TAPAHTUMAT 4 / Tampereen Taivaltajat ry:n tiedotuslehti

Transkriptio

1 TAPAHTUMAT 4 / 2007 Tampereen Taivaltajat ry:n tiedotuslehti

2 Tapahtumat Tampereen Taivaltajat ry:n tiedotuslehti 35. vsk. Nro 4/07, Päätoimittaja Toimitus Taitto Anna-Maija Rae Jari-Pekka Isotalo, Tapani Jantunen Taina Puha Ilmoitushinnat vuonna 2007: 1/1 sivua euroa 1/2 sivua euroa 1/4 sivua euroa rivi-ilmoitus yhdellä palstalla (2-palstaisella sivulla) 45 mm 22 euroa 25 mm 11 euroa. Toistuvien ilmoitusten hinnasta voidaan neuvotella. Nro 5/07 ilmestyy marraskuun alussa, aineisto kerholle viimeistään ISSN TAMPEREEN TAIVALTAJAT ry Kuntoliikunta- ja retkeily-yhdistys Suomen Latu ry:n jäsenyhdistys Toimisto-kerhohuone Kortelahdenkatu Tampere Puh. (03) Avoinna keskiviikkoisin klo Muina aikoina viestin voi jättää vastaajaan. Puheenjohtaja Raimo Raevaara puh Jäsenmaksut vuonna 2007: perhejäsenmaksu EUR yhden jäsenen maksu EUR nuorisojäsen, alle 19-vuotias EUR toisen latuyhdistyksen jäsen EUR ainaisjäsen EUR Kansikuva: Tapani Jantunen PÄÄKIRJOITUS Raimo Raevaara Tampereen Taivaltajat ry:n puolesta esitän kutsun kaikille Suomen Ladun jäsenille saapua kesäkuun lopulla ensi vuonna Tampereelle leiripäiville, luannollisesti Kaupissa Näillä sanoilla allekirjoittanut kutsui Kiilopäällä tämän vuoden leiripäivien päättäjäisissä latulaisia Tampereelle. Kutsu koskee luannollisesti myös kaikkia Taivaltajia. Leiripäivät on mittava urakka. Päivien aikana tarvitaan lukemattomia talkoolaisia eri tehtäviin järjestyksenvalvonnasta ruuan jakeluun ja kilpailujen toimihenkilöihin ja kaikkeen siltä väliltä. Jo ennen h-hetkeä tarvitaan leirin rakentamiseen väkeä ja päättäjäisten jälkeen purkamiseen. Perustettu leiripäivätyöryhmä ilmoittaa Tapahtumat-lehdissä talkoolaistarpeensa. Ottakaa silloin yhteyttä annettuihin yhteyshenkilöihin. Jo nyt kannattaa merkitä kalenteriin ainakin päivät Lokakuussa on yhdistyksen kalenterissa ainakin 3 tärkeää päivää eli Pirkan Hölkkä 7.10., Taivalpirtin syystalkoot ja virallinen syyskokous Pirtillä. Pirkan Hölkän järjestelyihin kaivataan kymmeniä talkoolaisia. Syystalkoista on toisaalla tässä lehdessä juttua. Syyskokouksessa päätetään ensi vuoden toiminnasta, budjetista ja valitaan toimihenkilöitä yhdistyksen toimielimiin. Yhdistykselle valitaan myös puheenjohtaja seuraaville kahdelle vuodelle. Tulkaa Pirtille päättämään yhteisistä asioista. Kokouksen esityslista ja kutsu ovat tässä lehdessä. Mukavaa syksyn odotusta Taivaltajille toivottaa Raipe

3 Tapahtumakalenteri Aamun askeleet, joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 8.00 Tampereen Keskustorilta Vanhan kirkon edestä, tavoitteena kävellä n. 20 km. Lentopalloilua. Lentopalloa pelataan keskiviikkoisin asti Taivalpirtillä noin klo 18. lähtien. Uimapuku-sauna lähtien lentopalloa siirrytään pelaamaan Pirkanmaan Taitokeskukseen osoitteeseen Koivistontie 3, Koivistonkylään klo alkaen Ṭaivaltajien sauvakävelyryhmä jatkuu edelleen tiistai-iltaisin lokakuun loppuun. Lähtö Kaupin urheilupuiston Kuntokadun puomilta klo Omat sauvat. Ti 4.9. Aamun askeleet, klo 8, Keskustori, 20 km Pe 7.9.-Su Ruskavaellus Länsi-Lappiin Su 9.9. Rieväkylän patikka, Tampere. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. Ke Kesäkauden päättäjäiset Pirtillä. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. La su Syysmelonta. Lisätietoja Jarkko Setälältä puh Ke Lentopalloa siirrytään pelaamaan Pirkanmaan Taitokeskukseen. Pe 28.-su Viikonlopun syysretki Töysään. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. Su Pirkan Hölkän reitin kunnostustalkoot. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. Ti Aamun askeleet, klo 8, Keskustori, 20 km. La Pirkan Hölkän talkoot. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. La Latualueen syystapaaminen Lahdessa. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. Su Pirkan Hölkkä. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. To Retkeilyjaoston kerhoilta. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. Su Talkooväen hölkkä. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. La Syystalkoot Pirtillä klo 9.00 alkaen. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. Su Yhdistyksen syyskokous Pirtillä klo Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. La 27.-Su Suomen Ladun syyspäivät ja liittokokous Turussa. Ti Aamun askeleet, klo 8, Keskustori, 20 km Ke Pyöräilyjaoston ensi kauden suunnitteluilta Kerholla klo Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. To Retkeilyjaoston kerhoilta Kerholla. Katso ilmoitusta toisaalla tässä lehdessä. La Latupohjatalkoot klo 9.00 alkaen.

4 KERHO-ILTA AIHEENA UUDISTUNEET KARTAT JA KOORDINAATIT TORSTAINA KLO Tietoa koordinaattiuudistuksesta Kerholla. Kartat ja koordinaatit uudistuivat vuonna Vanhoja 1:20000 karttoja ei enää paineta, ja niissä olevat koordinaatistot eivät enää ole käytössä. Uudet peruskartta 1:25000 ja maastokartta 1:50000 ovat yhteensopivia kansainvälisten koordinaatistojen kanssa. Uudet Suomessa käytettävät koordinaatistot ovat EUREF-FIN eli UTM35FIN, MGRS ja WGS84. Tampereen alueelta on jo painettu maastokartat, peruskarttoja on luvattu vuoden 2007 aikana. GPS:ään saa oikeat asetukset ainakin user grid :n kautta. Tervetuloa retkeilyjaosto KOKOUSKUTSU Tampereen Taivaltajat ry:n varsinainen syyskokous pidetään sunnuntaina alkaen klo Taivalpirtillä, Savontie 653 LEMPÄÄLÄ. Kokouksessa käsitellään säännöissä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Tampereen Taivaltajat ry/johtokunta 4

5 SYYSKOKOUSKUTSU Tampereen Taivaltajat ry:n johtokunta kutsuu Sinut sääntömääräiseen syyskokoukseen. Syyskokous pidetään Taivalpirtillä sunnuntaina klo 13:00 alkaen. Kahvitarjoilu! Ohessa on syyskokouksen esityslista. Tule päättämään yhteisistä asioistamme! Sauna lämpiää kokouksen jälkeen. Omat pyyhkeet ja uimapuvut mukaan - luvassa on uimapukusauna! ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus 2 kokouksen järjestäytyminen 2.1 puheenjohtajan valinta 2.2 sihteerin valinta 2.3 pöytäkirjan tarkastajien valinta 2.4 ääntenlaskijoiden valinta 3 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 esityslistan hyväksyminen 5 v.2008 toimintasuunnitelma 6 v.2008 jäsenmaksut 7 v.2008 talousarvio 8 palkkioista ja kulujen korvaamisesta päättäminen 8.1 tilintarkastajien palkkiot 8.2 johtokunnan jäsenten palkkiot 8.3 puhelinkulujen korvaaminen 8.4 oman auton käytön korvaaminen 9 yhdistyksen puheenjohtajan valinta vuosille johtokunnan jäsenten lukumäärä 11 johtokunnan jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle 12 kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta 13 jaostojen, toimikuntien, työryhmien sekä Taivalpirtin isännän ja emännän valinta 14 Suomen Ladun kokousedustajien valinta 15 kokouskutsujen julkaiseminen 16 muut kokoukselle esitetyt asiat 17 tiedotukset 18 kokouksen päättäminen Tampereen Taivaltajat ry, johtokunta 5

6 Hämeen Latualueen syystapaaminen ja kokous Lauantaina Rautakankareen majalla Hollolassa Tiirismaan Ladun vieraina. Tervetulokahvit Kahvittelun jälkeen tehdään noin 5 km:n kävelyretki polkuja pitkin Korkeakankaan laavulle, jossa mehutarjoilu Retken jälkeen ruokailu 5 euroa/hlö ja Latualueen syyskokous. Kokouksen jälkeen uimapukusauna, uimista ja vapaata seurustelua. Taivaltajat ilmoittautuvat Kerholle, puh. (03) viimeistään Jätä puhelinnumerosi ilmoittautumisen yhteydessä, niin yritetään kerätä sopivat autoporukat. Lisätietoja: Anna-Maija Rae, puh iltaisin. 6

7 TAIVALPIRTILLÄ TAPAHTUU K E S Ä K A U D E N P Ä Ä T T Ä J Ä I S E T PIRTILLÄ KESKIVIIKKONA ALKAEN N. KLO 18 Eletään taas syksyn tulon ja ruskaretkien aikaa. Siispä päätellään kesäkausi mukavalla yhdessäololla saunoen ja kahvistellen. Kahvin tai teen kera nautitaan Saiman ja Oton suussasulavista muurinpohjaletuista. Lisäksi keksitään jotain yhteistä yllätyskivaa. Seura tarjoaa kahvit, teet ja letut. Pukeudu sään mukaisesti ja ota mukaasi uimapuku sekä muu saunavarustus, OLET TERVETULLUT. TAIVALPIRTILLÄ TAPAHTUU S Y Y S T A L K O O T P I R T I L L Ä LAUANTAINA ALKAEN KLO 9 Työtä on tarjolla kaikille, niin miehille kuin naisille, niin pojille kuin tytöille. On perinteistä puuhuoltoa, on saunan ja Pirtin siistimistä, on pihatöitä ja kaikenlaista pikku tekemistä viihtyisyyden hyväksi. Talo tarjoaa aamu- ja iltapäiväkahvit, maittavan lihankeiton päiväruoaksi ja iltapäivän päätteeksi puhdistavan uimapukusaunan. Tule kokemaan TALKOOILOA! Runsasta osallistumista toivoen huolto- ja kiinteistöväki 7

8 38. Pirkan Hölkkä Tule mukaan talkoisiin! Jälleen on se aika, jolloin kokoonnutaan yhdessä tekemään hölkkää. Hölkän järjestäjinä toimivat Tampereen Taivaltajat ry. ja Valkeakosken Retkeilijät ry. yhdessä. Pirkan Hölkkä on yksi Pirkan Kierroksen neljästä osatapahtumasta. Hölkän reitti kulkee 33 km:n matkan vaihtelevassa maastossa Valkeakoskelta Tampereelle. Hölkän järjestelyt hoidetaan pääosin talkoovoimin. Olet nyt tervetullut mukaan talkoisiin! Hölkkä-viikonloppuna löytyy monenmoista tekemistä kaikille halukkaille: maalialueen pystytystalkoot, huoltotehtäviä huoltopisteissä, toimitsijatehtävät maalialueella, ensiapu jne. Toimikunta ja kaikki muut vastuulliset järjestäjät toivovat, että talkoisiin tulijat ilmoittautuisivat etukäteen. Viereisellä sivulla mainituilta vastuuhenkilöiltä saat tietoa ja voit ilmoittautua heille mukaan talkoisiin. Reittitalkoista löydät tietoa toisaalta lehdestä. Maalialueen pystytystalkoot pidetään Nirvassa Aikuiskoulutuskeskuksen pihalla lauantaina klo alkaen. Lisäksi ko. aikaan tehdään Taivalpirtillä valmistelutöitä. Seuraavana päivänä sunnuntaina on sitten hölkkäpäivä, jolloin tarvitaan lukuisa joukko talkoolaisia huoltopisteissä ja maalialueen toimitsijapisteissä. Lopuksi on homman purkaminen. Huollossa on järjestelytöitä perjantaista maanantaihin. Palkaksi talkoista saat paitsi iloisen mielen niin myös kahvin ja ruoan. Lisäksi saat osallistua ilmaiseksi talkooväen hölkkään sunnuntaina , mikä on virallinen Hölkkä-suoritus. Saat myös olla mukana Hölkän-päättäjäisjuhlissa tulevana talvena. Lähdethän mukaan hankkimaan hyvää mieltä!!! Talkooterveisin Kai Ristimäki Hölkkätoimikunnan varapuheenjohtaja 8

9 Pirkan Hölkän talkoisiin voit ilmoittautua seuraaviin paikkoihin tai seuraaville henkilöille: Taivaltajien kerho, puh Pirkan Kierroksen toimisto, puh ; Maalialue Hanna-Mari Sinilehto puh Huolto Kai Ristimäki puh Saima Sampakoski puh Ensiapu Reijo Laamanen puh Marja-Liisa Lehto puh LiikenteenohjausSeppo Hakamäki puh Reitti Matti Rekola (ilmoitus toisaalla tässä lehdessä) Pirkan Hölkästä ja muista Pirkan Kierroksen osatapahtumista saat lisää tietoa: 9

10 Pirkan HölkKÄ 2007 Reitin kunnostustalkoot sunnuntaina Pirkan Hölkän reitti on pääosin kelvollisessa kunnossa, mutta aina löytyy parantamista. Taivaltajien reittiosuus on noin 20,5 km Rutajärventieltä Nirvaan. Tällä kertaa parannamme polkua Haapalammin lähellä tasoittelemalla ja haketta levittämällä. Taivalpirtin kohdalla metsäautotielle levitetään haketta. Kokoonnumme Taivalpirtillä klo Tiepuomi avataan autoilla tuleville. Työvälineet (lapiot, kanget, kottikärryt) saamme Pirtiltä, mutta omat, tutut ja tehokkaammat (?) työvälineet voi toki ottaa mukaan. Talkoiden jälkeen saunomme ja ruokailemme Pirtillä. Viimevuotinen ahkera topparoikka toivoo lisää väkeä hauskaan puuhasteluun. Jos Sinulla on Saarijärven Paavon sisua ja Jukolan Jussin jääräpäisyyttä, etkä anna periksi tiukalle kivelle tai kannolle, niin ilmoittaudu huoltojärjestelyjen vuoksi ratamestarille. Matti Rekola puh mieluummin tekstiviestillä tai sähköpostilla Talkooväen hölkkä Talkooväen hölkkä on tarkoitettu varsinaisena hölkkäpäivänä talkootyössä oleville, ja he voivat osallistua maksutta. Talkooväen hölkkä hyväksytään Pirkan Kierroksen suoritukseksi. Yhteiskuljetus lähtee Tampereen linja-autoasemalta klo 9.00 ja kulkee Peltolammin, Multisillan ja Kuljun kautta Valkeakoskelle. Huolto toimii Rutajärvellä ja Taivalpirtillä. Mitalit jaetaan kaikille koko reitin läpi kulkeville. HUOM! Talkooväen hölkkään ilmoittautumismenettely on muuttunut. Talkooväki voi ilmoittautua soittamalla Kierroksen toimistoon p tai lähettämällä viestin sähköpostitse osoitteeseen (Netti-ilmoittautuminen on viitenumeron vuoksi tarkoitettu vain varsinaiseen Hölkkään osallistujille.) 10

11 VIIKONLOPUN SYYSRETKI TÖYSÄÄN PE SU Syksyn ensimmäisen viikonloppuretken suuntana on tänä vuonna Töysä. Reitti: Tuurinkosken laavu Räntäänmäki/Töysän Talsijoiden laavu Töysä kk. Talsijoiden kämppä/isokallio Tohninmäki Vetola. Patikoitavat matkat: lauantaina n. 14 km ja sunnuntaina n. 10 km. Matkat kimppakyydillä omakustannushintaan. Lisämaksu saunasta + takkatuvasta max. 10 euroa/hlö. Kokoontuminen perjantaina klo Alavuden ABC- huoltamolla, josta yhdessä yöpymispaikkaan joko Alavudella tai Tuurissa. Toinen yöpyminen Töysän Talsijoiden autiokämpällä. Lähtö takaisin Tampereelle sunnuntaina n. klo Ennen lähtöä Vetolassa saunominen. Lauantaiaamuna ennen patikalle lähtöä mahdollisuus tehdä pikaisesti ostoksia Veljekset Keskisellä. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset keskiviikkoon mennessä: Kai Ristimäki Puh: kai.ristimaki@epilanlakitsto.fi RETKEILYJAOSTO 11

12 KEMIJOKI-MELONTA Pienistä puroista ja joen latvahaaroista kasvaa Suomen pisin joki, Kemijoki. Kemihaaran lomassa yhtyvät Kemihaara, Keskihaara ja Naltiohaara. Joki virtaa Kemihaarana, muuttuu Kemijoeksi, ja virtaa Savukosken, Kemijärven, Rovaniemen ja Kemin kautta Perämereen. Kemihaarassa olimme jouluna ja juhannukseksi sinne palasimme, isommalla porukalla toki. Kuusi intiaanikanoottia, 11 hengen miehistö sekä tietysti Karu, oivaksi kanoottikoiraksi viikona aikana oppinut Kemijoen Kauhu. aamiaisen. Kanoottien lastaamisen jälkeen alkoivat seikkailut vastavirtaan. Vettä oli niukanlaisesti, mutta enimmäkseen tarpeeksi melomiseen. Vuoroin vasemmalta, vuoroin oikealta puolelta meloen, välillä sauvoenkin kukin omalla tyylillään lähtivät kanoottikunnat Kemihaaraa ylös. Hidasta oli matkanteko. Joen pinnassa ei virtausta niinkään silmillä huomannut, mutta pohjaa vasten sen erotti selkeästi ja erityisesti, meloessa vastusta ei voinut olla huomaamatta. Muutama pikkuniva meni melalla lykkien ylös, mutta Juhannusaatto kului pohjoiseen ajellessa, mutta perillä meitä odotti oivallinen iltapala ja ihana, lämmin sauna. Jokivesi oli varsin virkistävää, liekö ollut +12 astetta! Ensimmäisen yön vietimme lakanoiden välissä ja aamulla nautimme valmiin Keminköngäs piti ohittaa maitse kanootteja raahaten. Sää oli kuin morsian, aurinko paistoi ja lämmintä oli +22 astetta. Uimassa pulahdettiin, vaikka se ötököiden takia olikin hankalaa. Sääskiä oli vähemmän kuin 12

13 edellisenä kesänä Ivalojoen/Repojoen yläjuoksulla, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin! Reittisuunnitelmia emme olleet tehneet ennakolta sen enempää kuin sopineet lopettavamme jo Marttiin Savukosken sijaan. Päätös oli mainio, se antoi meille mahdollisuuden viettää Kemijoen latvoilla toisenkin päivän. Jatkoimme sunnuntaina melontaa päiväeväiden kera Kemihaaraa ylöspäin erämaamaisemissa. Joitakin matalampia virtapaikkoja piti kanootti vetää kahlaten yli, muuten pärjäsi melomalla ja sauvomalla. Tavoitimme Peskihaaran, mutta jatkoimme Kemihaaraa vielä kilometrin verran ylöspäin. Joki oli kapeimmillaan vajaa kymmenen metriä leveä ja alle puoli metriä syvä. Pohjassa oli hiekkaa, ruohomaista tummaa levää ja heleän vaaleanvihreää virtauksessa liikkuvaa purorentukkaa. Joen varret olivat vehreitä nekin, vuoroin suota, vuoroin matalia hiekkaharjuja. Myötävirtaan palatessa virta siivitti melontaa ja kanootilla ehti katsella maisemia aivan eri tavalla. Mieli tyyntyi joen rauhassa. Sunnuntaina keli alkoi muuttua, mutta sadekuurot tulivat vasta yöllä. Maanantaina saimme purkaa leirin pilvisessä säässä, mutta sade onneksi taukosi aamulla. Pysähdyimme Kemihaaran lomaan vaihtamaan kuulumisia isäntäparin kanssa ja jatkoimme melomista Könkäänkonelon nuotiokatokselle. Matkalla oli muutama niva, ei varsinaisia koskia. Illalla satoi jälleen, mutta katoksessa oli mukava tulistella. Tiistaina meloimme Lattunan tulipaikalle. Normaalin leiripuuhastelun jälkeen nautimme nimipäiväkakkua ja kävelimme Samperin patsaalle ja Hugon kämpälle, molemmat parin sadan metrin etäisyydellä. Tien varressa ihmettelimme myös Joulupukin kiireitä, kelkkansa kun oli jäänyt tienposkeen kumolleen. Toivottavasti joku tonttu muisti sen siitä ennen seuraavaa aattoa hakea! Kivijoella parkissa 13

14 Keskiviikkona harrastimme taas vastavirtaan melomista, nyt kilometrin verran ylimmäistä Kivijokea. Sitten kanootit parkkeerattiin joenmutkaan ja lähdimme valloittamaan Lattunavaaraa, 351 metriä merenpinnasta. Hikinen urakka! Vaaran päällä oli vanha palovartijan tupa sekä pieni autiotupa, molemmat avoimia. Palovartijan tornin porraspuut olivat jo hieman lahonneet, mutta uskalsi sinne edelleen kivuta. Ja kipusi sinne Karukin, kun silmä vältti! Onneksi se osasi kavuta turvallisesti alaskin. Synkät pilvet saavuttivat meidät ja pidimme tuvassa puolisen tuntia sadetta. Kanootit löytyivät jokivarresta hetken suunnistusoperaation jälkeen ja matkamme jatkui alas Kivijokea ja Lattunakosken kautta lounastauolle. Tarkoituksemme oli leiriytyä Ruuvaojalle, mutta pusikko, sillanpieli ja Molokin kita eivät houkutelleet ja jatkoimme vielä 8 kilometriä Leukkuhamaran nuotiokatokselle, joka olikin huomattavasti viihtyisämpi leiripaikka. Leukkuhamarasta meloimme Pahtakosken katokselle. Kosket siivittivät matkaa jonkin verran, mutta eniten niitä jäi viimeiselle päivälle, jolloin meloimme Marttiin. Viimeinen majoituksemme oli Korvatunturin Lomakeitaassa, entisellä koululla. Meloimme Värriöjokea vastakarvaan kilometrin pari, ja ihmettelimme, että missä meidän pitäisi rantautua. Kysymällä sekin selvisi, ja pääsimme saunaan sekä nauttimaan poronkäristystä ja lakkakiisseliä. Johanna Välimäki TAIVALTAJIEN KOSKIMELONTA- KURSSI AHVIONKOSKELLA Taivaltajien jo toista kertaa järjestämälle jokiretkikurssille lähti 12 hengen innokas porukka. Perjantaina suuntasimme kanoottien kuljetuskaravaanimme kohti Kymijokea ja Ahvion kylää. Majoituimme Ahvion koululle ja illan tummuessa sekä retkigrillien kuumetessa tutustuimme toisiimme ja katselimme melontakuvia. Lauantaiaamu valkeni mukavan aurinkoisena mutta maltoimme kuitenkin kuunnella Antin teoriaopetuksen koskimelonnasta. Vihdoin pääsimme vesille ja harjoittelemaan tekniikkaa. Virran ylitystä lossaamalla ja vastavirtastarttia. Koski kohisi ja aallokkoa riitti, hieman tuulikin pyöritteli inkkarikanootteja. Vasta ruokatauon jälkeen päästettiin innokkaat koskenlaskijat isolle puolelle laskemaan koskea alas. Helppo Ii-koski osoittautui haastavaksi isoine aaltoineen. Ohjaajilla oli täysi työ reskuttaessaan kanoottikuntia. Mutta koskenlasku oli mukavaa ja sää suosi. Tuli tunne kuin konsanaan pikkulapsena pulkkamäessä, oli päästävä aina vain uudestaan. Kipeytyneet lihakset lämmiteltiin illalla saunassa ja nautimme ruuaksi kesäisiä grilliherkkuja. Hyvin nukutun yön jälkeen jatkoimme vielä sunnuntainakin ahkeraa treenausta ja uintikuninkaan titteliä tavoiteltiin kiivaasti. Vaan onneksi mustelmia suurempia haavereita ei sattunut, mitä nyt jokunen taisi saada koskikärpäsen pureman.kurssi päätettiinkin iloisissa tunnelmissa ja auringon paisteessa. Aija Korte 14 Aija

15 kanootti virrassa kaatunut kanootti reskutus 15

16 LENTOPALLOSTA Lentopalloa jatketaan Pirtillä syyskuun 19. päivään asti, jolloin on perinteiset Pirtin kesäkauden päättäjäiset. Päättäjäisetkin on muuten taas sitten Pirtillä. Niistä lienee toisaalla lehdessä lisää. Pirkanmaan taitokeskuksessa (entinen Pirkanmaan Ammattikoulu) Koivistonkylässä jatkamme sitten 26. syyskuuta ja edelleen joka keskiviikko kello 20:30-22:00 toukokuulle asti. Perinteisesti emme pidä taukoa edes Joulun ja uudenvuoden välissä, ellei almanakan tekijä sijoita keskiviikon kohdalle merkittävää pyhää. Satunnaisesti saattaapi koulu varata tilan omaan käyttöönsä tai joskus jopa meidän lentopalloiltaamme suurempaan ulkopuoliseen tilaisuuteen. Eli siis lähes joka keskiviikko suoritamme pelaamista. Toivottelen (vaan en voivottele) taas uusia pelaajia joukkoomme. Pelimme ei ole kovatasoista, tosin ei ihan päinvastoinkaan (siis ei atsiosatavok ). Joukkoon mahtuu monen tasoista. Sen verran toivon innostusta aiheeseen, että pyrkii oleman aktiivisesti mukana pelissä. Kerään osallistujilta salimaksun kattamiseksi 6 euroa kerta tai 27 euroa kausi (kausi = syksy tai kevät). Suosittelen kausimaksua joko käteisellä tai pankkitililleni, minun ei tarvitse niin paljoa puljata kolikoiden kanssa eikä tehdä kirjanpidosta hankalaa. Sitä ei tarvitse maksaa heti ensikerralla eikä ainakaan etukäteen. Kertamaksu on lähinnä niitä ajatellen, jotka eivät jostakin syystä voi käydä koko kautta. Mahdollisilta ei-jäseniltä perin hiukan enemmän. Niin, tilitän summan tietenkin seuralle lyhentämättömänä maksaen oman osuuteni kuten muutkin. Kerään rahat itse, jotta voin valvoa maksut. Palkakseni tästä hommelista saan hyvää peliseuraa. Älkää kertoko verottajalle tästä korvauksesta, se saattaa tulla ottamaan osansa... Seppo Raevaara Yhteystiedot löytynevät tästä lehdestä jostakin. KALASTUSTAPAHTUMA TAIVALPIRTILLÄ Kalastustapahtuma pidettiin Taivalpirtillä keskiviikkoiltana 6.6. Onkijoita oli noin 10. Kaikki osallistuivat yleiseen sarjaan. Nuorten sarjassa ei tällä kertaa ollut osanottajia. Saalista tuli yhteensä 97 kalaa (kaikki ahvenia). Suurimman saaliin (26) sai Olli Levola. Hän sai myös suurimman kalan. Pienimmän kalan sai Armi Neitteenjoki. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille osanottajille! Ari Viitanen 16

17 LÄHDE MUKAAN 21. RIEVÄKYLÄN PATIKKAAN SUNNUNTAINA Härmälän, Rantaperkiön ja Pirkkalan kävelyteillä ja poluilla voit nauttia patikoinnista yksin, ystäviesi tai koko perheen kanssa. Sauvakävely on mahdollista omin sauvoin. LÄHTÖ: Hatanpään soutukeskuksen edustalta os. Hatanpäänkatu 6, klo Alkujumpat klo 10 lähtien n. 20 minuutin välein. REITTIEN PITUUDET: Noin 10 km ja 18 km. ILMOITTAUTUMINEN: Paikan päällä klo OSANOTTOMAKSU: 7 euroa/osanottaja, alle 15-vuotiaat 3 euroa. Maksuun sisältyy varustesäilytys, mehu- ja voileipätarjoilu sekä osallistuminen lukuisten palkintojen arvontaan. Maksu maksetaan paikan päällä ilmoittautumisen yhteydessä. LEIPÄ ULKOILIJAN TIELLÄ PITÄÄ -teemalla leipurit jakavat maalissa kaikille osanottajille leivän. JÄRJESTÄJÄT: Hämeen Liikunta ja Urheilu, Epilän Esa, KOO-VEE ja Tampereen Taivaltajat. Leipomoista ovat mukana: Fazer Leipomot Oy, Hakasen Leipomo, Jussinhannan Leipä, Lahdelman Leipomo, Leivon Leipomo, Liisan Leipomo, Linkosuon Leipomo, Mikon Leipä, Leipomo Sauli Mäkinen ja Vaasan & Vaasan Oy. TIEDUSTELUT: Hämeen Liikunta ja Urheilun toimistosta os. Sarvijaakonkatu 32, Tampere, puh /Harri Appelroth. TAIVALTAJAT: Talkoolaisia tarvitaan lauantaina 8.9. leipien teossa ja reittimerkkauksessa sekä sunnuntaina 9.9. lähtö- ja maalipaikalla eri tehtävissä. Soittoasi odottaa Matti Rahomäki puh PYÖRÄILYKAUDEN 2008 SUUNNITTELUILTA KERHOLLA KE KLO Tervetuloa vanhat ja uudet pyöräilystä kiinnostuneet suunnittelemaan uusia pyöräretkiä. Pyöräilyjaosto 17

18 KEKÄ ON TÄÄ KUKSANTEKIJÄ? Taivaltajien kerholla on vitriineissä upeita pahkakuppeja ja muita kauniita Lapinaiheisia käsitöitä. Niiden valmistaja Toivo Haavisto on monille taivaltajille tullut tutuksi useista kerhoilloista ja muista tapahtumista. Useimmille hän on kuitenkin vieras ja siksi on paikallaan kertoa tästä kädentaitajasta hieman tarkemmin. Topi on Ruovedeltä päin syntyisin ja siellä maaseudulla oppinut tuntemaan eri puulajeja. Kädet ovat olleet usein pihkassa korkeisiin kuusiin kiivetessä ja takapuoli hellänä koivuniemen herran kättelystä. Tervaksen tuoksu on Topille tullut tutuksi Lapin vaelluksilla ja mielellään hän nuuhkiikin tervaskalikkaa. Kerrankin Topi oli kahden pikkupojan kanssa nuotiolla ja hän veti hartaasti kiehisestä tervaksen tuoksua sieraimiinsa. Silloin toinen pojista tokaisi: - Topi imppaa! Lapin vaellukset Topi aloitti vuonna 1969 liityttyään tunturikerhoon. Näillä matkoilla heräsi kiinnostus Lapin kirjallisuuteen ja saamelaiskulttuuriin. Ikivanhojen käyttöesineiden yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen kauneus ihastutti. Retkikaverit ryystivät kahvia erilaisista pahkakupeista ja oli tervettä kateutta, kun Topi päätti: - Oma kuksa on saatava ja itse tehtynä! Siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt käsityöharrastus. Sen tuloksena on syntynyt toista sataa pahkakuppia, kymmeniä kauniita koruja, noitarumpuja, saamelaisvöitä, poronsarvilusikoita ym. Esineet ovat kiertäneet lukuisissa näyttelyissä ja kerhoilloissa. Tekijää on haastateltu ja esineitä kuvattu moniin lehtiin. Alkuvaiheessa työskentely tapahtui kerrostaloasunnossa, mutta myöhemmin Topi sai kunnon verstaan ja koneita Elimäelle ja silloin työskentely tehostui huomattavasti. Allekirjoittanutkin oppi tuntemaan Topin tunturivaelluksilla. Vuonna 1970 olimme Saariselällä vanhan Sudenpesän kunnostustalkoissa toista viikkoa. Seuraava pidempi retkemme oli hiihtovaellus keväällä 1975 Saariselällä, jolloin Topi suoritti 300 kilometrin Johtajasusivaellustaan. Silloin hiihtelimme räntäsateessa Hammaskurussa asti ja myöhemmin nousimme Pyhä-Nattaselle auringon paisteessa. Tunturissa yhytimme karhun jäljet. Tarinoita Topi osaa kertoa elävästi. Kerrankin Latosaaren kämpällä myöhään syksyllä muistelimme Samuli Paulaharjun kirjoittamia tarinoita kirjasta Tunturien yöpuolta. Niin karmeita juttuja maahisista ja noidista, että kun ulkona rasahti, oli meillä tukka pystyssä ja silmät lautasina. Herkullisen omaperäistä on Topin tapa jutustella, joskin hänen kielikuvansa eivät kaikille avaudu. Vain kokeneet lapinkävijät hahmottavat mitä Topi tarkoittaa syvimmillä korpiloukoilla, missä itikatkin ovat kuin saunajakkaroita. Lukemattomia viikonloppu- ja päiväretkiä olemme tehneet Tampereen lähimaastoissa. Nuotioilla istuessamme olemme parantaneet maailmaa, haukkuneet hallituksia, muistelleet tarinoita Lapista ja ryystäneet kahvia pannukaupalla. 18

19 Eikä yhtäkään retkeä ole mennyt, etteikö Topi olisi tokaissut vakiolausettaan: - Jo vain oli hyvä kun tulthiin! Lähde: Lapinhullun käsityöt Matti Rekola Omakustanne 2006 Toivo Haavisto harrastuksensa ääressä Kuva: Matti Rekola 19

20 LUANNOLLISESTI KAUPISSA A 2008 Leiripäiväjärjestelyt etenevät kunkin osa-alueen vetäjän johdolla. Järjestelytoimikunta on edelleen innostunut tehtävästään ja tekee työtään iloisin mielin. Minkäänlaista paniikkia ei ole syntynyt eikä ilmeisesti synnykään, koska kyseessä on joukko monessa liemessä keitettyjä, kokeneita tapahtumien järjestäjiä. Meitä oli pieni joukko taivaltajia kesä-heinäkuun vaihteessa Kiilopäällä, jossa vietettiin Suomen Ladun 50. leiripäiviä. Siellä mainostimme tulevia Kaupin leiripäiviä kantamalla yllämme (sään niin salliessa) Luannollisesti Kaupissa paitoja. Leiripäivien avajaisissa RaImo Raevaara ja Kari Lindberg (pitkät miehet) kantoivat mainosbanderollia, joka sitten ripustettiin näkyvälle paikalle koko leiripäiväviikonvaihteen ajaksi. Lisäksi Kiilopään ilmoitustaululla oli näyttävä juliste mainostamassa tulevan vuoden leiripäiviä. Meillä oli mukana 20

21 myös pino mainosmonisteita, joita jaoimme ennen päättäjäisiä. Latulaiset olivat kiinnostuneita kuulemaan suunnitelmistamme ja kertomaan mielipiteitään. Saimmekin keskusteluissa monta hyvää ehdotusta mietittäväksemme. Leiripäivien päättäjäisissä meillä oli oma puheenvuoromme. Allekirjoittanut opetti yleisölle muutaman sanan Tampereen kiältä ja kertoili Kaupin alueesta ja suunnitelmistamme. Raimo Raevaara puolestaan lausui viralliset kutsusanat. Ja kuten kuvasta näkyy, myös banderollimme oli näkyvillä kantajinaan järjestelytoimikunnan jäsenet Martti Mäkelä ja Olli Levola. Vielä viimeiseksi luovuttivat Kiilopään johtaja Pirjo Kouvo ja Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen päättyvien leiripäivien edustajina Taivaltajille Suomen lipun ja Suomen Ladun lipun tulevana vuonna Kaupissa salkoon nostettavaksi. Liput vastaanottivat Raimo Raevaara ja Martti Mäkelä. Anna-Maija Rae 21

22 KULTTUURIKIERROKSELLA TUUSULASSA Viiden naisen reipas porukka suuntasi matkansa Suomen Ladun ja Puolustusvoimien järjestämälle Kesäyön Marssille Tuusulan ja Järvenpään maisemiin. Marssi oli juhlamarssi l. 10. kerta. Majoituimme perjantai-iltana puolijoukkuetelttaan? Hyrylän varuskunnan viereiselle urheilukentälle. Ensin tuskailimme, miten saada teltan kamiinaan tuli, koska telttakylä sijaitsi kostealla alavalla niityllä. Onneksi naapuriteltan ystävälliset miehet tarjosivat apuaan ja vältyimme savumyrkytykseltä. valmistautui kävelyyn: armeija-asuisia joukkoja komeasti lipuilla varustettuina, sauvakävelijöitä, näkövammaisia opaskoiran tai saattajan avustamana ja sitten me tavalliset tallaajat. Alkupuheiden jälkeen sotilaallisella komennolla kädet korville ja tapahtuman suojelija Lasse Viren ampui tykillä? lähtölaukauksen klo Eversti/ kenraali? Kalervo Sipi kuulutti seuraavana Tampereen Taivaltajien pieni, mutta sitäkin tehokkaampi joukkue ja suuntasimme marssimusiikin johdattelemana rinta rottingilla kentän tartanilta kohti Tuusulan kesäyötä. Perinaiselliseen tapaan kävelyvarusteiden valinta vei aikaa: jos tulee kylmä? jos tulee kuuma? jos sataa? Vihdoin oli karderoobi selvillä ja siirryimme alkuverryttelyyn urheilukentälle. Värikäs joukko Tapahtumassa on mahdollisuus valita kävelymatkoiksi 30 ja 15km. Olimme valinneet edellisvuosien tapaan yöllä käveltäväksi 30km ja 22

23 seuraavana päivänä 15km. Halusimme nimenomaan kokea yökävelyn tunnelman. Taivalsimme kauniissa, kuulaassa kesäyössä Tuusulan rantatietä pitkin Järvenpäähän ja sieltä Tuusulanjärven toista puolta takaisin Hyrylään. Kesäyö oli mitä kaunein ja vaatetuskin sopiva; ei palellut, ei tullut kuuma, ei satanut. Huolto oli entiseen tapaan runsas. Sotapojat tarjoilivat 5 ja 10 km välein ruokaa ja juomaa: banaania, omenaa, suolakurkkua, rusinaa, mustikkasoppaa, ruusunmarjasoppaa, suklaata, näkkileipää, korppua, urheilujuomaa, mehua ja vettä. Kaikkea piti tietysti ottaa ja niinpä lopussa jo neste hölskyi mahassa ja meinasi tulla konoset. Ahneella on loppu. Porukkamme muistutteli toisiaan tauoilla venyttelyn tärkeydestä ja niinpä suurempia valitteluja lihasongelmista ei yöllä ollutkaan. Illan mittaan erilaiset torvisoittokunnat viihdyttivät meitä matkan varrella, mutta klo 22 jälkeen saimme nauttia vain hiljaisuudesta viilenevässä yössä ja kävelijöiden hurtista huumorista. Tapasimme tietysti tuttuja edellisiltä vuosilta mm. Vaasan kävelyklubin tyttöjä ja totesimme, että taas he olivat kaapanneet joukkoonsa luopiotaivaltajan, Aaron ja niinpä hän taas sai kuulla kunniansa. Noin 6 tunnin taivalluksen jälkeen saavuimme maaliin. Meidät kuulutettiin komeasti tervetulleeksi ja sitten syömään. Tarjolla oli täydellinen aamu/ yöpala puuroineen kaikkineen. Sitten siirryimme läpi pimeän, kostean metsikön armeijan saunaan. Hyrylän varuskunta on lakkautettu ja se näkyi saunan riisuttuna mallina. Pukuhuoneissa ei ollut enää kalusteita ja saunasta puuttui löylynheittovarusteet. Muovikassi ja kertakäyttömuki ajoi meillä hyvin saman asian. Vettä kuitenkin tuli ja hyvät löylyt rentouttivat lihakset. Sitten vain kiireesti telttaan ansaituille unille. Seuraavana aamuna starttasimme 15 km lenkille. Yöllä olimme kävelleet enimmäkseen kovapintaisia asfaltti ja hiekkateitä. Nyt reitti kulki pehmeämpiä hiekka- ja metsäteitä. Olikohan se venyttely jäänyt kuitenkin liian vähälle, koska pitkin matkaa keskustelu pyöri vaivojen ympärillä; yhdellä koski polveen, toisella veti lonkasta, kolmannella hiersi kenkä jne. Mutta ei se tahtia haitannut. Joku jo ehdotti, josko ensi vuonna kävellään molempina päivinä 30 km, mutta ei ihan heti saanut kaikkien kannatusta. Huolto oli nytkin yltäkylläinen ja kaiken kruunasi sotilaskotiautosta ostettu kahvi munkin kera metsämättäällä nautittuna. Tunnelma oli iloinen ja Kontiorannan sotilassairaalan porukka viihdytti meitä hulvattomalla huumorillaan. Ihmetystä herätti näkövammaisten suoritukset. He etenivät lähes samaa vauhtia opaskoirien tai saattajan avustamana. Nostimme heille lippalakkiamme. Ensi vuonna tapahtuma onkin sitten Vantaan Hakunilassa suuntautuen Keravajoen varteen. Tavoitteena on päästä mahdollisimman paljon hiekkapohjaisille reiteille ja kevyen liikenteen väylille. Ajankohtakin palaa vanhalle paikalleen l. kesäkuun alkupuolelle, jolloin Leiripäivät eivät estä osallistumista. Joku ehkä ihmettelee otsikon kulttuurikierrosta. No onhan kävely ruumiinkulttuurin vaalimista ja toisaalta me kiersimme monet Tuusulan ja Järvenpään kulttuurikohteet:mm. Halosenniemi, Lottamuseo; Ainola toiset hyvinkin kaukaa. Ne on katsottava sitten toinen kerta. Mukavia kävelylenkkejä toivotellen myös syksyn sateilla, koska sadehan on vain pukeutumiskysymys. teksti: Marja-Liisa Lehto kuva: Anneli Leino 23

24 Pirtin kesä 2007 Pirtin kesäkauden avajaisissa oli runsaasti sti väkeä, joista tässä vain osa Lentopallokenttä muuttui i sena sulkapallo- juhannukkentäksi Pirtti oli pukeutunut juhannuksena uksena asuun juhla- Iiro 2,5 v tutustui juhannuksena Taivalpirttiin. Ohjelmassa oli makkaranpaistoa, eväiden syöntiä, uintia ja veneilyä. Metsäpolkuakin Iiro viiletti aluksi vauhdilla, mutta luonnon hirmuiset oliot saivat hänet pian kiipeämään isän hartioille turvaan. Aukeaman kuvat ja tekstit T. Puha 24

25 25

26 PYÖRÄILYRETKI POHJAMAAN RANNIKOLLE Yksitoista innokasta taivaltajaa kokoontui Vaasan linja-autoaseman aukiolla heinäkuun viimeisenä lauantaina, kun pyöräilyjaoston järjestämä pyöräilyretki oli alkamassa. Edessä oli viikon urakka vaihtelevassa säässä ja vaihtelevissa maisemissa. Vaasaan oli tultu linja-autolla. Pyörät ja varusteet Matti Rahomäki toi vuokratulla pakettiautolla, joten siirtyminen retken lähtöpaikalle tapahtui juoheasti. Ensimmäisen päivän etappina oli ajo Raippaluodon saariston perille Björköbyn kylään. Ilma on pilvinen, tasamaa-ajoa. Suurin ylämäki olikin nousu Raippaluodon sillalle. Noin 42 km:n ajon jälkeen olimme yöpymispaikassamme, joka oli nimeltään Torpet. Majoituimme kahdeksan hengen mummonmökkiin ja neljän hengen pienempään mökkiin. Kerrassaan mukava ja rauhallinen paikka. Sanoisin: melkein luksusta. Toisena päivänä oli edessä eräs retkemme kohokohdista: venekuljetus läheisestä Svedjehamnista Raippaluodon läntiseen osaan Paniken mutta enää ei satanut: sade oli lakannut hieman ennen Vaasaa. Päivän ajomatka tarjosi sekä hulppeita maisemia että idyllisiä saaristokyliä ja melko yksitoikkoisia metsäosuuksia. Kruununa oli Suomen korkein ja pisin silta: Raippaluodon silta. Ajo oli melkeinpä Erilaista pyörälyä rantaan. Olin tilannut veneen kuljettamaan meidät, pyörämme ja varusteemme tämän noin 8 km:n matkan, jottei meidän tarvitsisi ajaa koko matkaa samaa tietä takaisin Vaasaan. Allamme oli siis paikallisen yrittäjän kuljettama iso nopeakulkuinen alumiinivene. Oli kuin olisi joutunut keskelle James 26

27 Bond elokuvaa: vene kulki vauhdilla kapeaa ja mutkaista väylää. Väylämerkit, karikot ja kivet vilahtelivat aivan veneen kylkiä viistäen. Veneestä käsin näki ko. saariston ominaispiirteen: ns. de Geer harjanteet ja samansuuntaisesti olevat saaret. Toisen yön vietimme Vaasan leirintäalueella perusmökeissä. Aamulla otimme suunnan kohti Kokkolaa, joka oli retkemme pääte-etappi. Ajoimme Svingsbyn, Karperön ja Koskön kautta Koivulahdelle. Koskön kylällä asuu retkemme aikainen pakettiautomme kuljettaja Simo Roimela (Rahomäen perheen sukulainen) ja pysähdyimme autolla vielä kerran ennen Kokkolaa. Simo Roimelan tarkoitus oli tuoda päätöspäivänä auto Kokkolaan. Koivulahdelta ajoimme Maksamaalle ja tutustuimme mm. Tottesundin kartanoon. Kartano on vanha C Å Tottin 1660-luvulla perustama säterikartano, joka toimii nykyisin kunnanvirastona. Kartanossa vihittiin Aino ja Jean Sibelius avioliittoon. Tottesundista olikin enää ajo kolmanteen majoituspaikkaamme Saaristotila Varppiin. Varpin majoitus oli matkallamme luksusta. Ehkä kerron jossain toisessa yhteydessä Varpista ja sen ympäristöstä enemmän. Olimme kuin ihmeen kaupalla säästyneet tähän asti kastumiselta, mutta neljäntenä ajopäivänä tiistaina kastuimme sitten sen edestäkin. Vettä tuli tuulen tuivertamana vaakatasossa aivan kaatamalla. Läpimärkinä saavuimme yöpymispaikkaamme Oravaisten kahvituvalle, jossa naiset majoittuivat mökkeihin ja me miehet noin 700 metrin päähän kunnan keskustassa olevan nuorisotalon tiloihin. Koska sää oli poutaantunut, niin illemmalla tutustuimme mm. Oravaisten taistelun muistomerkkiin ja Vänrikki Stool-keskukseen sekä Kimon ruukkiin. Viidentenä päivänä ajoimme pikkuteitä myöden ensin Munsalaan ja sieltä Uudenkaarlepyyn keskustaan tutustuen molemmissa paikoissa hienoihin kirkkoihin. Uudessakaarlepyyssä söimme Juthbackan kartanossa ja tutustuimme kartanoon muutoinkin. Lisäksi kävimme satusetä Topeliuksen syntymäkodissa Kuddnäsissä. Sieltä pyöräilimme Soklotin kautta lähelle Grisselörenin kalasatamaa kääntyen kohti Pörkenäsiä. Pian olimmekin viidennessä majapaikassamme Fäbodantien talleilla, jonka tallinvintille majoituimme. Vintille on rakennettu hyvätasoiset tilat: kahden hengen huoneet, sauna, WC, keittiö sekä ruokailu- ja oleskelutilat. Seuraavana aamuna alkoi jälleen sataa. Osa meistä kuitenkin uhmasi sadetta ja lähti tutustumaan lähistöllä sijaitsevaan upeaan Fäbodan rantaalueelle. Alue on Pietarsaaren kaupungin ulkoilualuetta. Alueella vuorottelevat hienot laakeat kalliot ja hiekkarannat. Koska sade kuitenkin pian lakkasi lähdimme me muutkin ko. rannalle. Sieltä olikin vuoro siirtyä tutustumaan läheiseen Nanoqmuseoon. Museon perustaja ja keulakuva Pentti Kronqvist oli meitä vastassa. Hän piti meille noin puolitoista tuntia kestävän mielenkiintoisen esittelyn museon vaiheista ja esineistöstä. Pentti Kronqvist esittelee Nanoq-museon aluetta 27

28 Olimme saaneet luvan jättää varusteemme majoituspaikkaamme, joten meidän oli päivän aikana helppo liikkua pyörinemme. Ajoimme takaisin talleille ja siellä sen enempää pysähtymättä jatkoimme suoraan noin 3 km Pietarsaaren keskustaan. Ensin syötyämme kiersimme jalan keskikaupungilla tutustuen mm. vanhaan kaupunkiin Skataan, Koulupuistoon (= n kasvin arboretum) sekä Aspegrenin puutarhaan. Puutarhan on perustanut rovasti Gabriel Aspegren 1700-luvulla ja se esittelee sen ajan mukaisia hyötykasveja. Haettuamme varusteemme talleilta ajoimme Pietarsaaren Vanhan Sataman kautta Larsmoon seuraavaan yöpymispaikkaamme Strandcampingenille, jossa majoituimme neljän hengen perusmökkeihin. Aamu valkeni aurinkoisena. Jäljellä oli viimeinen varsinainen ajopäivä. Pyöräilimme kohti Kokkolaa ns. seitsemän sillan saaristotietä pitkin poiketen välillä sivuteille. Kävimme myös Köpmanholmenilla, joka on Larsmon kunnan virkistyssaari, ja jonne pitää soutaa noin 300 m:n matka. Majoituimme Kokkolassa Hickarön Rantamotellin mökkeihin (vaatimattomia perusmökkejä). Aterian ja majoittumisen jälkeen oli iltaohjelmana Tankarin-risteily. Ajoimme noin 8 km matkan Kokkolan keskustaan ja jätimme pyörämme ystäväni Jouko Lahden pihalle. Jouko on leipomoyrittäjä ja hän antoi meille kaksi täyttä kassillista leipää ja pullaa. Lahden pihamaalta kävelimme laivarantaan. Olimme ehtineet jo hieman kastua alkaneessa sateessa, mutta sade lakkasi ennen Tankarin saarta. Meidän lisäksi aluksessa ei ollut juuri muita kuin 14 hengen porukka, joka oli menossa neljäksi yöksi saareen muistelemaan aikoja, jolloin he olivat asuneet saaressa heidän isiensä ollessa siellä töissä joko majakanvartijana tai majakan koneenhoitajana. Leppeän sään vallitessa saimme tutustua saareen ja sen hienoon luontoon. Aamulla olikin enää jäljellä tutustuminen Kokkolan kaupunkiin. Kello viidentoista aikoihin Simo Roimela oli pakettiauton kanssa sovitussa paikassa Kokkolan urheilutalon pihassa, jossa pakkasimme varusteemme autoon. Rahomäen Matti ja Pirjo ajoivat Simo Roimelan kanssa Mustansaaren kautta Simon jäädessä sinne. Me muut tulimme Tampereelle junalla. Takana oli ikimuistoinen reissu ja runsaat 400 pyörällä ajettua kilometriä. Erityiset kiitoksemme retkemme onnistumisesta osoitamme Simo Roimelalle ja hänen vaimolleen Tuulalle ja pojalleen Pasi Roimelalle. Lisäksi kiitoksemme saa Jouko ja Anita Lahti. - Ja tietysti oman porukkamme Matti, joka kaiken toimimaan sai. teksti:kai Ristimäki kuvat: Taina Puha SUMMER DREAMS Unelma: Pyörätie kuumana hohtaa, kun Taivaltaja sen kohtaa. Välillä meri viilentää saa pyöräteiden sitkeää vaeltajaa. Todellisuus: Lounaat pois edestä häipyy, nälkäinen Taivaltaja räytyy. Tätäkö on sitten Pohjanmaa, kun sen itse kokea saa? Aina vain sataa, sataa ja sataa, kilometrit hitaasti mataa. Persmustakin nyt jo särkee, onko tässä mitään järkee? (Kyllä vaan, todistaa 11 tyytyväistä retkeläistä!) Taina 28

29 Metsähallituksen tiedotteista poimittua Ajankohtaista Seitsemisessä Juomavesitilanne puiston alueella: Hiittenhautakangas, lähde: juomavedeksi keitettävä, muuten voi käyttää pesuvetenä Kovero, kaivo: hyvää talousvettä Luontokeskus, ulkohana: hyvää talousvettä Pitkäjärven kämpän kaivovesi ei sovellu juotavaksi. Kaivo on poistettu käytöstä. Muuta ajankohtaista Seitsemisessä: Soljasen alueella uusitaan luontopolkua reitillä liikkuminen voi paikoin olla hankalaa uusimistöiden vuoksi. Koveron perinnetila on avoinna saakka. Ajankohtaista Seitsemisen luontokeskuksessa: Mitä metsissä tapahtuu? - metsäpäivä, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ja Pirkanmaan metsäkeskus järjestävät yleisölle suunnatun Mitä metsissä tapahtuu? -metsäpäivän Seitsemisen luontokeskuksessa klo Tervetuloa kuuntelemaan ja kysymään. Tilaisuus on maksuton. Ohjelma: Erikoissuunnittelija FT Jussi Päivinen, Metsähallitus: Ennallistaminen Metsähallituksen suojelualueilla Päivinen tarkastelee viime vuosien toimenpiteitä, joilla jo olemassa olevien suojelualueiden laatua on pyritty parantamaan. Erilaisilla ennallistamistoimilla käsitellyn luonnon palautumista luonnonkaltaisen kehityksen alkuun on pyritty nopeuttamaan. 14:00 Johtaja Kaarlo Ouni/metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen, Pirkanmaan metsäkeskus: Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman METSOn tulevaisuus Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO päättyy tänä vuonna. Miten metsien suojelua jatkossa edistetään ja millaisia vaikutuksia sillä on yksityismetsille. Tauko (kahvio avoinna) Vanhempi tutkija Pentti Niemistö, Metsäntutkimuslaitos (Parkano): Sekametsät - riesa vai rikkaus metsätaloudessa Niemistö käsittelee sekametsän kasvatuksen perusteita: millaisia sekametsiä Suomessa esiintyy, miten ne syntyvät ja miten niitä kannattaa hoitaa ja hakata. Ajankohtaista Koveron kruununmetsätorpalla: 8.9. Euroopan rakennusperintöpäivä Mikä on loukku ja mitä sillä tehdään? Mitä rukiille tapahtuu ennenkuin siitä tulee leipä? Mitä pässin pökkimän lisäksi vaaditaan, että saadaan villasukat jalkaan? Koveron perinnetilalla, jossa vietetään perinnepäivää lauantaina Perinnepäivänä Koverosta löytyy kolme erilaista työpajaa: Viljasta leiväksi: Työpajassa seurataan viljan leikkuuta ja sidontaa pellolla, puimista riihessä ja leivän leivontaa pakarissa. Yleisö voi kokeilla lyhteen sidontaa ja varstomista, pakarissa saa palkaksi tuoreen maistiaisen. Villasta langaksi: Työpajassa seurataan lampaan kerintää ja villan käsittelyä karstaamalla ja kehräämällä langaksi. Yleisö voi kokeilla villan karstausta ja kehräystä värttinällä ja valmistaa itselleen pienen pätkän villalankaa. 29

30 Pellavasta langaksi: Työpajassa seurataan pellavakuidun valmistusta loukuttamalla, lihtaamalla, häkilöimällä ja kehräämällä langaksi. Yleisö voi kokeilla kaikkia työvaiheita ja valmistaa itselleen pienen pätkän pellavalankaa. Talonväki kertoo ja opastaa työpajoissa. Kaikki työpajat sijaitsevat Koveron pihapiirissä, osa sisällä ja osa ulkona. Joissakin työvaiheissa saattavat vaatteet hieman likaantua. Koverossa ei ole kahvilaa, mutta Koveron läheisyydessä on useita evästelyyn sopivia tulentekopaikkoja. Perinnepäivään on vapaa pääsy, tervetuloa! 8.9. Tukkijätkien lauluja ja soitteita Seitsemisen kansallispuiston Metsä - teemavuoden kunniaksi järjestetään Koveron perinnetilalla Tukkijätkien lauluja ja soitteita -konsertti. Konsertissa kuullaan perinteisiä metsälauluja kämpiltä ja savotoilta. Saatetaanpa laulaa yhteislaulunakin joku yleisön toivekappale. Yhtye Duo Makkonen & Hasala on esiintynyt useissa metsä-aiheisissa tapahtumissa sekä taltioinut metsäperinnelauluja mm. Ja pokasaha soi - levylle. Konsertti alkaa klo 17 ja kestää noin tunnin. Lipun hinta on 5 euroa. Lipunmyynti konserttipaikalla alkaa klo SILPPUSÄKKI SÄHKÖPOSTITIEDOTUS Yhdistyksemme lähettää tiedotteita tarvittaessa sähköpostin välityksellä niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa. Tiedotusrinkiin pääset mukaan lähettämällä sähköpostiosoitteesi Anna-Maija Rakeelle annamaija.rae@pp.inet.fi. Muistathan myös ilmoittaa, kun sähköpostiosoitteesi muuttuu! YHDISTYKSEN KOTISIVUT Yhdistyksemme kotisivuilta taivaltajat/ löydät tietoa mm. tulevista tapahtumista ja voit lukea tämän vuoden Tapahtumatlehtiä pdf-muodossa. TAIVALPIRTIN AVAIN Taivaltajien jäsenavaimen lunastusehdot ovat muuttuneet lähtien johtokunta myöntää oikeuden Taivalpirtin jäsenavaimen lunastukseen vuoden jäsenyyden ja kahden jäsenavaimen haltijan suosituksen jälkeen. Johtokunnan hyväksymisen jälkeen (seuraavat kokoukset ja 8.10.) avaimen voi käydä lunastamassa Kerholta päivystysaikaan keskiviikkoisin. Ota jäsenkortti mukaan. Tällä hetkellä avainmaksu on 40,00 euroa, joka koostuu 20,00 euron panttimaksusta, jonka saa takaisin palauttaessaan avaimen, ja 20,00 euron käyttömaksusta. KATOSIKO JÄSENKORTTISI Jos Tampereen Taivaltajien (Suomen Ladun) jäsen haluaa kadonneen jäsenkortin tilalle uuden, ottakaa yhteyttä Suomen Latuun jäsensihteeri Marita Lassilaan puh. (09) , sähköposti marita.lassila@suomenlatu.fi. Ilmoita nimija osoitetiedot hänelle, niin saat uuden jäsenkortin hintaan 2 euroa posti- ja lähetyskuluineen. KERHON PÄIVYSTYS Kerholla päivystetään keskiviikkoisin klo TERVEISIÄ Bergiuksen Markulta terveisiä latualueen kevätretkeläisille: Kotkanpesän lammella on kaakkuriparilla poikanen perässään. 30

31 Tiedoksenne kaksi tulevaa te taa. Jos kiinnostaa niin tervetuloa paikalle. Kartat ja koordinaatit -te ta to ressutoimistolla kello Järjestäjänä TRES. Aiheena EUREF- FIN-koordinaatistot sekä uudet maastoja peruskartat. Reserviläisten Vapepa-osasto järjestää te lan etsinnöistä ressutoimistolla ma kello Käsitellään Vapepa-etsintöjen asioita ja uutta koulutusmateriaalia. Sopii myös Vapepasta kiinnostuneille uusille ja tuleville etsijöille, riippumatta siitä onko peruskurssi tai etsintäkurssi jo käyty ressutoimisto = Väinölänkatu 2, Tampere. Tensu SUOMEN LADULLE UUSI TOIMINNANJOHTAJA Suomen Ladun hallitus on valinnut Suomen Ladun uudeksi toiminnanjohtajaksi helsinkiläisen liikuntatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin Eki Karlssonin, 38. Karlsson siirtyy Suomen Ladun toiminnanjohtajaksi Oy Omnitele Ab:n liikkeenjohdon konsultin tehtävästä. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Suomen Miekkailuliitto ry:n toiminnanjohtajana ja Elisa Oyj:n tuotehallintaan, tuotekehitykseen ja myyntiin liittyvissä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Eki Karlsson aloittaa Suomen Ladun palveluksessa syyskuun alussa ja ottaa toiminnanjohtajan tehtävän vastaan asteittain nykyisen toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen siirtyessä eläkkeelle 1. joulukuuta VUODEN RETKIKUVAT Kerhoilta aiheena vuoden retkikuvat Kerholla klo Illan aikana katsellaan sekä Taivaltajien järjestämien (mm. kesämelonta Kemijoen latvavesille, ruskavaellus, pyöräretket) että myös joidenkin muiden retkien kuvia kuluvalta vuodelta. Tervetuloa! retkeilyjaosto 31

32 RETKELLÄ HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTOSSA Altti laati edelliseen Tapahtumat-lehteen vastustamattoman kutsun lähteä katsomaan, miltä 25-vuotias Helvetinjärven kansallispuisto tänään näyttää. 45 Taivaltajaa noudatti kutsua. Seurueeseemme liittyi Ruovedeltä vielä kolme henkilöä. Altin lisäksi mukana oli kaksi muuta opasta: Reijo Leppänen Ikaalisista ja Yrjö Ahonen Ruovedeltä. Metsähallinnon oppaan Teija Saarikosken tapasimme vasta paikan päällä. Viimeisen silauksen turvallisuudellemme antoi paimenkoira Vilma. Retken emäntinä häärivät Saima Sampakoski ja Pirkko Välkkilä. Elokuinen aamu oli jo lämmin, päivä suorastaan kuuma. No, niinhän retkikohteen nimestä saattoi päätelläkin Ajelimme ensin Kuruun noutamaan opastamme ja jatkoimme sieltä Ruovedelle. Kuljimme osan matkasta vanhaa Kuru-Ruovesi tietä, joka on nykyisin museotie. Altti kertoi, että Ruovesi on jossain vaiheessa valittu Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi. Sen verran auton ikkunasta ehdin huomioida, että pyöräretki sinne saattaisi olla paikallaan. Jalkauduimme Ruoveden satamassa ja kuljimme sieltä jalan Runebergin lähteelle. Matkalla oli mielenkiintoinen runopuisto. Runebergin lähteellä saimme nauttia pullakahvit ennen patikointia. Monet täyttivät vesipullonsa lähdevedellä. Ryhmäläisillä oli mahdollisuus valita kahdesta eripituisesta retkestä: 14 km tai 7,5 km. Kolmisenkymmentä retkeilijää lähti tai- 1 3 metsien valtatie tauko Luoma-järvellä 32

33 valtamaan pitempää reittiä ensin Helvetinkolulle ja sieltä edelleen Haukanhiedalle, jonne toinen ryhmä saapuisi omalta retkeltään. Liikkeelle lähdettiin ainakin vaelluskengissä, lenkkareissa, sandaaleissa sekä paljain tassuin. Saipa Vilma myöhemmin seurakseen toisenkin ilman kenkiä kulkijan. Helvetinkolulla opas Teija Saarikoski istutti meidät jylhien maisemien ääreen ja alkoi kertoa Helvetinjärven puistoon liittyviä asioita. Saimme kuulla muun muassa, että 25-vuotias kansallispuisto on pinta-alaltaan noin 50 km 2. Puiston alueella on monenlaista luontoa. Alueella suoritettiin hakkuita runopuisto vielä sotien jälkeen. Vaikka alueen suojelu on aloitettu vasta 1950-luvulla, vanhimmat puut ovat yli 150 vuotiaita. Alueella asustelee monenlaisia lintuja: kuikkia, kaakkureita, käkiä, pöllöjä, tikkoja, pikkusieppoja. Harvinaisten selkälokkien pesinnän onnistumiseksi Haukkajärvellä on erityinen rajoitusosa, jossa ei saa liikkua pesimäaikaan. Karhuja alueella ei ole tänä vuonna nähty. Sen sijaan siellä on muun muassa ilveksiä, hirviä ja Euroopan majavia. Helvetinjärven alueeseen liittyy monia tarinoita. Erikoisen nimen kerrotaan syntyneen, kun naapuri oli käynyt luvatta toisen katiskalla. Katiskan omistajalla oli yliluonnollisia kykyjä. Hän oli kuulemma sanonut: Tästä helvetin järvestä ei tule kaloja, ennen kuin minun kynteni pehmenevät. Näin kuulemma sitten tapahtuikin. Myös Altti kertoi autossa hauskoja juttuja. Erityisesti mieleen jäi Helvetinjärven alueelta kotoisin olevan nuorukaisen armeijaan meno. Kun mieheltä tiedusteltiin hänen nimeään, vastauksena oli Nimetön. Kun hän vielä kertoi kuuluvansa Helvetinjärven työväenyhdistykseen, poikaparka passitettiin putkaan. Kiertelimme Helvetinkolun maisemissa ja evästelimme päivätuvan luona. Jotkut ehtivät käydä uimassakin. Hikisen patikoinnin ja pienen sadekuuron jälkeen pääsimme Haukanhiedalle ruokailemaan, saunaan ja uimaan. Onnen hetkiä on monenlaisia. Tämä tunne valtasi mielen tänäänkin, kun saimme viettää yhdessä mukavaa retkipäivää. Voisin kuvitella sattumalta kuvaan tulleen Tommy Tabermanin runon kuvailevan niin omia kuin muidenkin retkeläisten tämän päivän tuntoja. Suuren onnen hetkenä kun katsoo peiliin näkee veden pinnalla täysikuun, tähdet ja veneen varjon kun se lipuu peilin poikki, airot koholla: pisaroita tippuu aironlavoista. kuuhun tähtiin silmiin suihin Kiitos Altti, emännät ja muut oppaat upeasta retkestä! Taina Puha 33