Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä"

Transkriptio

1 Sirpa Niskanen Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä Huittisten päiväkeskus-tukiasuntoprojektin loppuraportti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 45 A-klinikkasäätiö

2 Sirpa Niskanen Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä Huittisten päiväkeskus-tukiasuntoprojektin loppuraportti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 45 A-klinikkasäätiö 2004 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf) 2

3 Sisällys 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT 4 2. HANKKEEN TAVOITTEET 4 3. SUUNNITELMA TOIMINTA- JA HOITOMALLIKSI Toimitilat ja henkilökunta Huittisten päiväkeskus Tukiasunnot 6 4. TUKIASUKKAAKSI TULO Tukiasukkaiden valinta Tukiasukastarjonta Tukiasukkaaksi muutto 9 5. ASUMINEN Tukiasukkaiden omat tavoitteet PÄIVÄKIRJAT Henkilökohtainen päiväkirja Talouden kehittyminen HOITO-OHJELMAN SUJUVUUS Tukiasukasryhmät Yksilökeskustelut ja kotikäynnit Osallistuminen päiväkeskuksen toimintaan ALKOHOLINKÄYTTÖ JA TOTEUTETUT KATKAISUHOIDOT Juomisen tilastointi projektin aikana Tukiasukkaiden juomistilastot Tukiasumisessa käytetyt toimintakeinot Putkaan vaan Omat katkot, uusi käytäntö katkaisuhoidossa HAASTATTELUT Alkuhaastattelut Välihaastattelu Loppuhaastattelu YHTEISTYÖVERKOSTOT Poliisiyhteistyö Sosiaalitoimi Kotipalvelu Kela Työvoimatoimisto Kiinteistönvälitys HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO 34 LÄHTEET 38 LIITTEET 3

4 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT Vammalan päihdeklinikka on ylläpitänyt päiväkeskustoimintaa Huittisissa alkaen. Päiväkeskustoiminnalla on pyritty täydentämään ja kohdentamaan päihdeklinikan alueellisia palveluja. Päiväkeskustoiminta on suunnattu sellaisille vahvasti päihderiippuvaisille ja syrjäytyneille asiakkaille, joiden adekvaatti hoito edellyttää kattavampaa tukea kuin pelkkä päihdeklinikan vastaanottotoiminta pystyy tarjoamaan. Päiväkeskustoiminnalla on onnistuttu vaikuttamaan vähentävästi asiakkaiden päihteidenkäyttöön ja kohentamaan heidän elämänlaatuaan ja siten hidastamaan syrjäytymistä. Samalla on vaikutettu päihteidenkäytöstä aiheutuneisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja ympäristön viihtyvyyteen. Kun päiväkeskusta käyttävä asiakasryhmä on monesti muun yhteiskunnan palvelujen ulkopuolella, päiväkeskus on ollut joillekin lähes ainoa tapa tulla uudelleen peruspalvelujen piiriin. Pelkkä päihdeklinikka- ja päiväkeskustyö on kuitenkin monille asiakkaille jäänyt irralliseksi toimintamuodoksi, kun päihteetöntä asumismuotoa ei ole ollut tarjolla. Olisi tarvittu tuettua asumista, joka olisi turvannut avohoidon menetelmillä hoitoprosessin mahdollisimman suotuisan etenemisen ja torjunut päihdekierteen uusiutumista ilman, että olisi tarvittu pitkäkestoisia laitoshoitojaksoja. 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteisölliseen ja yksilölliseen hoitomuotoon perustuva toiminta- ja hoitomalli, jossa päiväkeskus ja tukiasunnot on yhdistetty yhteisellä kahden ohjaajan työryhmällä toimivaksi kokonaisuudeksi, mikä puolestaan nivoutuu verkostoksi muiden sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopaikkojen ja toimijoiden kanssa. Kehitettävässä mallissa päiväkeskuksen oli määrä tukea tukiasumista ja päinvastoin. Kehitettävän hoitomallin tuli olla aikaisempaa kattavampi, jotta se tukisi asiakkaiden irtipääsemispyrkimyksiä alkoholista ja elämän uudelleenstrukturoitumisprosessia. Hankkeen hyötyryhmän muodostivat asunnottomat, häätöuhan alaiset, huonoissa asuinoloissa asuvat tai asunnossaan huonosti selviytyvät henkilöt, joiden selviytymistä vaikeutti ratkaisevasti pitkään kestänyt ja runsas päihteidenkäyttö sekä yhteiskunnasta syrjäytyminen. Tuloksia mitattaisiin asiakkaiden juomisjaksojen pituuden muutoksilla, terveydentilan muutoksilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksilla. 3. SUUNNITELMA TOIMINTA- JA HOITOMALLIKSI Projektin toimintamalli suunniteltiin yhteisölliseen hoitonäkemykseen perustuvaksi. Yhteisössä asiakas voi peilata omia kokemuksiaan muiden kokemuksiin ja syventää siten omia näkemyksiään. Yhteisö tarjoaa vertaisryhmän ja tukea pyrkimyksille. Yksilöllisyys ilmenee 4

5 siten, että toipumiseen kuuluu jokaisen asiakkaan pyrkimys oman elämän hallintaan. Siihen sisältyvät asuminen omassa asunnossa ja sen hoitaminen. Toiminta- ja hoitomalliin kuuluvat päihteettömyys sekä uudenlaisen elämäntavan opetteleminen Toimitilat ja henkilökunta Marraskuussa 2000 päiväkeskus muutti uusiin tiloihin Lauttakylänkatu 13:een. Tilat käsittivät neljä huonetta ja keittiön. Päiväkeskus-tukiasuntoprojekti aloitti toimintansa tammikuun 2001 alussa. Tukiasunnot, yksiöt tai kaksiot, oli määrä hankkia kaupungin eri puolilta kerrostaloista. Projekti päättyi vuoden 2003 lopussa. Työ oli tarkoitus hoitaa kahdella työntekijällä, jolloin toinen kantaa työvastuun tukiasumisesta ja toinen päiväkeskuksesta. Toinen heistä, vastaava ohjaaja, seuraisi molempien töiden hoitumista. Päiväkeskuksessa alusta lähtien työskennellyt sosionomin koulutuksen saanut ohjaaja jatkoi vastaavana ohjaajana uudessa projektissa Tukiasuntoprojektiin palkattiin psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saanut ohjaaja alkaen. Toimenkuvissa tehtiin muutos alkaen, jolloin vastaava ohjaaja siirtyi tukiasuntoprojektiin ja tukiasuntotyöntekijä päiväkeskustyöntekijäksi. Myös yhdistettyä mallia kokeiltiin, jolloin kumpikin työntekijöistä osallistui molempiin työalueisiin. Ohjaajan työsuhde päättyi ja uusi lähikasvattajan koulutuksen saanut ohjaaja aloitti Tämä henkilökunta pysyi samana projektin loppuun asti. Työtehtävät kuitenkin muuttuivat projektikauden puolenvälin paikkeilla päällekkäisiksi, kun kesällä 2002 aloitettiin ns. omapäivystys. Tilanteista johtuen molemmat työntekijät osallistuivat näihin omapäivystyksiin (ts. katkaisupäivystyksiin) ja lomapäivien aikana toinen työntekijä vastasi molemmista toiminnoista yksin. Henkilökuntana olivat toimineet: Vastaava ohjaaja Sirpa Niskanen, Ohjaaja Leena Toivonen, Ohjaaja Anu Rajala, Huittisten päiväkeskus Päiväkeskustoiminnan tavoitteena oli uuden päiväohjelman rakentaminen päihteidenkäytön sijaan asiakkaan kanssa. Siinä kukin sitoutuu päivittäisten askareiden suunnittelun ja tekemisen myötä kykyjensä mukaan päiväkeskuksen toimintaan. Näin sosiaaliset tarpeet tyydytetään juopotteluyhteisön sijasta päiväkeskusyhteisössä. Päiväkeskuksen tarkoituksena oli myös muodostua yhteistyöelimeksi tukiasumisen kanssa. Siitä toivottiin muodostuvan yhteinen kokonaisuus, jossa yhteisöhoidollisilla elementeillä löytyisi tukimuoto vahvasti päihderiippuvaisille henkilöille. 5

6 3.3. Tukiasunnot Tukiasunto oli tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat elämäänsä muutosta. Asukkaalla tuli olla halu päihderiippuvuuden hoitoon sekä päihteettömän elämän aloittamiseen ja opettelemiseen. Alustavan suunnitelman mukaan kyseessä oli kolmen tason hoitomalli, joka koostui seuraavista osioista: Ensimmäinen, yhteisötaso, käsitti tukiasuntojen asukkaiden osallistumisen päiväkeskuksen toimintaan tavoitteenaan uuden päiväohjelman rakentaminen päivittäisten askareitten oppimisen avulla. Yhteisötasoon kuuluivat viikoittaiset tiettyihin teemoihin liittyvät asukkaiden yhteispalaverit. Toinen taso, yksilötaso, keskittyi asukkaan oman elämänhallinnan opettelemiseen. Jokaisen henkilön kanssa laadittiin oma hoito-ohjelma. Tavoitteena oli tukiasuntokauden aikana oppia oman asunnon hoitamiseen liittyvät asiat: siisteys, pyykkihuolto, perusruokailun hallitsemisen taidot sekä itsenäisen elämän tuoman vastuun merkitys. Yksilötason tapaamisissa, tavallisesti asukkaan kotona, syvennettiin yhteisten palaverien teemojen merkitystä. Uuden asukkaan kanssa tapaamiset olivat päivittäisiä kuukauden ajan, jonka jälkeen niitä harvennettiin. Kolmannella tasolla oli tarkoitus laajentaa asukkaan yhteyksiä eri tahoihin, jolloin hän opetteli itsenäisesti hoitamaan omia asioitaan ja selviytymään omassa asunnossaan. 4. TUKIASUKKAAKSI TULO 4.1. Tukiasukkaiden valinta Alustava toimintaidean mukaan tukiasukasehdokkaaksi voi ohjautua joko ottamalla itse suoraan yhteyttä ohjaajiin tai sosiaali- ja terveystoimi sekä päihdeklinikka voivat ohjata henkilöä yhteydenottoon. Tukiasuntoihin muutto tapahtui seuraavasti: A-klinikka, päiväkeskus, sosiaalivirasto ja terveyskeskus ohjasivat asiakkaita hakemaan asukkaiksi tukiasuntoihin. Asiakkaan ilmoitettua aikomuksensa joko ohjaajille tai A-klinikan muille työntekijöille, vastaava ohjaaja haastatteli hänet. Haastattelussa asiakkaalle selvitettiin tukiasumisen tarkoitus ja säännöt ja kysyttiin, haluaako hän sitoutua tämänmuotoiseen tukiasumiseen. (Kaavio 1) Päätöksen asukkaaksi ottamisesta tekivät A-klinikan johtaja ja vastaava ohjaaja. Myös A-klinikan johtaja, vastaava ohjaaja ja ohjaaja keskustelivat asukkaaksi ottamisesta. Asiassa kuultiin myös Huittisten sosiaalitoimen edustajaa. Ennen tukiasuntoon muuttoa tulevan asukkaan oli määrä olla vähintään kolme viikkoa käyttämättä päihteitä. Käytännössä se ei toteutunut, kun maksusitoumuksia katkaisuhoitoon ei saatu kuin runsaaksi viikoksi. Katkaisuhoitoon ohjaus tapahtui kuitenkin ennen muuttoa. 6

7 Kaavio 1. Ohjautuminen tukiasuntoihin. Ohjaus: - itse - A-klinikka - sosiaalivirasto - terveyskeskus à æ PÄIVÄKESKUS â Haastattelu: - kysytään halukkuus - esitetään kuntoutusohjelma ja säännöt à ã Ei hyväksy â Hyväksyy â Valinta: - A-klinikan johtaja - vastaava ohjaaja - ohjaaja â Katkaisuhoito â â Asuminen: Asukkaaksi muutto Yhteistyösopimuksen allekirjoitus Kuntoutusohjelma: - kuukauden päivittäiset tapaamiset - tavoitekeskustelut - viikoittaiset ryhmät â Oma asunto 7

8 4.2. Tukiasukastarjonta Tukiasumiseen ilmeni halukkuutta. Tosin pääsääntöinen halukkuus oli asunnon saaminen eikä niinkään alkoholiriippuvuuden hoito tai itsenäisen elämänhallinnan opettelu. Tukiasukkaiksi hyväksyttyjen lisäksi oli seuraavanlaisia hakijoita ja hakutilanteita: - Kevät Nuoripari ohjattiin sosiaalitoimen kautta tukiasuntokokeiluun. Molemmilla oli alkoholiongelmia, mielenterveysongelmia sekä väkivaltaisuutta. Asiakkaille ehdotettiin ohjattua olemista päiväkeskuksessa muutamana päivänä viikossa. Tässä ei kuitenkaan päästy alkuun. Nainen oli katkaisuhoidossa, josta hänet ohjattiin tukiasumiseen. Käytiin haastatteluja ja kartoitettiin mahdollista asumista. Lopulta hoitojakson päätyttyä asiakas meni takaisin omaan asuntoonsa ja tukiasuminen peruuntui. Myöhemmin hänellä oli kuitenkin halukkuutta tukiasumiseen uudelleen, mutta asia oli katsottu loppuun käydyksi. - Syksyllä 2001 sosiaalitoimi tarjosi tukiasukkaaksi 23-vuotiasta miestä, jolla oli alkoholiriippuvuus. Kyseinen nuori ei kuitenkaan itse ollut kiinnostunut ohjatusta toiminnasta vaan pelkkä asunto olisi riittänyt. Myös toinen nuori oli tukiasukashaastattelussa, mutta hänellä ei ollut halukkuutta sitoutua yhteiseen toimintaan ja tuettuun asumiseen, kyseessä oli vain oman asunnon tarve. - Keski-ikäinen mies otti yhteyttä terveyskeskuksesta (itsemurhayritys). Myös terveyskeskuksen sosiaalihoitaja oli yhteydessä. Asiakas oli pitkään osastolla siirtyen jatkohoitoon psykiatriselle puolelle. Käytiin läpi tukiasumiseen liittyviä asioita, tukiasumispäätös tehtiin ja asiakkaan oli tarkoitus muuttaa tukiasuntoon kuntoutusjakson päätyttyä. Lomat kuitenkin menivät ryyppäämiseen ja viimeinen loma jäi kesken, kun asiakas ei enää jatkanut hoitoa. Myös tukiasuminen raukesi. Mies jäi roikkumaan avopalveluihin. - Kesällä 2002 sosiaalitoimen puolelta tarjottiin naisehdokasta tukiasumisprojektiin. Myös ns. väliaikainen kriisiasuminen olisi tullut kysymykseen. Projekti oli suunnattu lähinnä miesasiakkaille, joten sekaryhmän muodostaminen olisi tuonut uusia ongelmia. Avustimme kuitenkin muun päiväkeskus-tukityön ohessa naisen muuttoa, annoimme apua käytännön asioiden järjestelyissä sekä tukiapua muutossa uuteen asuntoon. Lisätyöksi tämä katsottiin myös siksi, että se tapahtui lomakauden aikana, jolloin paikalla oli pääsääntöisesti vain yksi työntekijä. - Uusi mieshenkilö kysyi itse tukiasuntopaikkaa. Hän ei ollut paikkakunnalla kirjoilla mutta oli omien sanojensa mukaan valmis vaikka mihin, jos saisi asunnon. Hän kertoi myös vaihtaneensa kirjansa paikkakunnalle asunnon saamisen vuoksi. Myös terveyskeskuksesta otettiin yhteyttä päiväkeskukseen samassa asiassa. Tukiasuntoprojekti oli tarkoitettu paikkakunnalla vakituisesti asuville päihdeongelmaisille, joilla on halukkuus oman ongelman hoitamiseen. Mies ohjautui jatkohoitoon psykiatriseen yksikköön. - Sosiaalitoimi tarjosi 23-vuotiasta miestä tukiasumiseen. Mies oli asunut päihdeyksikössä ja käynyt kuukauden mittaisen kuntoutusjakson. Asuminen oli tullut kaupungille kalliiksi ja 8

9 mies itse halusi muuttaa takaisin kotiin. Tilanne oli muuttunut takaisin kiljunkeittoon ja nyt haettiin uutta ratkaisua. Asiakas kävi sosiaalityöntekijän kanssa haastattelussa päiväkeskuksessa mutta hän itse ei ollut kiinnostunut tukiasumisesta eikä juurikaan käynneistä päiväkeskuksessa. Hänelle kirjoitettiin sosiaalitoimesta litterat linja-autolippuun, jotta hän voisi käydä aluksi kolmena päivänä viikossa tutustumassa päiväkeskustoimintaan ja sitä myöten mahdolliseen jatkoasumiseen. Asiakkaasta ei sen koommin ollut havaintoa. - Ns. avotukiasukkaana oli puolet projektikaudesta 53-vuotias mieshenkilö, joka sai henkilökohtaista tukea raittiuskamppailuunsa sekä henkistä apua asumiseensa ja elämiseensä. Mies oli päiväkeskuksen päivittäinen kävijä, mutta päivärutiineja helpotettiin lähinnä mielenterveydellisistä syistä antamalla hieman lisäaikaa ja huomiota miehen oman elämän tasapainoilussa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana kyselyjä tukiasumiseen oli vähemmän. Yleisiä tiedusteluja oli muutamia. Mukaan otettiin kuitenkin yksi henkilö syksyllä Tukiasumista kokeiltiin kuukauden verran yhdistettynä katkaisu- ja sairaalahoidolla. Kokeilu antoi hyviä lisämalleja vastaisuuden varalle. Jatkossa tarvittaisiin erityisesti tyhjää asuntoa katkaisuhoidon jälkitilaan. Asiakkailla ei ole yleensä mahdollisuutta aloittaa uuden elämän opettelua, jos side vanhoihin kavereihin sekä ryyppykämppään on vahva. Näin ei ollut tässäkään projektissa. Hankkeessa ei ollut huomioitu mahdollisen lyhyen aikavälin asunnon tarvetta. Tarvittaisiin selkeä irtaantuminen vanhasta elämänpiiristä ja uuden hoidollisen tuen avulla mahdollisuutta opetella raittiita päiviä. Koko projektikauden aikana soittajia oli jonkun verran. Tiedustelut liikkuivat lähinnä yleisellä tasolla. Varteenotettavat kyselijät kuitenkin rekisteröitiin edellä mainitusti. Virkamiestasolla tukiasuminen oli kuitenkin aina esillä varteenotettavana vaihtoehtona Tukiasukkaaksi muutto Tukiasuntoja ei ollut kovin helppo löytää ja saada. Oli tarkkaan perusteltava asunnon käyttötarkoitus ja myös mahdollinen muuttava henkilö tuotti kiinnostusta. Jopa suoraan annettiin ymmärtää, että asunto annetaan mielellään päiväkeskukselle, kunhan vain juoppoja ei siihen oteta vuokralle. Päiväkeskuksen myönteinen imago kuitenkin poisti ennakkoluuloja ja keskuksen tekemä hyvä työ oli suosituskirjeenä asunnon saamisessa. Projektin lopussa vuokranantajilla oli pelkästään hyviä kokemuksia yhteistyöstä, ja uusia asuntoja tarjottiin ilman kysymistäkin. Muutto tukiasuntoon oli kaikilla suurin ja aikaa vievin prosessi. Useimpien kaluste- ja irtain omaisuus oli vähäistä. Vaikeutta tuotti kalustaminen. Kun rahaa ei ollut käytettävissä, jouduttiin kerjäämään, pyytämään lahjoituksena tai yritettiin hankkia kirpputorilta edullisesti. Myös velkakirjaa sovellettiin, ja tavarat maksettiin myöhemmin, kun rahaa saatiin. Asunnon kunnostaminen oli usealla koko projektin mittainen hanke. Siisteyskasvatusta annettiin koko kauden ajan. Suursiivoista pidettiin seurantaa, samoin yleissiisteydestä. Kaikki asunnot olivat savuttomia ja tupakointi oli sallittu vain parvekkeella. 9

10 Ensimmäinen asukas muutti , seuraavat kaksi henkilöä aloittivat asumisen yhteisessä asunnossa. Asumismuotoa muutettiin , jolloin kumpikin muutti omiin asuntoihinsa. Molempien tukiasuminen päättyi , jolloin he muuttivat takaisin yhteiseen vuokra-asuntoon muualle kaupungissa. Yksi henkilö aloitti asumisen ja kaksi viimeistä tukiasukasta muutti keväällä Yksi tukiasukaskokeilu oli kuukauden mittainen syksyllä Lopullinen tukiasukasvahvuus projektin päättyessä oli neljä henkilöä. Asunnot sijaitsivat ympäri Huittisten kaupunkia ja ne olivat yksiöitä tai pieniä kaksioita. Tukiasukasprojektissa oli yhteensä kahdeksan eri henkilöä koko projektikauden aikana. Kuusi henkilöä oli varsinaisessa tukiasumisessa, yksi henkilö ns. avotukiasumisessa ja yksi henkilö kokeili tuettua asumista. Lisäksi kahdeksan muun eri henkilön kanssa käytiin varsinainen tukihakemusprosessi lävitse. Yhteensä 16 eri henkilöä sekä lisäksi yleistä tiedustelua, yksittäiset kyselijät sekä muutama harkitsen huomiseen -soittaja oli varsinaisesti mukana projektin henkilöinä. Lisäksi on mainittava edellä mainittuihin haastatteluihin sekä tukiasukasvalintoihin liittyvä kerrannaisvaikutus. Asiakastapaamisten määrä muodostui runsaaksi, kun omaisten lisäksi kontaktia saatiin vanhoihin kavereihin ja ryyppyporukoihin. Toiminta ei näin ollen heijastunut vain projektissa mukana oleviin henkilöihin vaan myös ympärillä olevaan ihmissuhdeverkostoon. Näitä tapaamisia ja henkilömääriä ei kirjattu. 5. ASUMINEN 5.1. Tukiasukkaiden omat tavoitteet Yksi tärkeä päiväkeskus-tukiasumisprojektin tarkoitus oli motivoida asiakasta muutokseen, jossa henkilöt oppisivat hallitsemaan omaa elämäänsä ja eteen tulevia muutoksia ja vaikeuksia. Tavoitteena oli harjoittaa ns. coping-kykyä, ts. kykyä kohdata ongelmia ja selvitä niistä itse. Tavoiteasettelussa oli vastakohtaisuuksia. Työntekijöillä oli laajemmat tavoitteet kuin asiakkailla. Varsinkin alussa tuntui siltä, että asiakkaalle riitti se, että oli tämän päivän asunto ja saa ruokaa. Oman elämän hallinta ja reaalinen käsitys asioiden mutkallisuudesta oli täysin uutta. Asiakkaiden elämäntyyliä kuvastaa päiväperhonen: vain yhden päivän elämä, muusta ei tietoa. Pitkäjännitteisyyttä piti alkaa opetella, odottamaan asioiden selviämistä. Ehkä suurimpana vaikeutena oli se, että oman kuntoutumisen kanssa tarvittiin runsaasti aikaa ja halua työskennellä uuden elämäntavan opettelemiseksi. Päihdeongelman laajuus ja käsittäminen oli edelleen vaikea myöntää itselle ja toisille. Jokainen asukas laati omat henkilökohtaiset tavoitteensa, joihin tukiasumisen aikana pyrkii. Useimmiten nämä olivat myös julkisia tavoitteita, joita käsiteltiin yhteisissä tukiasukasryh- 10

11 missä. Tavoitteiden mukaan asukasta pyrittiin ohjaamaan ja motivoimaan niin, että tavoitteissa edistytään tai ne saavutetaan. Henkilöohjaus oli tärkeä tavoitteiden ylläpitämisessä. Lopullinen tavoite olikin, että henkilö saavuttaisi riittävän itseohjauksellisuuden ja voisi ottaa vastuun itsestään. 6. PÄIVÄKIRJAT Alkutavoitteen mukaan jokainen asukas tekee omaa päiväkirjaa ja prosessoi sitä kautta itseään ja ympärillä tapahtuvia asioita Henkilökohtainen päiväkirja Tavoitteena oli, että jokainen kirjaa omia päivittäisiä tapahtumia sekä kertoo rehellisesti juomisensa määriä ja kokemuksia. Tarkoituksena oli prosessoida omia tuntemuksia, viinapirun ilmestyksiä, retkahduksia ja onnistumisia. Kirjauksista voisi sitten jälkikäteen katsoa, miten on selvitty ja mitkä ovat olleet epäonnistumisen syitä. Siten mahdollisesti opitaan juomisen ennakko-oireet retkahduksen estämiseksi Talouden kehittyminen Tavoitteena oli, että jokainen opettelee hoitamaan omat raha-asiansa sekä siihen liittyvät asioinnit. Apuna käytettiin talouspäiväkirjaa, johon jokainen kirjasi menonsa ja tulonsa. Alun hankaluutena oli se, että jokaisella oli runsaasti vippejä ja viinavelkoja. Halukkuus kirjata näitä oli ankeaa. Myös toimeentulotuen kautta kulkeva raha-liikenne työllisti todella paljon. Hankaluutta aiheuttivat ajan varaaminen toimeentulotukea varten (pitkät jonot), ja tästä aiheutuneet erimittaiset rahanmaksatukset, laskujen kasaantuminen ym. Myös velkojien puuttuminen asioihin ja ilmaantuminen rahapäivinä sotki rahankäytön toteutusta. Toimeentulotukiasiakkaita oli 1, eläkkeellä 3, työttömiä 2 ja työssä oli 2 henkilöä. 7. HOITO-OHJELMAN SUJUVUUS Hoito-ohjelman viikoittaisessa rungossa jouduttiin tekemään muutoksia tilanteiden mukaan. Muusta päiväkeskuksen ohjelmasta johtuen ei aina pidetty viikoittaista ryhmätapaamista. Myös henkilökohtaiset tapaamiset vaihtelivat tilanteen mukaan. Niitä tehtiin soveltaen päivittäin, muutaman kerran viikossa tai vähintään yksi kotikäynti viikossa. Myös viikonloppuisin tehtiin kotikäyntejä. Hoito-ohjelman alussa kotikäynnit olivat jokapäiväisiä, jatkossa harventuen tilanteen mukaan. Alussa ryhmäistunnot olivat kerran viikossa, myöhemmin tilanteiden mukaan kaksi istuntoa viikossa tai joskus harvemmin. Projektin loppuvaiheessa ei enää tehty viikonloppukierroksia. Siihen ei ollut tarvetta kuin vain harvassa tapauksessa. Viikonloppuisin vastuu oli kavereilla itsellään. Myös yksi tukiasukkaista oli yhteydessä muihin, jolloin tilanteet olivat aina ajan tasalla. 11

12 Alkuvaikeutena ryhmien perustamisessa ja kokoontumisessa oli asukkaiden sitoutumattomuus. Asukkaat eivät tulleet sovittuihin ryhmätapaamisiin tai joku oli poissa. Tämä hidasti ryhmäprosessin alkuunpääsyä. Myös kotikäynneissä oli hankaluutta. Sovittuja aikoja ei noudatettu, työntekijää ei päästetty sisälle tai ryyppypäivinä oltiin aggressiivisia. Ryhmäytymisessä yritettiin saada asukkaat itse laatimaan sellaisia pelisääntöjä, joilla homma toimisi. Lopullisesti tilannetta saatiin selkiytettyä vasta, kun asukkaita vaihdettiin ja uusi ryhmä aloitti syksyllä Hoito-ohjelmaan kuului aluksi, että tukiasuntotyöntekijä oli työvuorossa iltaisin ja viikonloppuisin. Päiväkeskus oli auki kello Tällöin tuettua aikaa olisi käytännössä lähes pitkin päivää. Alkuvaikeudet olivat konkreettisia. Asukkaat eivät sitoutuneet päiväkeskukseen eivätkä omaan tuettuun asumiseensa. Iltakierrokset olivat hukkareissuja, kun asukkaat eivät olleet kotona. Samoin viikonlopun ohjelma peruuntui usein, kun asiakkaista ei ollut tietoa. Usein yksi henkilö oli paikalla, hänkin alkoholin vaikutuksen alaisena. Varsinaisesta tukiasumisen ideologiasta oltiin kaukana. Tilanne kärjistyi kesällä 2001 kaikkien rajuun ryyppäämiseen ja katkohoitoihin. Syksyn ja työntekijävaihdoksen myötä sääntöjä kiristettiin ja hoito-ohjelmaa alettiin rakentaa uudelleen alusta. Projektin puolenvälin aikaan muutettiin työvuorot takaisin päivävuoroiksi, tarvittavaa työaikaa kun saattoi olla aamusta iltaan. Tällöin työtä tehtiin tarvittaessa niin pitkään kuin tarve vaati. Myös yöpäivystykset kuuluivat tilanteen hoitamiseen Tukiasukasryhmät Alkuperäinen ajatus oli, että tukiasukasryhmä kokoontuu kerran viikossa ja ryhmässä läpikäydyistä aineistoista kerätään jokaiselle kansio, jota voi itse seurata asunnolla ollessaan. Alussa hoito-ohjelmassa käytiin läpi 12 viikon kognitiivinen ohjelma. Sittemmin aiheet olivat olleet tilanteeseen liittyviä tai aihekokonaisuuksia sovitusta aiheesta. Myös käytännön asioita, järjestysrikkomuksia ja retkahtamisia oli istuntojen aiheina. Omia muistiinpanoja tehtiin ryhmien alkuvaiheessa ja edellä mainittuihin aiheisiin harjoituksia. Alkuvaikeuksien jälkeen ryhmät toimivat hyvin, ja osallistuminen oli aktiivista. Projektin loppukaudella ryhmän merkitys muuttui. Sisäänajovaihe oli takanapäin ja vierastaminen voitettu. Luottamus toisia ryhmäläisiä kohtaan nousi ja asioista alettiin puhua suoraan. Ryhmä tiivistyi yhteiseksi ja sitä kuvasi me-hengen löytyminen. Ryhmäprosessi tuotti toivotun tuloksen ja ryhmästä muodostui juuri se yhteisöllisyyden hoitava elementti, joka oli tarkoituskin. Tukiasuminen sekä ryhmät tulevat jäämään pysyväksi toiminnaksi projektikauden jälkeen Yksilökeskustelut ja kotikäynnit Yksilökeskustelut olivat pitkälle henkilöohjausta, jossa jokaisen omien tavoitteiden valossa tarkasteltiin päivän ohjelmaa ja tulevien viikkojen suunnitelmia. Päivittäiset raha-, ruoka-, siivous-, pyykki- ym. käytännön asiat käytiin huolellisesti lävitse. Puutteet eli mitä asukkail- 12

13 la oli tekemättä tai hoitamatta kirjattiin työlistaan. Tämä oli ns. kotiläksy, joka tuli hoitaa sovitussa ajassa. Kotikäynneillä käytiin läpi myös päiväkirjaa sekä keskusteltiin akuuteista asioista. Pyrittiin kiireettömään keskusteluun ja ohjaukseen. Yhteisesti opeteltiin käytännössä siivous ja pankkiasiat ym. Yksilökeskusteluun oli aina mahdollisuus niin usein kuin oli tarvetta Osallistuminen päiväkeskuksen toimintaan Alussa tukiasukkaat kävivät velvollisuudesta näyttäytymässä päiväkeskuksessa, kun oli pakko. Töihin osallistuminen ei tahtonut onnistua kuin yhdeltä asiakkaalta. Aika on kuitenkin tässä tehnyt tehtävänsä. Työntekijät motivoivat ja tietoisesti ohjasivat tukiasukkaita päiväkeskuksen toimintaan. Alussa syntyi myös kaksoisjakoa, kun muut päiväkeskuskävijät osoittivat tukiasukkaita puheillaan ja tekivät ryhmäytymistä vaikeammaksi. Uuden prosessin aloittaminen oli vaikeaa kaikille. Puolitoista vuotta myöhemmin tilanne oli hyvä. Päiväkeskuksessa lähes kaikki tukiasukkaat osallistuivat työhön kiitettävästi. Kavereita ei enää osoiteltu sormella, kateutta heitä kohtaan ei enää ollut havaittavissa ja tukiasukkaista oli nousemassa luottohenkilöitä, jotka yhdessä pitivät päiväkeskusta auki työntekijöiden ollessa vapaapäivillä tai koulutuksessa. Tavoite oli tuottanut tulosta. Asiakkaat tunsivat vastuunsa ja heille saattoi uskoa tehtäviä, joista he yksin tai yhdessä kantoivat vastuun. 8. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA TOTEUTETUT KATKAISUHOIDOT Kaikki tukiasuntoon muuttaneet asiakkaat olivat runsaasti alkoholia käyttäneitä henkilöitä. Alku- ja loppuhaastattelussa kartoitettiin alkoholinkäyttömäärät. Projektin aloitusvaiheessa sovellettiin vaihtelevaa käytäntöä. Asukkaat itse kirjasivat ryyppypäivänsä, mutta se ei aina vastannut todellisuutta. Myöskään suusanallinen vakuuttelu ei aina ollut uskottavaa. Reaalisia dokumentteja olivat ryyppypäivät, selvät päivät tai ne jolloin työntekijä puhallutti henkilön Juomisen tilastointi projektin aikana Tuloksia voidaan mitata asiakkaiden juomisjaksojen pituuden muutoksilla, terveydentilan muutoksilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksilla. Terveystarkastukset tehtiin projektikauden aikana kahdesti. Käynnit pyrittiin keskittämään samalle terveyskeskuslääkärille projektin alku- ja loppuvaiheessa. Myös mielenterveystoimiston lääkärin kanssa tehtiin yhteistyötä. Jo alkaneita lääkäri- ja hoitosuhteita jatkettiin projektikauden aikana. Katkaisuhoitoa tarvittiin tukiprojektikauden aikana paljon. Projektissa lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että muu terveydenhoitopalvelu saadaan päiväkeskuksen ulkopuolelta ja ryyppäämisen jatkuessa useita päiviä lääkkeellinen vieroitus on välttämätöntä. 13

14 Laitoskatkaisuhoitoja tehtiin alueen eri hoitolaitoksissa. Punkalaitumella sijaitsevaan yksityiseen Marjalinna-yhteisöön tarvittiin maksusitoumus, mutta sinne voi hakeutua myös ns. itsemaksavien periaatteella. Huittisten terveyskeskuksessa katkaisuhoitoja järjestettiin tavallisen osastohoidon puitteissa kahdella eri osastolla. Osastolle tulo tapahtui päivystävän lääkärin tai terveyskeskuslääkärin kautta tilanteen mukaan. Vammalassa katkaisuhoidot olivat aluesairaalan psykiatrisella osastolla Hyrkin osastoryhmässä. Myös sinne tarvittiin lähete Huittisten terveyskeskuksesta sekä Vammalan aluesairaalan päivystävän lääkärin lähete. Päiväkeskuksen ulkopuolella tehtyjä laitoskatkaisuvuorokausia oli vuosina yhteensä 214 vuorokautta: Marjalinnassa 104 vrk, terveyskeskuksessa 59 vrk, Vammalan aluesairaalan psykiatrisella osastolla Hyrkillä 33 vrk, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) 4 vrk ja Satakunnan keskussairaalassa (Satks) 14 vrk. Edellä olevassa tilastossa ei ole mukana päiväkeskuksessa tehtyjä omia katkaisuvuorokausia (60). Lisäksi putkavuorokausia oli yhteensä 5 kpl. Kaikkiaan katkaisuvuorokausia oli edellä mainitut yhteen lukien kolmen vuoden aikana 279 vrk. (Taulukko 3, sivu 17) Halvimman, Marjalinnan, hoitohinnan mukaan laitoskatkaisuhoitojen (214 vuorokautta) hinnaksi olisi muodostunut euroa ja kalliimman, Vammalan sairaalan Hyrkin, hintatason mukaan euroa. Marjalinnan kokonaiskustannus oli 92 euroa/vrk, josta asiakkaan oma osuus 26 euroa ja kuntaosuus 66 euroa. Terveyskeskuksen vastaava osuus oli 157,70 euroa/ vrk, josta oma osuus oli 26 euroa kuntaosuuden jäädessä 131,70 euroksi. Vammalan sairaalan Hyrkin osastoryhmän hintataso jakautui kolmeen luokkaan. Hinta oli halvimman osastoluokan mukaan 198 euroa/vrk, josta oma osuus oli 12 euroa. Akuuttipsykiatrian kokonaishinta halvimmillaan oli 265 euroa/vrk, mutta kalleimmillaan hinta oli 350 euroa/vrk, joka maksu peritään katkaisuhoidosta. Tampereen yliopistollisen sairaalan hoitovuorokausia oli 4 ja Satakunnan keskussairaalan 14. Taysin neljän vuorokauden kokonaishinta hinta oli 2 384,17 euroa ja Satks:n kahden viikon hoitojakson hinta oli euroa. Putkavuorokausia oli 5 koko kauden aikana. Hinnaksi määritellään 100 euroa/yö. Omakatkaisuja päiväkeskuksessa oli peräti 60 kpl. (Taulukko 3, sivu 17) Vuositasolla käytettyjen hoitopäivien määrät löytyvät taulukosta 3. Päiväkeskus-tukiasuntotyön vaikutukset raittiisiin päiviin on nähtävillä taulukosta 2 ja taulukosta 3. Nähtävissä on raittiiden päivien lisääntyminen sekä laitoshoidon tarpeen väheneminen. Vuositasolla päiväkeskuksen ja tukitoiminnan merkitys korostuu juuri juomista hillitsevänä ja rauhoittavana tekijänä. Tukiasumisen aloitusvuosi osoittaa selkeästi, mikä on katkaisuhoitojen hinta ja tarve, kun on kyse hoitamattomasta alkoholiongelmasta. Projektin loppuvaiheessa katkaisuhoitotarve vähenee ulkopuolisen ammattiauttajan turvin sekä oman hoitomyöntyvyyden ansiosta. Huittisten terveyskeskuksessa hoidetaan päihdekatkaisuun tulevia henkilöitä. Osastolle pääsy riippuu osaston vuodepaikkojen varausten määrästä. Myös osastopaikan edellytyksenä on nollapromilleraja. Ensitilassa voidaan promilleja puhaltanut asiakas pitää terveyskeskuksen päivystyksen tarkkailussa, josta hänet voidaan siirtää osastohoitoon. Tarvittaessa asiakkaita 14

15 on sijoitettu Huittisten terveyskeskuksen vuodeosastoille 1 ja 2. Stakesin taulukossa (taulukko 1) on kokonaistilanteen kuvaus Huittisten terveyskeskuksen vuodeosastojen päihdeehtoisista hoidoista. Taulukosta ei voi lukea erikseen päiväkeskuksesta tai tukiasumisesta tulleiden henkilöiden määrää. Kyseessä on tilasto hoitojaksoista sekä hoitoon tulosta, kun pääasiallinen tulosyy oli päihdeongelma. Tilasto on vuosilta Taulukko 1. Huittisten terveyskeskuksen päihde-ehtoiset hoidot , vuodeosastot 1 ja 2, päädiagnoosina päihde-ehtoiset hoidot. Vuosi Huittislaiset potilaat Huittislaiset potilaiden kaikki päättyneet hoitojaksot, ei vain päihde-ehtoiset Pääasiallisena tulosyynä päihdeongelma - Miehet - Naiset Taulukosta 1 selviää, että päättyneiden hoitojaksojen määrät ovat laskeneet, samoin kuin päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutumisen. Ei kuitenkaan voida osoittaa, että päiväkeskus-tukiasuminen on ollut syynä määrien laskuun, mutta voidaan olettaa, että sillä on selkeä yhteys muutokseen, sillä varsinkin vuosina päiväkeskus hoiti suuren määrän (60 kpl) ns. omia katkaisupäivystyksiä, jotka olivat pois edellä mainituista tilastoista. Päiväkeskuksen omat katkaisuhoitotilastot ovat jäljempänä luettavissa ja se koskee miespuolisia henkilöitä ja päiväkeskuksessa tapahtuneita omia katkaisuhoitoja. (Taulukko 3, sivu 17) 8.2. Tukiasukkaiden juomistilastot Kaikilla tukiasukkailla oli nähtävissä selkeä suuntaus alkoholinkäytön vähenemiseen projektikauden aikana. Kuluneen projektin aikana työntekijät pitivät päiväkirjaa kaikkien tukiasukkaiden juomisesta. Tarkkaa jokapäiväistä seurantaa oli puolitoista vuotta koko projektikaudesta. Näistä on nähtävissä raittiiden päivien raju kasvu ja kehitys. Projektin viimeisen vuoden 2003 juomatilasto on seuraavassa taulukossa 2. Tilasto koskee tukiasunnossa asuvien henkilöiden raittiita päiviä, ryyppypäiviä sekä katkaisuhoitoihin tarvittuja vuorokausia. Määrät on ilmoitettu päivinä kuukaudessa. 15

16 Taulukko 2. Tukiasunnoissa olevien henkilöiden raittiit päivät, ryyppypäivät sekä katkot Henkilö 1 Henkilö 2 Henkilö 3 Henkilö 4 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Marjalinna Tk 2 Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Tk 4 Yhteensä Marjalinna: yksityinen hoitopaikka Punkalaitumella Tk: Huittisten terveyskeskus Kan-koti: Helluntaiherätyksen ylläpitämä kontaktikoti Raisiossa Ei tietoa: ei käyntiä päiväkeskuksessa tai ei suusanallista tietoa päivän kulusta Ei tietoa 6 6 Kankoti

17 Taulukosta 2 on nähtävissä, että täysraittius jatkui yhdellä henkilöllä koko vuoden Toisella henkilöllä raittiita päiviä oli 331, juomapäiviä 20 ja katkaisuhoitopäiviä 15 (määrään sisältyy yhden vuorokauden päällekkäisyys katkaisuhoitoon viemisen vuoksi). Kolmannella henkilöllä raittiita päiviä oli 327 ja juomapäiviä 38. Katkaisuhoitoa ei tarvittu. Neljännen henkilön raittiiden päivien lukumäärä oli 209, juomapäivien 67 ja katkaisu- tai kuntoutuspäivien 83. Kuudesta päivästä ei ollut sijaintitietoa. Kolmella henkilöllä juomapäiviä oli kuluneena vuonna vain Omakustannusperiaatteella (itse maksetut) oltiin Kan-kodilla 79 päivää. Jokainen maksoi oman omavastuuosuutensa laitoshoidossa ollessaan. Vertailuna alkuvuoden 2001 tilanteeseen Marjalinnan katkaisuhoitovuorokausia oli 44. Huittisten terveyskeskuksen vastaavat käyttömäärät olivat projektin alkaessa 48, yhteensä 92 vrk (taulukko 3). Kaiken kaikkiaan katkaisuhoitoja oli aloitusvuonna 140. Lopetusvuoden 2003 tilaston mukaan Marjalinnassa oltiin enää 13 vuorokautta ja Huittisten terveyskeskuksessa vain 6 vuorokautta, yhteensä 19 vuorokautta. Lopetusvuoden katkaisuhoito, johon sisältyivät omat katkaisut, oli yhteensä 50 vuorokautta. Taulukko 3. Katkaisuhoitojen määrät (hoitovuorokaudet) vuosina Terveyskeskus Marjalinna Hyrkki Putka Omat katkot päiväkeskuksessa Tays Satks Yhteensä Yhteensä Itse maksetut katkohoidot muualla Kan-koti Terveyskeskus: Huittisten terveyskeskus Marjalinna: yksityinen hoitopaikka Punkalaitumella Hyrkki: Vammalan sairaalan akuuttipsykiatrian hoitoyksikkö Putka: Huittisten tai Kokemäen poliisiasema Omat katkot päiväkeskuksessa: tukiasukasryhmän ja ohjaajien valvoma lääkkeetön katkaisuhoito Huittisten päiväkeskuksessa Tays: Tampereen yliopistollinen sairaala Satks: Satakunnan keskussairaala Kan-koti: Helluntaiherätyksen ylläpitämä kontaktikoti Raisiossa 17

18 Taulukko 4. Katkaisuhoitojen hinta vuositasolla ,77 euroa 140 vrk ,50 euroa 89 vrk ,20 euroa 50 vrk Taulukon 4 mukaan aloitusvuoden 2001 katkaisuhoitojen kokonaishinnaksi tuli ,77 euroa ja lopetusvuoden 2003 enää 1 948,20 euroa. Yksikköhinnat löytyvät edellä. Kokonaishinta on laskettu vuosien 2001 ja 2002 kokonaiskustannusten mukaan. Vuoden 2003 hinta on määräytynyt niin, että asiakas itse on maksanut omavastuuosuutensa. Tällöin hinta on muodostunut vain kuntaosuuden mukaan. Lopetusvuoden hintaan sisältyy kolme putkayötä arvoltaan 100 euroa. Päiväkeskuksen omana työnä tehty katkaisuhoito (60 vrk) ei ollut mukana vuosien 2002 ja 2003 hinta-arvioissa. Kuitenkin se oli mukana katkaisuhoitojen kappelmäärissä (vuosi 2002: 32 vrk ja vuosi 2003: 28 vrk). Tärkeä huomio on hoitokustannusten romahdusmainen lasku, mutta myös yhtä tärkeä on niiden katkaisuhoitojen määrä, jotka tehtiin päiväkeskuksessa juuri vuosina Näistä katkaisuhoidoista ei syntynyt lisäkustannuksia, vaan niiden ansiosta katkaisupäivien määrä romahti täysin. Nähtävissä on myös suuntaus, että kun asiakas saadaan pitkäkestoiseen tuettuun hoitojaksoon, hoidon tarve vähenee ja arkioloissa selvitään ilman kalliita laitoshoitoja. Edellä esitettyjen päiväkeskuksessa tehtyjen katkaisuhoitojen määrä oli erityisen suuri projektikauden aikana. Katkaisuhoidot tehtiin muun päivätyön ohessa, ja niistä ei ollut tehty erillistä ostosopimusta. Jo pelkästään näiden hoitovuorokausien siirtäminen terveyskeskukseen tai toiseen hoitolaitokseen tekisi suuren lisäyksen sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Esimerkiksi vuosien omat katkaisuhoitojaksot siirrettynä vaikkapa Vammalan sairaalan Hyrkin osastoryhmään tekisi kustannuslisäystä euroa. Tai vastaavasti terveyskeskuksessa tehtyinä euroa. On siis selkeästi nähtävissä, että edes jonkinlainen juomisen kohtuumäärä tai väheneminen päiväkeskuksessa olon myötä on selvää säästöä veronmaksajien yhteiseen pussiin. Merkillepantavaa on käytäntö katkaisuhoidon maksamisesta asiakkaan omista varoista. Tuetun asumisen myötä otettiin käyttöön ajattelutapa, että jos tuettu hoito ja oma päivystys eivät riitä, asiakas maksaa itse laulunsa lunnaat Tukiasumisessa käytetyt toimintakeinot Vuoden 2002 alussa otettiin käyttöön uudet tiukemmat tukiasumisen erityisehdot. Tässä asukkaille tarjottiin useita vaihtoehtoja: 1) selviäminen omalla asunnolla, jolloin työntekijällä on avaimet, kunnes puhalletaan nollaraja, 2) siirtyminen putkaan selviämään, samoin ryyppyvieraat, 3) katkaisuhoito muualla ja 4) lääkkeetön katkaisu päiväkeskuksessa. Näitä kaikkia toimintamalleja kokeiltiin käytännössä. Omalla asunnolla selviämistä pidettiin ennakkoajatuksena hyvänä, mutta siinä onnistuminen vaihteli. Henkilö, joka omaa vahvan 18

19 päihderiippuvuuden, ei helposti saa juomista itse poikki. Asukkaiden käytössä oli monia keinotteluja, joilla he itse pilasivat kyseisen käytännön. Esimerkiksi haettiin lisää viinaa, huudettiin parvekkeelta ohikulkevalle, että tuokaa asuntoon uusi lasti tai laitettiin pahvinpala tai luuta ovenväliin, jotta ovi ei mene lukkoon ja näin järjestettiin siten vapaa kulku asuntoon ja takaisin. Lopputuloksena valvonnan ja kontrollin lisäämisen myötä tilanteet saatiin nopeasti hallintaan ja tiedonkulku retkahtamistilanteissa hoidettua Putkaan vaan Putkakäytäntö oli opettava, mutta sen heikkoutena oli, että asukas lähti juomaan heti putkasta vapauduttuaan. Tätä keinoa parannettiin siten, että sovittiin poliisin kanssa putkasta vapautumisaika, jolloin työntekijä oli vastassa ja vei asukkaan päiväkeskukseen tai suoraan katkolle. Onnistumisprosentti oli parempi näin toimien. Katkaisuhoito laitoksessa on aina kuitenkin paikallaan silloin, kun on kyse asiakkaiden terveydentilasta. Asiakkaiden katkolle saamisessa oli ongelmia. Sosiaalitoimen budjettirahat olivat tiukalla. Kun maksusitoumusta pyydettäessä kuultiin, että taas on sama kaveri kyseessä, tie saattoi nousta pystyyn. Oli työlästä ja turhauttavaa! Omat katkot, uusi käytäntö katkaisuhoidossa Paras ja toimivin päihteen nollaus oli kuitenkin asukkaan tuominen päiväkeskukseen selviämään. Työntekijä päivysti tarvittaessa niin kauan, että promillet laskivat nollaan. Kokemus osoitti, että vaikka illalla oltiin selvänä, siitä oli helppo poiketa juomaan yöllä lisää. Siksi asukkaat pyrittiin pitämään aamuun asti päiväkeskuksessa, jolloin selviämisen vahvuus oli jo toista luokkaa. Kyseistä yhteisöhoitokäytäntöä alettiin soveltaa kesäkuussa Työntekijä oli ollut pitkään työvuorossa, kun jatkoajatus toimintamallille syntyi. Uusi malli oli seuraava: kun joku asukas oli alkanut juoda, hänet tuotiin päiväkeskukseen selviämään. Paikalle kutsuttiin myös toiset tukiasuntoasukkaat valvomaan, päivystämään ja keskustelemaan. Tällöin ryhmähoito oli se toimintaote, jolla selviäminen toteutettiin. Tällöin oli runsaasti aikaa keskustella yhdessä, kun kaverit puhuivat selviävän miehen kanssa ja tarvittaessa myös muilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun työntekijän kanssa. Projektin edetessä syyskuuhun 2002 otettiin käytäntö, jota asukkaat itse halusivat: puhallutettiin promillemittariin ja merkittiin havainnot päiväkirjaan tai yhteiseen muistioon. Tätä toteutettiin ryhmäkokoontumisissa, päivittäiset havainnot kirjattiin jälkikäteen. Kuukausikohtaiset tilastot kertoivat jokaisen juomahistorian. Ryhmäytymisen myötä käytäntöä muutettiin keväällä Asukkaiden selvät kaudet pitenivät, keskityttiin enemmän kannustamaan selviä päiviä ja puhaltaminen oli ryhmissä satunnaista tai keskittyi jonkun retkahduksen yhteyteen. Jokapäiväiseen puhalluttamiseen ei ollut enää tarvetta. Omista päiväkirjoista löytyi juomis- 19

20 merkintöjä. Työntekijällä oli koko projektin ajan päiväkirjat, joihin merkittiin juomatilanne, päivän kulku sekä lisäksi jokaisesta asukkaasta oma henkilökohtainen päiväkirja. Menetelmiä tarkennettiin jälleen kesällä Kun joku tukiasukaista retkahti juomaan, kutsuttiin myös muut tukiasukkaat päivystämään selviävää kaveria. Valvomista jatkettiin tarvittaessa yön yli, kunnes kaveri oli selvä. Tähän liitettiin myös ryhmäkokoontuminen, jossa tilanne läpikäytiin yhdessä. Ryhmäprosessi tuntui olevan tehokas. Samalla kaverilla ei ollut otsaa valvottaa 4 5 hengen porukkaa samalla viikolla useita kertoja. Tekonsa joutui vastaamaan myös ryhmälle eikä vain itselle. Näitä päivystyksiä jatkettiin vuoden verran, kun ryhmä alkoi itse ottaa vastuuta tilanteesta. Varsinkin yksi ryhmäläisistä kantoi huolta muiden selviämisestä ja otti vastuulleen kotikäyntejä poiketen katsomaan, mitä muille ryhmäläisille kuului. Retkahtamiset alettiin hoitaa asiakasvoimin. Tukikaverit toivat juoneen miehen keskukseen, hoitivat keskenään päivystyksen ja vasta ryhmäkokouksen aikana työntekijä saapui paikalle. Muita katkaisuhoitoja olivat omalle kämpälle jääminen selviämään yöksi tai katkaisuhoito muussa laitoksessa itsemaksuperiaatteella. Prosessi oli melkoinen. Normaalissa katkaisuhoidossa ei aina välttämättä käsitellä syyllisyyden tai häpeän tunnetta. Tässä tilanteessa kaikesta oli kuitenkin helppo puhua. Selviävä kaveri häpeää, mutta hänellä oli myös ryhmän tuki koko ajan vierellään. Aamukahvilla olikin jo selvinnyt kaveri, ja tilanteen purku käydään uudelleen tuoreeltaan lävitse. Hoitavat elementit ovat ryhmäytyminen, sosiaalinen paine, aika, julkisuus, yhteinen tuki sekä vuorovaikutus. Saman kaverin ei ole enää helppo valvottaa koko porukkaa uudelleen parin päivän päästä. Näissä tilanteissa oli kyse useiden ihmisten yhteistyöstä, työntekijän pitkistä työpäivistä sekä kahden työalueen nivomisesta yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehittelyn alla oli vastuualueiden jakaminen. Tavoitteena oli saada asukkaat ottamaan vastuu omasta juomisestaan. Tukiryhmässä nousi ajatus, että asukkaat voisivat itse huolehtia päivystämisestä, kun joku on retkahtanut juomaan. Tätä uutta linjaa on sovellettu pysyvänä käytäntönä. 9. HAASTATTELUT Jokaiselle tukiasuntoon tulevalle henkilölle suoritettiin kartoittava haastattelu ja alkuhaastattelu asuntoon muuttovaiheen jälkeen. Kahden asukkaan kohdalla välihaastattelusta muodostui loppuhaastelu asumisen päätyttyä. Kuudesta haastatellusta kolme oli naimatonta ja kolme eronnutta. Keski-ikä oli 55 vuotta. Kaikkien asiakkaiden koulutausta oli kansakoulu. Lisäksi yhdellä oli ammattikoulu sekä toisella eri alan kursseja lisäopintoina. Kotikunta oli kaikilla Huittinen. (Alku- ja loppuhaastatteluista kaavakkeet liitteinä, välihaastattelukaavake samanlainen kuin loppuhaastattelu. Liitteet 1 ja 2) 20

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos Sanervakodin yhteisöasumisen hanke. KIOM, HDO ja Aspal

Helsingin Diakonissalaitos Sanervakodin yhteisöasumisen hanke. KIOM, HDO ja Aspal Helsingin Diakonissalaitos Sanervakodin yhteisöasumisen hanke KIOM, HDO ja Aspal Heli Alkila 25.05.2016 Istutuksia Vapaaehtoiset Omaiset Läheiset Aikapankki: minä autan leipomisessa ja sinä matonpesussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot