Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä"

Transkriptio

1 Sirpa Niskanen Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä Huittisten päiväkeskus-tukiasuntoprojektin loppuraportti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 45 A-klinikkasäätiö

2 Sirpa Niskanen Päiväkeskus ja tukiasuminen palvelujen yhdistelmänä Huittisten päiväkeskus-tukiasuntoprojektin loppuraportti A-klinikkasäätiön monistesarja nro 45 A-klinikkasäätiö 2004 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf) 2

3 Sisällys 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT 4 2. HANKKEEN TAVOITTEET 4 3. SUUNNITELMA TOIMINTA- JA HOITOMALLIKSI Toimitilat ja henkilökunta Huittisten päiväkeskus Tukiasunnot 6 4. TUKIASUKKAAKSI TULO Tukiasukkaiden valinta Tukiasukastarjonta Tukiasukkaaksi muutto 9 5. ASUMINEN Tukiasukkaiden omat tavoitteet PÄIVÄKIRJAT Henkilökohtainen päiväkirja Talouden kehittyminen HOITO-OHJELMAN SUJUVUUS Tukiasukasryhmät Yksilökeskustelut ja kotikäynnit Osallistuminen päiväkeskuksen toimintaan ALKOHOLINKÄYTTÖ JA TOTEUTETUT KATKAISUHOIDOT Juomisen tilastointi projektin aikana Tukiasukkaiden juomistilastot Tukiasumisessa käytetyt toimintakeinot Putkaan vaan Omat katkot, uusi käytäntö katkaisuhoidossa HAASTATTELUT Alkuhaastattelut Välihaastattelu Loppuhaastattelu YHTEISTYÖVERKOSTOT Poliisiyhteistyö Sosiaalitoimi Kotipalvelu Kela Työvoimatoimisto Kiinteistönvälitys HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO 34 LÄHTEET 38 LIITTEET 3

4 1. HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT Vammalan päihdeklinikka on ylläpitänyt päiväkeskustoimintaa Huittisissa alkaen. Päiväkeskustoiminnalla on pyritty täydentämään ja kohdentamaan päihdeklinikan alueellisia palveluja. Päiväkeskustoiminta on suunnattu sellaisille vahvasti päihderiippuvaisille ja syrjäytyneille asiakkaille, joiden adekvaatti hoito edellyttää kattavampaa tukea kuin pelkkä päihdeklinikan vastaanottotoiminta pystyy tarjoamaan. Päiväkeskustoiminnalla on onnistuttu vaikuttamaan vähentävästi asiakkaiden päihteidenkäyttöön ja kohentamaan heidän elämänlaatuaan ja siten hidastamaan syrjäytymistä. Samalla on vaikutettu päihteidenkäytöstä aiheutuneisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja ympäristön viihtyvyyteen. Kun päiväkeskusta käyttävä asiakasryhmä on monesti muun yhteiskunnan palvelujen ulkopuolella, päiväkeskus on ollut joillekin lähes ainoa tapa tulla uudelleen peruspalvelujen piiriin. Pelkkä päihdeklinikka- ja päiväkeskustyö on kuitenkin monille asiakkaille jäänyt irralliseksi toimintamuodoksi, kun päihteetöntä asumismuotoa ei ole ollut tarjolla. Olisi tarvittu tuettua asumista, joka olisi turvannut avohoidon menetelmillä hoitoprosessin mahdollisimman suotuisan etenemisen ja torjunut päihdekierteen uusiutumista ilman, että olisi tarvittu pitkäkestoisia laitoshoitojaksoja. 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteisölliseen ja yksilölliseen hoitomuotoon perustuva toiminta- ja hoitomalli, jossa päiväkeskus ja tukiasunnot on yhdistetty yhteisellä kahden ohjaajan työryhmällä toimivaksi kokonaisuudeksi, mikä puolestaan nivoutuu verkostoksi muiden sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopaikkojen ja toimijoiden kanssa. Kehitettävässä mallissa päiväkeskuksen oli määrä tukea tukiasumista ja päinvastoin. Kehitettävän hoitomallin tuli olla aikaisempaa kattavampi, jotta se tukisi asiakkaiden irtipääsemispyrkimyksiä alkoholista ja elämän uudelleenstrukturoitumisprosessia. Hankkeen hyötyryhmän muodostivat asunnottomat, häätöuhan alaiset, huonoissa asuinoloissa asuvat tai asunnossaan huonosti selviytyvät henkilöt, joiden selviytymistä vaikeutti ratkaisevasti pitkään kestänyt ja runsas päihteidenkäyttö sekä yhteiskunnasta syrjäytyminen. Tuloksia mitattaisiin asiakkaiden juomisjaksojen pituuden muutoksilla, terveydentilan muutoksilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksilla. 3. SUUNNITELMA TOIMINTA- JA HOITOMALLIKSI Projektin toimintamalli suunniteltiin yhteisölliseen hoitonäkemykseen perustuvaksi. Yhteisössä asiakas voi peilata omia kokemuksiaan muiden kokemuksiin ja syventää siten omia näkemyksiään. Yhteisö tarjoaa vertaisryhmän ja tukea pyrkimyksille. Yksilöllisyys ilmenee 4

5 siten, että toipumiseen kuuluu jokaisen asiakkaan pyrkimys oman elämän hallintaan. Siihen sisältyvät asuminen omassa asunnossa ja sen hoitaminen. Toiminta- ja hoitomalliin kuuluvat päihteettömyys sekä uudenlaisen elämäntavan opetteleminen Toimitilat ja henkilökunta Marraskuussa 2000 päiväkeskus muutti uusiin tiloihin Lauttakylänkatu 13:een. Tilat käsittivät neljä huonetta ja keittiön. Päiväkeskus-tukiasuntoprojekti aloitti toimintansa tammikuun 2001 alussa. Tukiasunnot, yksiöt tai kaksiot, oli määrä hankkia kaupungin eri puolilta kerrostaloista. Projekti päättyi vuoden 2003 lopussa. Työ oli tarkoitus hoitaa kahdella työntekijällä, jolloin toinen kantaa työvastuun tukiasumisesta ja toinen päiväkeskuksesta. Toinen heistä, vastaava ohjaaja, seuraisi molempien töiden hoitumista. Päiväkeskuksessa alusta lähtien työskennellyt sosionomin koulutuksen saanut ohjaaja jatkoi vastaavana ohjaajana uudessa projektissa Tukiasuntoprojektiin palkattiin psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saanut ohjaaja alkaen. Toimenkuvissa tehtiin muutos alkaen, jolloin vastaava ohjaaja siirtyi tukiasuntoprojektiin ja tukiasuntotyöntekijä päiväkeskustyöntekijäksi. Myös yhdistettyä mallia kokeiltiin, jolloin kumpikin työntekijöistä osallistui molempiin työalueisiin. Ohjaajan työsuhde päättyi ja uusi lähikasvattajan koulutuksen saanut ohjaaja aloitti Tämä henkilökunta pysyi samana projektin loppuun asti. Työtehtävät kuitenkin muuttuivat projektikauden puolenvälin paikkeilla päällekkäisiksi, kun kesällä 2002 aloitettiin ns. omapäivystys. Tilanteista johtuen molemmat työntekijät osallistuivat näihin omapäivystyksiin (ts. katkaisupäivystyksiin) ja lomapäivien aikana toinen työntekijä vastasi molemmista toiminnoista yksin. Henkilökuntana olivat toimineet: Vastaava ohjaaja Sirpa Niskanen, Ohjaaja Leena Toivonen, Ohjaaja Anu Rajala, Huittisten päiväkeskus Päiväkeskustoiminnan tavoitteena oli uuden päiväohjelman rakentaminen päihteidenkäytön sijaan asiakkaan kanssa. Siinä kukin sitoutuu päivittäisten askareiden suunnittelun ja tekemisen myötä kykyjensä mukaan päiväkeskuksen toimintaan. Näin sosiaaliset tarpeet tyydytetään juopotteluyhteisön sijasta päiväkeskusyhteisössä. Päiväkeskuksen tarkoituksena oli myös muodostua yhteistyöelimeksi tukiasumisen kanssa. Siitä toivottiin muodostuvan yhteinen kokonaisuus, jossa yhteisöhoidollisilla elementeillä löytyisi tukimuoto vahvasti päihderiippuvaisille henkilöille. 5

6 3.3. Tukiasunnot Tukiasunto oli tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat elämäänsä muutosta. Asukkaalla tuli olla halu päihderiippuvuuden hoitoon sekä päihteettömän elämän aloittamiseen ja opettelemiseen. Alustavan suunnitelman mukaan kyseessä oli kolmen tason hoitomalli, joka koostui seuraavista osioista: Ensimmäinen, yhteisötaso, käsitti tukiasuntojen asukkaiden osallistumisen päiväkeskuksen toimintaan tavoitteenaan uuden päiväohjelman rakentaminen päivittäisten askareitten oppimisen avulla. Yhteisötasoon kuuluivat viikoittaiset tiettyihin teemoihin liittyvät asukkaiden yhteispalaverit. Toinen taso, yksilötaso, keskittyi asukkaan oman elämänhallinnan opettelemiseen. Jokaisen henkilön kanssa laadittiin oma hoito-ohjelma. Tavoitteena oli tukiasuntokauden aikana oppia oman asunnon hoitamiseen liittyvät asiat: siisteys, pyykkihuolto, perusruokailun hallitsemisen taidot sekä itsenäisen elämän tuoman vastuun merkitys. Yksilötason tapaamisissa, tavallisesti asukkaan kotona, syvennettiin yhteisten palaverien teemojen merkitystä. Uuden asukkaan kanssa tapaamiset olivat päivittäisiä kuukauden ajan, jonka jälkeen niitä harvennettiin. Kolmannella tasolla oli tarkoitus laajentaa asukkaan yhteyksiä eri tahoihin, jolloin hän opetteli itsenäisesti hoitamaan omia asioitaan ja selviytymään omassa asunnossaan. 4. TUKIASUKKAAKSI TULO 4.1. Tukiasukkaiden valinta Alustava toimintaidean mukaan tukiasukasehdokkaaksi voi ohjautua joko ottamalla itse suoraan yhteyttä ohjaajiin tai sosiaali- ja terveystoimi sekä päihdeklinikka voivat ohjata henkilöä yhteydenottoon. Tukiasuntoihin muutto tapahtui seuraavasti: A-klinikka, päiväkeskus, sosiaalivirasto ja terveyskeskus ohjasivat asiakkaita hakemaan asukkaiksi tukiasuntoihin. Asiakkaan ilmoitettua aikomuksensa joko ohjaajille tai A-klinikan muille työntekijöille, vastaava ohjaaja haastatteli hänet. Haastattelussa asiakkaalle selvitettiin tukiasumisen tarkoitus ja säännöt ja kysyttiin, haluaako hän sitoutua tämänmuotoiseen tukiasumiseen. (Kaavio 1) Päätöksen asukkaaksi ottamisesta tekivät A-klinikan johtaja ja vastaava ohjaaja. Myös A-klinikan johtaja, vastaava ohjaaja ja ohjaaja keskustelivat asukkaaksi ottamisesta. Asiassa kuultiin myös Huittisten sosiaalitoimen edustajaa. Ennen tukiasuntoon muuttoa tulevan asukkaan oli määrä olla vähintään kolme viikkoa käyttämättä päihteitä. Käytännössä se ei toteutunut, kun maksusitoumuksia katkaisuhoitoon ei saatu kuin runsaaksi viikoksi. Katkaisuhoitoon ohjaus tapahtui kuitenkin ennen muuttoa. 6

7 Kaavio 1. Ohjautuminen tukiasuntoihin. Ohjaus: - itse - A-klinikka - sosiaalivirasto - terveyskeskus à æ PÄIVÄKESKUS â Haastattelu: - kysytään halukkuus - esitetään kuntoutusohjelma ja säännöt à ã Ei hyväksy â Hyväksyy â Valinta: - A-klinikan johtaja - vastaava ohjaaja - ohjaaja â Katkaisuhoito â â Asuminen: Asukkaaksi muutto Yhteistyösopimuksen allekirjoitus Kuntoutusohjelma: - kuukauden päivittäiset tapaamiset - tavoitekeskustelut - viikoittaiset ryhmät â Oma asunto 7

8 4.2. Tukiasukastarjonta Tukiasumiseen ilmeni halukkuutta. Tosin pääsääntöinen halukkuus oli asunnon saaminen eikä niinkään alkoholiriippuvuuden hoito tai itsenäisen elämänhallinnan opettelu. Tukiasukkaiksi hyväksyttyjen lisäksi oli seuraavanlaisia hakijoita ja hakutilanteita: - Kevät Nuoripari ohjattiin sosiaalitoimen kautta tukiasuntokokeiluun. Molemmilla oli alkoholiongelmia, mielenterveysongelmia sekä väkivaltaisuutta. Asiakkaille ehdotettiin ohjattua olemista päiväkeskuksessa muutamana päivänä viikossa. Tässä ei kuitenkaan päästy alkuun. Nainen oli katkaisuhoidossa, josta hänet ohjattiin tukiasumiseen. Käytiin haastatteluja ja kartoitettiin mahdollista asumista. Lopulta hoitojakson päätyttyä asiakas meni takaisin omaan asuntoonsa ja tukiasuminen peruuntui. Myöhemmin hänellä oli kuitenkin halukkuutta tukiasumiseen uudelleen, mutta asia oli katsottu loppuun käydyksi. - Syksyllä 2001 sosiaalitoimi tarjosi tukiasukkaaksi 23-vuotiasta miestä, jolla oli alkoholiriippuvuus. Kyseinen nuori ei kuitenkaan itse ollut kiinnostunut ohjatusta toiminnasta vaan pelkkä asunto olisi riittänyt. Myös toinen nuori oli tukiasukashaastattelussa, mutta hänellä ei ollut halukkuutta sitoutua yhteiseen toimintaan ja tuettuun asumiseen, kyseessä oli vain oman asunnon tarve. - Keski-ikäinen mies otti yhteyttä terveyskeskuksesta (itsemurhayritys). Myös terveyskeskuksen sosiaalihoitaja oli yhteydessä. Asiakas oli pitkään osastolla siirtyen jatkohoitoon psykiatriselle puolelle. Käytiin läpi tukiasumiseen liittyviä asioita, tukiasumispäätös tehtiin ja asiakkaan oli tarkoitus muuttaa tukiasuntoon kuntoutusjakson päätyttyä. Lomat kuitenkin menivät ryyppäämiseen ja viimeinen loma jäi kesken, kun asiakas ei enää jatkanut hoitoa. Myös tukiasuminen raukesi. Mies jäi roikkumaan avopalveluihin. - Kesällä 2002 sosiaalitoimen puolelta tarjottiin naisehdokasta tukiasumisprojektiin. Myös ns. väliaikainen kriisiasuminen olisi tullut kysymykseen. Projekti oli suunnattu lähinnä miesasiakkaille, joten sekaryhmän muodostaminen olisi tuonut uusia ongelmia. Avustimme kuitenkin muun päiväkeskus-tukityön ohessa naisen muuttoa, annoimme apua käytännön asioiden järjestelyissä sekä tukiapua muutossa uuteen asuntoon. Lisätyöksi tämä katsottiin myös siksi, että se tapahtui lomakauden aikana, jolloin paikalla oli pääsääntöisesti vain yksi työntekijä. - Uusi mieshenkilö kysyi itse tukiasuntopaikkaa. Hän ei ollut paikkakunnalla kirjoilla mutta oli omien sanojensa mukaan valmis vaikka mihin, jos saisi asunnon. Hän kertoi myös vaihtaneensa kirjansa paikkakunnalle asunnon saamisen vuoksi. Myös terveyskeskuksesta otettiin yhteyttä päiväkeskukseen samassa asiassa. Tukiasuntoprojekti oli tarkoitettu paikkakunnalla vakituisesti asuville päihdeongelmaisille, joilla on halukkuus oman ongelman hoitamiseen. Mies ohjautui jatkohoitoon psykiatriseen yksikköön. - Sosiaalitoimi tarjosi 23-vuotiasta miestä tukiasumiseen. Mies oli asunut päihdeyksikössä ja käynyt kuukauden mittaisen kuntoutusjakson. Asuminen oli tullut kaupungille kalliiksi ja 8

9 mies itse halusi muuttaa takaisin kotiin. Tilanne oli muuttunut takaisin kiljunkeittoon ja nyt haettiin uutta ratkaisua. Asiakas kävi sosiaalityöntekijän kanssa haastattelussa päiväkeskuksessa mutta hän itse ei ollut kiinnostunut tukiasumisesta eikä juurikaan käynneistä päiväkeskuksessa. Hänelle kirjoitettiin sosiaalitoimesta litterat linja-autolippuun, jotta hän voisi käydä aluksi kolmena päivänä viikossa tutustumassa päiväkeskustoimintaan ja sitä myöten mahdolliseen jatkoasumiseen. Asiakkaasta ei sen koommin ollut havaintoa. - Ns. avotukiasukkaana oli puolet projektikaudesta 53-vuotias mieshenkilö, joka sai henkilökohtaista tukea raittiuskamppailuunsa sekä henkistä apua asumiseensa ja elämiseensä. Mies oli päiväkeskuksen päivittäinen kävijä, mutta päivärutiineja helpotettiin lähinnä mielenterveydellisistä syistä antamalla hieman lisäaikaa ja huomiota miehen oman elämän tasapainoilussa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana kyselyjä tukiasumiseen oli vähemmän. Yleisiä tiedusteluja oli muutamia. Mukaan otettiin kuitenkin yksi henkilö syksyllä Tukiasumista kokeiltiin kuukauden verran yhdistettynä katkaisu- ja sairaalahoidolla. Kokeilu antoi hyviä lisämalleja vastaisuuden varalle. Jatkossa tarvittaisiin erityisesti tyhjää asuntoa katkaisuhoidon jälkitilaan. Asiakkailla ei ole yleensä mahdollisuutta aloittaa uuden elämän opettelua, jos side vanhoihin kavereihin sekä ryyppykämppään on vahva. Näin ei ollut tässäkään projektissa. Hankkeessa ei ollut huomioitu mahdollisen lyhyen aikavälin asunnon tarvetta. Tarvittaisiin selkeä irtaantuminen vanhasta elämänpiiristä ja uuden hoidollisen tuen avulla mahdollisuutta opetella raittiita päiviä. Koko projektikauden aikana soittajia oli jonkun verran. Tiedustelut liikkuivat lähinnä yleisellä tasolla. Varteenotettavat kyselijät kuitenkin rekisteröitiin edellä mainitusti. Virkamiestasolla tukiasuminen oli kuitenkin aina esillä varteenotettavana vaihtoehtona Tukiasukkaaksi muutto Tukiasuntoja ei ollut kovin helppo löytää ja saada. Oli tarkkaan perusteltava asunnon käyttötarkoitus ja myös mahdollinen muuttava henkilö tuotti kiinnostusta. Jopa suoraan annettiin ymmärtää, että asunto annetaan mielellään päiväkeskukselle, kunhan vain juoppoja ei siihen oteta vuokralle. Päiväkeskuksen myönteinen imago kuitenkin poisti ennakkoluuloja ja keskuksen tekemä hyvä työ oli suosituskirjeenä asunnon saamisessa. Projektin lopussa vuokranantajilla oli pelkästään hyviä kokemuksia yhteistyöstä, ja uusia asuntoja tarjottiin ilman kysymistäkin. Muutto tukiasuntoon oli kaikilla suurin ja aikaa vievin prosessi. Useimpien kaluste- ja irtain omaisuus oli vähäistä. Vaikeutta tuotti kalustaminen. Kun rahaa ei ollut käytettävissä, jouduttiin kerjäämään, pyytämään lahjoituksena tai yritettiin hankkia kirpputorilta edullisesti. Myös velkakirjaa sovellettiin, ja tavarat maksettiin myöhemmin, kun rahaa saatiin. Asunnon kunnostaminen oli usealla koko projektin mittainen hanke. Siisteyskasvatusta annettiin koko kauden ajan. Suursiivoista pidettiin seurantaa, samoin yleissiisteydestä. Kaikki asunnot olivat savuttomia ja tupakointi oli sallittu vain parvekkeella. 9

10 Ensimmäinen asukas muutti , seuraavat kaksi henkilöä aloittivat asumisen yhteisessä asunnossa. Asumismuotoa muutettiin , jolloin kumpikin muutti omiin asuntoihinsa. Molempien tukiasuminen päättyi , jolloin he muuttivat takaisin yhteiseen vuokra-asuntoon muualle kaupungissa. Yksi henkilö aloitti asumisen ja kaksi viimeistä tukiasukasta muutti keväällä Yksi tukiasukaskokeilu oli kuukauden mittainen syksyllä Lopullinen tukiasukasvahvuus projektin päättyessä oli neljä henkilöä. Asunnot sijaitsivat ympäri Huittisten kaupunkia ja ne olivat yksiöitä tai pieniä kaksioita. Tukiasukasprojektissa oli yhteensä kahdeksan eri henkilöä koko projektikauden aikana. Kuusi henkilöä oli varsinaisessa tukiasumisessa, yksi henkilö ns. avotukiasumisessa ja yksi henkilö kokeili tuettua asumista. Lisäksi kahdeksan muun eri henkilön kanssa käytiin varsinainen tukihakemusprosessi lävitse. Yhteensä 16 eri henkilöä sekä lisäksi yleistä tiedustelua, yksittäiset kyselijät sekä muutama harkitsen huomiseen -soittaja oli varsinaisesti mukana projektin henkilöinä. Lisäksi on mainittava edellä mainittuihin haastatteluihin sekä tukiasukasvalintoihin liittyvä kerrannaisvaikutus. Asiakastapaamisten määrä muodostui runsaaksi, kun omaisten lisäksi kontaktia saatiin vanhoihin kavereihin ja ryyppyporukoihin. Toiminta ei näin ollen heijastunut vain projektissa mukana oleviin henkilöihin vaan myös ympärillä olevaan ihmissuhdeverkostoon. Näitä tapaamisia ja henkilömääriä ei kirjattu. 5. ASUMINEN 5.1. Tukiasukkaiden omat tavoitteet Yksi tärkeä päiväkeskus-tukiasumisprojektin tarkoitus oli motivoida asiakasta muutokseen, jossa henkilöt oppisivat hallitsemaan omaa elämäänsä ja eteen tulevia muutoksia ja vaikeuksia. Tavoitteena oli harjoittaa ns. coping-kykyä, ts. kykyä kohdata ongelmia ja selvitä niistä itse. Tavoiteasettelussa oli vastakohtaisuuksia. Työntekijöillä oli laajemmat tavoitteet kuin asiakkailla. Varsinkin alussa tuntui siltä, että asiakkaalle riitti se, että oli tämän päivän asunto ja saa ruokaa. Oman elämän hallinta ja reaalinen käsitys asioiden mutkallisuudesta oli täysin uutta. Asiakkaiden elämäntyyliä kuvastaa päiväperhonen: vain yhden päivän elämä, muusta ei tietoa. Pitkäjännitteisyyttä piti alkaa opetella, odottamaan asioiden selviämistä. Ehkä suurimpana vaikeutena oli se, että oman kuntoutumisen kanssa tarvittiin runsaasti aikaa ja halua työskennellä uuden elämäntavan opettelemiseksi. Päihdeongelman laajuus ja käsittäminen oli edelleen vaikea myöntää itselle ja toisille. Jokainen asukas laati omat henkilökohtaiset tavoitteensa, joihin tukiasumisen aikana pyrkii. Useimmiten nämä olivat myös julkisia tavoitteita, joita käsiteltiin yhteisissä tukiasukasryh- 10

11 missä. Tavoitteiden mukaan asukasta pyrittiin ohjaamaan ja motivoimaan niin, että tavoitteissa edistytään tai ne saavutetaan. Henkilöohjaus oli tärkeä tavoitteiden ylläpitämisessä. Lopullinen tavoite olikin, että henkilö saavuttaisi riittävän itseohjauksellisuuden ja voisi ottaa vastuun itsestään. 6. PÄIVÄKIRJAT Alkutavoitteen mukaan jokainen asukas tekee omaa päiväkirjaa ja prosessoi sitä kautta itseään ja ympärillä tapahtuvia asioita Henkilökohtainen päiväkirja Tavoitteena oli, että jokainen kirjaa omia päivittäisiä tapahtumia sekä kertoo rehellisesti juomisensa määriä ja kokemuksia. Tarkoituksena oli prosessoida omia tuntemuksia, viinapirun ilmestyksiä, retkahduksia ja onnistumisia. Kirjauksista voisi sitten jälkikäteen katsoa, miten on selvitty ja mitkä ovat olleet epäonnistumisen syitä. Siten mahdollisesti opitaan juomisen ennakko-oireet retkahduksen estämiseksi Talouden kehittyminen Tavoitteena oli, että jokainen opettelee hoitamaan omat raha-asiansa sekä siihen liittyvät asioinnit. Apuna käytettiin talouspäiväkirjaa, johon jokainen kirjasi menonsa ja tulonsa. Alun hankaluutena oli se, että jokaisella oli runsaasti vippejä ja viinavelkoja. Halukkuus kirjata näitä oli ankeaa. Myös toimeentulotuen kautta kulkeva raha-liikenne työllisti todella paljon. Hankaluutta aiheuttivat ajan varaaminen toimeentulotukea varten (pitkät jonot), ja tästä aiheutuneet erimittaiset rahanmaksatukset, laskujen kasaantuminen ym. Myös velkojien puuttuminen asioihin ja ilmaantuminen rahapäivinä sotki rahankäytön toteutusta. Toimeentulotukiasiakkaita oli 1, eläkkeellä 3, työttömiä 2 ja työssä oli 2 henkilöä. 7. HOITO-OHJELMAN SUJUVUUS Hoito-ohjelman viikoittaisessa rungossa jouduttiin tekemään muutoksia tilanteiden mukaan. Muusta päiväkeskuksen ohjelmasta johtuen ei aina pidetty viikoittaista ryhmätapaamista. Myös henkilökohtaiset tapaamiset vaihtelivat tilanteen mukaan. Niitä tehtiin soveltaen päivittäin, muutaman kerran viikossa tai vähintään yksi kotikäynti viikossa. Myös viikonloppuisin tehtiin kotikäyntejä. Hoito-ohjelman alussa kotikäynnit olivat jokapäiväisiä, jatkossa harventuen tilanteen mukaan. Alussa ryhmäistunnot olivat kerran viikossa, myöhemmin tilanteiden mukaan kaksi istuntoa viikossa tai joskus harvemmin. Projektin loppuvaiheessa ei enää tehty viikonloppukierroksia. Siihen ei ollut tarvetta kuin vain harvassa tapauksessa. Viikonloppuisin vastuu oli kavereilla itsellään. Myös yksi tukiasukkaista oli yhteydessä muihin, jolloin tilanteet olivat aina ajan tasalla. 11

12 Alkuvaikeutena ryhmien perustamisessa ja kokoontumisessa oli asukkaiden sitoutumattomuus. Asukkaat eivät tulleet sovittuihin ryhmätapaamisiin tai joku oli poissa. Tämä hidasti ryhmäprosessin alkuunpääsyä. Myös kotikäynneissä oli hankaluutta. Sovittuja aikoja ei noudatettu, työntekijää ei päästetty sisälle tai ryyppypäivinä oltiin aggressiivisia. Ryhmäytymisessä yritettiin saada asukkaat itse laatimaan sellaisia pelisääntöjä, joilla homma toimisi. Lopullisesti tilannetta saatiin selkiytettyä vasta, kun asukkaita vaihdettiin ja uusi ryhmä aloitti syksyllä Hoito-ohjelmaan kuului aluksi, että tukiasuntotyöntekijä oli työvuorossa iltaisin ja viikonloppuisin. Päiväkeskus oli auki kello Tällöin tuettua aikaa olisi käytännössä lähes pitkin päivää. Alkuvaikeudet olivat konkreettisia. Asukkaat eivät sitoutuneet päiväkeskukseen eivätkä omaan tuettuun asumiseensa. Iltakierrokset olivat hukkareissuja, kun asukkaat eivät olleet kotona. Samoin viikonlopun ohjelma peruuntui usein, kun asiakkaista ei ollut tietoa. Usein yksi henkilö oli paikalla, hänkin alkoholin vaikutuksen alaisena. Varsinaisesta tukiasumisen ideologiasta oltiin kaukana. Tilanne kärjistyi kesällä 2001 kaikkien rajuun ryyppäämiseen ja katkohoitoihin. Syksyn ja työntekijävaihdoksen myötä sääntöjä kiristettiin ja hoito-ohjelmaa alettiin rakentaa uudelleen alusta. Projektin puolenvälin aikaan muutettiin työvuorot takaisin päivävuoroiksi, tarvittavaa työaikaa kun saattoi olla aamusta iltaan. Tällöin työtä tehtiin tarvittaessa niin pitkään kuin tarve vaati. Myös yöpäivystykset kuuluivat tilanteen hoitamiseen Tukiasukasryhmät Alkuperäinen ajatus oli, että tukiasukasryhmä kokoontuu kerran viikossa ja ryhmässä läpikäydyistä aineistoista kerätään jokaiselle kansio, jota voi itse seurata asunnolla ollessaan. Alussa hoito-ohjelmassa käytiin läpi 12 viikon kognitiivinen ohjelma. Sittemmin aiheet olivat olleet tilanteeseen liittyviä tai aihekokonaisuuksia sovitusta aiheesta. Myös käytännön asioita, järjestysrikkomuksia ja retkahtamisia oli istuntojen aiheina. Omia muistiinpanoja tehtiin ryhmien alkuvaiheessa ja edellä mainittuihin aiheisiin harjoituksia. Alkuvaikeuksien jälkeen ryhmät toimivat hyvin, ja osallistuminen oli aktiivista. Projektin loppukaudella ryhmän merkitys muuttui. Sisäänajovaihe oli takanapäin ja vierastaminen voitettu. Luottamus toisia ryhmäläisiä kohtaan nousi ja asioista alettiin puhua suoraan. Ryhmä tiivistyi yhteiseksi ja sitä kuvasi me-hengen löytyminen. Ryhmäprosessi tuotti toivotun tuloksen ja ryhmästä muodostui juuri se yhteisöllisyyden hoitava elementti, joka oli tarkoituskin. Tukiasuminen sekä ryhmät tulevat jäämään pysyväksi toiminnaksi projektikauden jälkeen Yksilökeskustelut ja kotikäynnit Yksilökeskustelut olivat pitkälle henkilöohjausta, jossa jokaisen omien tavoitteiden valossa tarkasteltiin päivän ohjelmaa ja tulevien viikkojen suunnitelmia. Päivittäiset raha-, ruoka-, siivous-, pyykki- ym. käytännön asiat käytiin huolellisesti lävitse. Puutteet eli mitä asukkail- 12

13 la oli tekemättä tai hoitamatta kirjattiin työlistaan. Tämä oli ns. kotiläksy, joka tuli hoitaa sovitussa ajassa. Kotikäynneillä käytiin läpi myös päiväkirjaa sekä keskusteltiin akuuteista asioista. Pyrittiin kiireettömään keskusteluun ja ohjaukseen. Yhteisesti opeteltiin käytännössä siivous ja pankkiasiat ym. Yksilökeskusteluun oli aina mahdollisuus niin usein kuin oli tarvetta Osallistuminen päiväkeskuksen toimintaan Alussa tukiasukkaat kävivät velvollisuudesta näyttäytymässä päiväkeskuksessa, kun oli pakko. Töihin osallistuminen ei tahtonut onnistua kuin yhdeltä asiakkaalta. Aika on kuitenkin tässä tehnyt tehtävänsä. Työntekijät motivoivat ja tietoisesti ohjasivat tukiasukkaita päiväkeskuksen toimintaan. Alussa syntyi myös kaksoisjakoa, kun muut päiväkeskuskävijät osoittivat tukiasukkaita puheillaan ja tekivät ryhmäytymistä vaikeammaksi. Uuden prosessin aloittaminen oli vaikeaa kaikille. Puolitoista vuotta myöhemmin tilanne oli hyvä. Päiväkeskuksessa lähes kaikki tukiasukkaat osallistuivat työhön kiitettävästi. Kavereita ei enää osoiteltu sormella, kateutta heitä kohtaan ei enää ollut havaittavissa ja tukiasukkaista oli nousemassa luottohenkilöitä, jotka yhdessä pitivät päiväkeskusta auki työntekijöiden ollessa vapaapäivillä tai koulutuksessa. Tavoite oli tuottanut tulosta. Asiakkaat tunsivat vastuunsa ja heille saattoi uskoa tehtäviä, joista he yksin tai yhdessä kantoivat vastuun. 8. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA TOTEUTETUT KATKAISUHOIDOT Kaikki tukiasuntoon muuttaneet asiakkaat olivat runsaasti alkoholia käyttäneitä henkilöitä. Alku- ja loppuhaastattelussa kartoitettiin alkoholinkäyttömäärät. Projektin aloitusvaiheessa sovellettiin vaihtelevaa käytäntöä. Asukkaat itse kirjasivat ryyppypäivänsä, mutta se ei aina vastannut todellisuutta. Myöskään suusanallinen vakuuttelu ei aina ollut uskottavaa. Reaalisia dokumentteja olivat ryyppypäivät, selvät päivät tai ne jolloin työntekijä puhallutti henkilön Juomisen tilastointi projektin aikana Tuloksia voidaan mitata asiakkaiden juomisjaksojen pituuden muutoksilla, terveydentilan muutoksilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksilla. Terveystarkastukset tehtiin projektikauden aikana kahdesti. Käynnit pyrittiin keskittämään samalle terveyskeskuslääkärille projektin alku- ja loppuvaiheessa. Myös mielenterveystoimiston lääkärin kanssa tehtiin yhteistyötä. Jo alkaneita lääkäri- ja hoitosuhteita jatkettiin projektikauden aikana. Katkaisuhoitoa tarvittiin tukiprojektikauden aikana paljon. Projektissa lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että muu terveydenhoitopalvelu saadaan päiväkeskuksen ulkopuolelta ja ryyppäämisen jatkuessa useita päiviä lääkkeellinen vieroitus on välttämätöntä. 13

14 Laitoskatkaisuhoitoja tehtiin alueen eri hoitolaitoksissa. Punkalaitumella sijaitsevaan yksityiseen Marjalinna-yhteisöön tarvittiin maksusitoumus, mutta sinne voi hakeutua myös ns. itsemaksavien periaatteella. Huittisten terveyskeskuksessa katkaisuhoitoja järjestettiin tavallisen osastohoidon puitteissa kahdella eri osastolla. Osastolle tulo tapahtui päivystävän lääkärin tai terveyskeskuslääkärin kautta tilanteen mukaan. Vammalassa katkaisuhoidot olivat aluesairaalan psykiatrisella osastolla Hyrkin osastoryhmässä. Myös sinne tarvittiin lähete Huittisten terveyskeskuksesta sekä Vammalan aluesairaalan päivystävän lääkärin lähete. Päiväkeskuksen ulkopuolella tehtyjä laitoskatkaisuvuorokausia oli vuosina yhteensä 214 vuorokautta: Marjalinnassa 104 vrk, terveyskeskuksessa 59 vrk, Vammalan aluesairaalan psykiatrisella osastolla Hyrkillä 33 vrk, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) 4 vrk ja Satakunnan keskussairaalassa (Satks) 14 vrk. Edellä olevassa tilastossa ei ole mukana päiväkeskuksessa tehtyjä omia katkaisuvuorokausia (60). Lisäksi putkavuorokausia oli yhteensä 5 kpl. Kaikkiaan katkaisuvuorokausia oli edellä mainitut yhteen lukien kolmen vuoden aikana 279 vrk. (Taulukko 3, sivu 17) Halvimman, Marjalinnan, hoitohinnan mukaan laitoskatkaisuhoitojen (214 vuorokautta) hinnaksi olisi muodostunut euroa ja kalliimman, Vammalan sairaalan Hyrkin, hintatason mukaan euroa. Marjalinnan kokonaiskustannus oli 92 euroa/vrk, josta asiakkaan oma osuus 26 euroa ja kuntaosuus 66 euroa. Terveyskeskuksen vastaava osuus oli 157,70 euroa/ vrk, josta oma osuus oli 26 euroa kuntaosuuden jäädessä 131,70 euroksi. Vammalan sairaalan Hyrkin osastoryhmän hintataso jakautui kolmeen luokkaan. Hinta oli halvimman osastoluokan mukaan 198 euroa/vrk, josta oma osuus oli 12 euroa. Akuuttipsykiatrian kokonaishinta halvimmillaan oli 265 euroa/vrk, mutta kalleimmillaan hinta oli 350 euroa/vrk, joka maksu peritään katkaisuhoidosta. Tampereen yliopistollisen sairaalan hoitovuorokausia oli 4 ja Satakunnan keskussairaalan 14. Taysin neljän vuorokauden kokonaishinta hinta oli 2 384,17 euroa ja Satks:n kahden viikon hoitojakson hinta oli euroa. Putkavuorokausia oli 5 koko kauden aikana. Hinnaksi määritellään 100 euroa/yö. Omakatkaisuja päiväkeskuksessa oli peräti 60 kpl. (Taulukko 3, sivu 17) Vuositasolla käytettyjen hoitopäivien määrät löytyvät taulukosta 3. Päiväkeskus-tukiasuntotyön vaikutukset raittiisiin päiviin on nähtävillä taulukosta 2 ja taulukosta 3. Nähtävissä on raittiiden päivien lisääntyminen sekä laitoshoidon tarpeen väheneminen. Vuositasolla päiväkeskuksen ja tukitoiminnan merkitys korostuu juuri juomista hillitsevänä ja rauhoittavana tekijänä. Tukiasumisen aloitusvuosi osoittaa selkeästi, mikä on katkaisuhoitojen hinta ja tarve, kun on kyse hoitamattomasta alkoholiongelmasta. Projektin loppuvaiheessa katkaisuhoitotarve vähenee ulkopuolisen ammattiauttajan turvin sekä oman hoitomyöntyvyyden ansiosta. Huittisten terveyskeskuksessa hoidetaan päihdekatkaisuun tulevia henkilöitä. Osastolle pääsy riippuu osaston vuodepaikkojen varausten määrästä. Myös osastopaikan edellytyksenä on nollapromilleraja. Ensitilassa voidaan promilleja puhaltanut asiakas pitää terveyskeskuksen päivystyksen tarkkailussa, josta hänet voidaan siirtää osastohoitoon. Tarvittaessa asiakkaita 14

15 on sijoitettu Huittisten terveyskeskuksen vuodeosastoille 1 ja 2. Stakesin taulukossa (taulukko 1) on kokonaistilanteen kuvaus Huittisten terveyskeskuksen vuodeosastojen päihdeehtoisista hoidoista. Taulukosta ei voi lukea erikseen päiväkeskuksesta tai tukiasumisesta tulleiden henkilöiden määrää. Kyseessä on tilasto hoitojaksoista sekä hoitoon tulosta, kun pääasiallinen tulosyy oli päihdeongelma. Tilasto on vuosilta Taulukko 1. Huittisten terveyskeskuksen päihde-ehtoiset hoidot , vuodeosastot 1 ja 2, päädiagnoosina päihde-ehtoiset hoidot. Vuosi Huittislaiset potilaat Huittislaiset potilaiden kaikki päättyneet hoitojaksot, ei vain päihde-ehtoiset Pääasiallisena tulosyynä päihdeongelma - Miehet - Naiset Taulukosta 1 selviää, että päättyneiden hoitojaksojen määrät ovat laskeneet, samoin kuin päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutumisen. Ei kuitenkaan voida osoittaa, että päiväkeskus-tukiasuminen on ollut syynä määrien laskuun, mutta voidaan olettaa, että sillä on selkeä yhteys muutokseen, sillä varsinkin vuosina päiväkeskus hoiti suuren määrän (60 kpl) ns. omia katkaisupäivystyksiä, jotka olivat pois edellä mainituista tilastoista. Päiväkeskuksen omat katkaisuhoitotilastot ovat jäljempänä luettavissa ja se koskee miespuolisia henkilöitä ja päiväkeskuksessa tapahtuneita omia katkaisuhoitoja. (Taulukko 3, sivu 17) 8.2. Tukiasukkaiden juomistilastot Kaikilla tukiasukkailla oli nähtävissä selkeä suuntaus alkoholinkäytön vähenemiseen projektikauden aikana. Kuluneen projektin aikana työntekijät pitivät päiväkirjaa kaikkien tukiasukkaiden juomisesta. Tarkkaa jokapäiväistä seurantaa oli puolitoista vuotta koko projektikaudesta. Näistä on nähtävissä raittiiden päivien raju kasvu ja kehitys. Projektin viimeisen vuoden 2003 juomatilasto on seuraavassa taulukossa 2. Tilasto koskee tukiasunnossa asuvien henkilöiden raittiita päiviä, ryyppypäiviä sekä katkaisuhoitoihin tarvittuja vuorokausia. Määrät on ilmoitettu päivinä kuukaudessa. 15

16 Taulukko 2. Tukiasunnoissa olevien henkilöiden raittiit päivät, ryyppypäivät sekä katkot Henkilö 1 Henkilö 2 Henkilö 3 Henkilö 4 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Marjalinna Tk 2 Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Raittiit päivät Päivät jolloin juonut Tk 4 Yhteensä Marjalinna: yksityinen hoitopaikka Punkalaitumella Tk: Huittisten terveyskeskus Kan-koti: Helluntaiherätyksen ylläpitämä kontaktikoti Raisiossa Ei tietoa: ei käyntiä päiväkeskuksessa tai ei suusanallista tietoa päivän kulusta Ei tietoa 6 6 Kankoti

17 Taulukosta 2 on nähtävissä, että täysraittius jatkui yhdellä henkilöllä koko vuoden Toisella henkilöllä raittiita päiviä oli 331, juomapäiviä 20 ja katkaisuhoitopäiviä 15 (määrään sisältyy yhden vuorokauden päällekkäisyys katkaisuhoitoon viemisen vuoksi). Kolmannella henkilöllä raittiita päiviä oli 327 ja juomapäiviä 38. Katkaisuhoitoa ei tarvittu. Neljännen henkilön raittiiden päivien lukumäärä oli 209, juomapäivien 67 ja katkaisu- tai kuntoutuspäivien 83. Kuudesta päivästä ei ollut sijaintitietoa. Kolmella henkilöllä juomapäiviä oli kuluneena vuonna vain Omakustannusperiaatteella (itse maksetut) oltiin Kan-kodilla 79 päivää. Jokainen maksoi oman omavastuuosuutensa laitoshoidossa ollessaan. Vertailuna alkuvuoden 2001 tilanteeseen Marjalinnan katkaisuhoitovuorokausia oli 44. Huittisten terveyskeskuksen vastaavat käyttömäärät olivat projektin alkaessa 48, yhteensä 92 vrk (taulukko 3). Kaiken kaikkiaan katkaisuhoitoja oli aloitusvuonna 140. Lopetusvuoden 2003 tilaston mukaan Marjalinnassa oltiin enää 13 vuorokautta ja Huittisten terveyskeskuksessa vain 6 vuorokautta, yhteensä 19 vuorokautta. Lopetusvuoden katkaisuhoito, johon sisältyivät omat katkaisut, oli yhteensä 50 vuorokautta. Taulukko 3. Katkaisuhoitojen määrät (hoitovuorokaudet) vuosina Terveyskeskus Marjalinna Hyrkki Putka Omat katkot päiväkeskuksessa Tays Satks Yhteensä Yhteensä Itse maksetut katkohoidot muualla Kan-koti Terveyskeskus: Huittisten terveyskeskus Marjalinna: yksityinen hoitopaikka Punkalaitumella Hyrkki: Vammalan sairaalan akuuttipsykiatrian hoitoyksikkö Putka: Huittisten tai Kokemäen poliisiasema Omat katkot päiväkeskuksessa: tukiasukasryhmän ja ohjaajien valvoma lääkkeetön katkaisuhoito Huittisten päiväkeskuksessa Tays: Tampereen yliopistollinen sairaala Satks: Satakunnan keskussairaala Kan-koti: Helluntaiherätyksen ylläpitämä kontaktikoti Raisiossa 17

18 Taulukko 4. Katkaisuhoitojen hinta vuositasolla ,77 euroa 140 vrk ,50 euroa 89 vrk ,20 euroa 50 vrk Taulukon 4 mukaan aloitusvuoden 2001 katkaisuhoitojen kokonaishinnaksi tuli ,77 euroa ja lopetusvuoden 2003 enää 1 948,20 euroa. Yksikköhinnat löytyvät edellä. Kokonaishinta on laskettu vuosien 2001 ja 2002 kokonaiskustannusten mukaan. Vuoden 2003 hinta on määräytynyt niin, että asiakas itse on maksanut omavastuuosuutensa. Tällöin hinta on muodostunut vain kuntaosuuden mukaan. Lopetusvuoden hintaan sisältyy kolme putkayötä arvoltaan 100 euroa. Päiväkeskuksen omana työnä tehty katkaisuhoito (60 vrk) ei ollut mukana vuosien 2002 ja 2003 hinta-arvioissa. Kuitenkin se oli mukana katkaisuhoitojen kappelmäärissä (vuosi 2002: 32 vrk ja vuosi 2003: 28 vrk). Tärkeä huomio on hoitokustannusten romahdusmainen lasku, mutta myös yhtä tärkeä on niiden katkaisuhoitojen määrä, jotka tehtiin päiväkeskuksessa juuri vuosina Näistä katkaisuhoidoista ei syntynyt lisäkustannuksia, vaan niiden ansiosta katkaisupäivien määrä romahti täysin. Nähtävissä on myös suuntaus, että kun asiakas saadaan pitkäkestoiseen tuettuun hoitojaksoon, hoidon tarve vähenee ja arkioloissa selvitään ilman kalliita laitoshoitoja. Edellä esitettyjen päiväkeskuksessa tehtyjen katkaisuhoitojen määrä oli erityisen suuri projektikauden aikana. Katkaisuhoidot tehtiin muun päivätyön ohessa, ja niistä ei ollut tehty erillistä ostosopimusta. Jo pelkästään näiden hoitovuorokausien siirtäminen terveyskeskukseen tai toiseen hoitolaitokseen tekisi suuren lisäyksen sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Esimerkiksi vuosien omat katkaisuhoitojaksot siirrettynä vaikkapa Vammalan sairaalan Hyrkin osastoryhmään tekisi kustannuslisäystä euroa. Tai vastaavasti terveyskeskuksessa tehtyinä euroa. On siis selkeästi nähtävissä, että edes jonkinlainen juomisen kohtuumäärä tai väheneminen päiväkeskuksessa olon myötä on selvää säästöä veronmaksajien yhteiseen pussiin. Merkillepantavaa on käytäntö katkaisuhoidon maksamisesta asiakkaan omista varoista. Tuetun asumisen myötä otettiin käyttöön ajattelutapa, että jos tuettu hoito ja oma päivystys eivät riitä, asiakas maksaa itse laulunsa lunnaat Tukiasumisessa käytetyt toimintakeinot Vuoden 2002 alussa otettiin käyttöön uudet tiukemmat tukiasumisen erityisehdot. Tässä asukkaille tarjottiin useita vaihtoehtoja: 1) selviäminen omalla asunnolla, jolloin työntekijällä on avaimet, kunnes puhalletaan nollaraja, 2) siirtyminen putkaan selviämään, samoin ryyppyvieraat, 3) katkaisuhoito muualla ja 4) lääkkeetön katkaisu päiväkeskuksessa. Näitä kaikkia toimintamalleja kokeiltiin käytännössä. Omalla asunnolla selviämistä pidettiin ennakkoajatuksena hyvänä, mutta siinä onnistuminen vaihteli. Henkilö, joka omaa vahvan 18

19 päihderiippuvuuden, ei helposti saa juomista itse poikki. Asukkaiden käytössä oli monia keinotteluja, joilla he itse pilasivat kyseisen käytännön. Esimerkiksi haettiin lisää viinaa, huudettiin parvekkeelta ohikulkevalle, että tuokaa asuntoon uusi lasti tai laitettiin pahvinpala tai luuta ovenväliin, jotta ovi ei mene lukkoon ja näin järjestettiin siten vapaa kulku asuntoon ja takaisin. Lopputuloksena valvonnan ja kontrollin lisäämisen myötä tilanteet saatiin nopeasti hallintaan ja tiedonkulku retkahtamistilanteissa hoidettua Putkaan vaan Putkakäytäntö oli opettava, mutta sen heikkoutena oli, että asukas lähti juomaan heti putkasta vapauduttuaan. Tätä keinoa parannettiin siten, että sovittiin poliisin kanssa putkasta vapautumisaika, jolloin työntekijä oli vastassa ja vei asukkaan päiväkeskukseen tai suoraan katkolle. Onnistumisprosentti oli parempi näin toimien. Katkaisuhoito laitoksessa on aina kuitenkin paikallaan silloin, kun on kyse asiakkaiden terveydentilasta. Asiakkaiden katkolle saamisessa oli ongelmia. Sosiaalitoimen budjettirahat olivat tiukalla. Kun maksusitoumusta pyydettäessä kuultiin, että taas on sama kaveri kyseessä, tie saattoi nousta pystyyn. Oli työlästä ja turhauttavaa! Omat katkot, uusi käytäntö katkaisuhoidossa Paras ja toimivin päihteen nollaus oli kuitenkin asukkaan tuominen päiväkeskukseen selviämään. Työntekijä päivysti tarvittaessa niin kauan, että promillet laskivat nollaan. Kokemus osoitti, että vaikka illalla oltiin selvänä, siitä oli helppo poiketa juomaan yöllä lisää. Siksi asukkaat pyrittiin pitämään aamuun asti päiväkeskuksessa, jolloin selviämisen vahvuus oli jo toista luokkaa. Kyseistä yhteisöhoitokäytäntöä alettiin soveltaa kesäkuussa Työntekijä oli ollut pitkään työvuorossa, kun jatkoajatus toimintamallille syntyi. Uusi malli oli seuraava: kun joku asukas oli alkanut juoda, hänet tuotiin päiväkeskukseen selviämään. Paikalle kutsuttiin myös toiset tukiasuntoasukkaat valvomaan, päivystämään ja keskustelemaan. Tällöin ryhmähoito oli se toimintaote, jolla selviäminen toteutettiin. Tällöin oli runsaasti aikaa keskustella yhdessä, kun kaverit puhuivat selviävän miehen kanssa ja tarvittaessa myös muilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun työntekijän kanssa. Projektin edetessä syyskuuhun 2002 otettiin käytäntö, jota asukkaat itse halusivat: puhallutettiin promillemittariin ja merkittiin havainnot päiväkirjaan tai yhteiseen muistioon. Tätä toteutettiin ryhmäkokoontumisissa, päivittäiset havainnot kirjattiin jälkikäteen. Kuukausikohtaiset tilastot kertoivat jokaisen juomahistorian. Ryhmäytymisen myötä käytäntöä muutettiin keväällä Asukkaiden selvät kaudet pitenivät, keskityttiin enemmän kannustamaan selviä päiviä ja puhaltaminen oli ryhmissä satunnaista tai keskittyi jonkun retkahduksen yhteyteen. Jokapäiväiseen puhalluttamiseen ei ollut enää tarvetta. Omista päiväkirjoista löytyi juomis- 19

20 merkintöjä. Työntekijällä oli koko projektin ajan päiväkirjat, joihin merkittiin juomatilanne, päivän kulku sekä lisäksi jokaisesta asukkaasta oma henkilökohtainen päiväkirja. Menetelmiä tarkennettiin jälleen kesällä Kun joku tukiasukaista retkahti juomaan, kutsuttiin myös muut tukiasukkaat päivystämään selviävää kaveria. Valvomista jatkettiin tarvittaessa yön yli, kunnes kaveri oli selvä. Tähän liitettiin myös ryhmäkokoontuminen, jossa tilanne läpikäytiin yhdessä. Ryhmäprosessi tuntui olevan tehokas. Samalla kaverilla ei ollut otsaa valvottaa 4 5 hengen porukkaa samalla viikolla useita kertoja. Tekonsa joutui vastaamaan myös ryhmälle eikä vain itselle. Näitä päivystyksiä jatkettiin vuoden verran, kun ryhmä alkoi itse ottaa vastuuta tilanteesta. Varsinkin yksi ryhmäläisistä kantoi huolta muiden selviämisestä ja otti vastuulleen kotikäyntejä poiketen katsomaan, mitä muille ryhmäläisille kuului. Retkahtamiset alettiin hoitaa asiakasvoimin. Tukikaverit toivat juoneen miehen keskukseen, hoitivat keskenään päivystyksen ja vasta ryhmäkokouksen aikana työntekijä saapui paikalle. Muita katkaisuhoitoja olivat omalle kämpälle jääminen selviämään yöksi tai katkaisuhoito muussa laitoksessa itsemaksuperiaatteella. Prosessi oli melkoinen. Normaalissa katkaisuhoidossa ei aina välttämättä käsitellä syyllisyyden tai häpeän tunnetta. Tässä tilanteessa kaikesta oli kuitenkin helppo puhua. Selviävä kaveri häpeää, mutta hänellä oli myös ryhmän tuki koko ajan vierellään. Aamukahvilla olikin jo selvinnyt kaveri, ja tilanteen purku käydään uudelleen tuoreeltaan lävitse. Hoitavat elementit ovat ryhmäytyminen, sosiaalinen paine, aika, julkisuus, yhteinen tuki sekä vuorovaikutus. Saman kaverin ei ole enää helppo valvottaa koko porukkaa uudelleen parin päivän päästä. Näissä tilanteissa oli kyse useiden ihmisten yhteistyöstä, työntekijän pitkistä työpäivistä sekä kahden työalueen nivomisesta yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehittelyn alla oli vastuualueiden jakaminen. Tavoitteena oli saada asukkaat ottamaan vastuu omasta juomisestaan. Tukiryhmässä nousi ajatus, että asukkaat voisivat itse huolehtia päivystämisestä, kun joku on retkahtanut juomaan. Tätä uutta linjaa on sovellettu pysyvänä käytäntönä. 9. HAASTATTELUT Jokaiselle tukiasuntoon tulevalle henkilölle suoritettiin kartoittava haastattelu ja alkuhaastattelu asuntoon muuttovaiheen jälkeen. Kahden asukkaan kohdalla välihaastattelusta muodostui loppuhaastelu asumisen päätyttyä. Kuudesta haastatellusta kolme oli naimatonta ja kolme eronnutta. Keski-ikä oli 55 vuotta. Kaikkien asiakkaiden koulutausta oli kansakoulu. Lisäksi yhdellä oli ammattikoulu sekä toisella eri alan kursseja lisäopintoina. Kotikunta oli kaikilla Huittinen. (Alku- ja loppuhaastatteluista kaavakkeet liitteinä, välihaastattelukaavake samanlainen kuin loppuhaastattelu. Liitteet 1 ja 2) 20

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Orikedon palvelukeskus: 71 paikkanen

Orikedon palvelukeskus: 71 paikkanen Orikedon palvelukeskus: 71 paikkanen Tarjoaa tehostettua ja palveluasumista kaikenikäisille päihdehuollon asiakkaille kuntouttavalla työotteella. 1 hengen asunto 518,00 / kk. 2 hengen asunto 696,00 / kk.

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus 1 Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus - vertailussa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksiköt Virpi Sillanpää Mittaritiimi Tampereen teknillinen yliopisto 2 Tutkimushankkeen taustaa ja tavoitteet

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA MALLI ON TARKOITETTU VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RYn KAUTTA Y-SÄÄTIÖN ASUNTOKANTAAN ASUTETTAVILLE ASUNNOTTOMILLE IHMISILLE. KYSEESSÄ ON KEVYEN

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa Perustamisen taustalla tavoitteet: - sairaalapaikkojen vähennys

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Startti lokakuun alussa

Startti lokakuun alussa Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot