VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 1 s. 4 VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä Ismon elämässä swingiä työn ulkopuolella s. 18

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä Tarja Turtiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan helmikuun alussa VR:n muutosohjelman vaikutuksista henkilöstöön. VR:n henkilöstöjohtaja Timo Koskinen totesi vastauksessaan muun muassa, että muutokset ovat väistämättömiä. Turtiainen kirjoittaa puheenjohtajan palstallaan, että muutosten väistämättömyyden RVL:n jäsenistökin varmasti ymmärtää ja hyväksyy: - Pointtini oli, miten ja millä aikataululla muutokset tehdään. Henkilöstön olisi oltava kehityshankkeissa mukana ja he tarvitsevat positiivisia viestejä ja konkreettista kannustusta. 6 Työsuojelun sopimusneuvottelut Työsuojelun yhteistoimintasopimusneuvotteluja on VR:llä käyty tiiviisti alkuvuoden aikana. Sopimuksen tekstiosuus on valmistumassa lopulliseen muotoonsa. Ongelmana on, että työturvallisuudelle asetetut tavoitteet ja toimintatapa tavoitteisiin pääsemiseksi joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen: - Työnantajan esitykseen sisältyi muun muassa eräiden työpaikkakäsitteiden muodostaminen valtakunnallisiksi. On selvää, ettei työsuojelun yhteistoimintaa ja laadukasta työturvallisuustoimintaa pystytä toteuttamaan kyseisen mallin mukaan, kirjoittaa RVL:n valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila. 8 Talvipäivillä ennätysmäärä keilailijoita Keilailu osoittautui RVL:n talvipäivien suosikkilajiksi; osallistujia oli 48. Tarkempikätisimmät huomioitiin palkintojen jaossa. Talvipäiviä vietettiin tutussa paikassa Vuokatissa helmikuun alussa. Keilailun lisäksi muun muassa heitettiin jääkolkkaa, tehtiin lumikenkäretki, laulettiin karaokea ja nautittiin Kaija Kärkisen ja Ile Kallion esityksistä. 12 Palvelualojen työnantajat yhdistivät liittonsa Vuoden alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työantajat PAL- TA palvelualan jäsenyritystä työllistää lähes henkilöä. Hallituksen puheenjohtaja on DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi. Hänen mukaansa palvelujen laatu, sujuvuus ja työrauha, kuten hyvä osaaminen ja johtaminen ovat avainasioita, joiden parissa Paltalla on vaativa työmaa: - Tämä työsarka kertoo siitä, että Palta ottaa aiempia siihen liittyneitä työnantajaliittoja hieman laajemman roolin. 14 Eläkeputki on kutistunut, mutta edelleen käytössä Vanhempien työttömien pääsyä ns. eläkeputkeen on rajoitettu ja virta putkeen on heikentynyt. Vuoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun työttömyysturvan lisäpäiville siirtyi eri työttömyyskassoista kaikkiaan ihmistä: - Heidät oli irtisanottu noin kahta vuotta ennen siirtymistä, sillä ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisraja täyttyy siinä ajassa, kirjoittaa Heikki Lehtinen. Vuonna 2009 lisäpäiville siirtyi vain ihmistä. 18 Tanssihullu Ismo kuuntelee pariaan Mikkelin lipputoimistossa työskentelevän Ismo Jäntin elämä on swingiä työn ulkopuolella. Hän harrastaa lavatansseja avovaimonsa Päivin kanssa ja he kuuluvat Mikkelin Tanssihullut -yhdistykseen. Jäseniä on noin 400 ja yhdistys on yksi Suomen suurimmista lavatanssiseuroista. Itä-Suomessa on meneillään swingprojekti, jossa ta-

3 PÄÄKIRJOITUS voitteena on parantaa swingtanssien osaamista eri paikkakuntien ja seurojen välisen yhteistyön avulla. Lavatansseista kiinnostuneet saavat Ismolta hyviä vinkkejä niin pukeutumisesta kuin lavoilla käyttäytymisestä. 22 Tätä mieltä! Minne menet, VR? kysyy Ismo Reunamo kirjoituksessaan. Hän on huolissaan parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneesta VR:n perinteisen, työntekijää arvostavan johtamistavan rajusta muutoksesta: - Uusi johtamistapa on samalla kertaa sysännyt sekä henkilökunnan jaksamisensa äärirajoille että koko yhtiön kansallisen vitsin asemaan, hän toteaa. Aira Rönkkö puolestaan kysyy vastuun ja huolenpidon perään sivulla 23: - VR:ltä löytyy hienoja organisaatiokaavioita, divisioonia ja nimikkeitä, mutta siihen se jääkin. Henkilöt on unohdettu. Esimiehetkään eivät aina tiedä alaisiaan tai kuka mitäkin tekee. Kun joku jää eläkkeelle, siirtyy muutospooliin tms., siirtyvät työt jollekin tai katoavat kokonaan. Tätä tietoa ei vain näe mistään. Pahoinvointi on jo selvästi lisääntynyt: - Näin ei voi jatkua; kato käy, ihmiset eivät jaksa. Olisi aika pysähtyä, rauhoittua ja katsoa asioita järjellä, kuunnella alaisia, käydä keskustelut ja hoitaa asiat kuntoon. Timo Alhainen kirjoittaa sivulla 24 Kaakon kauko-ohjaajien lisääntyneestä työmäärästä: - Ennestään täystyöllistettyyn kauko-ohjausalueeseen haluttiin liittää toinen, aivan erillään oleva alue yhden henkilön hoidettavaksi. Kouvolan seudun liikenteenohjaus on kokemassa melkoisia muutoksia tekniikan uudistamisen myötä: - Toivottavasti saamme jaettua työpisteiden kuormitukset suunnilleen tasapuolisesti. Vastako kriisiytyminen tuo muutoksen? Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on eletty vuosikymmeniä tilanteessa, jossa hallitsijat ovat pönkittäneet omaa ja läheistensä asemaa. Oppositio on tukahdutettu rajuilla otteilla ja kansalle tarjottu pikku porkkanoita lähinnä puheiden tasolla. Kansalaisten tyytymättömyys ja epäkohdat ovat kyteneet pinnan alla ja nyt roihu on syttynyt. Tätä kirjoitettaessa Libyan Gaddafi oli juuri pitänyt kauhistuttavan televisiopuheensa. Näitä tapahtumia seuratessa tuntee itsensä melko voimattomaksi. Me suomalaiset elämme niin erilaisessa maailmassa. Tyydymme ehkä kauhistelemaan Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumia ja kiittelemään oman demokratiamme toimivuutta. Mutta ihmisten mitta täyttyy täälläkin. Meillä tyytymättömyyttä ilmaistaan jopa mielenosoituksissa, jotka onneksi harvoin muuttuvat väkivaltaisiksi. Uusia protestiväyliä ovat sosiaaliset mediat. Niiden mahti kokonaisuudessaan tulee näkymään vasta myöhemmin. Huomattavasti yleisempää esimerkiksi työelämässä on, että ihmiset sairastuvat ja muuttuvat välinpitämättömiksi. Tämä on huolestuttavaa. Hyvinvointiyhteiskunnassamme ei osata kanavoida ihmisten osaamista tarpeellisten muutosten toteuttamiseen vaan työyhteisöt päästetään kriisiytymään. Tämäkin on johtamiskysymys. Tarpeellisiksi todetut muutokset tulisi tehdä riittävän ajoissa ihmisille sopivina annoksina yhdessä ihmisten kanssa. Jäsenistömme työyhteisöt ovat hyvää vauhtia kriisiytymässä vauhdilla etenevien päällekkäisten muutosten keskellä. Tätä osoittavat osaltaan myös VR:llä tehdyn henkilöstötutkimuksen tulokset edellisiin verrattuina. Työtyytyväisyys oli romahtanut. Toivottavasti sairastuminen ei ole ainoa ulospääsy epätyydyttävästä tilanteesta. Näin uskon; tämän lehden Tätä mieltä -palstalla on erittäin painavaa tekstiä henkilöstön tuntemuksista. Niiden esille tuominen on yksi keino vaikuttaa. Toivottavasti löydämme rahan lisäksi ne inhimillisesti tärkeät arvot myös työelämässä. Päätoimittaja 3

4 puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta VR:n henkilöstö muutosten hullunmyllyssä VR:n liikennehäiriöistä puhutaan jatkuvasti, mutta muuttuneen henkilöstöpolitiikan vaikutukset ovat jääneet vähemmälle. Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet henkilöstölle lähes painajaismaisia, vuonna 2009 säästövaateiden ja 2010 jatkuvien yt-neuvottelujen takia. Niitä oli lähes 20. Samaan aikaan henkilöstö on tehnyt kaikkensa liikenteen ja toiminnan sujumiseksi, mutta ilman riittävää päivittäistä työn johtamista. Muutosohjelman läpivieminen vie väistämättä energiaa ja sitä aikaa, jota pitäisi kohdistaa työn ohjaamiseen. Hankalissa työtilanteissa esimiesten läsnäolo on äärettömän tärkeää. Kaikki muuttuu niin nopeasti, että esimerkiksi hallintohenkilöstön on vaikea tietää, mikä tehtävä on annettu kenenkin hoidettavaksi. Kehittämistä tarvitaan, mutta kaikkien pitää pysyä vauhdissa mukana. Muutosten vaikutuksia ei ole harkittu loppuun saakka, mikä näkyy asiakkaille jopa palvelun heikentymisenä. Lipunmyyjille on aiheutettu myös turhia ristiriitoja väkisin tehdyillä työvuoromuutoksilla. Ne pidentävät työpäivää ja ruokatauot joudutaan pitämään ennalta määrättyinä aikoina asiakastilanteesta riippumatta. Ennen henkilöstö toimi asiakastilanteen mukaan. Rautatiekaluston vanhentuminen, matka-aikojen lyhentyminen ja junamäärien lisääntyminen aiheuttavat ongelmia, kun rata-infra on jäänyt 1980-luvulle. Tähän kun lisää henkilöstön käytön keskittämisen vaikeudet ja puutteet kaluston kunnossapidossa, liikenteenohjaaja väsyy ainaiseen häiriötilaan. Muutosohjelman myötä VR:lle perustettiin henkilöstöpooli, johon työtä vaille jääneet siirretään. Noin 40 on irtisanottu ja poolissa on noin 80 henkilöä, joita yritetään työllistää joko VR:lle tai muualle. Ns. irtisanoutumispaketin on ottanut vastaan noin 40. Tulossa on VR Trackin useiden satojen henkilöiden lomautukset. Pelko ennakoimattomista yt-iskuista näkyy väistämättä päivittäisessä työssä, ja työpaikkansa säilyttäneetkin ahdistuvat. Vuosikymmenten aikana VR:n henkilöstö on joutunut venymään erilaisissa työoloissa. Menneinä vuosikymmeninä henkilöstöpolitiikkakin oli joustavaa. Muutoksia ja kehittämistä tehtiin yhdessä inhimillisiä keinoja ja tarpeeksi pitkiä ajanjaksoja käyttäen. Nyt käydään YT-prosessi ja sen jälkeen yritys toteuttaa muutokset mielensä mukaan. Kaikkea tätäkö omistaja haluaa? Helsingin Sanomat julkaisi edellä olevan mielipidekirjoitukseni helmikuun alussa. Henkilöstöjohtaja Timo Koskinen vastasi siihen vielä saman viikon aikana. Hän totesi vastauksessaan muun muassa, että muutokset ovat väistämättömiä. Sen RVL:n jäsenistökin varmasti 4

5 Osanottomme junaonnettomuudessa menehtyneen veturinkuljettajan läheisille, työtovereille ja muille asianosaisille. ymmärtää ja hyväksyy, mutta pointtini oli, miten ja millä aikataululla muutokset tehdään. Kritisoin myös sitä, että muutosohjelman kehityshankkeita viedään läpi ilman, että henkilöstö on niissä mukana. Henkilöstöllä on varmasti oma tietotaitonsa annettavana. Kysymys onkin, miten se saadaan nostettua esiin. Jos hankkeet aloitetaan siten, että ensimmäisenä on tiedossa nuppiluvun vähentyminen, kukaan ei halua olla itseään tai kaveria saneeraamassa työttömäksi. Tähän kaatui esimerkiksi Contact Centerin yhteisten työryhmien työ. Alkulähtökohdan pitäisi olla viesti, että kaikille löytyy työpaikka tai turvaverkko. Aikataulu pitäisi sitten laatia tämän mukaan. Utopiaako? Tarvitseeko vauhdin olla maksimissa, jos kuitenkin mennään oikeaan suuntaan? Jo vuosi sitten rautatiejärjestöt toivat julki huolensa siitä, ettei päivittäiseen johtamiseen jää riittävästi aikaa. Tämäkin asia tulee nyt näkyviin henkilöstötutkimuksessa. Ei ole ollut aikaa käydä läpi muutosohjelman perusteluja joten työntekijät eivät tiedä eivätkä ymmärrä niitä. Muutosohjelmasta johtuen pitäisi olla tavallista enemmän keskustelua esimiesten ja työntekijöiden välillä. Silti elävästä elämästä kuulee kertomuksia, jossa ensimmäinen kontakti vuoteen on siirtoilmoitus pooliin. Muutosten johtaminen on kova haaste ja siinä on valitettavasti paikoin epäonnistuttu. Esimiehillä ei ole ollut riittävästi kokemusta muutosten johtamisesta. Olen yrittänyt useasti puhua siitä, että henkilöstölle tarvitaan positiivisia viestejä ja konkreettista kannustusta. Siihen tarvittaisiin kunnon sisäinen kampanja: Olet tärkeä ja Sinua tarvitaan. Olen havainnut selvästi, että kyynisyys lisääntyy ja sitoutuminen yritykseen vähentyy. On masentavaa, että oikeastaan kaikki asiat, joista järjestöpuolelta on varoiteltu, näkyvät nyt henkilöstötutkimuksessa. Provosoidun nyt sanomaan senkin, että tutkimuksen tulokset eivät johdu ammattijärjestöjen kriittisestä ja negatiivissävytteisestä viestinnästä. Päinvastoin voisi sanoa, että esimerkiksi RVLlehden sivuilla muutosohjelmaan liittyviä työnantajapuolen haastatteluja on ollut useita. Meidän tehtävämme on välittää jäsenistön viestejä. Ehkä niitä olisi hyvä kuunnella tarkemmin. Toivottavasti nyt henkilöstötutkimuksen suora viesti otetaan vakavasti. 5

6 Työsuojelua valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Työsuojelun sopimusneuvottelut Työsuojelun yhteistoimintasopimusneuvotteluja on käyty tiiviisti alkuvuoden aikana. Sopimuksen tekstiosuus on valmistumassa lopulliseen muotoonsa. Joitakin täsmennyksiä on vielä teksteihin tehtävä. Sopimukseen tuleva liite työpaikkakäsitteistä, työsuojelutoimikunnista ja työsuojeluvaltuutetuista on nyt tarkempien neuvottelujen kohteena kuten myös työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä, ansionmenetyksen korvausta ja palkkioita koskevan erillisen pöytäkirjan liite. Työsuojelu on yhteistoimintaa Työpaikkakäsitteen määrittely on työsuojelun yhteistoiminnan onnistumisen kannalta eräs sen tärkeimmistä elementeistä. Työsuojelun valvontalaissa työpaikkakäsitteellä tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta. Valvontalaissa todetaan myös, että yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Perusteluissa mainitaan, että työpaikkakäsite tulee määrittää siten, että yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään. Onko kyseessä työsuojeluorganisaation alasajo? Työnantajan edustajat ovat useissa puheenvuoroissaan korostaneet työturvallisuuden olevan ykkösarvo ja tavoitteena olevan turvallinen ja terveellinen työ sekä työympäristö ja työyhteisö. Sopimusneuvotteluissa järjestöjen edustajat joutuivat hämmentävään tilanteeseen. Työnantajan esitys tuleviksi työpaikkakäsitteiksi kyseenalaisti kaikki heidän aiemmin toteamansa asiat. Työturvallisuudelle asetetut tavoitteet ja toimintatapa tavoitteisiin pääsemiseksi, joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen. Esitykseen sisältyi muun muassa eräiden työpaikkakäsitteiden muodostaminen valtakunnallisiksi. On selvää, ettei työsuojelun yhteistoimintaa ja laadukasta työturvallisuustoimintaa pystytä toteuttamaan kyseisen mallin mukaan. Työsuojeluorganisaation (työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, työsuojelutoiminta) on oltava lähellä työpaikan henkilöstöä ja työyhteisöjä. Näin se voi parhaiten tukea linjaorganisaatiota ja työpaikalla tehtävää työtä työturvallisuusasioissa. Työtapaturmien ja sairastuvuuden ehkäisemiseksi tarvitaan riittävästi aktiivisia toimijoita. Neuvottelutilanne Sopimusneuvottelujen viimeisimmässä kokouksessa ei päästy yksimielisyyteen työpaikkakäsitteistä. Uutta neuvottelutapaamista ei sovittu. Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus on tekstiosuudeltaan lähes valmis. Työsuojelun yhteistoiminnan muodoista on työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välisissä näkemyksissä edellä kerrotut eroavaisuudet. 6

7 Luottamuksella Olipa kerran Vippi Etelä-Suomen alueen pääluottamusmies Olipa kerran - näinhän kaikki sadut alkavat - paikka, jossa joku sai loistoidean: - Hankitaan meille Vippi! Ja niin tapahtui. Hankittiin Vippi-kone, joka ilmeisesti syö ihmisiä ja työtunteja. Pian se kai syö junia, vetureita, kiskoja, autoja, lumiauroja, tiekarhuja, laivoja, lentokoneita ja ties mitä. Vippi-vehje on hankittu helpottamaan työsuunnittelua, sanotaan. Ja vahtimaan, että työntekijä muistaa ilmoittaa, että täällä ollaan - jos sattuu koneet toimimaan. Ja mikäs sen parempaa; pianhan kaikki ongelmat katoavat. Ei tarvita kai kuin pari ihmistä (vai olisikos ne sitten robotteja?) jonkinmoista kampea kääntämään tai nappia painamaan - ja viuuh, sinne hävisivät ongelmat. Joskus silloin, kun ei vielä ollut kaikenmaailman vippejä, asiat tehtiin kai hitaasti ja tehottomasti. Niin ja kalliisti, mutta silloin ainakin tarvittiin vielä ihmisiä. Nyt samat ihmiset, ainakin osa heistä, lienee siirretty napinpainalluksella poistettaviksi. Samaan aikaan otetaan uusia napinpainajia. He eivät kai sitten pahemmin ihmettele tai kritisoi koneitten toimintaa tai toimimattomuutta? Kun ihminen teki inhimillisen virheen, se myös mahdollisimman nopeasti korjattiin. Nyt kun kone tekee virheen, sitäpä ei enää korjata tuosta vaan. Nyt ei eri kulkuneuvoja voida laittaa kulkuun, kun ei löydy henkilökuntaa: milloin puuttuu kuljettaja, milloin muu henkilökunta. Rakennusten ovia ei saada auki tai jos on saatu, niitä joudutaan sulkemaan aiemmin. Ja niin joutuvat kulkijat värjöttelemään tuulessa, sateessa tai tuiskussa ulkosalla. Näin tarjotaan herkullista ruokaa maan tiedotusvälineille. Vika tietenkin on vain niissä työntekijöissä, jotka kuitenkin se Vippi on johonkin hukannut, tai on hyvää vauhtia saattelemassa sairauslomille loppuun palamisen vuoksi. Työtuntien syöjänä kone kunnostautuu. Työntekijöille ei voi maksaa korvauksia tehdystä työstä, kun Vippi on syönyt sen työn. Ihmeellistä. Mikä kumma tässä oikein on vialla? Miksi moinen masiina ei toimi niin kuin hankkijat varmasti ovat uskoneet? Koska siellä sadun paikassa tajutaan, että näin ei voi jatkua? 7

8 Jääkolkkaa heitettiin lauantaiaamuna Vuokatinhovin pihan kentällä Makkosen Jyrkin vetämänä. Talvipäivillä ennätysmäärä keilailijoita Kuvat: Kaija Kajosmäki ja Aimo Nykänen Keilailu osoittautui RVL:n talvipäivien suosikkilajiksi; osallistujia oli 48. Jokainen osallistuja heitti kolme sarjaa ja hienoja suorituksia nähtiin kaikilla radoilla. Tarkempikätisimmät huomioitiin lauantai-illan palkintojen jaossa: Miesten sarjan paras oli Paavo Häkli 532 pisteellä, toinen oli Karri Peltola 516 pisteellä ja kolmas Jouko Hänninen 479 pisteellä. Naisista Kaija Kajosmäki korjasi potin 403 pisteellä, Marjo Siren oli toinen 388 pisteellä ja Anja Kaija kolmas 382 pisteellä. Talvipäiviä vietettiin tutussa paikassa Vuokatissa. Osallistujia riitti taas mukavasti joka tapahtumaan hiihtämisestä karaokeen. Lumikenkäretken lähtövalmistelut käynnissä. Keskellä iloinen Sakari Meripaasi Oulusta. 8

9 Illanvietossa mukavasta seurasta nauttivat Mervi Ylitalo, Jouko Hänninen ja Laina Kemppainen. Näillä keilailijoilla oli asenne kohdallaan: "Aina hauskaa olla pittää". Kaija Kärkisen ja Ile Kallion keikka kruunasi lauantai-illan. 9

10 Yrittäjät ja työntekijäasemassa olevat palkansaajat ovat työkeskeisimpiä Työterveyslaitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeen mukaan. Kokemukset ja asema työelämässä vaikuttavat elämisenhallintaan ja työn mielekkyyteen Mitä mielekkäämmäksi työ koetaan, sitä tärkeämpää työ ihmiselle on. Eri työntekijäryhmien kokemukset työn tärkeydestä ja mielekkyydestä vaihtelevat kuitenkin suuresti. Kuva: Soile Olmari Julkaisu: Toiveita ja todellisuutta. Työn ominaisuudet eri työntekijäryhmien näkökulmasta. Moilanen Liisa, Työterveyslaitos Yrittäjät ja työntekijäasemassa olevat palkansaajat ovat työkeskeisimpiä. Vanhemmille työntekijöille työ on tärkeämpää kuin nuorille. Naiset ovat innostuneempia työstään kuin miehet. Työn mielekkyyttä lisäävät muun muassa vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työmäärään sekä esimiehen tuki. Työn mielekkyyttä vähentävät muun muassa kiire ja työn epävarmuus. Kun työ on mielekästä, eläkkeelle ei ole kii- 10

11 re, kertovat Työterveyslaitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeen tulokset. Useat viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet työn mielekkyyden laskua: - Vaikuttaakin siltä, että työn mielekkyyden lasku on saanut aikaan myös työn tärkeyden laskua, sanoo erikoistutkija Simo Virtanen Työterveyslaitoksesta. - Vaikka naisten työ oli muuttunut usein huonompaan suuntaan tasa-arvon ja vaikutusmahdollisuuksien suhteen verrattuna miehiin, niin naiset olivat siitä huolimatta innostuneempia työstään kuin miehet, kertoo tutkija Liisa Moilanen Työterveyslaitoksesta. - Ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien työ oli mielekkäintä. Työntekijöiden työ oli raskaampaa ja kuluttavampaa kuin muiden ryhmien työ. Toiveita ja todellisuutta - hankkeessa haluttiin katsoa keskiarvojen taakse ja tutkia työtä ja työelämää eri ryhmien näkökulmasta kuten työntekijöiden, toimihenkilöiden, vakinaisten, eivakinaisten sekä eri kieliryhmien näkökulmasta. - Suomalaiset eivät välttämättä näe työelämän ongelmia samalla tavalla kuin politiikan ja elinkeinoelämän päättäjät. Kansalaiset eivät ole aina valmiita muuttamaan käyttäytymistään päättäjien toivomalla tavalla, arvioi Antti Kasvio Työterveyslaitoksesta. - Siksi kannattaa pohtia tarkemmin, miten ihmisten käsitykset rakentuvat ja millaisista omakohtaisista kokemuksista ne kumpuavat. - Mielenkiintoista on esimerkiksi nähdä, jatkuuko suomalaisten naisten sitoutuminen ja sinnikkyys työelämässä pätkätöistä, heikommasta palkkauksesta, jatkuvista muutoksista ja osaamattomasta esimiestyöstä huolimatta. Mielekäskin pätkätyö haittaa elämisenhallintaa Perinteisestä poikkeavat työnteon muodot kuten vuokratyöt ovat lisääntyneet. Työ voi olla myös pätkätöissä mielekäs- tä ja työolosuhteet ja johtaminen hyvin järjestetty, mutta pätkätöissä epävarmuus toimeentulon jatkumisesta haittaa muun elämän hallintaa. Ihmisille on tärkeää tulevan suunnittelu, perhe-elämän järjestäminen ja vapaa-aika. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu määräaikaisten työsuhteiden lykkäävän lasten hankintaa. Säännöllisessä työssä ihmiset ovat usein tyytyväisempiä ja onnellisempia kuin epävarmassa työsuhteessa. Toiveita ja todellisuutta -hankkeessa tulevaisuuden suunnittelu, perheen perustaminen ja lasten elättäminen sekä terveydenhoito vaikeutuivat ei-vakinaisissa työsuhteissa olevilla ja yrittäjillä. Pätkätyöläiset ja yrittäjät tuntuvatkin kohtaavan samanlaiset yrittämisen riskit, jotka vaikeuttavat elämisenhallintaa. Työsuhteen laatu uhkaa jakaa suomalaiset työmarkkinat Jotta suomalainen työelämä ei jakaantuisi kaksiin työmarkkinoihin, on pyrittävä vähentämään epävakaita työsuhteita. Epävakaassa työssä on ongelmallista nimenomaan työsopimuksen ennakoimaton luonne ja tulojen jatkuvuuden epävarmuus ja sitoutuminen työpaikkaan ja työhön. - Työelämän muutos, joka sisältää joustavammat työajat ja ehdot työnteolle, voi lisätä hyvinvointia ja helpottaa perhe-elämän ja vapaa-ajan järjestämistä, mutta edellytyksenä on, ettei toimeentuloa ja ihmisen mahdollisuutta ajan käytön suunnitteluun aseteta vaakalaudalle, painottaa Moilanen. Suomessa on edetty viime vuosina kohti kasvavia tulo- ja terveyseroja. Myös erot työntekijäryhmien työehdoissa ja työolosuhteissa ovat kasvaneet. Nuorilla suomenruotsalaisilla on enemmän ystäväverkostoja kuin suomenkielisillä Tämän tutkimuksen mukaan suomenruotsalaiset eivät ole yhtenäinen, etuoikeutettu ryhmä, kuten usein oletetaan, vaan voimavarat ja elämänhallinnan haasteet jakautuivat samoin kuin suomenkielisten parissa. Kuitenkin ruotsinkielisillä nuorilla aikuisilla oli laajempi ystäväverkosto kuin suomenkielisillä. Tämä tulos tukee sosiaalisen pääoman keskeistä roolia hyvinvoinnin tukena, ovathan suomenruotsalaiset terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset. Mielenkiintoista olisikin jatkossa tutkia, jatkuuko ystävyysverkoston merkitys myös myöhemmin ja mikä vaikutus sillä on työllistymiseen, terveydentilaan ja elämäntapoihin, pohtii Liisa Moilanen. Ystävät valikoituvat sosiaalisen aseman mukaan Suomalainen yhteiskunta on hankkeen tulosten mukaan eriytynyt sosiaaliluokkien ja ammattien mukaan. Perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituvat samaan sosiaaliluokkaan kuuluvat. Toimihenkilöt ystävystyvät keskenään, työntekijät keskenään ja johtajat keskenään. Pätkätöissä tai työttömänä olevaa voi olla vaikeaa määritellä mihinkään ammattiryhmään kuuluvaksi, mikä hankaloittaa tärkeiden lähiverkostojen syntymistä. Luottamus työelämän ongelmien ratkaisijoihin vaihtelee Tutkimukseen osallistuneiden luottamus työelämän ongelmien ratkaisijoihin (julkinen valta, järjestöt ja tutkimuslaitokset, kansalaiset ja yritykset sekä markkinavallan toimijat) ei ollut kovin suurta. Eniten luotettiin ruohonjuureen eli työpaikkoihin ja yrityksiin, vähiten kansainvälisiin järjestöihin ja EU:hun. Toimihenkilöt luottivat eniten julkiseen valtaan ja työntekijät järjestöihin, joihin esim. ay-liike kuului. Ei-vakinaisessa työsuhteessa luotettiin järjestöihin ja vakinaisessa työsuhteessa julkiseen valtaan. Naiset luottivat julkiseen valtaan ja järjestöihin, miehet taas yritysten kykyyn ratkaista työelämän ongelmat. 11

12 Riitta Varpe ja Riitta Tiuraniemi Palvelualojen työnantajat yhdistivät liittonsa Tämän vuoden alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työnantajat PALTA. Liitto kokoaa palvelualan yritystä samaan Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenliittoon. Jäsenyritykset työllistävät lähes henkilöä. Lähde: Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n tiedote Kuva: Maarit Uusikumpu Paltasta tuli EK:n toiseksi suurin jäsenliitto yritysten henkilöstömäärällä mitattuna. Uusi liitto yhdistää Erityispalvelujen Työnantajaliiton, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat (LTY), Palvelualojen Toimialaliiton sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLin. Paltan suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella, VR, Finnair, Kela TeliaSonera, YLE, Elisa ja Securitas. Mikael Aro hallituksen varapuheenjohtaja Paltan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja varapuheenjohtajiksi VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro sekä Faba Oskin toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku. - Järjestörakenteen tehostaminen on yksi, mutta ei suinkaan ainoa eikä edes tärkein syy Paltan perustamiseen, sanoo puheenjohtaja Tiuraniemi. - Hyvin tärkeää on, että saamme Suomen tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavaa palvelualan osaamista laajalti samaan liittoon. - Palvelujen laatu, sujuvuus ja työrauha, kuten myös hyvä osaaminen ja johtaminen ovat avainasioita, joiden parissa Paltalla on edessään vaativa, mutta lupaava työmaa, Tiuraniemi jatkaa. 12

13 Miten näihin asioihin vaikutetaan? - Pyritään työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työmotivaation parantamiseen. Niihin kaikkiin vaikutetaan johtamisella samoin kuin osaamiseenkin. Tämä työsarka kertoo siitä, että Palta ottaa aiempia siihen liittyneitä työnantajaliittoja hieman laajemman roolin. Tästä on suunnittelu käynnistymässä ja osaamme paremmin vastata näihin kysymyksiin, kun strategia on laadittu ja suunnitelmat tehty, Tiuraniemi vastaa. Hyvä käytös sallittu Epäasiallista kohtelua ei pidä hyväksyä työpaikoilla. Eurooppalaisia työpaikkoja kehotetaan soveltamaan nollatoleranssia epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Lähde: Työturvallisuuskeskus TTK:n tiedote Aineistoa: Hyvä käytös sallittu! -verkkosivut: Hyvä käytös sallittu - epäasiallinen kohtelu kielletty. TTK 2010 Paltan toimitusjohtajana aloittaa 1.3. tekniikan lisensiaatti, emba Riitta Varpe. Hän siirtyy tehtävään Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajan tehtävästä. Paltan työmarkkinajohtajaksi, toimitusjohtajan varahenkilöksi ja varatoimitusjohtajaksi on nimetty varatuomari Harri Hietala, joka aiemmin toimi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn toimitusjohtajana. Rautatievirkamiesliiton työehtosopimus on neuvoteltu ja sovittu LTY:n kanssa. Nykyinen tes on voimassa Liittojen yhdistyminen Paltaksi ei lyhyellä tähtäimellä vaikuta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. Mitä tarkoitetaan lyhyellä tähtäimellä? - Neuvotteluja jatketaan aiemmalla mallilla, kunnes Palta on uudelleen organisoitunut ja laatinut strategiansa. Mitään radikaalia muutosta ei senkään jälkeen nopeasti tapahdu, mutta tavoitteena on kuitenkin vähentää Paltan nyt hallinnoimien 140 työehtosopimuksen määrää. Sitä, miten tämä tapahtuu ei ole päätetty, Tiuraniemi kertoo. Työturvallisuuskeskus TTK ja työmarkkinajärjestöt viestivät suomalaisille työpaikoille laajalla kiertueellaan , että hyvä käytös on sallittu. Kiertueen seminaariin Vantaalla osallistui noin 180 työpaikkojen edustajaa. Yhteistyön perustana on häirintää ja väkivaltaa koskeva eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten puitesopimus, jossa tuomitaan häirinnän ja väkivallan kaikki muodot, kuten työpaikkakiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja fyysinen väkivalta sekä vahvistetaan työnantajan velvollisuus suojata työntekijöitä niiltä. - Työpaikoilla on keinoja epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisyyn sekä tällaisten tilanteiden selvittämiseen ja niihin puuttumiseen - ja myös tukea on saatavilla, sanoo kiertueen koordinoija, asiantuntija Tarja Räty TTK:sta. Jokainen on vastuussa käyttäytymisestään työyhteisössä ja voi edistää hyvää työpaikkakulttuuria: - Työyhteisötaidot ovat nykypäivänä osa ammatillista osaamista, korostaa Räty. Työnantajalla velvollisuus puuttua Työnantajan velvollisuus on lain mukaan puuttua epäasialliseen kohteluun mahdollisimman pian siitä tiedon saatuaan. Epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen tarvitaan joskus myös ulkopuolista apua. Ongelmatilanteen pitkittyessä kohteeksi joutuneen terveys voi vaarantua, työyhteisö kuormittua ja hyvinvointi työpaikalla heikentyä. Epäasiallinen kohtelu saattaa myös alentaa työyhteisön tuottavuutta ja aiheuttaa turhia kustannuksia muun muassa sairauspoissaolojen lisääntyessä. Epäasiallisen kohtelun ehkäisemisessä on tärkeää luoda avoin ja luottamuksellinen työilmapiiri, huolehtia työyhteisön toimivuudesta ja siitä, ettei työpaikalla esiinny kiusaamiselle altistavia työolosuhdetekijöitä. Tukea ja apua saatavilla Työpaikalla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, miten luodaan ja ylläpidetään hyvää työilmapiiriä, edistetään myönteistä ja avointa vuorovaikutusta ja ehkäistään ristiriitoja. Lisäksi tarvitaan toimintatapoja ja -ohjeita. Pelisäännöt ja ohjeet valmistellaan ja käsitellään yhteistyössä työyhteisössä. - Ohjeissa on syytä selkeästi todeta, ettei työpaikalla hyväksytä epäasiallista kohtelua ja ongelmatilanteisiin puututaan ja selvitetään, korostaa Räty. VR:llä käytössä olevat pelisäännöt ja ohjeet löytyvät Verstaalta otsikoilla Työn tuki / Työturvallisuus / Henkinen työsuojelu / Työpaikkakiusaaminen. Tilanteet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan työyhteisössä. Tukena ongelmatilanteen selvittelyssä voivat toimia työsuojelu-, luottamus- ja työterveyshenkilöstö. Liitoista voi saada tarvittaessa oikeudellista apua ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Työsuojeluviranomainen valvoo häirintää ja epäasiallista kohtelua koskevien säännösten noudattamista työpaikoilla. Se antaa pyydettäessä neuvoja ja apua niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoima Työturvallisuuskeskus TTK tarjoaa koulutus- ja kehittämispalveluja, aineistoja ja tiedotusta epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi yhteistyössä työyhteisöissä. 13

14 Eläkeputki on kutistunut, mutta edelleen käytössä Teksti: UP/Heikki Lehtinen Vanhempien työttömien pääsyä ns. eläkeputkeen on rajoitettu ja virta putkeen on heikentynyt. Finanssivalvonnan tiedot eläkeputkeen siirtyneistä viime vuosilta kertovat, että sitä on käytetty etenkin teollisuuden rakennemuutoksissa. Vuoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun työttömyysturvan lisäpäiville siirtyi eri työttömyyskassoista kaikkiaan ihmistä. Heidät oli irtisanottu noin kahta vuotta ennen siirtymistä, sillä ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisraja täyttyy siinä ajassa Eläkeputkeen siirtyneet 12 kuukauden liukuva summa Rakennemuutoksen apuväline Lisäpäiville siirtyneiden määrä tänä aikana oli runsas prosentti suhteessa kahden miljoonan ihmisen jäsenmäärään, joka kassoilla oli vuoden 2009 lopussa /07 7/07 1/08 7/08 1/09 7/09 Finanssivalvonta UP/HL 1/10 6/10 Mutta vaihtelu aloittain oli suurta. Terveydenhuoltoalan kassoissa määrät olivat suhteellisesti pieniä samoin kuin ylipäätään julkisen sektorin kassoissa JHL:n kassaa lukuun ottamatta. Lisäpäiville siirtyneiden määrä on laskenut ehtojen kiristyessä ja työllisyystilanteen parannuttua. Viime syksyltä saadaan todennäköisesti taas nousevia lukuja. 14

15 Sen sijaan Paperiliiton kassassa lisäpäiville siirtyneitä oli runsaat neljä prosenttia suhteessa kassan jäsenmäärään, kaikkiaan yli tuhat. Metsäkonsernit ovat käyttäneet eläkeputkea saneerauksissa reippaasti. Puu- ja erityisalojenkin työttömyyskassassa luku oli vajaa kolme prosenttia. Toimihenkilöitäkin pantu putkeen Lähes samoihin lukuihin yllettiin murroksessa olevalla graafisella alalla. Entisessä Viestintäalan työttömyyskassassa (nyk. TEAM-kassa) lisäpäiville siirtyneitä oli neljässä vuodessa runsas kolme prosenttia suhteessa jäsenmäärään. Lähellä kolmea prosenttia olevia lukuja oli myös TEAM-kassaan nykyisin kuuluvalla Kemian työttömyyskassalla ja jatkuvaa saneerausta tekevässä elintarviketeollisuudessa. Lisäpäiviä on tarvittu toimihenkilöpuolellakin. Lähinnä STTK:laisen entisen Toimihenkilöunionin jäseniä kokoavassa Toimihenkilöiden työttömyyskassassa samoin kuin etenkin pankkien työntekijöitä turvaavassa Rahoi- Virta niin sanottuun eläkeputkeen osoittaa laskevaa suuntaa. tus- ja erityisalojen työttömyyskassassa lisäpäiville siirtyneiden suhteellinen osuus oli kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Määrät ovat pudonneet paljon Kassoissa siirtyi lisäpäiville vuonna 2006 kaikkiaan ihmistä. Seuraavana vuonna määrä oli pariatuhatta pienempi ja vuonna 2008 enää ihmistä. Vuonna 2009 lisäpäiville siirtyi vain ihmistä. Sinä vuonna lisäpäiviä maksettiin Työttömyysvakuutusrahaston mukaan kaikkiaan ihmiselle. Viime vuonna ensimmäisen vuosipuoliskon aikana siirtyneitä oli enää 900. Määrä on pienentynyt sen vuoksi, että ennen talouskriisiä työllisyystilanne oli hyvä. Mutta lisäpäiville siirtymisen ehtoja on myös kiristetty nostamalla vaadittavia ikärajoja. Tarkkoja tietoja lisäpäiville siirtyneistä viime vuoden loppupuolelta ei ole vielä olemassa. Niistä alkaa näkyä se, miten eläkeputkea käytettiin talouskriisin iskiessä syksyllä Eläkeputki Eläkeputkella eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeudella tarkoitetaan työttömäksi jääneen oikeutta saada perus- ja ansiopäivärahaa senkin jälkeen eläkkeellesiirtymiseen asti, kun työttömyysturvan maksun enimmäismäärä eli 500 päivää on tullut täyteen, jos työtön on riittävän vanha ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden ajalta. Vuosina syntyneiden on oltava vähintään 59-vuotiaita ennen 500 päivän täyttymistä. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 60 vuotta. EK:n silmätikku Lisäpäiväoikeuden poistaminen on ollut Elinkeinoelämän Keskusliiton tähtäimessä. Perustelu on ollut työhön osallistumisen lisääminen. EK:n sinnikkyyden taustalla voi olla myös se, että teollisuus on ehkä suurimmat saneerauksensa tehnyt. 15

16 Eri aloilla on lisäpäiviä tarvittu eri tavoin Paperityöväen tk 1058 Viestintäalan tk 500 (nyk. TEAM-kassa) Puu- ja erityisalojen tk 948 Kemian tk (nyk. TEAM-kassa) 937 Suomen elintarviketyöläisten tk 666 Posti- ja logistiikka-alan tk 439 Rahoitus- ja erityisalojen tk 579 Toimihenkilöiden tk 1894 Metalliliiton tk 2456 Maa-, meri ja metsäalojen tk 243 Rakennusalan tk 909 Työttömyyskassa Normit 217 Palvelualojen tk 2172 Julkisten ja hyvinvointialojen tk 2379 Auto- ja kuljetusalan tk 489 Sähköalojen tk Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan tk Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tk Erityisalojen toimihenkilöiden tk Vakuutusväen tk Suomen Merimies-Unionin tk Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden tk Yleinen työttömyyskassa YTK Valtion virkamiesten tk Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain tk (nyk. Super tk) Julkisten alojen teknisten tk Journalistien ja esitt. taitelij. tk IAET-kassa Erityiskoulutettujen tk Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Opettajien tk Lähi- ja perushoitajien tk (nyk. Super tk) Lakimiesten tk Suomen Yrittäjäin tk Terveydenhuoltoalan tk Lääkärien tk keskiarvo 1,1 % % Pylväät kuvaavat työttömyysturvan lisäpäiville vuoden 2006 alusta viime vuoden kesäkuun loppuun mennessä siirtyneiden osuutta suhteessa kassojen vuoden 2009 jäsenmääriin. Luvut kertovat samalta ajalta kassassa lisäpäiville siirtyneiden kokonaismäärän. Lähde: Finanssivalvonta, TVR Tilastotietoa Lähde: Finanssivalvonta (Fiva) Ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin viime vuonna 72:lle Rautatievirkamiesliittoon kuuluvien osastojen jäsenelle. Vuoden lopulla työttömänä oli 51 jäsentä. Vuonna 2009 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassasta maksettiin työttömyysturvan lisäpäivärahaa 166 henkilölle. Se on 14 % maksetuista päivärahoista. - Suunta on laskeva, sillä viime vuonna lisäpäivärahaa maksettiin alle 70 henkilölle, kertoo työttömyyskassan johtaja Kari Kallio. Lyhin käsittelyaika vuonna 2009 oli Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa, jossa ansiopäivärahapäätökset annettiin keskimäärin noin kahdeksassa päivässä. Myös Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassassa päätösten tekemiseen kului vain kahdeksan päivää. Vuoden 2009 alusta suurimmat työnantajat ovat lisäksi joutuneet maksamaan jopa 80 prosenttia lisäpäivien tuomista kustannuksista enimmillään neljältä vuodelta. EK:sta huolimatta työnantajat ovat kyselleet Työttömyysvakuutusrahastosta vielä viime vuonnakin lähes edellisvuoden tahtiin arvioita siitä, millaisiksi heidän omakustannusosuutensa muodostuisi, jos putkeen ihmisiä laitettaisiin. 16

17 Terveyttä ja toimintakykyä - uudistuva kuntoremontti haastaa työikäiset - Tulevaisuuden kuntoremontin sisältöihin haetaan lisää yksilön motivointiin ja elämänhallintaan liittyviä Kuntoremonttilomat toimintamuotoja. Testauskokonaisuutta ovat liikuttaneet ja edistäneet löytämiseen, kertoo veysalan projektipäällikkö toimijoita. Asiantuntijaorgani- Kaisa Koivuniemi Projektissa LIKESistä. kerätään sekä teoreettista Projektissa pyritään on mukana keventämään liikunta- ja ja ter- satsaamaan Haussa aikaa satoja itse pilottihenkilöitä liikkumiseen ja liikuntakipinän suomalaisen työikäisen terveyttä reilun Haussa 20 vuoden satoja aikana. pilottihenkilöitä Nykyisenveyden edistämissäätiö LIKES. soille osallistuvilta noin 500 henkilölsaationa toimii Liikunnan- ja kansanter- että kokemuspohjaista tietoa pilottijaklaisen kuntoremontin Projektissa kerätään sisältöjä ja sekä toteut- teoreettista että kokemuspohjaista tietoa pilottijaksoille tä pilottikuntoremontteja osallistuvilta noin järjestävil- 500 tamistapoja henkilöltä on aika ja päivittää. pilottikuntoremontteja - Tulevaisuuden järjestäviltä kuntoremontin kohteilta. sisältöihin haetaan lisää yksilön motivointä kohteilta. - Sisältöön Tiedon haetaan perusteella lisää motivointiin määritellään tiin uusi ja kuntoremonttitoiminta. elämänhallintaan liittyviä Tällöin toimin- sisältö Tiedon ja jopa perusteella nimi saattavat määritellään muuttua uusi ja elämänhallintaan nykyisestä. liittyviä elementtejä. Näin toivotaan saatavan pidempitään keventämään ja satsaamaan aikaa tö ja jopa nimi saattavat muuttua nytamuotoja. Testauskokonaisuutta pyri- kuntoremonttitoiminta. Tällöin sisälkestoisia vaikutteita, sanoo projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo tämiseen, kertoo projektipäällikkö Kai- * Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry itse liikkumiseen ja liikuntakipinän löy- Palkansaajalomajärjestöt kyisestä. Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:stä. SAL-lomat hallinnoivat sa Koivuniemi LIKESistä. * Toimihenkilölomat - T-lomat ry RAY:n rahoittamaa * Akava - järjestöjen projektia. lomayhdistys - A-lomat ry Kehittämistyön tavoitteena on saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistäkin parempi terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Tätä työtä varten on perustettu pilottiprojekti, jonka aikana kokeillaan erilaisia sisältöjä ja toimintamuotoja. Terveyttä ja toimintakykyä Palkansaajalomajärjestöt kehittävät yhteistyössä terveyden ja liikunnan asiantuntijoiden kanssa vuoden 2011 aikana uutta kuntoremonttia työikäiselle väestölle. Kuntoremonttilomat ovat liikuttaneet ja edistäneet suomalaisen työikäisen terveyttä reilun 20 vuoden aikana. Nykyisenlaisen kuntoremontin sisältöjä ja toteuttamistapoja on aika päivittää. - Sisältöön haetaan lisää motivointiin ja elämänhallintaan liittyviä elementtejä. Näin toivotaan saatavan pidempikestoisia vaikutteita, sanoo projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo Suomen Uudistuva Ammattiliittojen Lomajärjestö kuntoremontti SAL ry:stä. SAL-lomat hallinnoivat haastaa RAY:n rahoittamaa työikäiset projektia. Kehittämistyön tavoitteena on saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistäkin parempi terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Tätä työtä varten on perustettu pilottiprojekti, jonka aikana kokeillaan erilaisia sisältöjä ja toimintamuotoja. Palkansaajalomajärjestöt kehittävät yhteistyössä terveyden ja liikunnan asiantuntijoiden kanssa vuoden 2011 aikana uutta kuntoremonttia työikäiselle väestölle. Projektissa on mukana liikunta- ja terveysalan toimijoita. Asiantuntijaorganisaationa toimii Liikunnan- ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Palkansaajalomajärjestöt Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat - T-lomat ry Akava - järjestöjen lomayhdistys - A-lomat ry 17

18 Tanssihullu Ismo kuuntelee pariaan Teksti ja kuvat: Soile Olmari ja Ismo Jäntti Elämä on swingiä työn ulkopuolella. Näin on ainakin Mikkelin lipputoimistossa työskentelevällä Ismo Jäntillä. Hän harrastaa lavatansseja ja osallistuu avovaimonsa Päivin kanssa muun muassa Itä-Suomen swingprojektiin. Boleron eli lavarumban tunnelmia 80-sarjassa. 18

19 Ismo ja Päivi osallistuivat viime syksynä Mikkelin Tanssihullujen järjestämien lavalattarikisojen "jäökkien" (yli 45-vuotiaat) salsaan. Salsa on kisojen ns. lisälaji eli siitä ei saa pisteitä lavatanssicupiin. Suomen lavatanssicupissa on eri lajeissa kuusi osakilpailua. Projektissa on tavoitteena parantaa swingtanssien osaamista Itä-Suomessa eri paikkakuntien ja seurojen välisen yhteistyön avulla. Swingtanssit ovat paritansseja, joita tanssitaan swing-tyyliseen musiikkiin, kuten lindy hop, boogie-woogie, jive ja fusku. Projektin pääpaino on ollut lindy hopin eri perusaskeleilla ja kuvioilla; lindy hop on "kaikkien swingtanssien äiti". Näitä ja muita lavatansseja voi harrastaa aktiivisesti esimerkiksi Mikkelin Tanssihullut yhdistyksessä, johon myös Ismo ja Päivi kuuluvat. Rekisteröityjä tanssihulluja Mikkelin yhdistyksessä on noin 400 ja se on yksi Suomen suurimpia lavatanssiseuroja. Mikkelin Tanssihullut järjestää eri tanssilajien harjoituksia viikoittain ja harjoituksiin voivat osallistua muutkin kuin yhdistyksen jäsenet. - Aktiivisia harjoituksissa kävijöitä on lajista ja tasosta riippuen noin Jäseniämme löytyy muiltakin paikkakunnilta ja yksi asuu Ruotsissa asti, Ismo kertoo. 19

20 Ismolla on tanssikenkiä moneen lajiin. Mukavat tanssilenkkarit ovat nykyään ahkerassa käytössä. Ismon ja lastenhoitajana työskentelevän Päivin tavoitteena on kehittyä tanssijoina koko ajan, toki hauskaa pitäen kuten lava- eli seuratanssin luonteeseen kuuluu. - Pyrimme harjoittelemaan kaikkia ohjelmassa olevia lajeja, mutta suosikkejamme swingtanssien lisäksi ovat lattarit. jit ovat bolero eli lavarumba, cha cha, samba ja cupin ulkopuolisena lisälajina salsa. - Salsa on kaikessa iloudessaan ja rentoudessaan mielilajimme. Rasittavimman samban jätimme viimeksi väliin lievän puolikuntoisuuden takia, Ismo mainitsee. Kisaamista he eivät kuitenkaan ota tosissaan: - Yksi syy osallistumiseen on järjestävän seuran "velvoite". Toki kisoissa on oma jännittävä fiiliksensä, kun laittaa numerolapun selkään. Kilpailijoita on kiva tavata ja heitä tulee ympäri Suomea kaukaakin, kuten Oulusta: - He tulevat kisoihin yleensä isoin joukoin. - Aloittelevan tanssijan ei pidä säikähtää, kaikkea ei heti tarvitse osata. Alussa pärjää muutamalla peruslajilla ja siitä voi alkaa kehittää taitojaan eteenpäin. Rohkeasti vaan mukaan! Ismo tekee jonkun verran myös ohjaustehtäviä pääasiassa naisohjaajan vetoparina, miesohjaajista kun on hiukan pulaa. Tyylien sekoittaminen on tulkintaa - Aloitin tanssiharrastuksen noin kolmekymppisenä, kun löytyi sopiva alkeiskurssi. Siitä se sitten lähti. Aikaisemmin olin vain suunnitellut opettelevani lavatansseja, naurahtaa nyt 46-vuotias Ismo. - Olemme oppineet hiukan lavatyyliin argentiina laistakin tan goa, mikä on lajina kiehtova. Sekoitamme suomalaiseen tangoon argentiinalaista tangotyyliä. Sekin on sitä ns. musiikin tulkintaa, Ismo toteaa. Monia lajeja voi tanssia eri tavoin: - Itse tanssin usein valssia tangon askelin valssimusiikkia myötäillen, jos vaan daamille sopii. Se tuo aina hymyä vaihtelullaan, koska perinteinen valssi ei ole kaikkien suosikkilaji. Kisoissa oma jännittävä fiiliksensä Ismo ja Päivi osallistuvat myös Tanssihullujen vuosittain järjestämään Suomen lavatanssicupin osakilpailuun: - Lavalattarit on aiheena. Tanssila- - Oululaisilla on enemmän kuin muilla systemaattista valmennusta kisaamista varten ja se näkyy myös menestyksessä. He kiertävät kaikki kisat läpi. Oulun seutua voisi omalla tavallaan kutsua lavatanssin Mekaksi, Ismo sanoo. Talvella treenataan, kesällä tanssitaan Liikunnallinen Ismo arvostaa tanssimisessa monipuolisuutta ja sosiaalisuutta: - Seura on vähän kuin oma perhe ja tuo myös uusia tuttuja: - Tanssimisessa on niin paljon kaikkea myönteistä, ettei sitä voi sanoin kertoa. Mikkeliläiset kiertävät tanssimassa porukalla aivan lähialueen lisäksi muun muassa Kouvolassa, Lahdessa ja Jyväskylässä: - Meiltä puuttuu oma kunnon talvikauden tanssipaikka. Kesällä on lavatarjontaa lähellä enemmänkin. - Sunnuntait ovat hyviä tanssi-iltoja, silloin lavoilla ei esimerkiksi juurikaan näy humalaisia, joita jossain määrin seassa välillä heiluu, Ismo mainostaa. Ismo ja Päivi käyvät talvella tansseissa keskimäärin kerran viikossa: - Harjoitusiltoja on viikoittain kolmesta neljään eri lajeissa ja mahdollista on osallistua myös ns. vapaaharjoituksiin. Kesällä lavatansseissa käydään kahdesta neljään kertaa viikossa. 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2015. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2013. www.tyj.fi. www.tyj.fi

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2013. www.tyj.fi. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2013 www.tyj.fi www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2013 18.6.2014 Jäsenyys ja talous -tilastojulkaisu Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Opintoasiainpäivät

Opintoasiainpäivät Opintoasiainpäivät 7.-8.11.2012 Hannele Rapatti Työsuojeluvaltuutettu, Lehtori, TAMK Hannele Rapatti, TAMK 13.11.2012 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN TYÖHYVINVOINNISTA? MITKÄ TEKIJÄT NÄYTTÄISIVÄT TÄMÄN PÄIVÄN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot