Leikko Metsänomistajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leikko Metsänomistajat"

Transkriptio

1 Leikko Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti 1/ MIKKO HALVARI sivu 2 Kannattavaa puukauppaa korjuupalvelulla sivu 3 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus haastava laji Mhy-lain käytännön muutoksia sivu 5 sivu 6 Husky-yrittäjä hyödyntää laajalti metsäluontoa sivu 9 Männiköt perustivat metsäyhtymän sivu 10 Palat paikoilleen kokonaisuus kuntoon Uusi metsälaki tuli voimaan sivu 14 Metsä rauhoittaa huippu-urheilijaa sivu 4 Pitkä ajoneuvoyhdistelmä tuo mahdollisuuksia

2 2 3 Muutoksen tuulia Alkanut vuosi 2014 tuo metsäalalle runsaasti erilaisia muutoksia, on uutta metsä- mittaus- ja ötökkälakia. Uusi metsänhoitoyhdistyslakikin tulee voimaan vaiheittain Viime vuosina on tullut mieleen, että monesti näitä muutoksia sorvaillaa ilman todellista tarvetta. Muutoksia suunnittelevat sellaiset piirit, jotka ovat heikosti perillä niistä asioista joita muutos koskee. Kuvitellaan että muuttamalla asiat paranee, vaikka usein nykyinen toimintamalli on hioutunut aikojen saatossa parhaaksi mahdolliseksi. UUDESSA metsälaissa halutaan antaa metsänomistajille vapautta hoitaa tai olla hoitamatta enempi mielensä mukaan. Se on hyvä asia, mutta tuo myös vastuuta. Halutaanko me esim. tällä eri-ikäismetsän kasvatuksella päätyä aikojen kuluessa samaan tilanteeseen, kuin aikanaan niillä kuuluisilla Osaran aukeilla? Kun Osaran aukeita alettiin hakata, niin puusto oli leimikoilla vain m3/ha. Puutavaran mittauksessa on tekniikka mennyt vauhdilla eteenpäin ja mittauslain tarkastelu oli paikallaan. Enää niitä mittamiehiä ei mesissä näy. Metsänhoitoyhdistylakiuudistus on herättänyt suurta mielenkiintoa eri piireissä. Tietyt piirit olisivat mielellään pyyhkineet metsänhoitoyhdistykset maailmankartalta. Mutta on joukossa ollut myös suurta viisautta ja niinpä on laadittu uusi metsänhoitoyhdistyslaki, joka turvaa metsänomistajan edunvalvonnan myös jatkossa. Edunvalvonta on myös kirjattu lakiin mhy:n yhdeksi tehtäväksi. Mhy toiminnan ansioita ovat nykyiset runsaat puuvarat yksityismesissä ja metsien hoidon tila, koska mhy:t tekevät valtaosan kaikista hoitotöistä. METSÄNHOITOYHDISTYS on ainut aidosti metsänomistajan etua ajava organisaatio pitäjätasolta aina valtakunnan ja kansainväliselle tasolle asti. Mhy-lakiuudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon valinnanvapaudesta. Monelle metsänomistajalle on tullut yhteydenottoja ja pyydetty mm. valtakirjaa, jolla päästään käsiksi hänen metsävaratietoihinsa Metsään. fi - portaalin kautta. Kannattaa harkita kahdesti kelle valtakirjan antaa. Ajatteleeko pörssifirma ja sen osakkeenomistaja juuri metsänomistajan etua? Kuinka moni antaisi valtakirjan omien tilitietojensa luovuttamisesta ulkopuolisille? Metsänhoitoyhdistykselle tiedot voi luovuttaa, koska mhy on metsänomistajan oma ja ainut edunvalvontaorganisaatio ja mhy toiminnan jatkumiseksi on säädetty uusi metsänhoitoyhdistyslaki. Teuvo Puolakanaho Kannattavaa puukauppaa korjuupalvelulla Keskiverto metsänomistaja tekee puukauppaa 5-10 vuoden välein, metsätilan koosta riippuen. Puukauppa on aina tilanne jota puun myyjän kannattaa harkita monelta kannalta. Puukaupassa on monta mahdollisuutta epäonnistua. Kilpailutettu esimerkkileimikko 537 m 3 Puutavaralaji kertymä tarjous 1 tarjous 2 m 3 /m 3 /m 3 MÄT ,5 MÄPT MÄK 288 6,5 9,5 KUT KUPT KUK 38 6,5 9,5 KOK ,5 Metsänhoitoyhdistyksessä oma metsäneuvojasi tietysti antaa parhaimmat eväät onnistuneeseen puukauppaan. Puukaupoista ainakin harvennushakkuut tulisi suorittaa enemmänkin metsänhoidollisesta näkökulmasta kuin tuijottaa viimeistä euroa yksikköhinnassa. Suurempi merkitys on jouduttaa oikea-aikaisella harvennuksella puuston kasvua ja näin lyhentää kiertoaikaa. Päätehakkuun ajankohtaa sen sijaan metsänomistaja voi pohtia enemmän myös yleisten taloudellisten suhdanteiden näkökulmasta. Tällä hetkellä päätehakkuuseen kannattaa kiireesti laittaa vajaatuottoiset metsänviljely - kemeraan menevät kohteet. Maanmuokkaukseen, taimiin ja istutustyöhön saa tukea mikäli hakkuutulot jäävät alle 1920 /ha. Metsälain muutoksesta johtuen kemera - laista tulee todennäköisesti poistumaan tämä tuki vajaatuottoisten metsien viljelyyn. PUUKAUPPAA tehdessään metsänomistajan on syytä huomioida Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu kilpailuttaessaan omaa leimikkoaan. Metsänomistajan antaessa puukauppavaltakirjan Mhy:lle niin tämä vaihtoehto tietysti huomioidaan automaattisesti samalla kun kilpailutetaan muut pystykauppaostajat. Korjuupalvelu on kilpailukykyinen vaihtoehto puun hintojen osalta harvennushakkuilla ja ylivoimainen tarkasteltaessa korjuun työnjälkeä. Mhy:n korjuupalveluihin on Koillismaalla kelpuutettu vain parhaimmat yrittäjät jolloin voidaan taata aina paras mahdollinen laatu harvennuksilla. Toki tässä on muistettava että tarjous 1 tarjous 2 Pysty/hankintakauppatulo Puunhinnan lisäksi maksetaan alv Verotuksessa vähennyskelpoiset korjuukustannukset Verotuksessa vähennyskelpoinen alv Menovaraus Nettotulo verotuksessa Pääomatulovero Maksettavaa alv Netto lopputulos Puun keskihinnat Koillismaalla Kuusamo Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki Mä pikkutukkitukki Kuusitukki Ku pikkutukkitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Pudasjärvi Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki Mä pikkutukkitukki Kuusitukki Ku pikkutukkitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Taivalkoski Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki Mä pikkutukkitukki Kuusitukki Ku pikkutukkitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu hoitamattomasta ja raivaamattomasta pusikosta ei etevinkään hakkuukoneen kuljettaja saa välttämättä näytöskohdetta aikaan. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja ennakkoraivauksella varmistetaan hyvä hakkuutulos. Leikk Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti Sivunvalmistus: Koillissanomat Paino: Joutsen Median Painotalo, Oulu MHY:N KORJUUPALVELU toimii siten että metsänomistaja saa puustaan tienvarsihinnan tai tehdashinnan. Tällöin metsänomistaja maksaa ainakin puunkorjuukustannukset ja tehtaalle toimitettaessa myös kaukokuljetuskustannukset. Nämä kulut vähennetään puukauppatuloista jolloin saatuja pystyhintoja voidaan verrata muiden puunostajien tarjousten kanssa, kun heidän tarjouksensa ovat nimenomaan pystykauppatarjouksia. Puukaupasta menee iso osa verottajalle joten puun myyjän tulisi ennakoida veroseuraamukset myös valitessaan puukaupan kumppania. Ohessa on laskettu esimerkki todellisesta puukaupasta jossa metsänomistaja päätti käyttää Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua leimikkonsa kuntoon laittamiseen. Kannattaa kiinnittää huomiota verotuksellisiin seikkoihin, esimerkiksi menovaraus jää harvoin puuta myyvällä metsänomistajalla usein tekemättä. Korjuupalvelun kohdalla menovaraus on merkittävästi isompi kuin pystykaupassa, johtuen siitä että menovaraus tehdään bruttotulosta. Tässäkin tapauksessa pystykaupalla myynyt maksaa satoja euroja enemmän veroja verrattuna korjuupalvelua käyttäneeseen metsänomistajaan. Menovaraus täytyy tietysti tulouttaa tulevina vuosina, mutta tällöin sitä käytetään kattamaan esimerkiksi metsänviljelystä aiheutuvia kuluna, niin jälkiveroja ei tarvitse maksaa. Mikäli esimerkin metsänomistajalla on käytössään metsävähennyspohja, verojen osuus olisi vieläkin pienempi molemmissa tapauksissa. Maunu Kilpivaara Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus haastava laji Uusi metsälaki antaa metsänomistajalle aiempaa enemmän vapauksia hoitaa metsäänsä omien tavoitteidensa mukaisesti. Eri-ikäisrakenteisena metsän kasvatus on vaihtoehto avohakkuulle, ajatuksena on pitää metsä peitteisenä jatkuvasti. Eri-ikäisessä metsässä on eri-ikäisiä ja erikokoisia puita, puuta korjataan poimimalla. Poimintahakkuilla vältytään avohakkuuseen verrattuna metsän uudistamiskuluista, mutta vastaavasti hakkuukertymä ja hakkuutulo jää pienemmäksi. Metsän jatkokehityksestä poimintahakkuiden jälkeen ei ole luotettavia tutkimustuloksia. Pelkona on että aikojen kuluttua tietyillä kohteilla on pelkkiä vajaapuustoisia hatelikoita. Vanhastaan harsintahakkuilla on huono kaiku.!eri-ikäiskasvatukseen hyvin soveltuvia kohteita on Koillismaan korkeuksilla vähän ja tasaikäisenä metsänä kasvatetun metsikön muuttaminen eriikäiseksi on pitkä ja haastava prosessi. Pohjois-Suomen puukauppa vilkastui viime vuonna Metlan keräämien tilastojen mukaan Pohjois-Suomessa tehtiin vuonna 2013 puukauppaa 4,2 milj. m3, 15 prosenttia vuotta 2012 enemmän ja 6 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa enemmän. KORJUUN toteuttaminen poimimalla on haastavaa. Korjuuvaurioita syntyy helposti jäljelle jääviin runkoihin. Mitä useammin kuviolla käydään niin sen enemmän vaurioita syntyy. Korjuuajankohta vaikuttaa mm. juurivaurioiden syntyyn. Kuusen juurivauriot aiheuttavat lahon leviämisen ja siten puuston arvon laskemisen. Pakkasella hakattaessa on vaara, että jäävä puusto katkeilee ja karsiutuu pilalle. ERI-IKÄISKASVATUKSEEN hyvin soveltuvia kohteita on Koillismaan Ostomäärä vastaa viimeisten 10 vuoden keskitasoa. Myyntimäärät lisääntyivät vuonna 2013 eniten Kainuussa 30 prosenttia. Pohjois- Pohjanmaalla puukauppa lisääntyi 16 %. Lapissa jäätiin hiljaisen joulukuun vuoksi 5 % edellisvuotta jälkeen. Pohjois-Suomen puukaupan kehitys vastaa pääpiirteittäin koko maan tilannetta. Määrien kasvuun ovat vaikuttaneet vanhojen laitosten korkeat käyntiasteet ja metsänhoitoyhdistysten markkinoimat maksuttomat puun myyntisuunnitelmat. Kemijärven ja Kajaanin tehtaiden aikaisista yksityismetsien ostomääristä jäädään kuitenkin selvästi jälkeen. korkeuksilla vähän ja tasaikäisenä metsänä kasvatetun metsikön muuttaminen eri-ikäiseksi on pitkä ja haastava prosessi. Metsänomistajan kannattaa tarkkaan suunnitella ja mhy:n asiantuntijan kanssa laatia puunmyyntisuunnitelma, johon merkitään tarkkaan korjuuohjeet, kuten mm. mitä puita!pohjois-suomen sahat ja massateollisuus ovat käyneet täydellä teholla lukuun ottamatta hienopaperien ja aikakauslehtipaperien kysynnän laskusta johtuneita tuotannon rajoituksia. PUUKAUPPAA vauhditti myös vakaa hintataso sekä tukkipuun että kuitupuun osalta. Kuitupuun hinnat ovat hieman laskeneet vuoden takaisista joulukuun hinnoista. Tukkipuun hinnat ovat kehittyneet epäyhtenäisemmin. Lapin kuusitukin hinta on laskenut ja mäntytukin hinnat pysyneet ennallaan tai hieman nousseet koko Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen sahat ja massateollisuus ovat käyneet täydellä teholla lukuun ottamatta hienopaperien ja aikakauslehtipaperien kysynnän laskusta johtuneita tuotannon rajoituksia. Valtakunnallisella tasolla markkinahakkuissa hätyytellään viimeisten 10 vuoden korkeinta hakkumäärää 57,7 milj m3 vuodelta Pohjois-Suomessa hakkuita ei voida merkittävästi lisätä ilman poistetaan ja minkä verran puuta pitää jäädä. Jos puunmyyntisopimuksessa viitataan vain metsänhoitosuosituksiin, jotka ovat aika väljät, voi hakkuun lopputulos olla metsänomistajalle karmea yllätys. Uudet metsänhoitosuositukset antavat mahdollisuuden käsitellä puun käytön lisäystä. Ajoksen Biodiesellaitoksen investointipäätösten lykkääntyminen tuo epävarmuutta koko investoinnin tulevaisuudelle. Erityisesti mäntykuidulle tarvittaisiin merkittävää lisäkäyttöä. Se tukisi samalla sahojen lisääntyvää puunkäyttöä niin Keitele Forestin Kemijärvelle suunnitteleman sahainvestoinnin kuin olemassa olevien sahojen osalta. Kuitupuun lisämäärät ovat niin merkittäviä, ettei ongelma ratkea pelkästään pikkutukin sahausmäärien lisäyksellä. PUUKAUPAN rytmi on vaihtunut koko ajan kevätpainotteisemmaksi. Tämä on ymmärrettävää, kun tiedetään, että talvileimikoista on koko ajan ylitarjontaa ja kesäkohteista puutetta. Ostajat pyrkivät jo TEUVO PUOLAKANAHO metsiä vapaammin, mutta vastuullisesti. Hakkuiden suunnittelun ja neuvonnan korostuu entisestään. Hakkuita suunnitellessasi kannattaa muista metsänhoitoyhdistyksen maksuton puunmyyntisuunnittelu. keväällä varmistamaan häiriöttömän puuhuollon kesälle ja alkusyksyyn. PAKKASKELIT tulivat tälle talvelle liian myöhään. Loppuvuoden ja vuoden vaihteen kurjat kelit lyhentävät talvikorjuuta ainakin kuukaudella. Korjuuolosuhteet ovat nyt jäätyneen maan ja lumen vähyyden ansiosta hyvät. Silti talvileimikoita ei monellakaan ostajalle enää mahdu tämän talven korjuuseen. Jänkien takana ostajia kiinnostavat vain parhaat tukkileimikot. Sahojen näkymät alkaneelle vuodelle ovat varovaisen optimistisia. Myös sellun ja kartongin tuotanto kasvaa 2014,mutta riittämätön käyttö suhteessa kasvavaan kuitupuun tarjontaan jarruttaa kuitupuun hintakehitystä. Jukka Aula

3 4 5 Metsä rauhoittaa huippu-urheilijaa Honkanen sivakoi joka talvi umpihankihiihdon MM-kisaan Lumilautailija Janne Korpi hankki metsäpalstan Juumasta Lumilautailija Janne Korpi kiertää talvet maailmaa. Metsästä on muodostunut urheilijalle rauhoittumisen paikka. Tuolla maailmalla sitä huomaa, kuinka tärkeää on, että meillä on Suomessa metsää ympärillä. Metsässä on hyvä rauhoittua, kun on aivan hiljaista eikä kuule kuin korkeintaan eläinten ääniä, Korpi mietti. Korpi hankki itselleen oman metsäpalstan Kuusamon Juumasta. Vihtiläinen hankki hieman alle 50 hehtaarin palstan lähinnä sijoitusmielessä. Metsänhoidolliset asiat Korpi luottaa ammattilaisten käsiin. AJATTELIN, että metsä voisi olla hyvä sijoitus. Muuten olen näiden metsäasioiden suhteen aikalailla vasta-alkaja, joten on parempi antaa ammattilaisille täydet valtuudet metsänhoidosta. Lumilautailija ehtii Kuusamon maisemiin harvakseltaan. Uudella palstallaan Korpi oli käynyt kävelemässä viime syksynä. Yleensä ehdin Kuusamoon kauden alla syksyllä ja keväällä kauden päätyttyä. Nyt on harvinaista, että olen tähän aikaan täällä, tammikuussa Sotshin olympiakisoihin Rukalla valmistautunut Korpi kertoi. TAMMIKUISELLA Kuusamon reissullaan Korpi ei ennättänyt metsäpalstallaan vierailla. Juuman palstalla ei näet voi lumilautailua harrastaa. Kyllä siellä varmaan voisi metsäsuksilla liikkua, mutta itse en ole siitä innostunut. Lautailu ei siellä palstalla oikein onnistu. Korpi tunnetaan myös ravimiehenä. Hevosiaan mies ei kuitenkaan aio Kuusamoon kuskata. Metsää voisi varmaan hyödyntää myös hevosten valmennuksessa. Se vaatisi kuitenkin jonkinlaisen polun, jota pitkin hevoset voisivat liikkua. Jos Korpi ensi kesänä ilmestyy Juuman palstalleen, ei miestä todennäköisesti nähdä marjanpoimuri kourassa. Olen aika laiska poimija. Ne mitä poimin, syön saman tien metsässä. Äiti poimii minunkin edestä. Ajattelin, että metsä voisi olla hyvä sijoitus. Lumilautailija Janne Korpi on tuore metsänomistaja. MIKKO HALVARI Metsien mies Eero Honkanen ei halua olla jäykkä käpykkä Eero Honkanen, metsien mies sukunimeään myöten, on osallistunut jokaiseen Umpihankihiihdon MM-kisaan Syötteellä. Tänä talvena jo 17. kertaa umpihankeen rientävällä kisaveteraanilla pysyvät tanakasti käsissään niin moottorisaha, puunajotraktori kuin suksisauvat. Kyllä tällä hakkuuhommalla tienaa leipänsä. Olen pystynyt sijoittamaan myös metsäomaisuuteen eli ostanut muutamia metsätiloja. 57-VUOTIAALLA on sanojensa mukaan semmoinen tuska aina sydäntalvella, että pitää päästä rehkimään suksilla metsäluontoon. Vaikka pusken päivät töitä, niin koettelen rajojani Umpihankihiihdon MM-kisassa, tuumaili yrittäjämetsuri Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen työmaalla Kuren maisemissa. Hän tekee pääasiassa hakkuita ja lähinnä mhy:lle. Honkasen sutjakkaan näköistä sahatyöskentelyä tammikuun 24. päivänä seuraillut mhy-alueneuvoja Mika Kauppi ihmetteli hakkuumiehen sitkeyttä sahan ja suksien kanssa. Sitkeä kaveri ja kova tekijämies. Tekee hakkuuhommia jopa 25-asteen pakkasilla ja hiihtää pitkiä matkoja umpihangessa. Olen yrittänyt houkutella tuota Mikaa umpihankeen, mutta ei hän viitsi lähteä Syötteelle niin vähäisillä hiihtämisillä, arveli Honkanen. Saisi olla jonkinlainen kuntopohja ennen umpihankea, myönsi Kauppi. HONKASELLA on tehtävänään noin 200 puukiintoa ennen umpihankea, liki Yli-Kurentietä Iijokivarressa. Harvennusleimikon etupäässä koivu- ja havupuut lähtevät eri toimijoille, kuitupuu Stora Ensolle ja pikkutukit Pölkylle. Hiihto antaa hyvän peruskunnon ja notkeutta, joita tarvitaan Tämän MM-kisapipon tuntevat kaikki, mutta itse miehestä ei monikaan tiedä mitään. metsätöissä. Eipä ole mies niin jäykkä käpykkä, kun treenaa hiihtämällä. Pysyvät lihakset ja pumppu timmissä kunnossa. Kunto on kohdallaan, vakuutteli tekijämies. Tähän saakka noin 800 kilometriä umpihangessa kisannut Honkanen näki kisailmoituksen lehdessä ja lähti kokeilemaan. Ohtosen nykytiimissä on vakiomiehiä enää kaksi, Honkasen lisäksi Pertti Kujala. Kolmen miehen porukalla startataan helmikuun 8. päivänä. Siitä!Hiihto antaa hyvän peruskunnon ja notkeuttä metsätöihin. eteenpäin pitää olla intohimoa umpihangen pyryillä ja pakkasilla, meno ja tulistelu metsässä on tyystin Metsänhoitoyhdistyslain käytännön muutoksia Eduskunta hyväksyi metsänhoitoyhdistyslain muutokset Muutokset astuvat pääosin voimaan vasta Nykyiset metsänhoitoyhdistykset katsotaan sellaisinaan muutettujen säännösten mukaisiksi yhdistyksiksi. Täysin uusien metsänhoitoyhdistysten rekisteröimiselle on vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat yhdistyksen jäsenmäärää ja jäsenille kuuluvan metsämaan kokonaispinta-alaa. KÄYTÄNNÖSSÄ metsänhoitoyhdistyslain muutokset näkyvät metsänomistajalle mhy toiminnan palveluiden laajenemisena, koska uusi laki ei aseta entisen lain mukaisia rajoitteita esimerkiksi puun ostamiseen mhy:n omiin nimiin. Tämä onkin tärkeää, että pystytään toimimaan puukaupassa siten, että metsänomistajan etu tulee aina parhaiten huomioitua. Metsänomistajan jäsenyyskin omaan metsänhoitoyhdistykseen säilyy entisellään, joten kenenkään ennen jäsenenä olleen ei tarvitse liittyä uudelleen jäseneksi. NE METSÄNOMISTAJAT, joiden metsätalouden pinta-ala ei ennen tuonut jäsenyyttä mhy:een, voi nyt liittyä jäseneksi ilmoittamalla kirjallisesti jäsenhalukkuudestaan. Jos yhdistyksen jäsenenä on yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettu yhteismetsä, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä yhdistyksen jäseneksi. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei omista metsää, voidaan hyväksyä yhdistyksen kannatusjäseneksi ilman äänioikeutta. HYVÄÄ JA TÄRKEÄÄ on myös se, että metsänhoitoyhdistys saa edelleenkin ja entisestä korostetummin toisenlaista kuin juhannuskesällä. Umpihankihiihdon alussa ollaan hilpeitä, mutta kun kylmä ja viima rassaa, niin eipä enää taipaleen puolivälin jälkeen ollakaan niin keveillä mielin. No, yötulilla aina tasaannutaan ja juttu alkaa taas luistaa. KOLMILAPSISEN perheen pää on toiminut yli 20 vuotta metsuriyrittäjänä. Honkanen kertoo hoitaneensa pudasjärveläisten metsänomistajien PEKKA VÄISÄNEN metsäomaisuutta - ja pitää puunhintaa aika lähellä oikeata. Hän on opetellut metsäverotuksen kiemuroita. Tästä vero-opista on ollut suuri hyöty itselleni ja muille. Honkanen on paitsi metsänomistaja, myös mhy-valtuuston jäsen ja edustaja OP-hallinnossa. Valtuustossa on meneillään jo kolmas kausi. Tässä on mies, joka ei sekoa päivänpolitiikkaan ja uskontoon. Minä kun en älyä niistä mitään. toimia metsänomistajan edunvalvojana, kuten ostajapuolella toimivat Metsäteollisuus ry ja Suomen Sahat ry. Edunvalvonnan päivänpolttavia aiheita metsätalouden kannattavuuden varmistamisen lisäksi - varsinkin Pohjois-Suomessa - on puunkäytön turvaaminen ja sen tasainen lisääntyminen metsien käyttöasteen niin salliessa, kestävän metsätalouden rahoituslain jatkumisen turvaaminen, EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaavoitusasiat. Mikäli edunvalvontaan olisi tullut rajoitteita, olisi käytännössä metsänomistajien edunvalvonta loppunut kokonaan! MYÖS metsänhoitoyhdistyksen hallinto säilyy entisellään metsänomistajien itsensä vaalein valitsemien valtuustojen ja hallitusten käsissä. Vuoden 2014 aikana metsänhoitoyhdistyksien sääntöjä tarkistetaan lainmuutoksen johdosta kohdalleen. Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat toimintansa valtuuston päättämällä jäsenmaksuilla sekä liiketoimintansa tuotoilla. Viimeinen lakisääteinen metsänhoitomaksu kerätään joulukuussa 2014.

4 6 7 Husky-yrittäjä hyödyntää laajalti metsäluontoa Timo Jokela houkuttaa Euroopan hälinästä suureen luonnon kappeliin Olipa kerran pikkurahalla huudettu kirjoituskone, jonka n-kirjain oli lentänyt jonnekin huitsin kuuseen. Timo Jokela, 51, istahti aikanaan tuon koneen äärelle ja naputteli ensimmäisen mainoskirjeensä ulkomaiselle matkatoimistolle. Puuttuvat ännät piti raapustaa kuivamustekynällä. Homma otti niin sanotusti lunta allensa ja eurooppalaiset saapuivat ensimmäistä kertaa Taivalkosken lumisiin metsiin huskyajeluille, Jokelan Jurmussa sijaitsevalle huskyfarmille. Olin silloin ainut alan yrittäjä Koillismaalla ja koko maassa oli tuolloin vain viitisen husky-yrittäjää. Jo alkuaikoina Metsähallitus oli erittäin hyvä yhteistyökumppani. Saimme majoittua metsävaltion kämpillä, kun ei vielä ollut käytössä omia safarikämppiä. Jokelalle jysähti jossakin vaiheessa, että hei, tässähän ollaan safariyrittäjä. Tuo ahaa-elämys on kantanut näihin päiviin saakka vuodesta 1993, jolloin hän palveli ensimmäiset ulkomaalaiset safariporukat. Metsänomistaja ja luontomatkailuyrittäjä hyödyntää nykyisin laajalti metsäluontoa 80 vetokoiraallaan, pääasiassa alaskanhuskyillään. HUSKYTILALLA on omaa metsää vajaa 150 hehtaaria. Valjakkoreitistöä on käytössä rapiat 200 kilometriä Taivalkosken selkosissa, pääasiassa Metsähallituksen mailla. Kiirettä on pitänyt joka talvi koirien kanssa. Nytkin on viikkokausia joka päivä valjakkoajeluita, kiiruhti Jokela. Huskyfarmin asiakkaat tulevat yleensä Keski-Euroopasta viipyäkseen keskimäärin viikon Iso-Syöte- Taivalkoski -maisemissa. Toimintamme on kaksijakoista. Meillä käy Iso-Syötteen päiväretkeläisiä ja pidempään olevaa porukkaa Finn-Jann in oman markkinoinnin kautta. Viime mainitut majoittuvat huskytilan huoneisiin ja nauttivat puhtaasti huskyohjelmia. METSÄ ja luonto yhdessä koirien kanssa rakentavat puitteet, jotka Jokela raamittaa keskieurooppalaisille lähinnä taiga-metsäalueina kuin lappimaisina miljöinä. Meillä on suhteellisen hyvä lumivarmuus, rikkaat erämaat ja vaihtelevat metsämaisemat. Johdatamme niihin hollantilaisia, belgialaisia ja sveitsiläisiä sekä englantilaisia ja saksalaisia, listaa Jokela. Metsän hiljaisuus ja maisemat merkitsevät hyvin paljon suurkaupunkien hälinästä tulleille ja yrittäjälle itselleenkin. Valjakkoajelija kummastelee metsän hiljaisuutta vaikkapa Lontoon melun jälkeen, kun taas paikallinen Lontoossa ihmettelisi melua hiljaisuuden jälkeen. Metsä on asiakkaillemme suuri luonnon kappeli. Kun ajotilanne taukoaa, laskeutuu hiljaisuus ja asiakkaat ihmettelevät sitä rauhoittavaa hiljaisuutta. He ihmettelevät tähtitaivasta, joka ei niin näy Euroopassa keinovalojen takaa. Se on huikea kontrastiero. Ja ne revontulet ovat iso juttu. Usein asiakkaan silmäkulma kostuu tämän mykistävän valoilmiön loimutessa.!metsäluonto rauhoittaa Euroopan hälinästä tulleet. Metsästä yrittäjyyden siemen Metsä on humissut Timo Jokelan elämässä aina jollakin tasolla. Kunnioitus metsäluontoon heräsi jo poika-aikoina, jolloin Jokela hipsutteli isänsä perässä milloin missäkin metsännärveessä. Metsä on rauhoittava ympäristö. Jos pitää miettiä, niin mietin asiat mieluummin tuolla metsässä. Isotkin asiat, luonnehti Jokela. SIELLÄ metsässä kasvoi yrittäjyyden siemen, kun noin 10-vuotias pojanvesseli alkoi kerätä käpyjä tai naavaa myytäväksi saakka, tienaten sittemmin nätit rahat tienviittojen teolla ja tyhjillä metsälannoitesäkeillä. Nämä olivat bisneksen alku. Jatkumona metsään liittyen Jokela hankki metsätraktorin, kuskaten sillä muun muassa tuulenkaatoja ja polttopuita. Samoihin aikoihin hän lunasti kotitilan itselleen vanhemmiltaan. Nykyisin safareiden ohessa urakoimme kaivinkoneella ja traktorilla ulkopuolella tilan, jonka metsiä hoidetaan metsänhoitoyhdistyksen palveluja hyödyntäen. MYÖHEMPINÄ vuosina selkäytimeen jäänyt kutina otti ja vietätti turisteja tutuille saloille ja uusiin metsämaisemiin - talvisydännä sekä kevätalven kohinassa. Hommaa tukivat lisääntyneet metsätaidot, ryyditettynä hyvällä englannin kielen taidolla. Ensimmäinen husky tuli pihaan 33 vuotta sitten. Alkuvuodet meni harrastellessa valjakkotouhuja kunnes 90-luvun alussa koiramäärä kasvoi nopeasti nykyiseen 80 koiraan, summaa Jokela. Omien koirien lisäksi huskyfarmilla on talvisin käytössä lähes toinen mokoma koiria alihankkijoiden kautta. PEKKA VÄISÄNEN Timo Jokela (kesk.) saa huskyistaan kokoon 16 valjakkoa safareille. Koiria valjastamassa myös Robert ja Rebecca Hedinger, safari-asiakkaat yli 20 vuoden takaa. Hedinger hankki huskyfarmin naapuritilan lomapaikakseen ja kunnostaa tilansa metsiä metsänhoitoyhdistyksen opastamana. 150 koiralla saamme linja-autollisen porukkaa retkelle kerralla. Jos pitää miettiä, niin mietin asiat mieluummin tuolla metsässä. Metsien sertifiointi säilyy yhdistyksen jäsenille maksuttomana jäsenetuna Metsien sertifioinnilla osoitamme suomalaisesta puusta valmistettujen tuotteiden ostajille ja käyttäjille maailmalla, että metsiämme hoidetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. PEFC-sertifikaatin myöntäminen edellyttää riippumattoman ja ammattitaitoisen tahon tarkistuksen siitä, että sertifikaatin kriteereitä noudatetaan. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat automaattisesti mukana PEFC-sertifioinnissa, ellet erikseen ole irtisanoutunut sertifioinnista. PEFC-sertifikaatissa on 29 kriteeriä. Lisätietoja sertifikaatista saat lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä tai osoitteesta www. pefc.fi PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Noin kymmenen prosenttia maailman metsistä on sertifioitu - ja niistä kaksi kolmasosaa, eli noin 245 miljoonaa hehtaaria PEFC:n vaatimusten mukaisesti. PEFC-sertifioituja metsiä löytyy kymmenistä eri maista. METSÄALAN lainsäädäntö ja organisaatiot ovat kokemassa suuria muutoksia ja kilpailu metsänomistajien asiakkuuksista on kovaa. PEFC-setifikaatin kriteerien uudistustyö on käynnissä, uusi sertifikaatti haetaan vuoden 2015 alkupuolella. Metsänhoitoyhdistysten jäsenille sertifiointi säilyy jatkossakin maksuttomana, jäsenmaksuun sisältyvänä, rahanarvoisena jäsenetuna, joka varmistaa metsien kestävän hoidon ja puun hyvän menekin. DNV CERTIFICATION Oy teki metsäsertifioinnin tarkastukset Pohjois-Suomessa loka-marraskuussa Tarkastelun kohteina olivat kaikki sertifiointiin sitoutuneet toimijaryhmät. Lisäksi tarkastuksissa kuultiin metsätalouden sidosryhmiä. Maastotarkastukseen arvottiin 81 kohdetta, joista suurin osa oli hakkuutyömaita ja niiden jälkitöitä. Lisäksi kohteena oli kunnostusojitus- ja tienrakennuskohteita sekä tärkeitä elinympäristöjä. Maastotarkastukseen arvottiin 81 kohdetta, joista suurin osa oli hakkuutyömaita ja niiden jälkitöitä. NYKYINEN standardi sisältää 29 kriteeriä, joiden toteutumista auditoinnissa tarkastellaan. Aikaisempien vuosien tapaan pääosa poikkeamista löytyi sisäisen tiedonkeruun kautta. Suurin osa auditoinnin 18 lievästä poikkeamasta kohdistui metsäalan organisaatioiden ja/tai yrittäjien toimintaan: muutamalla yrittäjällä oli korjattavaa työnantajavelvoitteiden noudattamisessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla korjuuvauriot ylittivät 4 prosenttia, energiapuun korjuussa jäävän latvusmassan määrä oli alle tavoitetason. LAPISSA metsälain 10 mukaisten elinympäristöjen säilymisessä oli puutteita yhdellä kohteella, samoin uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttämisessä. Kulotusten määrä ei täyttänyt tavoitetta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, Lapissa ja Kainuussa oli parilla kohteella puutteita vesistöjen suojelussa ja yhdeltä toimijalta puuttui karttajärjestelmästä pohjavesialueiden paikkatieto. Muutamalla yrittäjällä oli puutteita työterveyshuollon järjestämisessä ja kirjallisissa työsopimuksissa, parilla urakanantajalla oli puutteita tilaajavastuulain noudattamisen varmistamisessa ja muutama toimija käytti sertifiointiin sitoutumattomia yrittäjiä. METSÄNOMISTAJIA koskevia poikkeamia oli tällä kertaa vain puutteellinen lakisääteisten vaatimusten noudattamisessa. Muutama metsänomistaja oli jättänyt metsänkäyttöilmoituksen myöhässä tai unohtanut kokonaan, lisäksi Lapissa pari metsänomistajaa jätti uudistamisvelvoitteen hoitamatta. Sertifointitoimikunta kerää toimijoilta korjaavat toimenpiteet auditoinnissa havaittuihin poikkeamiin. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen sai kiitosta jälleen kerran. Myönteistä oli myös taimikonhoitotavoitteen täyttyminen tällä kertaa kaikilla alueilla. Sertifioinnilla osoitetaan puusta valmistettujen tuotteiden ostajille ja käyttäjille maailmalla, että metsiämme hoidetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

5 8 9 MHY TAIVALKOSKI TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI 2014 tempaus OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI -TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA STIHL FS 490 CK RAIVAUSSAHAN. TEMPAUKSELLA VAUHDITETAAN NUOREN METSÄN HOITOTÖITÄ. TAVOITE ON V 2014 AIKANA TOTEUTTAA 370 HA Kemeratuella iso merkitys Pohjois-Suomelle Tulokset erinomaisia MIKKO HALVARI TEMPAUKSEN JÄRJESTÄÄ MHY TAIVALKOSKI JA OP TAIVALKOSKI, joka lahjoittaa pääpalkintosahan. Mhy vastaa kokonaan käytännön järjestelyistä. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: Palkinnot arvotaan vuonna 2013 nuoren metsän hoitotyötä tehneiden kesken. - työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi toteutettu, poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa 1000 r/ha. - työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoitoyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistyksen kautta. - jokainen hoidettu täysi hehtaari antaa yhden arvan arvonnassa, minimi on 1 ha -mukaan pääsevät Taivalkosken yksityismetsissä tehdyt työt. -palkinnot arvotaan alkuvuodesta PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN!!! TAIVALKOSKI LAADUKKAAT AMMATTISAHAT MEILTÄ! kg Kevyt mukana ammattisaha uutuusvaljaat siimapää ja suoja Kestävä vakiona valurunko Paino 3,9 kg Teho 1,8 kw/2,4 hv Erinomainen 649 teho/painosuhde Seosöljy 5 l MS ,90 Teräketjuöljy 10 l 543XP 12,90 Nyt tarjous Nyt tarjous kg mukana uutuusvaljaat siimapää ja suoja vakiona 26, Tehokas ammattisaha 2,2 kw/2,9 hv Paino 26,90 4,5 kg Paras mahdollinen kestävyys vaativiin töihin ja olosuhteisiin ,80 12,90 10,00 PUDAS-KONE, Pudasjärvi, Kauppatie 4, p ,00 Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tilaa maksuton puunmyyntisuunnitelma soita omalle metsäneuvojalle, yhteystiedot takasivulla. metsänhoitoyhdistys KUUSAMO PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI Erä turva-avohaalareita (isoja kokoja) -50% Tehostuneella metsänhoidolla on saatu Pohjois-Suomen nuorten metsien vuotuinen hehtaarikasvu nelinkertaistumaan sodan jälkeen syntyneisiin luonnonmetsiin verrattuna. Tulos lienee maailmanennätys. Tulokset tukevat paitsi metsäteollisuuden laajentamismahdollisuuksia myös ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta tärkeää hiilen sidontaa. METSÄNPARANNUSRAHOITUK- SELLA ja nykyisellä Kestävän metsätalouden rahoituslailla - Kemera-rahoituksella on ollut ratkaiseva vaikutus metsänhoidon tehostumiseen yksityismetsissä. Kemeratyöt ovat edelleen Pohjois- Suomen metsien hoidon kivijalka: Vajaatuottoisia vähäpuustoisia metsiä voidaan uudistaa Markkinakelvottomat ensiharvennukset saadaan ainespuu/ energiapuuhakkuiden piiriin Taimikonhoitoa, kunnostusojitusta ei tehtäisi muutoin juuri ollenkaan Turvataan tasokas vesien suojelu ojitusalueilla Mahdollistetaan metsätieverkoston suunnitelmallinen rakentaminen ja perusparannus Parannetaan luonnon monimuotoisuuden ympäristötuella KOVAT LASKUPAINEET Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt työryhmän valmistelemaan mennessä esitys kemeralain uudistamisesta. On selvää että nykyisiin tukiin tulee kohdistumaan kovat paineet erinomaisista tuloksista huolimatta. Etelä-Suomessa kemeratukien merkitys metsätalouden kannattavuudelle on vähäinen ja keskustelua viedään tasatukien suuntaan. Pohjosen kannalta nykyinen vyöhykejakoon välttämätön, jotta tuki voidaan kohdistaa tänne, missä tarve on suurin. Koillismaa on Lapin kanssa samaa III vyöhykettä. Metsätalouden tuki on välttämätön kohteissa, joissa tulevat tuotot ovat vasta seuraavien sukupolvien käytettävissä. TUKITASOISSA ei voida lähteä tasatukien pohjalta. Ero puustoissa on kaksinkertainen. Hakkuukypsien metsien hakkuutulo on Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin euroa hehtaarilta, kun se on Etelä-ja Keski- Suomessa euroa. Metsänuudistamisen kulut istutuksessa ovat koko Suomessa n 1000 euroa hehtaarilta UHANALAISIMPIA tukia ovat metsänuudistamisen tuet, nykyinen nuoren metsän kunnostuksen tuki ja energiapuun korjuutuki. On selvää että nykyisistä tukitasoista joudutaan tinkimän. Oleellista on, että kaikki nykyiset työlajit säilyisivät tuen piirissä ja nykyinen pitkällä ajalla muodostunut vyöhykejako pysyisi. LOPPUKIRI Kuluva vuosi on nykyisen tuen viimeinen vuosi. Varoja on onneksi taloustilanteeseen nähden hyvin käytettävissä. Suometsien nuoren metsän kunnostuksessa tämä talvi on käytännössä viimeinen. Hyvien olosuhteiden jatkuessa voi omatoiminen metsänomistaja vielä panna töpinäksi. Pystykorjuuseen uusia talviharvennuksia tuskin enää sopii monellekaan ostajalle. Kiitos pohjoisen alueen kansanedustajien aktiivisuuden, valtionvarainvaliokunnan maatalousjaostossa saimme 10 miljoonaa myöntövaltuuksia lisää. Niillä voidaan vielä käynnistää ojitus- ja tiehankkeita sekä vähäpuustoisten alojen metsänuudistamistöitä. AIKKILAN KYÖSTIN, Piipposen Eskon sekä monen muun koillismaalaisen kanssa olemme saaneet monta torjuntavoittoa ja parannuksiakin kemeratukiin. Nyt on kuitenkin paineet kovemmat kuin koskaan ennen. Toivottavasti tulokset puhuvat ja järki voittaa. Valtion kemera-varat ovat vain siemenrahoja - joiden päälle metsänomistajat ovat panneet moninkertaisen määrän omia varoja. Jos nuo siemenrahat jäävät pois, voi äärialueilla edessä olla paluu 40 ja 50 luvun toimintamalleihin. Hakataan vain - kyllä sinne jotakin aina syntyy. Notkahdus tulee vasta 20 vuoden päästä. Jukka Aula Männiköt perustivat metsäyhtymän. Kuvassa Tuula Männikkö, Anna-Liisa Malassagne, Tarja Männikkö ja Onni Männikkö. Männiköt perustivat metsäyhtymän Perintöasiat hyvä hoitaa ajallaan Kuusamolaiset Onni ja Tuula Männikkö ovat lahjoittaneet puolet metsätilastaan kolmelle lapselleen ja syntyi Männikön metsäyhtymä. Pikku hiljaa tila siirtyy kokonaan lasten omistukseen. Vanhemmat ovat sitä mieltä, että perintöasiat kannattaa hoitaa kuntoon ajallaan. Näin kaikki sujuu kummankin osapuolen kannalta vaivattomimmin. Onni Männikkö sanoo, että perintöasiat tulivat ajankohtaisiksi jo runsaat puolenkymmentä vuotta sitten ja niitä pohdittiin. Silloin pääministeri Matti Vanhanen jo lupaili, että perintövero poistuisi, mutta ei siitä ajatuksesta tullut mitään. Se katosi kuin Ruususen uniin. Ruotsissa perintöveroa ei Männikön mukaan tarvitse maksaa. Sitten rupesimme miettimään asiaa uudelleen. Olimme mukana EU-rahoitteisella sukupolvenvaihdoskurssilla. Siellä asioita käytiin läpi ja pohdittiin eri vaihtoehtoja, miten verojen kertakustannukset eivät kasvaisi kohtuuttoman suureksi maksaa. Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut joko yhteismetsän perustaminen tai se, että metsät olisi annettu yhteismetsälle osuuksina ja saatu siitä rahaa. Näihin vaihtoehtoihin ei kuitenkaan lähdetty, vaan päätimme perustaa metsäyhtymän, jossa ovat osakkaina vanhemmat, Onni ja Tuula Männikkö sekä lapset Anna-Liisa Malassagne, Jukka Männikkö ja Tarja Männikkö. Kyseessä on vanha kantatila, joka on ollut ensin Onni Männikön isän hallinnassa ja Onni on toinen omistaja. Päätimme tehdä lahjoituksen jo hyvissä ajoin, elinaikanamme. Verotuksellisista syistä kaikkea ei lahjoitettu kerralla, hän sanoo. ANNA-LIISA Malassagne muistelee kuinka pienenä tyttönä käveli metsissä. Sitten olin maailmalla yli 20 vuotta ja kävin lomilla täällä. Metsä on ollut minulle aina tärkeä, hän sanoo. Siirron kautta on entistä enemmän intressiä hoitaa metsiä ja paneutua metsäasioihin. Tarja ja Anna-Liisa ovat opiskelleet metsänhoitoa erityisillä naismetsäpäivillä ja kursseja on tarkoitus käydä lisääkin. Nyt kun on omaa metsää, se juurruttaa tänne entistä enemmän. On hyvä, että metsätieto siirtyy vanhemmilta lapsille. Sisarukset uskovat, että yhteinen metsäomaisuus yhdistää heitä ja lisää samalla vastuuntuntoa. Jos metsää haluaa esimerkiksi myydä, tulee Mikko Häme siihen saada kaikkien suostumus. Metsänhoitoyhdistys on tehnyt Männiköiden metsistä metsänhoitosuunnitelman, jonka mukaan edetään. Metsistä kolmasosa on taimikoita, kolmasosa kasvatusmetsiä ja Sukupolvenvaihdoksia pitäisi tehdä enemmän kolmasosa ikimetsiä. Ensi kesänä on jo Onni Männikön mukaa tiedossa töitä, sillä istutettavaa on yhdeksän hehtaaria. Kuusamossa on järjestetty puolenkymmenen vuoden ajan erityisiä sukupolvenvaihdoksiin liittyviä koulutusiltoja, joissa on ollut asiantuntijaluennoitsijoita, muun muassa lakimies, metsäneuvoja Outi Tervo Metsänhoitoyhdistys Kuusamosta kertoo. Sukupolvenvaihdoksia tehdään, mutta vauhti voisi olla nykyistä suurempi. Sukupolvenvaihdos tulisi tehdä ajallaan. Esimerkiksi jos henkilö ei ole oikeustoimikelpoinen, hän ei voi enää tehdä lahjoitusta. Kun lahjoitus tehdään ajallaan, vanhemmat voivat neuvoa ja siirtää tietoaan metsäasioista nuoremmille. Kaikki nuoret eivät nykypäivänä ole nimittäin enää niin tietoisia siitä, miten metsiä pitää hoitaa, Tervo sanoo. Tervon mukaan normaalitilanteessa koko tila lahjoitetaan tai myydään omille lapsille. Mutta jos on kyse isosta tilasta, kannattaa laatia pitemmän ajan suunnitelma ja lahjoittaa pikku hiljaa muun muassa verotuksellisista syistä. Kannattaa keskustella lasten kanssa, kuka on kiinnostunut metsäasioista ja lahjoittaa tai myydä tila kiinnostuneille. Jos on kyse isosta tilasta ja maanviljelijä-vanhemmat saavat pientä eläkettä, voi olla järkevää, että tilasta lahjoitetaan määräosuus, tällöin vanhemmat saavat metsätuloista osuutensa verran. Kuolinpesäomistus on Tervon mielestä huonoin vaihtoehto muun muassa metsäverotuksen takia. Kuolinpesissä tulee myös herkemmin riitaa sisarusten kesken ja asioiden hoitaminen vaikeutuu. Perheyhteismetsiä koskevat puolestaan samat säädökset kuin isoja yhteismetsiä. On pidettävä osakaskokouksia ja kaksinkertainen kirjanpito. Määräalatontteja ei ole myöskään helppo irrottaa yhteismetsästä. Pitäisin kiinteistöyhtymäomistusta parempana tavallisilla 100 hehtaarin tiloilla. kg

6 10 11 Palat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoon Kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa Kun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin tai sitten ihan oikealle paikalleen. Joskus paletti on jo valmiiksi niin sekava, että on järkevämpää laittaa yhden palan sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa. Olen remontoinut ja seurannut sivusta uuden asuntoni kunnostamista jo koko viime syksyn, eikä loppua ihan vielä näy. Kun vanha asunto uudistetaan, ei välttämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä konstia edelliset asukkaat olivatkin kokeilleet ansiokkaasti useiden vuosikymmenten ajan. TAPETTEJA, kaakeleita ja jopa sähköjohtoja oli laiteltu kerroksittain päällekkäin ja niitä oli oikein herttaista purkaa. Tällä kertaa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan kaikki putkista sähköjohtoihin. Paletti oli siis aivan sekaisin ja alussa ja yli puolivälissäkin projektia oli sellainen olo, että lopun aamenta ei näy koskaan eikä missään. Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja katossa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaikkien niiden hampaankiristysten ja väsymyskiukkujen arvoinen. NÄIN VUODEN alkumetreillä onkin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai laittaa koko touhu uuteen uskoon. Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla. Joku lupaa liikkua enemmän, toinen lupaa levätä enemmän, kolmas luo kokonaan uuden elämän, mutta yhtä kaikki pienetkin palaset vaikuttavat varmasti kokonaispeliin. Ihminen joka lisää liikuntaa, saa siihen ruumiinsa totutettuaan varmasti lisää energiaa, vaikka alussa tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen. Se, joka onkin enemmän levon tarpeessa ja oppii pitämään välillä oikeasti rentoja päiviä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisempina päivinä. Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla, arvelee suunnistaja Minna Kauppi. ITSE OLEN oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. On pakko antaa itselle armoa treenien suhteen, jos keho alkaa käydä liian kovilla. Oikean ja täydellisen lepopäivän pitäminen on ollut aina minulle todella haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäivä treeneistä ei nimittäin tarkoita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamusta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöttämästä sen verran tiiviisti, että takamus tekee painojäljen sohvaan. Levon kunnollinen sekoittaminen harjoituspalettiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huutamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on välillä vähän sekaisin. Itse olen oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. OLEN MYÖS muuttanut toista pientä osaa harjoittelussani. Minun on nimittäin tarkoitus muokata jossain vaiheessa metsäseikkailu-uraani väärään moodiin joutunutta vatsalihastoimintaani niin, että alavatsatkin aktivoituisivat paremmin. Samalla lantioni nousee enemmän eteen ja pakaratkin aktivoituvat voimakkaammin. Toiveissa on tietysti, että selkäni voi paremmin ja että vauhtia tulee ihan hulluna lisää, kun saan kaikki lihakset toimimaan. Pienenä pelkona on toki myös se, että kun juoksuasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen osa paletista meneekin vähän sotkuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luultavasti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi. Onneksi lihakset ja pää oppivat näilläkin vuosilla uusia tapoja, kun vaan opettaa niitä niistä vanhoista ja pahoista tarpeeksi hyvin pois. KEVÄÄLLÄ ja kesällä viimeistään onkin sitten sadonkorjuun aika. Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Pohjois-Italiassa, jossa toivottavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan. Voi olla, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on myös jokseenkin uudeksi remontoitu nainen ja remontti on vieläpä hyvin toteutettu. Kisametsissä ja katuviidakoissa kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enemmän ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa. Hyvää vuotta 2014, Minna Kauppi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka poukkoilee. Vain reilut neljä vuotta sen jälkeen, kun EU pääsi sopuun historiallisesta 2020-paketista, komissio harkitsee paketin avaamista. On täysin mahdollista, että uusiutuvan energian erillistavoitteesta EU:ssa luovutaan ja EU sitoutuu ainoastaan yhteen yleistavoitteeseen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Uusiutuvan energian saamat tuet tuntuvat harmittavan Euroopassa niin paljon, että uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ollaan valmiita uhraamaan, vaikka kivihiilen kulutus on ympäristöystävällisessä EU:ssa vahvassa kasvussa. EU:SSA MAKSETTIIN vuonna 2011 komission omien arvioiden mukaan erilaisia vero- ja investointitukia ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille yhteensä 61 miljardia euroa. Uusiutuvien energiamuotojen tuki oli kyseisenä vuonna puolet tästä eli 30 miljardia euroa. Voi siis oikeutetusti kysyä, että mistä lähtökohdista EU:n energiaja ilmastopolitiikkaa tehdään ja kuka vetelee taustalla naruista? KOTIMAASSAKIN toki osataan. Syöttötariffijärjestelmien rakentamisen aikaan ajatuksena oli säilyttää toimijoille vaihtoehtoisena järjestelmänä vanha tukijärjestelmä. Tämän tarkoituksena oli huolehtia sellaista sähköntuottajista, jotka eivät syöttötariffeihin halua tai pääse sekaantumaan. Kataisen hallitus kuitenkin romutti vanhan järjestelmän ensi töikseen. Seuraavana energialinjauksenaan hallitus korotti turpeen verotusta, jonka seurauksena yhdessä hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen romahduksen seurauksena kivihiilestä on tullut lauhdetuotannossa halvin polttoaine sisämaata myöten. Kivihiilen kulutus onkin noussut vuodessa yli 50 prosenttia. Turpeen veron korotuksen seurauksena puulle maksettavaa syöttötariffia jouduttiin valtiontukisäännösten takia laskemaan. Näin puun kilpailukyky suhteessa kivihiileen on heikentynyt oleellisesti. Jo tehtyjen päätösten seurauksena tilanne tulee edelleen pahenemaan 2015, kun turpeen verotusta edelleen kiristetään. Ympäristö, vaihtotase tai työllisyys ei kiittele siitä, että puuta korvataan kivihiilellä. Kun tauti leviää yhdistettyyn sähkön- ja lämmön tuotantoon, voidaan puhua pienimuotoisesta itse aiheutetusta kansallisesta ympäristökatastrofista, josta vaihtotaseen heikkenemisenä maksetaan vielä kohtuuton hinta. UUSIMMASSA energiapolitiikkaa linjaavassa esityksessään hallitus korotti tuulivoimatavoitetta kolmasosalla aikaisempaan varsin kunnianhimoiseen tavoitteeseensa verrattuna. Tuulivoimatavoitteista vasta murto-osa hankkeista on saatu etenemään massiivisista tukilupauksista huolimatta. Edellisen hallituksen bioenergiaratkaisu oli jo sinänsä avokätinen tuulelle - 60 % kaikista tuista ja vain 15 % tavoitteesta. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, että paketti on avattava. Turpeen ja puun välinen kiikkulauta on purettava. Tuuleen suunnattuja tukia on siirrettävä puun energiakäytön tukemiseen. Se parantaisi sekä työllisyyttä, että valtiontaloutta. Samassa yhteydessä on syytä korjata ns. sahojen syöttötariffiin jäänyt valuvika. PUUN ENERGIAKÄYTTÖ on näihin asti kasvanut tavoitteiden mukaisesti, vaikka poliittisella pelikentällä ei käytännön tekojen muodossa puun energiakäytölle ole juuri vastuun kantajia löytynyt. Tulevat kaksi talvea osoittavat onko jatkuuko puunkäytön kasvu vai onnistutaanko kasvu-ura kääntämään poliittisin päätöksin näivettymisen tieksi. Vähintä mitä poliittisilta päättäjiltä tässä tilanteessa voi toivoa on, että linjauksissa osataan varautua myös tilanteisiin, joissa Euroopan talous ei käy kuumana, eikä päästökauppa ohjaa aidosti puhtaampaan energian tuotantoon. Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola viihtyy vapaa-aikanaan Manu-koiransa kanssa luonnossa. Uusi metsälaki tuli voimaan tämän vuoden alussa Uudistettu metsälaki astui voimaan Laki tarjoaa entistä enemmän vapautta ja vastuuta metsänomistajalle oman metsänsä hoidossa. Konkreettisia pääasiallisia muutoksia ovat mm. metsän uudistamisen läpimitta- ja ikärajojen poistuminen sekä mahdollisuus metsän kasvattamiseen eri-ikäisrakenteisena. Metsänuudistamisen läpimitta -ja ikärajojen poistuminen merkitsee käytännössä sitä, että metsänomistaja voi halutessaan uudistaa metsänsä niin nuorena kuin haluaa. Tämän mahdollisuuden käyttäminen kehityksen alkuvaiheessa oleviin metsiköihin johtaa tietoisesti siihen, että ns. arvokasvu eli kuitupuun järeytyminen tukkipuuksi jää toteutumatta metsikön kiertoaikana. Metsänomistaja on silloin syytä tiedostaa, että tukkipuun yksikköhinta on ainakin kolminkertainen verrattuna kuitupuun hintaan. Täytyy olla todella hyvä sijoituskohde, mihin metsärahansa sijoittaa, jos aikoo hakata metsänsä jo kuitupuuvaiheessa. Alhaisesta puukauppatuloista on kuitenkin investoitava osa uuden metsän syntymiseen. Ollenee selviö, että järkevää metsätaloutta harrastavat metsänomistajat turvautuvat tähän uuteen mahdollisuuteen vain äärimmäisessä hädässä ja tietäen karun taloudellisen lopputuloksen. ERI-IKÄISRAKENTEINEN metsänkasvatus tarkoittaa käytännössä sitä, että hakkuussa poistetaan jokaisesta latvuskerroksesta eri pituisia puita. Ajatuksena olisi se, että pienemmät puut nousisivat tilaa ja valoa saatuaan mahdollisimman pian suuremmiksi ja siten hakkuut toistuisivat vuoden välein ja metsä ei koskaan loppuisi. Tämän onnistumiseksi ei ole kovinkaan paljon tutkimustuloksia ja ne vähäisetkin tulokset ovat kovin lohduttomia, varsinkin Pohjois-Suomen olosuhteissa. Mutta on toki pienialaisia reheviä paikkoja, jossa taitava hankintahakkaaja voi onnistua kohtuullisesti, kun muistaa ajoittaa hakkuut sulan aikaan, jotta pienet puut eivät hakkuissa rankiintuisi elinkelvottomiksi. Sulan maan hakkuissa on toiselta puolen ajateltuna vaara ajokoneiden aiheuttamiin juuristovaurioihin. Kumpi paha lienee pahempi? MAHDOLLISIA UUDEN tyylin eriikäisrakenteisen metsänkasvatuksen paikkoja voisivat olla mm. rehevät korvet ja osa paksuturpeisista turvemaista. Kun tiedetään, että suurin osa hakkuista tehdään jäätyneen maan aikana, voi jo ennustaa tulevia erimielisyystapauksia, kun hakkuun jälki ei olekaan kuin mainoskuvissa. Hakkuukoneenkuljettaja jää todella paljon vartijaksi. Mutta koskapa uusi metsälaki on nyt voimassa, on ministeriö jalkauttamassa asiaa kentälle koulutuksen ja neuvonnan keinoin. Uusia kirjallisia metsänhoitosuosituksia painetaan kiireen vilkkaa ja ammattilaisia on jo koulutettu viemään tätä ilosanomaan metsänomistajille. Myös metsänomistajille on jo kevättalvella tarjolla koulutusta aiheesta. UUDISTUKSELLA lainlaatijat haluavat edistää nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsäomaisuuttaan nykyistä aktiivisemmin. Ministeriön edustajien mukaan osalle passiivisista metsänomistajista nykytyyli ei kelvannut, siksi uudistus haluttiin läpi mahdollisimman pian. Todellinen muutostarve taisi olla ihan muualta kuin metsänomistajilta. Suurin osa metsänomistajista haluaa jättää perillisille muutakin kuin heikkopuustoisia- ja kasvuisia metsiä. Uusi metsälaki antaa kuitenkin hoitaa metsiä hyväksi todetuilla entisillä käytettävissä olevilla menetelmillä - onneksi! Antti Härkönen

7 12 13 TEUVO PUOLAKANAHO Metsänhoitoyhdistysten maksuttoman puunmyyntisuunnitelman vuonna 2013 tilanneiden kesken arvotun tv:n voitti Taivalkoskella Paavo Lahtila ja Kuusamossa Harri Nevala, onnea voittajille! MHY - jäseniään varten Metsänomistajan jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ennallaan Mhy-lain muuttuessa vuoden 2015 alussa. Metsänomistajan ei tarvitse tehdä asiassa mitään. Lainmuutos tuo metsänomistajille mm. lisää jäsenetuja eri yhteistyökumppaneilta. jäseneduista tiedotetaan tänä keväänä samalla, kun yhdistys postittaa kaikille jäsenilleen jäsenkortit, joilla jäsenet voivat osoittaa jäsenyytensä yhdistyksessä. MHY - TÄYDEN PALVELUN TALO Hakkuukoneen kuljettaja seuraa omavalvontana mittalaitteen tarkkuutta mittaamalla otantapölkkyjä saksilla ja vertaa tuloksia keskenään ja korjaa tarvittaessa mittalaitteen toimintaa. Metsänhoitoyhdistyksestä metsänomistaja saa kaikki metsänsä hoitoon ja omistamiseen liittyvät palvelut samasta paikasta. Yhdistys on jäsentensä perustama ja hallitsema yhdistys, jossa jäsenistä muodostuva hallinto on halunnut, että yhdistyksen tulee tarjota kattavat metsälliset palvelut kaikille jäsenilleen. MHY - JÄSENIÄÄN VARTEN Laki puutavaran mittauksesta Lain tarkoituksena on turvata jalostamattoman puutavaran mittauksessa käytettävien menetelmien, laitteiden toiminnan ja mittaustulosten luotettavuus. Jalostamaton puutavara kattaa runkopuusta, kuoresta, oksista, kannoista ja juurista tehdyt puutavaralajit. Polttopuu ei kuulu lain piiriin. Energiapuun mittaus on tullut lain piiriin, mikä parantaa metsänomistajan ja työntekijöiden oikeudellista asemaa. Lain tarkoittamia mittaustietoja sovelletaan määritettäessä: 1.Kauppahintaa (luovutusmittaus) 2.Palkkaa, puumäärän vaikuttaessa siihen (työmitta) 3.Urakointimaksua tai muu korvaus (urakointimittaus) Lakia sovelletaan myös laadun mittaamiseen, jos laadun avulla puutavaraa jaetaan eriarvoisiin osiin. MITTAUSMENETELMÄT KEHITTYNEET VAUHDILLA Aikanaan puutavaralansseissa kierrelleet mittaporukat saksimiehineen ja ylösottajineen ovat savotoilta kadonneet. Samoin on käynyt 80-luvulla yleisen pystymittauksen. Tilalle on tullut metsässä valtamenetelmänä hakkuukonemittaus, uutena kuormavaakamittaus, sekä tehdasmittaus. Mittausmenetelmien ja -laitteiden on perustuttava seuraaviin mittausmenetelmäryhmiin. -1) puutavaran fyysisten ulottuvuuksien ja ominaisuuksien tai painon mittaukset sekä niihin perustuvat laskentamenetelmät, joiden tu- loksena saadaan lopullinen mittaustulos. o esim. hakkukonemittaus, sahapuun tehdasmittaus -2) kohdan 1 mukaiset menetelmät, joissa mittaustuloksen mittayksikkö muutetaan toiseksi otantaan perustuvalla muuntoluvulla. o esim. kuitupuun tehdasmittaus - 3) kohdan 1 mukaiset menetelmät, joissa mittaustuloksen mittayksikkö muutetaan toiseksi yleisellä muuntoluvulla. o esim. energiapuun painomitta muutetaan kiintokuutiometreiksi. Metsäntutkimuslaitos antaa määräykset yleisistä muuntoluvuista. MITTAUKSEN LUOTETTAVUUDEN VARMISTAMINEN Mittalaitteiden on oltava luotettavia mittatarkkuuden ja käyttövarmuuden osalta. Mittauksen luetettavuutta varmistetaan omavalvonnalla ja ulkopuolisella valvonnalla. Esim. hakkuukoneen kuljettaja seuraa omavalvontana mittalaitteen tarkkuutta mittaamalla otantapölkkyjä saksilla ja vertaa tuloksia keskenään ja korjaa tarvittaessa mittalaitteen toimintaa. Jos puukauppa on tehty mhy:n valtakirjakauppana mhy:n toimihenkilö käy ottamassa koneelta kontrollimittauksen, samoin yhtiö seuraa omien koneiden mittatarkkuutta. Tarkastuksen tuloksia on säilytettävä vähintään 2 vuotta. Jos puutavaraerän mittaus sovitaan tehtaalla, on puutavara erän kuljettamisesta ennen mittausta sovittava puukauppasopimuksessa. Myös tehdasmittauksissa on mittaajan omavalvonta ja ulkopuolinen valvonta. Tarkastuserien mittauksia ei edellytetä tienvarressa tapahtuvassa manuaalisessa mittauksessa. Metsänomistajalla on oman eränsä osalta oikeus tutustua mittaukseen ja valvontatuloksiin. Puutavaran mittauksille on määritelty mittaustarkkuus, minkä sisällä mittaustuloksen on oltava esim. hakkuukonemittaus +/- 4 %. MITTAUSASIAKIRJA Mittaustoimituksesta on laadittava aina mittausasiakirja (mittaustodistus). Mittaustodistuksessa tulee käydä ilmi mm. mittausosapuolet, osoitteet, mittaustulos, mittauspaikka jne. Pyydettäessä on annettava toiselle osapuolelle lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Mittaustoimitus on päättynyt kun mittausasiakirja on laadittu. Mittausosapuoli on saanut tiedon mittauksesta saatuaan mittaustodistuksen mittaustilaisuudessa tai jos mittaustodistus lähetetään postissa, niin se katsotaan saaduksi seitsemän päivän kuluttua postituksesta. VIRALLINEN MITTAUS Mikäli mittaustuloksesta on erimielisyyttä, eikä osapuolten välillä päästä asiassa sopuun, on mahdollista hakea virallista mittausta. Mikäli virallisen mittauksen edellytykset täyttyvät siitä tehdään hakemus Metsäntutkimuslaitoksen kirjaamoon 14 päivän sisällä siitä kun mittaustulos on saatu. Virallisen mittaajan päätöksestä voi hakea muutosta mittauslautakunnasta. Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan tarjota jäsenilleen laadukkaita ja edullisia palveluja. Emme jaa osinkoja tai korkotuottoja, josta syystä hinnatkin ovat käyttäjäystävällisiä. Tämä erottaa yhdistyksen muista toimijoista ja siksi yhdistyksen palvelut ovat metsänomistajille paras vaihtoehto. Palveluiden hinnoittelu on lisäksi selkeää, kun kustannuksia ei piilotella erilaisten bonusten alle. Meiltä saat aina halutessasi kiinteähintaisen tarjouksen työstä ja sillä homma toteutetaan. MHY EI OLE PUOLUEETON - ON AINA JÄSENENSÄ PUOLELLA Metsänhoitoyhdistys on aina turvallinen kumppani metsänomistajalle metsäasioissa. metsänhoitoyhdistys ei ole puolueeton metsätoimija, vaan yhdistys on aina jäsenensä puolella. Kukaan muu palveluntarjoaja ei voi tätä lupausta antaa. Siksi olemme metsänomistajan ykkösvaihtoehto metsäasioissa. METSÄNOMISTAJASTA HUOLEHTIMISTA Yhdistyksen neuvojat ovat metsänomistajan luottohenkilöitä. he ovat saattaneet hoitaa saman suvun metsiä jopa kolmen sukupolven aikana. Monesti siinä leimikkoa tehdessä on pohdittu myös omistajan muita asioita. On käyty katsomassa, miten parin vuoden takaiset istutuksen jaksavat, mietitty ojitustarvetta ja pohdittu tulevien vuosien taimikonhoitoja. Hakkuita suunnitellessa mietitään usein myös sukupolvenvaihdosta ja miten tuleva metsänomistaja voisi parhaiten hyödyntää metsiään. Kun päätökset ovat aikanaan kypsyneet, yhdistys on hoitanut omistukseen liittyvät muodollisuudet. Monesti luovutussopimusta kirjoittaessa sovitaan jo samalla uuden omistajan kanssa metsäkäynnistä. Uuden omistajan on helppo lähteä oman neuvojansa kanssa tutustumaan tiluksiinsa, kun oppaana on vuosia niitä hoitanut metsäammattilainen. KOLMENLAISIA PALVELUJA Yhdistyksen palvelut voidaan jakaa kolmeen osaan: metsällisiin palveluihin, metsänomistamiseen liittyviin palveluihin ja jäsenen edunvalvonta palveluihin. EDUNVALVONTAPALVELUT, JÄSENILLE ILMAISIA Tiedotus, neuvonta, nettisivut Metsäsertifiointi Henkilökohtainen neuvonta Lahja- ja veroneuvonta Työnopastus Koulutus, kurssit tilaisuudet Kaavoitukseen vaikuttaminen Hirvilupiin vaikuttaminen Kemera- ja muuhun lainsäädäntöön vaikuttaminen METSÄOMISTAMISEEN LIITTYVÄT PALVELUT Metsäveroilmoituksen täyttö Metsäsuunnitelma Silva-nettisuunnitelma, ilmainen Tila-arviot SPV-neuvonta ja perunkirjat Lahja-, kauppa- ja jakokirjat Kaupanvahvistus Lainhuudot Ojitus ja tienrakennus METSÄLLISET PALVELUT Ilmainen metsäkäynti ja puunmyyntisuunnitelma Puukaupan kilpailuttaminen Korjuun valvonta Tukin katkonnan valvonta Uudistuslain muokkaus Taimet ja istutuspalvelu Taimikonhoito Korjuupalvelu

8 14 15 Pitkä ajoneuvoyhdistelmä tuo mahdollisuuksia Parempaa hoitoa metsällesi. Metsäveroilmoitus helposti Verottaja saa tiedon metsätuloista mutta vähennykset ovat ilmoittajan vastuulla. Kemera-tuet ovat verollista tuloa. Kemera töistä ilmoitetaan kaikki kulut ja tuet. Vuoden vaihteen tapahtumat ilmoitetaan sille vuodelle, kuin maksu on maksettu tai tulo saatu. Sampo Puurunen kuljettaa 24 metrisellä Kuljetusyrittäjänä jo 20 vuotta toimineen pudasjärveläisen Sampo Puurusen nykyinen puutavaran kuljetuskalusto on noin 24 metriä pitkä ajoneuvoyhdistelmä, jota hankintaa kannustivat tärkeät asiakkaatkin eli metsäyhtiöiden edustajat. JUHO PUURUNEN Soita ja varaa aika neuvojallesi veroilmoituksen tekoa varten! Verokoulutusta Kuusamon lukiolla ti klo 18. MHY KUUSAMO, puh MHY TAIVALKOSKI, puh MHY PUDASJÄRVI, Muuttuvat metsälait Metsäkeskus järjestää yhdessä metsänhoitoyhdistyk - sen kanssa metsänomistajille tiedotusta muuttuneista metsä-, metsätuho- ja mittauslain keskeisistä asioista. ma klo Pohjantähti, Teollisuustie 1, Pudasjärvi Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset mennessä: Mhy p , Pudasjärvi Metsäkeskus p tai netissä: Taimikosta tukkipuuksi 2013 tempauksen palkintosaha arvottiin tiistaina Lähitapiolan Oy lahjoittaman Stihl 460 raivaussahan sai Kauko Tynin perikunta Kostolta. Palkintovesurit menivät Kaarlo Juntuselle ja Vilho Hietalalle. Taimikonhoito- ja nuoren metsän kunnostustöitä tehtiin mhy:n kautta vuonna ha. Taimikonhoito työllisti 4-6 metsuria sulanaikaan. Kemera varoja käytettiin töihin yli euroa. Tarmo ja Mauri Tyni vastaanottivat uuden raivaussahan mhy:n toimistolla Lisää pituutta tuli aikaisempaan yhdistelmään verrattuna noin kaksi metriä ja yhteispainoa noin 16 tonnia enemmän. Vaikka koko yhdistelmä painaa 76 tonnia ja akseleita on enemmän, Puurunen kaihtaa sanaa superjättirekka. PUURUNEN vertailee omaa yhdistelmäänsä suhteessa normikokoisiin ajoneuvoyhdistelmiin: 1. Kääntöpaikkojen koko ja mitoitus tarpeiden muuttuminen verrattuna normikokoisiin ajoneuvoyhdistelmiin? Kääntöympyrään noin 2 metriä lisää ja kääntöympyrän halkaisija 20 metriä. T-käännytyspaikkoihin metriä pitkät haarat. MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTU- KIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT Lisätietoja ja Jussi Perttu Mhy Pudasjärvi ja Outi Tervo Mhy Kuusamo Kuusamo, Sarvivaara, 83,7 ha määräala Maaninkajokivarressa Joutsenpalon metsätien varrella. Puustoa 4746 m 3, pääosin mäntykuitua, hoidettua kasvatusmetsää ja taimikoita. Mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Osuus yhteisiin vesialueisiin. Tarjoukset mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo Kuusamo, Lämsänkylä, 41,2 ha metsätila. Puusto taimikoita ja kasvatusmetsiä. Puuta 1160 m 3. Mukavan kokoinen tila metsänhoitoa ja metsästystä harrastavalle. Mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Tarjoukset mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo Kuusamo, Lämsänkylä, 57,7 ha määräala. Puustoa 1573 m 3 pääosin mäntykuitua. Puusto nuorta metsää ja taimikoita. Metsästys ja kalastusmahdollisuus. Tarjoukset mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo Jussi Perttu LKV Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL 62, Pudasjärvi p , jussi.perttu@mhypudasjarvi.fi Sampo Puurunen ja täyteen lastattu noin 76-tonninen yhdistelmä lähdössä Kemiin kuitupuulastin kanssa. 2. Risteyksien koko ja mitoitus tarpeiden muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? Yhdistelmät oikoo 1-1,5 metriä enemmän kuin entiset. Ongelmia tulee tuottamaan julkisilta teiltä olevat liittymät metsään, jotka ovat jo nyt ennestään kapeita. 3. Siltojen kantavuustarpeiden muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? Siltoihin tuli yllättävän paljon painorajoituksia, ennen sillat kestivät, mutta yhtäkkiä ne eivät kestä edes vanhoja painoja. Onko tämä valtion lupaus siltojen rahoittamiseen ja onko tutkittu, mikä on vauhdin merkitys siltojen kestämiseen? 4. Metsäautoteiden tarpeiden muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? Risteyksien huomioiminen uusille autoille. Metsäautoteiden aluissa voisi olla levennykset ohittamista, terminaaliautojen kuormaamista varten ja nostureiden jättämistä varten. Huolena on metsäautotei- Taivalkoski, Inkee, kaksi tilaa, neljä palstaa, yht. n. 17,6 hehtaaria. Myyjälle jää määräala, josta lohkomiskulut ostajalle. Pääosin nuorta metsää ja taimikkoa. Puusto n. 420 m 3, josta tukkia n. 135 m 3, hakkuumahdollisuuksiakin on. Hp /tarjous. Jussi Perttu Taivalkoski, Jokijärvi, Polojärven Poloniemessä upea n. 1,3 hehtaarin rantatontti mökkipaikaksi sekä erillinen 42 hehtaarin metsäpalsta määräalana Lampela RN:o 19:21 tilasta. Poloniemessä jalasmökki ja sauna valmiina, omaa rantaa 400 m. Metsäpalsta pääosin nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa, pieni lampi palstan sisällä. Polojärveltä vesiyhteys Irnille, etäisyys Kuusamon keskustaan n. 45 km sekä Kylmäluoman retkeilyalueelle n. 5 km. Hp / Tarjous Jussi Perttu Outi Tervo LKV Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Keskuskuja 1, Kuusamo p , outi.tervo@mhy.fi den umpeen kasvaminen, puut kasvavat tienvarsilla ja vievät tilaa, sekä särkevät autonpeilejä ja työvaloja. 5. Ympäristövaikutukset muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin? Tonneja kautta kuutioita liikkuu enemmän suhteessa kulutettuun polttoainemäärään ja pakokaasupäästöt ovat pienemmät. Liikenteessä näkyy vähemmän puutavara-autoja. Satatonniset rekkayhdistelmät tulossa kokeiluun Sampo Puurunen ottaa kantaa mahdollisiin satatonnisiin rekkayhdistelmiin. 6. Kuljetussuoritteiden nousu muuttuminen normiyhdistelmiin? Sama määrä puuta liikkuu vähemmällä kalustolla. 7. Jarrutus ja kiihdytysmatkat muuttuminen normiyhdistelmiin? Jarrutus ja kiihdytysmatkat pysyy samana, koska jarruttavia akseleita on enemmän ja tehoa myös enemmän. TULEVAISUUS eli tuleeko satatonnisia rekkayhdistelmiä ja milloin? Tulee, kokeiluautoja on jo olemassa etelässä. Jos kokeilu onnistuu ja testiyhdistelmät ovat liikenneturvallisia, niin tulemme näkemään näitä autoja, jotka liikkuvat kilometriä ylittävillä matkoilla. Tämä koskee myös saha- ja energiahaketta ajavia yhdistelmiä, joissa voidaan nähdä jopa 250 kuution kuormatiloja. Satatonnisten kuormat haetaan normaali puuautoilla metsästä terminaaleihin. Ajot järjestetään joko alueellisesti yrittäjien omana yhteistyönä tai yhtiöiden järjestämänä. Luulisin, että ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto on toimivin. Tapahtumaa voisi verrata puutavara-junien täyttämiseen, ja kuormassa voisi kulkea eri yhtiöiden puita. Tukkipuun kanssa tulee mielenkiintoisia tilanteita, silloin tukkeja voisi siirtää tosi pitkille matkoille, mikäli olisi sopivia meno- paluukuormia. Voisi kuvitella ajoja lepoaikojen puitteissa, jolloin ajomatkat voisivat olla äärirajoissaan kilometrin päässä. Metsänomistajille tämä tuo mahdollisuuksia, koska puutavaraa voidaan siirtää tosi pitkille matkoille niin Koillismaalle kuin sieltä pois. Puunmyynti monipuolistuu, kun puuta voi kaupata muuallekin. SATATONNISET rekkayhdistelmät suhteessa puutavaraan? Tämä minun autoni on 76-tonninen ja siihen optimoitaisiin puutavaran pituus. Puutavaran pituus tässä yhdistelmässä voisi olla pidempää, esimerkiksi 3 metrinen voisi olla 3.5 metristä tai ranka 5.5 metristä. Hankaluutena on tehtailla purku, kun osassa tehtaita niput puretaan yksitellen, tällöin kuormia ei voi tehdä kantavuutta hyödyntäen. Puutavaran pituus tässä yhdistelmässä voisi olla pidempää. Minna Kauppi Klapintekijöiden suursuosikki HAKKIPILKE OH 27 Tr 4100 (alv 0%) sis. rahdin kaupalle Metsäpäivä Pudasjärven torilla Perjantaina klo on kaikkien metsätoimijoiden yhteinen metsäpäivä Pudasjärven torilla. Toimijoiden esittelytelttojen lisäksi paikalla on OSAO konesimulaattori, työnäytöksiä (eri kokoluokan haketuskoneita, moottorisahaveistoa ym). Kahvitarjoilu, makkaranpaistoa, arvontaa. Pääpuhuja valtakunnan metsänhoitoyhdistys tasoa. Tilaisuus päättyy huutokauppaan, jossa kohteena käytettyjä moottorikelkkoja. Päivän teema: Energiaa luonnosta. Lisätiedot Antti Härkönen UUTUUS! Nokka 2661 STD 2-vipu + MV179 Kuormain+metsävaunupaketti (alv 0%) sis. rahdin kaupalle

9 16 Metsän asiantuntijat palveluksessasi Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Keskuskuja 1, Kuusamo puh sähköposti: Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Pudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, Pudasjärvi puh Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, Kuivaniemi, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Pasi Maaninka puh Etelä-Kuusamo Anne Polojärvi puh Etelä-Kuusamo Petteri Rahkola, Motasu-hanke puh Pohjois-Kuusamo Hannu Juurikka puh , Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Sotkajärvi Mika Kauppi puh , Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti Heikki Niskasaari puh , Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju, Jongun länsiranta Jaakko Palosaari puh Pohjois-Kuusamo Juha Pitkänen työpalvelut puh Taisto Männikkö työpalvelut puh Jussi Perttu, LKV Metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, tila-arviointi puh , Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski Jari Tyni puh , Sarakylä, Yli-Livo Teemu Veteläinen puh , Kuivaniemi, Oijärvi Outi Tervo /LKV metsäkiinteistövälitys puh Tomi Huttu Metsäsuunnitelmat ja arviot puh Maija Pohjola Toimistonhoitaja puh Jari Kuukasjärvi puh , Siurua, Aittojärvi Ulla Illikainen Toimistonhoitaja puh , Antti Härkönen Toiminnanjohtaja puh , Löydät meidät nyt myös Facebookista! Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski Talonpojantie 8 B 17, Taivalkoski puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Maunu Kilpivaara Toiminnanjohtaja puh etunimi.sukunimi@mhy.fi Teuvo Puolakanaho Tarja Kurtti Toiminnanjohtaja Toimistonhoitaja puh puh Aila Mikkonen puh

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo Perustettu 1.1.2015 Toimialue Joutsa, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Juva, Puumala,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Kemera-työryhmä Kuuleminen 14.11.2013 Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Omaa taustaa Piirimetsänhoitaja- suunnittelupäällikkö E-Savon piirimetsälautakunta Kenttäpäällikkö-toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu 2014

Energiapuun korjuun laatu 2014 Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Ajankohtaista puumarkkinoilta Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Onnistuneen puukaupan eväät Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot

PUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta

PUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta PUUKAUPPA Puukauppa Lappeenranta 21.3.2018 PUUKAUPPA yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puun hintaan vaikuttavia tekijöitä puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 2 PUUKAUPPA

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

Terve, Kari Kivisalo metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Satakunta ry Keskuskatu Harjavalta

Terve, Kari Kivisalo metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Satakunta ry Keskuskatu Harjavalta Terve, liitteessä Ulvilan puolelta kiireellisin hakkuukohde. Kuviot ovat todella huonossa kunnossa pystykuivia on jo paljon. Kävin myös siellä partiopirtin tilalla. Mielestäni siitä voisi noin puolet tehdä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti

Lisätiedot

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 17.12.2014 1 (6) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 3.11. -18.12.2014 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot