Mielenterveyskuntoutujien asuminen 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyskuntoutujien asuminen 1/2011"

Transkriptio

1 1/2011 Sähköinen lehti erityisryhmien asumisesta Mielenterveyskuntoutujien asuminen Psykiatrian rakennemuutos Suomessa Asiakkaan osallisuus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutumisesta ja asumisesta Suuntaaja 1 /

2 1/2011 Psykiatrian rakennemuutos Suomessa 4 Timo Tuori Asiakkaan osallisuus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa 8 Minna Laitila Miksi asumispalvelujen kehittämisessä tarvitaan palvelujen käyttäjien osallistumista 13 Susanna Hyväri & Markku Salo Kokemustieto asiantuntemuksen lähteenä 18 Ilona Lehtinen Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutumisesta ja asumisesta 20 Reetta Kettunen Psykiatrinen diagnoosi sosiaalisena ilmiönä 26 Lotta Hautamäki Kulman takaa 30 Havaintoja kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan rakenteellisista ongelmista 31 Antti Teittinen Visionääri 36 ASTA huomioi avuntarpeen moninaisuuden 37 Katja Laine Verkostoituvaa yhteistyötä tarvitaan 40 Raija Mansikkamäki Ankkurikäsite 42 julkaisija Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 A Helsinki päätoimittaja Saara Kanula saara.kanula(at)aspa.fi ISSN toimitussihteeri Tiina Eronen tiina.eronen(at)aspa.fi 2 Suuntaaja 1 / 2011

3 Pääkirjoitus Mielenterveyskuntoutujan asumisen ongelmakohtia Saara Kanula, päätoimittaja Mielenterveyskuntoutujan asuminen ei periaatteessa poikkea tavallisen terveen ihmisen asumisesta. Fyysisiltä puitteilta asumisen vaatimukset ovat samat kuin kenellä tahansa. Mielenterveyskuntoutujat eivät yleensä tarvitse asunnoissaan erityisiä esteettömyysratkaisuja tai apuvälineitä arjen sujumisen mahdollistamiseksi, kuten esimerkiksi liikuntavammaiset ihmiset. Miksi mielenterveyskuntoutujien asumisesta sitten pitää erikseen puhua? Mikä siitä tekee ongelmallisen tai erityisen? Suomessa asuu tällä hetkellä noin 7000 mielenterveyskuntoutujaa erilaisissa asumispalveluyksiköissä. Näissä yksiköissä kuntoutujaa on tarkoitus tukea siten, että hän suoriutuu arjen toiminnoissa ja pikkuhiljaa itsenäisempi elämä mahdollistuu. Markku Salon ja Mari Kallisen selvityksen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumisen ja asumisen palvelujen laadussa olisi parantamisen varaa. Asumispalveluyksiköt ovat usein laitostavia eivätkä kaikilta osin tue kuntoutumista ja siirtymistä itsenäisempiin asumismuotoihin. Myöskään asumisolot eivät ole keskimääristä suomalaista tasoa. Asunnon virkaa näyttelee usein huone, joka parhaassa tapauksessa sisältää oman wc:n, valitettavan usein omassa käytössä ei ole edes pesuallasta. Monen mielenterveyskuntoutujan arkea on myös, että huone jaetaan toisen kuntoutujan kanssa. Suomalainen mielenterveyskuntoutujan asumispalvelujärjestelmä toimii nk. portaittaisen asumisen periaatteella. Psyykkisen kunnon kohentuessa, tulisi kuntoutujan edetä tuetummasta asumisesta itsenäisempään. Mallia on kritisoitu muun muassa siitä, että tuen tarpeen muuttuessa kuntoutuja joutuu usein muuttamaan asumisyksiköstä toiseen. Asiakaslähtöisempää olisi tukea kuntoutujaa mahdollisuuksien mukaan hänen omassa kodissaan ilman, että voinnin muuttuessa kodin joutuu rakentamaan taas toisaalle. Suomen mielenterveyspalvelujen tilaa on arvosteltu myös siitä, että mielenterveyskuntoutuja palaa takaisin sairaalaan huomattavasti useammin kuin muissa OECD-maissa. Tällaista pyöröovisyndroomaksi kutsuttua ilmiötä voidaan vähentää oikeaaikaisilla ja oikein kohdistetuilla avohuollon palveluilla. Valitettavan usein mielenterveyskuntoutujien sijoittamista erilaisiin asumisyksikköihin sairaalajakson jälkeen ohjaa kuitenkin enemmän se, missä yksikössä sattuu olemaan tilaa kuin se, vastaako sijoituspaikka potilaan vointia. Mielenterveyskuntoutujien asumisen ja siihen liittyvien palvelujen laatua on linjattu vuonna 2007 ilmestyneillä valtakunnallisilla kehittämissuosituksilla ja palvelujärjestelmän kehittämistä vuonna 2009 valmistuneella Kansallisella mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla. Tavoitteena on, että mielenterveyskuntoutujan asumisesta ja palveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus, joka tukee kuntoutumista ja mahdollistaa psykiatristen sairaansijojen vähentämisen. Nähtäväksi jää miten suositukset ja ehdotukset siirtyvät paperilta käytäntöön. Tässä numerossa pureudumme mielenterveyskuntoutujien asumisen nykytilanteeseen seuraavista näkökulmista: Lähdemme liikkeelle yleiskatsauksella psykiatrian palvelujärjestelmän rakennemuutoksesta viimeisten kymmenien vuosien aikana. Tästä etenemme Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassakin tärkeäksi nostettuun asiaan, asiakkaiden osallisuuteen mielenterveyspalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Tämän jälkeen tarkastelemme mielenterveyskuntoutujien asumispolkujen etenemistä ja kipupisteitä asumisessa kuntoutujien itsensä kokemana sekä erilaisia tapoja käsitellä ja jäsentää mielenterveysongelmia. Seuraavaksi nostamme esiin ongelmakohtia mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnassa. Lopuksi esittelemme uuden toimintakyvyn vaihtelun kuvaamiseen soveltuvan arviointivälineen sekä kerromme verkostoyhteistyön tarjoamista mahdollisuuksista mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä lehden parissa! Suuntaaja 1 /

4 Artikkeli Psykiatrisen palvelujärjestelmän rakennemuutoksessa on ollut keskeisesti kyse siitä, että pitkäaikaiset tukea tarvitsevat skitsofreniaa sairastavat potilaat ovat muuttaneet psykiatrisista sairaaloista eritasoisesti tukea tarjoaviin asumispalveluihin. Psykiatrian rakennemuutos Suomessa Timo Tuori, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Deinstitutionalisaatio eli psykiatristen laitosten purkaminen on globaali ilmiö, joka alkoi jo 1950-luvulla ja on viimeisten kymmenien vuosien aikana levinnyt lähes kaikkiin kehittyneisiin maihin. Perusajatus on yksinkertainen. Rakennetaan sellaiset ja riittävät avopalvelut, että sairaaloissa hoidetaan vain ne, jotka todella tarvitsevat sairaalahoitoa ja ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan. Kaikkeen muuhun tulisi olla tarjolla riittävän monimuotoiset ja helposti tavoitettavat avopalvelut niihin liittyvine tukimuotoineen. Tätä on perusteltu sekä humaanisilla, ihmisoikeudesilla että hoidollisilla lähtökohdilla. Ei liene oikein ketään kohtaan joutua viettämään elämänsä laitoksessa, kun elämä yhteiskunnassa muiden kanssa olisi mahdollista. Alkoi olla myös selvää näyttöä pitkitetyn sairaalahoidon negatiivisista, kroonistavista vaikutuksista ja toisaalta avopalveluissa oikein toteutetun hoidon paremmasta tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Tarkastelen tässä artikkelissa rekisteri- ja tilastotietoihin pohjautuen psykiatrista rakennemuutosta sairaalapainotteisesta avohoitokeskeiseen järjestelmään Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana. Mistä lähdettiin? Tässä artikkelissa puhun sairaalapalveluista, avopalveluista ja niitä tukevista palveluista. Avopalveluilla tarkoitan erityisesti psykiatrisia avohoitopisteitä, psykiatrisia poliklinikoita ja mielenterveyskeskuksia mukaan lukien terveyskeskukset. Avopalveluita tukevilla palveluilla tarkoitan erityisesti asumis- ja päivätoimintapalveluita. Keskustelu psykiatristen sairaansijojen vähentämisestä aloitettiin Suomessa 1970-luvulla. Tällöin koko psykiatrinen palvelujärjestelmä oli lähes yksinomaan sairaalapainotteinen. Psykiatriset avopalvelut ja niitä tukevat asumispalvelut olivat orastavia ja kehittymättömiä. Mielenterveystoimistojen, kuten psykiatrisia avohoitopaikkoja tuolloin kutsuttiin, potilaat olivat lähes yksinomaan psykooseista kärsiviä. Mahdolliset asumispalvelut mielenterveyskuntoutujille olivat yksittäisiä. Psykiatristen sairaansijojen määrä oli sen sijaan merkittävä, suhteellisesti toiseksi suurin Euroopassa. Vuonna 1980 Suomessa oli noin psykiatrista sairaansijaa eli väestöön suhteutettuna 4. Psykiatriset sairaalat jaettiin niin kutsuttuihin A-sairaaloihin, joissa hoidettiin sekä akuutteja että pitkäaikaisia potilaita ja B-sairaaloihin, joissa hoidettiin pääasiassa pitkäaikaisia potilaita. Paitsi puhtaasti psykiatrisia potilaita, sairaaloissa hoidettiin myös kehitysvammaisia ja runsaasti geropsykiatrisia potilaita. Useimmissa A-sairaaloissa oli muun muassa yksi tai useampi osasto vuoteeseen sidotuille vanhuksille. Kaikissa A-sairaaloissa oli myös avo-osastoja, lähinnä neuroottistasoisesta oireilusta kärsiville. 4 Suuntaaja 1 / 2011

5 Miten ja mitä tehtiin? Muutosta, jolla tarkoitan psykiatrisen palvelujärjestelmän kehittämistä sairaalakeskeisestä avopalvelukeskeiseksi, säädeltiin valtakunnallisesti aina 1990-luvun alkupuolelle asti. Sen jälkeen muutos on ollut kuntien vastuulla ja valtiollinen ohjaus on ollut informaatio-ohjausta. Muutoksen käynnistymiseen vaikutti keskeisesti Mielenterveystyön komitean mietintö vuodelta 1984 ja Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosina Mielenterveystyön komitean mietintö käsitteli sekä rakentavaa ja ehkäisevää että hoitavaa ja kuntouttavaa mielenterveystyötä. Sen ehdotukset kohdistuivat sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon ja näiden välisen yhteistyön alueelle. Komitean mietinnössä, samoin kuin skitsofreniaprojektin suosituksissa painotettiin voimakkaasti avopalveluiden ja niihin liittyvien toimintojen kehittämisen merkitystä ja sairaalakeskeisyyden vähentämistä. Erityistä huomiota komitea kiinnitti mielenterveystyön henkilökunnan laadullisen tason parantamiseen ja tähän liittyvään koulutuksen ja työnohjauksen, samaten kuin psykiatrisen terveydenhuollon henkilökuntarakenteen, kehittämiseen. Valtakunnallisessa skitsofreniaprojektissa oli kaksi pääprojektia: 1. uusien skitsofreniapotilaiden hoidon kehittäminen ja 2. pitkäaikaispotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Molemmat projektit kehittivät omat hoitomallinsa, joiden laaja-alainen käyttöönotto ja 1990-luvuilla vaikutti voimakkaasti myös psykiatrisen palvelujärjestelmän kehittymiseen. Itse asiassa tämä auttoi olennaisesti selviytymään laman luomista haasteista 1990-luvulla, jolloin erityisesti alkuvuosina psykiatrista palvelujärjestelmää pääasiassa purettiin. Vuosikymmenen loppupuolella ja 2000-luvulla järjestelmää päästiin taas kehittämään erityisesti avopalvelujen ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen osalta. Mihin on tultu? Jo 1960-luvulta kerätty valtakunnallinen hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo) antaa erinomaisen kuvan sairaalapalveluiden kehityksestä maassamme. Sen sijaan avopalveluiden ja henkilöstöresurssien kehityksestä ei ole vastaavia rekistereitä. Niinpä niistä rekistereistä ja tilastoista saatava kuva on kalpeampi. Vuonna 2010 Suomen psykiatrinen palvelujärjestelmä on täysin erilainen kuin se oli ja Vuonna 2010 Suomen psykiatrinen palvelujärjestelmä on täysin erilainen kuin ja 1980-luvuilla. Psykiatrisilla sairaaloilla on edelleen oma tärkeä roolinsa, mutta avopalveluiden painoarvo on selvästi lisääntynyt luvuilla. Psykiatrisilla sairaaloilla on edelleen oma tärkeä roolinsa, mutta avopalveluiden painoarvo on selvästi lisääntynyt. Erillisten psykiatristen sairaaloiden määrä on vähentynyt ja psykiatriset sairaansijat ovat siirtyneet yhä enemmän yleissairaaloihin. Sairaansijojen määrä on vähentynyt hieman yli 4000:een eli noin 0,8. Käytännössä psykiatristen sairaansijojen määrä on Suomessa 30 vuodessa laskenut viidennekseen. Kuitenkin samaan aikaan vuosittain psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä on viimeiset 20 vuotta pysynyt vakaana: hieman yli ihmistä vuosittain. Ikääntyneiden potilaiden, kehitysvammaisten ja lievemmistä häiriöistä kärsivien määrä on merkittävästi laskenut. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä psykiatrian ytimeen kuuluvien, skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa on lisääntynyt. Suurin muutos on ollut hoitoaikojen dramaattinen lyhentyminen. Tilastot kertovat kahdesta vähän julkisesti puhutusta asiasta: 1. psykiatrisen sairaalahoidon muutos vastaa suuresti somaattisessa sairaalahoidossa tapahtunutta muutosta. 2. vaikeista psykiatrisista häiriöistä kärsivät näyttäisivät pääsevän nyt helpommin sairaalahoitoon kuin 20 vuotta sitten ja erityisesti helpommin pois sairaalasta. Suuntaaja 1 /

6 Tilastot vahvistavat yleisistä käsityksistä mielestäni sen, että sairaalasta saattaa joutua liian aikaisin pois verrattuna tilanteeseen 20 tai 30 vuotta sitten, mutta tällöinkin on yleensä kyse avopalveluiden kyvyttömyydestä vastata hoidon tarpeisiin. Avopalveluja tukevat palvelut, erityisesti päiväja asumispalvelut, ovat merkittävästi lisääntyneet. Osa näistä on kuntien järjestämiä, mutta suurin osa hankitaan ostopalveluina yrityksiltä, järjestöiltä ja säätiöiltä. Tarkkaa lukua asumispalveluyksiköiden lukumäärästä ei ole, mutta niin kutsutun sosiaalihilmon kautta kerätään vuosittain tietoja niissä asuvien kuntoutujien lukumäärästä. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, asumispalveluissa oli vuonna 2009 noin 4000 yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta asunutta kuntoutujaa. Mielenterveyskuntoutujien kokonaismäärä asumispalveluissa oli vuonna 2009 kaikkiaan 7160 kuntoutujaa. Nämä luvut osoittavat, että pitkäaikaiset potilaat ovat odotetusti siirtyneet sairaaloista asumispalveluihin, mutta itsenäiseen asumiseen siirtyminen ei ole ollut toivottua. Päivätoiminnoissa Suomessa on panostettu klubitalotoimintaan, joka perustuu pitkälti siellä käyvien kuntoutujien omaan aktiivisuuteen ja päätösvaltaan. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Edellä esitetty kehitys todentuu oheisessa taulukossa. Viesti on, että erikoissairaanhoidon psykiatrinen sairaala ei ole enää kovinkaan monen pysyvä sijoituspaikka eli koti. Tätä on vaikea nähdä huonona asiana. Eivät muistakaan kroonisista sairauksista kärsivät vietä vuosikausia erikoissairaanhoidon vuodepaikoilla. Luotettavan rekisteri- ja tilastotiedon puuttuessa, on hankala sanoa tässä kontekstissa avopalvelujen nykytilasta. Selvää on, että avopalvelut ovat olennaisesti lisääntyneet ja niiden toiminnat monipuolistuneet. Tarkkaa tietoa olemassa olevista avopalveluyksiköistä ei ole kerätty, kuten ei myöskään niissä olevasta henkilöstöstä. Paikalliset erot ovat suuret. Kun aiemmin valtaosa potilaista oli psykoottisia, nyt suuri osa potilaista kärsii mieliala- ja ahdistushäiriöistä. Tiedot henkilöstöresursseista ja niiden kehityksestä ovat myös vajaat. Vuosina 1982 ja 1992 avohoidon resurssit kaksinkertaistuivat, mutta liittyen aiemmin mainittuihin tilasto- ja rekisteripuutteisiin, sen jälkeiset tiedot puuttuvat. Tiedetään kuitenkin, että psykiatrien määrä väestöön suhteutettuna on lähes korkein EU-maista ja psykiatristen sairaanhoitajien korkein. Kansainvälisesti katsoen henkilöstömäärä Suomessa on korkea. Mutta siitä miten henkilöstö jakaantuu alueellisesti tai toimipaikkakohtaisesti, ei ole luotettavaa tietoa. Miltä tulevaisuus näyttää? Helmikuussa 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä julkaisi Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, jonka ehdotuksissa otettiin kantaa tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiseen. Kyseessä oli ensimmäinen kokonaisvaltainen kannanotto sitten vuonna 1984 julkaistun Mielenterveystyön komitean mietinnön. Jos työryhmän ehdotukset edes osittain toteutuvat, asiakkaan ääni otetaan huomioon aivan eri tavoin Taulukko. Yli kaksi vuotta psykiatrisessa sairaalahoidossa tai asumispalveluissa olleet 1 Ainoastaan skitsofreniaa sairastaneet, 2 Arvio 3 Ainoastaan skitsofreniaa sairastaneet 6 Suuntaaja 1 / 2011

7 Jos avopalveluja ei pystytä kehittämään, vaarana on erityisesti vaikeasti sairaiden potilaiden hoidon vaarantuminen ja omaisten lisääntyvä hoitotaakka. kuin nyt. Palveluja käyttävät tai niiden käytöstä kokemusta omaavat osallistuisivat muun muassa palveluiden suunnitteluun ja arviointiin. Myös omaisten roolin tulisi korostua. Palveluiden puolella perus- ja avopalveluiden kehittämisen tulisi edelleen painottua. Keskeisiä uudistuksia olisivat: Mielenterveys- ja päihdeavopalvelut yhdistetään ajan myötä toimivaksi kokonaisuudeksi. Kyseessä ei olisi ainoastaan hallinnollinen vaan myös fyysinen yhdistyminen. Tämä helpottaisi olennaisesti yhä kasvavan ja suuren potilasryhmän hoitoa, jolla on sekä mielenterveysettä päihdeongelma. Peruspalveluihin perustetaan kattavasti matalan kynnyksen hoitajavastaanottoja. Tämä olisi tärkein hoitoon pääsyn turvaava uudistus. Erikoissairaanhoito jalkautuu peruspalveluihin, jolloin se pystyy tehokkaammin ja joustavammin tukemaan ja konsultoimaan peruspalveluja, jotka ovat keskeinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaja. Avopalvelujen toimintoja monipuolistetaan edelleen ja kotiin vietäviä palveluja tehostetaan aina mahdollista kotisairaalatoimintaa myöten. Erillisistä psykiatrisista sairaaloista luovutaan asteittain ja psykiatriset sairaansijat ovat yleissairaaloissa kuten muutkin sairaansijat. Tämä jo pitkään maassamme toteutunut suuntaus luontuu itsestään rakennuskannan vanhentuessa. Mieli 2009 työryhmän arvion mukaan näin toimittaessa psykiatristen sairaansijojen määrä alenisi nykyisestä hieman yli 4000:sta noin 3000 sairaansijaan. Tämä vastaisi keskimääräistä EU-maiden tasoa. Jos avopalveluja ei esitetyllä tavalla pystytä kehittämään, vaarana on erityisesti vaikeasti sairaiden potilaiden hoidon vaarantuminen ja myös omaisten lisääntyvä hoitotaakka. Tulevaisuuden haasteita Isoja tulevaisuuden haasteita näen kolme: 1. Tulevaisuuden säästötarpeissa mielenterveyspalvelujärjestelmän oikeudenmukaisen rahoituksen turvaaminen. Kokemus osoittaa, että kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kohdistunut säästötarpeita, psykiatria ja mielenterveyspalvelut ovat joutuneet suurempien säästöjen kohteeksi kuin somaattiset palvelut. Näin ei tulisi jatkossa tapahtua. 2. Avopalvelujen monimuotoinen kehittäminen koko maassa. Tämä on edelleen modernien psykiatristen palveluiden keskeinen haaste: kehittää koko maahan avopalvelut, jotka pystyvät vastaamaan potilaiden tarpeeseen ja varmistamaan sen, että sairaalahoitoon joudutaan turvautumaan ainoastaan silloin, kun se on hoidollisesti välttämätöntä. 3. Asumispalveluissa uuden B-sairaalaverkoston syntymisen välttäminen panostamalla kuntoutukseen itsenäiseen asumiseen. Rekisterit osoittavat, että pitkäaikaisten mielenterveys-kuntoutujien siirtymä asumisessa on ollut psykiatrisista sairaaloista asumispalveluihin. Sen sijaan siirtyminen itsenäiseen asumiseen on ollut vähäistä. Jotta ei tapahtuisi ainoastaan siirtymistä laitoksesta laitokseen, tarvitaan määrätietoista kuntoutusta itsenäiseen asumiseen ja myös uusia toimintamalleja siihen. Suuntaaja 1 /

8 Artikkeli Asiakkaan osallisuus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma korostaa asiakkaan asemaa ja osallisuutta. Osallisuudesta, osallistumisesta ja kokemusasiantuntijuudesta puhutaan paljon, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa tai voisi tarkoittaa? Onko kyseessä vain retoriikka vai onko jotain tapahtumassa todellisuudessa? Minna Laitila, hankejohtaja, Välittäjä hanke Marraskuussa 2010 tarkastettua väitöskirjatutkimusta (Laitila 2010) varten haastateltiin 27 mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasta ja 11 työtekijää. Aineisto analysoitiin fenomenografista lähestymistapaa soveltaen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tutkimukseen osallistuneiden käsitysten pohjalta asiakkaan osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä mielenterveys- ja päihdetyössä. Pohdin tässä artikkelissa väitöskirjatutkimukseni pohjalta asiakkaan osallisuutta erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Asumispalveluiden määrä on kasvanut samassa tahdissa kuin psykiatrisia sairaansijoja on vähennetty, ja niiden tarve vaikuttaisi olevan edelleen kasvussa (Harjajärvi 2009). Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa oli vuoden 2009 lopussa yli 7000 asiakasta, joista 51 % sai tukea ympäri vuorokauden (THL 2010). Valtaosa noista palveluista on yksityisten palveluntuottajien tai järjestöjen järjestämää toimintaa. On todettu, että asumispalveluiden laatuun ja niiden toiminnan kuntouttavuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Joissain tapauksissa vaikuttaa siltä, että asumispalveluista onkin tullut kuntoutujien pysyvä asumismuoto, ja voidaankin kysyä, onko meille muodostumassa uusi laitoshoitojärjestelmä. (Nordling ym. 2008; Karlsson & Walhbeck 2010.) Mielenterveyspalvelujärjestelmä kohtaa monia haasteita, jotka vaikuttavat myös asiakkaan asemaan sekä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisen mahdollisuuksiin. Näitä ovat mm. väljä puitelainsäädäntö, lainsäädännön hajanaisuus, palveluiden järjestämistapojen kirjavuus, yhteistyön ongelmat sekä avohoidon riittämättömyys. Valtio ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluita erilaisin informaatio-ohjauksen keinoin. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM 2009), samoin kuin mielenterveyspalveluiden laatusuositus (STM 2001) ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositus (STM 2007) linjaavat osaltaan asumispalveluiden kehittämistä. Informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta on kuitenkin kritisoitu, koska suositusten toteutuminen käytännössä on puutteellista (Wahlbeck 2007). Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on siirrytty kohti markkinataloutta, mikä on tehnyt tilaa oikeudellistumiselle ja sopimuksellisuudelle. Asiakas on palveluiden käyttäjä tai kuluttaja, jolta lähes 8 Suuntaaja 1 / 2011

9 Asiakkaan osallisuus voidaan määritellä asiakkaiden asiantuntemuksen hyväksymisenä, huomioimisena ja hyödyntämisenä. Se voidaan nähdä toiminnassa ratkaisevan tärkeänä tai suotavana toimintatapana. odotetaan vaikuttamista ja palautteen antoa palveluista. Hyvinvoinnin sekataloudessa vahvimmilla on sellainen asiakas, joka on aktiivinen ja oikeuksistaan tietoinen. Sen sijaan voidaan kysyä, kuinka käy hiljaisten ja toimintakyvyltään heikompien asiakkaiden oikeuksien (Valokivi 2008; Kuusterä 2009). Äärimmilleen vietynä konsumerismi ja kuluttajuus voivat johtaa todellisten valinnan mahdollisuuksien ja osallisuuden vähenemiseen. Myös sopimuksellisuus eli erilaiset asiakkaan ja palveluntuottajan tai -tarjoajan välille tehtävät sopimukset korostavat aktiivista palveluiden asiakkuutta ja vastuunottoa (Määttä 2007). Parhaimmillaan ne voivat edistää yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, mutta heikoimmillaan ne voivat johtaa palveluiden ulkopuolelle jäämiseen. Mikä on todellisuudessa sopimisen tasavertaisuus ja vapaaehtoisuus tilanteessa, jossa neuvotteluosapuolina ovat viranomainen tai julkinen organisaatio ja yksittäinen asiakas? Miten käy niiden asiakkaiden, jotka jostain syystä eivät pysty noudattamaan tehtyjä sopimuksia? Osallisuuden monet muodot Asiakkaan osallisuus -keskustelun taustalla voidaan nähdä kaksi erilaista ajattelutapaa. Yhtäältä taustalla on konsumerismi ja markkina-ajattelu, jossa palveluiden käyttäjät nähdään asiakkaina, kuluttajina ja toimijoina, joiden näkökulmat tulee ottaa huomioon. Toisaalta demokraattinen ja empowerment-malli korostavat palveluiden käyttäjien äänen kuulemista, kansalaisoikeuksia ja tasavertaisia mahdollisuuksia. (Rush 2004.) Käsitteitä osallisuus ja osallistuminen käytetään usein rinnakkain ja synonyymeinä. Tässä artikkelissa teen eron noiden kahden käsitteen välillä: Osallisuus pitää sisällään oletuksen siitä, että asiakkaalla ja hänen toiminnallaan on jonkinlainen vaikutus palveluprosesseihin. Vastaavasti osallistuminen voi tarkoittaa mukana oloa esimerkiksi tiedonantajan roolissa. Asiakkaan osallisuus voidaan määritellä asiakkaiden asiantuntemuksen hyväksymisenä, huomioimisena ja hyödyntämisenä. Se voidaan nähdä toiminnassa ratkaisevan tärkeänä tai suotavana toimintatapana. Lisäksi osallisuus voi tarkoittaa sitä, että asiakas saa mielekkäänä kokemaansa palvelua, tietää ja antaa luvan asioidensa käsittelyyn sekä kantaa osaltaan vastuuta omasta hoidostaan tai kuntoutuksestaan. Eräs työntekijä kuvasi asiakkaan osallisuutta näin: Osallisuus on sitä, että ei oo muitten ohjailtavana eikä vietävissä, vaan että otetaan ja arvostetaan ja kunnioitetaan sitä ihmistä ihmisenä ja hänen mielipiteitään, ajatuksiaan ja tekemisiään. Otetaan sillälailla täysvaltasena ihmisenä se. Annetaan mahdollisuus osallistua. Asiakkaan osallisuus voi toteutua kolmella eri tasolla eli asiakkaan omassa hoidossa ja kuntoutuksessa, palveluiden kehittämisessä ja niiden järjestämisessä (kts. taulukko). Osallisuus omaan hoitoon ja kuntoutukseen on joko mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa tai aktiivista osallistumista ja päätöksenteossa mukanaoloa. Samoin voi osallisuus palveluiden kehittämiseen konkretisoitua kahdella erilaisella tavalla: hyödyntämällä asiakkailla olevaa kokemustietoa tai asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisenä kehittämisenä. Asiakkaat ovat osallisina palveluiden järjestämiseen monin eri tavoin äänestäjinä, luottamushenkilöinä, järjestöjen ja vertaistuen kautta sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuraavassa palveluiden käyttäjän näkemys siitä, kuinka asiakkaiden mielipiteiden kysyminen tulee jatkossa yhä yleistymään: Se on kai niin alussa vasta tämmönen toiminta, että jos se vaa yleistyy, ja kyllähän se yleistyy, niin sitä enemmän aletaan kysyä, koska on niin vähän aikaa, ku ihmiset survottiin laitoksiin. Ja, että tuota kaikkihan pikkuhiljaa kehittyy sitte ajan kanssa ja kyllä mielenterveyskuntoutujiakin paljo varmaan on vielä, ku on kaikenlaista, monenlaista kokemusta alalta ja sanomistaki, jos (...) Että tavallaan potilaan ehdoillahan tässä pitäs toimia loppujen lopuksi, että niin paljo ku vaan pystytään. Semmonen ylhäältä päin saneleminen nii se tavallaan monessa muussaki asiassa on jo taakse jäänyttä. Suuntaaja 1 /

10 Taulukko. Esimerkkejä asiakkaan osallisuuden toteutumisesta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Miten mahdollistaa osallisuus? Kuntoutujat tarvitsevat tietoa päätöksentekonsa pohjaksi ja tuo tieto tulee antaa sellaisessa muodossa, että asiakas sen myös ymmärtää. Ilman asianmukaista tietoa on asiakkaiden oikeusturvankin toteutuminen mahdotonta (Karinen 2010). Palveluiden käyttäjillä ei aina ole käsitystä siitä, mihin erilaiset säännöt tai toimintakäytännöt yksiköissä perustuvat. Kaikki asiakkaat eivät tiedä, onko heille laadittu kuntoutussuunnitelmaa tai mikä sen sisältö on. Muutoksia hoitoaikaan tai lääkitykseen saatetaan asiakkaiden käsitysten mukaan tehdä heidän tietämättään. Mielenterveyskuntoutujia kohtaan on edelleen negatiivisia asenteita eikä heitä pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä (Mielenterveysbarometri 2010). Erityisesti työntekijöiden asenteet ovat merkityksellisiä, kun tarkastellaan asiakkaan osallisuuden toteutumisen mahdollisuuksia. Palveluiden käyttäjien osallisuus merkitsee asiantuntijavallasta luopumista ja asiakkaiden asiantuntemuksen hyväksymistä ja käyttöön ottoa. Se merkitsee myös oman toiminnan asettamista alttiiksi arvioinnille ja palautteelle. Yhdessä työntekijähaastattelussa asiaa kuvattiin seuraavasti: Siis sehä on hirveen pelottavaa, jos asiakkaat rupee mestaroimaan siellä, että sanoo, ett on tylsää, ett on 8-4, että eiks tää nyt vois olla vaikka 12-8, niin ku illallaki saatas palveluita. Tai sitten ne sanoo, että ku ei tänne pääse, tai ku joutuu jonottaan, tai sitten ne sanoo, että toi asia on huonosti, että kun ne eivät yhtään ajattele, että tänki vois järjestää sillai, että tossaki säästäsitte, ku tuon mutkan jättäsitte tekemättä. On myös huomioitava se, ettei kaikilla asiakkailla ole välttämättä kykyä tai motivaatiota olla osallisina ja osallistua. Esimerkiksi asiakkaiden psyykkinen ja fyysinen vointi, lääkitys, kuntoutumisen vaihe voivat vaikuttaa heidän haluunsa ja kykyynsä olla osallisina. Osa haluaa luottaa asiantuntijoiden tekemiin päätöksiin ja tyytyy niihin. Osa asiakkaista haluaa kenties välttää vastuunottoa ja siirtää sen mieluummin työntekijöille. Tarvitaan erilaisia osallisuuden ja osallistumisen muotoja, jotta erilaisilla asiakkailla olisi mahdollisuus olla osallisina. Asiakkaan osallisuuteen liittyy läheisesti asiakaslähtöisyys. Ymmärrän osallisuuden kuvaavan asiakkaan asiantuntemusta, kokemusta ja aitoa osallistumista. Vastaavasti asiakaslähtöisyys kuvaa sellaista organisaation tai työntekijän toimintatapaa, joilla pyritään tukemaan asiakkaan osallisuutta ja omahoitoa (esim. Routasalo ym. 2009). Asiakaslähtöisillä rakenteilla ja toimintatavoilla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta myös mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Organisaation tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi esimiehen ja työyhteisön tukea ja sitoutumista asiakaslähtöiseen toimintaan. Asiakaslähtöisesti toimivassa organisaatiossa on mahdollisuus mielekkääseen toimintaan, riittävään ja ymmärrettävään tiedonsaantiin, joustavuuteen ja vertaistukeen. Asiakkaat arvostavat työntekijöiden pysyvyyttä, palveluiden jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Asiakaslähtöistä toimintaa on myös perusteltu rajoittaminen ja turvallisten rajojen asettaminen tarvittaessa. Myös rajoitusten sisällä on mahdollista kokea osallisuutta, kun asiakkaan kanssa neuvotellaan, mielipiteitä huomioi- 10 Suuntaaja 1 / 2011

11 daan, häntä kuullaan ja asiakas on tietoinen tehdyistä päätöksistä ja ratkaisuista. Joskus tarvitaan tiukat raamit, kuten eräs palveluiden käyttäjä haastattelussa totesi: Se nyt monesti on vaan sillain, ett tarttee vaan jokku niin ku tiukat raamit sille olemiselle ja niin ku ett täälläki sillai ny vaikka, ett on niin ku kellontarkkaan säännöt ja kaikki. Ett täytyy olla siihen mennessä hampaat pesty ja niin kun tällai täytyy olla, tällai niin kun, että näin syödään ja niin kun kaikki on niin kun näin, niin sitä vaan niin kun jotkut tarttee. Eikä sitä pystytä millään avohoidolla korvaamaan. Työntekijän ja asiakkaan välistä asiakaslähtöistä yhteistyösuhdetta luonnehtivat tasa-arvoisuus, kokonaisvaltaisuus, yksilöllisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen sekä asiakkaan kohtelu aikuisena ihmisenä. Turvallinen ja luottamuksellinen suhde mahdollistaa myös vaikeuden asioiden ja ristiriitojen käsittelyn. Tärkeää on huomata se, että yhteistyösuhteessa työntekijät luovat mahdollisuuksia, motivoivat ja tukevat, mutta ratkaisevan tärkeitä ovat asiakkaan omat voimavarat, vastuu ja motivaatio sekä kyky asettaa omia tavoitteita. Asiakkaat arvostavat työntelijöiden osaamista ja ammattitaitoa. Työnohjaus ja koulutus ovat keino tukea asiakaslähtöistä työskentelyä. Yksittäisen työntekijän kohdalla asiakaslähtöistä työskentelyä kuvaavat sitoutuneisuus, aito kiinnostus ja pyrkimys asiakkaan hyvään. Työntekijän asenteilla on ratkaisevan tärkeä merkitys työskentelytavalle. Muutosta asenteissa on tapahtunut, kuten seuraavassa palvelun käyttäjän haastattelukatkelmassa käy ilmi: Nii, että asenteet on kyllä onneksi muuttunu parempaan suuntaan, ja hoitajien asenteet jollaki tavalla. Että jollaki tavalla ne on muuttunu parempaan päin, että miten sen vois sanoa, että tuota ei enää pidetä niin lapsenomasesti, ku mitä silloon pidettiin. Siin on tapahtunu vähä edistymistä. ( ) Joo, kyllä niin ku piretään enemmän ihimisenä. Todellisuutta vai retoriikkaa? Asiakkaan osallisuus tarkoittaa heidän asiantuntemuksensa tunnistamista, hyväksymistä ja sen hyödyntämistä niin oman hoidossa ja kuntoutuksessa kuin palveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä. Luottaminen asiakkaan asiantuntemukseen vaatii meiltä ammattilaisilta asennemuutosta sekä vallan ja vastuun jakoa asiakkaiden kanssa. Kun puhutaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista, keskustelu osallisuudesta ja itsemääräämisestä haastaa myös pohtimaan sitä, mikä on kuntoutujan mahdollisuus määritellä itse palveluntarvettaan ja asumismuotoaan. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskevassa kehittämissuosituksessa (STM 2007) lähtökohtana on, että kuntoutuja asuu omassa kodissaan. Pitäisikö tämä ottaa lähtökohdaksi myös palveluita suunniteltaessa? Voisiko tavoitteena olla asiakkaan omassa kodissa selviytymisen tukeminen sen sijaan, että lähdetään miettimään sijoittamista palveluasumisyksikköön? Asumispalveluiden kehittäminen vaatii palveluiden ostajilta mm. hankintaosaamista ja valvonnan kehittämistä. Palveluiden kehittämistyöhön on tärkeää ottaa mukaan myös asiakkaat ja kokemusasiantuntijat. Työntekijöiltä vaaditaan sisältöosaamisen lisäksi taitoja, joilla tukea erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden osallisuutta. Selviytyminen monimutkaisessa järjestelmässä edellyttää palveluiden käyttäjältä itse järjestelmän ja sen toimintaehtojen tuntemusta. Palveluista uhkaavat pudota erityisesti ne asiakkaat, joilla on monta yhtäaikaista ongelmaa, jotka eivät saa ääntään kuuluviin tai joiden omat tai läheisten voimavarat eivät riitä tarvittavan palvelukokonaisuuden rakentamiseen ja koordinointiin. He tarvitsevat työntekijöiden tukea osallisuutensa ja itsemääräämisensä toteuttamiseen. Luottaminen asiakkaan asiantuntemukseen vaatii meiltä ammattilaisilta asennemuutosta sekä vallan ja vastuun jakoa asiakkaiden kanssa. Suuntaaja 1 /

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Kokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät kohti laadulla kilpailua? Mielenterveysmessut Päivi Rissanen

Kokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät kohti laadulla kilpailua? Mielenterveysmessut Päivi Rissanen Kokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät kohti laadulla kilpailua? Mielenterveysmessut 17.10.2015 Päivi Rissanen kokemustutkija MTKL Sukunimi Sukunimi Sukunimi 2015 1 Käsitteitä Kokemustutkimus Kokemusarviointi

Lisätiedot

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta

Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta Aikuissosiaalityön päivät 23.1.2013 Minna Laitila TtT, projektipäällikkö Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke Sisältö

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

JAETTU ASIANTUNTIJUUS KYSYMYKSIÄ VALLASTA

JAETTU ASIANTUNTIJUUS KYSYMYKSIÄ VALLASTA JAETTU ASIANTUNTIJUUS KYSYMYKSIÄ VALLASTA Minna Laitila Hankejohtaja/projektipäällikkö Välittäjä 2009 -hanke Pohjanmaa-hanke Taustaa Asiakkaan osallisuutta korostetaan erilaisissa suunnitelmissa, strategioissa

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä

Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä Pienet Pohjalaiset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kokkola 14.11.2016 Ylihoitaja, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mistä puhutaan,

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuuden huomioiminen kehittämistyössä. Minna Laitila, TtT Hankejohtaja Välittäjä 2009 -hanke

Asiakkaan osallisuuden huomioiminen kehittämistyössä. Minna Laitila, TtT Hankejohtaja Välittäjä 2009 -hanke Asiakkaan osallisuuden huomioiminen kehittämistyössä Minna Laitila, TtT Hankejohtaja Välittäjä 2009 -hanke Sisältö Mistä puhutaan, kun puhutaan asiakkaan osallisuudesta kehittämistyössä? Miten asiakkaiden

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Mielenterveystyö Suomessa Pohjanmaa-hankkeen tuloksia Linjaukset maailmalla

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Nyt puhutaan asumispalveluiden laadusta asiakkaan äänellä! Jokainen mielipide on TÄRKEÄ!! Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Palovaroitin, parisuhde vai pamppu -seminaarit

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot