Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille"

Transkriptio

1 03/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille Euroalueen yritysten rahoituksesta aiempaa pienempi osa pankkilainoja Luodaanko velkajärjestelyllä yrittäjyyttä? Rahamarkkinoiden viitekorot polttopisteessä Miten varainsiirtoveron korotus vaikuttaa asuntomarkkinoihin?

2 Lähde: Euroopan komissio VIISI EDELLYTYSTÄ TOIMIVALLE PANKKIUNIONILLE Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Komissio teki syyskuussa ensimmäiset pankkiunionia koskevat esityksensä. Suomen finanssiala kannattaa yhteistä pankkivalvontaa mutta pitää unioniin mahdollisesti sisältyvää yhteisvastuuta erittäin ongelmallisena. joiden täyttyminen on FK:n mielestä välttämätöntä, jotta pankkiunioni olisi toimiva ja edistäisi euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta. Nämä edellytykset koskevat yhteistä sääntökirjaa, yhtenäistä kriisienhallinnan työkalupakkia, riippumatonta ja vahvoin valtaoikeuksin varustettua valvojaa, pankkien ja talletussuojajärjestelmien kunnon yhdenmukaistamista sekä omistajien, velkojien ja pankin kotimaan veronmaksajien vastuun korostamista kriisitilanteissa. Komissio esitti viime keväänä visionsa EU:n talous- ja rahaliiton syventämisestä. Sen keskeisenä osana oli pankkiunionin Pankkiunioni tarvitsee yhteisen sääntökirjan ja yhtenäiset työkalut mahdollisia kriisejä varten perustaminen. Asia oli esillä myös kesäkuun lopulla euroalueen maiden huippukokouksessa, jossa esiteltiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn työryhmän raportti ( Towards a Genuine Economic and Monetary Union ). Kokouksen päätösten seurauksena komissio teki syyskuun puolivälissä eh- Pankkiunionilla tarkoitetaan yleensä kokonaisuutta, joka koostuu dotuksen yhteisestä euroalueen pankkivalvonnasta. Ensimmäisiä ylikansallisesta pankkivalvonnasta, yhteisestä talletussuojajär- päätöksiä asiassa odotetaan vielä tämän vuoden aikana. jestelmästä sekä yhteisestä kriisienhallintatoimien rahoituksesta. Viimeksi mainitut voivat olla kansallisten rahastojen muo- Finanssialan Keskusliitto (FK) julkisti syyskuun alussa oman dostamia kokonaisuuksia tai puhtaasti ylikansallisia järjestelyjä. kannanottonsa pankkiunionista. Siinä esitettiin viisi edellytystä, Finanssialan Keskusliitto (FK) pitää yhteistä eurooppalaista 2

3 pankkivalvontaa perusteltuna mutta näkee pankkiunionin mahdolliset yhteisvastuuelementit erittäin ongelmallisina. Yhteiset säännöt ovat FK:n mielestä välttämätön edellytys toimivalle pankkiunionille. Pankkien valvonnan pitää unionissa perustua kaikkia koskevaan sääntökirjaan ( single rule book ). Vain tällä tavoin eurooppalainen pankkivalvoja kykenee toimimaan tehokkaasti ja tasapuolisesti. Samalla yhteinen sääntökirja osaltaan takaa, että kilpailutilanne on kaikkien pankkien kannalta reilu. EU:ssa ollaan parhaillaan viimeistelemässä pankkien uusia vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännöksiä (ns. Basel III). Niihin ollaan sisällyttämässä monia kansallisesti harkinnanvaraisia asioita. Jotta yhtenäinen sääntökirja toteutuisi, tulisi uusien säännösten olla mahdollisimman yhdenmukaisia kaikissa EU-maissa. Eurooppalainen pankkivalvontaviranomainen tarvitsee yhteisen sääntökirjan ohella myös yhtenäiset menettelytavat, joiden avulla vaikeuksiin joutuneet pankit elvytetään, järjestellään uudelleen tai ajetaan hallitusti alas. Ongelmiin joutuneita pankkeja tulee kohdella kaikissa maissa samalla tavoin. Komissio teki kesäkuun alussa esityksen pankkien kriisienhallintadirektiivistä. Se sisältää mm. ehdotukset siitä, miten vaikeuksiin joutuneiden pankkien tilanteeseen puututaan ja miten velkojien vastuuta lisätään (ns. bail-in). Komission esitys sisältää kuitenkin paljon kansallisesti harkinnanvaraisia asioita: nämä liittyvät esimerkiksi siihen, missä vaiheessa viranomainen voi puuttua pankin toimintaan ja miten erilaisia velkojia kohdellaan. Tämänkaltaiset kansalliset poikkeamat eivät voi FK:n mielestä olla mahdollisia pankkiunionissa. Eurooppalaisen pankkivalvojan tulee olla täysin itsenäinen Jotta yhteinen sääntökirja ja yhtenäiset kriisienhallintatoimet toteutuisivat myös käytännössä, eurooppalaisen pankkivalvontaviranomaisen tulee olla toiminnassaan täysin itsenäinen ja hyvin ammattitaitoinen. Sama koskee kriisienhallinnasta vastaavaa tahoa, mikäli se on eri kuin pankkivalvoja. Erityisesti kriisitilanteissa vaaditaan viranomaisilta vahvaa riippumattomuutta: suurten jäsenmaiden suuria pankkeja tulee kohdella samalla tavalla kuin pienten maiden pankkeja. Minkä tahansa horjuvan pankin toiminta on tarvittaessa voitava ajaa alas. Reilun kilpailun näkökulmasta on lisäksi tärkeää, että uudella viranomaisella on valtuudet valvoa euroalueen pankkien ohella kaikkia EU:n alueella toimivia pankkeja. Komissio on ehdottanut, että Euroopan keskuspankki (EKP) vastaisi euroalueen yhteisestä pankkivalvonnasta. Tämä on kannatettava ratkaisu. EKP:llä on oltava riittävät resurssit valvonnan hoitamiseen, ja lisäksi valvontatehtävien ja EKP:n rahapoliittisten tehtävien hoitamisen on pysyttävä tiukasti erillään toisistaan. Yhteisvastuu vasta viimekätinen vaihtoehto Yhteisen pankkivalvonnan ohella pankkiunioniin kaavaillaan elementtejä, jotka perustuvat yhteisvastuuseen. Näitä ovat yhteinen talletussuojajärjestelmä sekä kriisienhallinnan rahoitus. Tällaiset yhteisvastuuelementit ovat aina hyvin ongelmallisia, koska niihin liittyy väistämättä moraalikato-ongelmia. Erityisen ongelmallisia ne ovat nykytilanteessa, jossa eri maiden pankkien ja esimerkiksi talletussuojarahastojen tilanteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. FK katsoo, että eri maiden pankkisektorit ja talletussuojajärjestelmät olisi hoidettava yhdenmukaiseen kuntoon, ennen kuin voidaan alkaa edes keskustella yhteisvastuun lisäämisestä. Kuntoon laittamisen tulisi tapahtua pankkien omistajien ja kotimaiden toimesta. Tarvittaessa pankkijärjestelmien rakenteita on uudistettava kovalla kädellä. Vaikka kaikki pankit ja talletussuojajärjestelmät olisi saatettu unionia perustettaessa samalle viivalle, on varauduttava siihen, että yhteisestä pankkivalvonnasta huolimatta jokin maa tai pankki voi pyrkiä hyödyntämään yhteisvastuun elementtejä omaksi edukseen. Moraalikato-ongelman pienentämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että pankkien omistajien ja velkojien vastuut määritellään tarkoin kriisienhallintaa koskevissa säännöksissä ja että näitä säännöksiä myös sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että kriisienhallinnan kustannukset mikäli pankin omistajien ja velkojien vastuut eivät niitä täysimääräisesti kata hoidetaan ensisijaisesti pankin kotimaan talletussuoja- ja kriisirahastojen varoilla sekä tarvittaessa kyseisen maan veronmaksajien panostuksella. Yhteisvastuu pitää nähdä vasta viimekätisenä vaihtoehtona. Pankkiunioni ei ole ratkaisu nykyiseen kriisiin Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on toisinaan esitetty, että pankkiunioni auttaisi merkittävästi nykyisen kriisin ratkaisemisessa. Kuten edellä olevasta käy ilmi, eurooppalaisen pankkiunionin rakentaminen jos sellaisesta päätetään on pitkän aikavälin projekti. Unioni on syytä valmistella huolella, ja sen vaikutukset pankkeihin ja kansantalouteen on arvioitava tarkkaan. Yksistään unionin edellyttämän lainsäädännön laatiminen vie helposti vuosia, kuten käynnissä olevat finanssialan sääntelyhankkeet osoittavat. Onkin selvää, että pankkiunioni ei ole ratkaisu nykyiseen kriisiin, vaan sen vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, ehkä ensi vuosikymmenellä. 3

4 EUROALUEEN YRITYSTEN RAHOITUKSESTA AIEMPAA PIENEMPI OSA PANKKILAINOJA Analyytikko Elina Salminen Luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat ovat supistuneet euroalueella velkakriisin pitkittymisen seurauksena. Suomessa yritysrahoitus toimii kuitenkin edelleen SUHTEELLISEN hyvin ja lainat ovat keskimäärin edullisia. Pankeilla ja muilla luottolaitoksilla on perinteisesti ollut keskeinen rooli eurooppalaisten yritysten rahoituksessa. Euroalueen velkakriisin pitkittymisen seurauksena luottolaitosten myöntämät lainat yrityksille ovat kuitenkin euroalueella vähentyneet. Luottojen tarjonta on joissain maissa kiristynyt, kun pankkien oma varainhankinta on kallistunut ja vaikeutunut. Myös luotonkysyntä on heikentynyt, kun yritykset ovat talouden epävarmuuden vuoksi varovaisia investoimaan tai palkkaamaan uutta työvoimaa. Euroalueella toimivat yritykset turvautuvatkin entistä enemmän muihin rahoitusmuotoihin kuin pankkilainoihin (kuvio 1.). usein ole mahdollisuutta laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja. Tilanne euroalueen sisällä on hyvin erilainen eri maissa. Useissa euroalueen maissa pankkien luotonanto yrityksille on supistunut voimakkaasti. Etenkin kriisimaissa, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa, luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat ovat selvästi vähentyneet. Sen sijaan Suomessa, Saksassa ja Hollannissa pankkilainojen osuus yritysten uudessa rahoituksessa oli nettomääräisesti suurempi kuin velkakirjamuotoisen rahoituksen vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomessa yritysrahoitus on edelleen kasvanut Suomessa luottolaitosten yrityksille myöntämät lainat kasvavat tällä hetkellä noin 8 prosentin vuosivauhtia 1, kun taas euroalueella kasvuvauhti on jatkuvasti hidastunut ja kääntynyt jopa negatiiviseksi kesän aikana. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla euroalueen yritykset hankkivat nettomääräisesti suurimman osan uudesta rahoituksestaan suoraan velkakirjamarkkinoilta (64 Mrd. EUR), kun taas pankkilainojen takaisinmaksu oli hieman suurempaa kuin uusien lainojen nostot (-8 Mrd. EUR). Etenkin suuret, hyvän luottoluokituksen omaavat yritykset saavat tällä hetkellä hyvin edullisesti rahoitusta velkakirjamarkkinoilta, kun velkakirjasijoittajilla on pulaa hyvistä sijoituskohteista. Pk-yritysten rahoitus on kuitenkin huomattavasti riippuvaisempi pankkirahoituksesta, koska niillä ei Suomen Yrittäjien uusimman pk-yritysbarometrin 2 mukaan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kriisiherkkyyteen nähden yritysrahoitus on jatkunut Suomessa melko vakaana. Myös rahoituksen pankkikeskeisyys on säilynyt lähes ennallaan: 76 prosentilla vastaajayrityksistä oli pankkilainaa. Suomessa pankkien vahva vakavaraisuus ja toimiva varainhankinta tukevat luotonantokykyä ja sitä kautta reaalitalouden kehitystä. Lisäksi pankkilainat ovat yrityksille Suomessa keskimäärin edullisia, vaikka marginaaleja onkin kiristyvän sääntelyn takia hiukan nostettu. Yrityksille myönnettyjen uusien pienten pankkilainojen (enintään EUR) keskikorko oli heinäkuussa Suomessa 3,04 %, kun se euroalueella oli 4,85 %. Useissa Etelä-Euroopan maissa luottolaitosten yrityksille myöntämien pienten lainojen keskikorot ovat jopa 6-8 %. Kiristyvän sääntelyn 3 pelätään entisestään vaikeuttavan eurooppalaisten pankkien luotonantoa yrityksille. Pankkien luotonantokyvyn turvaaminen olisi kuitenkin hyvin tärkeää Euroopassa, missä etenkin pk-yritykset ovat riippuvaisia pankkilainoista. Rahoituksen saatavuus investoinneille on edellytys talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Kuvio 1. Euroalueen yritysten hankkima nettomääräinen rahoitus vuosittain 1 Lähde: Suomen Pankki 2 Pk-yritysbarometri syksy 2012 (julkaistu ) 3 Basel III/CRD IV 4

5 Luodaanko velkajärjestelyllä yrittäjyyttä? Johtaja Helena Laine VELALLISEN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALLE LUOTU VELKAJÄRJESTELY ON JÄLLEEN AJANKOH- TAINEN. HALUTESSAAN TUKEA KANNUSTAVAA YRITYSILMAPIIRIÄ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERI JYRI HÄKÄMIES ON EHDOTTANUT, ETTÄ MAKSUOH- JELMAN KESTOA LYHENNETTÄISIIN NYKYISESTÄ KOLMESTA VUODESTA ESIMERKIKSI KAHTEEN VUO- TEEN. LIIKETOIMINNASSAAN EPÄONNISTUNEEN YRITTÄJÄN KOLMIVUOTISTA MAKSUOHJELMAA on VERRATTU JOPA VANKILATUOMIOON, JOKA ESTÄÄ UUDEN YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMISEN. ON LISÄKSI ESITETTY, ETTEI MUUTOS VAHINGOTTAISI VELKOJIEN ETUA. 1 Yrittäjyyteen rohkaiseminen ja myönteisen yritysilmapiirin luominen on tärkeää. Keinoja on kuitenkin harkittava tarkkaan. Finanssialan näkemyksen mukaan velkajärjestelyn yhteydessä vahvistettavan maksuohjelman lyhentäminen ei hyvästä tarkoituksesta huolimatta parantaisi yrittäjien asemaa. Nyt olisi maltettava odottaa vireillä olevan velkajärjestelyn uudistamistyön toista vaihetta, joka on parhaillaan oikeusministeriön arvioitavana. Maksuohjelman kestolla on laajempaa merkitystä Ns. henkilökohtaista konkurssia selvitettäessä vuonna 2004 todettiin, että talouden kannalta ratkaisevan tärkeän luottojärjestelmän toimivuus ja tehokkuus edellyttävät velkojien oikeuksien riittävää turvaamista. 2 Maksuohjelman lyhentäminen voisi olla heikentämässä yritystoiminnan edellytyksiä. Aloittavien yrittäjien rahoituksen saatavuus vaikeutuisi. Henkilökohtaisen takauksen vakuusarvo heikkenisi entisestään. Yhä useammin velkojien tulisi vaatia veloille reaalivakuuksia, joita aloittavalla yrittäjällä ei aina ole. Velkojan luottoriskin kasvaessa syntyy myös kustannuspaineita. Pankkien tiukentuvat vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset kaventavat niiden mahdollisuuksia rahoittaa asiakkaitaan. Muutoksen seurauksena yrittäjiltä voitaisiin ryhtyä vaatimaan nykyistä laajemmin myös etukäteisvakuuksia tai käteissuorituksia esimerkiksi tavarantoimituksissa. Yrittäjävelallisen asemaa tulisi parantaa sellaisin kohdennetuin toimin, jotka eivät heikennä yleisesti velkojien maksunsaantia. Halutaanko esimerkiksi yksityisvelkojille, kuten takaajille tai vahingonkorvaukseen oikeutetuille yksityishenkilöille tulevia kertymiä myös pienentää? Maksuohjelman kestoa on juuri lyhennetty, joten seuraavaksi tulee arvioida työryhmän muita ehdotuksia, joilla voidaan parantaa myös yrittäjien asemaa. Lyhyt maksuohjelma on suomalainen erikoisuus Asiansa moitteettomasti hoitanut yrittäjä voi tällä hetkellä saada yritystoiminnan päättymisen jälkeen velkajärjestelyn, jossa maksuohjelman pituus on kolme vuotta. Maksuohjelman normaalikesto lyheni vuonna 2010 viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Ohjelma kestää edelleen viisi vuotta tilanteessa, jossa velallisen moitittava menettely muodostaa esteen velkajärjestelylle, mutta painavat syyt puoltavat järjestelyn myöntämistä. Jos velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa ja jos maksukyky ei myöskään ohjelman aikana parane, velallisen maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan niin ikään viiden vuoden kuluttua. Ohjelman kolmen vuoden kesto on eurooppalaisittain poikkeuksellisen lyhyt. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja myös muissa Pohjoismaissa kesto on vähintään viisi vuotta, joskin Tanskassa yrittäjien ohjelma kestää vain kolme vuotta. Iso-Britanniassa veloista voi vapautua vuoden kuluttua konkurssin alkamisesta, paitsi jos oikeus määrää velalliselle kolmivuotisen maksuohjelman. 1 Esimerkiksi Kauppalehti , s. A 6-7 ja Kauppalehti , s. A 7. 2 Pauliine Koskelo: Henkilökohtainen velkavastuu ja insolvenssimenettelyt, Oikeusministeriö, Lausuntoja ja selvityksiä 2004:16. Ks. myös samasta aihepiiristä Jussi Kuittinen - Jussi Nikkinen - Petri Sahlström: Velkavastuusta vapautuminen - vaikutukset rahoitusmarkkinoilla, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Julkaisuja 13/

6 Maksuohjelman pituudella on ratkaiseva merkitys velkojille tulevien kertymien kannalta. Vaikka nykyjärjestelmällä velkojille ei kerrykään paljon suorituksia, niiden merkitystä ei tule aliarvioida. parantavia ehdotuksia. Velkajärjestelyn saanut velallinen voisi esimerkiksi jatkaa samaakin yritystoimintaa, mikä ei nykyisin ole mahdollista. Maksuohjelman lyhentämisen tavoitteena oli uusi alku konkurssiyrittäjille Tarvitaan muutakin kuin velkojen järjestely Maksuohjelman lyhentämisen taustalla oli hallituksen vuonna 2009 ns. politiikkariihessä tekemä linjaus velkajärjestelyn kehittämisestä siten, että konkurssiin joutuneet yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden. Uudistus valmisteltiin oikeusministeriön vuonna 2009 asettamassa velkajärjestelytyöryhmässä, jonka toisen vaiheen ehdotukset maaliskuulta 2011 ovat oikeusministeriön arvioitavina. Työryhmän lähtöajatuksena oli, että vaikka maksuohjelman kestoa ensivaiheessa lyhennettiin, jatkotyössä pyrittiin siihen, ettei velkojien suorituskertymä pienentyisi. Keinoja kompensoida haittavaikutuksia velkojille haettiin esimerkiksi velallista kannustavilla elementeillä. Työryhmä teki myös yrittäjän asemaa Yrityksen perustamista harkittaessa velkajärjestelyn maksuohjelman pituus ei varmasti ole ratkaiseva asia. Kyse on paljon muusta. Eräänä uutena ajatuksena on, että maksuohjelmaan liittyisi aina taloudellista ohjausta ja tukea velalliselle, jotta hänen taloudenhallintaansa saataisiin kohennettua. Myös yrittäjille tulisi olla tarjolla vastaavia palveluja. Pelkkä velkojen leikkaaminen ei näytä toimivan. Pysähdyttävänä voidaan pitää tietoa, että velkajärjestelyyn hakeutuvista 7-10 % on jo saanut aiemmin velkajärjestelyn. 3 Lähtökohtahan on, että järjestelyn voi saada vain kerran. On syytä harkita tarkkaan, missä vaiheessa tämän mahdollisuuden käyttää. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki lokakuussa 2010 kyselytutkimuksen talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille. 4 Sen mukaan: Asiakkailla oli velkaa keskimäärin euroa ja velkasuhteita 15 kpl. Asiakkaiden velat olivat pääosin kuluttajaluottoja, vippejä ja maksamattomia laskuja. Yritysvelallisten osuus on 2000-luvulla pudonnut puoleen eli 30 prosentista 15 prosenttiin. Lamavelallisten osuus asiakaskunnasta oli enää pieni (7 %). Velallisen maksuvara (tulot miinus menot) oli keskimäärin 208 euroa kuukaudessa. Kolmasosalle ei jäänyt maksuvaraa lainkaan. Niillä henkilöillä, joilla oli maksuvaraa, mediaaniksi muodostui 370 euroa kuukaudessa. Edellisten tietojen perusteella: Nollaohjelmat pois lukien kolmivuotisella ohjelmalla kokonaiskertymä on keskimäärin euroa. Jos ohjelma kestää viisi vuotta, kokonaiskertymäksi muodostuu euroa. Lisäksi joka kolmas kaikista velkajärjestelyvelallisista maksaa lisäsuorituksia parantuneen maksukyvyn johdosta 5 3 Elisa Valkama: Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 18/ Elisa Valkama: Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 Velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 18/ Elisa Valkama: Velaton uusi alku? Velallisten selviytyminen velkajärjestelystä ja tilanne sen jälkeen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 22/

7 RAHAMARKKINOIDEN VIITEKOROT POLTTOPISTEESSÄ Lauri Mikkola, avustava analyytikko Veli-Matti Mattila, pääekonomisti Viimeaikainen keskustelu libor-viitekorkojen peukalointiyrityksistä on herättänyt kysymyksiä myös euroalueen vastaavien viitekorkojen, euriborien, luotettavuudesta. Euriborien peukalointi on huomattavasti liboreita vaikeampaa, koska euriborit lasketaan suuren pankkijoukon antamien korkonoteerausten perusteella. Lisäksi noteerauksien antamista valvotaan, ja ne ovat julkista tietoa. Eri pankkien antamien noteerausten erot ovat kasvaneet euroalueen kriisin myötä, mutta suomalaisten pankkien antamat noteeraukset ovat olleet hyvin lähellä toteutuneita korkoja. Rahamarkkinoiden viitekorot ovat pankkien antamien korkonoteerausten perusteella laskettavia lyhytaikaisia korkoja, joihin esimerkiksi pankkilainojen korot usein sidotaan. Lisäksi niitä käytetään laaja-alaisesti erilaisten rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa. Viime aikoina on keskusteltu ennen kaikkea Lontoossa noteerattavien libor-korkojen (London Interbank Offered Rate) peukalointiyrityksistä. Brittiläinen Barclays-pankki tuomittiin kesällä 2012 mittaviin sakkoihin väärinkäytöksistä, joihin sen todettiin syyllistyneen vuosina libor-korkojen noteeraamisessa. Myös eräitä muita suuria pankkeja tutkitaan osallisuudesta liborviitekorkojen peukalointiyrityksiin. Libor-korot ovat keskeisessä asemassa mm. Ison-Britannian ja Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla, kun taas euroalueella viitekorkoina käytetään yleensä euribor-korkoja (Euro Interbank Offered Rate). Komissio selvittää parhaillaan, liittyykö euribor-korkoihin vastaavanlaisia väärinkäytöksiä kuin libor-korkoihin. Kuva 1. Pankkien antamien 1, 3 ja 12 kuukauden euriborkorkonoteerausten keskihajonnat Kuva 2. Eri maiden pankkien antamien noteerauksien keskimääräinen poikkeama toteutuneista 1, 3 ja 12 kuukauden euribor-koroista ajalla

8 Euriborit eroavat libor-koroista Euribor-korot poikkeavat eräiltä osin olennaisesti libor-koroista, mikä pienentää väärinkäytösten mahdollisuutta. Euribor-korot lasketaan päivittäin 44 pankin antamista noteerauksista. Pankkien määrä on tuntuvasti suurempi kuin libor-korkojen laskennassa. Pankkien antamat euribor-noteeraukset kertovat, millä hinnalla ne arvioivat hyvien pankkien ( prime bank ) olevan valmiita antamaan euroalueella vakuudetonta euromääräistä luottoa toisilleen määräajaksi ( the best price between best banks ). Ne eivät siis kuvaa pankkien oman varainhankinnan hintaa, kuten libor-noteeraukset. Euribor-korot lasketaan karsitun keskiarvon periaatteella siten, että korkeimmat ja matalimmat noteeraukset jätetään pois (15 % molemmista). Suomesta euribor-korkojen laskentaan osallistuvat Nordea Pankki Suomi sekä Pohjola Pankki. Euribor-korkojen laadintaa hallinnoi Euribor-EBF, joka on Euroopan pankkiyhdistyksen (European Banking Federation, EBF) sisarjärjestö. Sen asettamat menettelytapasäännöt (Code of Conduct) ohjaavat noteerauksia antavien pankkien toimintaa. Euribor-EBF myös seuraa pankkien antamia noteerauksia ja valvoo niiden muodostamista. Kaikkien pankkien antamat noteeraukset ovat julkista tietoa, ja ne ovat nähtävillä euribor-ebf:n internet-sivuilla (www.euribor-ebf.eu). Kriisi on tuonut eroja pankkien antamiin noteerauksiin Pankkien antamien euribor-noteerausten hajonta (mitattuna sekä kaikkien noteerausten keskihajonnalla että korkeimman ja matalimman noteerauksen erona) oli hyvin pientä syksyyn 2007 asti. Euroalueen rahoitusmarkkinat toimivat tuolloin häiriöttömästi, ja pankkien näkemykset pankkien välisen luotonannon hinnasta eri maturiteeteissa olivat hyvin yhdenmukaiset. Markkinoiden häiriötilan synnyn myötä noteerausten vaihteluväli alkoi kuitenkin kasvaa syksyllä Vuotta myöhemmin - Lehman Brothersin konkurssin jälkeen - noteeraukset erkanivat toisistaan voimakkaasti, kun markkinoiden toimintaongelmat kärjistyivät. Noteerausten hajonta väheni jonkin verran vuoden 2009 aikana mutta on euroalueen velkakriisin syventyessä kasvanut uudelleen (kuva 1). Hyvän luottoluokituksen omaavat pankit ovat viime kuukausina antaneet yleensä matalampia noteerauksia kuin huonon luottoluokituksen pankit. Ero näkyy myös maakohtaisissa tuloksissa: kriisimaiden pankkien antamat noteeraukset ovat yleensä olleet monien Pohjois- ja Keski-Euroopan maiden pankkien noteerauksia korkeammat (kuva 2). Tämä voi heijastaa euroalueen rahamarkkinoiden pirstoutumista ja pankkien toimintaympäristöjen suuria eroja. Erojen vuoksi pankkien käsitykset pankkien välisten markkinoiden hinnoista sekä hyvistä pankeista voivat poiketa aiempaa enemmän toisistaan. Nordea Pankki Suomi on ollut mukana euribor-korkojen noteeraamisessa alusta alkaen. Pohjola Pankki liittyi mukaan tammikuussa Suomalaispankkien antamien noteerauksien poikkeama toteutuneista euribor-koroista on ollut hyvin pieni: ne ovat siten kyenneet hyvin arvioimaan sitä, millä korolla hyvät pankit ovat keskimäärin olleet valmiita luotottamaan toisiaan euroalueella. Suomalaisten pankkien asema turvasatamina useiden muiden pohjoismaisten pankkien ohella on antanut niille hyvän tietopohjan noteerausten laatimiselle, sillä pankeille on ollut runsaasti tarjolla rahoitusta muilta pankeilta. Miten varainsiirtoveron korotus vaikuttaa asuntomarkkinoihin? Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Asuntokauppaan liittyvä varainsiirtoverotus kiristyy ensi vuoden alussa kahdella tapaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Lisäksi veropohjaa laajennetaan koskemaan myös yhtiölainaosuuksia. asuntojen hinnat ovat meillä jo nyt korkeat. Lisäksi kotitalouksien asumiskustannukset ovat voimakkaassa nousussa. Näihin vaikuttavat erityisesti energian ja veden hinnan nousu, kiinteistöverojen korotukset sekä kiinteistönhuoltomenojen ja asuntojen peruskorjausten kasvu. Ensi vuonna jatketaan myös asuntolainojen korkovähennyksen rajaamista, jolloin asuntolainan koroista enää 80 prosenttia on vähennyskelpoisia. Varainsiirtoverotuksen kiristymisen myötä asuntojen tosiasiallinen hintataso eli kotitalouksien asunnosta maksama hinta nousee. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa Veronalaiseen kauppahintaan luetaan mukaan jatkossa myös yhtiölainaosuudet, mikä tulee nostamaan asunnonostajan kustannuksia uusissa kohteissa. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, 8

9 että asunto-osakkeen ostaja maksaa jatkossa varainsiirtoveron asunnon velattomasta hinnasta pelkän myyntihinnan sijaan. Veropohjan laajeneminen vaikuttaa erityisesti rakenteilla olevien ja juuri valmistuneiden asuntokohteiden kauppaan ja saattaa hidastaa sitä erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa yhtiölainaosuudet ovat uusissa kohteissa usein suuria. Mikäli omistusasuntomarkkinoiden toiminta heikkenee veronkiristysten myötä, sillä voi olla vaikutusta kotitalouksien asuinmuodon valintaan. Tällöin vuokra-asumisen suosio voi lisääntyä, mikä saattaa nostaa yleistä vuokratasoa tilanteessa, jossa vuokra-asuntojen tarjontaa ei ole riittävästi. Asuntomarkkinoiden toiminnan heikkeneminen haittaisi myös työvoiman alueellista liikkuvuutta ja sitä kautta koko talouden kehitystä. Varainsiirtoveron muutoksen vaikutukset kiinteistösijoittamiseen Luottolaitoksilla ja vakuutusyhtiöillä on tyypillisesti merkittävää kiinteistösijoitusomaisuutta. Varainsiirtoverotuksen muutoksen myötä säännöksen soveltamisen piiriin kuuluvat jatkossa myös kiinteistösijoitusyhtiöt. Varainsiirtoveron korotus nostaa kiinteistösijoittamisen investointikustannuksia ja laskee sijoitusomaisuuden tuottoprosenttia. Varainsiirtoveron korotus voi saada aikaan asuntokauppojen määrissä ja hinnoissa heiluntaa vuoden vaihteen molemmin puolin. Tilanteessa, jossa sopiva asunto on löytynyt ja mietitään, tehdäänkö kauppa tämän vuoden joulukuussa vai tammikuussa, voi varainsiirtoveron muutoksella olla vaikutusta kaupan tekohetkeen. Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteenvetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: Suomea koskevat uusimmat talousennusteet Laatija Bkt, muutos-% Yksityinen kulutus, muutos-% Vienti, muutos-% Investoinnit, muutos-% Kuluttajahintainflaatio*, % Julkaisupvm Työttömyysaste, % Sampo Pankki ,0 1,0 1,5 1,0-2,0 1,5-1,0 1,5 2,9 2,6 7,7 7,9 Handelsbanken ,0 2,0 2,8 1,7 1,5 2,2 1,1 5,0 7,0-1,7 2,0 3,9 2,8 2,6 2,4 7,6 7,6 7,4 Nordea ,8 1,2 2,8 2,2 1,3 2,0-1,7 2,6 7,1-3,2 0,6 3,8 3,0 2,5 2,3 7,7 8,0 7,9 OP-Pohjola -ryhmä ,7 1,4 1,9 1,5-0,8 2,2-2,4 1,4 2,9 2,7 7,6 7,5 Tapiola Pankki ,5 0,5 1,5 0,5-2,0 4,0-5,0-1,0 2,7 1,5 8,5 9,0 POP Pankki -ryhmä ,4 1,7 1,0 1,4-1,0 4,6-3,8 1,1 2,7 2,4 7,8 7,9 Aktia ,3 1,5 2,8 2,6 8,0 7,8 Etla ,5 1,0 2,2 1,1 0,6 1,3-1,1 2,7 4,1-1,5-1,3 4,1 2,9 2,9 1,8 7,7 8,0 7,7 PTT ,4 0,8 1,0 0,8-2,0 4,0-3,4 0,7 2,8 2,1 7,5 7,9 VM ,0 1,0 2,0 1,7 1,1 1,6-0,3 2,5 4,8-0,5-0,2 3,1 2,6 2,4 2,3 7,6 8,1 7,9 PT ,4 2,0 1,7 0,8 1,2 4,8-2,3 3,1 3,0 2,8 7,6 7,6 Suomen Pankki ,5 1,2 1,6 1,4 1,3 1,6 2,2 5,1 5,2 2,9 2,1 1,7 7,7 7,6 7,5 Euroopan komissio ,8 1,6 1,7 1,0 1,9 4,8-1,2 2,8 2,7 2,1 7,9 7,8 OECD ,9 2,0 1,7 1,9 0,5 3,3 0,6 1,6 3,2 2,4 8,0 7,7 IMF ,5 1,8 2,9 2,1 7,7 7,8 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Päivitys

10 Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa turvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan palveluksessa toimii noin työntekijää. työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaali- Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Finanssialan Keskusliitto (FK)

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu -

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi 1 SUOMESSA PANKKISEKTORIN LAINANANTOKYKY TUKEE TALOUSKASVUA Yrityksille myönnetyt lainat Suomessa

Lisätiedot

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/2015 21.5.2015 Julkinen 1 Vakausarviota uudistettu Julkaisu Suomen Pankin uudella Euro & talous -sivustolla Koostuu pääkirjoituksesta,

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti 4.12.29 Suomalaiset pankit kestävät hyvin kansainvälisessä vertailussa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Haasteelliset pankkimarkkinat 2 Yhteiset pohjoismaiset pankit

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Haasteet Fuusio kulttuurierot tärkein resurssi asiantuntijat > tärkeää,

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009)

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009) HELSINGIN HOVIOIKEUS PL 76, Ratamestarintie 9 00521 Helsinki Puhelin 0103640500, palvelunumero 010086305 Telefax 0103640512 kirjaamo Säh köpostiosoite helsin ki.ho@oikeus.fi 20.1.2010 Oikeusministeriölle

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010 Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet Jukka Juntunen Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen Ostokohteen vakuuttaminen

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka Suomen Pankki Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 1 Esityksen sisältö I. EKP:n rahapolitiikka II. Rahoitusjärjestelmän vakaus III. Suomen talous 2

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä

Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä 1. Murroksen laajuus haastaa finanssitoimijat Toimintaympäristön monet haasteet Finanssiala Toimintaympäristön monet

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Kysymyksiä 2 25/09/2013 Markkinatilanteesta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmän vakaus

Rahoitusjärjestelmän vakaus Rahoitusjärjestelmän vakaus Euroalueen rahoitusmarkkinat ovat edelleen vakautuneet ja rahoituksen saatavuus on parantunut alkuvuonna. Tämä on helpottanut valtioiden velkakriisin hoitoa ja pankkien varainhankintaa.

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot