Mielenterveyskuntoutujien asuminen 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyskuntoutujien asuminen 1/2011"

Transkriptio

1 1/2011 Sähköinen lehti erityisryhmien asumisesta Mielenterveyskuntoutujien asuminen Psykiatrian rakennemuutos Suomessa Asiakkaan osallisuus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutumisesta ja asumisesta Suuntaaja 1 /

2 1/2011 Psykiatrian rakennemuutos Suomessa 4 Timo Tuori Asiakkaan osallisuus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa 8 Minna Laitila Miksi asumispalvelujen kehittämisessä tarvitaan palvelujen käyttäjien osallistumista 13 Susanna Hyväri & Markku Salo Kokemustieto asiantuntemuksen lähteenä 18 Ilona Lehtinen Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutumisesta ja asumisesta 20 Reetta Kettunen Psykiatrinen diagnoosi sosiaalisena ilmiönä 26 Lotta Hautamäki Kulman takaa 30 Havaintoja kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan rakenteellisista ongelmista 31 Antti Teittinen Visionääri 36 ASTA huomioi avuntarpeen moninaisuuden 37 Katja Laine Verkostoituvaa yhteistyötä tarvitaan 40 Raija Mansikkamäki Ankkurikäsite 42 julkaisija Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 A Helsinki päätoimittaja Saara Kanula saara.kanula(at)aspa.fi ISSN toimitussihteeri Tiina Eronen tiina.eronen(at)aspa.fi 2 Suuntaaja 1 / 2011

3 Pääkirjoitus Mielenterveyskuntoutujan asumisen ongelmakohtia Saara Kanula, päätoimittaja Mielenterveyskuntoutujan asuminen ei periaatteessa poikkea tavallisen terveen ihmisen asumisesta. Fyysisiltä puitteilta asumisen vaatimukset ovat samat kuin kenellä tahansa. Mielenterveyskuntoutujat eivät yleensä tarvitse asunnoissaan erityisiä esteettömyysratkaisuja tai apuvälineitä arjen sujumisen mahdollistamiseksi, kuten esimerkiksi liikuntavammaiset ihmiset. Miksi mielenterveyskuntoutujien asumisesta sitten pitää erikseen puhua? Mikä siitä tekee ongelmallisen tai erityisen? Suomessa asuu tällä hetkellä noin 7000 mielenterveyskuntoutujaa erilaisissa asumispalveluyksiköissä. Näissä yksiköissä kuntoutujaa on tarkoitus tukea siten, että hän suoriutuu arjen toiminnoissa ja pikkuhiljaa itsenäisempi elämä mahdollistuu. Markku Salon ja Mari Kallisen selvityksen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumisen ja asumisen palvelujen laadussa olisi parantamisen varaa. Asumispalveluyksiköt ovat usein laitostavia eivätkä kaikilta osin tue kuntoutumista ja siirtymistä itsenäisempiin asumismuotoihin. Myöskään asumisolot eivät ole keskimääristä suomalaista tasoa. Asunnon virkaa näyttelee usein huone, joka parhaassa tapauksessa sisältää oman wc:n, valitettavan usein omassa käytössä ei ole edes pesuallasta. Monen mielenterveyskuntoutujan arkea on myös, että huone jaetaan toisen kuntoutujan kanssa. Suomalainen mielenterveyskuntoutujan asumispalvelujärjestelmä toimii nk. portaittaisen asumisen periaatteella. Psyykkisen kunnon kohentuessa, tulisi kuntoutujan edetä tuetummasta asumisesta itsenäisempään. Mallia on kritisoitu muun muassa siitä, että tuen tarpeen muuttuessa kuntoutuja joutuu usein muuttamaan asumisyksiköstä toiseen. Asiakaslähtöisempää olisi tukea kuntoutujaa mahdollisuuksien mukaan hänen omassa kodissaan ilman, että voinnin muuttuessa kodin joutuu rakentamaan taas toisaalle. Suomen mielenterveyspalvelujen tilaa on arvosteltu myös siitä, että mielenterveyskuntoutuja palaa takaisin sairaalaan huomattavasti useammin kuin muissa OECD-maissa. Tällaista pyöröovisyndroomaksi kutsuttua ilmiötä voidaan vähentää oikeaaikaisilla ja oikein kohdistetuilla avohuollon palveluilla. Valitettavan usein mielenterveyskuntoutujien sijoittamista erilaisiin asumisyksikköihin sairaalajakson jälkeen ohjaa kuitenkin enemmän se, missä yksikössä sattuu olemaan tilaa kuin se, vastaako sijoituspaikka potilaan vointia. Mielenterveyskuntoutujien asumisen ja siihen liittyvien palvelujen laatua on linjattu vuonna 2007 ilmestyneillä valtakunnallisilla kehittämissuosituksilla ja palvelujärjestelmän kehittämistä vuonna 2009 valmistuneella Kansallisella mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla. Tavoitteena on, että mielenterveyskuntoutujan asumisesta ja palveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus, joka tukee kuntoutumista ja mahdollistaa psykiatristen sairaansijojen vähentämisen. Nähtäväksi jää miten suositukset ja ehdotukset siirtyvät paperilta käytäntöön. Tässä numerossa pureudumme mielenterveyskuntoutujien asumisen nykytilanteeseen seuraavista näkökulmista: Lähdemme liikkeelle yleiskatsauksella psykiatrian palvelujärjestelmän rakennemuutoksesta viimeisten kymmenien vuosien aikana. Tästä etenemme Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassakin tärkeäksi nostettuun asiaan, asiakkaiden osallisuuteen mielenterveyspalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Tämän jälkeen tarkastelemme mielenterveyskuntoutujien asumispolkujen etenemistä ja kipupisteitä asumisessa kuntoutujien itsensä kokemana sekä erilaisia tapoja käsitellä ja jäsentää mielenterveysongelmia. Seuraavaksi nostamme esiin ongelmakohtia mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnassa. Lopuksi esittelemme uuden toimintakyvyn vaihtelun kuvaamiseen soveltuvan arviointivälineen sekä kerromme verkostoyhteistyön tarjoamista mahdollisuuksista mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä lehden parissa! Suuntaaja 1 /

4 Artikkeli Psykiatrisen palvelujärjestelmän rakennemuutoksessa on ollut keskeisesti kyse siitä, että pitkäaikaiset tukea tarvitsevat skitsofreniaa sairastavat potilaat ovat muuttaneet psykiatrisista sairaaloista eritasoisesti tukea tarjoaviin asumispalveluihin. Psykiatrian rakennemuutos Suomessa Timo Tuori, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Deinstitutionalisaatio eli psykiatristen laitosten purkaminen on globaali ilmiö, joka alkoi jo 1950-luvulla ja on viimeisten kymmenien vuosien aikana levinnyt lähes kaikkiin kehittyneisiin maihin. Perusajatus on yksinkertainen. Rakennetaan sellaiset ja riittävät avopalvelut, että sairaaloissa hoidetaan vain ne, jotka todella tarvitsevat sairaalahoitoa ja ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan. Kaikkeen muuhun tulisi olla tarjolla riittävän monimuotoiset ja helposti tavoitettavat avopalvelut niihin liittyvine tukimuotoineen. Tätä on perusteltu sekä humaanisilla, ihmisoikeudesilla että hoidollisilla lähtökohdilla. Ei liene oikein ketään kohtaan joutua viettämään elämänsä laitoksessa, kun elämä yhteiskunnassa muiden kanssa olisi mahdollista. Alkoi olla myös selvää näyttöä pitkitetyn sairaalahoidon negatiivisista, kroonistavista vaikutuksista ja toisaalta avopalveluissa oikein toteutetun hoidon paremmasta tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Tarkastelen tässä artikkelissa rekisteri- ja tilastotietoihin pohjautuen psykiatrista rakennemuutosta sairaalapainotteisesta avohoitokeskeiseen järjestelmään Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana. Mistä lähdettiin? Tässä artikkelissa puhun sairaalapalveluista, avopalveluista ja niitä tukevista palveluista. Avopalveluilla tarkoitan erityisesti psykiatrisia avohoitopisteitä, psykiatrisia poliklinikoita ja mielenterveyskeskuksia mukaan lukien terveyskeskukset. Avopalveluita tukevilla palveluilla tarkoitan erityisesti asumis- ja päivätoimintapalveluita. Keskustelu psykiatristen sairaansijojen vähentämisestä aloitettiin Suomessa 1970-luvulla. Tällöin koko psykiatrinen palvelujärjestelmä oli lähes yksinomaan sairaalapainotteinen. Psykiatriset avopalvelut ja niitä tukevat asumispalvelut olivat orastavia ja kehittymättömiä. Mielenterveystoimistojen, kuten psykiatrisia avohoitopaikkoja tuolloin kutsuttiin, potilaat olivat lähes yksinomaan psykooseista kärsiviä. Mahdolliset asumispalvelut mielenterveyskuntoutujille olivat yksittäisiä. Psykiatristen sairaansijojen määrä oli sen sijaan merkittävä, suhteellisesti toiseksi suurin Euroopassa. Vuonna 1980 Suomessa oli noin psykiatrista sairaansijaa eli väestöön suhteutettuna 4. Psykiatriset sairaalat jaettiin niin kutsuttuihin A-sairaaloihin, joissa hoidettiin sekä akuutteja että pitkäaikaisia potilaita ja B-sairaaloihin, joissa hoidettiin pääasiassa pitkäaikaisia potilaita. Paitsi puhtaasti psykiatrisia potilaita, sairaaloissa hoidettiin myös kehitysvammaisia ja runsaasti geropsykiatrisia potilaita. Useimmissa A-sairaaloissa oli muun muassa yksi tai useampi osasto vuoteeseen sidotuille vanhuksille. Kaikissa A-sairaaloissa oli myös avo-osastoja, lähinnä neuroottistasoisesta oireilusta kärsiville. 4 Suuntaaja 1 / 2011

5 Miten ja mitä tehtiin? Muutosta, jolla tarkoitan psykiatrisen palvelujärjestelmän kehittämistä sairaalakeskeisestä avopalvelukeskeiseksi, säädeltiin valtakunnallisesti aina 1990-luvun alkupuolelle asti. Sen jälkeen muutos on ollut kuntien vastuulla ja valtiollinen ohjaus on ollut informaatio-ohjausta. Muutoksen käynnistymiseen vaikutti keskeisesti Mielenterveystyön komitean mietintö vuodelta 1984 ja Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosina Mielenterveystyön komitean mietintö käsitteli sekä rakentavaa ja ehkäisevää että hoitavaa ja kuntouttavaa mielenterveystyötä. Sen ehdotukset kohdistuivat sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon ja näiden välisen yhteistyön alueelle. Komitean mietinnössä, samoin kuin skitsofreniaprojektin suosituksissa painotettiin voimakkaasti avopalveluiden ja niihin liittyvien toimintojen kehittämisen merkitystä ja sairaalakeskeisyyden vähentämistä. Erityistä huomiota komitea kiinnitti mielenterveystyön henkilökunnan laadullisen tason parantamiseen ja tähän liittyvään koulutuksen ja työnohjauksen, samaten kuin psykiatrisen terveydenhuollon henkilökuntarakenteen, kehittämiseen. Valtakunnallisessa skitsofreniaprojektissa oli kaksi pääprojektia: 1. uusien skitsofreniapotilaiden hoidon kehittäminen ja 2. pitkäaikaispotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Molemmat projektit kehittivät omat hoitomallinsa, joiden laaja-alainen käyttöönotto ja 1990-luvuilla vaikutti voimakkaasti myös psykiatrisen palvelujärjestelmän kehittymiseen. Itse asiassa tämä auttoi olennaisesti selviytymään laman luomista haasteista 1990-luvulla, jolloin erityisesti alkuvuosina psykiatrista palvelujärjestelmää pääasiassa purettiin. Vuosikymmenen loppupuolella ja 2000-luvulla järjestelmää päästiin taas kehittämään erityisesti avopalvelujen ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen osalta. Mihin on tultu? Jo 1960-luvulta kerätty valtakunnallinen hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo) antaa erinomaisen kuvan sairaalapalveluiden kehityksestä maassamme. Sen sijaan avopalveluiden ja henkilöstöresurssien kehityksestä ei ole vastaavia rekistereitä. Niinpä niistä rekistereistä ja tilastoista saatava kuva on kalpeampi. Vuonna 2010 Suomen psykiatrinen palvelujärjestelmä on täysin erilainen kuin se oli ja Vuonna 2010 Suomen psykiatrinen palvelujärjestelmä on täysin erilainen kuin ja 1980-luvuilla. Psykiatrisilla sairaaloilla on edelleen oma tärkeä roolinsa, mutta avopalveluiden painoarvo on selvästi lisääntynyt luvuilla. Psykiatrisilla sairaaloilla on edelleen oma tärkeä roolinsa, mutta avopalveluiden painoarvo on selvästi lisääntynyt. Erillisten psykiatristen sairaaloiden määrä on vähentynyt ja psykiatriset sairaansijat ovat siirtyneet yhä enemmän yleissairaaloihin. Sairaansijojen määrä on vähentynyt hieman yli 4000:een eli noin 0,8. Käytännössä psykiatristen sairaansijojen määrä on Suomessa 30 vuodessa laskenut viidennekseen. Kuitenkin samaan aikaan vuosittain psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä on viimeiset 20 vuotta pysynyt vakaana: hieman yli ihmistä vuosittain. Ikääntyneiden potilaiden, kehitysvammaisten ja lievemmistä häiriöistä kärsivien määrä on merkittävästi laskenut. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä psykiatrian ytimeen kuuluvien, skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa on lisääntynyt. Suurin muutos on ollut hoitoaikojen dramaattinen lyhentyminen. Tilastot kertovat kahdesta vähän julkisesti puhutusta asiasta: 1. psykiatrisen sairaalahoidon muutos vastaa suuresti somaattisessa sairaalahoidossa tapahtunutta muutosta. 2. vaikeista psykiatrisista häiriöistä kärsivät näyttäisivät pääsevän nyt helpommin sairaalahoitoon kuin 20 vuotta sitten ja erityisesti helpommin pois sairaalasta. Suuntaaja 1 /

6 Tilastot vahvistavat yleisistä käsityksistä mielestäni sen, että sairaalasta saattaa joutua liian aikaisin pois verrattuna tilanteeseen 20 tai 30 vuotta sitten, mutta tällöinkin on yleensä kyse avopalveluiden kyvyttömyydestä vastata hoidon tarpeisiin. Avopalveluja tukevat palvelut, erityisesti päiväja asumispalvelut, ovat merkittävästi lisääntyneet. Osa näistä on kuntien järjestämiä, mutta suurin osa hankitaan ostopalveluina yrityksiltä, järjestöiltä ja säätiöiltä. Tarkkaa lukua asumispalveluyksiköiden lukumäärästä ei ole, mutta niin kutsutun sosiaalihilmon kautta kerätään vuosittain tietoja niissä asuvien kuntoutujien lukumäärästä. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, asumispalveluissa oli vuonna 2009 noin 4000 yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta asunutta kuntoutujaa. Mielenterveyskuntoutujien kokonaismäärä asumispalveluissa oli vuonna 2009 kaikkiaan 7160 kuntoutujaa. Nämä luvut osoittavat, että pitkäaikaiset potilaat ovat odotetusti siirtyneet sairaaloista asumispalveluihin, mutta itsenäiseen asumiseen siirtyminen ei ole ollut toivottua. Päivätoiminnoissa Suomessa on panostettu klubitalotoimintaan, joka perustuu pitkälti siellä käyvien kuntoutujien omaan aktiivisuuteen ja päätösvaltaan. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Edellä esitetty kehitys todentuu oheisessa taulukossa. Viesti on, että erikoissairaanhoidon psykiatrinen sairaala ei ole enää kovinkaan monen pysyvä sijoituspaikka eli koti. Tätä on vaikea nähdä huonona asiana. Eivät muistakaan kroonisista sairauksista kärsivät vietä vuosikausia erikoissairaanhoidon vuodepaikoilla. Luotettavan rekisteri- ja tilastotiedon puuttuessa, on hankala sanoa tässä kontekstissa avopalvelujen nykytilasta. Selvää on, että avopalvelut ovat olennaisesti lisääntyneet ja niiden toiminnat monipuolistuneet. Tarkkaa tietoa olemassa olevista avopalveluyksiköistä ei ole kerätty, kuten ei myöskään niissä olevasta henkilöstöstä. Paikalliset erot ovat suuret. Kun aiemmin valtaosa potilaista oli psykoottisia, nyt suuri osa potilaista kärsii mieliala- ja ahdistushäiriöistä. Tiedot henkilöstöresursseista ja niiden kehityksestä ovat myös vajaat. Vuosina 1982 ja 1992 avohoidon resurssit kaksinkertaistuivat, mutta liittyen aiemmin mainittuihin tilasto- ja rekisteripuutteisiin, sen jälkeiset tiedot puuttuvat. Tiedetään kuitenkin, että psykiatrien määrä väestöön suhteutettuna on lähes korkein EU-maista ja psykiatristen sairaanhoitajien korkein. Kansainvälisesti katsoen henkilöstömäärä Suomessa on korkea. Mutta siitä miten henkilöstö jakaantuu alueellisesti tai toimipaikkakohtaisesti, ei ole luotettavaa tietoa. Miltä tulevaisuus näyttää? Helmikuussa 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä julkaisi Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, jonka ehdotuksissa otettiin kantaa tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiseen. Kyseessä oli ensimmäinen kokonaisvaltainen kannanotto sitten vuonna 1984 julkaistun Mielenterveystyön komitean mietinnön. Jos työryhmän ehdotukset edes osittain toteutuvat, asiakkaan ääni otetaan huomioon aivan eri tavoin Taulukko. Yli kaksi vuotta psykiatrisessa sairaalahoidossa tai asumispalveluissa olleet 1 Ainoastaan skitsofreniaa sairastaneet, 2 Arvio 3 Ainoastaan skitsofreniaa sairastaneet 6 Suuntaaja 1 / 2011

7 Jos avopalveluja ei pystytä kehittämään, vaarana on erityisesti vaikeasti sairaiden potilaiden hoidon vaarantuminen ja omaisten lisääntyvä hoitotaakka. kuin nyt. Palveluja käyttävät tai niiden käytöstä kokemusta omaavat osallistuisivat muun muassa palveluiden suunnitteluun ja arviointiin. Myös omaisten roolin tulisi korostua. Palveluiden puolella perus- ja avopalveluiden kehittämisen tulisi edelleen painottua. Keskeisiä uudistuksia olisivat: Mielenterveys- ja päihdeavopalvelut yhdistetään ajan myötä toimivaksi kokonaisuudeksi. Kyseessä ei olisi ainoastaan hallinnollinen vaan myös fyysinen yhdistyminen. Tämä helpottaisi olennaisesti yhä kasvavan ja suuren potilasryhmän hoitoa, jolla on sekä mielenterveysettä päihdeongelma. Peruspalveluihin perustetaan kattavasti matalan kynnyksen hoitajavastaanottoja. Tämä olisi tärkein hoitoon pääsyn turvaava uudistus. Erikoissairaanhoito jalkautuu peruspalveluihin, jolloin se pystyy tehokkaammin ja joustavammin tukemaan ja konsultoimaan peruspalveluja, jotka ovat keskeinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaja. Avopalvelujen toimintoja monipuolistetaan edelleen ja kotiin vietäviä palveluja tehostetaan aina mahdollista kotisairaalatoimintaa myöten. Erillisistä psykiatrisista sairaaloista luovutaan asteittain ja psykiatriset sairaansijat ovat yleissairaaloissa kuten muutkin sairaansijat. Tämä jo pitkään maassamme toteutunut suuntaus luontuu itsestään rakennuskannan vanhentuessa. Mieli 2009 työryhmän arvion mukaan näin toimittaessa psykiatristen sairaansijojen määrä alenisi nykyisestä hieman yli 4000:sta noin 3000 sairaansijaan. Tämä vastaisi keskimääräistä EU-maiden tasoa. Jos avopalveluja ei esitetyllä tavalla pystytä kehittämään, vaarana on erityisesti vaikeasti sairaiden potilaiden hoidon vaarantuminen ja myös omaisten lisääntyvä hoitotaakka. Tulevaisuuden haasteita Isoja tulevaisuuden haasteita näen kolme: 1. Tulevaisuuden säästötarpeissa mielenterveyspalvelujärjestelmän oikeudenmukaisen rahoituksen turvaaminen. Kokemus osoittaa, että kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kohdistunut säästötarpeita, psykiatria ja mielenterveyspalvelut ovat joutuneet suurempien säästöjen kohteeksi kuin somaattiset palvelut. Näin ei tulisi jatkossa tapahtua. 2. Avopalvelujen monimuotoinen kehittäminen koko maassa. Tämä on edelleen modernien psykiatristen palveluiden keskeinen haaste: kehittää koko maahan avopalvelut, jotka pystyvät vastaamaan potilaiden tarpeeseen ja varmistamaan sen, että sairaalahoitoon joudutaan turvautumaan ainoastaan silloin, kun se on hoidollisesti välttämätöntä. 3. Asumispalveluissa uuden B-sairaalaverkoston syntymisen välttäminen panostamalla kuntoutukseen itsenäiseen asumiseen. Rekisterit osoittavat, että pitkäaikaisten mielenterveys-kuntoutujien siirtymä asumisessa on ollut psykiatrisista sairaaloista asumispalveluihin. Sen sijaan siirtyminen itsenäiseen asumiseen on ollut vähäistä. Jotta ei tapahtuisi ainoastaan siirtymistä laitoksesta laitokseen, tarvitaan määrätietoista kuntoutusta itsenäiseen asumiseen ja myös uusia toimintamalleja siihen. Suuntaaja 1 /

8 Artikkeli Asiakkaan osallisuus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma korostaa asiakkaan asemaa ja osallisuutta. Osallisuudesta, osallistumisesta ja kokemusasiantuntijuudesta puhutaan paljon, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa tai voisi tarkoittaa? Onko kyseessä vain retoriikka vai onko jotain tapahtumassa todellisuudessa? Minna Laitila, hankejohtaja, Välittäjä hanke Marraskuussa 2010 tarkastettua väitöskirjatutkimusta (Laitila 2010) varten haastateltiin 27 mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasta ja 11 työtekijää. Aineisto analysoitiin fenomenografista lähestymistapaa soveltaen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tutkimukseen osallistuneiden käsitysten pohjalta asiakkaan osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä mielenterveys- ja päihdetyössä. Pohdin tässä artikkelissa väitöskirjatutkimukseni pohjalta asiakkaan osallisuutta erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Asumispalveluiden määrä on kasvanut samassa tahdissa kuin psykiatrisia sairaansijoja on vähennetty, ja niiden tarve vaikuttaisi olevan edelleen kasvussa (Harjajärvi 2009). Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa oli vuoden 2009 lopussa yli 7000 asiakasta, joista 51 % sai tukea ympäri vuorokauden (THL 2010). Valtaosa noista palveluista on yksityisten palveluntuottajien tai järjestöjen järjestämää toimintaa. On todettu, että asumispalveluiden laatuun ja niiden toiminnan kuntouttavuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Joissain tapauksissa vaikuttaa siltä, että asumispalveluista onkin tullut kuntoutujien pysyvä asumismuoto, ja voidaankin kysyä, onko meille muodostumassa uusi laitoshoitojärjestelmä. (Nordling ym. 2008; Karlsson & Walhbeck 2010.) Mielenterveyspalvelujärjestelmä kohtaa monia haasteita, jotka vaikuttavat myös asiakkaan asemaan sekä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisen mahdollisuuksiin. Näitä ovat mm. väljä puitelainsäädäntö, lainsäädännön hajanaisuus, palveluiden järjestämistapojen kirjavuus, yhteistyön ongelmat sekä avohoidon riittämättömyys. Valtio ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluita erilaisin informaatio-ohjauksen keinoin. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM 2009), samoin kuin mielenterveyspalveluiden laatusuositus (STM 2001) ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositus (STM 2007) linjaavat osaltaan asumispalveluiden kehittämistä. Informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta on kuitenkin kritisoitu, koska suositusten toteutuminen käytännössä on puutteellista (Wahlbeck 2007). Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on siirrytty kohti markkinataloutta, mikä on tehnyt tilaa oikeudellistumiselle ja sopimuksellisuudelle. Asiakas on palveluiden käyttäjä tai kuluttaja, jolta lähes 8 Suuntaaja 1 / 2011

9 Asiakkaan osallisuus voidaan määritellä asiakkaiden asiantuntemuksen hyväksymisenä, huomioimisena ja hyödyntämisenä. Se voidaan nähdä toiminnassa ratkaisevan tärkeänä tai suotavana toimintatapana. odotetaan vaikuttamista ja palautteen antoa palveluista. Hyvinvoinnin sekataloudessa vahvimmilla on sellainen asiakas, joka on aktiivinen ja oikeuksistaan tietoinen. Sen sijaan voidaan kysyä, kuinka käy hiljaisten ja toimintakyvyltään heikompien asiakkaiden oikeuksien (Valokivi 2008; Kuusterä 2009). Äärimmilleen vietynä konsumerismi ja kuluttajuus voivat johtaa todellisten valinnan mahdollisuuksien ja osallisuuden vähenemiseen. Myös sopimuksellisuus eli erilaiset asiakkaan ja palveluntuottajan tai -tarjoajan välille tehtävät sopimukset korostavat aktiivista palveluiden asiakkuutta ja vastuunottoa (Määttä 2007). Parhaimmillaan ne voivat edistää yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, mutta heikoimmillaan ne voivat johtaa palveluiden ulkopuolelle jäämiseen. Mikä on todellisuudessa sopimisen tasavertaisuus ja vapaaehtoisuus tilanteessa, jossa neuvotteluosapuolina ovat viranomainen tai julkinen organisaatio ja yksittäinen asiakas? Miten käy niiden asiakkaiden, jotka jostain syystä eivät pysty noudattamaan tehtyjä sopimuksia? Osallisuuden monet muodot Asiakkaan osallisuus -keskustelun taustalla voidaan nähdä kaksi erilaista ajattelutapaa. Yhtäältä taustalla on konsumerismi ja markkina-ajattelu, jossa palveluiden käyttäjät nähdään asiakkaina, kuluttajina ja toimijoina, joiden näkökulmat tulee ottaa huomioon. Toisaalta demokraattinen ja empowerment-malli korostavat palveluiden käyttäjien äänen kuulemista, kansalaisoikeuksia ja tasavertaisia mahdollisuuksia. (Rush 2004.) Käsitteitä osallisuus ja osallistuminen käytetään usein rinnakkain ja synonyymeinä. Tässä artikkelissa teen eron noiden kahden käsitteen välillä: Osallisuus pitää sisällään oletuksen siitä, että asiakkaalla ja hänen toiminnallaan on jonkinlainen vaikutus palveluprosesseihin. Vastaavasti osallistuminen voi tarkoittaa mukana oloa esimerkiksi tiedonantajan roolissa. Asiakkaan osallisuus voidaan määritellä asiakkaiden asiantuntemuksen hyväksymisenä, huomioimisena ja hyödyntämisenä. Se voidaan nähdä toiminnassa ratkaisevan tärkeänä tai suotavana toimintatapana. Lisäksi osallisuus voi tarkoittaa sitä, että asiakas saa mielekkäänä kokemaansa palvelua, tietää ja antaa luvan asioidensa käsittelyyn sekä kantaa osaltaan vastuuta omasta hoidostaan tai kuntoutuksestaan. Eräs työntekijä kuvasi asiakkaan osallisuutta näin: Osallisuus on sitä, että ei oo muitten ohjailtavana eikä vietävissä, vaan että otetaan ja arvostetaan ja kunnioitetaan sitä ihmistä ihmisenä ja hänen mielipiteitään, ajatuksiaan ja tekemisiään. Otetaan sillälailla täysvaltasena ihmisenä se. Annetaan mahdollisuus osallistua. Asiakkaan osallisuus voi toteutua kolmella eri tasolla eli asiakkaan omassa hoidossa ja kuntoutuksessa, palveluiden kehittämisessä ja niiden järjestämisessä (kts. taulukko). Osallisuus omaan hoitoon ja kuntoutukseen on joko mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa tai aktiivista osallistumista ja päätöksenteossa mukanaoloa. Samoin voi osallisuus palveluiden kehittämiseen konkretisoitua kahdella erilaisella tavalla: hyödyntämällä asiakkailla olevaa kokemustietoa tai asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisenä kehittämisenä. Asiakkaat ovat osallisina palveluiden järjestämiseen monin eri tavoin äänestäjinä, luottamushenkilöinä, järjestöjen ja vertaistuen kautta sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuraavassa palveluiden käyttäjän näkemys siitä, kuinka asiakkaiden mielipiteiden kysyminen tulee jatkossa yhä yleistymään: Se on kai niin alussa vasta tämmönen toiminta, että jos se vaa yleistyy, ja kyllähän se yleistyy, niin sitä enemmän aletaan kysyä, koska on niin vähän aikaa, ku ihmiset survottiin laitoksiin. Ja, että tuota kaikkihan pikkuhiljaa kehittyy sitte ajan kanssa ja kyllä mielenterveyskuntoutujiakin paljo varmaan on vielä, ku on kaikenlaista, monenlaista kokemusta alalta ja sanomistaki, jos (...) Että tavallaan potilaan ehdoillahan tässä pitäs toimia loppujen lopuksi, että niin paljo ku vaan pystytään. Semmonen ylhäältä päin saneleminen nii se tavallaan monessa muussaki asiassa on jo taakse jäänyttä. Suuntaaja 1 /

10 Taulukko. Esimerkkejä asiakkaan osallisuuden toteutumisesta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa Miten mahdollistaa osallisuus? Kuntoutujat tarvitsevat tietoa päätöksentekonsa pohjaksi ja tuo tieto tulee antaa sellaisessa muodossa, että asiakas sen myös ymmärtää. Ilman asianmukaista tietoa on asiakkaiden oikeusturvankin toteutuminen mahdotonta (Karinen 2010). Palveluiden käyttäjillä ei aina ole käsitystä siitä, mihin erilaiset säännöt tai toimintakäytännöt yksiköissä perustuvat. Kaikki asiakkaat eivät tiedä, onko heille laadittu kuntoutussuunnitelmaa tai mikä sen sisältö on. Muutoksia hoitoaikaan tai lääkitykseen saatetaan asiakkaiden käsitysten mukaan tehdä heidän tietämättään. Mielenterveyskuntoutujia kohtaan on edelleen negatiivisia asenteita eikä heitä pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä (Mielenterveysbarometri 2010). Erityisesti työntekijöiden asenteet ovat merkityksellisiä, kun tarkastellaan asiakkaan osallisuuden toteutumisen mahdollisuuksia. Palveluiden käyttäjien osallisuus merkitsee asiantuntijavallasta luopumista ja asiakkaiden asiantuntemuksen hyväksymistä ja käyttöön ottoa. Se merkitsee myös oman toiminnan asettamista alttiiksi arvioinnille ja palautteelle. Yhdessä työntekijähaastattelussa asiaa kuvattiin seuraavasti: Siis sehä on hirveen pelottavaa, jos asiakkaat rupee mestaroimaan siellä, että sanoo, ett on tylsää, ett on 8-4, että eiks tää nyt vois olla vaikka 12-8, niin ku illallaki saatas palveluita. Tai sitten ne sanoo, että ku ei tänne pääse, tai ku joutuu jonottaan, tai sitten ne sanoo, että toi asia on huonosti, että kun ne eivät yhtään ajattele, että tänki vois järjestää sillai, että tossaki säästäsitte, ku tuon mutkan jättäsitte tekemättä. On myös huomioitava se, ettei kaikilla asiakkailla ole välttämättä kykyä tai motivaatiota olla osallisina ja osallistua. Esimerkiksi asiakkaiden psyykkinen ja fyysinen vointi, lääkitys, kuntoutumisen vaihe voivat vaikuttaa heidän haluunsa ja kykyynsä olla osallisina. Osa haluaa luottaa asiantuntijoiden tekemiin päätöksiin ja tyytyy niihin. Osa asiakkaista haluaa kenties välttää vastuunottoa ja siirtää sen mieluummin työntekijöille. Tarvitaan erilaisia osallisuuden ja osallistumisen muotoja, jotta erilaisilla asiakkailla olisi mahdollisuus olla osallisina. Asiakkaan osallisuuteen liittyy läheisesti asiakaslähtöisyys. Ymmärrän osallisuuden kuvaavan asiakkaan asiantuntemusta, kokemusta ja aitoa osallistumista. Vastaavasti asiakaslähtöisyys kuvaa sellaista organisaation tai työntekijän toimintatapaa, joilla pyritään tukemaan asiakkaan osallisuutta ja omahoitoa (esim. Routasalo ym. 2009). Asiakaslähtöisillä rakenteilla ja toimintatavoilla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta myös mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Organisaation tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi esimiehen ja työyhteisön tukea ja sitoutumista asiakaslähtöiseen toimintaan. Asiakaslähtöisesti toimivassa organisaatiossa on mahdollisuus mielekkääseen toimintaan, riittävään ja ymmärrettävään tiedonsaantiin, joustavuuteen ja vertaistukeen. Asiakkaat arvostavat työntekijöiden pysyvyyttä, palveluiden jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Asiakaslähtöistä toimintaa on myös perusteltu rajoittaminen ja turvallisten rajojen asettaminen tarvittaessa. Myös rajoitusten sisällä on mahdollista kokea osallisuutta, kun asiakkaan kanssa neuvotellaan, mielipiteitä huomioi- 10 Suuntaaja 1 / 2011

11 daan, häntä kuullaan ja asiakas on tietoinen tehdyistä päätöksistä ja ratkaisuista. Joskus tarvitaan tiukat raamit, kuten eräs palveluiden käyttäjä haastattelussa totesi: Se nyt monesti on vaan sillain, ett tarttee vaan jokku niin ku tiukat raamit sille olemiselle ja niin ku ett täälläki sillai ny vaikka, ett on niin ku kellontarkkaan säännöt ja kaikki. Ett täytyy olla siihen mennessä hampaat pesty ja niin kun tällai täytyy olla, tällai niin kun, että näin syödään ja niin kun kaikki on niin kun näin, niin sitä vaan niin kun jotkut tarttee. Eikä sitä pystytä millään avohoidolla korvaamaan. Työntekijän ja asiakkaan välistä asiakaslähtöistä yhteistyösuhdetta luonnehtivat tasa-arvoisuus, kokonaisvaltaisuus, yksilöllisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen sekä asiakkaan kohtelu aikuisena ihmisenä. Turvallinen ja luottamuksellinen suhde mahdollistaa myös vaikeuden asioiden ja ristiriitojen käsittelyn. Tärkeää on huomata se, että yhteistyösuhteessa työntekijät luovat mahdollisuuksia, motivoivat ja tukevat, mutta ratkaisevan tärkeitä ovat asiakkaan omat voimavarat, vastuu ja motivaatio sekä kyky asettaa omia tavoitteita. Asiakkaat arvostavat työntelijöiden osaamista ja ammattitaitoa. Työnohjaus ja koulutus ovat keino tukea asiakaslähtöistä työskentelyä. Yksittäisen työntekijän kohdalla asiakaslähtöistä työskentelyä kuvaavat sitoutuneisuus, aito kiinnostus ja pyrkimys asiakkaan hyvään. Työntekijän asenteilla on ratkaisevan tärkeä merkitys työskentelytavalle. Muutosta asenteissa on tapahtunut, kuten seuraavassa palvelun käyttäjän haastattelukatkelmassa käy ilmi: Nii, että asenteet on kyllä onneksi muuttunu parempaan suuntaan, ja hoitajien asenteet jollaki tavalla. Että jollaki tavalla ne on muuttunu parempaan päin, että miten sen vois sanoa, että tuota ei enää pidetä niin lapsenomasesti, ku mitä silloon pidettiin. Siin on tapahtunu vähä edistymistä. ( ) Joo, kyllä niin ku piretään enemmän ihimisenä. Todellisuutta vai retoriikkaa? Asiakkaan osallisuus tarkoittaa heidän asiantuntemuksensa tunnistamista, hyväksymistä ja sen hyödyntämistä niin oman hoidossa ja kuntoutuksessa kuin palveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä. Luottaminen asiakkaan asiantuntemukseen vaatii meiltä ammattilaisilta asennemuutosta sekä vallan ja vastuun jakoa asiakkaiden kanssa. Kun puhutaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista, keskustelu osallisuudesta ja itsemääräämisestä haastaa myös pohtimaan sitä, mikä on kuntoutujan mahdollisuus määritellä itse palveluntarvettaan ja asumismuotoaan. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskevassa kehittämissuosituksessa (STM 2007) lähtökohtana on, että kuntoutuja asuu omassa kodissaan. Pitäisikö tämä ottaa lähtökohdaksi myös palveluita suunniteltaessa? Voisiko tavoitteena olla asiakkaan omassa kodissa selviytymisen tukeminen sen sijaan, että lähdetään miettimään sijoittamista palveluasumisyksikköön? Asumispalveluiden kehittäminen vaatii palveluiden ostajilta mm. hankintaosaamista ja valvonnan kehittämistä. Palveluiden kehittämistyöhön on tärkeää ottaa mukaan myös asiakkaat ja kokemusasiantuntijat. Työntekijöiltä vaaditaan sisältöosaamisen lisäksi taitoja, joilla tukea erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden osallisuutta. Selviytyminen monimutkaisessa järjestelmässä edellyttää palveluiden käyttäjältä itse järjestelmän ja sen toimintaehtojen tuntemusta. Palveluista uhkaavat pudota erityisesti ne asiakkaat, joilla on monta yhtäaikaista ongelmaa, jotka eivät saa ääntään kuuluviin tai joiden omat tai läheisten voimavarat eivät riitä tarvittavan palvelukokonaisuuden rakentamiseen ja koordinointiin. He tarvitsevat työntekijöiden tukea osallisuutensa ja itsemääräämisensä toteuttamiseen. Luottaminen asiakkaan asiantuntemukseen vaatii meiltä ammattilaisilta asennemuutosta sekä vallan ja vastuun jakoa asiakkaiden kanssa. Suuntaaja 1 /

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

JAETTU ASIANTUNTIJUUS KYSYMYKSIÄ VALLASTA

JAETTU ASIANTUNTIJUUS KYSYMYKSIÄ VALLASTA JAETTU ASIANTUNTIJUUS KYSYMYKSIÄ VALLASTA Minna Laitila Hankejohtaja/projektipäällikkö Välittäjä 2009 -hanke Pohjanmaa-hanke Taustaa Asiakkaan osallisuutta korostetaan erilaisissa suunnitelmissa, strategioissa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä

Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä Asiakasosallisuus palveluiden kehittämisessä Pienet Pohjalaiset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kokkola 14.11.2016 Ylihoitaja, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Mistä puhutaan,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö AJANKOHTAISFOORUMI 13.10.2016 Rakenteellinen sosiaalityö ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI Hannu Lyly Asta Niskala Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa?

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Outi Hietala, VTM tutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö 1 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) hanke

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot