd-skaala; omat laskelmat tulonjakotilaston mikroaineistosta 4

5 Lisäksi on syytä huomioida vanhuuseläkeläisille tyypillinen omistusasuminen Kuinka vaikeaa/helppoa perheesi toimeentulo nykyisillä kuukausituloilla on? Vuonna 2 nuorimmassa vanhuseläkeläiskohortissa (6-69v.) 8 asui velattomassa omistusasunnossa. Kahden iäkkäimmän -vuotisikäkohortin keskuudessa velaton omistusasuminen on yhtä yleistä. Velaton omistusasuminen parantaa oleellisesti ikääntyneen väestön suhteellista toimeentuloa! Vakiintunut köyhyyden mittaustapa ei ota tätä seikkaa huomioon! 62,7 48,9 43,4 2,3 43,7 39, v. 6-69v Todella vaikeaa 1,7 7,1 6,3 4,7 3,7 4,8 Jonkin verran vaikeuksia 29,7 21,4 17,1 19,6 14,9 12 Vain pieniä vaikeuksia 22,3 2, ,1 22, Melko helppoa 23,9 27,4 28,6 34,6 37,2 31,1 Helppoa 9,6 16,4 17, 1,3 12,6 19,1 Erittäin helppoa 3,8 7,2 1,6 2,8 6, 1, Yhteensä Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen väestökyselyt 199, 2 ja 2 Yli 6-vuotiaiden köyhyysaste kahdessatoista eri EU-maassa vuonna 21, Vanhuuseläkeläiset ovat harvoin toimeentulotuen asiakkaina Suomi Tanska I-B Irlanti Hollanti Ranska Belgia Itävalta Espanja Italia Portugali Kreikka Lähde: ECHP, European Community Household Panel Survey; kirjoittajan omat laskelmat Köyhyyden kriteeri: kaksi ehtoa seuraavista kolmesta toteutuu yhtä aikaa: tuloköyhyys, kasautuva puute ja toimeentulon kokeminen vaikeaksi Edellä esitetyistä tiedoista johtuen toimeentulotukiasiakkuus vanhuuseläkeläisten keskuudessa on vähäistä niin lukumääräisesti kuin suhteellisestikin. Vuonna 197 huoltoavun kotiavustusta saaneista 26,4 (24 tapausta) oli yli 6- vuotiaita. Kaikkiaan asiakkaana oli 91 kotitaloutta Vuonna 27 yli 6-vuotiaiden osuus toimeentulotukiasiakkaista on pudonnut 6,7 :iin (23 tapausta). Väestötasolla asiakasmäärä on lähes neljäkertaistunut 7-luvun alkuun verrattuna, 342 tapausta. Samaan aikaan yli 6-vuotiaiden lukumäärä väestössä on enemmän kuin kaksinkertaistunut Täysi kansaneläke ml. eläkkeensaajan asumistuki 199-2, /kk (v. 23 hinnoin) Yksin asuvan täysi kansaneläke (ml. asumistuki), vanhuuseläkeläisten keskitulot (oecd) ja yksin asuvan virallinen köyhyysraja 1966, 199 ja 2 v. 23 hinnoin, /kk Yli 6v. keskitulot /kk, v. 23 hinnoin Köyhyysraja Täysi KEL Toimeentuloturva 199-2; Elinkustannusindeksi SVT; omat poiminnat ja laskelmat

6 Vähimmäiseläkkeen (KEL) riutuva ostovoima Verraten hyviin minimieläkkeisiin perustuneesta mallista mataliin minimieläkkeisiin samalla, kun minimieläkkeen rooli on oleellisesti supistunut Vuonna 1966 täyden kansaneläkkeen ostovoima suhteessa köyhyysrajaan oli 18 korkeampi Vuonna 21 se oli 19 köyhyysrajan alapuolella Lähde: Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1966 ja 23 sekä omat laskelmat kulutustutkimusaineistosta 1966 ja tulonjakotilastosta 21 Korkea Suomi 1966 Paljon Vähimmäiseläkkeen varassa olevia Vähimmäiseläkkeen taso Suomi 21 Matala Vähän Köyhyys ja kansaneläke Maiden väliset erot köyhyydessä 2 (LIS) Huolimatta kansaneläkeläisyyden hiipumisesta ja työeläkeläistymisestä, on kansaneläkeläisyydellä kuitenkin edelleen keskeinen merkitys tarkasteltaessa eläkeläispopulaation sisäistä köyhyyttä Kansaneläkeläiset muodostavat vanhusköyhyyden ydinryhmän! Eläkeläispopulaatiosta virallisen köyhyysrajan alle jäi vuonna 21 noin 8 henkilöä (yli 6v. kansaneläkeläisiä oli samaan aikaan 48 ) SWE FIN NOR GER NL BEL ITA SP UK CAN USA Köyhyysaste 11 eri maassa 198, 199 ja 2, Mikä selittää köyhyyden kasvua 19- luvun lopulla? Uudelleenjaon heikentynyt vaikuttavuus vai rakenteellinen muutos, vai molemmat? Johan Fritzell & V-M Ritakallio (24) Societal Shifts and the Changed Patterns of Poverty. Luxembourg Income Study WP 393. = 1 SWE FIN NOR GER NL BEL ITA SP UK CAN USA Exercise.xls Source: LIS, own calculations 6

7 Köyhyys ennen tulonsiirtoja 9 maassa 198, 199 ja 2, (structural shifts) Tulonsiirtojen vaikuttavuuden mittaaminen Absoluuttinen mitta: Köyhyys ennen tulonsiirtoja - köyhyys tulonsiirtojen jälkeen (=Kuinka monta prosenttiyksikköä tulonsiirtojärjestelmä vähentää köyhyyttä) Suhteellinen mitta: Köyhyys ennen tulonsiirtoja - köyhyys jälkeen tulonsiirtojen / köyhyys ennen tulonsiirtoja*1 (=Kuinka suuren prosenttiosuuden tulonsiirtojärjestelmä kykenee poistamaan tuotannontekijätulojen mukaisesta köyhyydestä) (Poverty reduction coefficient) SWE FIN NOR GER NL BEL UK CAN USA Exercise.xls; 6 Md:sta, LIS Tulonsiirtojen köyhyyttä poistavan vaikuttavuuden mittaaminen (voidaan tutkia eksaktisti vain tulopohjoisilla köyhyysmittareilla) Tulojen uudelleenjaon absoluuttinen köyhyyttä vähentävä vaikuttavuus yhdeksässä maassa 198, 199 ja 2, -yksikköä Köyhyysasteen pienentäminen: Ei reagoi niihin tulonsiirtojen vaikutuksiin, joiden vaikutuksena henkilön köyhyys lievenee, mutta ei poistu Köyhyysvajeen pienentäminen: Huomioi kaikki tulonsiirtojen köyhyyttä poistavat (siis myös lievittävät) vaikutukset (seuraavissa kuvioissa on tarkasteltu vain tätä!) Esimerkiksi, jos köyhyysraja on 7 /kk ja henkilön tulot ovat //kk, niin 12 tulonsiirto pienentää hänen köyhyysvajettaan puolella, mutta ei nosta häntä köyhyysrajan yläpuolelle 2 1 SWE FIN NOR GER NL BEL UK CAN USA Köyhyysaste ennen tulonsiirtoja miinus köyhyysaste tulonsiirtojen jälkeen Tulojen uudelleenjaon suhteellinen köyhyyttä vähentävä vaikuttavuus yhdeksässä maassa 198, 199 ja 2, (retrenchment hypothesis) Maavertailujen ongelma 8, Toisistaan poikkeavat sosiodemografiset rakenteet 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, SWE FIN NOR GER NL BEL UK CAN USA Köyhyysaste ennen tulonsiirtoja miinus köyhyysaste tulonsiirtojen jälkeen. Erotus jaetaan köyhyysasteella ennen tulonsiirtoja ja osamäärä kerrottu sadalla. Montako prosenttia markkinapohjaisesta köyhyydestä saadaan poistettua tulojen uudelleenjaon (tasauksen) avulla? 7

8 Poverty rate of couples with 1 or 2 children separately for dual earner couples and others in eleven countries around 198 and 2 Population percentages of two adult plus children families according to the labour market participation pattern at 198 and 2 (percentages of population living in these family types) 4 2A+CH, both NW 2A+CH, both W Poverty risks, couples -4 both not working both working SW81 SW FI81a FI a NW79 NW9 GE81 GE NL83 NL94 BE8 BE97 IT86 a IT9 a SP8 SP9 UK79 UK99 CN81 CN98 US79 US a a a a a a a a a a a a a a a a a a SWE81 SWE FI81 FI NW79 NW GE81 GE NL83 NL99 BE8 BE97 IT86 IT UK79 UK99 Poverty risk of single earner couples (-4, with 1-2CH) and the proportion of dual earner couples of all couples (-4, with 1-2CH), trends 198, 199 and 2 in several countries 2 18 Population proportion of working aged singles at 198 and 2, 1 SWE 16 Proportion of dual earner couples of all couples 9 NW FIN CN 8 USA 7 BEL 6 UK GER ITA 4 3 NL SP Poverty risk of one earner families, SWE81 SWE FI81 FI NW79 NW GE81 GE NL83 NL99 BE8 BE97 IT86 IT UK79 UK99 Life cycle categories (perhetyyppi, lasten lukumäärä, ikäluokka ja työmarkkinaasema) to control the effect of socio-demographic structure Aktuaaliset ja hypoteettiset köyhyysasteet (Ruotsin v. 2 väestörakenne perustana) (1) One adult, years of age, not working (2) One adult, 18-39, working (3) One adult, 4-64, not working (4) One adult, 4-64, working () One adult +6 years of age (6) Two adults, 18-39, or 1 working (7) Two adults, 18-39, both working (8) Two adults, 4-64, or 1 working (9) Two adults, 4-64, both working (1) Two adults, +6 years of age (11) One adult with children, not working (12) One adult with children, working 13) Two adults, 1-2 children, 18-39, or 1 working (14) Two adults, 1-2 children, 18-39, both working () Two adults, 3 or more children, 18-39, or 1 working (16) Two adults, 3 or more children, 18-39, both working (17) Two adults, 1-2 children, 4-, or 1 working (18) Two adults, 1-2 children, 4-, both working (19) Two adults, 3 or more children, 4-, or 1 working (2) Two adults, 3 or more children, 4-, both working (21) Others 2 22, 2 17, 12, 1 7, 2, Finland Norway Sweden Belgium Germany Netherlands Italy Canada United Kingdom United States ~2 HP 8

9 Post transfer poverty and the proportional poverty reduction effectiveness of the income redistribution system 21, 8 Post transfers poverty Poverty reduction effectiveness Valtavirran köyhyystutkimuksen ongelmia Denmark Finland Aust. Germany Sweden Netherlands Belgium Lux. France All UK Spain Ireland Port. Italy Greece Ei ota huomioon välttämättömiä menoja työhön osallistumisesta aiheutuvat kulut: työmatkakulut, lasten päivähoito sairauskulut asumiskulut Ei ota huomioon varallisuutta/velkaantuneisuutta Köyhyysrajanmäärittelyn mielivaltaisuus: valinta vs. 6 Md:stä vaikuttaa tuloksiin kv. eroista ja köyhyyden paikantumisesta väestössä Ekvivalenssiskaalan valinnalla on yhtäläinen vaikutus tuloksiin Köyhissä maissa 6 mediaanitulosta ei riitä köyhyyden välttämiseen - esim. Venäjän Karjalassa ei nykyisin ole perusteita käyttää kyseistä metodia Rikkaissa maissa 6 mediaanitulosta saattaa olla liian korkea köyhyysraja Ei ota huomioon itse asiaa eli toteutunutta puutetta: eri-metodit eri tulokset? Ei vain tilastonäpertelyä Suhteellisen köyhyyden mittaamisen ongelmallisuus (KERTAUS) valinnat vaikuttavat kuvaan köyhyyden yleisyydestä, köyhyyden väestöllisestä paikantumisesta, köyhyyden laajuuden muutossuunnasta ja kansainvälisistä eroista ja sitä myöden myös poliittisiin päätöksiin Yksilöiden, perheiden ja ryhmien voidaan sanoa olevan köyhiä, kun heillä ei ole taloudellisia resursseja, joilla hankkia sellainen ruokavalio, osallistua sellaisiin aktiviteetteihin ja nauttia sellaisista elinoloista ja mukavuuksista, jotka ovat tavanomaisia tai ainakin laajasti hyväksytty yhteiskunnassa, johon he kuuluvat. Heidän resurssinsa ovat niin selvästi keskivertoihmisen tai perheen hallitsemien resurssien alapuolella, että heidät on itse asiassa syrjäytetty tavanomaisten elämäntyylien, tapojen ja aktiviteettien ulkopuolelle. (Townsend 1979, 32.) Vertailuesimerkki Suomi vs. Australia Ritakallio, V-M. (23) The Importance of Housing Costs in Cross-National Comparisons of Welfare (State) Outcomes. International Social Security Review 6 (2), Before and after housing costs poverty rates by life cycle, in Australia Tuloilla mitaten ( Md) Suomessa oli köyhiä 6,2 väestöstä ja Australiassa 16,4, mutta, kun asiaa tarkasteltiin asumiskulujen jälkeen olivat osuudet nyt 4,9 vs. 7,3 Ero kapeni 1,2 -yksiköstä 2,4 -yksikköön (7) Selittyy Australian matalilla asumiskustannuksilla ja vanhusten lähes 1 :sella omistusasumisella Poverty rate,

10 Before and after housing costs poverty rates by life cycle, in Finland Before housing costs poverty rates by life cycle, in Australia and in Finland Poverty rate, Poverty rate, After housing costs poverty rates by life cycle, in Australia and in Finland EU Recommendations for Compilation of Statistics will Change the Cross-National Picture of Poverty in Europe Poverty rate, To compare the picture of European poverty by the new recommendatios against the picture of poverty by the conventional old traditions to compile statistics on poverty: cahanges in poverty rate changes in variation of European national poverty rates changes in groupwise localisation of the highst risk of poverty Poverty rates in European countries ( of the poor in population), calculated using different poverty lines ( vs. 6 of median income) and equivalence scales (OECD vs. modified OECD) Poverty risk () by population group in 199 in the countries analysed (old statistical method / new statistical method)), OECD, modified OECD 6, OECD 6, modified OECD Norway Sweden Finland Denmark Belgium Netherlands Austria Luxembourg France Germany Ireland UK Norway Sweden Finland Denmark Belgium Holland Austria Luxemb France Germany Ireland UK Spain Italy Type of household 1A 9/ 34 7/ 16 / 23 11/ 31 4/ 22 7/ 16 12/ 24 2/ 16 7/ 22 8/ 2 3/ 24 6/ 26 / 22 / 28 2A 2/ 9 1/ 3 2/ 2/ 11 8/ 16 3/ 1 8/ 13 3/ 9 / 13 3/ 7 / 12 6/ 7/ 22 6/ 13 2A+L 3/ 3/ 3 / 7 / 6 8/ 11 7/ 8 14/ 19 / 1 8/ 11 8/ 11 / 24 17/ 22 11/ 18 19/ 2 YH 9/ 14 / 9 6/ 1 8/ 16 6/ 1 14/ 2 37/ 46 21/ 2 18/ 3 39/ 2 / 28 32/ 1/ 18/ 23 Age -3 16/ 24 1/ 18 1/ 22 14/ 2 14/ 18 1/ 19 16/ 22 6/ 12 14/ 23 19/ 2 1/ 24 2/ 31 12/ 19/ / 6 3/ 4 3/ 6 4/ 6 / 1 7/ 1 11/ 4/ 9 8/ 12 6/ 11 11/ 18 12/ 18 1/ 16 /21 6-1/ 2 1/ 7 1/ 13 4/ 31 1/ 23 / 16 8/ 19 1/ 12 / 17 4/ 12 4/ 11 6/ 26 7/ 21 8/ 19 Spain Italy Variation factor

11 Relative to what? Suhteellisen köyhyyden mittaamisen ongelmallisuus (KERTAUS) Olli Kangas &V-M Ritakallio Relative to What? Crossnational Picture of European Poverty Measured by Regional, National and European Standards. European Societies 9 (2), (27). Yksilöiden, perheiden ja ryhmien voidaan sanoa olevan köyhiä, kun heillä ei ole taloudellisia resursseja, joilla hankkia sellainen ruokavalio, osallistua sellaisiin aktiviteetteihin ja nauttia sellaisista elinoloista ja mukavuuksista, jotka ovat tavanomaisia tai ainakin laajasti hyväksytty yhteiskunnassa, johon he kuuluvat. Heidän resurssinsa ovat niin selvästi keskivertoihmisen tai perheen hallitsemien resurssien alapuolella, että heidät on itse asiassa syrjäytetty tavanomaisten elämäntyylien, tapojen ja aktiviteettien ulkopuolelle. (Townsend 1979, 31.) Suhteessa mihin? 16 Kansalliset köyhyysrajat Euroopassa 2, per equivalent person per month Kansallisvaltio Koko EU:n yhteinen kriteeri Ympäröivä seutukunta /month Denmark Finland Iceland Norway Sweden Lithueinia Latvia Poland Estonia Czech Portugal Spain Italy France Germany Irel and UK Lux Alueelliset köyhyysrajat v. 2, /vuosi Alueelliset köyhyysrajat (nouseva järjestys) v. 2, /vuosi WIE TIR FLA WAL ROS VIB HEL LAP PAR CAL BER SAX DUB WIR MIL SIC CAT AND STO NOR SEE NIRE AUSTRIA DENMARK FRANCE BELGIUM FINLAND GERMANY IRELAND SPAIN ENGLAND ITALY SWEDEN SIC AND WIR NIRE CAT DUB CAL TIR SAX LAP SEE NOR WAL VIB MIL WIE HEL STO FLA BER PAR ROS 11

12 4 Köyhyys Euroopassa kansallisilla ja yhteiseurooppalaisilla köyhyysrajoilla v. 2, 7 6 POVERTY RATE () ACCORDING TO REGIONAL, NATIONAL AND EUROPEAN POVERTY LINES IN DIFFERENT REGIONS NATIONAL EUROPEAN 4 3 REGIONAL NATIONAL EUROPEAN AUT B EL DEN FIN FRA GER ITA LUX NL SPA SWE UK EURO WIEN TIRO F LA WAL ROS VIB HKI LAP PARI CAL BERL SAX DUB WIR MIL SIC CAT AND STO NOR SEE NIR Table 4. Poverty head count in 13 EU countries by different relativizations year 2, millions people Income poverty and economic hardship in Europe at 2, Sweden Iceland Country National 6 poverty line Common European 6 poverty line Austria 1,,9 Belgium 1,1,8 Denmark,6,4 Finland,4,2 France 8, 6,4 Germany 1,7 7,6 Ireland,6 1, Italy 1,4, Luxembourg,, Netherlands 1,7 1, Spain 6,4 17,1 Sweden,6,4 United Kingdom 11,6 11,1 All together 3,7 63, Czech republik Netherlands Norway Finland Denmark Slovenia Austria France Lux. Germany Slovakia Hungary Belgium Cyprus UK Es tonia Italy Latvia C reece Spain Ireland Portugal Lith. Poland Economic hardship Income poverty Tulemat Köyhyyden mittaamisen pulmallisuus (jatkoa) Edellä esitetyt valinnat vaikuttaa ratkaisevasti Euroopan köyhyyden paikantumisesta saatavaan kuvaan ja välillisesti myös tukiohjelmiin Maat, joissa pääluvulla mitaten eniten köyhiä Euroopassa? Saksa ja Englanti vai Välimeren maat ja uudet jäsenmaat? vastaus riippuu valitusta analyysimenetelmästä Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että köyhyydestä saatava kuva on muutoinkin erittäin herkkä valittavalle mittarille Pääjako tutkijoiden välillä on siinä mitataanko köyhyyttä epäsuorasti tulojen kautta pienituloisuutena vai suoraan (taloudellisista syistä johtuvana, realisoituneena) puutteena Tyytymättömyys pelkkiä tulomittoja käyttäviä tutkimuksia ja tilastoja kohtaan on viime vuosina ollut kasvavaa Tästä huolimatta köyhyyden tutkimisen ja tilastoinnin valtavirta yksinkertaistaa ilmiön pienituloisuudeksi Erityisesti sosiaalitieteellisesti orientoituneet tutkijat ovat viime vuosina kehitelleet mittoja, jotka kattaisivat ilmiön moninaisuuden - itse lukeudun näihin tutkijoihin 12

13 Työttömyys, toimeentulotukiasiakkuus ja pienituloisuusköyhyys Suomessa , Lisäksi velkaongelmat ja ns. leipäjonot Työttömyysaste 14 Toimeentulotukiasiakkuus 12 "Minimityöttömyysturvan piirissä" Pienituloisuusköyhyys Kuka on köyhä -tutkimus 199 Väestökysely 3 satunnaisesti valitulle suomalaiselle Mitattiin köyhyyttä rinnakkain viidellä eri tavalla Käytetyt köyhyysmittarit 1 Käytetyt köyhyysmittarit 2 Suhteellinen pienituloisuus (TULOT), 8, tutkituista Tulot alle köyhyyden rajan, joka on OECD-kulutusyksikköä kohden lasketusta käytettävissä olevan tulon mediaanista. Konsensuaalinen deprivaatio (PUUTE), 11,6 tutkituista Vähintään kolmen välttämättömyystekijän vastentahtoinen puute. Välttämättömyyksiksi katsottiin sellaiset palvelukset tai hyödykkeet, joihin väestön enemmistön mukaan kaikilla pitäisi olla varaa. 37-kohtaisesta listasta enemmistö piti välttämättömyyksinä seuraavia asioita: tarpeen mukaiset terveydenhoito- ja hammaslääkäripalvelut, lämmin ruoka kerran päivässä, parturissa tai kampaajalla käynti kerran kolmessa kuukaudessa, pesukone, pakastin, pölynimuri, puhelin, sanomalehti, korkeintaan kaksi henkilöä huonetta kohden, keittiö ja olohuone poisluettuna, kotivakuutus, nykyaikainen asunto (suihku, wc, keskuslämmitys, sähkö ja jääkaappi) sekä tarvittaessa mahdollisuus käyttää julkisia liikennevälineitä. Subjektiivisesti koettu taloudellinen ahdinko (KOKEMUS), 8,8 tutkituista Tutkittava henkilö ilmoitti, että hänellä on viimeisen vuoden aikana ollut vaikeuksia suoriutua pakollisista maksuista (ruoka, vuokra, jne.) ja lisäksi kysyttäessä perheen toimeentuloa kuusiluokkaisella asteikolla tutkittava ilmoitti sen olevan todella vaikeaa. Subjektiivinen ylivelkaantuneisuus (VELAT), 1,9 Tutkittava oli täysin samaa mieltä väitteen Tulot ja lainanhoitokulut huomioon ottaen koen olevani ylivelkaantunut kanssa. Sosiaalitoimiston asiakkuus (SOSTSTO), 9, tutkituista Tutkittava on saanut toimeentulotukea viimeksi kuluneen vuoden aikana. Eri mitta - eri ryhmä! Moniulotteisen köyhyyden trendit Eri mitoilla köyhiä oli noin 1 prosenttia Yllätys oli, että eri mitat paikansivat enimmäkseen toisistaan poikkeavat ryhmät köyhäksi Vähintään yhdellä kriteerillä köyhyyden ehdon täytti 199-luvun puolivälissä 28 väestöstä Sosiaalipolitiikan harjoittamisen kannalta pulmallisin havainto oli se, että eri mitat paikansivat myös taustaryhmittäin köyhyyden eri tavoin Keille suunnata apu tässä tilanteessa? Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella päätettiin vuoden 2 alussa uusia 199 tutkimus lähettämällä 4:lle satunnaisesti valitulle suomalaiselle sama kysely kuin 199 Mitä havaittiin kyseisellä periodilla, jolla tiedettiin tuloerojen lähteneen ainutlaatuisen jyrkkään kasvuun maassamme? 13

14 Köyhyys 2 Uusin kysely keväällä 2 Köyhyysmittarit identifioivat edelleen valtaosin eri ryhmät köyhiksi Vähintään yhdellä kriteerillä viidestä köyhiä oli nyt 21 väestöstä Köyhyyden väestöllinen paikantuminen oli selkeytynyt v. 199 verraten Erityisesti työssä olevien ja vanhusten osalta tilanne oli tasaantunut: heidän joukossaan köyhyys oli harvinaista Eri mitta, eri trendi! Köyhyysaste eri mitoilla 199-2, Eri metodit, eri tulokset Tulot Puute Kokemus Velat Soststo Income Deprivation Experience Reliable Reliable on kaksoisehto: köyhä vähintään kahdella indikaattorilla kolmesta Kuka on köyhä 2? Köyhyyden riskit ja profiili Köyhyysaste perhetyypeittäin (kaksoisehto: vähintään kaksi kolmesta (tulot, kasautuva puute ja koettu ahdinko)) Yksin as. mies Yksin as. nainen Lapseton pari Yksinhuoltaja, 1 lapsi Yksinhulotaja, 2+ lasta Pari ja 1 lapsi Pari ja 2 lasta Pari ja 3+ lasta Muu Koko väestö

15 Yksin asuvien toimeentulon ehdoista Normin muutos Kahden tulonsaajan malli määrää yleistä toimeentulotasoa toisin kuin joitakin kymmeniä vuosia sitten Yksin asuvilla asumiskustannusten kattaminen on isompi rasite kuin perheillä Pienten vuokra-asuntojen kohtuuttoman korkeat vuokrat suhteessa isompiin vuokra-asuntoihin Yksin asumisen yleisyys 18 suomalaisista asuu yksin (TK, TJT 24) n. 93 henkilöä 3-64v. Yksin asuvia on 437 Yksin asuvien väestöosuus on kasvussa Perheitä kotitalouksista on yksin asuvien kotitalouksia Naimattomia, eronneita ja leskiä Köyhyys ja kasautuva syrjäytyminen Toimeentulotuki v. 26 (STV) Syrjäytyminen perheestä Syrjäytyminen työstä Yksin asuvista 3-64v. henkilöistä vuoden 24 aikana oli työttömänä 13,4 Perheellisillä vastaava osuus oli 9,8 Mutta: Yksin asuvista 3-64v. Henkilöistä peräti 8,9 oli työttömänä koko vuoden Perheellisillä vastaava osuus oli 1,9 N. 4 yksin asuvaa 3-64v. henkilöä on pysyvästi syrjäytynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle Huono-osaisuuden kova ydin! Syrjäytyminen toimeentulosta Kotitalouksia toimeentulotukiasiakkaana on yhteensä Yksin asuvia heistä on 9 (7) Köyhyysaste ikäluokittain (sama mitta kuin edellä) Köyhyysaste pääasiallisen toiminnan mukaan (kaksoisehto) -24 Kokopäivätyössä 2-34 Osa-aikatyössä 3-44 Eläkeläinen Opiskelija Työtön 6-69 Koko väestö Koko väestö

16 Riskitekijöiden kasautuminen Työmarkkina-asemien yhdistelmät ja pariskuntien köyhyysriskit 2 Köyhyys on väistämätöntä, kun yhden kotitalouden kohdalle kasaantuu useampi riskitekijä Yksinhuoltaja ja työtön Yksinhuoltaja ja monta lasta Yksinhuoltaja, joka on opiskelija Työtön ja puoliso on työtön Työtön ja puoliso on opiskelija Sairaus ja yksin asuva jne Molemmat töissä Toinen työtön Molemmat työttömiä Kuka on köyhä 2? Köyhyyden riskit ja profiili Työttömät Yksinhuoltajat Yksin asuvat Alle 2-vuotiaat Opiskelijat Toisen polven tt. asiakkaat Vähimmäisturvan varassa olevat Köyhän arki 2: Köyhyys on jatkuvaa puutetta on taloudellista niukkuutta rajoittaa arkielämää perustavanlaatuisella tavalla ohjaa valintoja aiheuttaa katkeruutta aiheuttaa riitoja käy kalliiksi (the poor pay more) määrää lasten tulevaisuutta (esim. lukion 6 kirjamaksujen vaikutus) on taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuvaa sosiaalisen toimintakyvyn rajoittuneisuutta syrjäytymistä, rajoitettua osallisuutta, sosiaalista deprivaatiota on keskeinen hyvinvoinnin puutetekijä, joka ei tule yksin 7191, 198, yksin asuva mies Suomessa 2 Köyhyys on yksinkertaisimmillaan sitä, ettei ole aina rahaa edes ruokaan, laskujen erääntymisiä, huomautuksia ja sitä kautta huomautusmaksuja, vippejä ja lainoja tuttavilta. Kun saa sitten rahaa, se onkin jo mennyt. Ja kierre jatkuu. Entäpä kun on keskittäydyttävä siihen, että mistä tämän päivän ruoan saa, et siis oikein voi kiinnostua silloin mistään muusta ja joudut pummaamaan tuttaviltasi, jos sellaisia vielä on, kuitenkin häpeää turhien almuja siinä uskossa että tulevaisuudessa menee paremmin. Siinä karisee viimeisetkin itsetunnon rippeet. Ei mielitekoja, haaveita; sitten niitä onnellisia hetkiä kun saa kympin jolla hankkii jotain jääkaappiin, hah! No, asioita olisi vaikka kuinka paljon, kuinka solmia uusia ystävyyssuhteita, seurustella... Ja pahimmassa tapauksessa kuten eräs tuttavani teki; itsemurha Vrt. Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus (Juha Vainio) 6619, 196, nainen, yksinhuoltaja, kaksi teini-ikäistä lasta, siivoja Edustan uutta työssäkäyvää köyhälistöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siivoan 6 kerros-taloa 4 ½ tuntia /pv. neljänä päivänä viikossa. Palkka on vähän yli 6 /tunti. Työni on äärimmäisen raskasta kuuden kerrostalon siivoamisen jälkeen on mehut aika loppu, ja silti olen työnvälityksen asiakas saadakseni lisää työtä = lisää tuloja. Koska olen 4-vuotias, minulla on selkä ym.vaivoja, jotka tekevät raskaan ruumiillisen työn hankalaksi. Ennen sai olla reilusti köyhä kukaan ei olettanut köyhän mitään omistavankaan. Nykyisessä yhteiskunnassa on köyhän lapsilla oltava yhtälailla kännykkä, tietokone, leffat, hampurilaiset ja OK. vaatteet. Yksinhuoltajaperhe maksaa esim. tietokoneesta suhteessa moninkertaisen hinnan verrattuna perheeseen, jossa on kaksi hyväpalkkaista aikuista! On vanhanaikaista puhua tietokoneestakaan mitään ylellisyyskapineena tällä vuosisadalla, vaan se on välttämätön ainakin nuoremmalla väellä. 16

17 Köyhyystutkimus- ja keskustelu Syrjäytymisen äärimuodot Köyhyyskeskustelua voidaan kritisoida siitä, että sen lähes yksinomainen kiinnostus on kohdistunut pääluvulla mitatun köyhyyden (määrälliseen) kehitykseen: onko köyhyys lisääntynyt vai vähentynyt? Keskeinen dimensio köyhyyden syvyys ja kesto on jäänyt vähälle huomiolle Kuitenkin tiedetään, että pysyvän köyhyyden ja tilapäisen köyhyyden välillä on mittava ero tarkasteltuna asiaa sosiaalipoliittisen kysymyksen vakavuuden näkökulmasta On kokonaan eri asia, mikäli kymmenen vuoden aikana kunakin vuonna 1 lapsista elää köyhyydessä, mutta kunakin vuonna ryhmä on kokonaan eri, kuin että samat 1 lapsista ovat 1 peräkkäistä vuotta köyhyydessä Ilkka Haapolan väitöskirja 12/24 Köyhyyden kynnyksellä Kuusivuotisseurannassa toimeentulotukeen 199-luvun alussa ensi kertaa turvautuneista oli n. 1 kuollut Laadullinen muutos Politiikkaimplikaatioita Köyhyyden kuvassa on 199-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut merkittävä muutos. Köyhyys on muuttunut yhä useammin pysyväksi ongelmaksi, kun se aiemmin oli useimmiten tilannekohtaista ja tilapäistä. Köyhyyden kestossa tapahtunut muutos merkitsee sitä, että köyhät ovat nyt köyhempiä kuin ennen lamaa tai laman aikana. Köyhyyden kuvassa tapahtunut muutos on suorassa yhteydessä työttömyydessä tapahtuneeseen muutokseen. Toisin kuin aiemmin, työttömät ovat nyt pääsääntöisesti oikeutettuja ainoastaan vähimmäistyöttömyysturvaan, jonka taso ei useimmissa tapauksissa ylitä toimeentulotuen normeja. Tästä johtuen suuri osa työttömistä on myös toimeentulotuen asiakkaita. Toimeentulotuen taso on mitoitettu tilapäisen puutteen lievittämistä silmälläpitäen. Pitkäaikaista toimeentuloa sen ei ole ajateltu takaavaan. Tällä toimeentulotasolla merkittävän suuri työttömien joukko on kuitenkin joutunut elämään nyt vuosikausien ajan. Tehokkaimmin köyhyys on lievitettävissä parantamalla syyperusteisella vähimmäisturvalla olevien taloudellista asemaa. Päättyi tähän Sosiaalinen syrjäytyminen 17

18 Ruth Levitas 2: What is social exclusion? Not a state but a process Socially excluded: outside mainstream society Social exclusion and multiple (social) deprivation - even analytically difficult to separate out these concepts Both are necessarily multifaceted and require sets of indicators, rather than one Spiral of disadvantage - vicious circle Sosiaalisesti syrjäytyneet eivät ole homogeeninen joukko. Sen sijaan ovat: eri syistä syrjäytyneitä, eri tavoin syrjäytyneitä, eri vakavuusasteisesti syrjäytyneitä, syrjäytymisprosessin eri vaiheissa Köyhyys ei tule yksin köyhyys ja syrjäytyminen Staattinen Dynaaminen Yksiulott. Köyhyys Köyhtyminen Moniulott. Sosiaalinen deprivaatio Sosiaalinen syrjäytyminen Elämän hallinta ja yksilötason sosiaalityön tarpeen paikantaminen (tulonsiirtoja vai kuntoutusta?) Aktiivi vs. passiivi Toimeentulo Elämän sisäinen hallinta Ei ongelmia Heikko Kunnossa Ei ongelmia Voidaan auttaa pelkillä tulonsiirroilla Nämä pois toimeentulotuesta? Heikko Sosiaalityön tarve ilmeinen, mutta eivät useinkaan hae apua Syrjäytyneet Sosiaalityön haaste? Aktiivimuoto: Ulosheitetyt - poispudotetut -uloslyödyt - poissulkeminen syrjäyttäminen Passiivi: syrjäänajautuminen - syrjäytyminen - ulkopuolelle jääminen tai vrt. vetäytyminen Onko ylemmästä laatikosta virtaa alempaan? Graham Room (199 ja 2): From Poverty and deprivation to social exclusion 1) tulojen sijasta katse moniulotteisesesti hyvinvointipuutteisiin 2) staattisesta dynaamiseen analyysiin 3) yksilötason näkökulman sijaan/oheen paikallisyhteisö/asuinalue näkökulma (2, 387) 4) Their links with the wider society are ruptured Catastrophically (2, p. 47) Ruth Levitas: Discourses of social exclusion Tyypittelee kolme erillistä lähestymistapaa (discourses) sosiaaliseen syrjäytymiseen. 1) redistributive discourse (RED) - juuret kriittisessä sosiaalipolitiikassa - näkee syrjäytymisen perussyynä köyhyyden, riittämätön taloudellinen toimeentulo indikaattorina -ratkaisuna lisäpanostus uudelleenjakoon (old labour) 2) social integration discourse (SID) - syrjäytyminen liitetään tässä näkökannassa työmarkkinoihin - syrjäytyneitä ovat työttömät (new labour, Blair - New deal - policies focused on inclusion - activation) 3) moral underclass discourse (MUD) - korostaa köyhyyden moraalisia ja kulttuurisia lähtökohtia/syitä (new right) edellisissä näitä joskus käsitellään, kun puhutaan seurauksista (underclass) 18

19 Syrjäytymisen politiikkaa New labour, UK: Voimakas painotus yksilöiden mahdollisuuksissa, resursseissa ja pääomissa. Poverty exits when those on low income lack opprtunities to improve their position - opprtunity for all Annetaan jauhoja - ei leipää; onki - ei kaloja. Passiivisesta uudelleenjaosta aktivoivaan politiikkaan. Vrt. Lipposen I ja II hallitusten sekä Vanhasen hallitusten ohjelmat ja viimeaikaiset puheet - ovat hyvin linjassa Blairin kanssa Liittyy myös EU:ssa vahvaan käsitykseen politiikan toivotusta linjasta Köyhyys ei sopinut EU:n sanastoon - korvattiin epämääräisemmällä sosiaalisella syrjäytymisellä (Berghman 199) Alaluokka Riippuvuuskulttuuri (normatiivinen) vrt. köyhyyskulttuuri (syntynyt sopeutumisreaktiona) Syrjäytyminen yhteenveto 1 Syrjäytyminen yhteenveto 2 1. Ei ole vakiintunutta määritelmää. 2. Huono-osaisuutta erityisesti työmarkkina-aseman ja toimeentulon suhteen on tullut tavaksi kutsua syrjäytymiseksi. 3. Korostaa ongelmien yhteiskunnallisia kytkentöjä (yhteiskunnan syrjäyttävät prosessit) ja prosessinomaisuutta (yksilöllinen syrjäytymisprosessi; huono-osaistuminen). 4. Lopputuotteena on syrjäytynyt yksilö, jonka määreisiin liitetään yleensä kasautuva ongelmaisuus ja tilanteen pysyvyys.. Keskustelua siitä, milloin syrjäytyminen yksilötasolla on edennyt niin pitkälle, että yksilön voidaan sanoa olevan syrjäytynyt, ei juurikaan käydä (vrt. köyhyyskeskustelu). 6. Syrjäytymisnäkökulma ottaa rinnakkain huomioon elämän ulkoisen ja sisäisen hallinnan. 7. Äärimmäisenä syrjäytymisprosessin lopputuloksena ovat elämän sisäisen hallinnan tasolla näkyvät ongelmat. Prosessin kuluessa sosiaaliset syyt muuntuvat yksilöllisiksi ongelmiksi, joiden alkuperää on lopulta vaikea hahmottaa Syrjäytyminen yhteenveto 3 8. Syrjäytyneestä yksilöstä, syrjäytymisprosessin lopputuloksena puhutaan yleensä vasta, kun ulkoiset suoriutumisesteet ovat muuntuneet yksilön sisäisiksi, psyykkisiksi suoriutumisesteiksi. Kyse on tällöin moninkertaisten ja pysyväisluonteisten ongelmien kuormittamasta yksilöstä. Auttamistoimenpiteiden kannalta keskeisimpänä määreenä on oltava elämän sisäinen hallitsemattomuus. 9. Erittäin vähän empiiristä tutkimusta (tiedot määristä, riskiryhmistä ja trendeistä sekä kansainväliset vertailut puuttuvat) Työttömyys - köyhyys - elämän hallinta dynamiikka tunnetaan heikosti! Poikkileikkausyhteydet tunnetaan: (pitkittyvä)työttömyys = kasautuvien ongelmien riski/hallinnan menetyksen riski pitkittyvä köyhyys = kasautuvien ongelmien riski/hallinnan menetyksen riski pitkittyvä työttömyys => syvenevä köyhyys, köyhtyminen Mutta seuraako pitkittyvästä työttömyydestä kasautuva ongelmaisuus, koska siitä seuraa köyhtyminen? Vai seuraako ongelmien kasautumistaipumus kumpaakin (työttömyyttä ja köyhyyttä)? Tätä ei ole loppuun asti tutkittu 19

20 Syrjäytymisen laajuus Toinen suuri sosiaalinen ongelma "Nuorten työttömyyden on todettu olevan yhteydessä mm. psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien lisääntymiseen, terveyspalveluiden käyttöön, somaattiseen sairastavuuteen ja yhteiskunnasta vieraantumiseen" (Kela sosiaali- ja terveysturvan katsauksia nro 73, 27, s. 7) "Suomessa on arvioitu olevan 1 - alle 2- vuotiasta syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta, joilla on selviä elämänhallinnan ongelmia" (Kela sosiaali- ja terveysturvan katsauksia nro 73, 27, s. 7) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän kasvu reilussa kymmenessä vuodessa 9 lapsesta 16 lapseen Loppuarviointi Sosiaalivakuutusjärjestelmä pääosin toimii tehokkaasti ja sosiaaliturvaa taaten Erityisen toimiva on ansiosidonnaista turvaa toteuttava työperusteinen sosiaalivakuutus Se ei valitettavasti kata koko väestöä Yksityisen vapaaehtoisen sosiaalivakuutuksen rooli on pieni, koska sille ei ole ilmennyt tarvetta Sosiaalivakuutuksen tehottomuusongelmat ja ongelmat sosiaaliturvan takaamisessa paikantuvat lähinnä vähimmäisturvan alueelle Myös universalismia toteuttava perusturvajärjestelmän taso on heikentynyt ja ei enää täytä "pohjoismaisen mallin kriteerejä" Vertaileva tutkimus siirtymästä vanhemmuuteen Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Tutkimuksen tavoitteet Tutkimus on osa pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa kansainvälistä tutkimusprojektia, jossa vertaillaan perheen ja työelämän yhteensovittamista eri maissa. CHAPTER 9 for Welfare Policies and Employment in the Context of Family Change. Bradshaw, J. and Hatland, A. (eds.) Edwar Elgar 2 Tarkastellaan 12 maan (Irlanti, Portugali, Italia, Kreikka, Iso- Britannia, Espanja, Ranska, Belgia, Saksa, Suomi, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi (osassa tarkasteluista) keskinäisiä eroja ensimmäisen lapsen hankinnassa. Minkälaisissa sosio-ekonomisissa ja demografisissa olosuhteissa naiset päättävät hankkia ensimmäisen lapsen? Mitkä tekijät vaikuttavat lastenhankinnan lykkääntymiseen? Mikä selittää ensimmäisen lapsen saantia? Aineistona on European Community Household Panel Survey (ECHP). Taustakehys Ehkäisyvälineiden myötä 196-luvun alusta syntyvyyden hallintamallin muutos Lasten hankinta enenevästi rationaalisen valinnan piiriin olosuhteilla on vaikutusta päätökseen Naisten aseman muutos yhteiskunnassa koulutusekspansio työhön osallistuminen lasten hankinnan lykkääminen lapsettomuus koulutuksen ja työn yhteensovittaminen laskenut kokonaishedelmällisyys 2

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokous 28.9.2016

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Köyhyys lapsiperheiden karikkona. Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014

Köyhyys lapsiperheiden karikkona. Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014 Köyhyys lapsiperheiden karikkona Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014 1 Kokonaishedelmällisyys Suomessa ja Ruotsissa Kokonaishedelmällisyys Ruotsissa ja Suomessa

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Kotoutumisen indikaattorit

Kotoutumisen indikaattorit Kotoutumisen indikaattorit Sosiaalitieteiden päivät 13.-14.10.2016, Tampere Villiina Kazi Kotouttamisen osaamiskeskus, TEM 14.10.2016 Kotoutumisen mittaaminen: Miksi indikaattoreita? Indikaattorien kaksi

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä -seminaari 10.3.2015 Turku Katja Forssén Sosiaalityön professori Veli-Matti

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen

Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen 1 Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet SAK:n seminaari 23.5.2016 Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen valossa Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Markkinaraportti / maaliskuu 2013 Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Työvoimapalvelut tänään ja huomenna

Työvoimapalvelut tänään ja huomenna Työvoimapula oppisopimus ratkaisuna? Linkki-hankkeen päätösseminaari 4.3.2008 Lahti Työvoimapalvelut tänään ja huomenna Robert Arnkil Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto ja Arnkil Dialogues Robert.arnkil@armas.fi

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Cancer Control Joint Action WP 9 Cancer Screening Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteri STM 8.2. 2016 Taustaa Syöpäseulonnan vaikuttavuus hyödyt ja haitat ja vaikuttavuusnäyttöön

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2009

Markkinaraportti / tammikuu 2009 I / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / tammikuu 29 n kampanjat Helsinkiä kampanjointiin tammikuussa näkyvästi yhteistyössä Expedia-matkanjärjestäjän kanssa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa,

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / joulukuu 2011 Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2013

Markkinaraportti / toukokuu 2013 Markkinaraportti / toukokuu 213 Yöpymiset ulkomailta kääntyivät nousuun Yöpymisten määrä väheni toukokuussa Helsingissä prosentin verran edellisvuoden toukokuusta. Miinus tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2009

Markkinaraportti / lokakuu 2009 X / 29 Markkinaraportti / lokakuu 29 Kotimaiset yöpymiset selvässä kasvussa Helsingin yöpymistilastoja kaunistavat kotimaan matkailun vilkastumisen jatkuminen. Nousu tulee vapaa-ajan matkailusta, joka

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kauppalehti Tietopalvelut hinnasto

Kauppalehti Tietopalvelut hinnasto Kauppalehti Tietopalvelut hinnasto Kauppalehti Tietopalveluiden käytöstä laskutetaan kuukausittain palvelun kuukausilisenssi, joka on sidoksissa käyttäjätunnusten määrään. Palvelujen käytöstä veloitetaan

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Luento 22.11.2016 Kaupunkitutkimushanke: Nuori aikuisuus sosiaalisena

Lisätiedot

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. 01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää

Lisätiedot

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymppi-Moni hankkeen 2. työpaja Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa

Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Tuottavuusyhteistyöseminaari seminaari Helsinki, 16. maaliskuuta 2010 Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Jorma Karppinen, Johtaja Eurofound 16/03/2010 1 Esityksen rakenne Miksi kestävästi

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu

Markkinaraportti / toukokuu V / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / toukokuu World Skills 25 näkyi tilastoissa Toukokuussa ulkomaalaisten yöpymiset olivat selvässä kasvussa. Viime vuoden toukokuuhun verrattuna

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2011

Markkinaraportti / lokakuu 2011 Markkinaraportti / lokakuu 211 Yöpymiset etenkin ulkomailta edelleen nousussa Ulkomailta tulleiden yöpymismäärä lisääntyi Helsingissä lokakuussa merkittävästi edelleen huolimatta viipymän lyhentymisestä.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Market Report / September 2015

Market Report / September 2015 Market Report / September 2015 Overnight stays grow 8% Overnight stays by visitors to Helsinki increased 8% in September when compared to one year ago. Stays by domestic travellers were up four percent

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2011

Markkinaraportti / elokuu 2011 Markkinaraportti / elokuu 211 Ulkomaiset yöpymiset nousussa, kotimaiset laskussa Pitkään jatkunut kotimaisten yöpymisten kasvu pysähtyi elokuussa, kun yöpymiset vähenivät 4,1 % edellisen vuoden elokuusta.

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2012

Markkinaraportti / syyskuu 2012 Markkinaraportti / syyskuu 212 Helsingin yöpymisissä vähän muutoksia syyskuussa Yöpymisten määrä väheni syyskuussa Helsingissä aavistuksen eli,4 %. Vähennys oli täsmälleen yhtä suuri elokuussa. Kotimaasta

Lisätiedot