Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kaupunginvaltuusto, 138, Kaupunginvaltuusto, 105, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 23, Kaupunginhallitus, 241, Valtuustoaloite vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi sekä mahdollisuuksista työllistyä Tampereella - Aila Dündar-Järvinen TRE:9174/ /2016 Kaupunginvaltuusto, , 138 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, puh , sosiaalipalvelupäällikkö Maritta Närhi, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi ehdotus hyväksyttiin. ehdotus Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Tiedoksi Aila Dündar-Järvinen, Maritta Närhi, Jukka Kaukola 1 Valtuustoaloite - Aila Dündar-Järvinen.pdf Kaupunginvaltuusto, , 105 Valtuustoaloite lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Perustelut Aila Dündar-Järvinen luki ja jätti allekirjoittamansa valtuustoaloitteen. 1 Valtuustoaloite - Aila Dündar-Järvinen.pdf

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, , 23 Valmistelijat / lisätiedot: Arto Ranta sotearra Arto.Ranta@tampere.fi ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Arto Ranta ehdotus oli Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi: Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Perustelut Valtuutettu Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten kokeman syrjinnän ehkäisystä ja mahdollisuuksista työllistyä on ajankohtainen yhdenvertaisuusvaltuutetun vammaisten syrjintää koskevan tuoreen raportin takia, mutta myös siksi, että Tampereen kaupungin palvelutoimintaa koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma on juuri päivitetty ja odottaa kaupunginhallituksen hyväksyntää. Tämän lisäksi henkilöstöä koskeva tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty vuoden 2016 syksyllä. Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmaan kuuluu laaja joukko toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta. Näitä ovat esim. syrjinnän varhainen tunnistaminen, asiakkaan syrjintään liittyvän asiakaspalautteen systemaattinen kirjaaminen, hyvien väestösuhteiden ja vuorovaikutuksen kehittäminen ennakkoluulojen vähentämiseksi erilaisia yhdenvertaisuuslaissa määritettyjä väestöryhmiä kohtaan sekä vammaisten positiiviseen erityiskohteluun, kohtuullisiin mukautuksiin ja esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseen liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston hyväksymään henkilöstöpoliittiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisältyy toimintalinjauksena mm. kaupungin henkilöstön koulutusta yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän tunnistamiseen. Tampereen kaupunki on panostanut vammaispalveluissa viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti kehitysvammaisten asumisen rakennemuutokseen, jossa tamperelaisten kehitysvammaisten laitoshoito on korvautunut asumispalveluilla, jotka sijoittuvat kaupunkiyhteisön sisään.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Toinen vammaisten ihmisten itsemääräämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta merkittävä trendi on ollut henkilökohtaisen avun moninkertaistuminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuoden 2016 lopussa henkilökohtaisen avun päätöksen oli saanut lähes 900 vaikeavammaista henkilöä, kun vuonna 2007 päätöksiä oli ainoastaan vähän yli sadalla vammaisella henkilöllä. Erilaiset fyysiset esteet rakennetussa ympäristössä syrjivät helposti vammaisia henkilöitä. Kaupunki on pyrkinyt edistämään systemaattisesti esteettömyyttä esim. joukkoliikenteessä, julkisissa palveluissa, kaupungin kiinteistöjen peruskorjauksissa, julkisissa tiloissa kuin myös jalkakäytävien ja suojateiden rakentamisessa ja korjauksissa. Kaupunki jatkaa suunnitelmallista esteettömyyden edistämistyötä osallistaen siihen mukaan niin kuin tähänkin asti esim. vammais- ja vanhusneuvostot. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä neuvostojen kanssa on raitiotien esteettömyyden suunnittelu, johon neuvostot ovat antaneet arvokkaan panoksen kuten moniin muihinkin hankkeisiin. Tätä kirjoittaessa työn alla ovat raitiotielinjojen lähikatujen esteettömyyskartoitukset sekä pysäkkisuunnitelmien esteettömyysauditoinnit. Kaupungin esteettömyysohjelma päättyi vuoden 2016 lopussa. Sen arvioinnissa esitetään toimenpiteiden toteutumisen raportoinnin ohella arvio siitä, millaisiin asioihin esteettömyystyötä pitää lähivuosina kohdistaa ottaen huomioon YK:n vammaissopimus, EU:n tuore direktiivi sähköisten palveluiden saavutettavuudesta sekä yhdenvertaisuuslain säännökset ja ohjeistukset. Erityinen painopiste lähivuosina tulee olemaan sähköisten palvelujen esteettömyyden syventäminen, minkä kehittämisestä tietohallintoyksikkö on jo ottanut vastuun. Uusien julkisten rakennusten ja samoin julkisten rakennusten peruskorjauksissa edellytetään esteettömyyden toteutumista. Tämän varmistamisessa rakennusvalvonnalla ja vammaisja esteettömyysasiamiehellä on keskeinen rooli, samoin vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmällä antaessaan lausuntoja hankesuunnitelmista. esteettömyysohjelman päivittämisestä tehdään päättyneen ohjelman arvioinnin valmistuttua. Vammaisneuvoston jäsen Janna Maulan vammaisten nuorten työllistymistä kartoittaneen selvityksen mukaan noin joka kymmenes vammaisista tamperelaisnuorista (18-29-v) oli palkkatyösuhteessa. Valtakunnallisten selvitysten mukaan valtaosa työikäisistä vammaisista ja pitkäaikaissairaista on työvoiman ulkopuolella. Eräiden arvioiden mukaan työikäisten vammaisten työllisyysaste maassamme on vajaat 20 %. Huomattavasti suurempi määrä vammaisista toivoo työllistyvänsä, joidenkin selvitysten mukaan vammaisista noin toivoisi pääsevänsä työelämään. Tampereen kaupunki on edistänyt kehitysvammaisten työllistymistä erillisellä määrärahalla, jonka avulla Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa) on työllistänyt vuosittain kymmenen kehitysvammaista kaupungin yksiköihin. Vuosina

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 6/ (6) kehitysvammaisten työllistämistä on edistetty myös osoittamalla Tampereen Sarka Oy:n työllistämistoimiin rahoitusta vuonna 2015 ja vuonna Tällä on pystytty työllistämään Sarkan kautta muutama kehitysvammainen vuosittain. Tamperelaisia kehitysvammaisia henkilöitä on tuetussa palkkatyösuhteessa 40 ja avotyötoiminnassa tavallisella työpaikalla 77. Kehitysvammaisten työhön valmentajia on kaupungin oman toiminnan ohella OmaPolku ry:ssä, Kaupunkilähetys ry:ssä ja M-Epilässä. Työikäisiä (18v - 64v) kehitysvammaisia oli kaupungissamme vuoden 2015 lopussa 767 henkilöä (Kehitysvammahuollon Kuusikkoraportti 2015). Kaupungin työllisyyspalveluihin (Typa) palvelutarpeen arvioinnin kautta ohjautuvien vammaisten tai osatyökykyisten määrää ei ole mahdollista arvioida. Asiasta ei ole tilastollista tietoa, koska osatyökykyisyyttä ei ole luokiteltu asiakasrekistereihin. Työllisyyspalveluita tarvitsevia kehitysvammaisia ohjataan tarpeen mukaan eri toimintayksiköistä Typaan. Typassa neuvotaan myös työnantajia TE-toimistosta työpaikalle haettavan työolosuhteiden järjestelytuen hakemisessa. Vammaisia ja osatyökykyisiä on asiakkaana myös Typan palveluihin kuuluvassa työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP), joka on lakisääteinen palvelu. TYP:ssä asiakkaan tilannetta kartoitetaan terveydenhoitajan, ammatinvalintapsykologin, sosiaalityöntekijän ja TE-asiantuntijan toimesta. Asiakkaan tarpeen mukaan tarjotaan kunnan, TEhallinnon ja Kelan järjestämisvastuulla olevia työllistymistä tukevia palveluita. Myös järjestöillä on Tampereella työllistämistä tukevia palveluja. Tampereen kaupungin Ohjaamossa käynnistyy työnhakuryhmä nuorille, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia. Lisäksi Ohjaamo on varautunut järjestämään vammaisille nuorille työelämätapahtuma vuoden 2017 aikana. Kaupunki osallistaa vammaiset henkilöt mahdollisimman hyvin kaupunkimme kehitykseen erityisesti vammaisneuvoston kautta. Neuvosto seuraa aktiivisesti vammais- ja esteettömyysasiamiehen koordinoimana vireillä olevia vammaisten ihmisten elämään liittyviä asioita ja antaa lausuntoja ja kannanottoja niistä. Keskeinen merkitys neuvostolla on osallisuus erilaisissa tapahtumissa, neuvotteluissa ja kehittämisryhmissä ei pelkästään tarpeiden asiantuntijana vaan myös asenteiden muokkaajana. Kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun vammaisten syrjintää koskevassa raportissa todetaan, vammaiset kokevat laajasti olevansa negatiivisten asenteiden kohteina. Kaupungin henkilöstön tulee tunnistaa syrjintään, yhdenvertaisuuteen ja asenteisiin liittyvät ilmiöt omassa palvelutoiminnassaan. Siksi kaupunki pyrkii yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti edistämään suunnitelmallisesti tietoisuutta yhdenvertaisuudesta henkilöstölleen sekä ylipäätään vammaisten kuntalaistensa hyvää palvelua. 1 Liite tetola Valtuustoaloite - Aila Dündar-Järvinen

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kaupunginhallitus, , 241 Valmistelijat / lisätiedot: Kuosmanen Taru ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. 1 Liite kh Valtuustoaloite - Aila Dündar-Järvinen

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Muutoksenhakukielto 138 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)