Maakaista.fi. Ideasta hankkeeksi. maaseutuohjelmaa. Kohti uutta. Yhteistyössä eteenpäin POHJOIS-KARJALAN MAASEUTUVIESTINTÄ 2013

Transkriptio

1 Maakaista.fi POHJOIS-KARJALAN MAASEUTUVIESTINTÄ 2013 Ideasta hankkeeksi Kohti uutta maaseutuohjelmaa Yhteistyössä eteenpäin

2 Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina 2012 Tukimuoto Yritystuet Maatalouden investointituet Maatalouden tulotuet* Erityisympäristötuet Kehittämishankkeet Leader-toiminta Yhteensä Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjyys lukuina Pohjois-Karjalan peltopinta-ala on hehtaaria, joista luomutuotannossa on ha. Maataloustukia haki yhteensä tilaa, joista luomusopimustiloja on 310. euroa Maatilojen keskipeltopinta-ala on 35 hehtaaria; luomutilojen keskipeltopinta-ala on 49 hehtaaria ja tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien tilojen 33 hehtaaria. Maaseutu maistuu nuorille Kiteen Juurikan kylällä Ilkka Romppasen ja Kirsi Kostamon maatilalla riitti vilskettä, kun Kiteen Arppen koulun kuudesluokkalaiset tutustuivat tilan elämään. Ilkka ja Kirsi kasvattavat charolaiskarjaa Luomu-periaatteen mukaisesti. Tila on Kirsin kotitila, sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna Eniten koululaisia kiinnostivat eläimet. Karjasuojassa ihmetys oli molemmin puolista - sekä suojassa olevat sonnit että oppilaat kummastelivat toinen toisiaan. Muutama sonni tuli rapsuteltavaksi, mutta muuten tilannetta tarkkailtiin puolin ja toisin hieman etäämmältä. Kuudesluokkalaisten Tuukan, Danielin, Eonoran ja Hertan mielestä maatilaan tutustuminen oli kivaa vaihtelua normaaliin koulutyöskentelyyn verrattuna, vaikka suurin osa koululaisista oli käynyt maatiloilla aiemminkin. - Maalla saa asua rauhassa. Mutta, jos haluaa maanviljelijäksi, niin pitää muuttaa vähän kauemmaksi, tytöt tuumasivat. 6B-luokan opettaja Arto Siraisen mukaan maatilakäynti on harvinaista herkkua. - Täällä näkee sen, miten maatilayritys toimii oikeasti, Sirainen tuumaa. Pohjois-Karjalassa maatilojen avoimet ovet -tapahtumia järjestetään MANU-hankkeen voimin. Hanketta hallinnoi MTK Pohjois-Karjala. Tavoitteena on saattaa yhteen oppilaat, opiskelijat, vanhemmat ja maaseudulla toimivat yritykset. Hankkeessa järjestetään avoimia tutustumisia maatiloille ja edesautetaan kummitoimintaa oppilaitosten ja maaseutuyritysten välillä. Maatilojen avoimet ovet -tapahtumia järjestetään Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Koulupäiviä maatiloilla ovat rakentamassa oppilaat, opiskelijat, opettajat, vanhemmat sekä maaseudulla toimivat yritykset. Löydät MANU-hankkeen Facebookista! Yrittäminen Osaaminen Osallistaminen Innolla ja voimalla eteenpäin Energia Ruoka Vesi Palvelut Kasvu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maaseutu ja energia yksikön päällikkö pekka.tahvanainen@ely-keskus.fi Yhdessä Kestävästi Älykkäästi Euroopan unionin Eurooppa2020-kasvustrategiaan on kirjattu viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Teemoina ovat työllisyys, innovaatiot, koulutus, syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmasto- ja energiakysymykset. Strategia perustuu kolmeen toisiaan täydentävään tavoitteeseen älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta ja sen tarkoituksena on kytkeä eri Euroopan unionin rahastojen tavoitteet yhteen. Tämä strategia on keskeinen suunnannäyttäjä myös meillä täällä Pohjois-Karjalassa. Ohjelmakaudella Euroopan unionin maaseuturahaston läpileikkaavina teemoina ovat innovaatiot, ilmaston muutos ja ympäristö. Tavoitteena on kestävä, elinvoimainen ja innovatiivinen maatalous. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa kansallisen Manner-Suomen alueen kattavan maaseutuohjelman valmistelusta ja yhteensovituksesta. Hyvällä ja monipuolisella ohjelmavalmistelulla pyritään siihen, että tuleva ohjelma vastaa mahdollisimman hyvin maaseudun tarpeisiin. Tavoitteena on, että jo suunnitteluvaiheessa niin paikalliset kuin valtakunnantason toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Yhteistyöllä uuteen ohjelmakauteen Pohjois-Karjalassa tavoitteena on ollut saada mahdollisimman monet eri tahot ja toimijat mukaan uuden ohjelman valmistelutyöhön. Eri toimijoiden yhteiset näkemykset ja odotukset luovat pohjaa erityisesti ohjelman ja suunnitelmien toteuttamiselle. Kokemuksia ja näkemyksiä onkin haettu erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa usean toimijan voimin. Ohjelman valmistelussa on panostettu siihen, että kaikilla meillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Vastaavanlainen prosessi on menossa kaikissa Euroopan unionin maissa. Näin kansalliset ohjelmat ja strategiat rakentavat ja toimeenpanevat paitsi EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa myös edellä mainittua yhteistä EU talous- ja työllisyysstrategiaa. Maaseuturahaston kautta kanavoituu maakuntaamme resursseja, joilla on tärkeä merkitys aluetalouteen. Kehittämistoimien kautta niiden merkitys voidaan vielä moninkertaistaa. Tarvitaan innokkaita, osaavia ja asiaansa motivoituneita ihmisiä panemaan suunnitelmat ja ohjelmat toimeksi. Asiat toteutuvat ja realisoituvat ihmisten kautta.

3 Kurkkaa, miten Väli-Mikkolan tilalla odoteltiin jo laitumelle pääsyä! Kyläpuoti Kivikylän Herkku on ottavalla paikalla Nunnanlahden kylän keskustassa Juuassa. Vieressä kulkee vilkkaasti liikennöity kuutostie ja tien toisella puolella sijaitsee turistien suosima Kivikeskus. Kun paikalla aiemmin toiminut kyläkauppa lopetti, päätti yrittäjä Johanna Pajarinen kokeilla siipiään kauppiaana. Johannan pyörittämästä Kivikylän Herkusta ei kuitenkaan tullut ihan perinteistä kyläkauppaa. - Lähiruoka on aina ollut lähellä sydäntäni ja nyt minulle tarjoutui mahdollisuus yhdistää rakkaus lähiruokaan sekä monipuolinen ravintola-alan kokemus toisiinsa, Johanna toteaa. Lähiruokaa ja ternimaitoa Reeta Rönkkö Mari Voutilainen Yhteistyöllä eteenpäin Uudistunut Kivikylän Herkku avasi ovensa viime marraskuussa. Aluksi vetonaulana toimivat normaalien kauppatavaroiden lisäksi Johannan omat leivonnaiset sekä muutamien lähialueen tuottajien tuotteet. -Kun huomasin miten hyvin paikalliset tuotteet menivät kaupaksi, päätin, että siinä on se tämän kaupan juttu, Johanna kertoo. Ryhdyimme heti vuoden alussa yhdessä paikallisten tuottajien kanssa pohtimaan, miten saisimme mahdollisimman monenlaisia tuotteita myyntiin. Juuan kunnan maaseutuasiamies Alina Koponen kutsui alueen tuottajat koolle pohtimaan asiaa. Tuottajien keskuudessa asia herätti heti innostusta ja yhteistyötä lähdettiin kehittämään toden teolla. Mukaan yhteistyöhön saatiin myös Pohjois-Karjalan Aikuisopiston laatutyö elintarvikeketjussa hanke, joka järjesti tuottajille koulutusta hygieniaosaamisessa ja pakkausmerkinnöissä. - Juuassa on tällä hetkellä mukavaa nostetta maatalouden osalta. Tuotantotiloihin investoidaan eri puolilla kuntaa ja tuottajien yhteistyö toimii. Ja nyt vielä tämä lähiruokamyymäläkin pääsee toden teolla käyntiin, Alina Koponen iloitsee. Tällä hetkellä Kivikylän Herkusta löytyy lähes neljänkymmenen pohjoiskarjalaisen tuottajan tuotteita. Juukalaisia tuottajia on seitsemän ja lisää on tulossa. Oman kunnan tarjontaa ovat esimerkiksi naudanliha, terni- ja lettumaito, lammastuotteet ja osa luonnonmarjoista. Hakusessa ovat vielä ainakin paikallinen sianlihan tuottaja sekä marjanviljelijä. Ternimaito on hittituote Jarmo Nevalainen ja Outi Ryynänen kertovat, että ternimaidon tuotanto tapahtuu aina vasikoiden ehdoilla. Väli-Mikkolan tilaa pyörittävä maatalousyhtymä Nevalainen on yksi Kivikylän Herkun tuottajista. Tila sijaitsee myös kuutostien varressa, noin parikymmentä kilometriä Kivikylän Herkusta pohjoiseen. Jo 1700-luvun alkupuolelta samassa suvussa pysynyttä lypsykarjatilaa pyörittävät Jarmo Nevalainen ja Outi Ryynänen. Maatalousyhtymässä on mukana myös Jarmon veli, joka hoitaa hiehot ja osan peltotöistä. Tilalta tulee myyntiin sekä terni- että lettumaitoa ja myöhemmin myyntiin on tulossa myös lihaa. - Ternimaitoa menisi niin paljon kuin on tarjolla, mutta sen tuotanto tapahtuu aina vasikoiden ehdoilla, Outi ja Jarmo kertovat. Käytännössä myyntiin menee se osuus, joka vasikoiden juotosta liikenee. Kaksi ensimmäistä poikimisen jälkeistä kertaa lehmä tuottaa ternimaitoa, joka hyytyy paistettaessa uunijuustoksi. Kolmas ja neljäs lypsykerta taas tuottavat hieman vähemmän hyytymisherkkää maitoa, jota myydään lettumaidon nimellä. Maidon laatu testataan ja tutkitaan tarkkaan ennen kuin se pakataan ja pakastetaan ja lopulta viedään myyntiin Kivikylän Herkkuun. - Lähialueen tuotteita tarjoava myymälä on niin hyvä juttu, että päätimme lähteä mukaan yhteistyöhön, Outi ja Jarmo toteavat. Ternimaito menisi kyllä kaupaksi suoraan tilaltakin, mutta halusimme olla mukana tuottajien yhteisponnistuksessa. Ja tuohan tämä myös uudenlaista sisältöä ja yhteisöllisyyttä omaan työhön. Omalla tilalla työskentely ja navetalla käyminen kun voi välillä olla aika yksinäistäkin puuhaa. Maa- ja metsätaloustuottajain Pohjois-Karjalan liiton johtokunnassa toimiva Outi pitää asiaa jo ihan imagokysymyksenä. Kotimaisen ja paikallisesti tuotetun ruoan puolesta pitää puhua ja pitää sitä esillä. Kukapa sen paremmin tekisi kuin tuottaja itse? Olemalla avoimia ja näyttämällä esimerkkiä tuottajat voivat edistää omaa asiaansa. - Lähiruoka on tuottajan ja kuluttajan kohtaamista parhaimmillaan, Outi tiivistää.

4 Elämänmakuista, valoisaa, osaavaa Aurinkoisuus näkyy valoisien tilojen lisäksi myös yrittäjissä, joiden toiminnan ykkösarvona on hyvä asiakaspalvelu. Elina ja Minna vastaavat toistaiseksi kahdestaan kaikesta toiminnasta. Tulevaisuuden varalle on monenlaisia suunnitelmia: terassi, laituri, lasten leikkipaikka, kylpytynnyri, erilaisia teemapäiviä, tapahtumia, kursseja ja toimintaa. Hyvänä tukena ovat reippaiden naisten monialainen osaaminen ja paikalliset verkostot. Yhteistyöneuvottelut Värtsilän eri toimijoiden kanssa on jo aloitettu, ja hoitoalan yrittäjien kanssa on luotu kontakteja mahdollisten lisäpalveluiden järjestämiseksi. Hotellilla on myös mahdollisuus vaihtuvalle taidenäyttelylle. Parhaillaan esillä on koverolaisen Outi Piiroisen taidetta, ja Outi on myös luonut hotellin graafisen ilmeen. Pieni, ystävällinen, persoonallinen Asiakaskunnaksi odotetaan sekä suomalaisia että venäläisiä liikematkustajia sekä matkailijoita ja turisteja. Venäjältä tuleville lapsiperheille suunnitellaan valmiita paketteja, ja huomioon on otettu myös Petroskoista ja Pietarista tulevien suurkaupungin asukkaiden tarve rauhoittumiseen joen ja luonnon äärellä. Ruokatarjonnassa tullaan hyödyntämään paikallisia ruoka-aineita, ja suunnitteilla on oma yrttipuutarha. Vaikka kyseessä onkin liiketoiminta, on Elinalla ja Minnalla vahva yhteisöllinen ote. Hotellitoiminnan yhteydessä peseytyvät myös ikäihmisten pyykit nuoret yrittäjät tunnustautuvat muutenkin mummu- ja pappafaneiksi. Hotellilla on käynyt muutamia palvelutalotoiminnan aikaisia asukkaita muistelemassa menneitä, ja suunnitteilla olevassa toiminnassa tullaan ottamaan huomioon myös ikäihmisten toiveet ja tarpeet. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tukenut uusia yrittäjiä investointi- ja kehittämistuella. Myös KETI on ollut hyvänä tukena toiminnan käynnistämisessä. Hotelli Joki Hyvän mielen majoitusta Värtsilässä Suvi Kaljunen Mari Voutilainen Keväällä avajaisiaan viettänyt Hotelli Joki on Elina Pesosen ja Minna Hirvosen tyylinäyte. Kerimäeltä lähtöisin olevat ystävykset ovat remontoineet sukulaisten avustuksella Värtsilän entisestä vanhusten- ja palvelutalosta 28-paikkaisen hotellin. Tarjolla on seitsemän keittomahdollisuuksilla varustettua ja hyvällä maulla sisustettua neljän hengen huonetta. Markkinoinnissa on lähdetty rauhallisesti liikkeelle. Maaseudun yritystuet vuosina Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt vuosina yritystukea yhteensä 19,9 miljoonaa euroa 45,4 miljoonan investointeihin. Yritystuilla on saatu aikaan yhteensä 479 uutta työpaikkaa maakuntaan. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Tapani Mikkonen, puh , Tukea voi saada maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Avustusta on mahdollista saada investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Tukea voidaan myöntää maatilalla maatalouden ohella harjoitettavaan muuhun yritystoimintaan sekä muille maaseudulla sijaitseville, alle kymmenen henkeä työllistäville yrityksille.

5 Metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella hyvin Reeta Rönkkö Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala on jo kolmen vuoden ajan pyörittänyt maakunnassa hanketta, joka kouluttaa metsätilan sukupolvenvaihdosta harkitsevia. Koulutuksesta oli paljon apua myös nurmeslaisille Marja ja Kauko Eskeliselle sekä heidän Espoossa asuvalle tyttärelleen Riikka Heikkiselle. Koulutus rohkaisi viemään pitkään harkittua sukupolvenvaihdosta eteenpäin ja auttoi oikean vaihtoehdon valinnassa. Monipuolista koulutusta Hallittu metsätilan sukupolvenvaihdos hanke on kouluttanut asiasta kiinnostuneita jo vuodesta 2010 lähtien. Koulutusten sisällöt kattavat kaikki metsätilan omistajanvaihdoksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta oleelliset asiat. Koulutuksissa käsitellään niin metsäomaisuuden hallintaa, maanmittausasioita, tilakoon ja omistusrakenteen parantamista kuin metsätilan omistajanvaihdoksen toteuttamismalleja. Kouluttajina toimivat metsä- ja lakiasioiden ammattilaiset. Tilausta metsätilojen sukupolvenvaihdon suunnittelulle todella on, sillä maakunnan metsänomistajasta yli puolet on yli 60-vuotiaita. - Kiinnostus koulutukseen on ollut kiitettävän runsasta joka puolella maakuntaa, kertoo metsäasiantuntija Pertti Ryynänen Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. Neuvonta ja sukupolvenvaihdosten toteutus jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen, Pertti lupaa. Tuumasta toimeen Eskelisen tilalla Nurmeksen Höljäkän kylällä metsien siirtämistä nuoremmalle polvelle oli harkittu jo pidemmän aikaa. Karjanpidosta luovuttiin vuonna 2002 ja nyt aika tuntui sopivalta tilan metsäomaisuuden tulevaisuuden suunnittelemiseen. Kun Marja ja Kauko kuulivat naapurilta sukupolvenvaihdokseen tarjolla olevasta koulutuksesta, kiinnostus heräsi ja päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen. Myös tytär Riikka innostui koulutuksesta. Eskeliset osallistuivat hankkeen pienryhmäkoulutuksiin sekä hyödynsivät tilakohtaista neuvontaa. - Koulutuksen ehdottomasti parasta antia oli erilaisten vaihtoehtojen vertailu, Marja, Kauko ja Riikka toteavat. Esimerkiksi se, mitä eroa on metsätilan kaupan ja lahjoituksen välillä, mikä vaihtoehto tarjoaa parhaat veroedut, miten rahoittaja suhtautuu eri vaihtoehtoihin tai mahdollisuus toteuttaa sukupolvenvaihdos useammassa erässä selvisi koulutuksen aikana. Oman erityispiirteensä Eskelisten metsäasioiden hoitoon tuo Marjan ja Kaukon kuurous. Koulutuksissa ja tapaamisissa on aina mukana myös viittomakielen tulkki. Onneksi vuosien saatossa tutuksi tullut ammattitulkki hallitsee metsäalan viittomat. Kuurous on toisaalta myös tehostanut asioihin paneutumista. Paperit luetaan aina huolella ja metsäpalstoja kierrettäessä pysähdytään keskustelemaan eikä hoideta asioita pelkällä ohijuoksulla. Pitkäaikainen yhteistyö saman metsäneuvojan kanssa on auttanut asiassa. Puulajien ja kahvinkeiton viittomat ovat tulleet tutuiksi myös Pertille, Eskeliset nauravat. Kaikkien etu halutaan turvata Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on huomioitava monta asiaa. Oleellista on, että luopujan ja vastaanottajan tahto kohtaavat. Pertti Ryynäsen mielestä tärkeintä on keskustelu, keskustelu ja vielä kerran keskustelu. Jokaisen on saatava tuoda esille oma näkökantansa, eikä asian kanssa kannata kiirehtiä. Kun vaihdokseen liittyvät asiat käydään läpi ja sovitaan yksityiskohtaisesti kaikkien osapuolten kesken, mahdollisille epäluuloille ei jää sijaa. Eskelisten tapauksessa sukupolvenvaihdosta suunniteltiin vielä varsinaisen luopumispäätöksen tekemisen jälkeenkin yli vuosi. Sopiva vaihtoehto haluttiin valita huolella. Lopulta päädyttiin SPV kauppaan, jossa luopujille maksetaan vähintään 75 prosenttia ostettavan tilan täydestä arvosta, jolloin vältytään lahjaveroseuraamuksilta. Kaupassa vajaa puolet Eskelisten isohkosta metsäomaisuudesta siirtyy Riikalle, loput jäävät edelleen vanhempien omistukseen. Kauppaan päädyttiin sekä verotuksellisista syistä että vanhempien toimeentulon turvaamiseksi. Lisäksi kauppa oli lahjoitusta parempi vaihtoehto, kun Riikan veli ei ollut kiinnostunut metsätilasta ja hänenkin etunsa haluttiin turvata. Sukupolvenvaihdos lopun metsäomaisuuden osalta on tarkoitus toteuttaa myöhemmin. Ison metsäomaisuuden kohdalla näin menetellään usein, koska koko kauppahinnan tai vaadittavan lainan hankinta yhdellä kertaa on hankalaa. Hyvä mieli kaikilla - Joskus metsät olisivat kuitenkin siirtyneet nuoremmalle polvelle, joten miksi ei jo tässä vaiheessa, kun asiat voi tehdä harkitusti ja fiksusti, pohtii Kauko. Itselläkin on parempi mieli, kun tietää omaisuuden olevan hyvissä käsissä. Uusi metsänomistaja Riikka Heikkinen ottaa tehtävän tosissaan. Hän haluaa aikanaan jättää metsäomaisuuden omille tyttärilleen hyvässä kunnossa. Koulutuksen lisäksi hän on hakenut tietoa eri lähteistä ja osallistunut metsänomistajille tarkoitettuun koulutukseen pääkaupunkiseudulla. Metsäsuunnitelmaa on opiskeltu ahkerasti ja erilaiset metsänhoitomenetelmät alkavat tulla tutuiksi. Toki osaamista on karttunut jo nuoruusvuosina kotitilalla asuessa. Marjan, Kaukon ja Riikan huolella suunniteltu sukupolvenvaihdos on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa jokainen hyötyy ja kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen kaikki voivat onnitella toisiaan. Sukupolvenvaihdokset maatalousyrityksissä Vuodesta 2007 lähtien Pohjois-Karjalassa on tehty yhteensä 174 sukupolvenvaihdosta maatalousyrityksissä. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Mauri Räsänen, puh , mauri.rasanen@ely-keskus.fi Vuonna 2012 sukupolvenvaihdoksia maatalousyrityksissä tehtiin 28. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt vuoden 2012 sukupolvenvaihdoksiin tukea yhteensä euroa ja korkotukilainaa 3,3 miljoonaa euroa kokonaiskustannusten ollessa 4,9 miljoonaa euroa.

6 Polvijärven Sotkumaan kunnostettiin ympäristönhoitotuella kosteikkoalue vuonna Kesällä 2012 alueella pesi jo useita lintuja. Paavo Bruun oli haaveillut ja suunnitellut omistamalleen maalleen kosteikkoa jo sen ostosta lähtien noin kymmenen vuotta sitten. Kevättalvella 2011 raivaus- ja kaivaustyöt pääsivät alkuun, kun Eräeinarit-yhdistys sai tukea kosteikon perustamiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. - Isommat kaivuut tehtiin paksun lumen aikaan ja kesällä siloteltiin penkkojen reunat. Raivausta olen tehnyt täällä paljon, sillä alue oli kasvanut umpeen, Paavo Bruun kertoo. Bruun asuu itse Savonrannassa, mutta osti eläkepäiviään varten metsätilan Polvijärven Sotkumasta. - Nyt saan tehdä mieleistä puuhaa metsänhoidon parissa. Pidän luonnossa liikkumisesta, metsästystäkin olen harrastanut pitkään. Sotkumassa tuleekin käytyä tiheään, Bruun toteaa. Kosteikko vaatii hoitoa Iso-Reuhkajärven vieressä sijaitseva kosteikkoalue koostuu kahdesta osasta. Pienempi alue on puoli hehtaaria ja suurempi noin kolmen hehtaarin kokoinen. Heinä kasvaa jo penkkojen reunassa ja kaivetuille reunoille on kylvetty valkoapilaa suojaksi. Sinisorsat, tavit, telkät, lokit ja joutsenet ovat alueella tuttu näky. Kosteikon hoidosta on tehty tällä hetkellä kymmenvuotinen hoitosopimus. Kosteikon ylläpitäminen vaatii muun muassa joka vuotista raivausta. Lisäksi kaksi kertaa hoitoaikana vesi lasketaan pois ja kosteikkojen pohjat puhdistetaan. Kosteikon perustamisella elvytetään luonnon monimuotoisuutta. Kosteikko tarjoaa linnuille pesimäpaikkoja ja sitoo ravinteita. Raivatulla alueella on myös maisemallista arvoa ja helpompi liikkua. Kosteikkoa voi myös hyödyntää vesilintujen metsästykseen. - Vastaavanlaisia hoitotöitä pitäisi tehdä enemmänkin, sillä ryteiköissä ei kukaan kulje mielellään. Luonto on maalla kuitenkin ainoa harrastuspaikka, Bruun toteaa. Pappilanluhta Lieksassa Aivan Lieksan keskustan kupeessa sijaitsee luonnonkaunis Pappilanluhdan kosteikkoalue. Alue on Lieksanjokeen laskevan Soko-joen varressa ja se on aikanaan toiminut karjan laitumena sekä heinämaana. Laidunnuksen loputtua alue alkoi pikkuhiljaa kasvaa umpeen, kunnes Lieksan kaupunki heräsi alueen kunnostamiseen. Life ja Leader Pappilanluhdan alue on kokonaisuudessaan lähes 14 hehtaarin suuruinen. Alueen vedenpinnan korkeus on sidoksissa Pielisen vedenkorkeuteen, joten vaihtelu vuodenaikojen välillä on varsin suuri. Alueen läpi virtaavaa kuivatuskanavaa lukuun ottamatta alueella olevat vapaat vesialueet ehtivät ennen kunnostusta kasvaa lähes umpeen. Pappilanluhdan alueen omistava Lieksan kaupunki käynnisti kunnostuksen suunnittelun jo vuonna Varsinaiset kunnostustyöt aloitettiin 2010 rahoituksen varmistuttua ja syksyllä 2012 alueen kunnostus oli viimeistä silausta vaille valmis. Kosteikkoalueen kunnostukseen saatiin ympäristöhankkeisiin tarkoitettua EU:n Life rahoitusta. Kävelyreitin ja lintutornin rakentamiseen taas saatiin Leader rahoitusta. Tavoitteena oli jo alun perin muodostaa Pappilanluhdasta monipuolinen virkistyskeidas ja lintukosteikko. Helppo saavuttaa Kunnostustöiden aikana kosteikkoalueelle kaivettiin lintujen suosimia vesilampareita, poistettiin puustoa ja siistittiin aluetta kaikin puolin. Lieksa-Joensuu tien varteen rakennettiin pysäköintialue, johon mahtuu useampikin auto kerralla. Lintutornille vievä reitti on rakennettu niin, että sinne pääsee myös pyörätuolilla ja pidempikin kävelyreitti on saanut pitkospuut ja polkuja on parannettu. Alueelle pääsee uuden kävelysillan johdosta myös Rauhalan ja Tuiran kaupungin osista. Pappilanluhta on erittäin hieno sekoitus vesistöä, kosteita alueita, vanhaa laidunmaata, hakamaita ja metsäalueita. Karjanpidon ja viljelyn jäljet ovat edelleen nähtävissä alueella ja ne ovat jättäneet jälkensä myös alueen kasvillisuuteen. Jatkossa haasteena on alueen pusikoitumisen estäminen. Hyvä ratkaisu tähän ongelmaan voisivat olla aluetta laiduntavat lampaat ja kyyttölehmät. Kosteikko elvyttää luonnon monimuotoisuutta Tanja Airaksinen ja Reeta Rönkkö Antero Lehikoinen Investointituki kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamiseen. Vuosina Pohjois-Karjalassa on haettu rahoitusta 31 kosteikon perustamiseen ja kahteen perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Tukea kosteikkojen perustamiseen on myönnetty yhteensä euroa. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, asiantuntija Kaisa Rummukainen, puh , kaisa.rummukainen@ely-keskus.fi Monivaikutteinen kosteikko on puron, joen, valtaojan tai muun vesistön yhteyteen tehty alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa. Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joilla on nähtävissä selviä merkkejä esimerkiksi laidunnuksesta. Tuenhakijana voi olla sekä viljelijä että yhdistys.

7 Homecrafts-hanke alkoi syksyllä 2011 ja puolessatoista vuodessa on ehditty suunnitella ja toteuttaa tuotteet, protoversiot, kuvastot ja nettisivut, rakentaa käsityöläisten ja yrittäjien yhteistyöverkostoa sekä toteuttaa ensimmäiset tilaustyöt. Projektipäällikkö Petra Karjalaisella on pitkä kokemus mainos- ja markkinointialalta sekä konsultoinnista, ja hänellä on ollut käsityöalan yritys 15 vuoden ajan. Petran näkemyksen mukaan toimintaa täytyy rakentaa niin, että se voi jäädä elämään hankkeen päättyessä. Tämän mahdollistamiseksi liiketoiminta on rakennettu hankkeen yhteyteen. Hankeaikana voidaan kehittää rutiineja, tuotteita ja brändiä, jotka tukevat liiketoiminnan käynnistymistä ja jatkuvuutta. Homecrafts-tuoteperheen mallistot Karkki, Luomu ja Design ovat klassisia ja kestävät aikaa. Eri mallistojen tuotteet toimivat sekä yhdessä että erikseen, ja niiden valmistuksen kulmakiviä ovat laatu, kestävyys, luonnonmateriaalit sekä perinteiset työtavat. Mallistot on luotu Taito Pohjois-Karjala ry:n Homecrafts-hankkeessa, jonka tavoitteena on brändätä käsityönä valmistetuista sisustustuotteista salonkikelpoisia, myös moderneihin ympäristöihin sopivia tekstiilejä ja huonekaluja. Hankkeen tavoitteena on myös tukea ja säilyttää erityisesti kudonnan osaamista, mutta myös muita käsityötaitoja. Mallistojen tekstiilejä voi valmistaa myös itse Taito- ja muissa käsityökeskuksissa läpi Suomen. Hanke on teetättänyt kansion, jossa on kaikkien tekstiilien valmistamiseen tarvittavat ohjeet, mallit, materiaalitiedot ja kustannukset. Homecrafts-tuotteita valmistetaan myös myyntiin, ja niitä valmistaa käsityöläisten verkosto Itä-Suomen alueella alihankintaperiaatteella - tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä vastaa Taito Pohjois-Karjala ry. Hankkeen lähtökohtana on kehittää alueen käsityöläisten työ- ja elinkeinomahdollisuuksia käsityöalan tuotannon siirtyessä yhä enenevässä määrin ulkomaille. Hankkeessa halutaan painottaa aitoa kotimaisuutta, jossa työ on tehty Suomessa. Raaka-aineita toki tuodaan ulkomailtakin, mutta ne värjätään ja käsitellään Suomessa, mikä osaltaan tuo myös työtä. Hankkeen puitteissa järjestetään myös käsityö- ja pienyrittäjille suunnattuja koulutuksia. Homecrafts-hankkeen nettisivuilla esitellään kaikki tilaustöitä tekevät käsityöläiset yhteystietoineen, ja heitä voi vilpittömästi suositella myös muihin tilaustöihin. Mallistosta on hankkeen tuella valmistettu prototuotteet, jotka ovat olleet näytteillä Habitaressa, Suomen Käsityön museossa Jyväskylässä sekä kädentaitomessuilla Joensuussa ja Tampereella. Näkyvyys on jo tuonut suurempiakin tilauksia: Keski-Suomeen toimitettiin parikymmentä tuolia, ja Helsingistä saatiin 25 neliön ryijytilaus kilpailutuksen voittamisen myötä. Ryijynkudonta toi kuudelle ihmiselle töitä puoleksi vuodeksi. Hyvin suunnitelluilla tuotteilla on myös kysyntää, ja tuoteperhe laajenee edelleen: suunnitteilla on keramiikkaa ja muita sisustustarvikkeita sekä lisää tekstiili- ja puutuotteita. Homecrafts Käsityötä äidiltä tyttärelle Suvi Kaljunen Mari Voutilainen ja HomeCrafts Maaseudun kehittämishankkeet vuosina Pohjois-Karjalassa on myönnetty tukea yhteensä15,6 miljoonaa euroa 52:lle maaseudun kehittämishankkeelle. Vuoden 2012 aikana kehittämistukia myönnettiin 11 eri hankkeelle yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, asiantuntija Terho Sirviö, puh , terho.sirvio@ely-keskus.fi Hanketukea myönnettiin pääosin elintarvikealalle, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ja investointeihin. Maaseutuvirasto (Mavi.fi) julkaisee tietoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista hankkeista. Hankkeisiin voivat hakea rahoitusta yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt.

8 Puusta pitkään Parempaa arkea Enosta Rääkkylän saaristoalueen kylissä Oravisalossa ja Varpasalossa on jo parin vuoden ajan puhallettu uudenlaista hehkua kylätoimintaan. Jo ennestään aktiiviset saarelaiset ovat lähteneet määrätietoisesti kehittämään aluettaan, ja tavoitteena on niin asukkaiden, mökkiläisten kuin matkailijoiden entistä parempi viihtyvyys sekä alueen elinvoima. Saaristokylistä halutaan houkuttavia niin matkailijoille kuin asukkaille. Oravisalon ja Varpasalon kylät tunnetaan ahkerasta yhdistystoiminnasta ja vahvasta kansanmusiikkiperinteestä. Saarelaisten identiteettiin ja elämänmuotoon tiiviisti liittyvä yhteisöllisyys luo kyliin oman leimansa. Naapuria on totuttu auttamaan, eikä vierastakaan ovelta käännytetä. Näistä lähtökohdista saarilla ponnistetaan tänäkin päivänä. Kylätoiminnan uusi suunta Saimaan pohjoisilla saarilla Harri Laukkanen Maaseudun Sivistysliiton Puusta pitkään -hanke tuo esiin kansanomaista taidetta ja puunveistoa. Hankkeessa järjestetään yleisötapahtumia, näyttelyitä sekä koulutusta - näin suomalaiset taitajat saavat kansainvälistä oppia. Vaara-Karjalassa keskitytään itseoppineisiin puunveistäjiin. Ilomantsissa järjestetään kaksi kansainvälistä tapahtumaa, joissa taitajat saavat virikkeitä ja oppia toisiltaan. Ensimmäisen kesän mestarikursseilla taitoja hiotaan ja seuraavan kesän festivaaleilla mitellään karhun veiston MM-kilpailuissa. Lisäksi järjestetään työpajoja, joihin uusia vaikutteita tuovat ulkomaalaiset kouluttajat. Veistoksista kootaan näyttely, joka jää pysyväksi matkailunähtävyydeksi Ilomantsiin. Puusta pitkään -hanke on saanut Leader-tukea Vaara-Karjalan Leader ry:n ja Keski-Suomessa Viisari ry:n kautta. Leader-yhteistyökumppanit ovat Virosta, Liettuasta, Puolasta ja Italiasta! Parempi arki ry:n uudet toimitilat avattiin Enon kirkonkylällä kesäkuussa Kahvioon, puotiin ja ompelimoon ovat tervetulleita kaikki toimitiloissa onkin lämmin, kaiken kansan kylätalomainen tunnelma. Päivittäin pisteellä vierailee kymmeniä ihmisiä eri puolilta Joensuun seutua. Yhdistyksen toiminta nojaa vapaaehtoistyöhön. Pisteellä työskentelee arkipäivisin useita vapaaehtoisia, joiden työtä palkkatukityöläiset tukevat. Leipomon, ompelimon ja puodin lisäksi yhdistys tekee hyväntekeväisyyttä, joka on yhdistyksen se varsinainen toiminta ja kantava voima lähimmäisyyden lisäksi. Kahvin juomisen lomassa lähipöydistä kuuluu kommentteja, että tämä on hirveen hyvä paikka. Täällä on ystävällisiä ihmisiä, eikä ketään aliarvioida. Kaikki olemme samanarvoisia! Lisäksi moni toteaa, että vihdoin on löytynyt sellainen yhdistys, jossa halutaan olla mukana ja, jonka käyttöön on hyvä luovuttaa omat ideat. -Tänne voi tulla omien luovien ajatusten kanssa. Meillä jokaisella on omaa arvokasta osaamista, huikkaa Parempi arki ry:n toiminnan äiti ja puuhanainen Anna-Liisa Pieviläinen. Parempi arki ry on toiminut jo kymmenen vuoden ajan, vuodesta 2008 lähtien rekisteröityneenä yhdistyksenä. Yhdistys on saanut Leader-tukea Joensuun seudun Leader yhdistyksen kautta. Uusi kehittämisvaihe saarilla käynnistyi vuonna 2011 kylien lähtiessä mukaan kansainväliseen Cultrips -kylämatkailuhankkeeseen. - Kulttuuri- ja kylämatkailu tuntui alusta alkaen meille sopivalta teemalta, toteaa kyläaktiivi Sari Hirvonen. Matkailuhankkeen myötä kylissä innostuttiin miettimään omia vahvuuksia ja kehittämään niitä edelleen matkailijoille ja muille tarjottaviksi palveluiksi. Samalla käynnistyi paljon muutakin. Kauniin saaristoluonnon esille tuomiseksi käynnistettiin alueella retkeilyreittihanke, jonka tuloksena saarten luontoon voi tutustua patikoimalla, hiihtäen tai vaikkapa polkupyörän selässä. - Viime vuonna saarikylien toimintaa eteenpäin viemään perustettiin Saimaan saariston kehittämisyhdistys, joka toimii ruohonjuuritason aluekehittäjänä, ja tehdä sitä alueen omilla vahvuuksilla, kertoo yhdistyksen sihteeri- näkin toimiva Sari Hirvonen. Tunnustusta saarten aktiivisuudesta tuli syksyllä 2012, kun Oravisalo ja Varpasalo valittiin Pohjois-Karjalan vuoden kyliksi. Saarten uuden kylätoiminnan yhtenä piirteenä on ollut ahkera tiedottaminen myös ulospäin. Perinteisten tiedotusvälineiden lisäksi on saarilla lähdetty innokkaasti verkkoon, ja omien sivujen ohella kylät löytyvät myös facebookista. Tiedotusta ja saarten tunnettavuutta parantamaan käynnistettiin myös erillinen imago-hanke. Tänä keväänä saarelaiset ovat mukana kyläopaskoulutuksessa. Lisäksi saarten tarinoita taltioidaan sekä saarten imagoa rakennetaan oman hankkeen voimin. Samaan aikaan kylillä vedetään maahan valokuitua ajanmukaisten tietoliikenneyhteyksien varmistamiseksi uusille ja vanhoille kyläläisille. Leader-toiminta. Leader-ryhmän kautta voi hakea rahoitusta yrityksen investointeihin ja kehittämiseen. Leader-ryhmät rahoittavat myös maaseudun elinkeinojen monipuolistamista, koulutusta sekä yleishyödyllisiä investointeja ja kehittämishankkeita. Lisäksi rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea ympäristötukea ELY-keskuksesta sillä ehdolla, että Leader-ryhmä puoltaa hakemusta. Leader-ryhmät neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Vuosina Leader-tukea on myönnetty Pohjois-Karjalassa yhteensä 382 kohteeseen, joista yritystukia on ollut 162 kappaletta. Yhteensä Leader-tukea on myönnetty maakunnassa 7,87 miljoonaa euroa.

9 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Leader-ryhmät Maaseudun Sivistysliitto Maaseutu ja Energia sähköpostit muodossa Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen puh Bioenergia ja Leader-rahoitus Tuomo Hämäläinen puh Maatilainvestoinnit Yritysasiantuntija Tapio Leinonen puh Maatilan sukupolvenvaihdos Yritysasiantuntija Mauri Räsänen puh Maaseudun kehittämishankkeet Asiantuntija Terho Sirviö puh Yritystuet Yritysasiantuntija Tapani Mikkonen puh Tilatukien hallinnointi ja valvonta Tarkastuspäällikkö Hannu Järvinen puh Vaara-Karjalan Leader ry Ilomantsi, Juuka, Valtimo, Lieksa, Nurmes Toiminnanjohtaja Hannele Pyykkö, puh , Projektisihteeri Pirjo Remes puh , Hanketyöntekijä Tanja Rajantaus puh , Joensuun seudun Leader ry Joensuun maaseutualueet, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Toiminnanjohtaja Antero Lehikoinen puh , Hankesihteeri Riitta Martikainen puh Keski-Karjalan Jetina ry Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi Toiminnanjohtaja Ilpo Jorasmaa puh , Pohjois-Karjalan aluekeskus Aluepäällikkö Timo Reko, puh , Koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen puh , Toimistosihteeri Petra Ikonen puh , Taloussihteeri Pia Kekäläinen puh , ITE kaakossa -hankekoordinaattori Minna Tuuva, puh Puusta Pitkään -hankevetäjä Mátray Gyöngyj, puh Yhteisökehittäjä Kaisa Kervinen puh , Kyläkehittäjä Reeta Rönkkö puh , Keski-Karjalan Kyläkumppani Marjaana Aarnio puh , Ympäristötuet Asiantuntija Kaisa Rummukainen puh Maksatus ja tarkastus -yksikkö Yksikön päällikkö Pauliina Smolander puh Asiantuntija Ritva Kastinen puh Tarkastaja Mika Honkanen puh Tarkastaja Ulla Piironen puh Asiantuntija Mari Voutilainen puh Tarkasta Ulla Korpela-Saukkonen puh Tarkastaja Kristiina Leinonen puh Hallintovastaava Asta Hirvonen puh , CULTrips-kylämatkailuhanke Projektipäällikkö Esko Lehto puh Maakaista.fi POHJOIS-KARJALAN MAASEUTUVIESTINTÄ 2013 Julkaisija: Painosmäärä: Maakaista.fi-hanke Painopaikka: PunaMusta, Joensuu Joensuun kyläisännöitsijä Erkki Martikainen puh , Pohjois-Karjalan Kylä ry Kyläasiamies Tuomo Eronen puh , ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Tämän lehden tekijät: Siiri Riikonen, Tanja Airaksinen, Reeta Rönkkö, Suvi Kaljunen, Harri Laukkanen, Pekka Tahvanainen ja Mari Voutilainen Tiedottaja: Mari Voutilainen, puh , Web-Designer: Siiri Riikonen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut Nurmes, Lieksa, Valtimo Joensuun seudun maaseutupalvelut Joensuu, Liperi, Kontiolahti, Juuka, Ilomantsi, Polvijärvi, Outokumpu Keski-Karjalan maaseutupalvelut Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi Maakaista.fi on Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien ja Maaseudun sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestön sekä kaikkien maaseudusta pitävien oma tiedotuskanava. Kerromme yrittämisestä ja pienistä maaseudun ihmeistä - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja ohjelman kautta rahoitetuista kehittämishankkeista sekä yritystuista Pohjois-Karjalassa. Maakaista-hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus.