Köyhyys. Köyhyys. Köyhyystutkimuksen historiaa 1. Klassinen köyhyyden elinvaiheteoria. Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Köyhyys. Köyhyys. Köyhyystutkimuksen historiaa 1. Klassinen köyhyyden elinvaiheteoria. Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa"

Transkriptio

1 Köyhyys Köyhyys 1. Köyhyystutkimuksen historiaa 2. Köyhyyden määrittelyä 3. Köyhyyden mittaamisen pulmallisuus 4. Köyhyystutkimuksen valtavirta: pienituloisuusköyhyys. Pienituloisuusköyhyys Suomessa * 6. Uudelleenjakojärjestelmän köyhyyttä poistava vaikuttavuus Suomeessa * 7. Suomalainen köyhyys kansainvälisessä maa/sosiaalipolitiikkamalli vertailussa 198-2* 8. Köyhyystutkimuksen uudet suunnat: Köyhyyden moniulotteisuus 9. Kuka on köyhä? 1. Moniulotteisen köyhyyden trendit 199-2: Kuka on köyhä 2? 11. The paradox of redistribution - tarveharkintaisen kohdentavan sosiaalipolitiikan pulmallisuus: heikko köyhyyttä poistava teho Köyhyystutkimuksen historiaa 1 Charles Booth: Labour and Life of the People of London ( ) (17 volume) -SURVEY-menetelmä: to answer, who are the poor? Seebohm Rowntree (28v.!): Poverty: a Study of Town Life (191) -köyyden elinvaihe -teoria -syyperusteinen sosiaalipolitiikka tasamaan elinvaiheittaisia toimeentuloriskejä (Beveridge raportti 194-luvulla) kaikki Yorkin 11 6 työläisperhettä tutkittiin lomakekyselyllä (1899), raportti 191 (kokonaistutkimus) konkreettisen sosiaalitutkimuksen, soveltavan sosiaalitieteen, alku näyttöönperustuvuus, politiikkarelevanssi we concern about the efficiency of British workers Anthony Bowley: Livelihood and Poverty (19) otantamenetelmä Smith: New Survey of London Life and Labour (1928) Rowntreen 191 tukimuksen toisto (seurantatutkimus) Klassinen köyhyyden elinvaiheteoria Köyhyystutkimuksen historiaa 2 Peter Townsend 1979 (Poverty in the United Kingdom) -köyhyysraja -suhteellinen köyhyys -köyhyyden uudelleen löytyminen Johanna Mack & Stewart Lansley 1983 (Breadline Britain) -konsensuaalisen köyhyyden mittaamisen menetelmä David Gordon & Peter Townsend 21 (Breadline Europe) (Millenium Survey) deprivaatioindikaattorit- köyhyys kasautuvana puuttena Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa 1 Suomessa 19-luvun alussa joitain tutkimuksia (esim. Hannes Gebhardt ja Vera Hjelt) 196-luku: pientilojen köyhyys Siipi ja Salavuo Pekka Kuusi: 6-luvun sosiaalipolitiikka, tulevaisuusoptimismi, köyhyys on voitettu kanta 198-: köyhyyden uudelleen löytyminen Suomessa Sosiaalihallituksen toimeentuloprojekti: kartoitus suomalaisesta köyhyystutkimuksesta ja arvio tutkimustarpeista (1986, VMR), Sailas Suomessa köyhää 1988 Hannu Uusitalo: Muuttuva tulonjako, ensimmäinen empiirinen analyysi Suomen tuloerojen kehityksestä 199 Matti Heikkilä: Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa, ensimmäinen kyselyaineistopohjainen analyysi suomalaisesta köyhyydestä (havainto: pienituloisimmat ja ttukiasiakkaat ovat eri joukko!) 1991 V-M Ritakallio: Köyhyys ei tule yksin, suvey-aineistopohjainen analyysi toimeentulotukiasiakkaista 1

2 Köyhyystutkimuksen historiaa Suomessa 2 Köyhyys - Poliittinen imperatiivi? 1994 V-M Ritakallio Köyhyys Suomessa Uusitalon tutkimuksen päivitys ja ensimmäistä kertaa Suomi kv. vertailuun (LISaineiston pohjalta) Suomen kansainvälisesti hyvä asema 1996, 21 ja 26 Olli Kangas & V-M Ritakallio Kuka on köyhä?, Eri metodit, eri tulokset ja "Eri metodit, eri trendit" kolmasti toistettu suuri väestökysely (TY, sospol) Suuri kvalitatiivinen analyysi suomalaisesta köyhyydestä 27 "Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä" (Isola, Larivaara & Mikkonen) EU-SILC 2 köyhyys EU:ssa 26 Köyhyyden olemassaolon osoittaminen viestii harjoitetun yhteiskuntapolitiikan epäonnistumisesta ja lisäponnistelujen tarpeesta Poikkeus: Radikaalifunktionaalinen köyhyysteoria (H.J. Gans) Köyhyyden positiiviset funktiot (H.J Gans) Radikaalifunktionaalinen tulkinta, Mertonin teorian sovellus: Ilmiöt, jotka ovat haitallisia joidenkin näkökulmasta (kuten köyhyys köyhien) voivat olla funktionaalisia (tarkoituksenmukaisia) toisten (varakkaiden) kannalta Varmistaa, että... likaiset mutta taloudellisesti välttämättömät työt tulevat tehdyiksi...huonot, vialliset ja pilaantuneet sekä käytetyt tavarat käyvät kaupaksi Köyhyyden näkyvyys auttaa legitimoimaan vallitsevat normit Köyhät tuottavat emotionaalista tyydytystä, kun hyväosaiset voivat tyydyttää armeliaisuushalunsa ja kokea hyvyyttä Valtavirran köyhyystutkimus lähtee köyhyyden negatiivisten funktioiden oletuksesta - köyhyys on epäfunktionaalista ja olemassaolo viesti siitä, että asiat eivät yhteiskunnassa ole kunnossa Köyhyys Käsite - Mittaaminen: Minkä tekijän suhteen tarkastellaan (suoraan puutteena vai epäsuoraan tulojen kautta) Köyhyysraja Köyhyysaste/köyhyysvaje (köyhyyden syvyys) Köyhyyden kesto, pysyvyys dynamiikka (aikadimensio) Köyhyyden moninaisuus ilmiönä: samaan aikaan esiintyy monen muotoista köyhyyttä (moniulotteisuus) Keskustelu taipuvaista liiaksi yksinkertaistamaan ilmiön Myös tietoista keskustelun vääristämistä esiintyy Eri metodit - eri tulokset! Köyhyyden käsite: absoluuttinen vs. suhteellinen Suhteellisen köyhyyden mittaamisen ongelmallisuus Absoluuttinen: Köyhyys on taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuvaa fyysisen toimintakyvyn rajoittuneisuutta - nälkää ja vilua Suhteellinen: Köyhyys on taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuvaa sosiaalisen toimintakyvyn rajoittuneisuutta -syrjäytymistä/osattomuutta (sosiaalinen deprivaatio) (kriteerit ovat sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan) (Townsend) Kummassakin tapauksessa köyhyys on todellista ja kantajalleen ongelma Yleiskäsitteellisellä tasolla vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä mitä köyhyys on vastentahtoista puutetta Yksilöiden, perheiden ja ryhmien voidaan sanoa olevan köyhiä, kun heillä ei ole taloudellisia resursseja, joilla hankkia sellainen ruokavalio, osallistua sellaisiin aktiviteetteihin ja nauttia sellaisista elinoloista ja mukavuuksista, jotka ovat tavanomaisia tai ainakin laajasti hyväksytty yhteiskunnassa, johon he kuuluvat. Heidän resurssinsa ovat niin selvästi keskivertoihmisen tai perheen hallitsemien resurssien alapuolella, että heidät on itse asiassa syrjäytetty tavanomaisten elämäntyylien, tapojen ja aktiviteettien ulkopuolelle. (Townsend 1979, 32.) 2

3 Köyhyyden mittaaminen Yhteisymmärrys häviää, kun aletaan konkretisoimaan Minkä tekijän suhteen tarkastellaan (suoraan puutteena vai epäsuoraan tulojen kautta)? Miten määritellään köyhyyden raja? Kenelle määrittelytehtävä kuluu? Objektiivinen (Townsend) Konsensuaalinen/demokraattinen (poliittisesti relevantti) Subjektiivinen (ei voida käyttää toimenpiteiden perustana) Normatiivinen (poliittisesti relevantti?) Epäsuora ja suora lähestymistapa köyhyyden mittaamisessa Epäsuora lähestymistapa (resurssit): Pienituloisuus, köyhyysrajan määrittely (mainstream ja objektiivinen) Suora lähestymistapa (deprivaatio): Vastentahtoinen välttämättömyyksien puute, välttämättömyyksien määrittely (konsensuaalinen ja objektiivinen) Koettu köyhyys (subjektiivinen) Velkaköyhyys (tulojen ja pakollisten menojen suhde: (objektiivinen tai subjektiivinen) Virallisesti heikoimmilla olevat (toimeentulotukiasiakkaat, normatiivinen/poliittis-hallinnollinen) Köyhtyminen on eri asia kuin köyhyys! (tulot pienet verrattuna omaan aiempaan tasoon) Tulojen mukainen köyhyysraja USA:laisten köyhyysluokitus Suhteellinen tulometodi, raja / 6 Md:stä mediaanituloista (Köyhyystutkimuksen valtavirta, EU) Poliittis-hallinnollinen metodi (viimesijaisen minimiturvan taso köyhyysrajana) Väestökyselyyn perustuva raja (konsensuaalinen) keskiarvo, mediaani (monia menetelmiä) Townsendin deprivaatioindeksi Deprivaatioindeksin ja tulojakautuman yhteyden pohjalta muut ks. Kuka on köyhä? kirja s. (kalvo) poliittinen relevanssi! Erittäin rikas yli 2 Md Rikas Md Varakas Md Keskituloinen 66-1 Md Köyhyyden rajamailla 1-66 Md Köyhä 34- Md Erittäin köyhä <33 Md Köyhyyden syvyys ja aste-erot Deprivaatioindeksipistemäärät tuloluokittain Suomi 199 (townsendilaisittain) Tuloluokat (käytettävissä oleva tulo OECD-kulutusyksikköä kohden/kk) Köyhyysaste ja vaje (köyhyystietojen aggregointi) Köyhyysaste: köyhyysrajan alle jäävien osuus väestöstä () Head count ratio Köyhyysriski Köyhyysvaje: rahamääräisiä arvoja saava köyhyyden mitta mittaa köyhyyden syvyyttä Income gap ratio= yksilöllisten köyhyysvajeiden keskiarvon prosentuaalinen poikkeama köyhyysrajasta Ilmaistaan yleensä agregoituna summana ja suhteutettuna BKT:een 3

4 Kontrafaktuaalinen tulkinta tulojen uudelleenjaon vaikuttavuudesta Köyhyys 196-luvun jälkeen Kuinka paljon meillä olisi nyt köyhiä, jos tulonsiirtojärjestelmän köyhyyttä vähentävä vaikuttavuus vastaisi 197- tai 198-luvun alun tasoa? n. 23,7 (1971) väestöstä eli lähes 7 enempi kuin todellisuudessa on köyhiä n. 16,2 (1981) väestöstä eli lähes 3 enempi kuin todellisuudessa on köyhiä nyt köyhiä on pienituloisuusmitan mukaan n. 1,8 väestöstä 196 l. Maaseudun pientiloilla paljon lapsia (pulaa kaikesta muusta paitsi lapsista) Vanhusten keskuudessa erityisesti leskinaisten keskuudessa 197 l.- Rakennemuutos, kaupungistuminen, naisten palkkatyöläistyminen, työeläkejärjestelmä, täystyöllisyys ja perhepolitiikka poistivat perinteisen köyhyyden Elinvaihesidonnaisuus heikkeni Vain kansaneläkettä saavien osuus yli 6- vuotiaista Vanhuuseläkeläisten (yli 6v.) tulojen rakenne , (keskimääräinen tulopaketti) 4 Tulolähde vuoden ikäisistä vuonna 23 enää alle 3 oli pelkästään kansaneläkettä saavia Ansiotulot Yritystulot Pääomatulot Julkisen sektorin työeläke Yli 8-vuotiaista oli vuonna 1982 ainoana eläketulona kansaneläkettä saavia Vain kansaneläkettä saavien lukumäärä 23 oli 48 henkilöä 824 :sta yli 6-vuotiaasta Yksityisen sektorin työeläke Kansaneläke Vapaaehtoiset lisäeläkkeet Muut tulonsiirrot Lähde: Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja ; omia laskelmia Yhteensä Vanhuuseläkeläisten tulojen keskimääräinen rakenne kohorteittain vuonna 21, Vanhuuseläkeläisten köyhyysaste kohorteittain suhteessa 18-64v. köyhyysasteeseen vuonna 24, Tulolähde 6-69 v v. 7-v. 2,6 1,9,7 Ansiotulot Yritystulot 3,1 2,2 1, Pääomatulot 3, 4,3 2, Julkisen sektorin työeläke 24,8 2,2 18,9 Yksityisen sektorin työeläke,2 42,3 36,8 Kansaneläke 11,4 18,8 31,4 Vapaaehtoiset lisäeläkkeet 1,4,8 1,4 Muut tulonsiirrot 3, 4,2 6,4 Yhteensä Keskimääräinen käytettävissä oleva tulo 14389, , ,- kulutusyksikköä kohden ( /v. vuoden 21 hinnoin) Kesimääräinen työeläke (brutto) 13,- 1126,- 814,- Keskimääräinen kansaneläke (brutto) 134,- 24,- 3331,- Tulonjakotilaston mikroaineisto; omat laskelmat v Köyhyysraja on 6 väestön mediaanitulosta, oecd-skaala; omat laskelmat tulonjakotilaston mikroaineistosta 4

5 Lisäksi on syytä huomioida vanhuuseläkeläisille tyypillinen omistusasuminen Kuinka vaikeaa/helppoa perheesi toimeentulo nykyisillä kuukausituloilla on? Vuonna 2 nuorimmassa vanhuseläkeläiskohortissa (6-69v.) 8 asui velattomassa omistusasunnossa. Kahden iäkkäimmän -vuotisikäkohortin keskuudessa velaton omistusasuminen on yhtä yleistä. Velaton omistusasuminen parantaa oleellisesti ikääntyneen väestön suhteellista toimeentuloa! Vakiintunut köyhyyden mittaustapa ei ota tätä seikkaa huomioon! 62,7 48,9 43,4 2,3 43,7 39, v. 6-69v Todella vaikeaa 1,7 7,1 6,3 4,7 3,7 4,8 Jonkin verran vaikeuksia 29,7 21,4 17,1 19,6 14,9 12 Vain pieniä vaikeuksia 22,3 2, ,1 22, Melko helppoa 23,9 27,4 28,6 34,6 37,2 31,1 Helppoa 9,6 16,4 17, 1,3 12,6 19,1 Erittäin helppoa 3,8 7,2 1,6 2,8 6, 1, Yhteensä Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen väestökyselyt 199, 2 ja 2 Yli 6-vuotiaiden köyhyysaste kahdessatoista eri EU-maassa vuonna 21, Vanhuuseläkeläiset ovat harvoin toimeentulotuen asiakkaina Suomi Tanska I-B Irlanti Hollanti Ranska Belgia Itävalta Espanja Italia Portugali Kreikka Lähde: ECHP, European Community Household Panel Survey; kirjoittajan omat laskelmat Köyhyyden kriteeri: kaksi ehtoa seuraavista kolmesta toteutuu yhtä aikaa: tuloköyhyys, kasautuva puute ja toimeentulon kokeminen vaikeaksi Edellä esitetyistä tiedoista johtuen toimeentulotukiasiakkuus vanhuuseläkeläisten keskuudessa on vähäistä niin lukumääräisesti kuin suhteellisestikin. Vuonna 197 huoltoavun kotiavustusta saaneista 26,4 (24 tapausta) oli yli 6- vuotiaita. Kaikkiaan asiakkaana oli 91 kotitaloutta Vuonna 27 yli 6-vuotiaiden osuus toimeentulotukiasiakkaista on pudonnut 6,7 :iin (23 tapausta). Väestötasolla asiakasmäärä on lähes neljäkertaistunut 7-luvun alkuun verrattuna, 342 tapausta. Samaan aikaan yli 6-vuotiaiden lukumäärä väestössä on enemmän kuin kaksinkertaistunut Täysi kansaneläke ml. eläkkeensaajan asumistuki 199-2, /kk (v. 23 hinnoin) Yksin asuvan täysi kansaneläke (ml. asumistuki), vanhuuseläkeläisten keskitulot (oecd) ja yksin asuvan virallinen köyhyysraja 1966, 199 ja 2 v. 23 hinnoin, /kk Yli 6v. keskitulot /kk, v. 23 hinnoin Köyhyysraja Täysi KEL Toimeentuloturva 199-2; Elinkustannusindeksi SVT; omat poiminnat ja laskelmat

6 Vähimmäiseläkkeen (KEL) riutuva ostovoima Verraten hyviin minimieläkkeisiin perustuneesta mallista mataliin minimieläkkeisiin samalla, kun minimieläkkeen rooli on oleellisesti supistunut Vuonna 1966 täyden kansaneläkkeen ostovoima suhteessa köyhyysrajaan oli 18 korkeampi Vuonna 21 se oli 19 köyhyysrajan alapuolella Lähde: Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1966 ja 23 sekä omat laskelmat kulutustutkimusaineistosta 1966 ja tulonjakotilastosta 21 Korkea Suomi 1966 Paljon Vähimmäiseläkkeen varassa olevia Vähimmäiseläkkeen taso Suomi 21 Matala Vähän Köyhyys ja kansaneläke Maiden väliset erot köyhyydessä 2 (LIS) Huolimatta kansaneläkeläisyyden hiipumisesta ja työeläkeläistymisestä, on kansaneläkeläisyydellä kuitenkin edelleen keskeinen merkitys tarkasteltaessa eläkeläispopulaation sisäistä köyhyyttä Kansaneläkeläiset muodostavat vanhusköyhyyden ydinryhmän! Eläkeläispopulaatiosta virallisen köyhyysrajan alle jäi vuonna 21 noin 8 henkilöä (yli 6v. kansaneläkeläisiä oli samaan aikaan 48 ) SWE FIN NOR GER NL BEL ITA SP UK CAN USA Köyhyysaste 11 eri maassa 198, 199 ja 2, Mikä selittää köyhyyden kasvua 19- luvun lopulla? Uudelleenjaon heikentynyt vaikuttavuus vai rakenteellinen muutos, vai molemmat? Johan Fritzell & V-M Ritakallio (24) Societal Shifts and the Changed Patterns of Poverty. Luxembourg Income Study WP 393. = 1 SWE FIN NOR GER NL BEL ITA SP UK CAN USA Exercise.xls Source: LIS, own calculations 6

7 Köyhyys ennen tulonsiirtoja 9 maassa 198, 199 ja 2, (structural shifts) Tulonsiirtojen vaikuttavuuden mittaaminen Absoluuttinen mitta: Köyhyys ennen tulonsiirtoja - köyhyys tulonsiirtojen jälkeen (=Kuinka monta prosenttiyksikköä tulonsiirtojärjestelmä vähentää köyhyyttä) Suhteellinen mitta: Köyhyys ennen tulonsiirtoja - köyhyys jälkeen tulonsiirtojen / köyhyys ennen tulonsiirtoja*1 (=Kuinka suuren prosenttiosuuden tulonsiirtojärjestelmä kykenee poistamaan tuotannontekijätulojen mukaisesta köyhyydestä) (Poverty reduction coefficient) SWE FIN NOR GER NL BEL UK CAN USA Exercise.xls; 6 Md:sta, LIS Tulonsiirtojen köyhyyttä poistavan vaikuttavuuden mittaaminen (voidaan tutkia eksaktisti vain tulopohjoisilla köyhyysmittareilla) Tulojen uudelleenjaon absoluuttinen köyhyyttä vähentävä vaikuttavuus yhdeksässä maassa 198, 199 ja 2, -yksikköä Köyhyysasteen pienentäminen: Ei reagoi niihin tulonsiirtojen vaikutuksiin, joiden vaikutuksena henkilön köyhyys lievenee, mutta ei poistu Köyhyysvajeen pienentäminen: Huomioi kaikki tulonsiirtojen köyhyyttä poistavat (siis myös lievittävät) vaikutukset (seuraavissa kuvioissa on tarkasteltu vain tätä!) Esimerkiksi, jos köyhyysraja on 7 /kk ja henkilön tulot ovat //kk, niin 12 tulonsiirto pienentää hänen köyhyysvajettaan puolella, mutta ei nosta häntä köyhyysrajan yläpuolelle 2 1 SWE FIN NOR GER NL BEL UK CAN USA Köyhyysaste ennen tulonsiirtoja miinus köyhyysaste tulonsiirtojen jälkeen Tulojen uudelleenjaon suhteellinen köyhyyttä vähentävä vaikuttavuus yhdeksässä maassa 198, 199 ja 2, (retrenchment hypothesis) Maavertailujen ongelma 8, Toisistaan poikkeavat sosiodemografiset rakenteet 7, 6,, 4, 3, 2, 1,, SWE FIN NOR GER NL BEL UK CAN USA Köyhyysaste ennen tulonsiirtoja miinus köyhyysaste tulonsiirtojen jälkeen. Erotus jaetaan köyhyysasteella ennen tulonsiirtoja ja osamäärä kerrottu sadalla. Montako prosenttia markkinapohjaisesta köyhyydestä saadaan poistettua tulojen uudelleenjaon (tasauksen) avulla? 7

8 Poverty rate of couples with 1 or 2 children separately for dual earner couples and others in eleven countries around 198 and 2 Population percentages of two adult plus children families according to the labour market participation pattern at 198 and 2 (percentages of population living in these family types) 4 2A+CH, both NW 2A+CH, both W Poverty risks, couples -4 both not working both working SW81 SW FI81a FI a NW79 NW9 GE81 GE NL83 NL94 BE8 BE97 IT86 a IT9 a SP8 SP9 UK79 UK99 CN81 CN98 US79 US a a a a a a a a a a a a a a a a a a SWE81 SWE FI81 FI NW79 NW GE81 GE NL83 NL99 BE8 BE97 IT86 IT UK79 UK99 Poverty risk of single earner couples (-4, with 1-2CH) and the proportion of dual earner couples of all couples (-4, with 1-2CH), trends 198, 199 and 2 in several countries 2 18 Population proportion of working aged singles at 198 and 2, 1 SWE 16 Proportion of dual earner couples of all couples 9 NW FIN CN 8 USA 7 BEL 6 UK GER ITA 4 3 NL SP Poverty risk of one earner families, SWE81 SWE FI81 FI NW79 NW GE81 GE NL83 NL99 BE8 BE97 IT86 IT UK79 UK99 Life cycle categories (perhetyyppi, lasten lukumäärä, ikäluokka ja työmarkkinaasema) to control the effect of socio-demographic structure Aktuaaliset ja hypoteettiset köyhyysasteet (Ruotsin v. 2 väestörakenne perustana) (1) One adult, years of age, not working (2) One adult, 18-39, working (3) One adult, 4-64, not working (4) One adult, 4-64, working () One adult +6 years of age (6) Two adults, 18-39, or 1 working (7) Two adults, 18-39, both working (8) Two adults, 4-64, or 1 working (9) Two adults, 4-64, both working (1) Two adults, +6 years of age (11) One adult with children, not working (12) One adult with children, working 13) Two adults, 1-2 children, 18-39, or 1 working (14) Two adults, 1-2 children, 18-39, both working () Two adults, 3 or more children, 18-39, or 1 working (16) Two adults, 3 or more children, 18-39, both working (17) Two adults, 1-2 children, 4-, or 1 working (18) Two adults, 1-2 children, 4-, both working (19) Two adults, 3 or more children, 4-, or 1 working (2) Two adults, 3 or more children, 4-, both working (21) Others 2 22, 2 17, 12, 1 7, 2, Finland Norway Sweden Belgium Germany Netherlands Italy Canada United Kingdom United States ~2 HP 8

9 Post transfer poverty and the proportional poverty reduction effectiveness of the income redistribution system 21, 8 Post transfers poverty Poverty reduction effectiveness Valtavirran köyhyystutkimuksen ongelmia Denmark Finland Aust. Germany Sweden Netherlands Belgium Lux. France All UK Spain Ireland Port. Italy Greece Ei ota huomioon välttämättömiä menoja työhön osallistumisesta aiheutuvat kulut: työmatkakulut, lasten päivähoito sairauskulut asumiskulut Ei ota huomioon varallisuutta/velkaantuneisuutta Köyhyysrajanmäärittelyn mielivaltaisuus: valinta vs. 6 Md:stä vaikuttaa tuloksiin kv. eroista ja köyhyyden paikantumisesta väestössä Ekvivalenssiskaalan valinnalla on yhtäläinen vaikutus tuloksiin Köyhissä maissa 6 mediaanitulosta ei riitä köyhyyden välttämiseen - esim. Venäjän Karjalassa ei nykyisin ole perusteita käyttää kyseistä metodia Rikkaissa maissa 6 mediaanitulosta saattaa olla liian korkea köyhyysraja Ei ota huomioon itse asiaa eli toteutunutta puutetta: eri-metodit eri tulokset? Ei vain tilastonäpertelyä Suhteellisen köyhyyden mittaamisen ongelmallisuus (KERTAUS) valinnat vaikuttavat kuvaan köyhyyden yleisyydestä, köyhyyden väestöllisestä paikantumisesta, köyhyyden laajuuden muutossuunnasta ja kansainvälisistä eroista ja sitä myöden myös poliittisiin päätöksiin Yksilöiden, perheiden ja ryhmien voidaan sanoa olevan köyhiä, kun heillä ei ole taloudellisia resursseja, joilla hankkia sellainen ruokavalio, osallistua sellaisiin aktiviteetteihin ja nauttia sellaisista elinoloista ja mukavuuksista, jotka ovat tavanomaisia tai ainakin laajasti hyväksytty yhteiskunnassa, johon he kuuluvat. Heidän resurssinsa ovat niin selvästi keskivertoihmisen tai perheen hallitsemien resurssien alapuolella, että heidät on itse asiassa syrjäytetty tavanomaisten elämäntyylien, tapojen ja aktiviteettien ulkopuolelle. (Townsend 1979, 32.) Vertailuesimerkki Suomi vs. Australia Ritakallio, V-M. (23) The Importance of Housing Costs in Cross-National Comparisons of Welfare (State) Outcomes. International Social Security Review 6 (2), Before and after housing costs poverty rates by life cycle, in Australia Tuloilla mitaten ( Md) Suomessa oli köyhiä 6,2 väestöstä ja Australiassa 16,4, mutta, kun asiaa tarkasteltiin asumiskulujen jälkeen olivat osuudet nyt 4,9 vs. 7,3 Ero kapeni 1,2 -yksiköstä 2,4 -yksikköön (7) Selittyy Australian matalilla asumiskustannuksilla ja vanhusten lähes 1 :sella omistusasumisella Poverty rate,

10 Before and after housing costs poverty rates by life cycle, in Finland Before housing costs poverty rates by life cycle, in Australia and in Finland Poverty rate, Poverty rate, After housing costs poverty rates by life cycle, in Australia and in Finland EU Recommendations for Compilation of Statistics will Change the Cross-National Picture of Poverty in Europe Poverty rate, To compare the picture of European poverty by the new recommendatios against the picture of poverty by the conventional old traditions to compile statistics on poverty: cahanges in poverty rate changes in variation of European national poverty rates changes in groupwise localisation of the highst risk of poverty Poverty rates in European countries ( of the poor in population), calculated using different poverty lines ( vs. 6 of median income) and equivalence scales (OECD vs. modified OECD) Poverty risk () by population group in 199 in the countries analysed (old statistical method / new statistical method)), OECD, modified OECD 6, OECD 6, modified OECD Norway Sweden Finland Denmark Belgium Netherlands Austria Luxembourg France Germany Ireland UK Norway Sweden Finland Denmark Belgium Holland Austria Luxemb France Germany Ireland UK Spain Italy Type of household 1A 9/ 34 7/ 16 / 23 11/ 31 4/ 22 7/ 16 12/ 24 2/ 16 7/ 22 8/ 2 3/ 24 6/ 26 / 22 / 28 2A 2/ 9 1/ 3 2/ 2/ 11 8/ 16 3/ 1 8/ 13 3/ 9 / 13 3/ 7 / 12 6/ 7/ 22 6/ 13 2A+L 3/ 3/ 3 / 7 / 6 8/ 11 7/ 8 14/ 19 / 1 8/ 11 8/ 11 / 24 17/ 22 11/ 18 19/ 2 YH 9/ 14 / 9 6/ 1 8/ 16 6/ 1 14/ 2 37/ 46 21/ 2 18/ 3 39/ 2 / 28 32/ 1/ 18/ 23 Age -3 16/ 24 1/ 18 1/ 22 14/ 2 14/ 18 1/ 19 16/ 22 6/ 12 14/ 23 19/ 2 1/ 24 2/ 31 12/ 19/ / 6 3/ 4 3/ 6 4/ 6 / 1 7/ 1 11/ 4/ 9 8/ 12 6/ 11 11/ 18 12/ 18 1/ 16 /21 6-1/ 2 1/ 7 1/ 13 4/ 31 1/ 23 / 16 8/ 19 1/ 12 / 17 4/ 12 4/ 11 6/ 26 7/ 21 8/ 19 Spain Italy Variation factor

11 Relative to what? Suhteellisen köyhyyden mittaamisen ongelmallisuus (KERTAUS) Olli Kangas &V-M Ritakallio Relative to What? Crossnational Picture of European Poverty Measured by Regional, National and European Standards. European Societies 9 (2), (27). Yksilöiden, perheiden ja ryhmien voidaan sanoa olevan köyhiä, kun heillä ei ole taloudellisia resursseja, joilla hankkia sellainen ruokavalio, osallistua sellaisiin aktiviteetteihin ja nauttia sellaisista elinoloista ja mukavuuksista, jotka ovat tavanomaisia tai ainakin laajasti hyväksytty yhteiskunnassa, johon he kuuluvat. Heidän resurssinsa ovat niin selvästi keskivertoihmisen tai perheen hallitsemien resurssien alapuolella, että heidät on itse asiassa syrjäytetty tavanomaisten elämäntyylien, tapojen ja aktiviteettien ulkopuolelle. (Townsend 1979, 31.) Suhteessa mihin? 16 Kansalliset köyhyysrajat Euroopassa 2, per equivalent person per month Kansallisvaltio Koko EU:n yhteinen kriteeri Ympäröivä seutukunta /month Denmark Finland Iceland Norway Sweden Lithueinia Latvia Poland Estonia Czech Portugal Spain Italy France Germany Irel and UK Lux Alueelliset köyhyysrajat v. 2, /vuosi Alueelliset köyhyysrajat (nouseva järjestys) v. 2, /vuosi WIE TIR FLA WAL ROS VIB HEL LAP PAR CAL BER SAX DUB WIR MIL SIC CAT AND STO NOR SEE NIRE AUSTRIA DENMARK FRANCE BELGIUM FINLAND GERMANY IRELAND SPAIN ENGLAND ITALY SWEDEN SIC AND WIR NIRE CAT DUB CAL TIR SAX LAP SEE NOR WAL VIB MIL WIE HEL STO FLA BER PAR ROS 11

12 4 Köyhyys Euroopassa kansallisilla ja yhteiseurooppalaisilla köyhyysrajoilla v. 2, 7 6 POVERTY RATE () ACCORDING TO REGIONAL, NATIONAL AND EUROPEAN POVERTY LINES IN DIFFERENT REGIONS NATIONAL EUROPEAN 4 3 REGIONAL NATIONAL EUROPEAN AUT B EL DEN FIN FRA GER ITA LUX NL SPA SWE UK EURO WIEN TIRO F LA WAL ROS VIB HKI LAP PARI CAL BERL SAX DUB WIR MIL SIC CAT AND STO NOR SEE NIR Table 4. Poverty head count in 13 EU countries by different relativizations year 2, millions people Income poverty and economic hardship in Europe at 2, Sweden Iceland Country National 6 poverty line Common European 6 poverty line Austria 1,,9 Belgium 1,1,8 Denmark,6,4 Finland,4,2 France 8, 6,4 Germany 1,7 7,6 Ireland,6 1, Italy 1,4, Luxembourg,, Netherlands 1,7 1, Spain 6,4 17,1 Sweden,6,4 United Kingdom 11,6 11,1 All together 3,7 63, Czech republik Netherlands Norway Finland Denmark Slovenia Austria France Lux. Germany Slovakia Hungary Belgium Cyprus UK Es tonia Italy Latvia C reece Spain Ireland Portugal Lith. Poland Economic hardship Income poverty Tulemat Köyhyyden mittaamisen pulmallisuus (jatkoa) Edellä esitetyt valinnat vaikuttaa ratkaisevasti Euroopan köyhyyden paikantumisesta saatavaan kuvaan ja välillisesti myös tukiohjelmiin Maat, joissa pääluvulla mitaten eniten köyhiä Euroopassa? Saksa ja Englanti vai Välimeren maat ja uudet jäsenmaat? vastaus riippuu valitusta analyysimenetelmästä Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että köyhyydestä saatava kuva on muutoinkin erittäin herkkä valittavalle mittarille Pääjako tutkijoiden välillä on siinä mitataanko köyhyyttä epäsuorasti tulojen kautta pienituloisuutena vai suoraan (taloudellisista syistä johtuvana, realisoituneena) puutteena Tyytymättömyys pelkkiä tulomittoja käyttäviä tutkimuksia ja tilastoja kohtaan on viime vuosina ollut kasvavaa Tästä huolimatta köyhyyden tutkimisen ja tilastoinnin valtavirta yksinkertaistaa ilmiön pienituloisuudeksi Erityisesti sosiaalitieteellisesti orientoituneet tutkijat ovat viime vuosina kehitelleet mittoja, jotka kattaisivat ilmiön moninaisuuden - itse lukeudun näihin tutkijoihin 12

13 Työttömyys, toimeentulotukiasiakkuus ja pienituloisuusköyhyys Suomessa , Lisäksi velkaongelmat ja ns. leipäjonot Työttömyysaste 14 Toimeentulotukiasiakkuus 12 "Minimityöttömyysturvan piirissä" Pienituloisuusköyhyys Kuka on köyhä -tutkimus 199 Väestökysely 3 satunnaisesti valitulle suomalaiselle Mitattiin köyhyyttä rinnakkain viidellä eri tavalla Käytetyt köyhyysmittarit 1 Käytetyt köyhyysmittarit 2 Suhteellinen pienituloisuus (TULOT), 8, tutkituista Tulot alle köyhyyden rajan, joka on OECD-kulutusyksikköä kohden lasketusta käytettävissä olevan tulon mediaanista. Konsensuaalinen deprivaatio (PUUTE), 11,6 tutkituista Vähintään kolmen välttämättömyystekijän vastentahtoinen puute. Välttämättömyyksiksi katsottiin sellaiset palvelukset tai hyödykkeet, joihin väestön enemmistön mukaan kaikilla pitäisi olla varaa. 37-kohtaisesta listasta enemmistö piti välttämättömyyksinä seuraavia asioita: tarpeen mukaiset terveydenhoito- ja hammaslääkäripalvelut, lämmin ruoka kerran päivässä, parturissa tai kampaajalla käynti kerran kolmessa kuukaudessa, pesukone, pakastin, pölynimuri, puhelin, sanomalehti, korkeintaan kaksi henkilöä huonetta kohden, keittiö ja olohuone poisluettuna, kotivakuutus, nykyaikainen asunto (suihku, wc, keskuslämmitys, sähkö ja jääkaappi) sekä tarvittaessa mahdollisuus käyttää julkisia liikennevälineitä. Subjektiivisesti koettu taloudellinen ahdinko (KOKEMUS), 8,8 tutkituista Tutkittava henkilö ilmoitti, että hänellä on viimeisen vuoden aikana ollut vaikeuksia suoriutua pakollisista maksuista (ruoka, vuokra, jne.) ja lisäksi kysyttäessä perheen toimeentuloa kuusiluokkaisella asteikolla tutkittava ilmoitti sen olevan todella vaikeaa. Subjektiivinen ylivelkaantuneisuus (VELAT), 1,9 Tutkittava oli täysin samaa mieltä väitteen Tulot ja lainanhoitokulut huomioon ottaen koen olevani ylivelkaantunut kanssa. Sosiaalitoimiston asiakkuus (SOSTSTO), 9, tutkituista Tutkittava on saanut toimeentulotukea viimeksi kuluneen vuoden aikana. Eri mitta - eri ryhmä! Moniulotteisen köyhyyden trendit Eri mitoilla köyhiä oli noin 1 prosenttia Yllätys oli, että eri mitat paikansivat enimmäkseen toisistaan poikkeavat ryhmät köyhäksi Vähintään yhdellä kriteerillä köyhyyden ehdon täytti 199-luvun puolivälissä 28 väestöstä Sosiaalipolitiikan harjoittamisen kannalta pulmallisin havainto oli se, että eri mitat paikansivat myös taustaryhmittäin köyhyyden eri tavoin Keille suunnata apu tässä tilanteessa? Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella päätettiin vuoden 2 alussa uusia 199 tutkimus lähettämällä 4:lle satunnaisesti valitulle suomalaiselle sama kysely kuin 199 Mitä havaittiin kyseisellä periodilla, jolla tiedettiin tuloerojen lähteneen ainutlaatuisen jyrkkään kasvuun maassamme? 13

14 Köyhyys 2 Uusin kysely keväällä 2 Köyhyysmittarit identifioivat edelleen valtaosin eri ryhmät köyhiksi Vähintään yhdellä kriteerillä viidestä köyhiä oli nyt 21 väestöstä Köyhyyden väestöllinen paikantuminen oli selkeytynyt v. 199 verraten Erityisesti työssä olevien ja vanhusten osalta tilanne oli tasaantunut: heidän joukossaan köyhyys oli harvinaista Eri mitta, eri trendi! Köyhyysaste eri mitoilla 199-2, Eri metodit, eri tulokset Tulot Puute Kokemus Velat Soststo Income Deprivation Experience Reliable Reliable on kaksoisehto: köyhä vähintään kahdella indikaattorilla kolmesta Kuka on köyhä 2? Köyhyyden riskit ja profiili Köyhyysaste perhetyypeittäin (kaksoisehto: vähintään kaksi kolmesta (tulot, kasautuva puute ja koettu ahdinko)) Yksin as. mies Yksin as. nainen Lapseton pari Yksinhuoltaja, 1 lapsi Yksinhulotaja, 2+ lasta Pari ja 1 lapsi Pari ja 2 lasta Pari ja 3+ lasta Muu Koko väestö

15 Yksin asuvien toimeentulon ehdoista Normin muutos Kahden tulonsaajan malli määrää yleistä toimeentulotasoa toisin kuin joitakin kymmeniä vuosia sitten Yksin asuvilla asumiskustannusten kattaminen on isompi rasite kuin perheillä Pienten vuokra-asuntojen kohtuuttoman korkeat vuokrat suhteessa isompiin vuokra-asuntoihin Yksin asumisen yleisyys 18 suomalaisista asuu yksin (TK, TJT 24) n. 93 henkilöä 3-64v. Yksin asuvia on 437 Yksin asuvien väestöosuus on kasvussa Perheitä kotitalouksista on yksin asuvien kotitalouksia Naimattomia, eronneita ja leskiä Köyhyys ja kasautuva syrjäytyminen Toimeentulotuki v. 26 (STV) Syrjäytyminen perheestä Syrjäytyminen työstä Yksin asuvista 3-64v. henkilöistä vuoden 24 aikana oli työttömänä 13,4 Perheellisillä vastaava osuus oli 9,8 Mutta: Yksin asuvista 3-64v. Henkilöistä peräti 8,9 oli työttömänä koko vuoden Perheellisillä vastaava osuus oli 1,9 N. 4 yksin asuvaa 3-64v. henkilöä on pysyvästi syrjäytynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle Huono-osaisuuden kova ydin! Syrjäytyminen toimeentulosta Kotitalouksia toimeentulotukiasiakkaana on yhteensä Yksin asuvia heistä on 9 (7) Köyhyysaste ikäluokittain (sama mitta kuin edellä) Köyhyysaste pääasiallisen toiminnan mukaan (kaksoisehto) -24 Kokopäivätyössä 2-34 Osa-aikatyössä 3-44 Eläkeläinen Opiskelija Työtön 6-69 Koko väestö Koko väestö

16 Riskitekijöiden kasautuminen Työmarkkina-asemien yhdistelmät ja pariskuntien köyhyysriskit 2 Köyhyys on väistämätöntä, kun yhden kotitalouden kohdalle kasaantuu useampi riskitekijä Yksinhuoltaja ja työtön Yksinhuoltaja ja monta lasta Yksinhuoltaja, joka on opiskelija Työtön ja puoliso on työtön Työtön ja puoliso on opiskelija Sairaus ja yksin asuva jne Molemmat töissä Toinen työtön Molemmat työttömiä Kuka on köyhä 2? Köyhyyden riskit ja profiili Työttömät Yksinhuoltajat Yksin asuvat Alle 2-vuotiaat Opiskelijat Toisen polven tt. asiakkaat Vähimmäisturvan varassa olevat Köyhän arki 2: Köyhyys on jatkuvaa puutetta on taloudellista niukkuutta rajoittaa arkielämää perustavanlaatuisella tavalla ohjaa valintoja aiheuttaa katkeruutta aiheuttaa riitoja käy kalliiksi (the poor pay more) määrää lasten tulevaisuutta (esim. lukion 6 kirjamaksujen vaikutus) on taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuvaa sosiaalisen toimintakyvyn rajoittuneisuutta syrjäytymistä, rajoitettua osallisuutta, sosiaalista deprivaatiota on keskeinen hyvinvoinnin puutetekijä, joka ei tule yksin 7191, 198, yksin asuva mies Suomessa 2 Köyhyys on yksinkertaisimmillaan sitä, ettei ole aina rahaa edes ruokaan, laskujen erääntymisiä, huomautuksia ja sitä kautta huomautusmaksuja, vippejä ja lainoja tuttavilta. Kun saa sitten rahaa, se onkin jo mennyt. Ja kierre jatkuu. Entäpä kun on keskittäydyttävä siihen, että mistä tämän päivän ruoan saa, et siis oikein voi kiinnostua silloin mistään muusta ja joudut pummaamaan tuttaviltasi, jos sellaisia vielä on, kuitenkin häpeää turhien almuja siinä uskossa että tulevaisuudessa menee paremmin. Siinä karisee viimeisetkin itsetunnon rippeet. Ei mielitekoja, haaveita; sitten niitä onnellisia hetkiä kun saa kympin jolla hankkii jotain jääkaappiin, hah! No, asioita olisi vaikka kuinka paljon, kuinka solmia uusia ystävyyssuhteita, seurustella... Ja pahimmassa tapauksessa kuten eräs tuttavani teki; itsemurha Vrt. Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus (Juha Vainio) 6619, 196, nainen, yksinhuoltaja, kaksi teini-ikäistä lasta, siivoja Edustan uutta työssäkäyvää köyhälistöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siivoan 6 kerros-taloa 4 ½ tuntia /pv. neljänä päivänä viikossa. Palkka on vähän yli 6 /tunti. Työni on äärimmäisen raskasta kuuden kerrostalon siivoamisen jälkeen on mehut aika loppu, ja silti olen työnvälityksen asiakas saadakseni lisää työtä = lisää tuloja. Koska olen 4-vuotias, minulla on selkä ym.vaivoja, jotka tekevät raskaan ruumiillisen työn hankalaksi. Ennen sai olla reilusti köyhä kukaan ei olettanut köyhän mitään omistavankaan. Nykyisessä yhteiskunnassa on köyhän lapsilla oltava yhtälailla kännykkä, tietokone, leffat, hampurilaiset ja OK. vaatteet. Yksinhuoltajaperhe maksaa esim. tietokoneesta suhteessa moninkertaisen hinnan verrattuna perheeseen, jossa on kaksi hyväpalkkaista aikuista! On vanhanaikaista puhua tietokoneestakaan mitään ylellisyyskapineena tällä vuosisadalla, vaan se on välttämätön ainakin nuoremmalla väellä. 16

17 Köyhyystutkimus- ja keskustelu Syrjäytymisen äärimuodot Köyhyyskeskustelua voidaan kritisoida siitä, että sen lähes yksinomainen kiinnostus on kohdistunut pääluvulla mitatun köyhyyden (määrälliseen) kehitykseen: onko köyhyys lisääntynyt vai vähentynyt? Keskeinen dimensio köyhyyden syvyys ja kesto on jäänyt vähälle huomiolle Kuitenkin tiedetään, että pysyvän köyhyyden ja tilapäisen köyhyyden välillä on mittava ero tarkasteltuna asiaa sosiaalipoliittisen kysymyksen vakavuuden näkökulmasta On kokonaan eri asia, mikäli kymmenen vuoden aikana kunakin vuonna 1 lapsista elää köyhyydessä, mutta kunakin vuonna ryhmä on kokonaan eri, kuin että samat 1 lapsista ovat 1 peräkkäistä vuotta köyhyydessä Ilkka Haapolan väitöskirja 12/24 Köyhyyden kynnyksellä Kuusivuotisseurannassa toimeentulotukeen 199-luvun alussa ensi kertaa turvautuneista oli n. 1 kuollut Laadullinen muutos Politiikkaimplikaatioita Köyhyyden kuvassa on 199-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut merkittävä muutos. Köyhyys on muuttunut yhä useammin pysyväksi ongelmaksi, kun se aiemmin oli useimmiten tilannekohtaista ja tilapäistä. Köyhyyden kestossa tapahtunut muutos merkitsee sitä, että köyhät ovat nyt köyhempiä kuin ennen lamaa tai laman aikana. Köyhyyden kuvassa tapahtunut muutos on suorassa yhteydessä työttömyydessä tapahtuneeseen muutokseen. Toisin kuin aiemmin, työttömät ovat nyt pääsääntöisesti oikeutettuja ainoastaan vähimmäistyöttömyysturvaan, jonka taso ei useimmissa tapauksissa ylitä toimeentulotuen normeja. Tästä johtuen suuri osa työttömistä on myös toimeentulotuen asiakkaita. Toimeentulotuen taso on mitoitettu tilapäisen puutteen lievittämistä silmälläpitäen. Pitkäaikaista toimeentuloa sen ei ole ajateltu takaavaan. Tällä toimeentulotasolla merkittävän suuri työttömien joukko on kuitenkin joutunut elämään nyt vuosikausien ajan. Tehokkaimmin köyhyys on lievitettävissä parantamalla syyperusteisella vähimmäisturvalla olevien taloudellista asemaa. Päättyi tähän Sosiaalinen syrjäytyminen 17

18 Ruth Levitas 2: What is social exclusion? Not a state but a process Socially excluded: outside mainstream society Social exclusion and multiple (social) deprivation - even analytically difficult to separate out these concepts Both are necessarily multifaceted and require sets of indicators, rather than one Spiral of disadvantage - vicious circle Sosiaalisesti syrjäytyneet eivät ole homogeeninen joukko. Sen sijaan ovat: eri syistä syrjäytyneitä, eri tavoin syrjäytyneitä, eri vakavuusasteisesti syrjäytyneitä, syrjäytymisprosessin eri vaiheissa Köyhyys ei tule yksin köyhyys ja syrjäytyminen Staattinen Dynaaminen Yksiulott. Köyhyys Köyhtyminen Moniulott. Sosiaalinen deprivaatio Sosiaalinen syrjäytyminen Elämän hallinta ja yksilötason sosiaalityön tarpeen paikantaminen (tulonsiirtoja vai kuntoutusta?) Aktiivi vs. passiivi Toimeentulo Elämän sisäinen hallinta Ei ongelmia Heikko Kunnossa Ei ongelmia Voidaan auttaa pelkillä tulonsiirroilla Nämä pois toimeentulotuesta? Heikko Sosiaalityön tarve ilmeinen, mutta eivät useinkaan hae apua Syrjäytyneet Sosiaalityön haaste? Aktiivimuoto: Ulosheitetyt - poispudotetut -uloslyödyt - poissulkeminen syrjäyttäminen Passiivi: syrjäänajautuminen - syrjäytyminen - ulkopuolelle jääminen tai vrt. vetäytyminen Onko ylemmästä laatikosta virtaa alempaan? Graham Room (199 ja 2): From Poverty and deprivation to social exclusion 1) tulojen sijasta katse moniulotteisesesti hyvinvointipuutteisiin 2) staattisesta dynaamiseen analyysiin 3) yksilötason näkökulman sijaan/oheen paikallisyhteisö/asuinalue näkökulma (2, 387) 4) Their links with the wider society are ruptured Catastrophically (2, p. 47) Ruth Levitas: Discourses of social exclusion Tyypittelee kolme erillistä lähestymistapaa (discourses) sosiaaliseen syrjäytymiseen. 1) redistributive discourse (RED) - juuret kriittisessä sosiaalipolitiikassa - näkee syrjäytymisen perussyynä köyhyyden, riittämätön taloudellinen toimeentulo indikaattorina -ratkaisuna lisäpanostus uudelleenjakoon (old labour) 2) social integration discourse (SID) - syrjäytyminen liitetään tässä näkökannassa työmarkkinoihin - syrjäytyneitä ovat työttömät (new labour, Blair - New deal - policies focused on inclusion - activation) 3) moral underclass discourse (MUD) - korostaa köyhyyden moraalisia ja kulttuurisia lähtökohtia/syitä (new right) edellisissä näitä joskus käsitellään, kun puhutaan seurauksista (underclass) 18

19 Syrjäytymisen politiikkaa New labour, UK: Voimakas painotus yksilöiden mahdollisuuksissa, resursseissa ja pääomissa. Poverty exits when those on low income lack opprtunities to improve their position - opprtunity for all Annetaan jauhoja - ei leipää; onki - ei kaloja. Passiivisesta uudelleenjaosta aktivoivaan politiikkaan. Vrt. Lipposen I ja II hallitusten sekä Vanhasen hallitusten ohjelmat ja viimeaikaiset puheet - ovat hyvin linjassa Blairin kanssa Liittyy myös EU:ssa vahvaan käsitykseen politiikan toivotusta linjasta Köyhyys ei sopinut EU:n sanastoon - korvattiin epämääräisemmällä sosiaalisella syrjäytymisellä (Berghman 199) Alaluokka Riippuvuuskulttuuri (normatiivinen) vrt. köyhyyskulttuuri (syntynyt sopeutumisreaktiona) Syrjäytyminen yhteenveto 1 Syrjäytyminen yhteenveto 2 1. Ei ole vakiintunutta määritelmää. 2. Huono-osaisuutta erityisesti työmarkkina-aseman ja toimeentulon suhteen on tullut tavaksi kutsua syrjäytymiseksi. 3. Korostaa ongelmien yhteiskunnallisia kytkentöjä (yhteiskunnan syrjäyttävät prosessit) ja prosessinomaisuutta (yksilöllinen syrjäytymisprosessi; huono-osaistuminen). 4. Lopputuotteena on syrjäytynyt yksilö, jonka määreisiin liitetään yleensä kasautuva ongelmaisuus ja tilanteen pysyvyys.. Keskustelua siitä, milloin syrjäytyminen yksilötasolla on edennyt niin pitkälle, että yksilön voidaan sanoa olevan syrjäytynyt, ei juurikaan käydä (vrt. köyhyyskeskustelu). 6. Syrjäytymisnäkökulma ottaa rinnakkain huomioon elämän ulkoisen ja sisäisen hallinnan. 7. Äärimmäisenä syrjäytymisprosessin lopputuloksena ovat elämän sisäisen hallinnan tasolla näkyvät ongelmat. Prosessin kuluessa sosiaaliset syyt muuntuvat yksilöllisiksi ongelmiksi, joiden alkuperää on lopulta vaikea hahmottaa Syrjäytyminen yhteenveto 3 8. Syrjäytyneestä yksilöstä, syrjäytymisprosessin lopputuloksena puhutaan yleensä vasta, kun ulkoiset suoriutumisesteet ovat muuntuneet yksilön sisäisiksi, psyykkisiksi suoriutumisesteiksi. Kyse on tällöin moninkertaisten ja pysyväisluonteisten ongelmien kuormittamasta yksilöstä. Auttamistoimenpiteiden kannalta keskeisimpänä määreenä on oltava elämän sisäinen hallitsemattomuus. 9. Erittäin vähän empiiristä tutkimusta (tiedot määristä, riskiryhmistä ja trendeistä sekä kansainväliset vertailut puuttuvat) Työttömyys - köyhyys - elämän hallinta dynamiikka tunnetaan heikosti! Poikkileikkausyhteydet tunnetaan: (pitkittyvä)työttömyys = kasautuvien ongelmien riski/hallinnan menetyksen riski pitkittyvä köyhyys = kasautuvien ongelmien riski/hallinnan menetyksen riski pitkittyvä työttömyys => syvenevä köyhyys, köyhtyminen Mutta seuraako pitkittyvästä työttömyydestä kasautuva ongelmaisuus, koska siitä seuraa köyhtyminen? Vai seuraako ongelmien kasautumistaipumus kumpaakin (työttömyyttä ja köyhyyttä)? Tätä ei ole loppuun asti tutkittu 19

20 Syrjäytymisen laajuus Toinen suuri sosiaalinen ongelma "Nuorten työttömyyden on todettu olevan yhteydessä mm. psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien lisääntymiseen, terveyspalveluiden käyttöön, somaattiseen sairastavuuteen ja yhteiskunnasta vieraantumiseen" (Kela sosiaali- ja terveysturvan katsauksia nro 73, 27, s. 7) "Suomessa on arvioitu olevan 1 - alle 2- vuotiasta syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta, joilla on selviä elämänhallinnan ongelmia" (Kela sosiaali- ja terveysturvan katsauksia nro 73, 27, s. 7) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän kasvu reilussa kymmenessä vuodessa 9 lapsesta 16 lapseen Loppuarviointi Sosiaalivakuutusjärjestelmä pääosin toimii tehokkaasti ja sosiaaliturvaa taaten Erityisen toimiva on ansiosidonnaista turvaa toteuttava työperusteinen sosiaalivakuutus Se ei valitettavasti kata koko väestöä Yksityisen vapaaehtoisen sosiaalivakuutuksen rooli on pieni, koska sille ei ole ilmennyt tarvetta Sosiaalivakuutuksen tehottomuusongelmat ja ongelmat sosiaaliturvan takaamisessa paikantuvat lähinnä vähimmäisturvan alueelle Myös universalismia toteuttava perusturvajärjestelmän taso on heikentynyt ja ei enää täytä "pohjoismaisen mallin kriteerejä" Vertaileva tutkimus siirtymästä vanhemmuuteen Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Tutkimuksen tavoitteet Tutkimus on osa pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa kansainvälistä tutkimusprojektia, jossa vertaillaan perheen ja työelämän yhteensovittamista eri maissa. CHAPTER 9 for Welfare Policies and Employment in the Context of Family Change. Bradshaw, J. and Hatland, A. (eds.) Edwar Elgar 2 Tarkastellaan 12 maan (Irlanti, Portugali, Italia, Kreikka, Iso- Britannia, Espanja, Ranska, Belgia, Saksa, Suomi, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi (osassa tarkasteluista) keskinäisiä eroja ensimmäisen lapsen hankinnassa. Minkälaisissa sosio-ekonomisissa ja demografisissa olosuhteissa naiset päättävät hankkia ensimmäisen lapsen? Mitkä tekijät vaikuttavat lastenhankinnan lykkääntymiseen? Mikä selittää ensimmäisen lapsen saantia? Aineistona on European Community Household Panel Survey (ECHP). Taustakehys Ehkäisyvälineiden myötä 196-luvun alusta syntyvyyden hallintamallin muutos Lasten hankinta enenevästi rationaalisen valinnan piiriin olosuhteilla on vaikutusta päätökseen Naisten aseman muutos yhteiskunnassa koulutusekspansio työhön osallistuminen lasten hankinnan lykkääminen lapsettomuus koulutuksen ja työn yhteensovittaminen laskenut kokonaishedelmällisyys 2

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

RUNSAAT kymmenen MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA

RUNSAAT kymmenen MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA Markku Lindqvist Köyhyysaste eli köyhien osuus väestöstä määritellään tässä artikkelissa kolmella erilaisella tavalla: tuloilla, subjektiivisella arviolla vähimmäistulotarpeesta

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Millä ihminen tulee toimeen? SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013 Järvenpää Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Millä ihminen tulee toimeen? SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013 Järvenpää Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Millä ihminen tulee toimeen? SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013 Järvenpää Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Vielä sotien jälkeen työläisten (tavallisten ihmisten)

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET. Seinäjoki 14.8 2013

LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET. Seinäjoki 14.8 2013 LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET Seinäjoki 14.8 2013 OLLI KANGAS TUTKIMUSJOHTAJA / PROFESSORI KELAN TUTKIMUSOSASTO Sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopisto olli.kangas@kela.fi Esityksen rakenne

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Sosiaalinen Eurooppa Mitä kansalaisjärjestöt tavoittelevat?

Sosiaalinen Eurooppa Mitä kansalaisjärjestöt tavoittelevat? Sosiaalinen Eurooppa Mitä kansalaisjärjestöt tavoittelevat? Varapuheenjohtaja Juha Mikkonen (mikkonen [ät] iki.fi) EAPN-Finland (Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto) Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Köyhyyden kansantalous0ede. Diakonian tutkimuksen päivä, Helsinki 2.11.2012 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto

Köyhyyden kansantalous0ede. Diakonian tutkimuksen päivä, Helsinki 2.11.2012 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto Köyhyyden kansantalous0ede Diakonian tutkimuksen päivä, Helsinki 2.11.2012 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto Tältä tuntuu olla köyhä, Suomen Kuvaleh0 18.9.2012 Painajaismaisen elämän tunne

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Cancer Control Joint Action WP 9 Cancer Screening Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteri STM 8.2. 2016 Taustaa Syöpäseulonnan vaikuttavuus hyödyt ja haitat ja vaikuttavuusnäyttöön

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 162 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymppi-Moni hankkeen 2. työpaja Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot