Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet

Transkriptio

1 Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet Erkki Verkasalo Metla / Joensuu Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa Joensuu, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta

5 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta Tutkimusten tuloksia voidaan käyttää puutuotealalla - markkinoinnin suunnittelussa ja markkinointiviestinnässä (faktat, imago ja brändit), kohderyhminä erikseen teolliset asiakkaat ja kuluttajat - tuote- ja teknologiakehityksen mahdollisuuksien määrittelyssä ja suunnittelussa tuoteryhmittäin - tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamisessa, toimintatapojen määrittelyssä ja organisoinnissa - raaka-aineen hankinnan suuntaamisessa ja strategisessa suunnittelussa - kohderyhmänä tässä myös ammattimaiset puuntuottajat, ml. Metsähallitus ja yhteismetsät)

6 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta Tutkimusten tuloksia ei ole kuitenkaan koottu yhteen käyttäjäja asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, jotka 1) saavuttaisivat hyvin tiedon käyttäjät ja soveltajat puutuoteteollisuuden ja sen asiakkaiden ja ammattimaisten puuntuottajien piirissä 2) olisivat helposti hyödynnettävissä puutuoteyritysten omassa toiminnassa, erityisesti markkinoinnin suunnittelussa ja markkinointiviestinnässä 3) soveltuisivat hyödyntämiseen erityisesti tuote- ja asiakasryhmittäin 4) olisivat tiedonsiirto- ja yritysneuvonnan käytettävissä myös maakuntien näistä tehtävistä vastaaville julkisille tahoille

7 DSP Mäntyargumentointi - Tavoite ja sisältö

8 DSP Mäntyargumentointi - kohdealueet ja kumppanit Toimenpiteet perustuvat em. ja muiden tukevien tutkimusten tuloksiin sekä kotimaan kohdealueilla toimivien puutuoteyritysten ja t&k-toimijoiden asiantuntijoista sekä puutuotekaupan väliportaasta, suunnittelija- ja arkkitehtikunnasta kutsuttujen asiantuntijaryhmien kannanottoihin ja priorisointeihin. Kotimaisina kohdealueina ja kohderyhminä ovat Koillismaalla-Lapissa, Keski-Suomessa ja Pohjois- Karjalassa toimiva tai toiminnan käynnistämistä suunnitteleva ja/tai sieltä peräisin olevaa mäntyraakaainetta käyttävä puutuoteteollisuus (erityisesti jatkojalostus) ja ammattimaiset puuntuottajat (ml. Metsähallitus, yhteismetsät)

9 Kirjallinen raportti mäntytietoudesta - Ilmestyy talvella 2010 Metlan web-sarjassa (Finnish Forest Research Institute Research Papers) - Linkitetään NPP- hankkeen kotisivuille TECHNICAL PROPERTIES AND THEIR REGIONAL VARIATION OF SCOTS PINE PERSPECTIVE OF WOOD PRODUCTS WITH THE REFERENCE TO IMAGE FACTORS Simo Tikakoski Erkki Verkasalo TABLE OF CONTENTS Abstract... Preface... 1 Introduction Role of Scots pine in roundwood and product markets in NPP countries Main end-use segments and trends in sawn timber markets Role of the technical properties and image factors of Scots pine in the changing markets The stakeholders and designators in using wood products... 2 Significant technical properties and requirements in end-use segments Structural timber and components Joinery and furniture products Outdoor structures and components Prefabricated houses Packaging and pallets Wood-based panels Pulp, paper and biomass for energy... 3 Technical properties of Scots pine Tree properties Log properties Wood properties... 4 Scots pine as sawn timber and in further-processes Volumetric yield in sawing and manufacturing Commercial grades Visual properties Physical and structural properties in timber Technical behaviour in multiple wood processes... 5 Competitive ability of Scots pine material in wood-product sector Technical Economical Image Acceptance among users Importance of regional origin... References... Appendices

10 Saatavilla: SWOT-analyysiraportti, Simo Tikakoski, Metla/Joensuu,

11

12 Mäntyä esittelevät web -sivustot

13 Mäntyä esittelevät web -sivustot

14 SPWT-konsortio sisältö ja tuloksia Kirjallisuustarkastelu /mwp036.htm

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24 Männyn merkittävimpinä puutteina pidetään heikkoa pitkäaikaiskestävyyttä lahottajasieniä vastaan maakosketuksessa monia kilpailijoita rajoitetumpaa kosteudensietokykyä sateille alttiissa käytössä yleensä pehmeyttä kulutuskestävyyttä vaativissa tuotteissa epävarmuutta voivat tuoda sisäkäytössä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), joskin niiden määristä sisäilmassa ja terveysvaikutuksista puutuotteiden käytössä on varsin vähän tutkittua tietoa

25

26 Kokeelliset tutkimukset: sisältö (Grekin ) ja raportoinnin tila (Verkasalo ) HUOM! SLU Forest Products ryhmän rinnakkaiset tutkimukset rakennustuoteominaisuudet: taivutuslujuus ja jäykkyys, kuivausmuodonmuutokset

27

28

29 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista 400 Average ring width at 2m height idth, 1 /1 0 0 m m R in g w i Regions 4 and 5 Region 1 Regions 2 and Northern Lapland Distance from the pith, mm

30 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Oksattomien osien pituudet kiehkuravälit saheissa

31 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Region Northern Finland Knot diameter, mm Sound knots Dry/dead knots Decayed knots Inland Finland S-E Finland Central Sweden Southern Sweden Knot angle, degrees Northern Finland S-E Finland Southern Sweden Inland Finland Central Sweden

32 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista

33 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista 0,55 Kuiva-tuoretiheys alueittain, näytteenottokorkeus 2 m Pohjois-Suomi Suomenselkä Saimaa Skinnskatteberg Vimmerby g/cm³ Kuiva-tuoretiheys, 0,5 0,45 0,4 0,35 0, Etäisyys ytimestä, mm

34 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Männyn puuaineen tiheys suurenee pohjoisesta etelään Tiheyden vaihtelu rungon sisällä on verrattain suurta sekä ytimestä pintaan että tyveltä latvaan Keskimääräinen tiheysero ytimen ja pinnan välillä on pienin Pohjois-Suomessa (noin 70 kg/m³) ja suurenee huomattavasti etelään päin, enimmillään Etelä-Ruotsissa (noin 160 kg/m³) Myös tyven ja latvan välinen tiheysero suurenee pohjoisesta etelään Ytimen ja pinnan välinen tiheysero on suurimmillaan puun tyviosassa Pohjois-Suomessa tiheys tasaantuu tietylle tasolle suhteellisen lähellä ydintä (vrt. 50 mm paksu sahe ytimen vierestä) Nuorpuuilmiö vaikuttaa pohjoisessa selvästi vähemmän kuin etelässä

35 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista 3,5 Kutistumisen anisotropia alueittain, korkeus 2 m Pohjois-Suomi Suomenselkä Saimaa Skinnskatteberg Vimmerby Tangentin-/säteensuuntainen untainen kutistuminen n 3 2,5 2 1, Etäisyys ytimestä, mm

36 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Ei voida yksiselitteisesti sanoa, millä alueella tilavuuden kutistuminen on pienintä ja millä suurinta Ero tilavuuden kutistumisessa: ytimen ja pinnan välillä pienin Pohjois-Suomessa (noin 1 2 %- yksikköä) ja suurenee etelään päin, enimmillään Keski- Ruotsissa (noin 4 5,5 %-yksikköä) tyven ja latvan välillä noin 2 %-yksikköä, ei suurta vaihtelua alueiden välillä ytimen ja pinnan välillä suurin ero puun tyviosassa Säteen- ja tangentinsuuntainen kutistuminen on lähes yhtä suurta kaikilla alueilla

37 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Pohjois-Suomessa tilavuuden kutistuminen tasaantuu tietylle tasolle suhteellisen lähellä ydintä, jota kauempana kutistuminen ei juurikaan muutu (vrt. 50 mm paksu sahe ytimen vierestä) Kutistumisen anisotropian muutos ytimen ja pinnan välillä on pienin Pohjois-Suomessa (2,4 -> 1,6) ja suurenee etelään päin, suurin Keski-Ruotsissa (2,9 -> 1,5) Mitä suurempi on säteen- ja tangentinsuuntaisen kutistumissuhteen muutos ytimestä pintaan päin siirryttäessä, sitä pahempia muotovikoja aiheutuu kuivauksen aikana Nuorpuuilmiö vaikuttaa pohjoisessa selvästi vähemmän kuin etelässä

38 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Leikkauslujuus Shear strength, N/mm² Basic density, kg/m³ Average ring width, mm N 2m height Northern Finland 8.6 (1.17) 415 (43) 1.17 (0.87) 69 Inland Finland 8.8 (1.18) 432 (53) 1.64 (1.06) 70 S-E Finland 8.8 (1.28) 432 (53) 2.12 (1.41) 88 S-C Sweden 9.1 (1.20) 447 (54) 1.85 (1.32) 85 Southern sweden 9.6 (1.24) 462 (49) 1.62 (1.04) 85 6m height Northern Finland 7.8 (0.84) 378 (27) 1.30 (0.94) 64 Inland Finland 8.0 (0.85) 393 (37) 2.03 (1.38) 73 S-E Finland 8.4 (1.01) 405 (41) 2.40 (1.42) 79 S-C Sweden 8.6 (1.02) 411 (35) 1.99 (1.11) 80 Southern sweden 8.9 (1.08) 428 (43) 1.79 (1.12) 82 10m height Northern Finland 7.8 (0.72) 377 (27) 1.20 (0.73) 45 Inland Finland 8.0 (0.90) 391 (29) 1.78 (0.97) 54 S-E Finland 8.1 (0.81) 397 (32) 2.35 (1.22) 66 S-C Sweden 8.3 (0.86) 396 (31) 2.12 (1.20) 66 Southern sweden 8.5 (0.84) 405 (28) 2.02 (1.49)

39 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Vetolujuus

41 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Lahonkestävyys Taulukko 1. Näytteiden massahäviö EN 113 lahotuskokeissa, Coniophora puteana, kokeen kesto 16 viikkoa. Class A = A-luokan painekyllästetty puutavara. Weight loss (mean ± s.d.) at the sampling height of two metres Sample % of dry weight absolute mass loss mg mg/cm 3 of wood (volume of fresh wood) Heartwood ± ± ± Sapwood ± ± ± Class A 7.05 ± ± ±

43 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Lahonkestävyys Kuva1. Pinta- ja sydänpuunäytteiden massahäviö (mg/cm 3 ) metsiköittäin eri osaalueilla. Keskiarvot ja keskihajonnat. Näytteet kahden metrin korkeudelta

45 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Relativ ve reflectance, % Wavelength, nm Kuva 1. Pintapuun ( ) ja sydänpuun suhteelliset heijastusspektrit ( ) näkyvän valon alueella ennen (t 0, avoimet symbolit) ja jälkeen (t 1, täytetyt symbolit) UV-A altistuksen

46 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Taulukko 1. Näytteiden sydän- ja pintapuun värikoordinaatit UV-A altistuskokeen eri vaiheissa (t 0, t 0.5, t 1 ). Sapwood Heartwood Time L* a* b* L* a* b* t ± ± ± ± ± ±1.25 t ± ± ± ± ± ±1.48 t ± ± ± ± ± ±2.08 Taulukko 2. Näytteiden sydän- ja pintapuun värikoordinaattien erot UV-A altistuskokeen eri vaiheissa (t 0, t 0.5, t 1 ). Time L* a* b* E* t ± ± ± ±1.33 t ± ± ± ±2.31 t ± ± ± ±

47 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Region DE* 6 4 Kuva 2. Pinta- ja sydänpuun värierot (E*) UV-A altistuskokeen eri vaiheissa (t 0, t 0.5, t 1 ). 2 0 t0 t0.5 Point of time t

48 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Kuivatun, käsittelemättömän männyn puuaineen värissä oli pieniä eroja tutkittujen alueiden välillä. Käsittelemättömän sydän- ja pintapuun väriero on suurin pohjoisilla alkuperillä. Sekä sydän- että pintapuu tummuvat huomattavasti UV-säteilyn vaikutuksesta, värinmuutos on suurin eteläisillä alkuperillä. UV-säteily pienentää sydän- ja pintapuun värieroa ja tavallaan haalistaa puuaineen ulkonäköä, ja säteilyjakson jälkeen väriero onkin suurin eteläisillä alkuperillä

49 Esimerkkejä puuaineen rakennustuoteominaisuuksien alueellisista eroista Puristuslujuus (M. Grekin)

50

51

52

53 Form stability (Dr. Håkan Lindström, SLU Uppsala) Bow Crook Short boards were cut from the centre of the stem bolts sampled at 2 m height from the 180 Finnish & Swedish sample trees. The intention was to study form stability, using measurements of Bow, Crook, Cup, and twist Cup Twist

54 Form stability (Dr. Håkan Lindström, SLU Uppsala) Shape distortion of the Swedish and Finnish sample trees. Distortion variable (n=175) Finland & Sweden Min Max Avg Stdev Twist (mm/m) Bow (mm/m) Crook (mm/m) Cup (mm)

55

56 Tulosten yhteenvetoa Pohjoisen Suomen ja Ruotsin lyhyt kasvukausi sekä vuosittain vaihtelevat kasvuolosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tätä kautta laatukehitykseen. Pituus- ja paksuuskasvu jäävät pohjoisessa usein alle puoleen eteläsuomalaisesta ja -ruotsalaisesta. Vuosilustot ovat pohjoisessa ohuita vuosirenkaissa on prosentteina vähemmän kasvukauden loppupuolella muodostuvaa tummaa kesäpuuta kuin etelämpänä. Syntyvien vuosirenkaiden leveys muuttuu pohjoisessa vähemmän puun iän mukana kuin etelämpänä, joten puuaine on tasalaatuisempaa lähes kaikissa suhteissa. Tietyssä läpimitassa männyt ovat sitä vanhempia ja niissä on sitä enemmän monilta ominaisuuksiltaan edullista sydänpuuta mitä pohjoisemmassa ollaan

57 Tulosten yhteenvetoa Puuaineen tiheys ja mekaaniset ominaisuudet ovat yleisesti sitä huonommat, mitä pohjoisempi on männyn alkuperä; trendi ei ole kuitenkaan suoraviivainen, vaan lähinnä pohjoisin mänty eroaa epäedullisesti muista alueista ja Keski-Suomi on jo lähellä eteläisimpiä alueita. Poikkeuksena on puuaineen halkeiluherkkyyteen ja liitosten kestävyyteen vaikuttava vetolujuus puunsyitä vastaan, joka kasvaa etelästä pohjoiseen päin. Myös pinnan kovuus voi olla pohjoisella puulla edullinen mm. lattiamateriaalien ja huonekalujen kannalta, kun kuormitukset kohdistuvat pistemäistä laajemmalle pinnalle. Pohjoisen männyn puuaineen verraten tasaisen tiheyden, kuten myös ohuiden lustojen ja suuren sydänpuuosuuden ansiosta se soveltuu hyvin käyttökohteisiin, joissa vaaditaan mittatarkkuutta ja muotopysyvyyttä sään ja olosuhteiden vaihdellessa (mm. ovet, ikkunat, piha- ja ympäristörakentaminen, hirsi- ja puuelementtitalot). Samoin vaikuttaa ydintä ympäröivän nuorpuun pieni osuus ja ilmeisesti parempi laatu Pohjois- ja Keski-Suomessa

58 Tulosten yhteenvetoa Kuivatun, käsittelemättömän männyn puuaineen värissä oli pieniä eroja tutkittujen alueiden välillä. Sekä sydän- että mantopuu tummuvat huomattavasti UV-säteilyn vaikutuksesta, värinmuutos on suurin eteläisillä alkuperillä. Käsittelemättömän sydän- ja mantopuun väriero on suurin pohjoisilla alkuperillä. UV-säteily pienentää sydän- ja mantopuun värieroa ja tavallaan haalistaa puuaineen ulkonäköä, ja säteilyjakson jälkeen väriero onkin suurin eteläisillä alkuperillä. Puuaineen lahonkestävyyden koejärjestely simuloi erittäin vaativia käyttöolosuhteita, joita voi käytännössä esiintyä silloin, kun puu on jatkuvassa maakosketuksessa. Sydänpuun massahäviö kokeen aikana oli keskimäärin 105 g/cm³ Pohjois- Suomessa, 60 g/cm³ Keski- ja Kaakkois-Suomessa ja 45 g/cm³ Keski- ja Etelä-Ruotsissa. Vastaavat massahäviöt pintapuussa olivat noin g/cm³ suuremmat. Kokeen rajuudesta kertoo osaltaan se, että A-luokan kyllästetyn puutavaran massahäviö oli samalla tasolla eteläruotsalaisen sydänpuun kanssa

59 Johtopäätöksiä Puutuotealan mahdollisuudet kasvavaan, monipuolistuvaan ja menestyvään liiketoimintaan männyn käytön pohjalta ovat lupaavat keskipitkällä ja varsinkin pitkällä aikavälillä - vaikka arviot maamme teollisuuden lyhyen tähtäimen näkymistä eivät ole olleet useinkaan rohkaisevia. Myönteinen arvio perustuu puuraaka-aineen uusiutuvuuteen, (yleensä) korkeaan ja hallinnassa olevaan laatuun, hyvään ympäristösuorituskykyyn ja puutuotteiden myönteiseen imagoon kilpailutekijöinä sekä modernin tuote- ja teknologiakehityksen ja kehittyvien arvoketjujen antamiin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoisiin materiaaleihin perustuvien tuotteiden hintojen kohoamiseen

60 Myös bioenergian ja ilmastonmuutoksen torjunnan kautta on näköpiirissä uusia liiketoimintamahdollisuuksia puutuotealalle. Suomessa toimivassa puutuoteteollisuudessa on tarvetta etsiä mahdollisuuksia korvata kuusta männyllä eri tuoteryhmissä, jossa korostuu männyn teknisten ominaisuuksien tuntemus Koko puutuotealan tuotekehitystä tukevassa tutkimuksessa korostuvat mallinnukseen ja pohdintaan perustuvat menettelytavat sekä ideoitavien tuotteiden positioinnin realistinen arviointi Yleinen näkemys on, että pohjoismaisen männyn parissa on tehty viime aikoina varsin vähän innovaatiotyötä sekä brändien ja imagon rakentamista markkinoille asemoitumista varten

61

62

63 Kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien arvostusta varten tarvitaan teknistä informaatiota puumateriaalien ja tuotteiden ominaisuuksista ja käyttö- ja hoito-ohjeita. Näillä vastataan odotuksiin tuotteiden funktionaalisuudesta eli kyvystä tyydyttää toiminnallisia vaatimuksia ja helpottaa arkipäivän elämää. Tämän ohella on ekologinen imago ja kestävyys jatkossa tärkeässä asemassa. Mäntytuotteiden osalta tähän liittyy tuotekehityksen haasteita, kuten sisustustuotteiden ja kalusteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hallinta, hirsitalojen energiatehokkuus ja tulevaisuuden puutalojen homehtumisriski ilmastonmuutoksessa. Uusi imagotekijä ja liiketoiminnan kannattavuuden osanen: onko puutuotteiden uusiokäytön lisäämiselle mahdollisuuksia - muuten kuin energiaksi?

64 Puuraaka-aineen varmistettu alkuperä ja puunhankintaketjun päästöt lienevät hyvin hallinnassa, nämä pitää vain pystyä osoittamaan: a)asiakkaille -> SERTIFIOINTI b) julkispäättäjille STANDARDIT (EU, KANSALLISET) Stora Enso Timber Oy Ltd

65

66

67 Ekopine Oy, Oulu Lameco LHT Oy, Varpaisjärvi Incap Furniture Oy, Kärsämäki Kitkawood Oy, Kuusamo Ekomiljöö Oy, Joensuu

68 Kurikka Timber Oy, Äänekoski Lunawood Oy, Iisalmi Kuusamo Hirsitalot Oy, Kuusamo ON-Tuote, Kuusamo Iivari Mononen Oy, Joensuu Pohjois-Karjalan Ykköspuu Oy, Kontiolahti Honkarakenne Oyj, Karstula

69 LISÄNÄKÖKULMA: SUOMALAISEN JA VENÄLÄISEN MÄNTYSAHATAVARAN VERTAILU Erkki Verkasalo, Sanna Hautamäki, Harri Kilpeläinen ja Tapio Wall Metla / Joensuu Antti Hanhijärvi, Alpo Ranta-Maunus VTT

70 Tiheys Ru (kg/m3) tä-suomi It Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod Vologda tä-suomi It Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod It Vologda tä-suomi Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod Vologda tä-suomi It Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod It Vologda tä-suomi Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod Vologda Tiheys Ru (kg/m3) Tiheys Ru (kg/m3) Sydäntavaran tiheys Tiheys alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Tiheys sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) *100 50*100 50*150 63*200 44* Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod Vologda Tiheys sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin

71 Globaali MOE (N/mm2) Län Pohjo Län Pohjo Län Pohjo Län Pohjo Län Pohjo N N N N N Vologda Sydäntavaran jäykkyys Kimmomoduuli alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Kimmomoduuli sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Globaali MOE (N/mm2) Globaali MOE (N/mm2) *100 50*100 50*150 63*200 44* Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Kimmomoduuli sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin

72 Lujuus (N/mm2) Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Lujuus (N/mm2) Lujuus (N/mm2) Sydäntavaran taivutusmurtolujuus Lujuus alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Lujuus sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) *100 50*100 50*150 63*200 44* Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod Vologda Lujuus sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) 60.0 Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin

73 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) kaikki saheet MÄNTY Hylky 100 % C14 C16 80 % C18 C20 60 % C22 C24 40 % C27 C30 C35 20 % C40 C45 0 % C50 Itä-Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Novgorod Vologda

74 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) NT-luokkien BCD saheet MÄNTY 100 % Hylky 90 % 80 % C14 C16 C18 70 % C20 60 % C22 50 % C24 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda C27 C30 C35 C40 C45 C

75 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) NT-luokkien CD saheet MÄNTY 100 % Hylky 90 % 80 % C14 C16 C18 70 % C20 60 % C22 50 % C24 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda C27 C30 C35 C40 C45 C

76 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) hyvien NT-laatujen erilleen lajittelun vaikutus MÄNTY 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Vain BCD Vain CD Hylky C14 C16 C18 C20 C22 C24 C27 C30 C35 C40 C45 C

77 Sydäntavaran INSTA-lujuusluokkajakaumat

78 Sydäntavaran INSTA-lujuusluokkajakaumat - hyvien NT-laatujen erilleen lajittelun vaikutus MÄNTY 100 % Hylky C18 80 % 60 % C24 C30 C40 40 % 20 % 0 % Kaikki Vain BCD Vain CD

79 Sydäntavaran NT-laatuluokkajakaumat

80 Developing the Pinus sylvestris L. hanketta rahoittavat: * European Union Northern Periphery Programme * Työ- ja elinkeinoministeriö * Rovaniemen ammattikorkeakoulu * JOSEK Oy * Naturpolis Oy * Ääneseudun Kehitys Oy * Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Kiitokset mielenkiinnosta!