Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille"

Transkriptio

1 03/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille Euroalueen yritysten rahoituksesta aiempaa pienempi osa pankkilainoja Luodaanko velkajärjestelyllä yrittäjyyttä? Rahamarkkinoiden viitekorot polttopisteessä Miten varainsiirtoveron korotus vaikuttaa asuntomarkkinoihin?

2 Lähde: Euroopan komissio VIISI EDELLYTYSTÄ TOIMIVALLE PANKKIUNIONILLE Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Komissio teki syyskuussa ensimmäiset pankkiunionia koskevat esityksensä. Suomen finanssiala kannattaa yhteistä pankkivalvontaa mutta pitää unioniin mahdollisesti sisältyvää yhteisvastuuta erittäin ongelmallisena. joiden täyttyminen on FK:n mielestä välttämätöntä, jotta pankkiunioni olisi toimiva ja edistäisi euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta. Nämä edellytykset koskevat yhteistä sääntökirjaa, yhtenäistä kriisienhallinnan työkalupakkia, riippumatonta ja vahvoin valtaoikeuksin varustettua valvojaa, pankkien ja talletussuojajärjestelmien kunnon yhdenmukaistamista sekä omistajien, velkojien ja pankin kotimaan veronmaksajien vastuun korostamista kriisitilanteissa. Komissio esitti viime keväänä visionsa EU:n talous- ja rahaliiton syventämisestä. Sen keskeisenä osana oli pankkiunionin Pankkiunioni tarvitsee yhteisen sääntökirjan ja yhtenäiset työkalut mahdollisia kriisejä varten perustaminen. Asia oli esillä myös kesäkuun lopulla euroalueen maiden huippukokouksessa, jossa esiteltiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn työryhmän raportti ( Towards a Genuine Economic and Monetary Union ). Kokouksen päätösten seurauksena komissio teki syyskuun puolivälissä eh- Pankkiunionilla tarkoitetaan yleensä kokonaisuutta, joka koostuu dotuksen yhteisestä euroalueen pankkivalvonnasta. Ensimmäisiä ylikansallisesta pankkivalvonnasta, yhteisestä talletussuojajär- päätöksiä asiassa odotetaan vielä tämän vuoden aikana. jestelmästä sekä yhteisestä kriisienhallintatoimien rahoituksesta. Viimeksi mainitut voivat olla kansallisten rahastojen muo- Finanssialan Keskusliitto (FK) julkisti syyskuun alussa oman dostamia kokonaisuuksia tai puhtaasti ylikansallisia järjestelyjä. kannanottonsa pankkiunionista. Siinä esitettiin viisi edellytystä, Finanssialan Keskusliitto (FK) pitää yhteistä eurooppalaista 2

3 pankkivalvontaa perusteltuna mutta näkee pankkiunionin mahdolliset yhteisvastuuelementit erittäin ongelmallisina. Yhteiset säännöt ovat FK:n mielestä välttämätön edellytys toimivalle pankkiunionille. Pankkien valvonnan pitää unionissa perustua kaikkia koskevaan sääntökirjaan ( single rule book ). Vain tällä tavoin eurooppalainen pankkivalvoja kykenee toimimaan tehokkaasti ja tasapuolisesti. Samalla yhteinen sääntökirja osaltaan takaa, että kilpailutilanne on kaikkien pankkien kannalta reilu. EU:ssa ollaan parhaillaan viimeistelemässä pankkien uusia vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännöksiä (ns. Basel III). Niihin ollaan sisällyttämässä monia kansallisesti harkinnanvaraisia asioita. Jotta yhtenäinen sääntökirja toteutuisi, tulisi uusien säännösten olla mahdollisimman yhdenmukaisia kaikissa EU-maissa. Eurooppalainen pankkivalvontaviranomainen tarvitsee yhteisen sääntökirjan ohella myös yhtenäiset menettelytavat, joiden avulla vaikeuksiin joutuneet pankit elvytetään, järjestellään uudelleen tai ajetaan hallitusti alas. Ongelmiin joutuneita pankkeja tulee kohdella kaikissa maissa samalla tavoin. Komissio teki kesäkuun alussa esityksen pankkien kriisienhallintadirektiivistä. Se sisältää mm. ehdotukset siitä, miten vaikeuksiin joutuneiden pankkien tilanteeseen puututaan ja miten velkojien vastuuta lisätään (ns. bail-in). Komission esitys sisältää kuitenkin paljon kansallisesti harkinnanvaraisia asioita: nämä liittyvät esimerkiksi siihen, missä vaiheessa viranomainen voi puuttua pankin toimintaan ja miten erilaisia velkojia kohdellaan. Tämänkaltaiset kansalliset poikkeamat eivät voi FK:n mielestä olla mahdollisia pankkiunionissa. Eurooppalaisen pankkivalvojan tulee olla täysin itsenäinen Jotta yhteinen sääntökirja ja yhtenäiset kriisienhallintatoimet toteutuisivat myös käytännössä, eurooppalaisen pankkivalvontaviranomaisen tulee olla toiminnassaan täysin itsenäinen ja hyvin ammattitaitoinen. Sama koskee kriisienhallinnasta vastaavaa tahoa, mikäli se on eri kuin pankkivalvoja. Erityisesti kriisitilanteissa vaaditaan viranomaisilta vahvaa riippumattomuutta: suurten jäsenmaiden suuria pankkeja tulee kohdella samalla tavalla kuin pienten maiden pankkeja. Minkä tahansa horjuvan pankin toiminta on tarvittaessa voitava ajaa alas. Reilun kilpailun näkökulmasta on lisäksi tärkeää, että uudella viranomaisella on valtuudet valvoa euroalueen pankkien ohella kaikkia EU:n alueella toimivia pankkeja. Komissio on ehdottanut, että Euroopan keskuspankki (EKP) vastaisi euroalueen yhteisestä pankkivalvonnasta. Tämä on kannatettava ratkaisu. EKP:llä on oltava riittävät resurssit valvonnan hoitamiseen, ja lisäksi valvontatehtävien ja EKP:n rahapoliittisten tehtävien hoitamisen on pysyttävä tiukasti erillään toisistaan. Yhteisvastuu vasta viimekätinen vaihtoehto Yhteisen pankkivalvonnan ohella pankkiunioniin kaavaillaan elementtejä, jotka perustuvat yhteisvastuuseen. Näitä ovat yhteinen talletussuojajärjestelmä sekä kriisienhallinnan rahoitus. Tällaiset yhteisvastuuelementit ovat aina hyvin ongelmallisia, koska niihin liittyy väistämättä moraalikato-ongelmia. Erityisen ongelmallisia ne ovat nykytilanteessa, jossa eri maiden pankkien ja esimerkiksi talletussuojarahastojen tilanteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. FK katsoo, että eri maiden pankkisektorit ja talletussuojajärjestelmät olisi hoidettava yhdenmukaiseen kuntoon, ennen kuin voidaan alkaa edes keskustella yhteisvastuun lisäämisestä. Kuntoon laittamisen tulisi tapahtua pankkien omistajien ja kotimaiden toimesta. Tarvittaessa pankkijärjestelmien rakenteita on uudistettava kovalla kädellä. Vaikka kaikki pankit ja talletussuojajärjestelmät olisi saatettu unionia perustettaessa samalle viivalle, on varauduttava siihen, että yhteisestä pankkivalvonnasta huolimatta jokin maa tai pankki voi pyrkiä hyödyntämään yhteisvastuun elementtejä omaksi edukseen. Moraalikato-ongelman pienentämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että pankkien omistajien ja velkojien vastuut määritellään tarkoin kriisienhallintaa koskevissa säännöksissä ja että näitä säännöksiä myös sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että kriisienhallinnan kustannukset mikäli pankin omistajien ja velkojien vastuut eivät niitä täysimääräisesti kata hoidetaan ensisijaisesti pankin kotimaan talletussuoja- ja kriisirahastojen varoilla sekä tarvittaessa kyseisen maan veronmaksajien panostuksella. Yhteisvastuu pitää nähdä vasta viimekätisenä vaihtoehtona. Pankkiunioni ei ole ratkaisu nykyiseen kriisiin Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on toisinaan esitetty, että pankkiunioni auttaisi merkittävästi nykyisen kriisin ratkaisemisessa. Kuten edellä olevasta käy ilmi, eurooppalaisen pankkiunionin rakentaminen jos sellaisesta päätetään on pitkän aikavälin projekti. Unioni on syytä valmistella huolella, ja sen vaikutukset pankkeihin ja kansantalouteen on arvioitava tarkkaan. Yksistään unionin edellyttämän lainsäädännön laatiminen vie helposti vuosia, kuten käynnissä olevat finanssialan sääntelyhankkeet osoittavat. Onkin selvää, että pankkiunioni ei ole ratkaisu nykyiseen kriisiin, vaan sen vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, ehkä ensi vuosikymmenellä. 3

4 EUROALUEEN YRITYSTEN RAHOITUKSESTA AIEMPAA PIENEMPI OSA PANKKILAINOJA Analyytikko Elina Salminen Luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat ovat supistuneet euroalueella velkakriisin pitkittymisen seurauksena. Suomessa yritysrahoitus toimii kuitenkin edelleen SUHTEELLISEN hyvin ja lainat ovat keskimäärin edullisia. Pankeilla ja muilla luottolaitoksilla on perinteisesti ollut keskeinen rooli eurooppalaisten yritysten rahoituksessa. Euroalueen velkakriisin pitkittymisen seurauksena luottolaitosten myöntämät lainat yrityksille ovat kuitenkin euroalueella vähentyneet. Luottojen tarjonta on joissain maissa kiristynyt, kun pankkien oma varainhankinta on kallistunut ja vaikeutunut. Myös luotonkysyntä on heikentynyt, kun yritykset ovat talouden epävarmuuden vuoksi varovaisia investoimaan tai palkkaamaan uutta työvoimaa. Euroalueella toimivat yritykset turvautuvatkin entistä enemmän muihin rahoitusmuotoihin kuin pankkilainoihin (kuvio 1.). usein ole mahdollisuutta laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja. Tilanne euroalueen sisällä on hyvin erilainen eri maissa. Useissa euroalueen maissa pankkien luotonanto yrityksille on supistunut voimakkaasti. Etenkin kriisimaissa, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa, luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat ovat selvästi vähentyneet. Sen sijaan Suomessa, Saksassa ja Hollannissa pankkilainojen osuus yritysten uudessa rahoituksessa oli nettomääräisesti suurempi kuin velkakirjamuotoisen rahoituksen vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomessa yritysrahoitus on edelleen kasvanut Suomessa luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat kasvavat tällä hetkellä noin 8 prosentin vuosivauhtia 1, kun taas euroalueella kasvuvauhti on jatkuvasti hidastunut ja kääntynyt jopa negatiiviseksi kesän aikana. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla euroalueen yritykset hankkivat nettomääräisesti suurimman osan uudesta rahoituksestaan suoraan velkakirjamarkkinoilta (64 Mrd. EUR), kun taas pankkilainojen takaisinmaksu oli hieman suurempaa kuin uusien lainojen nostot (-8 Mrd. EUR). Etenkin suuret, hyvän luottoluokituksen omaavat yritykset saavat tällä hetkellä hyvin edullisesti rahoitusta velkakirjamarkkinoilta, kun velkakirjasijoittajilla on pulaa hyvistä sijoituskohteista. Pk-yritysten rahoitus on kuitenkin huomattavasti riippuvaisempi pankkirahoituksesta, koska niillä ei Suomen Yrittäjien uusimman pk-yritysbarometrin 2 mukaan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kriisiherkkyyteen nähden yritysrahoitus on jatkunut Suomessa melko vakaana. Myös rahoituksen pankkikeskeisyys on säilynyt lähes ennallaan: 76 prosentilla vastaajayrityksistä oli pankkilainaa. Suomessa pankkien vahva vakavaraisuus ja toimiva varainhankinta tukevat luotonantokykyä ja sitä kautta reaalitalouden kehitystä. Lisäksi pankkilainat ovat yrityksille Suomessa keskimäärin edullisia, vaikka marginaaleja onkin kiristyvän sääntelyn takia hiukan nostettu. Yrityksille myönnettyjen uusien pienten pankkilainojen (enintään EUR) keskikorko oli heinäkuussa Suomessa 3,04 %, kun se euroalueella oli 4,85 %. Useissa Etelä-Euroopan maissa luottolaitosten yrityksille myöntämien pienten lainojen keskikorot ovat jopa 6-8 %. Kiristyvän sääntelyn 3 pelätään entisestään vaikeuttavan eurooppalaisten pankkien luotonantoa yrityksille. Pankkien luotonantokyvyn turvaaminen olisi kuitenkin hyvin tärkeää Euroopassa, missä etenkin pk-yritykset ovat riippuvaisia pankkilainoista. Rahoituksen saatavuus investoinneille on edellytys talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Kuvio 1. Euroalueen yritysten hankkima nettomääräinen rahoitus vuosittain 1 Lähde: Suomen Pankki 2 Pk-yritysbarometri syksy 2012 (julkaistu ) 3 Basel III/CRD IV 4

5 Luodaanko velkajärjestelyllä yrittäjyyttä? Johtaja Helena Laine VELALLISEN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALLE LUOTU VELKAJÄRJESTELY ON JÄLLEEN AJANKOH- TAINEN. HALUTESSAAN TUKEA KANNUSTAVAA YRITYSILMAPIIRIÄ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERI JYRI HÄKÄMIES ON EHDOTTANUT, ETTÄ MAKSUOH- JELMAN KESTOA LYHENNETTÄISIIN NYKYISESTÄ KOLMESTA VUODESTA ESIMERKIKSI KAHTEEN VUO- TEEN. LIIKETOIMINNASSAAN EPÄONNISTUNEEN YRITTÄJÄN KOLMIVUOTISTA MAKSUOHJELMAA on VERRATTU JOPA VANKILATUOMIOON, JOKA ESTÄÄ UUDEN YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMISEN. ON LISÄKSI ESITETTY, ETTEI MUUTOS VAHINGOTTAISI VELKOJIEN ETUA. 1 Yrittäjyyteen rohkaiseminen ja myönteisen yritysilmapiirin luominen on tärkeää. Keinoja on kuitenkin harkittava tarkkaan. Finanssialan näkemyksen mukaan velkajärjestelyn yhteydessä vahvistettavan maksuohjelman lyhentäminen ei hyvästä tarkoituksesta huolimatta parantaisi yrittäjien asemaa. Nyt olisi maltettava odottaa vireillä olevan velkajärjestelyn uudistamistyön toista vaihetta, joka on parhaillaan oikeusministeriön arvioitavana. Maksuohjelman kestolla on laajempaa merkitystä Ns. henkilökohtaista konkurssia selvitettäessä vuonna 2004 todettiin, että talouden kannalta ratkaisevan tärkeän luottojärjestelmän toimivuus ja tehokkuus edellyttävät velkojien oikeuksien riittävää turvaamista. 2 Maksuohjelman lyhentäminen voisi olla heikentämässä yritystoiminnan edellytyksiä. Aloittavien yrittäjien rahoituksen saatavuus vaikeutuisi. Henkilökohtaisen takauksen vakuusarvo heikkenisi entisestään. Yhä useammin velkojien tulisi vaatia veloille reaalivakuuksia, joita aloittavalla yrittäjällä ei aina ole. Velkojan luottoriskin kasvaessa syntyy myös kustannuspaineita. Pankkien tiukentuvat vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset kaventavat niiden mahdollisuuksia rahoittaa asiakkaitaan. Muutoksen seurauksena yrittäjiltä voitaisiin ryhtyä vaatimaan nykyistä laajemmin myös etukäteisvakuuksia tai käteissuorituksia esimerkiksi tavarantoimituksissa. Yrittäjävelallisen asemaa tulisi parantaa sellaisin kohdennetuin toimin, jotka eivät heikennä yleisesti velkojien maksunsaantia. Halutaanko esimerkiksi yksityisvelkojille, kuten takaajille tai vahingonkorvaukseen oikeutetuille yksityishenkilöille tulevia kertymiä myös pienentää? Maksuohjelman kestoa on juuri lyhennetty, joten seuraavaksi tulee arvioida työryhmän muita ehdotuksia, joilla voidaan parantaa myös yrittäjien asemaa. Lyhyt maksuohjelma on suomalainen erikoisuus Asiansa moitteettomasti hoitanut yrittäjä voi tällä hetkellä saada yritystoiminnan päättymisen jälkeen velkajärjestelyn, jossa maksuohjelman pituus on kolme vuotta. Maksuohjelman normaalikesto lyheni vuonna 2010 viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Ohjelma kestää edelleen viisi vuotta tilanteessa, jossa velallisen moitittava menettely muodostaa esteen velkajärjestelylle, mutta painavat syyt puoltavat järjestelyn myöntämistä. Jos velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa ja jos maksukyky ei myöskään ohjelman aikana parane, velallisen maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan niin ikään viiden vuoden kuluttua. Ohjelman kolmen vuoden kesto on eurooppalaisittain poikkeuksellisen lyhyt. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja myös muissa Pohjoismaissa kesto on vähintään viisi vuotta, joskin Tanskassa yrittäjien ohjelma kestää vain kolme vuotta. Iso-Britanniassa veloista voi vapautua vuoden kuluttua konkurssin alkamisesta, paitsi jos oikeus määrää velalliselle kolmivuotisen maksuohjelman. 1 Esimerkiksi Kauppalehti , s. A 6-7 ja Kauppalehti , s. A 7. 2 Pauliine Koskelo: Henkilökohtainen velkavastuu ja insolvenssimenettelyt, Oikeusministeriö, Lausuntoja ja selvityksiä 2004:16. Ks. myös samasta aihepiiristä Jussi Kuittinen - Jussi Nikkinen - Petri Sahlström: Velkavastuusta vapautuminen - vaikutukset rahoitusmarkkinoilla, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Julkaisuja 13/

6 Maksuohjelman pituudella on ratkaiseva merkitys velkojille tulevien kertymien kannalta. Vaikka nykyjärjestelmällä velkojille ei kerrykään paljon suorituksia, niiden merkitystä ei tule aliarvioida. parantavia ehdotuksia. Velkajärjestelyn saanut velallinen voisi esimerkiksi jatkaa samaakin yritystoimintaa, mikä ei nykyisin ole mahdollista. Maksuohjelman lyhentämisen tavoitteena oli uusi alku konkurssiyrittäjille Tarvitaan muutakin kuin velkojen järjestely Maksuohjelman lyhentämisen taustalla oli hallituksen vuonna 2009 ns. politiikkariihessä tekemä linjaus velkajärjestelyn kehittämisestä siten, että konkurssiin joutuneet yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden. Uudistus valmisteltiin oikeusministeriön vuonna 2009 asettamassa velkajärjestelytyöryhmässä, jonka toisen vaiheen ehdotukset maaliskuulta 2011 ovat oikeusministeriön arvioitavina. Työryhmän lähtöajatuksena oli, että vaikka maksuohjelman kestoa ensivaiheessa lyhennettiin, jatkotyössä pyrittiin siihen, ettei velkojien suorituskertymä pienentyisi. Keinoja kompensoida haittavaikutuksia velkojille haettiin esimerkiksi velallista kannustavilla elementeillä. Työryhmä teki myös yrittäjän asemaa Yrityksen perustamista harkittaessa velkajärjestelyn maksuohjelman pituus ei varmasti ole ratkaiseva asia. Kyse on paljon muusta. Eräänä uutena ajatuksena on, että maksuohjelmaan liittyisi aina taloudellista ohjausta ja tukea velalliselle, jotta hänen taloudenhallintaansa saataisiin kohennettua. Myös yrittäjille tulisi olla tarjolla vastaavia palveluja. Pelkkä velkojen leikkaaminen ei näytä toimivan. Pysähdyttävänä voidaan pitää tietoa, että velkajärjestelyyn hakeutuvista 7-10 % on jo saanut aiemmin velkajärjestelyn. 3 Lähtökohtahan on, että järjestelyn voi saada vain kerran. On syytä harkita tarkkaan, missä vaiheessa tämän mahdollisuuden käyttää. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki lokakuussa 2010 kyselytutkimuksen talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille. 4 Sen mukaan: Asiakkailla oli velkaa keskimäärin euroa ja velkasuhteita 15 kpl. Asiakkaiden velat olivat pääosin kuluttajaluottoja, vippejä ja maksamattomia laskuja. Yritysvelallisten osuus on 2000-luvulla pudonnut puoleen eli 30 prosentista 15 prosenttiin. Lamavelallisten osuus asiakaskunnasta oli enää pieni (7 %). Velallisen maksuvara (tulot miinus menot) oli keskimäärin 208 euroa kuukaudessa. Kolmasosalle ei jäänyt maksuvaraa lainkaan. Niillä henkilöillä, joilla oli maksuvaraa, mediaaniksi muodostui 370 euroa kuukaudessa. Edellisten tietojen perusteella: Nollaohjelmat pois lukien kolmivuotisella ohjelmalla kokonaiskertymä on keskimäärin euroa. Jos ohjelma kestää viisi vuotta, kokonaiskertymäksi muodostuu euroa. Lisäksi joka kolmas kaikista velkajärjestelyvelallisista maksaa lisäsuorituksia parantuneen maksukyvyn johdosta 5 3 Elisa Valkama: Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 18/ Elisa Valkama: Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 Velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 18/ Elisa Valkama: Velaton uusi alku? Velallisten selviytyminen velkajärjestelystä ja tilanne sen jälkeen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 22/

7 RAHAMARKKINOIDEN VIITEKOROT POLTTOPISTEESSÄ Lauri Mikkola, avustava analyytikko Veli-Matti Mattila, pääekonomisti Viimeaikainen keskustelu libor-viitekorkojen peukalointiyrityksistä on herättänyt kysymyksiä myös euroalueen vastaavien viitekorkojen, euriborien, luotettavuudesta. Euriborien peukalointi on huomattavasti liboreita vaikeampaa, koska euriborit lasketaan suuren pankkijoukon antamien korkonoteerausten perusteella. Lisäksi noteerauksien antamista valvotaan, ja ne ovat julkista tietoa. Eri pankkien antamien noteerausten erot ovat kasvaneet euroalueen kriisin myötä, mutta suomalaisten pankkien antamat noteeraukset ovat olleet hyvin lähellä toteutuneita korkoja. Rahamarkkinoiden viitekorot ovat pankkien antamien korkonoteerausten perusteella laskettavia lyhytaikaisia korkoja, joihin esimerkiksi pankkilainojen korot usein sidotaan. Lisäksi niitä käytetään laaja-alaisesti erilaisten rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa. Viime aikoina on keskusteltu ennen kaikkea Lontoossa noteerattavien libor-korkojen (London Interbank Offered Rate) peukalointiyrityksistä. Brittiläinen Barclays-pankki tuomittiin kesällä 2012 mittaviin sakkoihin väärinkäytöksistä, joihin sen todettiin syyllistyneen vuosina libor-korkojen noteeraamisessa. Myös eräitä muita suuria pankkeja tutkitaan osallisuudesta liborviitekorkojen peukalointiyrityksiin. Libor-korot ovat keskeisessä asemassa mm. Ison-Britannian ja Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla, kun taas euroalueella viitekorkoina käytetään yleensä euribor-korkoja (Euro Interbank Offered Rate). Komissio selvittää parhaillaan, liittyykö euribor-korkoihin vastaavanlaisia väärinkäytöksiä kuin libor-korkoihin. Kuva 1. Pankkien antamien 1, 3 ja 12 kuukauden euriborkorkonoteerausten keskihajonnat Kuva 2. Eri maiden pankkien antamien noteerauksien keskimääräinen poikkeama toteutuneista 1, 3 ja 12 kuukauden euribor-koroista ajalla

8 Euriborit eroavat libor-koroista Euribor-korot poikkeavat eräiltä osin olennaisesti libor-koroista, mikä pienentää väärinkäytösten mahdollisuutta. Euribor-korot lasketaan päivittäin 44 pankin antamista noteerauksista. Pankkien määrä on tuntuvasti suurempi kuin libor-korkojen laskennassa. Pankkien antamat euribor-noteeraukset kertovat, millä hinnalla ne arvioivat hyvien pankkien ( prime bank ) olevan valmiita antamaan euroalueella vakuudetonta euromääräistä luottoa toisilleen määräajaksi ( the best price between best banks ). Ne eivät siis kuvaa pankkien oman varainhankinnan hintaa, kuten libor-noteeraukset. Euribor-korot lasketaan karsitun keskiarvon periaatteella siten, että korkeimmat ja matalimmat noteeraukset jätetään pois (15 % molemmista). Suomesta euribor-korkojen laskentaan osallistuvat Nordea Pankki Suomi sekä Pohjola Pankki. Euribor-korkojen laadintaa hallinnoi Euribor-EBF, joka on Euroopan pankkiyhdistyksen (European Banking Federation, EBF) sisarjärjestö. Sen asettamat menettelytapasäännöt (Code of Conduct) ohjaavat noteerauksia antavien pankkien toimintaa. Euribor-EBF myös seuraa pankkien antamia noteerauksia ja valvoo niiden muodostamista. Kaikkien pankkien antamat noteeraukset ovat julkista tietoa, ja ne ovat nähtävillä euribor-ebf:n internet-sivuilla (www.euribor-ebf.eu). Kriisi on tuonut eroja pankkien antamiin noteerauksiin Pankkien antamien euribor-noteerausten hajonta (mitattuna sekä kaikkien noteerausten keskihajonnalla että korkeimman ja matalimman noteerauksen erona) oli hyvin pientä syksyyn 2007 asti. Euroalueen rahoitusmarkkinat toimivat tuolloin häiriöttömästi, ja pankkien näkemykset pankkien välisen luotonannon hinnasta eri maturiteeteissa olivat hyvin yhdenmukaiset. Markkinoiden häiriötilan synnyn myötä noteerausten vaihteluväli alkoi kuitenkin kasvaa syksyllä Vuotta myöhemmin - Lehman Brothersin konkurssin jälkeen - noteeraukset erkanivat toisistaan voimakkaasti, kun markkinoiden toimintaongelmat kärjistyivät. Noteerausten hajonta väheni jonkin verran vuoden 2009 aikana mutta on euroalueen velkakriisin syventyessä kasvanut uudelleen (kuva 1). Hyvän luottoluokituksen omaavat pankit ovat viime kuukausina antaneet yleensä matalampia noteerauksia kuin huonon luottoluokituksen pankit. Ero näkyy myös maakohtaisissa tuloksissa: kriisimaiden pankkien antamat noteeraukset ovat yleensä olleet monien Pohjois- ja Keski-Euroopan maiden pankkien noteerauksia korkeammat (kuva 2). Tämä voi heijastaa euroalueen rahamarkkinoiden pirstoutumista ja pankkien toimintaympäristöjen suuria eroja. Erojen vuoksi pankkien käsitykset pankkien välisten markkinoiden hinnoista sekä hyvistä pankeista voivat poiketa aiempaa enemmän toisistaan. Nordea Pankki Suomi on ollut mukana euribor-korkojen noteeraamisessa alusta alkaen. Pohjola Pankki liittyi mukaan tammikuussa Suomalaispankkien antamien noteerauksien poikkeama toteutuneista euribor-koroista on ollut hyvin pieni: ne ovat siten kyenneet hyvin arvioimaan sitä, millä korolla hyvät pankit ovat keskimäärin olleet valmiita luotottamaan toisiaan euroalueella. Suomalaisten pankkien asema turvasatamina useiden muiden pohjoismaisten pankkien ohella on antanut niille hyvän tietopohjan noteerausten laatimiselle, sillä pankeille on ollut runsaasti tarjolla rahoitusta muilta pankeilta. Miten varainsiirtoveron korotus vaikuttaa asuntomarkkinoihin? Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Asuntokauppaan liittyvä varainsiirtoverotus kiristyy ensi vuoden alussa kahdella tapaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Lisäksi veropohjaa laajennetaan koskemaan myös yhtiölainaosuuksia. asuntojen hinnat ovat meillä jo nyt korkeat. Lisäksi kotitalouksien asumiskustannukset ovat voimakkaassa nousussa. Näihin vaikuttavat erityisesti energian ja veden hinnan nousu, kiinteistöverojen korotukset sekä kiinteistönhuoltomenojen ja asuntojen peruskorjausten kasvu. Ensi vuonna jatketaan myös asuntolainojen korkovähennyksen rajaamista, jolloin asuntolainan koroista enää 80 prosenttia on vähennyskelpoisia. Varainsiirtoverotuksen kiristymisen myötä asuntojen tosiasiallinen hintataso eli kotitalouksien asunnosta maksama hinta nousee. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa Veronalaiseen kauppahintaan luetaan mukaan jatkossa myös yhtiölainaosuudet, mikä tulee nostamaan asunnonostajan kustannuksia uusissa kohteissa. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, 8

9 että asunto-osakkeen ostaja maksaa jatkossa varainsiirtoveron asunnon velattomasta hinnasta pelkän myyntihinnan sijaan. Veropohjan laajeneminen vaikuttaa erityisesti rakenteilla olevien ja juuri valmistuneiden asuntokohteiden kauppaan ja saattaa hidastaa sitä erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa yhtiölainaosuudet ovat uusissa kohteissa usein suuria. Mikäli omistusasuntomarkkinoiden toiminta heikkenee veronkiristysten myötä, sillä voi olla vaikutusta kotitalouksien asuinmuodon valintaan. Tällöin vuokra-asumisen suosio voi lisääntyä, mikä saattaa nostaa yleistä vuokratasoa tilanteessa, jossa vuokra-asuntojen tarjontaa ei ole riittävästi. Asuntomarkkinoiden toiminnan heikkeneminen haittaisi myös työvoiman alueellista liikkuvuutta ja sitä kautta koko talouden kehitystä. Varainsiirtoveron muutoksen vaikutukset kiinteistösijoittamiseen Luottolaitoksilla ja vakuutusyhtiöillä on tyypillisesti merkittävää kiinteistösijoitusomaisuutta. Varainsiirtoverotuksen muutoksen myötä säännöksen soveltamisen piiriin kuuluvat jatkossa myös kiinteistösijoitusyhtiöt. Varainsiirtoveron korotus nostaa kiinteistösijoittamisen investointikustannuksia ja laskee sijoitusomaisuuden tuottoprosenttia. Varainsiirtoveron korotus voi saada aikaan asuntokauppojen määrissä ja hinnoissa heiluntaa vuoden vaihteen molemmin puolin. Tilanteessa, jossa sopiva asunto on löytynyt ja mietitään, tehdäänkö kauppa tämän vuoden joulukuussa vai tammikuussa, voi varainsiirtoveron muutoksella olla vaikutusta kaupan tekohetkeen. Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteenvetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: Suomea koskevat uusimmat talousennusteet Laatija Bkt, muutos-% Yksityinen kulutus, muutos-% Vienti, muutos-% Investoinnit, muutos-% Kuluttajahintainflaatio*, % Julkaisupvm Työttömyysaste, % Sampo Pankki ,0 1,0 1,5 1,0-2,0 1,5-1,0 1,5 2,9 2,6 7,7 7,9 Handelsbanken ,0 2,0 2,8 1,7 1,5 2,2 1,1 5,0 7,0-1,7 2,0 3,9 2,8 2,6 2,4 7,6 7,6 7,4 Nordea ,8 1,2 2,8 2,2 1,3 2,0-1,7 2,6 7,1-3,2 0,6 3,8 3,0 2,5 2,3 7,7 8,0 7,9 OP-Pohjola -ryhmä ,7 1,4 1,9 1,5-0,8 2,2-2,4 1,4 2,9 2,7 7,6 7,5 Tapiola Pankki ,5 0,5 1,5 0,5-2,0 4,0-5,0-1,0 2,7 1,5 8,5 9,0 POP Pankki -ryhmä ,4 1,7 1,0 1,4-1,0 4,6-3,8 1,1 2,7 2,4 7,8 7,9 Aktia ,3 1,5 2,8 2,6 8,0 7,8 Etla ,5 1,0 2,2 1,1 0,6 1,3-1,1 2,7 4,1-1,5-1,3 4,1 2,9 2,9 1,8 7,7 8,0 7,7 PTT ,4 0,8 1,0 0,8-2,0 4,0-3,4 0,7 2,8 2,1 7,5 7,9 VM ,0 1,0 2,0 1,7 1,1 1,6-0,3 2,5 4,8-0,5-0,2 3,1 2,6 2,4 2,3 7,6 8,1 7,9 PT ,4 2,0 1,7 0,8 1,2 4,8-2,3 3,1 3,0 2,8 7,6 7,6 Suomen Pankki ,5 1,2 1,6 1,4 1,3 1,6 2,2 5,1 5,2 2,9 2,1 1,7 7,7 7,6 7,5 Euroopan komissio ,8 1,6 1,7 1,0 1,9 4,8-1,2 2,8 2,7 2,1 7,9 7,8 OECD ,9 2,0 1,7 1,9 0,5 3,3 0,6 1,6 3,2 2,4 8,0 7,7 IMF ,5 1,8 2,9 2,1 7,7 7,8 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Päivitys

10 Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa turvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan palveluksessa toimii noin työntekijää. työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaali- Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Kuopion alueen kauppakamari ja Itä-Suomen hallinto-oikeus 21.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Maailmantalouden tila ja

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti 4.12.29 Suomalaiset pankit kestävät hyvin kansainvälisessä vertailussa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Haasteelliset pankkimarkkinat 2 Yhteiset pohjoismaiset pankit

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä

Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä 1. Murroksen laajuus haastaa finanssitoimijat Toimintaympäristön monet haasteet Finanssiala Toimintaympäristön monet

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Studia Generalia luento 3.11.2014 Turku Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen E 79/2015 vp Komission esitykset yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta Talousvaliokunta, 10.12.2015 Jaakko Weuro Markku Puumalainen Rahoitusmarkkinaosasto

Lisätiedot

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Tilaisuuden agenda > Tilaisuuden avaus toimialajohtaja Teppo Koivisto

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella?

Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella? Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta rahoittajia

Lisätiedot

Rakennemuutos, ikääntyminen ja epävarmuus haasteina uudistumiskyky entistäkin tärkeämpi Pääjohtaja Erkki Liikanen 24.3.2014 1

Rakennemuutos, ikääntyminen ja epävarmuus haasteina uudistumiskyky entistäkin tärkeämpi Pääjohtaja Erkki Liikanen 24.3.2014 1 Rakennemuutos, ikääntyminen ja epävarmuus haasteina uudistumiskyky entistäkin tärkeämpi Pääjohtaja Erkki Liikanen 24.3.2014 1 Suomen talouden kolme suurta haastetta Teollisuuden rakennemuutos Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot