Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle."

Transkriptio

1 Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle. Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieska Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma. Aika Helmikuu 2008 Tekijä/tekijät Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala Työn nimi ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle. Työn ohjaaja Kaija Heikkinen Työelämäohjaaja Laura Kokkonen-Paananen Sivumäärä 53+6 Opinnäytetyö oli projektinomainen. Sen aikana tehtiin kirjallinen suunnitelma esteettömästä ja elämyksellisestä luontopolusta Ruukin kylän Mäkelänkankaalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli olla pohjana laajemmalle suunnittelulle ja keskustelun avaukselle kunnassamme esteettömyydestä. Esteetön luontopolku mahdollistaisi vanhainkodin ja kehitysvammaisten palvelukodin asukkaiden esteettömän osallisuuden lähiympäristössä. Suunnittelun lähtökohtia olivat asukkaiden tarpeet, esteetön ympäristö ja maaston mahdollisuuksien hyödyntäminen. Pohjana näiden lisäksi olivat myös ihmisen itsenäinen suoriutuminen, osallisuus, kuntoutus ja tasa-arvo. Suunnitelma laadittiin tarvekartoituksen pohjalta. Tarvekartoituksessa kerättiin sekä kehitysvammaisten että palvelutalojen työntekijöiden ideoita ja ajatuksia polulle sijoittuvien pisteiden sisällöstä. Suunnitelmaan sovellettiin esteettömyydessä huomioitavia asioita, esimerkiksi turvallisuus. Polku ja toimintapisteet hahmoteltiin kartalle. Opinnäytetyöstä tehtiin lopuksi arviointi IVA-arviointia mukaellen ja pohdinta. IVA-arviointi on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Asiasanat Esteettömyys, tarvekartoitus, tasa-arvo.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit, Department of Social Services. Degree programme Degree Programme in Social Services Name of thesis Date February 2008 Author Hilkka Niskala and Päivi Nurkkala LET THE FOREST TEMPT, LET THE PATH LEAD. A plan for an accessible nature trail in Mäkelänkangas in Ruukki. Instructor Kaija Heikkinen Supervisor Pages 53+6 Laura Kokkonen-Paananen This scholarly thesis was a projectional one. The result of the thesis was a written plan of an accessible and memorable nature trail in Mäkelänkangas in the Ruukki village. The main goal of this scholarly thesis was to act as a starting point for further planning. The purpose was also to initiate discussion about the accessibility in our community. The accessible nature trail would give the inmates of old-age home as well as the inmates of the residential home for the disabled a chance to have an access to immediate surroundings. The starting points of the plan were the needs of the inmates, accessible immediate surroundings and using the possibilities of the environment. In addition the points of view of managing independently, involment, rehabilitation and equality were taken into account. The plan was based on a survey that mapped needs. With the help of the survey, the ideas and thoughts of the employees of the old-age home and the residential home of the disabled persons were collected. They told their ideas about the activity points that the nature trail could include. Different accessibility related issues were applied in planning the nature trail, for example the safety. The trail and the activity points were outlined on the map. The thesis includes also some self-evaluation and discussion on the scholarly thesis. The evaluation was applied according to the IVA-evaluation. Key words Accessible environment, survey of needs, equality.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO ESTEETTÖMÄN LUONTOPOLKU -PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET KESKEISET KÄSITTEET ESTEETÖN ASUINYMPÄRISTÖ Teoreettinen viitekehys Esteetön palvelukodin ympäristö AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA HANKKEET ESTEETTÖMYYDESTÄ12 6 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET LUONNON MERKITYS IHMISELLE Luonto mielipaikkana ja elvyttäjänä Ikäihmisen ulkoilu viherympäristössä Viherympäristö ja dementiaa sairastava ihminen Kehitysvammainen ja ympäristö ESTEETTÖMYYSSUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Turvallisuus Huolto ja ylläpito Kulkuväylät Levähdyspaikat Portaat ja luiskat Kaiteet ja käsijohteet Valaistus Kasvillisuus...28

5 9 POLKUSUUNNITELMA Tarvekartoitus Polun sijoittaminen ympäristöön Kuntoutustavoitetta tukevat ratkaisut Polulle suunnitellut toimintapisteet ARVIOINTI LOPPUPÄÄTELMÄ...48 LÄHTEET...51 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Kotikuntaamme Siikajoelle, Ruukin kylän Mäkelänkankaalle valmistui vuoden 2007 lopussa kehitysvammaisten monitoimitalo Kaarna-Koti. Se on 23- paikkainen yksikkö, joka tarjoaa ohjattua ja tuettua asumista oman kunnan kehitysvammaisille. Siellä voidaan myös toteuttaa kuntoutusta, yksilökohtaisia terapioita, päivätoimintaa, kerhoja sekä muita vapaa-ajan toimintoja erityisryhmille. Kaarna-Koti on ympärivuorokautisesti valvottu yksikkö. Ulkopuolinen urakoitsija rakensi talon sisäpihoineen, mutta muu ympäristö jäi rakentamatta. Tontti oli suuri, luonnontilassa oleva mäntykankainen rinne, jolla toimi jo kunnan vanhainkoti-sairaala; Mäkelänrinne. Samalla kankaalle jäi vielä jäljelle tilaa, joten katsoimme sen olevan oiva mahdollisuus hyödyntää sitä asukkaiden hyväksi. Idea aiheeseemme heräsi opiskeluumme kuuluvan vanhustyöntehtävän kautta, jossa selvitimme, kuinka esteettömyys helpottaa vanhusten asuinympäristössä päivittäistä, itsenäistä suoriutumista ja edistää samalla mielenterveyttä. Vanhainkodilla on myös suuri dementiaosasto, jonka asukkaat pyrimme ottamaan huomioon. Kehitysvammaisetkin ovat usein, kuten myös vanhainkodin asukkaat liikuntarajoitteisia ja tarvitsevat esteettömiä ratkaisuja tasavertaiseen osallistumiseensa ja kuntoutukseensa. Otimme yhteyttä kuntamme kehitysvamma- ja työtoiminnan vastaavan ohjaajaan ja kyselimme aiheen ajankohtaisuutta. Saimme hyvin innostuneen ja lämpimän vastaanoton. Kehitysvammaohjaajalla oli jo olemassa samansuuntainen ajatus monitoimitalon ympäristön hyödyntämisestä, mutta ei valitettavasti aikaa sen suunnitteluun. Tarjosimme oman panoksemme, jonka hän hyväksyi. Tällä tavalla pääsimme toteuttamaan projektiluonteista opinnäytetyötä. Sen myötä pääsimme kehittämään alueen hyvinvointia.

7 2 Vuorovaikutteinen suunnittelutoiminta on prosessi, jossa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet, ympäristön mahdollisuudet, sosiaalinen toiminta sekä kestävä kehitys. Jokainen osapuoli ilmaisee asiansa oman taustansa mukaan. Erilaiset näkökulmat ovat lähtökohtana suunnittelulle. Me otimme omassa opinnäytetyössämme eri alueiden henkilökunnan edustajat mukaan jo alkuvaiheessa tarvekartoituksen muodossa. Kutsuimme mahdollisten käyttäjäryhmien työntekijät koolle kirjeellä yhteiseen tapaamiseen, jossa he täyttivät laatimamme tarvekartoituslomakkeen. Esiinnousseiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta keräsimme aineiston, jota voisimme soveltaa toteutuksessamme. Kehitysvammaisten oma ääni ja ajatukset tulivat kuulluksi piirustusten kautta, jotka ovat työmme liitteessä 7. Tarvekartoituksen jälkeen ryhdyimme hahmottelemaan toiminnallista opinnäytetyötä toiveiden pohjalta. Kunnan eläkeyhdistys ilmaisi oman mielenkiintonsa alueen suunnittelusta lähettämällä kyselyn kunnan hallitukselle alueen ympäristösuunnittelusta. Saimme kutsun sekä Ruukin eläkeyhdistyksen kokoukseen että Siikajoen kunnan perusturvalautakunnan kokoukseen esittelemään opinnäytetyötämme Perusturvalautakunnassa tehtiin päätös, jolla asia on annettu kunnalle tiedoksi. Kunta saa opinnäytetyömme käyttöön jatkotoimenpiteitä varten. Lautakunta vastuutti vanhustyönjohtajan ja kehitysvamma- ja työtoiminnan vastaavan ohjaajan tekemään selvityksen teknisen toimen kanssa siitä, kuinka polun toteuttamisessa tulisi edetä. He selvittelevät myös rahoitusmahdollisuuksia. Vastuuhenkilöt raportoivat näistä lautakunnalle syksyllä Pääsimme esittelemään työtämme myös paikalliselle lehdistölle. Lehtileikkeet ovat liitteissä 4-6. Työn lähtökohtana oli asiakaslähtöisyys eli asukkaiden tarpeet, joka kuuluu myös Kaarnakodin toimintaperiaatteisiin. Välitavoitteina olivat kunnan asiantuntijoiden hyödyntäminen, dokumentointi sekä saatujen tulosten työstäminen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä mahdollisimman kattava teoriapohja esteettömälle luontopolulle.

8 3 Työ olisi alku tarkemmalle suunnittelulle, joka tulisi sisältämään muun muassa sekä tekniset että arkkitehtuuriset ratkaisut. Projektimme on myös pohjana keskustelun avaukselle esteettömyydestä ja tasa-arvosta omassa kunnassamme. Ulkoileminen koko Mäkelänkankaalla on hyvin mäkisten pyöräteiden vuoksi hankalaa. Ulkona pääoven edessä olevat penkit ovat ainoat levähdyspaikat talojen asukkaille. Omalla työllämme pyrimme tukemaan linjaa, jolla kunta pystyisi tarjoamaan asukkaillensa mahdollisuuden tasavertaiseen ulkoiluun ko. alueella. Samalla se mahdollistaisi palvelutalon ja vanhainkodin asukkaille esteettömän, kuntouttavan, aisteja aktivoivan, elämyksellisen, esteettisen sekä luontoa mukailevan ympäristön lähellä kotia. Polun yhteyteen suunnittelimme erilaisia toimintapisteitä, joita asukkailla on mahdollisuus käyttää kykyjensä ja voimiensa mukaan. Pisteillä on myös perusteltavat kuntouttavat vaikutuksensa. Esteetön luontopolku tarjoaa paikan luontoretkeilyyn samalla alueella toimiville muillekin yhteisöille, kuten seurakunnan lapsikerhoille, Kimppa ry:lle sekä Ruukin alakoulun EHAluokkalaisille. Asiantuntija-apua käytännön suunnitteluun saimme Siikajoen kunnasta, kunnan puutarhurilta, aluearkkitehdilta ja kiinteistöpäälliköltä. Mukana olivat suunnitteluvaiheessa myös vahvalla ammattitaidolla kuntamme fysioterapeutti, kehitysvammaohjaajat sekä vanhustyönjohtaja. Työn arviointiin sovelsimme IVA-arviota, joka on ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Arviointi on ennakoivaa ja suunnitteilla olevan tarkastelua. Se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Opinnäytetyömme sisältää valokuvia ja piirroksia, joihin on kysytty tekijänoikeuksiin liittyen käyttölupa kuvien ottajilta sekä Irma Verheeltä että Invalidiliitto ry:ltä. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia suunnittelussa mukana olleita kärsivällisyydestä, ajasta ja kiinnostuksestanne aihettamme kohtaan.

9 4 2 ESTEETTÖMÄN LUONTOPOLKU -PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET Projektimaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä suunnitelma esteettömästä ja elämyksellisestä luontopolusta, joka olisi osana laajempaa ja tarkempaa suunnitelmaa. Esteetön luontopolku palvelisi ensisijaisesti kuntamme vanhainkodin ja kehitysvammakodin asukkaita ja tarjoaisi samalla työvälineitä henkilökunnalle. Tavoitteena oli madaltaa asukkaiden ulkoilun ja liikkumisen kynnystä tuomalla mukavia virikkeitä lähelle kotia, mutta keskelle luontoa. Suunnitelmassamme voisimme hyödyntää maaston ominaisuuksia esim. korkeuserot. Toiveemme oli myös, että suunnittelu avaisi keskustelun kunnassamme ympäristön esteettömyydestä ja esteettömyysajattelusta ylipäänsäkin kaavoituksessa ja rakentamisessa. Opinnäytetyöllämme halusimme tarjota tulevaisuudessa talojen asukkaille esteettömän, kuntouttavan, aisteja aktivoivan, esteettisen sekä luontoa mukailevan asuinympäristön. Projektityön tuloksena ulkoiluympäristö suunniteltiin käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Polulla pitää olla mahdollisuus liikkumiseen ja istumiseen, yksin- ja yhdessäoloon, vieraiden kanssa seurusteluun, pallopeleihin, seikkailuun, luonnon tutkimiseen, kukkien hoitoon, eri aistien aktivoimiseen, keinumiseen, mäenlaskuun sekä eväsretkeilyyn. Tätä kaikkea pyrimme tarjoamaan tasapuolisesti kaikille, myös pyörätuolilla liikkujille. Pääasiallisesti huomioimme kehitysvammakodin ja vanhainkotisairaalan asukkaat. Eri käyttäjäryhmien välillä on eroja siinä, kuinka he havaitsevat ympäristöään. Kun nämä erot otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ihmisiä voidaan rohkaista ympäristön rakenteiden avulla itsenäisiin kokemuksiin. Projektin tulosten arviointiin sovelletaan IVA-arviointia, joka on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Projektin lopussa arvioimme suunnitelman vaikuttavuutta IVA:n mukaisin menetelmin.

10 5 3 KESKEISET KÄSITTEET Tämän luvun tarkoituksena on avata opinnäytetyömme keskeiset käsitteet, näin pyrimme selventämään termit laajemmassa kontekstissa, jotta se helpottaisi lukijaa ymmärtämään termien käytännöllisemmän merkityksen. Keskeisimmiksi käsitteiksi olemme nostaneet esteettömyyden ja ympäristön, ikääntyvän ihmisen, liikkumis- ja toimintarajoitteisen ihmisen, vammaisuuden, tasa-arvon, sosiaalisen integraation, kuntoutuksen sekä itsenäisen suoriutumisen. Esteettömyys ja ympäristö Esteettömyys on hyvin laaja asiakokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin, opiskeluun, asumiseen ja liikkumiseen. Näiden lisäksi se käsittää palvelujen saatavuuden, välineiden käytettävyyden, tiedon ymmärrettävyyden sekä mahdollisuuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Esteettömyys on ympäristön laadun parantamista tasa-arvonäkökulmasta. (Invalidiliitto Ry 2006.) Ihmisen esteettömän toiminnan edellytykset koostuvat fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja taloudellisista tekijöistä. Toimintakykyyn vaikuttavat sekä henkilökohtaiset ominaisuudet että kaikki elinympäristön toimintakykyä edistävät tai estävät tekijät. Noin 10 % suomalaisista on liikkumis- ja toimintaesteisiä. Heitä ovat näkö-, kuulo-, kehitys- ja liikuntavammaiset sekä sairauksien vuoksi liikkumis- ja tilapäisesti toimintaesteiset kansalaiset, joita on noin 5 % väestöstä. (Invalidiliitto Ry 2006.)

11 6 Erilaisesta vammaisuudesta aiheutuvia haittoja voidaan usein poistaa hyvällä rakennus- ja kaavoitussuunnitelmalla. Kun esimerkiksi viheralue on suunniteltu ja rakennettu toimintaesteisten tarpeet huomioon ottaen, on siellä kaikkien ihmisten helpompi liikkua ja toimia tasavertaisesti siellä. (Rappe & Linden & Koivunen 2003, 37.) Ikääntyvä ihminen Biologisella ja fysiologisella tasolla elimistössä tapahtuu ikääntymisen mukana muutoksia, jotka vähentävät elimistön suoritus-, vastustus- ja sopeutumiskykyä. Toimintakyky ja toimintavajavuus ovat keskeisiä ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia, joilla on merkitystä mm. itsenäiseen selviytymiseen ja elämänlaatuun. Liikkumisvaikeudet kaventavat esimerkiksi sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia. (Heikkinen & Rantanen 2003, 331.) Suomessa, kuten muissakin teollistuneissa länsimaissa, väestön ikärakenne on vanhentunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Ikääntyneen väestöosuuden lisääntymisen vuoksi toimintakyvyn ja terveyden kehitys on entistäkin tärkeämpää palvelujen tarpeen, väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. (Heikkinen ym. 2003, 48.) Liikkumis- ja toimintaesteinen ihminen Vamma tai vaurio aiheuttaa ihmisessä toimintavajavuutta, mikä merkitsee ihmiselle rajoitusta normaaleiksi katsottavissa toiminnoissa kuten liikkumisessa, suunnistautumisessa tai kommunikoinnissa. Toimintavajavuus voi rajoittaa tai estää ihmistä suoriutumasta toiminnoistaan iälleen, sukupuolelleen, sosiaaliselle asemalleen tai kulttuuritaustalleen normaalilla tavalla. Toimintavajavuus voi olla esimerkiksi liikuntavammainen, kuulovammainen, näkövammainen tai kehitysvammainen ihminen. Näin vamma ja siitä aiheutuva toimintavajavuus tulevat yksilölle ongelmiksi vasta suhteessa siihen ympäristöön ja yhteisöön, jossa hän elää. (Kehitysvammaisuus ja apuvälineet 1991, 6.)

12 7 Esimerkiksi näkövammaisen turvallinen liikkuminen edellyttää putoamisvaaran estämistä sekä kulkuväylältä ja toimintaympäristöltä esteettömyyttä törmäysvaaran välttämiseksi sekä korkeussuunnassa, tilojen hahmotettavuutta sekä opasteiden havaittavuutta ja luettavuutta. Kuulovammainen tarvitsee akustisesti meluttoman ja kaiuttoman ympäristön. Heikkonäköisen samoin kuin kuulovammaisen kannalta on tärkeää, että valaistus on oikein suunniteltu, riittävä ja häikäisemätön. (Esteetön rakennus ja ympäristö 2007, 8.) Tasa-arvo Suomen perustuslain perusoikeuksissa luvussa 2 ja pykälässä 6 sanotaan, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 1999.) Sosiaalinen integraatio Ihmisen kehitys perustuu perimän ohella ympäristöolojen vaikutukseen, erityisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tämä koskee usein myös vammaisia ja vammaisuutta, jotka ovat usein nykyään määritelty yksilön ja yhteiskunnan väliseksi tilanteeksi. Yhteiskunnallisten määritelmien mukaan vammaisuus riippuu siitä miten vammainen kykenee elämään yhteiskunnassa. Jos vamma ei haittaa tavanomaisessa elämässä suoriutumista, se lakkaa olemasta vamma. (Viitapohja 2004.)

13 8 Kuntoutus Kuntoutus on kasvu- ja oppimisprosessi, jossa asiakasta autetaan itse saavuttamaan ja ylläpitämään mahdollisimman hyvä toiminnan taso, joita ovat fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen, älyllinen, ja aistimuksellisentoiminnantaso. Sen tärkeimpinä tavoitteina ovat itsenäinen elämä, parempi toimintakyky, sosiaalinen integraatio, elämänhallinta tai elämänlaadun kohentaminen. Kuntoutus on asiakaslähtöistä työtä, jossa tavoitteet ja toimenpiteet lähtevät yksilön omista lähtökohdista. (Kallanranta & Rissanen & Vilkkumaa 2003, ) Itsenäinen suoriutuminen Itsenäinen suoriutuminen eli toimintakyky on ihmisen kyky selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että kotona. Ihmisen terveys ja toimintakyky koostuvat fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta alueesta. Se mahdollistaa ihmisen osallisuuden ympärillä olevaan yhteisöön. Itsenäistä suoriutumista tukevat erilaiset apuvälineet, palvelut ja esteettömät ympäristöt. (Räike 2007.)

14 9 4 ESTEETÖN ASUINYMPÄRISTÖ Esteettömyyden taustalla on useita ongelmia, joita terve ja toimiva kansalainen ei välttämättä huomioi ympäristössä liikkuessaan. Niitä voivat olla esimerkiksi tasoero-ongelmat, tilantarveongelmat, etäisyysongelmat, hahmotusongelmat ja turvallisuusongelmat. Nämä on huomioitu työn eri vaiheissa. 4.1 Teoreettinen viitekehys Opinnäytetyömme lähtökohtia tarkastelimme tavoiteympyrän kautta (kuvio 1). Ympyrä lähtee liikkeelle tasa-arvosta. Suomen perustuslaki velvoittaa yhteiskuntaamme kohtelemaan kaikkia kansalaisia tasavertaisina. Perustuslaki määrää tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, kieltää syrjimisen ja ihmisen eriarvoiseen asemaan asettamisen. Esteettömyys on osa ihmisen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Vanheneminen tai vammaisuus ei oikeuta arvottamaan ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Tämän tosiasian kanssa painii myös hyvinvointiyhteiskuntamme, jonka yli 65-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa voimakkaimmin. Kun esimerkiksi tarkastellaan palvelutalon asukkaan arkipäivää, on heille esteettömyys läsnä joka hetkessä. Esteettömyydestä olemme etsineet paljon tietoa, koska luontopolkusuunnitelma perustuu asukkaiden tarpeisiin. Esteetön luontopolku antaisi mahdollisuuden yhdenvertaiseen osallisuuteen. Asiakaslähtöisyys on Kaarna-kodin toimintasuunnitelman lähtökohta eli jokaisella on omanlaisensa itsenäisen suoriutumisen tavoite. Asukkaan kuntouttaminen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin on tärkeätä. Vammaiselle ja vanhukselle lähiympäristön merkitys kasvaa, koska lähelle on helppo mennä. Toimiminen, kuntouttaminen ja kuntoutuminen luovat sekä hyvinvointia että osallisuutta kaikille tasaarvoisesti.

15 10 TASA-ARVO ESTEETTÖMYYS OSALLISUUS ITSENÄINEN SUORIUTU- MINEN KUNTOUTUS Kuvio 1. Tavoiteympyrä 4.2 Esteetön palvelukodin ympäristö Suomessa on rakennettu paljon eritasoisia palvelutaloja sekä vanhuksille että kehitysvammaisille. Useimmiten talon pihasuunnitelmat ovat lähempänä maisemointia kuin esteetöntä ajattelua. Samalla, kun palvelutalon piha toimii asukkaiden kotipihana, henkilökunnan työympäristönä sekä vierailijoiden oleskelupaikkana tavatessaan asukkaita, liikkuu pihalla myös paljon huolto- ja saattoliikennettä.

16 11 Tästä syystä pihojen käyttö poikkeaa täysin tavallisesta asuinpihasta. Palvelutalojen asukkaat käyttävät pihaa toimintakykynsä mukaan päivittäin. Tämä asettaakin erilaisia haasteita asukkaiden turvallisuudelle, kuten myös pihan kunnossapidolle. Vanhusten tai kehitysvammaisten heikentynyt havainnointikyky ja hidastunut reaktionopeus aiheuttavat arkuutta, minkä takia he välttävät kovin vilkkaita alueita ja oleskelevat mielellään rakennusten välittömässä läheisyydessä. Toisaalta he myös mielellään seuraisivat ympäristön tapahtumia. Normaaleilla asuinpihoilla toimintakyvyltään heikentyneen vanhuksen liikkuminen voi erilaisten kynnysten, esteiden, käytävien kaltevuussuhteiden ja pintamateriaalien takia olla lähes mahdotonta. Usein pihoista puuttuvat asukkaille sopivat oleskelu- ja levähdyspaikat, joita piha-alueella tulisi olla turvallisen liikkumisen takaamiseksi. Dementoituneen vanhuksen ulkoilu edellyttää lisäksi turvallista ja aidattua aluetta. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 17.) Esteettömyys ei ole pelkästään ympäristö ilman portaita tai tasoeroja, joka antaa mahdollisuuden kulkea pyörätuolilla. Esteettömään suunnitteluun kuuluu valaistus, värit, kontrastit, materiaalivalinnat sekä käytön helppous yms. Esteettömyyden edistämiseen ei aina tarvita paljon rahaa, usein hyvään esteettömään ratkaisuun riittää tarpeeksi kattava tietämys käyttäjien tarpeista ja eri vaihtoehtojen huomioiminen hyvissä ajoin. Tärkeintä on asioiden kokonaisvaltainen ajattelu asukkaan kannalta. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 17.) Ihminen on luotu liikkumaan. Ihmiskeho tarvitsee liikuntaa pysyäkseen toimintakuntoisena fyysisesti että psyykkisesti. Valitettavan usein vielä tänä päivänä näkee, ettei uusiakaan rakennuksia suunniteltaessa kiinnitetä riittävästi huomiota ulkoympäristön esteettömyyteen. Kyseessä ei voi olla tiedon puute, vaan arvokkaan tiedon siirtäminen teoriasta käytäntöön. Projektimme tavoite on herätellä jotain uutta ja avarakatseisempaa ajattelua. Esteettömällä lähiympäristöllä tarjoamme mahdollisuuden liikkumiseen luonnossa elämänkaaren eri vaiheissa.

17 12 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA HANKKEET ESTEETTÖMYYDESTÄ Valtakunnallisesti vuosina toteutettiin Elsa-ohjelma; Kohti esteetöntä liikkumista. Ohjelma oli liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Se vaikutti mukana olleitten kuntien ja kaupunkien sekä strategia- ja ohjelmatasolle että tuotti uusia ohjeita, suunnittelukäytäntöjä, palveluja ja tuotteita käytännön suunnitteluun ja rakennustyöhön ja asiakaspalveluun. Mukana valtakunnallisessa ohjelmassa oli 38 kuntaa. Oulun läänistä mukana olivat Haukipudas, Hyrynsalmi, Raahe, Ristijärvi ja Oulu. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2007.) Oulun eteläisen alueella Ylivieskan Centrian tutkimus ja kehitysyksikössä toimii ISTO-hanke ajalla ISTO on itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukevat toimintaympäristöt -hanke. Sen päätavoitteena on kehittää ikääntyvien matkailijoiden palvelumalli sekä tuottaa hyvän arjen ylläpitämiseen liittyviä lähipalvelu- ja osallisuuskäytänteitä. Hanke kehittää ja analysoi matkailuyritysten esteettömiä palvelukokonaisuuksia ikääntyville matkailijoille. Ikääntyvistä koottu pilottiryhmä testaa piloteiksi valitut kehittämiskohteet. (Centria 2007.) Opinnäytetöitä aiheesta on tehty Ylivieskan ammattikorkeakoulussa sosiaalialan yksikössä vuonna Esteetöntä elämää? Estekartoitus Ylivieskassa. Työssä on kartoitettu Ylivieskan kaupungin julkisten paikkojen rakentamista esteettömyyden näkökulmasta. (Autio & Autio 2006.)

18 13 6 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET Yhteiskunta, jossa ikääntyneillä ja vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus toimia yhdenvertaisesti muiden rinnalla, on hyvinvointiyhteiskunta. Se antaa mahdollisuuden osallisuuteen kaikille ikään, sukupuoleen tai toimintakykyyn katsomatta. Asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut ovat osa hyvinvointivaltion perustaa. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö 2003, 10.) Esteettömyys on yhteiskunnallinen haaste suunnittelijoille ja rakennuttajille. Suomen lainsäädännössä on kohtia, jotka ovat perusteena ihmisen tasaarvoiseen huomioimiseen ja esteettömyysajatteluun. Tärkeimmät näistä ovat perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja vammaispalvelulaki. Suomen perustuslaki määrittää, kuinka ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Heitä ei voi millään perusteella asettaa eriarvoiseen asemaan, esimerkiksi sukupuoleen, ikään, terveydentilaan tai vammaan liittyvän syyn perusteella. Vuoden 2004 alusta voimaan astunut yhdenvertaisuuslaki puolestaan edistää ja turvaa yhdenvertaisuuden toteutumisen ja estää syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Vammaispalvelulain tarkoituksena taas on edistää vammaisen ihmisen elämisen ja toiminnan yhdenvertaisia edellytyksiä, sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden mukanaan tuomia esteitä ja haittoja. Esteettömyyteen varsinaisesti liittyviä määräyksiä ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Liikkumisesteetön rakentaminen ja G1, jotka ohjaavat asuttavien talojen asuntosuunnittelua. Eniten rakentamista esteettömyyden näkökulmasta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki ja siihen liittyvä asetus. Siinä on myös useita kohtia, jotka suoraan säätelevät rakennettavan ympäristön esteettömyyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 12 tarkoituksena on ohjata rakentamisen tavoitteita. (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku 2003, 68.)

19 14 Saman lain pykälässä 5 kerrotaan kuinka alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Esteettömyyden ylläpitäminen on myös erittäin tärkeä osa yhdenvertaisuutta. Rakennuslaki antaa omat ohjeistuksensa esteettömyyden ylläpitämiseen pykälässä 167 momentissa 2, ympäristönhoito. Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku 2003, 68.)

20 15 7 LUONNON MERKITYS IHMISELLE 7.1 Luonto mielipaikkana ja elvyttäjänä Luonto on monelle paikka, joka rauhoittaa. Luontoon mennään, kun halutaan olla yksin, selvittää ajatuksia tai palautua arjen kiireistä. Ympäristöpsykologiset tutkimukset mieli- ja luontopaikoista valottavat ympäristön käyttöä psyykkisen itsesäätelyn yhtenä keinona. Syinä saattoivat olla myös itsetuntoa tai minuutta uhkaavat tilanteet ja niiden aiheuttama suru, pettymys tai masennus. Tällaisten tilanteiden jälkeen mielipaikkaan meneminen tuotti turvallisen ja miellyttävän tunteen. Mielipaikassaan uskalsi olla oma itsensä, saattoi selvitellä ajatuksiaan ja tunteitaan, keskittyä asioihin, vapauttaa mielikuvitustaan ja muistella menneisyyttään. Näin saavutettiin mielihyvänsävyinen ja turvallinen olotila ja voitiin käydä läpi minä -kokemuksen eheyttä uhanneita tilanteita. Luontoa ja maisemaa arvostetaan mielipaikkana, sillä se tukee ihmisiä uusimaan voimansa ja ylläpitämään henkistä tasapainoa. (Aura & Horelli 1997.) Ulkoilu on edelleen merkittävin vapaa-ajan viettomuoto Suomessa. Luonnossa liikkumisesta saadut kokemukset ja elämykset ovat korvaamattomia. Luonto ja erityisesti metsä on suomalaisten tärkein virkistysympäristö. Etenkin taajamissa tarvitaan varsinaisia virkistykseen varattuja ja osoitettuja alueita, jotka vastaavat eri ikäryhmien tarpeita ja kysyntää. (Pouta & Heikkilä 1998, 8.)

21 Ikäihmisen ulkoilu viherympäristössä Ulkoilulla ja liikunnalla on keskeinen merkitys sekä vanhusten toimintakyvynettä sosiaalisten kontaktien ylläpidossa. Kävely on vanhusten suosituin liikuntamuoto. Laitoksessa päätäntävalta oman elämän asioista siirtyy toisille, omaisille tai ulkopuolisille asiantuntijoille, kuten lääkäreille. Usein laitosasukkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta rajoitetaan turvallisuuteen vedoten. Toimintakyky vaikuttaa siihen, kuinka laaja vanhuksen käyttämä toimintaympäristö on. Toimintakyvyn heiketessä toimintaympäristö pienenee ollen lopulta vain näkymä ikkunasta tai tietoisuus pihan olemassaolosta. Viherympäristö tarjoaa runsaasti esteettis-emotionaalisia kokemuksia. Kasvit ovat kauniita, niin miehet kuin naisetkin pitävät niiden katselusta. Puut ovat vanhuksille usein tärkeitä ja he liittävät niihin hyvinkin syviä tunteita, ne ilmentävät pysyvyyttä ja elämän ikuista kiertokulkua. (Rappe & Linden & Koivunen 2003, 119.) Vanhusten toiminta viherympäristössä on pääosin passiivista oleilua, tarkkailua ja kävelyä. Rajoittuneen liikuntakyvyn vuoksi vanhukset oleskelevat mielellään rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Viherympäristössä pitäisi olla paikkoja turvalliseksi koettuun liikkumiseen ja toisten tarkkailuun. Myös rauhalliset hiljentymispaikat ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Piha-alueen huolellisella suunnittelulla voidaan edistää vanhusten turvallista, esteetöntä ja mielekästä liikkumista ja luoda viihtyisät puitteet yhteiseen oleiluun. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 29.) Pihaympäristö voi vahvistaa vanhuksen minäkuvaa tukemalla identiteetin ajallista jatkuvuutta tuttujen toimintojen, ympäristön tuomien muistojen tai vuodenaikojen vaihtelun seuraamisen kautta. Piha voi tarjota mieltä kohottavia elämyksiä ja elämäntoivoa. Elämäntoivo voi liittyä vaikka talven jälkeen puhkeavaan sipulikasvien loisteeseen. Omien kasvien kasvattaminen laitoksissa on todettu vaikuttavan hyvinvointiin myönteisemmin kuin yhteisten kasvien kasvattaminen. (Rappe ym. 2003, 119.)

22 Viherympäristö ja dementiaa sairastava ihminen Dementiaa sairastavan on vaikea ymmärtää ympäristön viestejä, löytää paikkoja, ja tietää missä on. Hän tuntee itsensä turvattomaksi ja hätääntyy helposti. Ympäristön aistittavia piirteitä voidaan käyttää apuna, jotta dementoitunut vanhus saisi yhteyden ympäristöönsä ja osaisi tulkita sitä. Kasveissa, etenkin lehtipuissa näkyvä vaihtelu auttaa tunnistamaan vuodenaikoja. Tuoksut herättävät mielikuvia dementoituneissakin aivoissa, maut saattavat herättää sammuneen ruokahalun. Muistelu parantaa dementoituneiden vanhusten hyvinvointia ja vähentää masentuneisuutta. Muistojen avulla voi kadotettu minuus tulla hetkeksi esiin. (Rappe ym. 2003, 124.) Dementoivissa sairauksissa fyysinen toimintakyky laskee psyykkistä hitaammin. Toimintakyvyn ylläpitoon onkin löydettävä vaatimustasoltaan muunneltavia tehtäviä, jotka eivät ole lapsekkaita, mutta eivät liian vaikeitakaan. Yleensä dementiaa sairastavat vanhukset pitävät puutarhatöistä. Työt ovat yksinkertaisia, joita tehdessä saa olla ulkona. Dementiaa sairastavat muistavat yliopitut asiat hyvinkin pitkään. Lehtien haravointi on monelle tuttu työ, jonka avulla voi purkka ahdistustaan. (Rappe ym. 2003, 125.) Rajattu ympäristö, jossa on selkeät reitit estää eksymistä. Ympyrän tai kahdeksikon muotoiset kulkuväylät johtavat aina takaisin samaan paikkaan, joka vanhukselle voi olla kuitenkin joka kerta turvallisesti uusi. Valinnanvapaus yleensä lisää hyvinvointia, mutta dementiavanhusten kanssa on muistettava, että liian monet vaihtoehdot lisäävät ahdistusta. Dementiaa sairastavien psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea kasvien ja niihin liittyvien toimien avulla. Kasvit virkistävät eri aisteja, synnyttävät myönteisiä tunteita ja luovat palkitsevia toimintamahdollisuuksia. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 119.)

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Luiskat Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Luiskista määrätään F1:ssä seuraavaa: Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8 % (1:12,5) ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään 6 m, jonka jälkeen kulkuväylällä

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 Respecta Respecta Oy tuottaa apuvälineisiin perustuvia tutkittuja ja yksilöllisiä palveluja, joiden tavoitteena on ihmisen itsenäisen

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Esteettömyys ihmisoikeutena

Esteettömyys ihmisoikeutena Kansainvälisen vammaisten päivän juhlatilaisuus Tampere 26.11.2015 Esteettömyys ihmisoikeutena ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot