Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille"

Transkriptio

1 03/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille Euroalueen yritysten rahoituksesta aiempaa pienempi osa pankkilainoja Luodaanko velkajärjestelyllä yrittäjyyttä? Rahamarkkinoiden viitekorot polttopisteessä Miten varainsiirtoveron korotus vaikuttaa asuntomarkkinoihin?

2 Lähde: Euroopan komissio VIISI EDELLYTYSTÄ TOIMIVALLE PANKKIUNIONILLE Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Komissio teki syyskuussa ensimmäiset pankkiunionia koskevat esityksensä. Suomen finanssiala kannattaa yhteistä pankkivalvontaa mutta pitää unioniin mahdollisesti sisältyvää yhteisvastuuta erittäin ongelmallisena. joiden täyttyminen on FK:n mielestä välttämätöntä, jotta pankkiunioni olisi toimiva ja edistäisi euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta. Nämä edellytykset koskevat yhteistä sääntökirjaa, yhtenäistä kriisienhallinnan työkalupakkia, riippumatonta ja vahvoin valtaoikeuksin varustettua valvojaa, pankkien ja talletussuojajärjestelmien kunnon yhdenmukaistamista sekä omistajien, velkojien ja pankin kotimaan veronmaksajien vastuun korostamista kriisitilanteissa. Komissio esitti viime keväänä visionsa EU:n talous- ja rahaliiton syventämisestä. Sen keskeisenä osana oli pankkiunionin Pankkiunioni tarvitsee yhteisen sääntökirjan ja yhtenäiset työkalut mahdollisia kriisejä varten perustaminen. Asia oli esillä myös kesäkuun lopulla euroalueen maiden huippukokouksessa, jossa esiteltiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn työryhmän raportti ( Towards a Genuine Economic and Monetary Union ). Kokouksen päätösten seurauksena komissio teki syyskuun puolivälissä eh- Pankkiunionilla tarkoitetaan yleensä kokonaisuutta, joka koostuu dotuksen yhteisestä euroalueen pankkivalvonnasta. Ensimmäisiä ylikansallisesta pankkivalvonnasta, yhteisestä talletussuojajär- päätöksiä asiassa odotetaan vielä tämän vuoden aikana. jestelmästä sekä yhteisestä kriisienhallintatoimien rahoituksesta. Viimeksi mainitut voivat olla kansallisten rahastojen muo- Finanssialan Keskusliitto (FK) julkisti syyskuun alussa oman dostamia kokonaisuuksia tai puhtaasti ylikansallisia järjestelyjä. kannanottonsa pankkiunionista. Siinä esitettiin viisi edellytystä, Finanssialan Keskusliitto (FK) pitää yhteistä eurooppalaista 2

3 pankkivalvontaa perusteltuna mutta näkee pankkiunionin mahdolliset yhteisvastuuelementit erittäin ongelmallisina. Yhteiset säännöt ovat FK:n mielestä välttämätön edellytys toimivalle pankkiunionille. Pankkien valvonnan pitää unionissa perustua kaikkia koskevaan sääntökirjaan ( single rule book ). Vain tällä tavoin eurooppalainen pankkivalvoja kykenee toimimaan tehokkaasti ja tasapuolisesti. Samalla yhteinen sääntökirja osaltaan takaa, että kilpailutilanne on kaikkien pankkien kannalta reilu. EU:ssa ollaan parhaillaan viimeistelemässä pankkien uusia vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännöksiä (ns. Basel III). Niihin ollaan sisällyttämässä monia kansallisesti harkinnanvaraisia asioita. Jotta yhtenäinen sääntökirja toteutuisi, tulisi uusien säännösten olla mahdollisimman yhdenmukaisia kaikissa EU-maissa. Eurooppalainen pankkivalvontaviranomainen tarvitsee yhteisen sääntökirjan ohella myös yhtenäiset menettelytavat, joiden avulla vaikeuksiin joutuneet pankit elvytetään, järjestellään uudelleen tai ajetaan hallitusti alas. Ongelmiin joutuneita pankkeja tulee kohdella kaikissa maissa samalla tavoin. Komissio teki kesäkuun alussa esityksen pankkien kriisienhallintadirektiivistä. Se sisältää mm. ehdotukset siitä, miten vaikeuksiin joutuneiden pankkien tilanteeseen puututaan ja miten velkojien vastuuta lisätään (ns. bail-in). Komission esitys sisältää kuitenkin paljon kansallisesti harkinnanvaraisia asioita: nämä liittyvät esimerkiksi siihen, missä vaiheessa viranomainen voi puuttua pankin toimintaan ja miten erilaisia velkojia kohdellaan. Tämänkaltaiset kansalliset poikkeamat eivät voi FK:n mielestä olla mahdollisia pankkiunionissa. Eurooppalaisen pankkivalvojan tulee olla täysin itsenäinen Jotta yhteinen sääntökirja ja yhtenäiset kriisienhallintatoimet toteutuisivat myös käytännössä, eurooppalaisen pankkivalvontaviranomaisen tulee olla toiminnassaan täysin itsenäinen ja hyvin ammattitaitoinen. Sama koskee kriisienhallinnasta vastaavaa tahoa, mikäli se on eri kuin pankkivalvoja. Erityisesti kriisitilanteissa vaaditaan viranomaisilta vahvaa riippumattomuutta: suurten jäsenmaiden suuria pankkeja tulee kohdella samalla tavalla kuin pienten maiden pankkeja. Minkä tahansa horjuvan pankin toiminta on tarvittaessa voitava ajaa alas. Reilun kilpailun näkökulmasta on lisäksi tärkeää, että uudella viranomaisella on valtuudet valvoa euroalueen pankkien ohella kaikkia EU:n alueella toimivia pankkeja. Komissio on ehdottanut, että Euroopan keskuspankki (EKP) vastaisi euroalueen yhteisestä pankkivalvonnasta. Tämä on kannatettava ratkaisu. EKP:llä on oltava riittävät resurssit valvonnan hoitamiseen, ja lisäksi valvontatehtävien ja EKP:n rahapoliittisten tehtävien hoitamisen on pysyttävä tiukasti erillään toisistaan. Yhteisvastuu vasta viimekätinen vaihtoehto Yhteisen pankkivalvonnan ohella pankkiunioniin kaavaillaan elementtejä, jotka perustuvat yhteisvastuuseen. Näitä ovat yhteinen talletussuojajärjestelmä sekä kriisienhallinnan rahoitus. Tällaiset yhteisvastuuelementit ovat aina hyvin ongelmallisia, koska niihin liittyy väistämättä moraalikato-ongelmia. Erityisen ongelmallisia ne ovat nykytilanteessa, jossa eri maiden pankkien ja esimerkiksi talletussuojarahastojen tilanteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. FK katsoo, että eri maiden pankkisektorit ja talletussuojajärjestelmät olisi hoidettava yhdenmukaiseen kuntoon, ennen kuin voidaan alkaa edes keskustella yhteisvastuun lisäämisestä. Kuntoon laittamisen tulisi tapahtua pankkien omistajien ja kotimaiden toimesta. Tarvittaessa pankkijärjestelmien rakenteita on uudistettava kovalla kädellä. Vaikka kaikki pankit ja talletussuojajärjestelmät olisi saatettu unionia perustettaessa samalle viivalle, on varauduttava siihen, että yhteisestä pankkivalvonnasta huolimatta jokin maa tai pankki voi pyrkiä hyödyntämään yhteisvastuun elementtejä omaksi edukseen. Moraalikato-ongelman pienentämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että pankkien omistajien ja velkojien vastuut määritellään tarkoin kriisienhallintaa koskevissa säännöksissä ja että näitä säännöksiä myös sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että kriisienhallinnan kustannukset mikäli pankin omistajien ja velkojien vastuut eivät niitä täysimääräisesti kata hoidetaan ensisijaisesti pankin kotimaan talletussuoja- ja kriisirahastojen varoilla sekä tarvittaessa kyseisen maan veronmaksajien panostuksella. Yhteisvastuu pitää nähdä vasta viimekätisenä vaihtoehtona. Pankkiunioni ei ole ratkaisu nykyiseen kriisiin Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on toisinaan esitetty, että pankkiunioni auttaisi merkittävästi nykyisen kriisin ratkaisemisessa. Kuten edellä olevasta käy ilmi, eurooppalaisen pankkiunionin rakentaminen jos sellaisesta päätetään on pitkän aikavälin projekti. Unioni on syytä valmistella huolella, ja sen vaikutukset pankkeihin ja kansantalouteen on arvioitava tarkkaan. Yksistään unionin edellyttämän lainsäädännön laatiminen vie helposti vuosia, kuten käynnissä olevat finanssialan sääntelyhankkeet osoittavat. Onkin selvää, että pankkiunioni ei ole ratkaisu nykyiseen kriisiin, vaan sen vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, ehkä ensi vuosikymmenellä. 3

4 EUROALUEEN YRITYSTEN RAHOITUKSESTA AIEMPAA PIENEMPI OSA PANKKILAINOJA Analyytikko Elina Salminen Luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat ovat supistuneet euroalueella velkakriisin pitkittymisen seurauksena. Suomessa yritysrahoitus toimii kuitenkin edelleen SUHTEELLISEN hyvin ja lainat ovat keskimäärin edullisia. Pankeilla ja muilla luottolaitoksilla on perinteisesti ollut keskeinen rooli eurooppalaisten yritysten rahoituksessa. Euroalueen velkakriisin pitkittymisen seurauksena luottolaitosten myöntämät lainat yrityksille ovat kuitenkin euroalueella vähentyneet. Luottojen tarjonta on joissain maissa kiristynyt, kun pankkien oma varainhankinta on kallistunut ja vaikeutunut. Myös luotonkysyntä on heikentynyt, kun yritykset ovat talouden epävarmuuden vuoksi varovaisia investoimaan tai palkkaamaan uutta työvoimaa. Euroalueella toimivat yritykset turvautuvatkin entistä enemmän muihin rahoitusmuotoihin kuin pankkilainoihin (kuvio 1.). usein ole mahdollisuutta laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja. Tilanne euroalueen sisällä on hyvin erilainen eri maissa. Useissa euroalueen maissa pankkien luotonanto yrityksille on supistunut voimakkaasti. Etenkin kriisimaissa, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa, luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat ovat selvästi vähentyneet. Sen sijaan Suomessa, Saksassa ja Hollannissa pankkilainojen osuus yritysten uudessa rahoituksessa oli nettomääräisesti suurempi kuin velkakirjamuotoisen rahoituksen vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomessa yritysrahoitus on edelleen kasvanut Suomessa luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat kasvavat tällä hetkellä noin 8 prosentin vuosivauhtia 1, kun taas euroalueella kasvuvauhti on jatkuvasti hidastunut ja kääntynyt jopa negatiiviseksi kesän aikana. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla euroalueen yritykset hankkivat nettomääräisesti suurimman osan uudesta rahoituksestaan suoraan velkakirjamarkkinoilta (64 Mrd. EUR), kun taas pankkilainojen takaisinmaksu oli hieman suurempaa kuin uusien lainojen nostot (-8 Mrd. EUR). Etenkin suuret, hyvän luottoluokituksen omaavat yritykset saavat tällä hetkellä hyvin edullisesti rahoitusta velkakirjamarkkinoilta, kun velkakirjasijoittajilla on pulaa hyvistä sijoituskohteista. Pk-yritysten rahoitus on kuitenkin huomattavasti riippuvaisempi pankkirahoituksesta, koska niillä ei Suomen Yrittäjien uusimman pk-yritysbarometrin 2 mukaan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kriisiherkkyyteen nähden yritysrahoitus on jatkunut Suomessa melko vakaana. Myös rahoituksen pankkikeskeisyys on säilynyt lähes ennallaan: 76 prosentilla vastaajayrityksistä oli pankkilainaa. Suomessa pankkien vahva vakavaraisuus ja toimiva varainhankinta tukevat luotonantokykyä ja sitä kautta reaalitalouden kehitystä. Lisäksi pankkilainat ovat yrityksille Suomessa keskimäärin edullisia, vaikka marginaaleja onkin kiristyvän sääntelyn takia hiukan nostettu. Yrityksille myönnettyjen uusien pienten pankkilainojen (enintään EUR) keskikorko oli heinäkuussa Suomessa 3,04 %, kun se euroalueella oli 4,85 %. Useissa Etelä-Euroopan maissa luottolaitosten yrityksille myöntämien pienten lainojen keskikorot ovat jopa 6-8 %. Kiristyvän sääntelyn 3 pelätään entisestään vaikeuttavan eurooppalaisten pankkien luotonantoa yrityksille. Pankkien luotonantokyvyn turvaaminen olisi kuitenkin hyvin tärkeää Euroopassa, missä etenkin pk-yritykset ovat riippuvaisia pankkilainoista. Rahoituksen saatavuus investoinneille on edellytys talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Kuvio 1. Euroalueen yritysten hankkima nettomääräinen rahoitus vuosittain 1 Lähde: Suomen Pankki 2 Pk-yritysbarometri syksy 2012 (julkaistu ) 3 Basel III/CRD IV 4

5 Luodaanko velkajärjestelyllä yrittäjyyttä? Johtaja Helena Laine VELALLISEN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALLE LUOTU VELKAJÄRJESTELY ON JÄLLEEN AJANKOH- TAINEN. HALUTESSAAN TUKEA KANNUSTAVAA YRITYSILMAPIIRIÄ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERI JYRI HÄKÄMIES ON EHDOTTANUT, ETTÄ MAKSUOH- JELMAN KESTOA LYHENNETTÄISIIN NYKYISESTÄ KOLMESTA VUODESTA ESIMERKIKSI KAHTEEN VUO- TEEN. LIIKETOIMINNASSAAN EPÄONNISTUNEEN YRITTÄJÄN KOLMIVUOTISTA MAKSUOHJELMAA on VERRATTU JOPA VANKILATUOMIOON, JOKA ESTÄÄ UUDEN YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMISEN. ON LISÄKSI ESITETTY, ETTEI MUUTOS VAHINGOTTAISI VELKOJIEN ETUA. 1 Yrittäjyyteen rohkaiseminen ja myönteisen yritysilmapiirin luominen on tärkeää. Keinoja on kuitenkin harkittava tarkkaan. Finanssialan näkemyksen mukaan velkajärjestelyn yhteydessä vahvistettavan maksuohjelman lyhentäminen ei hyvästä tarkoituksesta huolimatta parantaisi yrittäjien asemaa. Nyt olisi maltettava odottaa vireillä olevan velkajärjestelyn uudistamistyön toista vaihetta, joka on parhaillaan oikeusministeriön arvioitavana. Maksuohjelman kestolla on laajempaa merkitystä Ns. henkilökohtaista konkurssia selvitettäessä vuonna 2004 todettiin, että talouden kannalta ratkaisevan tärkeän luottojärjestelmän toimivuus ja tehokkuus edellyttävät velkojien oikeuksien riittävää turvaamista. 2 Maksuohjelman lyhentäminen voisi olla heikentämässä yritystoiminnan edellytyksiä. Aloittavien yrittäjien rahoituksen saatavuus vaikeutuisi. Henkilökohtaisen takauksen vakuusarvo heikkenisi entisestään. Yhä useammin velkojien tulisi vaatia veloille reaalivakuuksia, joita aloittavalla yrittäjällä ei aina ole. Velkojan luottoriskin kasvaessa syntyy myös kustannuspaineita. Pankkien tiukentuvat vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset kaventavat niiden mahdollisuuksia rahoittaa asiakkaitaan. Muutoksen seurauksena yrittäjiltä voitaisiin ryhtyä vaatimaan nykyistä laajemmin myös etukäteisvakuuksia tai käteissuorituksia esimerkiksi tavarantoimituksissa. Yrittäjävelallisen asemaa tulisi parantaa sellaisin kohdennetuin toimin, jotka eivät heikennä yleisesti velkojien maksunsaantia. Halutaanko esimerkiksi yksityisvelkojille, kuten takaajille tai vahingonkorvaukseen oikeutetuille yksityishenkilöille tulevia kertymiä myös pienentää? Maksuohjelman kestoa on juuri lyhennetty, joten seuraavaksi tulee arvioida työryhmän muita ehdotuksia, joilla voidaan parantaa myös yrittäjien asemaa. Lyhyt maksuohjelma on suomalainen erikoisuus Asiansa moitteettomasti hoitanut yrittäjä voi tällä hetkellä saada yritystoiminnan päättymisen jälkeen velkajärjestelyn, jossa maksuohjelman pituus on kolme vuotta. Maksuohjelman normaalikesto lyheni vuonna 2010 viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Ohjelma kestää edelleen viisi vuotta tilanteessa, jossa velallisen moitittava menettely muodostaa esteen velkajärjestelylle, mutta painavat syyt puoltavat järjestelyn myöntämistä. Jos velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa ja jos maksukyky ei myöskään ohjelman aikana parane, velallisen maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan niin ikään viiden vuoden kuluttua. Ohjelman kolmen vuoden kesto on eurooppalaisittain poikkeuksellisen lyhyt. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja myös muissa Pohjoismaissa kesto on vähintään viisi vuotta, joskin Tanskassa yrittäjien ohjelma kestää vain kolme vuotta. Iso-Britanniassa veloista voi vapautua vuoden kuluttua konkurssin alkamisesta, paitsi jos oikeus määrää velalliselle kolmivuotisen maksuohjelman. 1 Esimerkiksi Kauppalehti , s. A 6-7 ja Kauppalehti , s. A 7. 2 Pauliine Koskelo: Henkilökohtainen velkavastuu ja insolvenssimenettelyt, Oikeusministeriö, Lausuntoja ja selvityksiä 2004:16. Ks. myös samasta aihepiiristä Jussi Kuittinen - Jussi Nikkinen - Petri Sahlström: Velkavastuusta vapautuminen - vaikutukset rahoitusmarkkinoilla, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Julkaisuja 13/

6 Maksuohjelman pituudella on ratkaiseva merkitys velkojille tulevien kertymien kannalta. Vaikka nykyjärjestelmällä velkojille ei kerrykään paljon suorituksia, niiden merkitystä ei tule aliarvioida. parantavia ehdotuksia. Velkajärjestelyn saanut velallinen voisi esimerkiksi jatkaa samaakin yritystoimintaa, mikä ei nykyisin ole mahdollista. Maksuohjelman lyhentämisen tavoitteena oli uusi alku konkurssiyrittäjille Tarvitaan muutakin kuin velkojen järjestely Maksuohjelman lyhentämisen taustalla oli hallituksen vuonna 2009 ns. politiikkariihessä tekemä linjaus velkajärjestelyn kehittämisestä siten, että konkurssiin joutuneet yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden. Uudistus valmisteltiin oikeusministeriön vuonna 2009 asettamassa velkajärjestelytyöryhmässä, jonka toisen vaiheen ehdotukset maaliskuulta 2011 ovat oikeusministeriön arvioitavina. Työryhmän lähtöajatuksena oli, että vaikka maksuohjelman kestoa ensivaiheessa lyhennettiin, jatkotyössä pyrittiin siihen, ettei velkojien suorituskertymä pienentyisi. Keinoja kompensoida haittavaikutuksia velkojille haettiin esimerkiksi velallista kannustavilla elementeillä. Työryhmä teki myös yrittäjän asemaa Yrityksen perustamista harkittaessa velkajärjestelyn maksuohjelman pituus ei varmasti ole ratkaiseva asia. Kyse on paljon muusta. Eräänä uutena ajatuksena on, että maksuohjelmaan liittyisi aina taloudellista ohjausta ja tukea velalliselle, jotta hänen taloudenhallintaansa saataisiin kohennettua. Myös yrittäjille tulisi olla tarjolla vastaavia palveluja. Pelkkä velkojen leikkaaminen ei näytä toimivan. Pysähdyttävänä voidaan pitää tietoa, että velkajärjestelyyn hakeutuvista 7-10 % on jo saanut aiemmin velkajärjestelyn. 3 Lähtökohtahan on, että järjestelyn voi saada vain kerran. On syytä harkita tarkkaan, missä vaiheessa tämän mahdollisuuden käyttää. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki lokakuussa 2010 kyselytutkimuksen talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille. 4 Sen mukaan: Asiakkailla oli velkaa keskimäärin euroa ja velkasuhteita 15 kpl. Asiakkaiden velat olivat pääosin kuluttajaluottoja, vippejä ja maksamattomia laskuja. Yritysvelallisten osuus on 2000-luvulla pudonnut puoleen eli 30 prosentista 15 prosenttiin. Lamavelallisten osuus asiakaskunnasta oli enää pieni (7 %). Velallisen maksuvara (tulot miinus menot) oli keskimäärin 208 euroa kuukaudessa. Kolmasosalle ei jäänyt maksuvaraa lainkaan. Niillä henkilöillä, joilla oli maksuvaraa, mediaaniksi muodostui 370 euroa kuukaudessa. Edellisten tietojen perusteella: Nollaohjelmat pois lukien kolmivuotisella ohjelmalla kokonaiskertymä on keskimäärin euroa. Jos ohjelma kestää viisi vuotta, kokonaiskertymäksi muodostuu euroa. Lisäksi joka kolmas kaikista velkajärjestelyvelallisista maksaa lisäsuorituksia parantuneen maksukyvyn johdosta 5 3 Elisa Valkama: Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 18/ Elisa Valkama: Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 Velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 18/ Elisa Valkama: Velaton uusi alku? Velallisten selviytyminen velkajärjestelystä ja tilanne sen jälkeen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 22/

7 RAHAMARKKINOIDEN VIITEKOROT POLTTOPISTEESSÄ Lauri Mikkola, avustava analyytikko Veli-Matti Mattila, pääekonomisti Viimeaikainen keskustelu libor-viitekorkojen peukalointiyrityksistä on herättänyt kysymyksiä myös euroalueen vastaavien viitekorkojen, euriborien, luotettavuudesta. Euriborien peukalointi on huomattavasti liboreita vaikeampaa, koska euriborit lasketaan suuren pankkijoukon antamien korkonoteerausten perusteella. Lisäksi noteerauksien antamista valvotaan, ja ne ovat julkista tietoa. Eri pankkien antamien noteerausten erot ovat kasvaneet euroalueen kriisin myötä, mutta suomalaisten pankkien antamat noteeraukset ovat olleet hyvin lähellä toteutuneita korkoja. Rahamarkkinoiden viitekorot ovat pankkien antamien korkonoteerausten perusteella laskettavia lyhytaikaisia korkoja, joihin esimerkiksi pankkilainojen korot usein sidotaan. Lisäksi niitä käytetään laaja-alaisesti erilaisten rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa. Viime aikoina on keskusteltu ennen kaikkea Lontoossa noteerattavien libor-korkojen (London Interbank Offered Rate) peukalointiyrityksistä. Brittiläinen Barclays-pankki tuomittiin kesällä 2012 mittaviin sakkoihin väärinkäytöksistä, joihin sen todettiin syyllistyneen vuosina libor-korkojen noteeraamisessa. Myös eräitä muita suuria pankkeja tutkitaan osallisuudesta liborviitekorkojen peukalointiyrityksiin. Libor-korot ovat keskeisessä asemassa mm. Ison-Britannian ja Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla, kun taas euroalueella viitekorkoina käytetään yleensä euribor-korkoja (Euro Interbank Offered Rate). Komissio selvittää parhaillaan, liittyykö euribor-korkoihin vastaavanlaisia väärinkäytöksiä kuin libor-korkoihin. Kuva 1. Pankkien antamien 1, 3 ja 12 kuukauden euriborkorkonoteerausten keskihajonnat Kuva 2. Eri maiden pankkien antamien noteerauksien keskimääräinen poikkeama toteutuneista 1, 3 ja 12 kuukauden euribor-koroista ajalla

8 Euriborit eroavat libor-koroista Euribor-korot poikkeavat eräiltä osin olennaisesti libor-koroista, mikä pienentää väärinkäytösten mahdollisuutta. Euribor-korot lasketaan päivittäin 44 pankin antamista noteerauksista. Pankkien määrä on tuntuvasti suurempi kuin libor-korkojen laskennassa. Pankkien antamat euribor-noteeraukset kertovat, millä hinnalla ne arvioivat hyvien pankkien ( prime bank ) olevan valmiita antamaan euroalueella vakuudetonta euromääräistä luottoa toisilleen määräajaksi ( the best price between best banks ). Ne eivät siis kuvaa pankkien oman varainhankinnan hintaa, kuten libor-noteeraukset. Euribor-korot lasketaan karsitun keskiarvon periaatteella siten, että korkeimmat ja matalimmat noteeraukset jätetään pois (15 % molemmista). Suomesta euribor-korkojen laskentaan osallistuvat Nordea Pankki Suomi sekä Pohjola Pankki. Euribor-korkojen laadintaa hallinnoi Euribor-EBF, joka on Euroopan pankkiyhdistyksen (European Banking Federation, EBF) sisarjärjestö. Sen asettamat menettelytapasäännöt (Code of Conduct) ohjaavat noteerauksia antavien pankkien toimintaa. Euribor-EBF myös seuraa pankkien antamia noteerauksia ja valvoo niiden muodostamista. Kaikkien pankkien antamat noteeraukset ovat julkista tietoa, ja ne ovat nähtävillä euribor-ebf:n internet-sivuilla (www.euribor-ebf.eu). Kriisi on tuonut eroja pankkien antamiin noteerauksiin Pankkien antamien euribor-noteerausten hajonta (mitattuna sekä kaikkien noteerausten keskihajonnalla että korkeimman ja matalimman noteerauksen erona) oli hyvin pientä syksyyn 2007 asti. Euroalueen rahoitusmarkkinat toimivat tuolloin häiriöttömästi, ja pankkien näkemykset pankkien välisen luotonannon hinnasta eri maturiteeteissa olivat hyvin yhdenmukaiset. Markkinoiden häiriötilan synnyn myötä noteerausten vaihteluväli alkoi kuitenkin kasvaa syksyllä Vuotta myöhemmin - Lehman Brothersin konkurssin jälkeen - noteeraukset erkanivat toisistaan voimakkaasti, kun markkinoiden toimintaongelmat kärjistyivät. Noteerausten hajonta väheni jonkin verran vuoden 2009 aikana mutta on euroalueen velkakriisin syventyessä kasvanut uudelleen (kuva 1). Hyvän luottoluokituksen omaavat pankit ovat viime kuukausina antaneet yleensä matalampia noteerauksia kuin huonon luottoluokituksen pankit. Ero näkyy myös maakohtaisissa tuloksissa: kriisimaiden pankkien antamat noteeraukset ovat yleensä olleet monien Pohjois- ja Keski-Euroopan maiden pankkien noteerauksia korkeammat (kuva 2). Tämä voi heijastaa euroalueen rahamarkkinoiden pirstoutumista ja pankkien toimintaympäristöjen suuria eroja. Erojen vuoksi pankkien käsitykset pankkien välisten markkinoiden hinnoista sekä hyvistä pankeista voivat poiketa aiempaa enemmän toisistaan. Nordea Pankki Suomi on ollut mukana euribor-korkojen noteeraamisessa alusta alkaen. Pohjola Pankki liittyi mukaan tammikuussa Suomalaispankkien antamien noteerauksien poikkeama toteutuneista euribor-koroista on ollut hyvin pieni: ne ovat siten kyenneet hyvin arvioimaan sitä, millä korolla hyvät pankit ovat keskimäärin olleet valmiita luotottamaan toisiaan euroalueella. Suomalaisten pankkien asema turvasatamina useiden muiden pohjoismaisten pankkien ohella on antanut niille hyvän tietopohjan noteerausten laatimiselle, sillä pankeille on ollut runsaasti tarjolla rahoitusta muilta pankeilta. Miten varainsiirtoveron korotus vaikuttaa asuntomarkkinoihin? Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Asuntokauppaan liittyvä varainsiirtoverotus kiristyy ensi vuoden alussa kahdella tapaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Lisäksi veropohjaa laajennetaan koskemaan myös yhtiölainaosuuksia. asuntojen hinnat ovat meillä jo nyt korkeat. Lisäksi kotitalouksien asumiskustannukset ovat voimakkaassa nousussa. Näihin vaikuttavat erityisesti energian ja veden hinnan nousu, kiinteistöverojen korotukset sekä kiinteistönhuoltomenojen ja asuntojen peruskorjausten kasvu. Ensi vuonna jatketaan myös asuntolainojen korkovähennyksen rajaamista, jolloin asuntolainan koroista enää 80 prosenttia on vähennyskelpoisia. Varainsiirtoverotuksen kiristymisen myötä asuntojen tosiasiallinen hintataso eli kotitalouksien asunnosta maksama hinta nousee. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa Veronalaiseen kauppahintaan luetaan mukaan jatkossa myös yhtiölainaosuudet, mikä tulee nostamaan asunnonostajan kustannuksia uusissa kohteissa. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, 8

9 että asunto-osakkeen ostaja maksaa jatkossa varainsiirtoveron asunnon velattomasta hinnasta pelkän myyntihinnan sijaan. Veropohjan laajeneminen vaikuttaa erityisesti rakenteilla olevien ja juuri valmistuneiden asuntokohteiden kauppaan ja saattaa hidastaa sitä erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa yhtiölainaosuudet ovat uusissa kohteissa usein suuria. Mikäli omistusasuntomarkkinoiden toiminta heikkenee veronkiristysten myötä, sillä voi olla vaikutusta kotitalouksien asuinmuodon valintaan. Tällöin vuokra-asumisen suosio voi lisääntyä, mikä saattaa nostaa yleistä vuokratasoa tilanteessa, jossa vuokra-asuntojen tarjontaa ei ole riittävästi. Asuntomarkkinoiden toiminnan heikkeneminen haittaisi myös työvoiman alueellista liikkuvuutta ja sitä kautta koko talouden kehitystä. Varainsiirtoveron muutoksen vaikutukset kiinteistösijoittamiseen Luottolaitoksilla ja vakuutusyhtiöillä on tyypillisesti merkittävää kiinteistösijoitusomaisuutta. Varainsiirtoverotuksen muutoksen myötä säännöksen soveltamisen piiriin kuuluvat jatkossa myös kiinteistösijoitusyhtiöt. Varainsiirtoveron korotus nostaa kiinteistösijoittamisen investointikustannuksia ja laskee sijoitusomaisuuden tuottoprosenttia. Varainsiirtoveron korotus voi saada aikaan asuntokauppojen määrissä ja hinnoissa heiluntaa vuoden vaihteen molemmin puolin. Tilanteessa, jossa sopiva asunto on löytynyt ja mietitään, tehdäänkö kauppa tämän vuoden joulukuussa vai tammikuussa, voi varainsiirtoveron muutoksella olla vaikutusta kaupan tekohetkeen. Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteenvetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: Suomea koskevat uusimmat talousennusteet Laatija Bkt, muutos-% Yksityinen kulutus, muutos-% Vienti, muutos-% Investoinnit, muutos-% Kuluttajahintainflaatio*, % Julkaisupvm Työttömyysaste, % Sampo Pankki ,0 1,0 1,5 1,0-2,0 1,5-1,0 1,5 2,9 2,6 7,7 7,9 Handelsbanken ,0 2,0 2,8 1,7 1,5 2,2 1,1 5,0 7,0-1,7 2,0 3,9 2,8 2,6 2,4 7,6 7,6 7,4 Nordea ,8 1,2 2,8 2,2 1,3 2,0-1,7 2,6 7,1-3,2 0,6 3,8 3,0 2,5 2,3 7,7 8,0 7,9 OP-Pohjola -ryhmä ,7 1,4 1,9 1,5-0,8 2,2-2,4 1,4 2,9 2,7 7,6 7,5 Tapiola Pankki ,5 0,5 1,5 0,5-2,0 4,0-5,0-1,0 2,7 1,5 8,5 9,0 POP Pankki -ryhmä ,4 1,7 1,0 1,4-1,0 4,6-3,8 1,1 2,7 2,4 7,8 7,9 Aktia ,3 1,5 2,8 2,6 8,0 7,8 Etla ,5 1,0 2,2 1,1 0,6 1,3-1,1 2,7 4,1-1,5-1,3 4,1 2,9 2,9 1,8 7,7 8,0 7,7 PTT ,4 0,8 1,0 0,8-2,0 4,0-3,4 0,7 2,8 2,1 7,5 7,9 VM ,0 1,0 2,0 1,7 1,1 1,6-0,3 2,5 4,8-0,5-0,2 3,1 2,6 2,4 2,3 7,6 8,1 7,9 PT ,4 2,0 1,7 0,8 1,2 4,8-2,3 3,1 3,0 2,8 7,6 7,6 Suomen Pankki ,5 1,2 1,6 1,4 1,3 1,6 2,2 5,1 5,2 2,9 2,1 1,7 7,7 7,6 7,5 Euroopan komissio ,8 1,6 1,7 1,0 1,9 4,8-1,2 2,8 2,7 2,1 7,9 7,8 OECD ,9 2,0 1,7 1,9 0,5 3,3 0,6 1,6 3,2 2,4 8,0 7,7 IMF ,5 1,8 2,9 2,1 7,7 7,8 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Päivitys

10 Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa turvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan palveluksessa toimii noin työntekijää. työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaali- Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Finanssialan Keskusliitto (FK)

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu -

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2017

PANKKIBAROMETRI I/2017 PANKKIBAROMETRI I/2017 15.3.2017 1 Pankkibarometri I/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/2015 21.5.2015 Julkinen 1 Vakausarviota uudistettu Julkaisu Suomen Pankin uudella Euro & talous -sivustolla Koostuu pääkirjoituksesta,

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi 1 SUOMESSA PANKKISEKTORIN LAINANANTOKYKY TUKEE TALOUSKASVUA Yrityksille myönnetyt lainat Suomessa

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 19.4.2017 Mikä on lainakatto? Lainakatto eli enimmäisluototussuhde kertoo, miten paljon asuntolainaa pankki saa myöntää suhteessa vakuuksien käypään

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Kuopion alueen kauppakamari ja Itä-Suomen hallinto-oikeus 21.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Maailmantalouden tila ja

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2017

PANKKIBAROMETRI II/2017 PANKKIBAROMETRI II/2017 13.6.2017 1 Pankkibarometri II/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 7 2 Pankkibarometri II/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti 4.12.29 Suomalaiset pankit kestävät hyvin kansainvälisessä vertailussa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Haasteelliset pankkimarkkinat 2 Yhteiset pohjoismaiset pankit

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Haasteet Fuusio kulttuurierot tärkein resurssi asiantuntijat > tärkeää,

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne

Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu 23.12.2015 Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne Kuluvana syksynä rahoitusmarkkinat ovat seuranneet huolestuneina

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009)

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009) HELSINGIN HOVIOIKEUS PL 76, Ratamestarintie 9 00521 Helsinki Puhelin 0103640500, palvelunumero 010086305 Telefax 0103640512 kirjaamo Säh köpostiosoite helsin ki.ho@oikeus.fi 20.1.2010 Oikeusministeriölle

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010 Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet Jukka Juntunen Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen Ostokohteen vakuuttaminen

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot