Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle."

Transkriptio

1 Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle. Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieska Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma. Aika Helmikuu 2008 Tekijä/tekijät Hilkka Niskala & Päivi Nurkkala Työn nimi ANNA METSÄN HOUKUTTAA, ANNA POLUN VIEDÄ. Suunnitelma esteettömästä luontopolusta Ruukin Mäkelänkankaalle. Työn ohjaaja Kaija Heikkinen Työelämäohjaaja Laura Kokkonen-Paananen Sivumäärä 53+6 Opinnäytetyö oli projektinomainen. Sen aikana tehtiin kirjallinen suunnitelma esteettömästä ja elämyksellisestä luontopolusta Ruukin kylän Mäkelänkankaalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli olla pohjana laajemmalle suunnittelulle ja keskustelun avaukselle kunnassamme esteettömyydestä. Esteetön luontopolku mahdollistaisi vanhainkodin ja kehitysvammaisten palvelukodin asukkaiden esteettömän osallisuuden lähiympäristössä. Suunnittelun lähtökohtia olivat asukkaiden tarpeet, esteetön ympäristö ja maaston mahdollisuuksien hyödyntäminen. Pohjana näiden lisäksi olivat myös ihmisen itsenäinen suoriutuminen, osallisuus, kuntoutus ja tasa-arvo. Suunnitelma laadittiin tarvekartoituksen pohjalta. Tarvekartoituksessa kerättiin sekä kehitysvammaisten että palvelutalojen työntekijöiden ideoita ja ajatuksia polulle sijoittuvien pisteiden sisällöstä. Suunnitelmaan sovellettiin esteettömyydessä huomioitavia asioita, esimerkiksi turvallisuus. Polku ja toimintapisteet hahmoteltiin kartalle. Opinnäytetyöstä tehtiin lopuksi arviointi IVA-arviointia mukaellen ja pohdinta. IVA-arviointi on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Asiasanat Esteettömyys, tarvekartoitus, tasa-arvo.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit, Department of Social Services. Degree programme Degree Programme in Social Services Name of thesis Date February 2008 Author Hilkka Niskala and Päivi Nurkkala LET THE FOREST TEMPT, LET THE PATH LEAD. A plan for an accessible nature trail in Mäkelänkangas in Ruukki. Instructor Kaija Heikkinen Supervisor Pages 53+6 Laura Kokkonen-Paananen This scholarly thesis was a projectional one. The result of the thesis was a written plan of an accessible and memorable nature trail in Mäkelänkangas in the Ruukki village. The main goal of this scholarly thesis was to act as a starting point for further planning. The purpose was also to initiate discussion about the accessibility in our community. The accessible nature trail would give the inmates of old-age home as well as the inmates of the residential home for the disabled a chance to have an access to immediate surroundings. The starting points of the plan were the needs of the inmates, accessible immediate surroundings and using the possibilities of the environment. In addition the points of view of managing independently, involment, rehabilitation and equality were taken into account. The plan was based on a survey that mapped needs. With the help of the survey, the ideas and thoughts of the employees of the old-age home and the residential home of the disabled persons were collected. They told their ideas about the activity points that the nature trail could include. Different accessibility related issues were applied in planning the nature trail, for example the safety. The trail and the activity points were outlined on the map. The thesis includes also some self-evaluation and discussion on the scholarly thesis. The evaluation was applied according to the IVA-evaluation. Key words Accessible environment, survey of needs, equality.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO ESTEETTÖMÄN LUONTOPOLKU -PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET KESKEISET KÄSITTEET ESTEETÖN ASUINYMPÄRISTÖ Teoreettinen viitekehys Esteetön palvelukodin ympäristö AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA HANKKEET ESTEETTÖMYYDESTÄ12 6 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET LUONNON MERKITYS IHMISELLE Luonto mielipaikkana ja elvyttäjänä Ikäihmisen ulkoilu viherympäristössä Viherympäristö ja dementiaa sairastava ihminen Kehitysvammainen ja ympäristö ESTEETTÖMYYSSUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Turvallisuus Huolto ja ylläpito Kulkuväylät Levähdyspaikat Portaat ja luiskat Kaiteet ja käsijohteet Valaistus Kasvillisuus...28

5 9 POLKUSUUNNITELMA Tarvekartoitus Polun sijoittaminen ympäristöön Kuntoutustavoitetta tukevat ratkaisut Polulle suunnitellut toimintapisteet ARVIOINTI LOPPUPÄÄTELMÄ...48 LÄHTEET...51 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Kotikuntaamme Siikajoelle, Ruukin kylän Mäkelänkankaalle valmistui vuoden 2007 lopussa kehitysvammaisten monitoimitalo Kaarna-Koti. Se on 23- paikkainen yksikkö, joka tarjoaa ohjattua ja tuettua asumista oman kunnan kehitysvammaisille. Siellä voidaan myös toteuttaa kuntoutusta, yksilökohtaisia terapioita, päivätoimintaa, kerhoja sekä muita vapaa-ajan toimintoja erityisryhmille. Kaarna-Koti on ympärivuorokautisesti valvottu yksikkö. Ulkopuolinen urakoitsija rakensi talon sisäpihoineen, mutta muu ympäristö jäi rakentamatta. Tontti oli suuri, luonnontilassa oleva mäntykankainen rinne, jolla toimi jo kunnan vanhainkoti-sairaala; Mäkelänrinne. Samalla kankaalle jäi vielä jäljelle tilaa, joten katsoimme sen olevan oiva mahdollisuus hyödyntää sitä asukkaiden hyväksi. Idea aiheeseemme heräsi opiskeluumme kuuluvan vanhustyöntehtävän kautta, jossa selvitimme, kuinka esteettömyys helpottaa vanhusten asuinympäristössä päivittäistä, itsenäistä suoriutumista ja edistää samalla mielenterveyttä. Vanhainkodilla on myös suuri dementiaosasto, jonka asukkaat pyrimme ottamaan huomioon. Kehitysvammaisetkin ovat usein, kuten myös vanhainkodin asukkaat liikuntarajoitteisia ja tarvitsevat esteettömiä ratkaisuja tasavertaiseen osallistumiseensa ja kuntoutukseensa. Otimme yhteyttä kuntamme kehitysvamma- ja työtoiminnan vastaavan ohjaajaan ja kyselimme aiheen ajankohtaisuutta. Saimme hyvin innostuneen ja lämpimän vastaanoton. Kehitysvammaohjaajalla oli jo olemassa samansuuntainen ajatus monitoimitalon ympäristön hyödyntämisestä, mutta ei valitettavasti aikaa sen suunnitteluun. Tarjosimme oman panoksemme, jonka hän hyväksyi. Tällä tavalla pääsimme toteuttamaan projektiluonteista opinnäytetyötä. Sen myötä pääsimme kehittämään alueen hyvinvointia.

7 2 Vuorovaikutteinen suunnittelutoiminta on prosessi, jossa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet, ympäristön mahdollisuudet, sosiaalinen toiminta sekä kestävä kehitys. Jokainen osapuoli ilmaisee asiansa oman taustansa mukaan. Erilaiset näkökulmat ovat lähtökohtana suunnittelulle. Me otimme omassa opinnäytetyössämme eri alueiden henkilökunnan edustajat mukaan jo alkuvaiheessa tarvekartoituksen muodossa. Kutsuimme mahdollisten käyttäjäryhmien työntekijät koolle kirjeellä yhteiseen tapaamiseen, jossa he täyttivät laatimamme tarvekartoituslomakkeen. Esiinnousseiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta keräsimme aineiston, jota voisimme soveltaa toteutuksessamme. Kehitysvammaisten oma ääni ja ajatukset tulivat kuulluksi piirustusten kautta, jotka ovat työmme liitteessä 7. Tarvekartoituksen jälkeen ryhdyimme hahmottelemaan toiminnallista opinnäytetyötä toiveiden pohjalta. Kunnan eläkeyhdistys ilmaisi oman mielenkiintonsa alueen suunnittelusta lähettämällä kyselyn kunnan hallitukselle alueen ympäristösuunnittelusta. Saimme kutsun sekä Ruukin eläkeyhdistyksen kokoukseen että Siikajoen kunnan perusturvalautakunnan kokoukseen esittelemään opinnäytetyötämme Perusturvalautakunnassa tehtiin päätös, jolla asia on annettu kunnalle tiedoksi. Kunta saa opinnäytetyömme käyttöön jatkotoimenpiteitä varten. Lautakunta vastuutti vanhustyönjohtajan ja kehitysvamma- ja työtoiminnan vastaavan ohjaajan tekemään selvityksen teknisen toimen kanssa siitä, kuinka polun toteuttamisessa tulisi edetä. He selvittelevät myös rahoitusmahdollisuuksia. Vastuuhenkilöt raportoivat näistä lautakunnalle syksyllä Pääsimme esittelemään työtämme myös paikalliselle lehdistölle. Lehtileikkeet ovat liitteissä 4-6. Työn lähtökohtana oli asiakaslähtöisyys eli asukkaiden tarpeet, joka kuuluu myös Kaarnakodin toimintaperiaatteisiin. Välitavoitteina olivat kunnan asiantuntijoiden hyödyntäminen, dokumentointi sekä saatujen tulosten työstäminen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä mahdollisimman kattava teoriapohja esteettömälle luontopolulle.

8 3 Työ olisi alku tarkemmalle suunnittelulle, joka tulisi sisältämään muun muassa sekä tekniset että arkkitehtuuriset ratkaisut. Projektimme on myös pohjana keskustelun avaukselle esteettömyydestä ja tasa-arvosta omassa kunnassamme. Ulkoileminen koko Mäkelänkankaalla on hyvin mäkisten pyöräteiden vuoksi hankalaa. Ulkona pääoven edessä olevat penkit ovat ainoat levähdyspaikat talojen asukkaille. Omalla työllämme pyrimme tukemaan linjaa, jolla kunta pystyisi tarjoamaan asukkaillensa mahdollisuuden tasavertaiseen ulkoiluun ko. alueella. Samalla se mahdollistaisi palvelutalon ja vanhainkodin asukkaille esteettömän, kuntouttavan, aisteja aktivoivan, elämyksellisen, esteettisen sekä luontoa mukailevan ympäristön lähellä kotia. Polun yhteyteen suunnittelimme erilaisia toimintapisteitä, joita asukkailla on mahdollisuus käyttää kykyjensä ja voimiensa mukaan. Pisteillä on myös perusteltavat kuntouttavat vaikutuksensa. Esteetön luontopolku tarjoaa paikan luontoretkeilyyn samalla alueella toimiville muillekin yhteisöille, kuten seurakunnan lapsikerhoille, Kimppa ry:lle sekä Ruukin alakoulun EHAluokkalaisille. Asiantuntija-apua käytännön suunnitteluun saimme Siikajoen kunnasta, kunnan puutarhurilta, aluearkkitehdilta ja kiinteistöpäälliköltä. Mukana olivat suunnitteluvaiheessa myös vahvalla ammattitaidolla kuntamme fysioterapeutti, kehitysvammaohjaajat sekä vanhustyönjohtaja. Työn arviointiin sovelsimme IVA-arviota, joka on ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Arviointi on ennakoivaa ja suunnitteilla olevan tarkastelua. Se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Opinnäytetyömme sisältää valokuvia ja piirroksia, joihin on kysytty tekijänoikeuksiin liittyen käyttölupa kuvien ottajilta sekä Irma Verheeltä että Invalidiliitto ry:ltä. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia suunnittelussa mukana olleita kärsivällisyydestä, ajasta ja kiinnostuksestanne aihettamme kohtaan.

9 4 2 ESTEETTÖMÄN LUONTOPOLKU -PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET Projektimaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä suunnitelma esteettömästä ja elämyksellisestä luontopolusta, joka olisi osana laajempaa ja tarkempaa suunnitelmaa. Esteetön luontopolku palvelisi ensisijaisesti kuntamme vanhainkodin ja kehitysvammakodin asukkaita ja tarjoaisi samalla työvälineitä henkilökunnalle. Tavoitteena oli madaltaa asukkaiden ulkoilun ja liikkumisen kynnystä tuomalla mukavia virikkeitä lähelle kotia, mutta keskelle luontoa. Suunnitelmassamme voisimme hyödyntää maaston ominaisuuksia esim. korkeuserot. Toiveemme oli myös, että suunnittelu avaisi keskustelun kunnassamme ympäristön esteettömyydestä ja esteettömyysajattelusta ylipäänsäkin kaavoituksessa ja rakentamisessa. Opinnäytetyöllämme halusimme tarjota tulevaisuudessa talojen asukkaille esteettömän, kuntouttavan, aisteja aktivoivan, esteettisen sekä luontoa mukailevan asuinympäristön. Projektityön tuloksena ulkoiluympäristö suunniteltiin käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Polulla pitää olla mahdollisuus liikkumiseen ja istumiseen, yksin- ja yhdessäoloon, vieraiden kanssa seurusteluun, pallopeleihin, seikkailuun, luonnon tutkimiseen, kukkien hoitoon, eri aistien aktivoimiseen, keinumiseen, mäenlaskuun sekä eväsretkeilyyn. Tätä kaikkea pyrimme tarjoamaan tasapuolisesti kaikille, myös pyörätuolilla liikkujille. Pääasiallisesti huomioimme kehitysvammakodin ja vanhainkotisairaalan asukkaat. Eri käyttäjäryhmien välillä on eroja siinä, kuinka he havaitsevat ympäristöään. Kun nämä erot otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ihmisiä voidaan rohkaista ympäristön rakenteiden avulla itsenäisiin kokemuksiin. Projektin tulosten arviointiin sovelletaan IVA-arviointia, joka on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Projektin lopussa arvioimme suunnitelman vaikuttavuutta IVA:n mukaisin menetelmin.

10 5 3 KESKEISET KÄSITTEET Tämän luvun tarkoituksena on avata opinnäytetyömme keskeiset käsitteet, näin pyrimme selventämään termit laajemmassa kontekstissa, jotta se helpottaisi lukijaa ymmärtämään termien käytännöllisemmän merkityksen. Keskeisimmiksi käsitteiksi olemme nostaneet esteettömyyden ja ympäristön, ikääntyvän ihmisen, liikkumis- ja toimintarajoitteisen ihmisen, vammaisuuden, tasa-arvon, sosiaalisen integraation, kuntoutuksen sekä itsenäisen suoriutumisen. Esteettömyys ja ympäristö Esteettömyys on hyvin laaja asiakokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin, opiskeluun, asumiseen ja liikkumiseen. Näiden lisäksi se käsittää palvelujen saatavuuden, välineiden käytettävyyden, tiedon ymmärrettävyyden sekä mahdollisuuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Esteettömyys on ympäristön laadun parantamista tasa-arvonäkökulmasta. (Invalidiliitto Ry 2006.) Ihmisen esteettömän toiminnan edellytykset koostuvat fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja taloudellisista tekijöistä. Toimintakykyyn vaikuttavat sekä henkilökohtaiset ominaisuudet että kaikki elinympäristön toimintakykyä edistävät tai estävät tekijät. Noin 10 % suomalaisista on liikkumis- ja toimintaesteisiä. Heitä ovat näkö-, kuulo-, kehitys- ja liikuntavammaiset sekä sairauksien vuoksi liikkumis- ja tilapäisesti toimintaesteiset kansalaiset, joita on noin 5 % väestöstä. (Invalidiliitto Ry 2006.)

11 6 Erilaisesta vammaisuudesta aiheutuvia haittoja voidaan usein poistaa hyvällä rakennus- ja kaavoitussuunnitelmalla. Kun esimerkiksi viheralue on suunniteltu ja rakennettu toimintaesteisten tarpeet huomioon ottaen, on siellä kaikkien ihmisten helpompi liikkua ja toimia tasavertaisesti siellä. (Rappe & Linden & Koivunen 2003, 37.) Ikääntyvä ihminen Biologisella ja fysiologisella tasolla elimistössä tapahtuu ikääntymisen mukana muutoksia, jotka vähentävät elimistön suoritus-, vastustus- ja sopeutumiskykyä. Toimintakyky ja toimintavajavuus ovat keskeisiä ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia, joilla on merkitystä mm. itsenäiseen selviytymiseen ja elämänlaatuun. Liikkumisvaikeudet kaventavat esimerkiksi sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia. (Heikkinen & Rantanen 2003, 331.) Suomessa, kuten muissakin teollistuneissa länsimaissa, väestön ikärakenne on vanhentunut viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Ikääntyneen väestöosuuden lisääntymisen vuoksi toimintakyvyn ja terveyden kehitys on entistäkin tärkeämpää palvelujen tarpeen, väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. (Heikkinen ym. 2003, 48.) Liikkumis- ja toimintaesteinen ihminen Vamma tai vaurio aiheuttaa ihmisessä toimintavajavuutta, mikä merkitsee ihmiselle rajoitusta normaaleiksi katsottavissa toiminnoissa kuten liikkumisessa, suunnistautumisessa tai kommunikoinnissa. Toimintavajavuus voi rajoittaa tai estää ihmistä suoriutumasta toiminnoistaan iälleen, sukupuolelleen, sosiaaliselle asemalleen tai kulttuuritaustalleen normaalilla tavalla. Toimintavajavuus voi olla esimerkiksi liikuntavammainen, kuulovammainen, näkövammainen tai kehitysvammainen ihminen. Näin vamma ja siitä aiheutuva toimintavajavuus tulevat yksilölle ongelmiksi vasta suhteessa siihen ympäristöön ja yhteisöön, jossa hän elää. (Kehitysvammaisuus ja apuvälineet 1991, 6.)

12 7 Esimerkiksi näkövammaisen turvallinen liikkuminen edellyttää putoamisvaaran estämistä sekä kulkuväylältä ja toimintaympäristöltä esteettömyyttä törmäysvaaran välttämiseksi sekä korkeussuunnassa, tilojen hahmotettavuutta sekä opasteiden havaittavuutta ja luettavuutta. Kuulovammainen tarvitsee akustisesti meluttoman ja kaiuttoman ympäristön. Heikkonäköisen samoin kuin kuulovammaisen kannalta on tärkeää, että valaistus on oikein suunniteltu, riittävä ja häikäisemätön. (Esteetön rakennus ja ympäristö 2007, 8.) Tasa-arvo Suomen perustuslain perusoikeuksissa luvussa 2 ja pykälässä 6 sanotaan, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 1999.) Sosiaalinen integraatio Ihmisen kehitys perustuu perimän ohella ympäristöolojen vaikutukseen, erityisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tämä koskee usein myös vammaisia ja vammaisuutta, jotka ovat usein nykyään määritelty yksilön ja yhteiskunnan väliseksi tilanteeksi. Yhteiskunnallisten määritelmien mukaan vammaisuus riippuu siitä miten vammainen kykenee elämään yhteiskunnassa. Jos vamma ei haittaa tavanomaisessa elämässä suoriutumista, se lakkaa olemasta vamma. (Viitapohja 2004.)

13 8 Kuntoutus Kuntoutus on kasvu- ja oppimisprosessi, jossa asiakasta autetaan itse saavuttamaan ja ylläpitämään mahdollisimman hyvä toiminnan taso, joita ovat fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen, älyllinen, ja aistimuksellisentoiminnantaso. Sen tärkeimpinä tavoitteina ovat itsenäinen elämä, parempi toimintakyky, sosiaalinen integraatio, elämänhallinta tai elämänlaadun kohentaminen. Kuntoutus on asiakaslähtöistä työtä, jossa tavoitteet ja toimenpiteet lähtevät yksilön omista lähtökohdista. (Kallanranta & Rissanen & Vilkkumaa 2003, ) Itsenäinen suoriutuminen Itsenäinen suoriutuminen eli toimintakyky on ihmisen kyky selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että kotona. Ihmisen terveys ja toimintakyky koostuvat fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta alueesta. Se mahdollistaa ihmisen osallisuuden ympärillä olevaan yhteisöön. Itsenäistä suoriutumista tukevat erilaiset apuvälineet, palvelut ja esteettömät ympäristöt. (Räike 2007.)

14 9 4 ESTEETÖN ASUINYMPÄRISTÖ Esteettömyyden taustalla on useita ongelmia, joita terve ja toimiva kansalainen ei välttämättä huomioi ympäristössä liikkuessaan. Niitä voivat olla esimerkiksi tasoero-ongelmat, tilantarveongelmat, etäisyysongelmat, hahmotusongelmat ja turvallisuusongelmat. Nämä on huomioitu työn eri vaiheissa. 4.1 Teoreettinen viitekehys Opinnäytetyömme lähtökohtia tarkastelimme tavoiteympyrän kautta (kuvio 1). Ympyrä lähtee liikkeelle tasa-arvosta. Suomen perustuslaki velvoittaa yhteiskuntaamme kohtelemaan kaikkia kansalaisia tasavertaisina. Perustuslaki määrää tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, kieltää syrjimisen ja ihmisen eriarvoiseen asemaan asettamisen. Esteettömyys on osa ihmisen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Vanheneminen tai vammaisuus ei oikeuta arvottamaan ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Tämän tosiasian kanssa painii myös hyvinvointiyhteiskuntamme, jonka yli 65-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa voimakkaimmin. Kun esimerkiksi tarkastellaan palvelutalon asukkaan arkipäivää, on heille esteettömyys läsnä joka hetkessä. Esteettömyydestä olemme etsineet paljon tietoa, koska luontopolkusuunnitelma perustuu asukkaiden tarpeisiin. Esteetön luontopolku antaisi mahdollisuuden yhdenvertaiseen osallisuuteen. Asiakaslähtöisyys on Kaarna-kodin toimintasuunnitelman lähtökohta eli jokaisella on omanlaisensa itsenäisen suoriutumisen tavoite. Asukkaan kuntouttaminen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin on tärkeätä. Vammaiselle ja vanhukselle lähiympäristön merkitys kasvaa, koska lähelle on helppo mennä. Toimiminen, kuntouttaminen ja kuntoutuminen luovat sekä hyvinvointia että osallisuutta kaikille tasaarvoisesti.

15 10 TASA-ARVO ESTEETTÖMYYS OSALLISUUS ITSENÄINEN SUORIUTU- MINEN KUNTOUTUS Kuvio 1. Tavoiteympyrä 4.2 Esteetön palvelukodin ympäristö Suomessa on rakennettu paljon eritasoisia palvelutaloja sekä vanhuksille että kehitysvammaisille. Useimmiten talon pihasuunnitelmat ovat lähempänä maisemointia kuin esteetöntä ajattelua. Samalla, kun palvelutalon piha toimii asukkaiden kotipihana, henkilökunnan työympäristönä sekä vierailijoiden oleskelupaikkana tavatessaan asukkaita, liikkuu pihalla myös paljon huolto- ja saattoliikennettä.

16 11 Tästä syystä pihojen käyttö poikkeaa täysin tavallisesta asuinpihasta. Palvelutalojen asukkaat käyttävät pihaa toimintakykynsä mukaan päivittäin. Tämä asettaakin erilaisia haasteita asukkaiden turvallisuudelle, kuten myös pihan kunnossapidolle. Vanhusten tai kehitysvammaisten heikentynyt havainnointikyky ja hidastunut reaktionopeus aiheuttavat arkuutta, minkä takia he välttävät kovin vilkkaita alueita ja oleskelevat mielellään rakennusten välittömässä läheisyydessä. Toisaalta he myös mielellään seuraisivat ympäristön tapahtumia. Normaaleilla asuinpihoilla toimintakyvyltään heikentyneen vanhuksen liikkuminen voi erilaisten kynnysten, esteiden, käytävien kaltevuussuhteiden ja pintamateriaalien takia olla lähes mahdotonta. Usein pihoista puuttuvat asukkaille sopivat oleskelu- ja levähdyspaikat, joita piha-alueella tulisi olla turvallisen liikkumisen takaamiseksi. Dementoituneen vanhuksen ulkoilu edellyttää lisäksi turvallista ja aidattua aluetta. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 17.) Esteettömyys ei ole pelkästään ympäristö ilman portaita tai tasoeroja, joka antaa mahdollisuuden kulkea pyörätuolilla. Esteettömään suunnitteluun kuuluu valaistus, värit, kontrastit, materiaalivalinnat sekä käytön helppous yms. Esteettömyyden edistämiseen ei aina tarvita paljon rahaa, usein hyvään esteettömään ratkaisuun riittää tarpeeksi kattava tietämys käyttäjien tarpeista ja eri vaihtoehtojen huomioiminen hyvissä ajoin. Tärkeintä on asioiden kokonaisvaltainen ajattelu asukkaan kannalta. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 17.) Ihminen on luotu liikkumaan. Ihmiskeho tarvitsee liikuntaa pysyäkseen toimintakuntoisena fyysisesti että psyykkisesti. Valitettavan usein vielä tänä päivänä näkee, ettei uusiakaan rakennuksia suunniteltaessa kiinnitetä riittävästi huomiota ulkoympäristön esteettömyyteen. Kyseessä ei voi olla tiedon puute, vaan arvokkaan tiedon siirtäminen teoriasta käytäntöön. Projektimme tavoite on herätellä jotain uutta ja avarakatseisempaa ajattelua. Esteettömällä lähiympäristöllä tarjoamme mahdollisuuden liikkumiseen luonnossa elämänkaaren eri vaiheissa.

17 12 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA HANKKEET ESTEETTÖMYYDESTÄ Valtakunnallisesti vuosina toteutettiin Elsa-ohjelma; Kohti esteetöntä liikkumista. Ohjelma oli liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Se vaikutti mukana olleitten kuntien ja kaupunkien sekä strategia- ja ohjelmatasolle että tuotti uusia ohjeita, suunnittelukäytäntöjä, palveluja ja tuotteita käytännön suunnitteluun ja rakennustyöhön ja asiakaspalveluun. Mukana valtakunnallisessa ohjelmassa oli 38 kuntaa. Oulun läänistä mukana olivat Haukipudas, Hyrynsalmi, Raahe, Ristijärvi ja Oulu. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2007.) Oulun eteläisen alueella Ylivieskan Centrian tutkimus ja kehitysyksikössä toimii ISTO-hanke ajalla ISTO on itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukevat toimintaympäristöt -hanke. Sen päätavoitteena on kehittää ikääntyvien matkailijoiden palvelumalli sekä tuottaa hyvän arjen ylläpitämiseen liittyviä lähipalvelu- ja osallisuuskäytänteitä. Hanke kehittää ja analysoi matkailuyritysten esteettömiä palvelukokonaisuuksia ikääntyville matkailijoille. Ikääntyvistä koottu pilottiryhmä testaa piloteiksi valitut kehittämiskohteet. (Centria 2007.) Opinnäytetöitä aiheesta on tehty Ylivieskan ammattikorkeakoulussa sosiaalialan yksikössä vuonna Esteetöntä elämää? Estekartoitus Ylivieskassa. Työssä on kartoitettu Ylivieskan kaupungin julkisten paikkojen rakentamista esteettömyyden näkökulmasta. (Autio & Autio 2006.)

18 13 6 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET Yhteiskunta, jossa ikääntyneillä ja vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus toimia yhdenvertaisesti muiden rinnalla, on hyvinvointiyhteiskunta. Se antaa mahdollisuuden osallisuuteen kaikille ikään, sukupuoleen tai toimintakykyyn katsomatta. Asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut ovat osa hyvinvointivaltion perustaa. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö 2003, 10.) Esteettömyys on yhteiskunnallinen haaste suunnittelijoille ja rakennuttajille. Suomen lainsäädännössä on kohtia, jotka ovat perusteena ihmisen tasaarvoiseen huomioimiseen ja esteettömyysajatteluun. Tärkeimmät näistä ovat perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja vammaispalvelulaki. Suomen perustuslaki määrittää, kuinka ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Heitä ei voi millään perusteella asettaa eriarvoiseen asemaan, esimerkiksi sukupuoleen, ikään, terveydentilaan tai vammaan liittyvän syyn perusteella. Vuoden 2004 alusta voimaan astunut yhdenvertaisuuslaki puolestaan edistää ja turvaa yhdenvertaisuuden toteutumisen ja estää syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Vammaispalvelulain tarkoituksena taas on edistää vammaisen ihmisen elämisen ja toiminnan yhdenvertaisia edellytyksiä, sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden mukanaan tuomia esteitä ja haittoja. Esteettömyyteen varsinaisesti liittyviä määräyksiä ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Liikkumisesteetön rakentaminen ja G1, jotka ohjaavat asuttavien talojen asuntosuunnittelua. Eniten rakentamista esteettömyyden näkökulmasta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki ja siihen liittyvä asetus. Siinä on myös useita kohtia, jotka suoraan säätelevät rakennettavan ympäristön esteettömyyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 12 tarkoituksena on ohjata rakentamisen tavoitteita. (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku 2003, 68.)

19 14 Saman lain pykälässä 5 kerrotaan kuinka alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Esteettömyyden ylläpitäminen on myös erittäin tärkeä osa yhdenvertaisuutta. Rakennuslaki antaa omat ohjeistuksensa esteettömyyden ylläpitämiseen pykälässä 167 momentissa 2, ympäristönhoito. Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku 2003, 68.)

20 15 7 LUONNON MERKITYS IHMISELLE 7.1 Luonto mielipaikkana ja elvyttäjänä Luonto on monelle paikka, joka rauhoittaa. Luontoon mennään, kun halutaan olla yksin, selvittää ajatuksia tai palautua arjen kiireistä. Ympäristöpsykologiset tutkimukset mieli- ja luontopaikoista valottavat ympäristön käyttöä psyykkisen itsesäätelyn yhtenä keinona. Syinä saattoivat olla myös itsetuntoa tai minuutta uhkaavat tilanteet ja niiden aiheuttama suru, pettymys tai masennus. Tällaisten tilanteiden jälkeen mielipaikkaan meneminen tuotti turvallisen ja miellyttävän tunteen. Mielipaikassaan uskalsi olla oma itsensä, saattoi selvitellä ajatuksiaan ja tunteitaan, keskittyä asioihin, vapauttaa mielikuvitustaan ja muistella menneisyyttään. Näin saavutettiin mielihyvänsävyinen ja turvallinen olotila ja voitiin käydä läpi minä -kokemuksen eheyttä uhanneita tilanteita. Luontoa ja maisemaa arvostetaan mielipaikkana, sillä se tukee ihmisiä uusimaan voimansa ja ylläpitämään henkistä tasapainoa. (Aura & Horelli 1997.) Ulkoilu on edelleen merkittävin vapaa-ajan viettomuoto Suomessa. Luonnossa liikkumisesta saadut kokemukset ja elämykset ovat korvaamattomia. Luonto ja erityisesti metsä on suomalaisten tärkein virkistysympäristö. Etenkin taajamissa tarvitaan varsinaisia virkistykseen varattuja ja osoitettuja alueita, jotka vastaavat eri ikäryhmien tarpeita ja kysyntää. (Pouta & Heikkilä 1998, 8.)

21 Ikäihmisen ulkoilu viherympäristössä Ulkoilulla ja liikunnalla on keskeinen merkitys sekä vanhusten toimintakyvynettä sosiaalisten kontaktien ylläpidossa. Kävely on vanhusten suosituin liikuntamuoto. Laitoksessa päätäntävalta oman elämän asioista siirtyy toisille, omaisille tai ulkopuolisille asiantuntijoille, kuten lääkäreille. Usein laitosasukkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta rajoitetaan turvallisuuteen vedoten. Toimintakyky vaikuttaa siihen, kuinka laaja vanhuksen käyttämä toimintaympäristö on. Toimintakyvyn heiketessä toimintaympäristö pienenee ollen lopulta vain näkymä ikkunasta tai tietoisuus pihan olemassaolosta. Viherympäristö tarjoaa runsaasti esteettis-emotionaalisia kokemuksia. Kasvit ovat kauniita, niin miehet kuin naisetkin pitävät niiden katselusta. Puut ovat vanhuksille usein tärkeitä ja he liittävät niihin hyvinkin syviä tunteita, ne ilmentävät pysyvyyttä ja elämän ikuista kiertokulkua. (Rappe & Linden & Koivunen 2003, 119.) Vanhusten toiminta viherympäristössä on pääosin passiivista oleilua, tarkkailua ja kävelyä. Rajoittuneen liikuntakyvyn vuoksi vanhukset oleskelevat mielellään rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Viherympäristössä pitäisi olla paikkoja turvalliseksi koettuun liikkumiseen ja toisten tarkkailuun. Myös rauhalliset hiljentymispaikat ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Piha-alueen huolellisella suunnittelulla voidaan edistää vanhusten turvallista, esteetöntä ja mielekästä liikkumista ja luoda viihtyisät puitteet yhteiseen oleiluun. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 29.) Pihaympäristö voi vahvistaa vanhuksen minäkuvaa tukemalla identiteetin ajallista jatkuvuutta tuttujen toimintojen, ympäristön tuomien muistojen tai vuodenaikojen vaihtelun seuraamisen kautta. Piha voi tarjota mieltä kohottavia elämyksiä ja elämäntoivoa. Elämäntoivo voi liittyä vaikka talven jälkeen puhkeavaan sipulikasvien loisteeseen. Omien kasvien kasvattaminen laitoksissa on todettu vaikuttavan hyvinvointiin myönteisemmin kuin yhteisten kasvien kasvattaminen. (Rappe ym. 2003, 119.)

22 Viherympäristö ja dementiaa sairastava ihminen Dementiaa sairastavan on vaikea ymmärtää ympäristön viestejä, löytää paikkoja, ja tietää missä on. Hän tuntee itsensä turvattomaksi ja hätääntyy helposti. Ympäristön aistittavia piirteitä voidaan käyttää apuna, jotta dementoitunut vanhus saisi yhteyden ympäristöönsä ja osaisi tulkita sitä. Kasveissa, etenkin lehtipuissa näkyvä vaihtelu auttaa tunnistamaan vuodenaikoja. Tuoksut herättävät mielikuvia dementoituneissakin aivoissa, maut saattavat herättää sammuneen ruokahalun. Muistelu parantaa dementoituneiden vanhusten hyvinvointia ja vähentää masentuneisuutta. Muistojen avulla voi kadotettu minuus tulla hetkeksi esiin. (Rappe ym. 2003, 124.) Dementoivissa sairauksissa fyysinen toimintakyky laskee psyykkistä hitaammin. Toimintakyvyn ylläpitoon onkin löydettävä vaatimustasoltaan muunneltavia tehtäviä, jotka eivät ole lapsekkaita, mutta eivät liian vaikeitakaan. Yleensä dementiaa sairastavat vanhukset pitävät puutarhatöistä. Työt ovat yksinkertaisia, joita tehdessä saa olla ulkona. Dementiaa sairastavat muistavat yliopitut asiat hyvinkin pitkään. Lehtien haravointi on monelle tuttu työ, jonka avulla voi purkka ahdistustaan. (Rappe ym. 2003, 125.) Rajattu ympäristö, jossa on selkeät reitit estää eksymistä. Ympyrän tai kahdeksikon muotoiset kulkuväylät johtavat aina takaisin samaan paikkaan, joka vanhukselle voi olla kuitenkin joka kerta turvallisesti uusi. Valinnanvapaus yleensä lisää hyvinvointia, mutta dementiavanhusten kanssa on muistettava, että liian monet vaihtoehdot lisäävät ahdistusta. Dementiaa sairastavien psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea kasvien ja niihin liittyvien toimien avulla. Kasvit virkistävät eri aisteja, synnyttävät myönteisiä tunteita ja luovat palkitsevia toimintamahdollisuuksia. (Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje 2004, 119.)

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa Helsinki kaikille Esteettömyys kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa 12.2.2014 Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto ESKE-verkostoseminaari 17.3.2016 Sisältö 1. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot