1/2005. Hallitus- ja teollisuusviikkospecial eli aivan uskomaton sillisalaattierikoisnumero

Transkriptio

1 S pe cial 1/2005 Hallitus- ja teollisuusviikkospecial eli aivan uskomaton sillisalaattierikoisnumero 1

2 Pääkkäri Super VIP Kävin taannoin kaverini kanssa kaupungin kuumimmassa yökerhossa Studio 51:ssä. Ennakkoasenteeni paikkaan oli aika skeptinen. Kaupunkien kuumimmilla paikoilla on taipumusta olla hirvittäviä pintaliitomestoja, joissa julkkikset ja vipit hengailevat julkkiskavereidensa kanssa. Myös erilaiset wannabejulkkikset ja -vipit kertovat viihtyvänsä kyseisissä mestoissa erilaisten julkkisten ja vippien seurassa. Skeptisyyttäni lisäsi vielä tieto, jonka kaverini kertoi tavallisesta jonon pituudesta: se ulottuu usein noin sadan metrin päähän. Näissä ajatuksissa saavuimme seinän vierustaa pitkin kiemurtelevan jonon päähän. Aluksi jonon pituus harmitti suunnattomasti: Onko meidän todella pakko mennä tänne? Harmitus alkoi kuitenkin pian lieventyä, sillä pian huomasin kuinka hauska oli tarkkailla sitä ilmeistä epätoivoa, jolla kapakkiin pyrittiin sisään. Alueen kännykkäverkko oli vähällä tukkeutua, kun jonottajat soittelivat tutuille, joista he arvelivat olevan hyötyä jonon pikaisemmassa ohituksessa. Eksä vois hommata mua sisään, aneli takanani ollut nainen. Edessä olleet herrat poistuivat jonosta ilmeisen tuohtuneena turhaksi osoittautuneen puhelinrumban päätteeksi. Vieressä oli myös toinen sisäänkäynti, joka oli nähtävästi varattu vain pintaliidoista pintoliidoimmille. Oli lähes sydäntä särkevää seurata kuinka muutaman nuoren naisen ensiaskel julkisuuteen päättyi portsarin päättäväisyyteen. Huomautin asiasta sarkastiseen sävyyn kaverilleni. Edessä jonotelleen miehen olkapäät hytkyivät. Oven lähestyessä huomasin glamourin lisäämiseksi maahan levitetyn punaisen maton. Päätoimittaja: Santeri Kontinen Toimittajat: Elmo Allén Pentti Häkkinen Aleksi Päiväläinen Hallitus 2005 Painopaikka: Otamedia Painos: 200 kpl No lopulta pääsimme sisään kiiltävistä ovista ja totta kai luulin, että pääsisin nopeasti baaritiskille ja tanssilattialle. Arvaus osui (tietenkin) väärään, sillä sisällä oli jonotettava vielä parikymmentä minuuttia. Lippukassalle päästyämme selvisi, että koko paikassa oli vain yksi lipunmyyjä. Olen kyllä kuullut tahallisesta jonon rakentamisesta baarin ovelle mutta tämä nyt oli jo hiukan liioittelua. Tietenkin pitää vielä mainita, että takin jättäminen narikkaan kesti arvioilta vartin. Yhteensä jonotusaikaa kertyi ainakin tunnin verran. Kun vihdoin sain takin annettua, totesin että varsinaiseen klubilla hengailuun jäisin aikaan korkeintaan neljäkymmentä minuuttia. Minuuttihinta kohosi ihan mukavaksi, kun lippuun ja narikkaan meni yhteensä kymppi. Loppuun täytyy kuitenkin vielä todeta, että paikka oli sinänsä todella hyvä. Äänentoisto oli huippuluokkaa ja tilaakin oli mukavasti. Santeri Kontinen PS. Vippi paikkaan maksaa 500 ja siihen tarvitaan vielä suosittelija 2

3 Puhikselta Pääkirjoitus s. 2 Kartzan karjahdus s. 3 Oltermannilta s. 4 Torvet -05 s. 5 Teollisuusviikko 2005 s. 13 Tyttöjen sivu s. 18 Lukkarilta s. 19 Tervehdys! Taas alkoi uusi vuosi. Vanhan tavan mukaan uusi vuosi tuo mukanaan uudet kujeet. Sama vanha tapa tuo jälleen uudelle vuodelle uudet tekijät kiltamme hallitukseen ja toimihenkilöiden virkoihin. Itseäni lienee tällä foorumilla turhaa kovin pitkästi esitellä, mutta jokunen sana toisaalla lehdessä olevan esittelyn lisäksi on paikallaan. Siis asiaan, olen killan hallituksen uusi puheenjohtaja. Tämän nakin vastaanottaminen tuntui aluksi valtavan suurelta harppaukselta, vaikka kokemusta kiltatoiminnasta onkin ehtinyt kertyä jo parilta vuodelta. Onneksi harppausta on ollut tasoittamassa oivalliseksi osoittautunut joukko uusia ja tuttuja ihmisiä uudessa hallituksessamme. Siksi rohkenenkin sanoa, että koossa on hyvä ja aikaansaava ryhmä! Vuosi 2005 on Koneinsinöörikillalle juhlavuosi, kiltamme täyttää 90 vuotta. Se on kunnioitettava ikä. Juhlavuosi tuo tullessaan monenlaista asiaa ja tapahtumaa, esimerkiksi Kuuban Yötä juhlitaan tavallista upeammin. Luonnollisestikaan juhlavuosi ei ole juhlavuosi ilman tapahtumiin osallistuvaa yleisöä. Siksi toivonkin mahdollisimman monen kiltalaisen osallistuvan kuluvan vuoden tapahtumiin ja siten tekemään niistä ikimuistoisia meille kaikille. Uusi vuosi tuo mukanaan myös paluun vanhalle hyvälle kiltahuoneellemme. Muuton olisi tarkoitus tapahtua kesäkuun alussa. Siten uuden ja entistä ehomman kiltiksen pitäisi olla valmiina lukukauden alkaessa syksyllä. Toisaalta nykyinen sijaiskiltiksemme on hoitanut tehtävänsä vallan mainiosti, tila on osoittautunut aivan toimivaksi, joskin välillä kuumaksi! Toisaalta, eihän lämmin ainakaan sanonnan mukaan luita riko. Uusi vuosi on siis jälleen polkaistu käyntiin ja uusia kujeita on alettu miettiä vanhojen toteuttamisen ohessa. Kaiken hoitamiseksi hyvin ja mallikkaasti tarvitsemme palautetta teiltä, arvon kiltalaiset. Jos ja kun kerrottavaa tai sanottavaa on, älkää epäröikö tarttua minua tai jotakuta muuta hihasta asianne kertomiseksi! Näissä merkeissä täältä tähän! 3

4 Oltermanni TALVINEN TARINA Mahtaa matematiikan professoria turhauttaa, kun yrittää motivoida pinkkiä kuulijaa omaksumaan yhä uusia kummallisia käsitteitä. Havainnollisia sovellusesimerkkejä on kovin niukalti tarjolla. Ainakin minä aikoinani opiskelijana ihmettelen: mitä hyötyä on sellaisista keksinnöistä keinotekoisista tempuista - kuin sarjat, matriisit tai Laplace-muunnos. Vasta paria lukukautta myöhemmin selvisi, että tempuista on hyötyä esimerkiksi lujuusopissa. Minulle tuli kiire kerrata turhan vähälle huomiolle jääneitä phuxivuoden oppikirjoja. Nyt vuonna 2005 näyttää toimivan sama järjestys. Vain muutama pinko ja syntymäfiksu hankkivat kiitettäviä matematiikan opintojaksoista. Monet muut tähtäävät siihen, ettei läpipääsyrajan ja oman suorituksen väliin jää suurta ilmarakoa. Hekin kertaavat matematiikan temppuja sitten myöhemmin, kun ehtivät oivaltaa niiden käyttökelpoisuuden. Sujuuhan se niinkin mutta silloin tällöin joku on siihen mennessä pysyvästi kadottanut motivaation tsempata. Havaintoesimerkkien lisäksi olisi paikallaan auttaa matematiikan opiskelun intoa lyömällä 200 euroa jokaisen sellaisen käteen, joka saa Mat-opintojaksojen keskiarvoksi kiitettävän. Nelosen keskiarvostakin voisi myöntää satasen. Ehdotukseni jäänee kuitenkin parempia aikoja odottavien toiveiden joukkoon. - Toiveista puheenollen, näin hiljakkoin unen yritysmaailmassa viettämisestäni vuosista. Silloin keskisuuren keskisuomalaisen yrityksen keskieuroopalaisessa pääkonttorissa ei lainkaan noteerattu jatkuvia ponnistelujani päästä edes lyhyelle ulkomaankomennukselle. Yritys tuotti laskuvarjoja. Toimintaamme kuuluu koko ketju raakasilkin hankinnasta valmiiden varjojen pakkaamiseen ja toimittamiseen asiakkaalle sinetöidyssä suojapakkauksessa. Minä, kuten muutkin nuoret DI:t olimme työkierrossa, joissa tehtäviämme jatkuvasti vaihdeltiin. Kesti kauan, ennen kuin sain oman osaston ja pitempiaikaista vastuuta. Kehitys oli tehnyt sen, että tuotevastuu otettiin huomioon koko toiminnassa. Toimiessani laadunvarmistuskouluttajana teroitin monet kerrat, että laatu syntyy tekemällä, eikä tarkastamalla. Pääasia on, etteivät pakkausvirheen takia varjon köydet laukaisunuorasta vedettäessä sotkeennu ja hyppääjä putoa kiven lailla kuolemaan. Jos laadunvarmistus perustuu siihen, että valmis pakkaus viikataan auki ja köysiä näpelöidään, ei turvallisuus ainakaan lisäänny. Turvallisuutta edistää sellainen laatujärjestelmä, jolla poistetaan virheiden syitä ja poikkeamisiin johtavia olosuhteita. (Näin ollen onkin ymmärrettävää, että hyppääjä itse pakkaa varjonsa seuraavaa hyppyä varten. Hän on varsin motivoitunut tekemään pakkaamisen huolella.) Monivuotinen esimieheni Lennart Nilkén kutsui minut kulmahuoneeseensa ja kertoi: Konsernin johto on lopultakin suostunut pyyntöihisi saada ulkomaankomennus ja lähettää Sinut puoleksi vuodeksi Petroskoin tehtaalle selvittämään tuotannollisia ongelmia. Täksi ajaksi osastoasi tulee hoitamaan hallituksen puheenjohtajan vävy. Tapaat hänet kohta tehtävien siirtämistä varten. Tuolla hän näkyykin pysäköivän museorekisterissä olevaa Lancia Apriliaansa vm En vaivaa Sinua enempää, menehän valmentamaan tulevaa seuraajaasi. Tajusin, että tapahtuipa seuraavan puolen vuoden aikana osastollani mitä katastrofeja tahansa, olen syyllinen minä eikä vävypoika. Katastrofien ketju oli likimain varma, koska riskejä oli osastomme vastuukentässä kylvetty oikealle ja vasemmalle. Parhaassa tapauksessa saattaisin saada oman osastoni takaisin ja Lancia-kuskista kiitollisen ystävän. Etumme olivat siis varsin yhteneväiset. Minulla oli pari päivää aikaa valmentaa häntä edessä oleviin tehtäviin. Laitoin sivuun Riskienhallinnan käsikirjan ja mietin sanottavaani. Minua sanottiin yleisesti onnekkaaksi. Harva tiesi, että tosiasiassa olin aina käyttänyt paljon aikaa miettien, millaisia uhkia tehtaamme uudistusprojekteihin sisältyi ja miten niihin voitiin varautua... tässä vaiheessa heräsin. Toivottavasti seikkailu jatkuu jonain toisena yönä. terveisin, Oltermanni Pentti Häkkinen 4

5 Keitä voi syyttää kaikesta... Hallitus 2005 Keiden syytä tänä vuonna ovat tulvat, maanjäristykset, tyhmät poliitikot ja kertymättömät opintoviikot... vain muutamia harmeja mainitakseni. 5

6 Keitä voi syyttää kaikesta... Terves! Puheenjohtaja: Kari Kanninen Minä olen Kari, kiltamme uusi puheenjohtaja. Jotkut käyttävät tämän vuoksi minusta arvonimeä Nuija ;). Hyvinkin monet muistavat, että olen ollut mukana killan toiminnassa aiemminkin, ensin juomanlaskijana ja viime vuonna opintoministerinä. Tästä voimme päätellä, että olen joko syvästi omistautunut killan toiminnalle, tai sitten vain hidas oppimaan! Todennäköisesti molempia. Tavoitteenani on luotsata kilta kunniakkaasti ja arvokkaasti jo alkaneen 90-vuotisjuhlavuoden läpi. Onneksi minun ei tarvitse tehdä sitä yksin, vaan apunani on mainio joukko osaavia ihmisiä, nuoria ja vanhempia. Samaan hengenvetoon on todettava, että toivon mahdollisimman monen kiltalaisen osallistuvan juhlavuotemme tapahtumiin! Sihteeri: Aino Oikari Heips! Olen Aino Oikari ja toimin tämän vuoden killan sihteerinä. Muutin Jyvä(ä)skylästä tänne puolitoista vuotta sitten eli nyt on menossa toinen vuosi Otaniemessä. Viime vuonna killan bileissä pörränneet saattavat muistaa minut sieltä tiskin toiselta puolelta emännän hommia hoitamasta. Nyt (kaikeksi onneksi?) pysyn kaukana ruoanlaitosta ja vastaan kokouspöytäkirjojen kirjoittamisesta sekä arkistoinnista. Nähtäillään kiltiksellä, juttelemaan saa aina tulla! Talousministeri: Mikko Jutila =... äh, mitä, ei tästä tuu mitään! Taloussotkuja, kartelleja ja vaikka mitä. Vaikka raha(a)siat kuuluvatkin yleisesti ottaen tutalaisille, niin myös Koneinsinöörikillassa on oltava oma rahis. Se olen minä! Vuosi 2004 juomanlaskijana herätti innon jatkaa kiltahommia muiden hyvien tyyppien kanssa. Yritän parhaani, että kiltamme talous näyttäytyisi kiltalaisille vain hyvässä mielessä. mikko.jutila@tkk.fi 6

7 Keitä voi syyttää kaikesta... Sisäministeri: Laura Vanhatalo Olen Laura Vanhatalo, Killan Sisäministeri. Kiltahuoneella lorvailun ohella hoidan Killan suhteita mm. muihin opiskelijajärjestöihin. Aloittelen jo kolmatta vuottani kilta-aktiivina (lue: pakoilen aktiivisesti jo kolmatta vuotta energiatekniikan opintojani). Olen kovin aamu-uuninen ja mielestäni aikaiset hallituskokoukset/luennot tulisi lakkauttaa terveydelle haitallisina. Kotoisin olen Porista, mutta siitä huolimatta olen melko normaali :). Teollisuusministeri: Lasse Heikkilä Moro! Mie oon Lasse. Ennen etelään siirtymistä minut on saattanu bongata Raahesta tai Rovaniemeltä. Hoitelen yhteyksiä teollisuuteen tämän vuoden joten minut bongaa ainakin yrityssaunoilta ja killan 3/4pitkiltä exquilta. Majaani pidän kolmen hengen kellarikomerossa JMT:lla ja sieltä käsin käyn välillä nu(o)kkumassa kiltahuoneella. Tieni killan hommiin: Huijasivat kiltajäärää ja pääsin vanhoilla päivillä vielä minsteriksi... Opintoministeri: Antti Kosonen Siirryin hallitukseen vietettyäni vuoden halopedinä ja kiltakunnan jäsenenä. Pyrin jatkamaan menestyneiden edeltäjieni linjalla ja pitämään yllä killan hyvää suhdetta osastoon. Killan opintoasioiden hoitoon pääsee vaikuttamaan erittäin helposti (tai ainakin sanomaan mielipiteensä) vaikka ei olisikaan mukana millään virallisella tittelillä. Joten jos opetuksen kehitys kiinnostaa niin ottakaa yhteyttä. Isäntä: Mikke Westenius Moi, mä olen Mikke, killan isäntä tänä vuonna. Ellei joku tiedä niin isäntä vastaa yleisesti ottaen killan tapahtumien eli yleensä bileiden järjestämisestä. Yhdessä viehättävien emäntieni ja salskeiden juomanlaskijoideni kanssa pidämme huolta, että juhlatalossa soi rokki ja virvokkeita on tarjolla. Olen fuksi 2001, mutten ole ennen tätä toiminut killassa minkään virallisen nimikkeen alla. Kiltiksen sohvan krapulakasoista on tosin ennenkin tullut isäntiä. Käykää tapahtumissa! 7

8 Keitä voi syyttää kaikesta... Phuksikapteeni: Paavo Pakkanen Tarkoituksenani on toimia killan hallituksessaphuksikapteenin virassa mahdolliseen Wappuun asti. Tämän jälkeen ajattelin eläköityä ja siirtyä opiskelemaan ulkomaille. Kevät on kuitenkin pitkä, joillekin erittäin pitkä, joten työtä on vielä paljon edessä. Strateginen linja on keskittyä ydinosaamiseen, eli phukseihin. Phuksien kevät tulee olemaan ikimuistoinen ja toivon, että mahdollisimman moni phuksi laittaa tupsulakin Wappuna päähänsä. Toimihenkilöt Ulkoministeri: Juha Sörensen Hei kullanuput! Olen Juha, nyt jo hieman kokeneempi killan toimija. Jonkun erehdyksen kautta olen päässyt jatkamaan hallituksessa, tällä kertaa ulkoministerinä. Vaikka olenkin tanskalainen, puhun ruotsia aivan yhtä huonosti kuin kaikki muutkin. Phuksivääpeli: Sven Willgren Hola!Kuka mä oon? Nimeni on Sven Willgren, mutta paremmin tottelen nimeä Keni. Mitä mä teen? Hääräilen phuksivääpelinä mahdolliseen Wappuun asti, jolloin toivon saavani ylennyksen kapteeniksi. Kipparina jatkan sitten tuttuun tapaan vuoden verran, seuraavaan Wappuun asti. Viime vuoden toimin pakuvastaavana.mistä mä tuun? Olen Espoon alkuasukkaita, pitkän linjan espoonlahtelainen. Ennen opiskelujeni aloittamista vietin kuitenkin suurimman osan vuodesta Vekaranjärven luonnonkauniissa maisemissa luoden henkilökohtaista suhdetta turpeeseen maan pinnalla sekä välittömästi sen alla. Vaikka asunkin edelleen Espoonlahdessa Maininkitiellä löytää minut useimmiten Otaniemestä. Päivän mittaan tarjoutuvat hengähdystauot vietän pääasiassa kiltahuoneella. Mikäli tulee asiaa, kaikki perinteiset yhteydenottometodit ovat käytettävissänne, mukaanlukien hihasta kiskominen. 8 Phuksivääpeli: Tuomas Kontro Jou! Saavuin armeijasta viime Heinäkuussa, ja heti muutaman kuukauden jälkeen tuli ylennys vääpeliksi. Kotoisin olen Pohjanmaalta, mutta pohjalaiseksi on turha tulla haukkumaan karjalaisen kasvatuksen takia. Yleensä tunnistat minut vaaleanpunaisesta villapaidasta ja/tai pinkeistä lapasista. Ja jos asiaa tulee, kannattaa enneminkin huutaa Stuna kuin Tuomas. Kapteenin natsoja odotellessa, hyvää kevättä. sven.willgren@tkk.fi ja tuomas.kontro@tkk.fi

9 Keitä voi syyttää kaikesta... Lukkari: Mia Niemi Hep! Minulla ei ole nyt mitään sanottavaa. Lisäksi tätä apinaa on niin sanotusti helppo koijata. Kun nämä tosiasiat yhdistää, niin siitä seuraa se, että voitte nähdä minut tänä vuonna mm. sitseillä johtamassa laulua. Olen siis toinen killan kauniista mutta rohkeista lukkareista. Hyvä meininki on tärkein eli livet är härligt! Urheiluvastaava: Jonne Saarelainen Urheiluvastaavan toimeen vuodeksi -05 saatiin nakitettua toisen vuoden opiskelija Jonne Saarelainen. Mikäli olet urheilullinen, liikunnasta kiinnostunut, nuorekas vuotias ja kestät muiden kiltalaisten seuraa -liity killan urheilusähköpostilistalle tai ota suoraan yhteyttä minuun. Olen myös avoin uusille ideoille. Kerro minkälaisiin urheilusuorituksiin voisimme yhdessä venyä. Lukkari ja Teollisuusviikkovastaava: Aleksi Päiväläinen Kulttuurivastaava: Erna Muraja Tervehdys! Olen Aleksi Päiväläinen, killan teollisuusviikkovastaava ja lukkari. Paremmin tottelen Otaniemessä nimeä Pleksi. Vuosikurssiltani olen III. Kun sitseillä näette ruman miehen ja kauniin naisen johtamassa laulua, minä olen se toinen (voitte itse arvata kumpi). Tapaamme toivottavasti myös Teollisuusviikolla maaliskuun alussa. Se pidetään tänä vuonna päärakennuksen E-salissa, jonne toivon varsinkin nuorten tieteenharjoittajien saapuvan sankoin joukoin. Tapaamisiin siellä! Tervehdys kaikille! Olen uusi kulttuurivastaavanne vuodelle 2005 jaensimmäistä kertaa killan toiminnassa mukana. Uskon, että kykenen phuksiudestani huolimatta pitämään huolta killan kulttuurisesta annista, parhaitenhan se kuitenkin onnistuu runsaan ja monipuolisen (mahdollisuuksien mukaan myös asiallisen) palautteen avulla. KUrVi järjestetään tänäkin vuonna kahdesti, ottakaa siis osaa ja käyttäkää tilaisuudet hyväksenne! 9

10 Keitä voi syyttää kaikesta... Juomanlaskijat: Janne Helin ja Emäntä: Iina Tornberg Aleksi Halinen Juomanlaskentaa! Bileisiin, sitseille, juhliin, tapahtumiin? Kaksi hyvin varusteltua 192-senttistä voimakasvartaloista juomanlaskijaa palvelukseenne: Janne Helin ja Aleksi Halinen ovat aina valmiita auttamaan janoista konekansaa, kun tarve sitä vaatii. Ja mitä useammin tarve vaatii, sen parempi! Tulemme panostamaan erityisesti kansan nauttimien alkoholijuomien intensiiviseen laadunvalvontaan. Laskemisosaamisemme (jaa, että mikä osaaminen?) ulottuu derivaattojen laskemisesta (?) mäen laskemiseen, mutta juomanlaskeminen - erityisesti omien juomiemme - on ehdottomasti vahvuusalueemme, ainakin omasta mielestämme. Tulkaa katsomaan, miten pärjäämme ja muodostakaa oma mielipiteenne! Aksuun saa koskea! Jannelle saa tehdä melkein mitä vaan, tai siis ihan mitä vaan! Me ollaan aina mukana! Toiminimi Rattopojat Oy. Heippa! Olen ensimmäisen vuoden opiskelija. Minut valittiin vuoden 2005 emännäksi, missä virassa olen myös hyvin viihtynyt. Bileiden järjestäminen on kivaa. Saa tutustua paljon uusiin ihmisiin, joihin normaalissa opiskeluarjessa ei törmäisi, ja vaikuttaa olennaisesti juhlien ruokatarjontaan. Valitukset esimerkiksi kylmästä, pahanmakuisesta ja -hajuisesta sitsiruoasta saa siis osoittaa minulle. Mutta nähdään tulevissa juhlissa! iina.tornberg@tkk.fi aleksi.halinen@tkk.fi ja janne.helin@tkk.fi Emäntä: Anni Sarvaranta Excu-mestari: Tommi Jansson Olen 21-vuotias urheilullinen nuorukainen, huumorintajuinen ja hauska. Olen kotoisin Perämeren valkeasta helmestä, Oulusta. Tykkään puhua paljon, mikä hajoittaa paljon kavereitani. Opiskelen nyt toista vuotta täällä Otaniemessä konetekniikan osastolla. Harrastuksiini kuuluvat jalkapallo, koripallo, tennis, laulaminen(ei hyvin) ja syöminen. Jos jaksoit lukea loppuun, niin kiitos! :-) tommi.jansson@tkk.fi 10 Hei! Olen Anni, emäntä vuodelle 2005, rakastan ylikaiken taitella paperilennokkeja mitä kummallisimmissa tilanteissa ja lainata Aku Ankkaa: Ja niin sitten kävi, että kalkkuna paistui minun kieppuessani stratosfäärissä. Ei, ei.. kyllä osaan ihan oikeesti tehdä ruokaa... ihan varmasti.. Bileissä nähdään! anni.sarvaranta@tkk.fi

11 Keitä voi syyttää kaikesta... ATK-vastaava: Hannu Sairanen Heips! Olen Hannu Sairanen ja KIK:n ATK-vastaava. Mun tehtävään kuuluu nettisivujen ja maililistojen päivittelyä sekä KIK:n ATK-laitteista huolehtiminen. Toisin kuin voisi olettaa urheilen enemmän kuin istun tietokoneen äärellä. Killan futisjoukkueissa pelanneet ovat varmastikin jo nähneet minut. Kokkailu on myös lähellä sydäntä ja jotkut jo saattavat tuntea Hannun gourmetkeittiön... ;) Tiedottaja: Tiina Järvinen Moih! Nimeni on Tiina E K Järvinen ja toimin Koneinsinöörikillan tiedottajana tämän vuoden. Olen 2. vuoden opiskelija Energia-ja LVI -tekniikan puolelta. Harrastuksiini kuuluu käsityöt: varsinkin kirjontatyöt ja keskiaikaisen puvun teko ovat mieluisaa puuhaa. Napatanssia ja jumppaakin tulee viikottain harrastettua. Lisäksi luen ja laiskottelen tilaisuuden tullen vaikkakin se lienee vaikeaa asuessani täällä kiireisessä Otalandiassa. tiina.jarvinen@tkk.fi Dokumentoija: Tommi Vesalo Terve vaan, olen Tommi Vesalo, kiero savolainen ja killan uusi dokumentaattori. Teen suuria määriä kuvallista propagandaa yhdestä jos toisestakin häppeningistä, asiasta ja asian vierestä. Laitetaan rokki soimaan ja pidetään hauskaa! tommi.vesalo@tkk.fi Päätoimittaja: Santeri Kontinen Talviterveiset! Minulle ei sitten ensimmäinen vuosi riittänyt KoLehden päätoimittajana. Lehti tulee jatkamaan entisellä linjallaan eli mitään linjaan ei ole! Jos joku saa ikinä mitään lehtijutun tynkää aikaiseksi, KoLehti julkaisee sen. No toisaalta mitään kavereiden haukkumisia ei lehdessä julkaista. Muuten sana on vapaa. Itse kirjoittelen lehteen kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Kaiken kaikkiaan kirjoittelu on mukavaa vastapainoa laskemiselle. santeri.kontinen@tkk.fi 11

12 Keitä voi syyttää kaikesta... Iso-vastaava: Pentti Hämäläinen Moi olen Pena. Harrastan partiota, PC:tä, LVK:ta ja KIKH: ta. Käyn myös paljon elokuvissa, luen Scifi-kirjoja ja katson Tv-sarjoja. Lempikirjailijoitani ovat Asimov, Arthur C. Clark, Dean Koontz ja Richard Morgan. Lempimusiikkiani on konemusa. Kiksu ja Trance saa minut tamppaamaan. PVD, Tiësto, Corsten ja Proteus ovan lemppari DJ:ni. Toimin killan isovastavana vuoden Tahdon kerätä suuren, kauniin ja älykkään ISO-porukan pitämään phukseista huolta syksyllä. Pääaineeni on biletys. Opintosihteeri: Anna Munter Heips! Olen Anna Munter ja toimin tänä vuonna opintosihteerinä. Osa ehkä muistaa minut viime vuodelta tiskin takaa, kun toimin emäntänä. Tällä kertaa pyörin opintoasioiden parissa ja hoidan riippareita. Joten jos tulee ongelmia riippareiden kanssa tai on muuta asiaa ota rohkeasti yhteyttä! Prujumestari: Jussi Mäkitalo PAKUVASTAAVA: JARKKO WAHLROOS Tervehdys. Nimeni on Jussi Mäkitalo ja prujumestari nakkini. Ovimaton paikka oli soveltuvuustestien mukaan liian haastava, joten astuin sitten näihin prujuchampionin kahteen vasempaan kenkään. Ja siitä se sitten lähti. Nyt olen kävellyt harhaan jo melkoisesti ja jalatkin jo turpoavat. Mutta se niistä ikävistä uutisista. Hoidan siis tulevan vuoden tuiki tarpeellisia kopiokoneitamme, eli käytännössä huolehdin, että paperia ja mustetta löytyy. Tarkoitus on hoitaa homma kunnialla loppuun, kunhan alkuvaikeuksista päästään. Moro kaikille tasapuolisesti! Opiskelen toista vuotta ja harrastan kaikenlaista urheilua. Asustelen onnellisesti yhdessä avopuolisoni kanssa. Tänä vuonna hairahduin mukaan kiltatoimintaan lupaamalla toimia killan pakuvastaavana. Pakutoiminta tulee jatkumaan samalla tavalla kuin viime vuonna ja jos kaikki menee hyvin, on meillä uuden uutukainen paku ensisyksynä. Vielä yksi juttu kaikille, pakun varauskirja on hallituksen kopissa ei minulla! Ja ei muuta kuin pakua lainailemaan! 12

13 Firmat esittäytyvät Teollisuusviikkovastaavan virallinen tervehdys Tervehdys arvon phuksi, tupsuphuksi tai phuksinmielinen! Konetekniikan osasto ja Teknillinen korkeakoulu tarjoavat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia opiskeluun. Erilaisia pääja sivuaineita on lähes rajattomasti. Joskus saattaa tuntua jopa siltä, että oppiaineiden loputtomasta viidakosta ei ikinä selviä läpi. Valintatilannetta ei mitenkään helpota uuden tutkintorakenteen tulo ensi syksynä. Onneksi valintaa ei tarvitse tehdä yksin. Koneinsinöörikilta omalta osaltaan on jo vuosien ajan auttanut valinnan tekemisessä. Nyt 18. kerran järjestettävä Teollisuusviikko tarjoaa tavallisesta poikkeavia näkökulmia opintosuunnan ja pääaineen valintaan. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana luennoitsijat eri alojen yrityksistä tulevat kertomaan diplomi-insinöörin työnkuvasta ja siitä miten opinnot ovat valmentaneet työelämään. Esiintyjät ovat pääosin Koneosastolta valmistuneita diplomi-insinöörejä, joilla on vankka kokemus alansa työtehtävistä. He ovat tulleet jakamaan meille kokemuksiaan ja näkemyksiään. Jokaiselle opintosuuntaryhmälle on oma päivänsä. Teollisuusviikko alkaa Kuljetusvälinetekniikan ryhmäesittelyllä. Iltapäivällä jatkavat Finnair ja Aker Finnyards. Keskiviikkona on vuorossa Energiatekniikka. Yrityksistä puheenvuoron saavat Fortum ja Wärtsilä. Päivän päätteeksi Tekniikan Akateemisten liitto TEK kertoo työsopimuksen teosta ja työntekijän oikeuksista. Viimeinen päivä on varattu Koneenrakennustekniikan ryhmälle. Iltapäivällä esiintyvät Nokia ja sokerina pohjalla kiltamme juhlavuoden päätukija Kone. Jokainen päivä päättyy laboratoriokierrokseen. Ja lopuksi vielä pari isällisen saarnaavaa opetusta: Valintoihin kannattaa suhtautua tosissaan, mutta toisaalta pitää muistaa, että loppujen lopuksi ehkä myöhemmin vääräksi osoittautuva pääaine tai opintosuunta ei laivaa kaada, korkeintaan hiukan heiluttaa sitä. Kaikki yritykset tarvitsevat erilaisia osaajia. Hyvä esimerkki tästä on Wärtsilä: Suuren yleisön keskuudessa yhtiö lienee tunnettu lähinnä laivoistaan, mutta sillä on markkinoilla vankka asema myös energialaitosten toimittajana. Tulkaa siis sankoin joukoin E-saliin, kyselkää ja osallistukaa aktiivisesti. Teollisuusviikko on teitä varten! Aleksi Päiväläinen, Teollisuusviikkovastaava 2005 KoLehti kokosi teollisuusviikkoa silmälläpitäen oman teollisuusviikkoliitteensä. Kaikista vierailevista yrityksistä on lyhyt esittely. Useimmista yrityksistä paikalle tuleva henkilö on suostunut vastaamaan muutamaan yritystä ja työtehtäviänsä koskevaan kysymykseen. 13

14 Firmat esittäytyvät Finnairin Tekniikka Mikä on nimesi? Kuinka vanha olet? Koska olet valmistunut? Markus Hakala, ikä 36 v, valmistuin Miksi olet valmistunut? Mitkä olivat pää- ja sivuaineesi? Valmistuin lentotekniikan DI:ksi, 1. syventymiskohteenani oli lentokoneen rakennesuunnittelu ja toisena lentokoneen aerodynamiikka. Näiden lisäksi tein TKK:n kielikokonaisuuden saksan, ranskan ja venäjän kielissä. Finnair perustettiin 1923 ja yhtiö on siitä lähtien huoltanut omia ja asiakkaidensa lentokoneita. Huoltotoiminta alkoi yhtiön ainoan lentäjän ja ainoan mekaanikon taivasalla tehdyistä Junkers F13 koneen tarkastuksista. Tänä päivänä yli 1900 lentokonehuollon ammattilaista työskentelee ajanmukaisissa tiloissa Helsinki-Vantaalla ja yhtiön laivastossa on 52 suihkukonetta. Finnairin tekniikka tarjoaa huoltopalveluja ATR42/72, Boeing B757, MD80 ja MD11 sekä Airbusin A320-perheen lentokoneille. Huoltopalveluihin kuuluvatrunko- ja linjahuolto, muutostyöt, moottori- laskuteline- ja muu laitekorjaus sekä teknillinen koulutus. Yhtiön palveluksessa on noin 100 insinööriä, joista puolet on diplomi-insinöörejä. Finnair tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia matkustajalentokoneiden operoinnista ja kunnossapidosta kiinnostuneille insinööreille, sekä myös tieto-, sähköja materiaalitekniikkaa opiskelleille. Aker Finnyards - nyt kolme telakkaa yhdessä Miten kuvailisit työtehtävääsi yhtiössä? Toimin Finnarin tekniikassa Airbus A320 tyyppi-insinöörinä ja tehtäviini kuuluu vastata koneen lentokelpoisuudesta ja teknisestä ohjeistuksesta sekä koordinoida erilaisia projekteja Airbus-laivastoon liittyen. Minkälaisia työtehtävissä olet aikaisemmin ollut ja missä? Opiskeluaikana harjoittelin joka kesä ulkomailla: Saksassa, Virossa, Puolassa ja Ranskassa. Tein D-työni Airbusille Toulousessa, jonka jälkeen aloitin Finnairin tekniikassa Airbus A300 tyyppi-insinöörinä. Viimeiset kolme vuotta toimin myös Boeing 757 tyyppi-insinöörinä. A300-koneet myytiin viime syksynä, jonka jälkeen aloitin A320 työt. Miten opinnot ja työelämä ovat kohdanneet? TKK:n opinnot antavat hyvän teoriapohjan alalle. Työskentely lentoyhtiössä on luonteeltaan käytännönläheistä ongelmien ratkaisua ja suunnittelua. Huoltotoiminnan taloudellinen näkökulma on korostunut viime vuosina merkittävästi, joten olisi ollut hyödyllistä opiskella enemmän talousaineita. Mikä on nimesi? Kuinkan vanha olet? Koska olet valmistunut? Sauli Eloranta, 42, valmistuin TKK:sta 1989 Miksi olet valmistunut? Mitkä olivat pää- ja sivuaineesi? Valmistuin laivanrakennuspuolelta, erikoisaineina laivojen yleissuunnittelu ja hydrodynamiikka Miten kuvailisit työtehtävääsi yhtiössä? Toimin yhtiön johdossa ja vastaan yhtiön tuotesuunnittelusta. Tehtäväni liittyvät myös yhtiön yleisiin asioihin. Työtehtävä on varsin vaativa ja päivät tuppaavat venymään pitkiksi. Aker Finnyards on yksi maailman johtavista risteilyalusten ja matkustajalauttojen sekä muiden teknisesti vaativien alusten rakentajista. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yli 25 % maailman risteilyaluksista on rakennettu Aker Finnyardsin telakoilla, ja asiakkaina ovat olleet maailman johtavat risteilyalusvarustamot. Aker Finnyards on myös maailman johtava matkustaja-autolauttarakentaja. Lisäksi yhtiöllä on erikoistietämystä merivoimien alusten toimittajana sekä monitoimimurtajien rakentajana. Aker Finnyardsilla on pitkä kokemus erityyppisten erikoislaivojen rakentajana: Aluksia on toimitettu yli risteilyaluksia, matkustaja-autolauttoja, jäänmurtajia, merivoimien aluksia, offshorealuksia Minkälaisia työtehtävissä olet aikaisemmin ollut ja missä? Tulin nykyiseen tehtävääni Piikkio Works Oy:sta, joka valmistaa laivojen esivalmistettuja hyttejä. Toimin siellä tuotekehityspäällikkönä. Kehitystyö oli mukavaa ja mielenkiintoista, koska sai vastata koko kehitysketjusta lähtien idean myymisestä asiakkaalle ja päättyen mallikappaleiden asennukseen ympäri maailmaa kulkevilla risteilyaluksilla. Miten opinnot ja työelämä ovat kohdanneet? Opinnot ja työelämä ovat kohdannet melko täydellisesti. Teoreettisen hydrodynamiikan sijaan olisi kannattanut keskittyä siihen, mikä jo opiskeluaikana kiinnosti eli esimerkiksi tuotantotalouteen.

15 Firmat esittäytyvät Wärtsilä Wärtsilä on johtava laivojen voimajärjestelmien ja offshore-sovellusten toimittaja, jonka asiakkaita ovat varustamot ja telakat. Maailmanlaajuinen huoltoverkostomme tarjoaa asiakkaille koko laivan koneiston huollon sen elinkaaren ajan. Wärtsilä on merkittävä hajautetun energiantuotannon voimaratkaisujen ja niiden käyttö- ja huoltopalvelujen toimittaja. Voimalat-liiketoiminta Wärtsilä on merkittävä toimittaja hajautetun energiatuotannon voimalamarkkinoilla. Tarjoamme voimaratkaisuja, jotka perustuvat öljy- sekä kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin sekä biovoimaloita. Sovellukset Wärtsilä tarjoaa voimaloita sekä perusvoimantuotantoon, kuormitushuippujen tasaukseen, varavoimaksi, yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon että öljyn pumppaukseen. Tuotteet ja ratkaisut Tuotevalikoimaan kuuluvat kaasu- ja öljyvoimalat, jotka ovat teholtaan MW sekä biopolttoaineella toimivat voimalat, jotka ovat teholtaan 1-17 MW. Fortum Oyj Mikä on nimesi? Kuinkan vanha olet? Olen Lotta Forssell 32-vuotias konetekniikan DI. Miksi olet valmistunut? Mitkä olivat pää- ja sivuaineesi? Valmistuin Otaniemestä keväällä 2000 pääaineenani oli energiatalous ja voimalaitosoppi ja sivuaineenani energiatekninen ympäristönsuojelu. Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Fortum tuottaa, jakelee ja myy sähköä ja lämpöä, jalostaa öljyä ja myy öljytuotteita, käyttää ja kunnossapitää voimalaitoksia ja muita teollisuuslaitoksia sekä tarjoaa energiaan liittyviä palveluja. Fortum Service Oy Fortum Service on johtavia käyttö- ja kunnossapitopalvelujen ja alan erikoispalvelujen toimittajia energiayhtiöille ja teollisuudelle. Pohjoismaissa yhtiö on saavuttanut erityisen vahvan aseman teollisuuden kunnossapitopalveluissa, laajemmin kansainvälisesti energian tuottamiseen liittyvissä erikoispalveluissa. Yhtiön toiminta-aluetta ovat Pohjoismaiden lisäksi valitut markkinat Euroopassa ja Aasiassa. Miten kuvailisit työtehtävääsi yhtiössä? Työskentelen viestintäpäällikkönä Fortum Marketsissa, joka vastaa sähkön vähittäismyynnistä yksityis- ja yritysasiakkaille. Vastuullani on esimerkiksi Fortum Marketsin sisäinen ja ulkoinen viestintä Suomessa, Marketsin taloudellinen viestintä ja konsernin nettisivujen yritysasiakkaille suunnatut osiot. Minkälaisia työtehtävissä olet aikaisemmin ollut ja missä? Tulin alkujaan Fortumiin sähkökaupan analyytikoksi. Sitten tieni vei liiketoiminnankehitykseen. Valmistuttuani siirryin yritysasiakkaiden markkinointiin. Viimeisen vuoden olen työskennellyt viestintätehtävissä. Miten opinnot ja työelämä ovat kohdanneet? Jo opiskeluaikana tiesin, ettei minusta ole perinteisiin DI töihin. Vaikka en sinällään käytä TKK:n oppeja varsinaisesti työssäni, on esimerkiksi ongelmanratkaisutaidoista hyötyä työssä kuin työssä. 15

16 Firmat esittäytyvät Nokia Nokia on johtava langattoman viestinnän yritys, joka pyrkii edistämään langattoman teollisuudenalan kasvua ja kestävää kehitystä. Sen tavoitteena on helpottaa ihmisten arkea tarjoamalla helppokäyttöisiä ja innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja, kuten matkapuhelimia, kuvaviestintä-, peli- ja mediasovelluksia sekä operaattoreille ja yrityksille suunnattuja ratkaisuja. Nokian liikevaihto oli 29,3 mrd. euroa vuonna Yhtiöllä on 15 tuotantolaitosta 9 eri maassa ja T&K-keskuksia 12 maassa. Vuoden 2004 lopussa henkilöstöä oli noin Nokialla on laaja omistajapohja ja sen osake on listattu Helsingin, Tukholman, Frankfurtin ja New Yorkin pörsseissa. KONE Oyj KONE on vuonna 1910 perustettu globaali palvelu- ja konepajayritys. Noin henkilöä työllistävä KONE koostuu kahdesta liiketoimintaryhmästä, KONEen hissi- ja liukuporrasliiketoiminnasta ja Kone Cargotecista. Liiketoimintaryhmät on tarkoitus listata Helsingin Pörssiin omina yhtiöinään kesäkuussa KONEen hissi-ja liukuporrasliiketoiminta myy, valmistaa, asentaa, huoltaa ja modernisoi hissejä ja liukuportaita sekä huoltaa rakennusten automaattiovia. Maailman neljänneksi suurin hissiyhtiö tunnetaan teknologiajohtajana, jonka tuotteet ja palvelut ovat alansa innovatiivisimpia. KONE on esitellyt tasaisin väliajoin uusia innovaatioita alalle, jota on pidetty perinteisen teknologian alana. Hyvänä esimerkkinä koko alaa muuttavasta innovaatiosta voidaan mainita konehuoneeton hissikonsepti ja sen lanseeraaminen markkinoille. Uusien innovaatioiden suojaaminen ja teknologisen etumatkan turvaaminen ovat nostaneet teollisoikeudet merkittävään asemaan osana globaalia kaupankäyntiä. Teollisoikeuksien merkityksen ymmärtäminen globaalissa toimintaympäristössä mahdollistaa uusien innovaatioiden avulla saavutettavien kilpailuetujen maksimaalisen hyväksikäytön. Nokia on yrityksenä globaali ja monikulttuurinen. Tämä on selkeästi rikkaus, joka tuo erilaista ajattelua yritykseen, kertoo Timo Ropponen, tekniikan tohtori ja Konetekniikan osaston dosentti. Hän työskentelee tällä hetkellä konsernitason yksikössä, joka vastaa Nokian tukitoimintojen hankinnoista. Timo Ropposen ura on ollut monipuolinen. Ennen työskentelyään Nokialla hän ehti opiskella Kalifornian UCLA: ssa, väitellä tohtoriksi robotiikasta, työskennellä Koneensuunnittelun laboratoriossa sekä Japanin Kauppa- ja teollisuusministeriössä., josta hän siirtyi Nokiaan Yritysmaailmaan hän siirtyi ensin ABB:lle, jonka jälkeen vuonna 1997 Nokialle. Miten opiskelu ja työ sitten ovat tukeneet toisiaan? Vahvan akateemisen taustan omaavana henkilönä Ropponen lienee sopiva henkilö vastaamaan kysymykseen. Koneinsinöörille tarpeellisia taitoja ovat suunnittelu, innovointi ja kokonaisuuksien hallinta. Substanssiosaaminenkin on tärkeää, mutta keskeisempää on kehittää omia ajattelutaitoja. Tähän tieteellinen koulutus antaa hyvän mah dollisuuden. Mikä on nimesi? Kuinkan vanha olet? Koska olet valmistunut? Juha Strandberg, 30 vuotta ja valmistuin vuonna 2000 Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Miksi olet valmistunut? Mitkä olivat pää- ja sivuaineesi? Valmistuminen oli oikeastaan tuuripeliä ja ainoa syy miksi valmistuminen tapahtui niinkin nopeassa aikataulussa oli se, että sain hyväksytettyä opiskelijavaihdossa suorittamani opinnot täysimääräisenä todistukseeni. Se oikeastaan varmisti ja helpotti valmistumistani ainakin vuodella. Luin pääaineenani hydrauliikkaa ja automatiikkaa. Lisäksi suoritin pitkän sivuaineen teollisuustaloudesta. Miten kuvailisit työtehtävääsi yhtiössä? Tehtäväkenttäni on vetää tiimiä, joka on osa KONEen globaalia tuotekehitystä, ja jonka vastuulla on huolehtia KO- NEen teollisoikeuksista. Käytännössä se tarkoittaa KONEen patenttiportfolion laatimista, hoitamista ja valvomista. Minkälaisia työtehtävissä olet aikaisemmin ollut ja missä? Tein diplomityöni Mannesmann Rexroth Oy:ssä mobilehydrauliikan myyntiyksikössä. Jatkoin yrityksessä myynti-insinöörin tehtävissä vuodet ympäri Suomea kiertäen. Tämän jälkeen siirryin KONEelle patentti-insinööriksi, jolla tiellä olen edelleen. 16

17 Firmat esittäytyvät Tekniikan Akateemisten Liitto TEK tukea ja tietoa työelämään jo opiskeluaikana Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on yli jäsenellään AKAVAn toiseksi suurin jäsenjärjestö. TEK tarjoaa sinulle henkilökohtaista turvaa ja mahdollisuuden olla mukana ammattikuntamme edunvalvonnassa. TEKin opiskelijajäsenyys on maksuton. Hyödynnä opiskeluaika siis tutustumalla TEKin palveluihin ja toimintaan. Lähes kaikki TEKin edut ja palvelut ovat myös opiskelijajäsenten ulottuville. TEK tarjoaa sinulle: Neuvontaa. TEKin osaava henkilökunta neuvoo ja tukee sinua työelämän muutos- ja ongelmatilanteissa. Lainopillisissa ongelmissa kaikki TEKin lakimiehet ovat käytössäsi, kannattaa pitää kiinni omista oikeuksistaan! Tietoa. TEKin tarjoamien lehtien ja julkaisujen avulla pysyt tietoisena ammattikuntaamme koskettavista asioista. Turvaa. Vakuutusten (mm. oikeusturvavakuutus) avulla turvaat henkilökohtaisen taloutesi ongelmatilanteiden varalta. 17

18 Tyttöjen sivu Kauniiden ja rohkeiden juonikertausta Boldis oli aikanaan ensimmäinen Suomen televisioon saapunut vakavasti otettava saippuaooppera. Ensimmäisten vuosien hämmentävä suosio on jo hiukan laantunut mutta silti saippua on suosituimpia televisio-ohjelmia. Muutamana ensimmäisenä vuonna sarjaa seurasi säännöllisesti hämmentävät miljoona suomalaista. Asia huomattiin myös Atlantin toisella ja boldis-fanit saivatkin muutamaan kertaan nauttia sarjan tähtien vierailuista Suomessa. Onnekkaimmat pääsivät myös suutelemaan Rigdeä esittävää Ronn Mossia. Moss oli kuulemma ihana suutelija. Viimeisin näyttelijävierailu tapahtui muutama vuosi sitten kun Ericiä esittävä John McCook käväisi Suomessa juhannuksena. MTV3:n toimittaja Helena Petäistö tenttasi McCookia vähän vierailun jälkeen. McCook vaikutti erityisen ihastuneelta suomalaiseen tapaan viettää keskikesän juhlaa: juodaan kaljaa koko yö rannalla. Hän jopa sanoi tulevansa takaisin milloin hyvänsä. Petäistö ei tietenkään uskonut moista ja haastattelun lopuksi olikin leikattu McCookin vakuuttelua: No really! Tiesittekö muuten, että Ericinä esittävä John McCook, jota alun perin luultiin Ronn Ridge Mossin isäksi on oikeasti vain seitsemän vuotta poikaansa (lainausmerkit ovat tässä todellakin tarpeen) vanhempi. Forrestereiden suuri poika Ridge muuten on ehtinyt heilastella yhden jos toisenkin naikkosen kanssa. Kestomussukka Brooke on ollut sarjassa mukana jo aivan alusta lähtien. Ei Brookekaan ole jäänyt lehdelle soittelemaan: vieraat sängyt ovat tulleet hänellekin tutuiksi. Brooke on viihtynyt muun muassa Ridgen veljen ja isän kainalossa. Epäilyttäväksi asian tekee se, että vahvistamattomien tietojen mukaan Eric olisikin Brooken oikea isä. Tälle ei tietääkseni ole kuitenkaan saatu ikinä vahvistusta. Rigden ei tosin tarvitse olla huolissaan siitä, että oman siskon kanssa olisi tullut tekaistua muutama lapsi, sillä jonkin aikaa sitten paljastui että Rigden oikea isä onkin Massimo. Massimolla oli kuulemma ollut lyhyt mutta sitäkin kiihkeämpi lemmenyö Stefanien kanssa. Lisää dramatiikkaa Forrestereiden perheessä koettiin kun paljastui, että Rigdellä onkin salainen veli. 18 Alkuvuosina Ridge oli vähällä mennä naimisiin Carolinen kanssa. Carolinea vaivaisi sarjassa huono onni sillä ensin hän tuli raiskatuksi ja sitten hän kuoli leukemiaan. Kohta sarjaan tuli kuitenkin mukaan epäilyttävästi Carolinea muistuttava Carolinen sisko Karen, jonka Ridge totta kai heti tyyppäsi. Ridgen pitempiaikaisiin valloituksiin kuului myös psykologi Taylor, joka valitettavasti sai surmansa pahahenki Sheilan kaapattua hänet. Sheila on muuten pikkusiskoni lempihahmo. Kerran systerini totesi: Kun Sheila tuli takaisin, niin heti alkoi tapahtua. Sheila on syyllinen kaiken muun ohella siihen, että yhden Forresterin katraan lapsen en muista kenen isää ei pitkään aikaan tiedetty. Isäehdokkaina olivat tällä kertaa Eric ja Ridge. Jotenkin Sheila oli päässyt laboratorioon, jossa näytteitä säilytettiin. Vasemmassa koeputkessa oli Ericin ja oikeassa Ridgen näyte (putkiin ei siis oltu kirjoitettu näytteiden sisältöä). Ericin silmien edessä Sheila pyöräytti koeputkitelinettä niin, että oli mahdotonta sanoa kumpi, oli näytteiden oikea luovuttaja. Sheilalla oli myös sormensa pelissä kun Ridgen luultiin muutaman episodin ajan kuolleen. Sheila oli kaapannut Rigden teollisuussulattoon. Juuri kun Forresteriden masinoima pelastusretkikunta syöksyi sisään niin sanotusti karmit kaulassa, horjahti Rigde avoinna olleesta sulatusuunin luukusta sisään. Samalla taistelun tuoksinassa uuni kytkeytyi päälle ja kaikki olivat vakuuttuneita, että nyt Ridge on kyllä mennyttä. Tästä on kyllä Ridgenkin vaikea nousta, totesin. Mutta vielä mitä! Jostain syystä Anna oli päivystämässä sulatossa ja juuri yhdennellätoista hetkellä hän avasi uunin pohjassa olleen luukun ja säästi Rigden hengen. Totuus Forrestereille ja Brookelle selvisi kuitenkin vasta muutaman jakson päästä, jona aikana Brookella oli aikaa muun muassa hankkiutua raskaaksi toiselle miehelle. Rigde oli kuitenkin armelias eikä hakenut avioeroa. Sallyn juonitteluista huolimatta Santeri Kontinen

19 Lukkarin palsta Muuten hyvä talo, mutta! Keskiverto teekkarin lauluvalistus jatkuu KoLehdessä pitkähkön tauon jälkeen. Emerituslukkari avaa sanaisen arkkunsa ja esittelee tällä kertaa peräti kaksi laulua. Lukkarinvirasto siirtyi eläkkeelle, mutta teekkarilaulun raiku tuskin meidänkään suusta vaimenee. Jatkamme kuitenkin kulttuurityötämme näin journalistisessa muodossa. Edellisillä palstoilla on käsitelty juhlien ensimmäinen ja viimeinen laulu. Palatkaamme jälkeen alkuun, tarkemmin snapsilasin ääreen. 54. Helan går Laulun nimihän on suomeksi Ensimmäinen lähtee. Sillä on siis tapana tehdä tilaa snapsilasissa seuraavalle kaadolle. Laulussa varoitetaan, että joka ei ole ensimmäistä huiviinsa huitaissut, ei toista kaatoa saa. Ruotsalaisten käytäntö nimetä snapsinsa helan, halvan, tersen, kvarten jne. juontaa juurensa tavasta, että ensimmäinen snapsi kaadettiin piripintaan ja toinen vain puoleen väliin. Kolmas ja seuraavat snapsit nimettiin vasta myöhemmin ja ilmeisesti ilman enempää vähennystä viinan määrästä. Onneksi tämä snapsin puolittamisen perinne on kadonnut ainakin Suomesta. Lauluun myös sisältyy aina ylevä introsoolo pienestä lintusesta. Virastolla ei ole tavan alkuperästä tietoa. Säveliä on useita - Koneinsinöörikillassa on vakiintunut perinne J.L. Runebergin Lähteellä-laulusta. Intro päättyy aina yleisöstä esitettyyn kysymykseen, mitä se lintu nyt sitten lauloikaan, jonka jälkeen varsinainen laulu lauletaan yhdessä. - Emerituslukkari Ja kongi soi käläng! Emerituslukkari jatkaa edelleen laulukulttuurivalistusta lehden palstalla. Tällä kertaa vuorossa on eräs sitsien menon yltymiseen kiinteästi liittyvä laulu. 7. Takki pois Tämä Risto Vuorjoen 1932 säveltämä laulu on alun perin lähtöisin pohjalaisesta osakunnasta. Laulu kertoi alkuaan pohjalaisten osakuntatalo Ostrobotnialle tulosta ja kuinka siell posket purppuraisna hohtaa, ja laulu raikas kajahtaa. Vasta kolmannessa säkeistössä takit sitten viskattiin pois ja liityttiin menoon. Teekkarit sitten omaksuivat tämän laulun, muuttivat säveltä hieman iskevämmäksi ja korvasivat pohjalaiset polin pojilla. Samalla Ostrobotniaan kiinteästi liittyvät kolme ensimmäistä säkeistöä hylättiin. Vielä viikon virallinen palindromi ja kysymys: Neitone menotien. Mihin lauluun mahdetaan viitata ja millä ammattinimikkeellä neitonen laulussa paremmin tunnetaan? Vastaukset voi lähettää osoitteeseen: Opetusministeriö Kulttuuriministeri Tanja Karpela PL VALTIONEUVOSTO Mutta se aiheesta tällä kertaa, huomasin juuri kauniin naisen, jolle haluan omistaa yhden serenadin! - Emerituslukkari 19

20 Lukkarin palsta 20