TEORIATIETOA AUTISMISTA JA AUTISMIN KIRJOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEORIATIETOA AUTISMISTA JA AUTISMIN KIRJOSTA"

Transkriptio

1 TEORIATIETOA AUTISMISTA JA AUTISMIN KIRJOSTA Osa kehittämistehtävästä RAUTU RY WORLD WIDE WEBBIIN Satakunnan ammattikorkeakoulu Merja Suista-Virtanen Sosiaali- ja terveysala Pori Erikoistumisopinnot Autismin kirjon kuntoutus 2008

2 SISÄLLYS AUTISMI JA AUTISMIN KIRJO 1.1 Autismi Autisminkirjo Autismin yleisyys Ominaisuuksia vai omituisuuksia Autismikuntoutuksesta Myytit murtuvat vähitellen LÄHTEET..20 2

3 AUTISMI JA AUTISMIN KIRJO 1.1 Autismi A utismi sana tulee kreikkalaisesta sanasta autos (itse). Autismin voisi sanana ajatella tarkoittavan itseensä vetäytymistä, omissa maailmoissaan elämistä. (Kujanpää & Norvapalo 1998; Ikonen, Halme, Kerola, Kujanpää, Norvapalo & Suomi 1998.) Autismi on laaja-alainen, neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Autismi on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. (Autismisäätiö.) Se ei ole henkinen sairaus, vaan orgaanisperäinen eli ruumiillisista syistä johtuva. Autismia ei aiheuta yksi syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla mm. perinnölliset tekijät, raskausajan vauriot, kromosomipoikkeamat, syntymävauriot sekä syntymän jälkeiset vauriot, jotka voivat aiheuttaa vauriota pikkuaivojen rakenteessa sekä aivorungonsoluissa. (Pöyhtäri.) Keskushermoston kehityshäiriön seurauksena aivojen kyky käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa on autistille eriasteisesti puutteellista. Se aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat puuttuva tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus sekä kielellinen tai ei-kielellinen kehitys; rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. (Laihonen.) Autistiksi syntyneen autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan säilyy koko elämän. Ikä kuitenkin muuttaa autistisia oireita. Autismia voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön. Autisteja on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. (Kujanpää & Norvapalo 1998.) Autisteja on ollut aina kaikissa kulttuureissa, vaikka heidän olemassaolostaan ei olekaan tiedetty (Autismisäätiö). Jokainen autisti on ainutkertainen, jolla on temperamentti, tunteet ja oma persoonallisuus (Kujanpää & Norvapalo 1998). Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ja vasta sen jälkeen autisti, kehitysvammainen, epileptikko tai jotain muuta. Autismi esiintyy 3

4 usein yhdessä muiden vammojen tai sairauksien kanssa (Kujanpää & Norvapalo 1998). Ympäristön tulee toimia siten, että autisti pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää. Autistin vahvuudet ja heikkoudet on kartoitettava ja tukitoimet suunnattava koko elämänkaaren mittaiseen kuntoutukseen. Ympäristöä on muokattava autistille sopivaksi eikä autistia ympäristön mukaan. Autistisella henkilöllä on erilainen tapa kommunikoida ulkomaailman kanssa ja niinpä kehityshäiriö todetaan usein jo arjen vuorovaikutustilanteissa ennen erikoisempia tutkimuksia. Autistiset lapset voivat taidoiltaan ja käyttäytymiseltään poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Kuitenkin kaikilla on vaikeus käyttää ja ymmärtää kieltä kommunikaation välineenä. Vaikeiden kommunikaatiohäiriöiden lisäksi autismikirjon häiriöissä muutkin sosiaalisten taitojen häiriöt ovat luonteenomaisia. Edellisestä voi aiheutua yksilökohtaisia seurannaisoireita. (Autismisäätiö.) Autismi on eriasteisesti vaikea sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö ja kielen kehityksen häiriö. Siihen liittyvät myös oudot ja erikoiset reagoinnit ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistava käyttäytyminen. (Kujanpää & Norvapalo 1998.) Autistisella ihmisellä on alentunut tai puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, että toinen ihminen ajattelee (mielenteoria). Halisen (2008) mukaan autismi on oireyhtymä syndrooma- ei vamma. Autismin kirjon ihmisillä esiintyy kolme kovaa K:ta : ongelmia kontaktissa, kommunikoinnissa ja käyttäytymisessä. Kontaktin erityispiirteet tulevat Halisen (2008) mukaan autisteilla esiin mm seuraavasti: Hitaus ja jähmeys leimaavat kahden väliseen kontaktiin tulossa sekä katsekontakti on häilyvää. Vastavuoroisuus on heikkoa, koska autisti on helposti kovin omaehtoinen. Jaetussa huomiossa on suuria vaikeuksia. Kontaktin problematiikka aiheuttaa kielen ja kommunikoinnin kehityksen huomattavaa viivästymistä ja poikkeavuutta. Odottamisen, vuorottelun ja yhteistyön ongelmia esiintyy. (Halinen 2008.) Mielenteoriankehitys on hidastunut ja heikkoa. Se johtaa toisten ihmisten tulkinnan ongelmiin ja siitä seuraa sosiaalisen selviytymisen vaikeuksia. (Halinen 2008; Kontu 2004.) Halinen (2008) mainitsee kielen ja kommunikoinnin erityispiirteistä viivästyneen ja poikkeavan vuorovaikutuksen, jäljittelyn kehityksen heikkouden ja osoittamisen 4

5 ongelmat. Samoin passiivisen ja aktiivisen sanaston suppeus, puheen ymmärtämisen ongelmat sekä spontaanin puheen tuottamisen ongelmat, kuten - miten ja miksi puhua - ovat kielen ja kommunikoinnin erityispiirteitä. Viestinnän funktiota on vaikeaa hallita eli toiminnasta seuraavia asioita autisti ei kykene oivaltamaan. Ei-kielellisen viestinnän tuottaminen ja tulkitseminen ovat ongelmallisia. Joillakin autismin kirjon henkilöillä on puheen tuottamisen erityisongelmia. Erilaisten käsitteiden hallinnan -, kielenhallinnan ja keskustelutaitojen heikkoutta esiintyy. Käyttäytymisen erityispiirteitä ovat mm. omaehtoisuus, juuttuminen, pakkotoiminnot ja uhmakkuus. Samoin huomattavat sosiaalisen toiminnan vaikeudet ovat käyttäytymiseen liittyviä piirteitä. Nämä tulevat esille erityisesti suhteessa muihin lapsiin. Sisarus- ja toverisuhteet saattavat olla todella ongelmaisia. (Halinen 2008.) Autismissa on kyse neurologisen kehityksen pohjalta, käyttäytymisessä ilmeneviä, laaja-alaisista, yksilöllisistä vaikeuksista. Yksilöllisiä vaikeuksia autistilla on sosiaalisuudessa, kommunikaatiossa, käyttäytymisessä omalaatuisina piirteinä ja aistimuksissa havaintokokemusten erilaisuutena. (Kerola 2008.) 1.2 Autisminkirjo A utismia ja autismin kaltaisia piirteitä kutsutaan yleisnimityksellä autismin kirjo. Siihen kuuluvat autismi, HFA (High Functioning Autism), Aspergerin oireyhtymä sekä kehitysvammaisuuteen tai muihin samankaltaisiin sairauksiin liittyvät autistiset häiriöt. (Olsén & Yliherva 2007.) Autismin kirjo on kuin aukaistu sateenvarjo, joka kerää allensa erilaiset diagnoosit. 5

6 Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka tarkempia syitä ei toistaiseksi tunneta. Se ilmenee aivojen "tietoliikenteessä" eli hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä. Autistinen yksinäisyys ja pakonomainen tarve samanlaisena toistuviin asioihin olivat autismin kuvaajan Leo Kannerin (1943) mukaan lapsuusiän autismin piirteet. Alkuperäinen käsite yksittäisestä häiriöstä on sittemmin laajentunut nykyiseksi käsitteeksi autisminspektrin autismin kirjon häiriöistä (pervasive developmental disorders = laaja-alaiset kehityshäiriöt). (Ikonen et al 1998; Olsén & Yliherva 2007.) Autismin kirjon alatyypit ovat ICD-10 (WHO:n tautiluokitus) mukaan: F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt F84.0 Lapsuusiän autismi F84.1 Epätyypillinen autismi F84.2 Rettin oireyhtymä F84.3 Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava eli disintegratiivinen kehityshäiriö F84.4 Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuusoireyhtymä F84.5 Aspergerin oireyhtymä F84.7 Muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö F84.9 Määrittämätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö (Stakes 1999). Autismia määritellään ja diagnostisoidaan edelleen tyypillisen käyttäytymisen perusteella. Autistisen henkilön käyttäytymisen monimuotoisuus johtuu siitä, että kommunikaation, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kiinnostusten kohteet eri elementteineen esiintyvät lukuisissa erilaisissa yhdistelmissä. Usein ilmenee lisäksi stereotyyppistä, toistavaa käyttäytymistä ja maneereita (totunnaistapa, kaavamainen käyttäytyminen). Myös ali- tai yliherkkyydet ympäristön ärsykkeille ovat tavallista. Oirekuva voi vaihdella henkilöstä toiseen suurestikin. Jokaisen autistin oirekuva vaihtelee yksilöllisesti ja saattaa muuttua ajan myötä, minkä vuoksi diagnostisten rajojen asettaminen on vaikeaa. (Olsén & Yliherva 2007.) 6

7 Autismia pidetään neuropatologisena häiriönä, vaikka mitään yksittäistä neuropatologista mallia ei ole hyväksytty. Makrokefaliaa, isopäisyyttä, on autistisilla lapsilla kuvattu muuta väestöä enemmän. Ruumiinavaus- ja kuvantamistutkimuksissa aivojen on todettu olevan keskimääräistä isommat ja painavammat, vaikkakaan nuorilla ja aikuisilla tällaista eroa ei ole todettu. Kuvantamistutkimusten perusteella valkean aivoaineen määrän kasvu selittää aivojen koon kasvua. Tutkimuksin on autisteilla myös todettu subkortikaalisen eli aivokuoren alla sijaitsevan ns. limbisen systeemin rakenteellisia poikkeavuuksia. Aivojen limbisellä alueella sijaitsevassa amygdalassa eli mantelitumakkeessa on erityisesti todettu poikkeavuuksia. Limbinen systeemi on tahdosta riippumattomien toimintojen, motivaation ja mielentilojen säätelyyn osallistuva aivoalue. Autisteilta on myös löydetty poikkeavuuksia pikkuaivoissa sekä aivorungon tumakkeissa. Samoin serotoniiniaineenvaihdunnan poikkeavuuksia on heillä kuvattu. Neuropeptidien ja neurotrofisten välittäjäaineiden tasot on todettu korkeammiksi autistisilla ja kehitysvammaisilla lapsilla kuin verrokeilla. Ilmeisesti autisminkirjon häiriöt ovat synnyltään heterogeenisia eli epäyhtenäisiä. Neuropatologinen häiriö alkaa todennäköisesti jo sikiöaikana, mutta syntymän jälkeiset tekijät voivat muokata oirekuvaa ja sen kulkua. (Olsén & Yliherva 2007.) Tutkimuksissa on löydetty poikkeavuuksia aivorungon tasolla. Aivorunko on normaalia lyhyempi ja sen tietyt tumakkeet mm. kasvojen lihasten hermotuksesta vastaava seitsemännen aivohermon eli kasvohermon tumake sekä ylempi oliivitumake, jonka kautta kuuloradat kulkevat ovat pahasti surkastuneet. Ehkä nämä muutokset johtavat kuulojärjestelmän toiminnan häiriöihin ja autismiin usein liittyviin kielellisiin ongelmiin. Ehkä ne selittävät myös kyvyttömyyttä niin ymmärtää kuin itse tuottaa kanssakäymisessä tärkeitä kasvojen ilmeitä. Tosin autismiin liittyvät vakavat ongelmat kommunikoinnissa heijastavat todennäköisesti myös aivorunkoa ylempienkin aivorakenteiden toimintahäiriöistä. Koska nuo surkastuneet aivorungon rakenteet kehittyvät varhaisella sikiökaudella, autismin aiheuttajakin vaikuttaa jo silloin. (Suomen Lääkärilehti 2000.) Vaikka autismia ei voida parantaa, voidaan kuntoutuksella helpottaa siihen liittyviä oireita sekä parantaa kommunikaation ja vuorovaikutuksen laatua. Tämä oletettavasti heijastuu myös perheiden arkeen. (Olsén & Yliherva 2007.) Autismin ennuste on luultua paljon parempi, samoin autismi on luultua paljon perinnöllisempää sekä luultua 7

8 paljon enemmän käyttäytymiseen ja ajatteluun vaikuttavaa. Autismissa kysymys ei ole viivästymisestä vaan kysymys on erilaisuudesta, kuten Halinen (2008) asian kiteyttää. 1.3 Autismin yleisyys Autistista oireyhtymää esiintyy kahdella lapsella tuhannesta, esiintyvyys on lähes neljä kertaa yleisempää kuin aikaisemmin tutkimuksissa on esitetty (Toikkanen 2005). Autismi on paljon luultua yleisempää, autismin kirjon ihmisiä on enemmän kuin dysfaatikkoja, toteaa Halinen (2008). Autismi esiintyy harvoin yksin, ja henkilöillä voi olla samanaikaisesti useita diagnooseja. Aiemmin ajateltiin, että kehitysvammaisuutta esiintyy jopa 80 prosentilla autismidiagnoosin saaneista ihmisistä. Kielisen väitöskirjan mukaan lähes puolella ei ole kehitysvammadiagnoosia, epilepsiaa esiintyi 18 prosentilla ja muita liitännäisdiagnooseja hieman yli 12 prosentilla. (Toikkanen 2005.) Autismin kirjon oireyhtymiä esiintyy kaikkialla maailmassa ja kaikissa roduissa ja yhteiskuntaluokissa. Esiintyvyydestä ei ole aivan tarkkoja tietoja, mutta vähintään arvioidaan autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä olevan noin 1 % väestöstä. Pojilla autismi on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. Autistisia henkilöitä on Suomessa arviolta (Autismisäätiö.) Laskettaessa autismin kirjon esiintyvyys 1 % mukaan, pitäisi Satakunnan alueella autismin kirjo koskettaa tavalla tai toisella noin 2000 perhettä (Vuori- Metsämäki 2008) Ominaisuuksia vai omituisuuksia A utistisen henkilön käyttäytyminen saattaa näyttää jäsentymättömältä ja kaoottiselta. Heidän itsensä näkökulmasta katsoen käyttäytyminen voi olla järkevää ja tarkoituksenmukaista. Ymmärtääkseen autistisen henkilön käyttäytymistä tulkitsijan on tunnettava autismin perusolemus ja pystyttävä asettumaan autistisen henkilön asemaan. Koska jokainen autisti on erilainen yksilö, on tulkitsijan kyettävä myös tunnistamaan autististen henkilöiden ominaisuuksien yksilölliset erot. 8

9 Ilman riittävää ominaisuuksien tuntemusta käyttäytyminen ja käyttäytymisongelmat tulkitaan väärin. Tyypillisesti tämä ilmenee siitä, että jotkut ihmiset saattavat pitää omituisesti käyttäytyvää autistista lasta vain huonosti kasvatettuna eivätkä pidä hänen käyttäytymistään seurauksena neurologisista ongelmista kuten on asian todellinen laita. (Laihonen.) Tuhma, tyhmä ja huonosti kasvatettu lienee se usein kuultu arvio. Autismissa kysymys ei ole viivästymisestä vaan kysymys on erilaisuudesta, kuten Halinen (2008) asian kiteyttää. Autismia pitää katsoa autistisen silmälasien kautta! Autistisella ihmisellä on alentunut tai täysin puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, että toinen ihminen myös ajattelee. Autistiset lapset voivat taidoiltaan ja käyttäytymiseltään poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Kuitenkin kaikilla on vaikeus käyttää ja vaikeus ymmärtää kieltä kommunikaation välineenä. (Autismisäätiö.) Jokainen autistinen henkilö on kuitenkin oma persoonansa, vaikeudet esiintyvät eritasoisina, yleisestä autismidiagnoosista huolimatta. Diagnoosien ja kirjainyhdistelmien takana on aina elävä, tunteva ja kokeva ihminen (Kielinen 2007, 49). Joku saattaa olla sosiaalisesti aktiivinen - pitää muiden ihmisten seurasta ja etsii kontaktia, mutta hän ei osaa kommunikoida muiden ihmisten kanssa - hän ei osaa puhua, ei kirjoittaa eikä välttämättä viittoakaan. Hänen käytöksensä saattaa näyttää ainakin ensi näkemältä "normaalilta" kuten kenen tahansa, mutta hän saattaa ärsyyntyä tietynlaisesta kosketuksesta, väristä, valosta, äänestä tai muusta aistiärsykkeestä. Joku toinen autistinen henkilö voi olla näissä ominaisuuksissaan aivan toisenlainen. Hän saattaa olla täysin "omassa maailmassaan" eikä reagoi ympäristön tapahtumiin lainkaan. Joillakin kommunikointi onnistuu kirjoittamalla, mutta ei puhumalla tai päinvastoin. Joku voi ärsyyntyä tietystä äänestä ja jollakin toisella henkilöllä äänet voivat olla jotain, mitä hän haluaa toistaa sitä uudestaan ja taas uudestaan. Autistisille henkilöille ominaista käyttäytymistä on rutiininomaisuus, asiat on tehtävä samalla tavalla. Poikkeamisen totutusta tavasta autistinen henkilö voi kokea katastrofaalisena tilanteena.(laihonen.) Autistien sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat puutteellisen poikkeavia tai puuttuvat kokonaan. Toisen henkilön käyttäytyminen ja mielenliikkeet ovat autismin kirjon ihmisille vaikeita. Autistinen henkilö ei ymmärrä toisen henkilön eikä edes omia 9

10 tunteitaan, jolloin hän ei pysty ennakolta eikä aina jälkeenpäinkään huomioimaan, että jotkin asiat voivat olla epämiellyttäviä toiselle henkilölle tai autistiselle itselleen. Omista epämiellyttävistä tai miellyttävistä tunteistaan autisti kuitenkin yleensä oppii, mutta toiselle aiheuttamistaan hän ei välttämättä opi, jolloin hyvien ja huonojen käyttäytymistapojen eron ja sosiaalisten sääntöjen opettaminen voi olla työlästä. Autistinen henkilö ei ymmärrä sosiaalisia sääntöjä ja sopimuksia ja sen takia hän toimii omaehtoisesti osaamatta huomioida kunkin tilanteen vaatimuksia. Hän ei ymmärrä toisen henkilön käyttäytymistä ja se saattaa autistisesta henkilöstä tuntua hänen tahtonsa vastaiselta ja ärsyttävältä synnyttäen autistisessa henkilössä aggressiivista käyttäytymistä. Kielellisen kehityksen puuteiden takia hän ei ymmärrä riittävästi kielen merkitystä sosiaalisessa kanssakäymisessä eli sosiaalisten tilanteiden lukutaito on vähäistä tai olematonta. (Laihonen.) Mielenteoria ja kehonkieli ovat autisteille vaikeita asioita ymmärtää. Osa autistisista henkilöistä ei opi puhekieltä lainkaan ja toisilla autisteista on vaikeuksia ymmärtää, tuottaa ja käyttää puhekieltä oikein. Autistin kielelliset vaikeudet muistuttavat dysfasiaan liittyviä ongelmia. Dysfaattinen henkilö ymmärtää autistista henkilöä helpommin sosiaalisen viestin kommunikoinnissa. Autistinen henkilö ei ymmärrä miksi, miten ja milloin kieltä tulisi käyttää. (Laihonen; Halinen 2008.) Kielellisen kehityksen vaikeudet näkyvät usein jo varhaislapsuudessa puheen viivästymisenä, hitaana puheen oppimisena, mutta joskus myös liian nopeana oppimisena. Jokeltelu saattaa olla erikoista. Autistisen henkilön oppima kieli voi jäädä tasolle, jolla hän voi ilmaista vain hyvin konkreettisia asioita ja ehdottoman sanatarkasti sanojen merkitystä noudattaen. Sanavalinnat ovat vivahteettomia ja usein abstraktien käsitteiden käyttö on täysin mahdotonta. Esim. sanojen "edessä", "takana", "välissä", "ylhäällä" ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia, vaikka esineitä tarkoittavien sanojen kanssa ei olisi mitään ongelmia. Lauseet voivat olla rakenteeltaan töksähteleviä peräkkäisiä sanoja perusmuodossa tai ne ovat ulkoa opittuja täysin oikein muodostettuja rakenteeltaan ja sanojen taivutuksineen. Vaikka lauseet saattavat näyttää oikein muodostetuilta ja merkityksellisiltä, autistinen henkilö ei siltikään välttämättä ymmärrä sen sisältöä. Hän on voinut oppia yhdistämään tämän tietyn sanan tai kokonaisen lauseen tiettyyn tilanteeseen, jossa hän voi käyttää sitä, mutta ei siltikään täysin 10

11 ymmärrä lauseen merkitystä ja sen käyttö saattaa toisessa tilanteessa olla toisista henkilöistä ärsyttävää tai huvittavaa. (Laihonen.) Monilla autisteilla on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhuttua kieltä, mutta heillä voi olla kyky ymmärtää ja tuottaa visuaalista kieltä. Kuvat ovat autistisille henkilöille usein tärkeitä. He voivat osoittaa kiinnostuksen kohteensa kuvien avulla ja usein autisteilla on myös hyvä visuaalinen muisti. Kuvat ja symbolit voivat toimia kommunikointivälineenä. Myös kirjoitettu sanallinen kieli voi autistiselle henkilölle olla visuaalinen kieli - hän ei ehkä osaa muodostaa sanoja kirjain kirjaimelta, mutta hän oppii sanojen muodon ja yhdistämään sen johonkin merkitykseen, jolloin sanoja voidaan käyttää kuvan tavoin. (Laihonen.) Lapsen käyttäytyminen usein jo paljastaa hänen autistisuutensa tai ainakin hänen käyttäytymisessään saatetaan havaita autistisia piirteitä. Tällaisia ominaispiirteitä ovat samojen liikekaavojen toistaminen, tarve pitää ympäröivät olosuhteet samana tai heillä on monimutkaisia säännöllisesti toistettavia rituaaleja. Tällaisia ovat esim. pakonomainen tarve pukea vaatteet tietyssä järjestyksessä tai tehdä aina jotain tiettyä asiaa ennen jonkin toisen asian tekemistä vaikka näillä tekemisillä ei asiana tunnu olevan mitään yhteyttä toistensa kanssa. He voivat asetella tavaroita riviin, saada kiukunpurkauksia mitättömistä asioista tai he voivat itkeä tai nauraa ilman selvää syytä. (Laihonen.) Lepistön (2008) mukaan ääntenpiirteiden peruskäsittely on autistisilla lapsilla heikentynyttä, ja heillä on vaikeutta äänten keston erottelussa. Sen sijaan äänten taajuuden erottelu on näillä lapsilla voimistunutta, mikä saattaa selittää autismissa yleistä kuuloyliherkkyyttä ja lisäksi vaikeuttaa olennaisen kuulotiedon valikoimista epäolennaisesta. Autististen lasten kyky erotella vokaaleja heikentyy puhetta muistuttavassa tilanteessa, jossa äänten akustiset piirteet vaihtelevat jatkuvasti. Näin autististen lasten tahaton tarkkaavuus kääntyy tavanomaista heikommin erityisesti puheäänissä tapahtuviin muutoksiin, sillä autismiin liittyy vaikeus suunnata tarkkaavuutta sosiaalisesti merkityksellisiin ärsykkeisiin. (Lepistö 2008.) Varhaislapsuudessa autistisilla lapsilla epäillään näkö- tai kuulovammaa. Näitä vammoja yleisempää on kuitenkin, että lapsella on muuntuneita aistitoimintoja. Poikkeavuudet voivat olla yhteen, useampaan tai kaikkiin aisteihin liittyviä ja ne voivat 11

12 eri yksilöillä olla erilaisia ja niiden vaikutukset voivat olla yksilön ja hänen ympäristönsä väliseen vuorovaikutukseen eriasteisia. Liian avoin aistikanava aiheuttaa yliherkkyyttä, joka voi ilmetä esim. kosketuksen välttelemisenä, joidenkin ruokien maku tai haju ei miellytä, lapsi kokee jotkin äänet epämiellyttäviksi ja lapsella saattaa olla hyvä näkömuisti. Poikkeavasti ja informaatiota vääristävä aistitoiminto voi ilmetä eri aistien kohdalla esim. raapimisena olematonta kutinaa, hyperventilaationa, oman hengityksensä kuuntelemisena, kielen imeskelynä ja silmien paineluna. Puutteellinen aistitoiminto puolestaan voi ilmetä alentuneena kiputuntona, haistelemisena, esineiden paukuttelemisena, sopimattomien esineiden tai aineiden syömisenä ja itsensä keinuttelemisena. Aistitoimintojen poikkeavuudet voivat myös vaihdella eri ajanjaksojen kuluessa.(laihonen; Borremans 2008.) 1.5 Autismikuntoutuksesta K untoutus on suunnitelmallista ja monialaista, yleensä pitkäjännitteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on erilaisten toimenpiteiden kokonaisuus ja saattaa koostua esimerkiksi ohjauskeskusteluista, työkokeiluista tai -valmennuksesta, puheterapiasta, apuvälinepalveluista tai työolosuhteiden suunnittelusta. (Järvikoski & Härkäpää 2004.) Autismin kuntoutus on tehostunut viime vuosina uusien kuntoutusmuotojen myötä. Autistinen henkilö ei ole enää toivoton tapaus (Kielinen 2007, 49). Useat kuntoutusmuodot perustuvat yksilöllisen struktuurin luomiseen, kuvineen ja päiväjärjestyksineen. Olennaista kuntoutuksessa on, että se on jatkuvaa, pitkälle tulevaisuuteen suuntaavaa ja kokonaisvaltaista. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan sitä, että kuntoutus huomioi kaikki yksilön kehityksen osa-alueet. Jotta kuntoutus on tuloksellista, sen tulee rakentua professori Gillbergin perusnäkemyksen varaan: Jokainen autistinen henkilö on ainutlaatuinen yksilö, jolla on ainutlaatuinen elämä. (Autismisäätiö.) 12

13 Autististen henkilöiden opetus ja kuntoutus on haastavaa työtä niin vanhemmille kuin työntekijöillekin. Kuntoutusta suunniteltaessa on tärkeää pohtia, miten lapset tavallisesti oppivat, mitä ja milloin. (Kerola, Kujanpää & Timonen 2000, 11.) Koska autistisen henkilön merkittävimmät ongelmat ovat kommunikointi ja sosiaaliset vuorovaikutusongelmat, voidaan näitä ongelmia lieventää kommunikointi- ja toimintaterapialla sekä pedagogisella kuntoutuksella ja käyttäytymisterapialla. Kuntoutuksen on oltava intensiivistä ja parhaat tulokset saadaan, kun hänen koko valveillaoloaikansa on kuntouttavaa toimintaa, joka auttaa omaksumaan normaalissa jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Kuntoutusta ei ole vain ammattiterapeutin antama kuntoutus, vaan sitä on myös kotona ja päiväkodeissa sekä koulussa suoritettava toiminta - useasti yksinkertaisten jokapäiväisten toimintojen harjoittelu, arjen kuntoutus, jota voidaan kutsua kasvatukselliseksi kuntoutukseksi. Tästä syystä lapsen yksilöllinen kuntoutussuunnitelma tulee laatia yhdessä kodin, päivähoidon, koulun ja terveydenhoitohenkilöiden yhteistyönä eli tehdä kasvatuksellisen kuntoutuksen kumppanuussopimus. (Halinen 2008; Kerola 2008; Sihvonen ; Vuori- Metsämäki ) Varhain aloitetulla, oikein suunnitellulla ja toteutetulla kuntoutuksella voidaan merkittävästi parantaa autistisen henkilön mahdollisuuksia aikuisiässä selviytyä itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan. Varhaiskuntoutuksen idea on siinä, että autistia pyritään vetämään normaaliin elämään ja vuorovaikutukseen. Näin vaipuminen yhä syvemmälle omaan maailmaan ja itsestimulaatioon eli stimmaukseen saadaan estettyä tai ainakin minimoitua. (Kerola 2008.) Valitettavan monet nykyisin jo aikuiset autistit ovat jääneet nuoruudessaan ilman tällaista kuntoutusta. Heidät on ehkä jo alun perin diagnosoitu väärin kehitysvammaiseksi - ja heidät on sijoitettu kehitysvammalaitokseen, jonne heitä ei välttämättä olisi tarvinnut sijoittaa ja jos kuntoutusta olisi hoidettu ajoissa ja oikein (Laihonen). Toisaalta, ei pidä lannistua, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kasvatuksellista kuntoutusta. Ei autismin kirjon henkilöidenkään oppiminen ja kuntoutuminen lopu kouluikään. (Kerola 2008; Vuori- Metsämäki ) 13

14 Sihvosen mukaan kuntoutuksen mahdollisuudet pitää muistaa: Häiriöissä on kyse alentuneesta toimintakyvystä ja tuen tarve on rinnastettava tähän toimintakykyyn. Keskeistä on ymmärtää, että pääosin hyvä toimintakyky ei tarkoita vähäistä tuentarvetta. Kyvykkäälläkin ihmisellä voi olla tarkkarajainen vaikeus, jonka vaikutus ilman tukea on henkilön toimintakykyä lamaannuttava. Autismin kirjon oireyhtymä on sarja elinikäisiä haittoja ja tärkeintä on omien resurssien maksimaalinen hyödyntäminen. (Mäkelä 2006, ) Lähes kaikki autistiset lapset ja aikuiset tarvitsevat erityistukea useiden vuosien ja kenties koko elämän ajan. Varhainen diagnostisointi on tärkeää, koska kuntoutuksella voidaan huomattavasti parantaa autistisen henkilön ja hänen perheensä elämänlaatua. Kuntoutuksen on perustuttava sekä yksilön että perheen tarpeisiin ja edellytyksiin. Kuntoutusta tarvitaan, jotta voidaan sovittaa yhteen autistisen henkilön ja ympäristön vaatimukset. Kuntoutuksen tavoitteet ja keinot tulee kirjata yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti. (Autismisäätiö.) Suotuisa eteneminen vaatii kuitenkin intensiivistä työtä niin hoitoympäristön kuin vanhempienkin sitoutumista päivittäiseen kuntouttavaan otteeseen. Jokaisen lapsen kohdalla kuntoutukseen ja sen tarpeeseen liittyvät asiat on harkittava yksilöllisesti. Autistisen lapsen kuntoutus pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain, mieluiten noin 2-4 vuoden iässä. (Olsén & Yliherva 2007.) Kuntouttavaan toimintaan on otettava yhteistyökumppaneiksi autismin kirjoa hyvin tuntevat ammattilaiset ja perheet sekä itse autismin kirjon ihminen. Toisten mielestä diagnoosilla ei ole sinänsä arvoa; kuitenkin diagnoosien ansiosta aikaisemmin käsittämättömälle, mystiselle tai jopa pelottavalle asialle saadaan nimi. Diagnoosin myötä vanhemmat ja läheiset ymmärtävät, että on muitakin lapsia, joilla on samankaltaisia ongelmia. (Autismisäätiö.) Gillbergin mukaan Aspergerin oireyhtymä- tai ADHD- diagnoosia tai vastaavaa, joka edellyttää monipuolista käyttäytymisen arviointia, tarvitaan, jos siitä on hyötyä asianomaiselle. Hyöty tulee siitä, että henkilö saa enemmän ymmärtämystä ympäristöltään. Diagnoosin saanti vapauttaa usein itsesyytöksistä niin henkilön itsensä kuin vanhemmatkin. Lapsen outous ei koidukaan suoraan vanhempien kasvatusvastuulle. Hyötyä voi tulla tietysti myös asianmukaisempien palveluiden muodossa. Toisaalta koulun nykypäivänä pitäisi muutenkin palvella jokaisen lapsen 14

15 yksilöllisiä tarpeita. Olipa diagnoosia tai ei, lapsen tulisi saada kehittää niitä taitoja, joita hän elämässään tulee tarvitsemaan. Sosiaaliset taidot ovat kaiken muun oppimisen edellytys, lähtökohta, kaiken oppimisen äiti. (Kerola 2006, 13.) Jokaisen autismin kirjoon kuuluva henkilön erilaisuutta tulee kunnioittaa ja hänelle on pyrittävä järjestämään mahdollisimman täysipainoinen elämä, joka on sopusoinnussa hänen persoonallisuutensa ja henkilökohtaisten edellytystensä kanssa. Autismin kirjon erikoisuudet huomioon ottavat yksilöllisesti räätälöidyt kuntoutus-, ohjaus- ja tukitoiminnat voivat vähentää ja estää yksilön ja hänen lähiympäristönsä elämää hankaloittavien ongelmien syntymistä. (Autismisäätiö.) Kun koulutusmenetelmät ovat kehittyneet ja on tullut käyttäytymisterapeuttisia keinoja, näyttää siltä, että autististen lasten arjesta selviytyminen paranee koko ajan. Useimmat autistiset henkilöt tarvitsevat kuntoutusta ja apua koko elämänsä ajan. Kaikkien autistien kohdalla tukitoimet eivät kuitenkaan ole tarpeellisia, jos vain ympäristöstä löytyy suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. (Toikkanen 2005.) Autistinen henkilö tarvitsee myöhemmässä elämänvaiheessa sitä vähemmän tukitoimia, mitä aikaisemmin hänen yksilöllinen kuntoutuksensa aloitetaan. Autististen lasten kuntoutuksen laiminlyöminen tulee myöhemmin kalliiksi yhteiskunnalle. On tärkeää kouluttaa opettajia tuntemaan autismin kirjoa ja opettaa autististen lasten pedagogisia menetelmiä niin täydennys- kuin peruskoulutuksessakin. Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen on myös merkityksellistä. Kouluissa pitäisi olla mahdollisuuksia autistisen lapsen opetuksen eriyttämiseen pienryhmissä sekä integroituun opetukseen eli lapsen ottamiseen muiden lasten mukaan silloin, kun hän siihen pystyy. (Toikkanen 2005.) Autistin koulunkäynnin suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat todellista räätälöinnin taidonnäytettä. Työ tarvitsee aikaa, ammattilaisia, resursseja, halua ja yhteistyötä sekä päättäväisiä vanhempia. Kaikilla osallistujilla on halua turvata autistin tulevaisuus ja yksilöllisen kehityksen mahdollistaminen. Henkilökohtainen avustaja on autistille kuin valkoinen keppi sokealle. Ohjaajan tärkeä tehtävä on ohjata autistia kohti itsenäistä selviytymistä, autistin kykyjen mukaan. Ohjaaja on auttaja ja opastaja muttei puolesta tekijä silloin kun autisti osaa itsekin. Autisti saattaa tarvita henkilökohtaista avustajaansa 24 tuntia vuorokaudessa. Avustajan 15

16 rooli ei pääty, kun päiväkodin, koulun, iltapäivätoiminnan, työtoiminnan tms. ulko-ovi sulkeutuu. Myös kotona tarvitaan avustajaa omaishoitajaa, joka voi olla joku perheenjäsenistä. Tämä tukiverkosto korvaa usein laitoshoidon, parantaa autistin elämän laatua ja mikä parasta, yhteiskunnallisesti katsoen se on vielä edullistakin. Eikä kukaan kyseenalaista sokean valkoista keppiä ja yritä ottaa sitä häneltä pois. Autismin kirjon ihmisiä voidaan auttaa ja kuntouttaa erilaisissa terapioissa. Mm musiikki-, puhe-, kommunikaatio-, ratsastus-, sensorisenintegraatio-, fysio- ja toimintaterapiat voivat tulla kysymykseen. Psykologiset ja psykiatriset avunannot ovat myös mahdollisia. Kuitenkin kaikki terapiavalinnat on syytä tehdä kuntoutussuunnitelman mukaisesti moniammatillisessa työryhmässä autistia itseään ja perhettä unohtamatta. Vaikuttavuuden arviointia toimintakykyyn on tehtävä pitkin terapia-ajan. Terapioiden suunnittelussa kannattaa suunnata pitkälle tulevaisuuteen, sillä yhden kahden tai kymmenen kerran terapiallakaan ei vielä päästä tuloksiin. Tavoitteet saavutetaan pienin askelin liiallinen hoppu ei ole hyväksi autistin terapiassa. Välitavoitteiden kautta päästään eteenpäin. Useat samanaikaiset terapiat eivät aina tue toisiaan, vaan saattavat aiheuttaa hämmennystä autistille. Jos samaan aikaan menee useita sessioita, tulee terapeuttien tehdä kiinteää yhteistyötä, ei vaan perheiden ja autistien kanssa vaan kaikkien muidenkin sidosryhmään kuuluvien kanssa, sisällyttäen myös toiset terapeutit. Kaikki autistit eivät tarvitse kaikkia mahdollisia terapioita oikeat ja oikean herkkyysvaiheiden oivaltaminen olisi tärkeää autismikuntoutuksen saralla. (Laiho ; Sihvonen ) Arki, arjen hallitseminen ja koko valveillaoloaika on autistille kuntoutusta, sitä vaan ei tule aina ajatelleeksi päivän kuvioita pyöritettäessä. Autismin kirjon henkilöillä saattaa olla erilaisia oireita, joihin voidaan käyttää lääkehoitoja. Mm. erilaisten uni-, pakko-, juuttumis- ja paniikinomaisten oireiden helpottamiseen voidaan käyttää erilaisia lääkityksiä. (Markkanen 2007, 56-57; Sihvonen ) Vanhempien on uskallettava ottaa lääkitysasia puheeksi kuntoutus- ja hoitopalavereissa. Autistin ja muun perheen elämä saattaa muuttua ja helpottua hämmästyttävän paljon esimerkiksi lepoa antavalla yöunella, joka voidaan saada aikaan vaikkapa Melatoniinilla. Tai oppimis- ja sopeutumistulokset paranevat huomattavasti pakko-oireiston helpottaessa lääkityksen avulla. Tosin vaikutukset 16

17 saattavat olla muutakin, mutta sopivien lääkkeiden ja annosten, jopa annosteluaikojen sovittaminen vaatii kokeiluja, aikaa ja uskallusta. Kansaneläkelaitoksella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi koulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Näin Kela kustantaa myös erilaisia terapioita autismin kirjon henkilöille. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat yksi harkinnanvarainen terapiamuoto. Sopeutumisvalmennuskurssit kohdennetaan yleensä koko perheelle ja toimii sopeutumisen ja tiedonsaannin lähteenä samoin kuin vertaistuen avartavana ja antoisana areenana. (Kansaneläkelaitos.) 1.6 Myytit murtuvat vähitellen No aivan tavalliselta tuo näyttää, ei mitenkään erikoiselta. Onpa tuhma, tyhmä ja huonosti kasvatettu. Autisti istuu nurkassa, heijaa itseään ja viputtaa käsiään. Forrest Gump tyyppinen idiootti A utismia on ollut kautta historian. Kykenemättä kommunikoimaan ympäristönsä säännöillä autismin kirjon ihmiset eivät ole pystyneet pitämään sosiaalisesti puoliaan. Näin he ovat olleet monenlaisen hyväksikäytön uhreja. Westermarck-efekti, sisarusten luonnollinen seksuaalinen kiinnostumattomuus toisistaan, ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla. Autismin historia on ollut osa hulluuden historiaa, jota mm. Foucault on tutkinut. (Forsberg 1994.) Autismi on erottunut muista mielenterveyden ongelmista vasta varsin myöhään. Varhaisimman tutkimuksen autismin kirjon lapsista julkaisi venäläinen neurologi Eva Sucharewa vuonna Vaikka Leo Kannerin ja Hans Aspergerin tutkimuksissa autismin kirjo erotettiin skitsofreniasta sekaannus mielisairauksiin sekä tämän seurauksena väärät käsitykset ja hoitomenetelmät ovat edelleen yleisiä. Tästä väärinkäsitysten oikaisusta nousi aluksi vanhempien liike autismin oikeiden hoitomenetelmien puolesta ja sittemmin lasten aikuistuttua tietoisuus eriarvoisuudesta ja 17

18 syrjinnästä on nostanut autistien oikeuksien liikkeen. (Forsberg 1994; Ikonen et al ) Nykyään on tieteellisesti todistettu, että autismi on keskushermoston kehityshäiriö. Siksi onkin ollut järkyttävää havaita, että vielä löytyy ammattilaisia, jotka väittävät, että autismi voi johtua psyykkisistä syistä. Vaalimalla vanhaa myyttiä epäonnistuneesta äitilapsisuhteesta ovat ammattilaisetkin tarpeettomasti aiheuttaneet tuskaa autistien perheille. Ja virheellinen diagnoosi on estänyt lapsen pääsyn varhaiskuntoutukseen. (Forsberg 1994; Ikonen et al ) Tietous autismin eri ilmenemismuodoista ja mahdollisista syistäkin on karttunut hiljalleen. Yleensä mielipidettä ja ymmärrystä on myös muovannut Dustin Hoffmanin oivallinen roolisuoritus Sademiehenä ja kirjailija-neurologi Oliver Sacksin ymmärtäväiset ja jopa humoristiset taudinkuvaukset. Autismi ilmenee yleensä varhaislapsuudessa puheen kehityksen hitautena, kommunikaatiotaitojen puutteena ja lapsen kyvyttömyytenä oppia ymmärtämään tai ilmaisemaan käyttäytymisen emotionaalista sisältöä. Tähän erikoiseen oireyhtymään saattaa kuulua myös harvinaisia ja kiehtovia taitoja, kuten aivan poikkeuksellisia matemaattisia kykyjä tai taiteellista lahjakkuutta, joita tavallisilla ihmisillä ei juuri esiinny. Esimerkiksi absoluuttinen sävelkorva on harvinainen ominaisuus koko väestön keskuudessa (1:10 000), mutta autistisilla henkilöillä verrattain yleinen (1:20). Myös muistikapasiteetti voi olla hämmästyttävän suuri ja tehokas. Vain silmäys lattialle levinneisiin tikkuihin riitti Sademiehelle niiden lukumäärän selvittämiseen. Harvinainen kyky ei kuitenkaan auta autistista henkilöä normaalielämässä kovin pitkälle. Rajoittunut, lähes pakonomainen kiinnostus ehkä vain yhteen asiaan hermostuttaa nopeasti ympäristön, samoin kuin uppoutuminen jonkun motorisen liikkeen toistamiseen. Tällainen lapsi jää helposti vaille ystäviä ja mahdollisuutta osallistua ikäistensä iloihin. (Suomen Lääkärilehti 2000.) Edelleen tietämättömät tietävät, että kaikki autistit ovat kehitysvammaisia. Näin asian laita ei todellakaan ole. Se, millaista kehitysviivettä autismin kirjon oireyhtymä tuo tullessaan, on eri juttu. Nyt on jo aika heittää uskomukset ja vääränä totuutena vannotut tiedot romukoppaan, ja tarjota tämän hetken tietämys jokaiselle ihmiselle. Internet ja 18

19 kotisivut ovat yksi keino auttaa tiedon välityksessä, kunhan kriittinen ajattelumme on toiminnassa. 19

20 LÄHTEET Autismi- ja Aspergerliitto ry Vertaisperhetoiminnan koulutuskansio. Autismi- ja Aspergerliitto ry Vertaisperhe-esite. Autismisäätiön kotisivu. [viitattu ] Saatavissa: Borremans, E Aistijärjestelmien poikkeavuus. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Forsberg, S Autismin etiologia. Suomen lääkärilehti vsk 49 (11), Halinen, P Kommunikointi. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Ikonen, O., Halme, A., Kerola, K., Kujanpää, S., Norvapalo, P. & Suomi, A Autismi teoriasta käytäntöön. Juva. Atena kustannus Oy.WSOY. Järvikoski, A. & Härkäpää, K Kuntoutuksen perusteet. Helsinki. WSOY. Kansaneläkelaitos, Kela kuntouttaa.[viitattu ] Saatavissa: Kerola, K Lapsen autismi ja vanhemmat. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Kerola, K Tarvitaanko diagnoosia? Autismi 5/ 2006, 13. Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T Autismikuntoutus. Juva. PS-kustannus. Kielinen, M Autismi keskuudessamme. Autismi 1/2007, 49. Kontu, E Mielen ja musiikin ikkunat autismiin. Mielen teoria ja kommunikaatiosuhde tapaustutkimuksia. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Korpela, J.K. Datatekniikka ja viestintä, osa Web. (päivitetty ) [viitattu ] Saatavissa: Kujanpää, S. & Norvapalo, P Ensitieto autismista. Jyväskylä. Gummerus. Laiho, E Autismin kirjon kuntoutus. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Laihonen, M. Artikkeli autismista perustuen Opetushallituksen julkaisuun Autististen lasten opettaminen. [viitattu ] Saatavissa: 20

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Autismin kirjon ensiopas perheille

Autismin kirjon ensiopas perheille Autismin kirjon ensiopas perheille OPAS ON SUUNNATTU PERHEILLE, JOISSA LAPSEN AUTISMIN KIRJON DIAGNOOSI ON TUORE. Autismi- ja Aspergerliitto ja Aspergerliitto ry ry Mitä autismin kirjo tarkoittaa? AUTISMIN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä

AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISMI AUTISMI, AUTISTINEN OIREYHTYMÄ, ON KEHITYKSEN HÄIRIÖ, JONKA VAIKUTUKSET NÄKYVÄT

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

RETTIN OIREYHTYMÄ RETT FINLAND RE D T N T A L F N N I I F L A T N T E D R

RETTIN OIREYHTYMÄ RETT FINLAND RE D T N T A L F N N I I F L A T N T E D R RETTIN OIREYHTYMÄ RETT FIN LA ND INLAND TF T E T FINLAND RET R RETT FINLAND Kommunikointiin voidaan käyttää esimerkiksi katseohjattavaa tietokonetta. Matka alkaa Vammaisen lapsen saaminen on yleensä kova

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Asperger ja autismin kirjo. Koulutuksen sisältöä. Autismin kirjo. Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus 1

Asperger ja autismin kirjo. Koulutuksen sisältöä. Autismin kirjo. Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus 1 Asperger ja autismin kirjo Haapavesi 12.3.2012 Riikka Pesonen konsultoiva ohjaaja Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus riikka.pesonen@tervavayla.fi p.040-5252 891 Koulutuksen sisältöä Mitä tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo...

Sisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo... Sisällys Esipuhe...15 Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17 Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21 Kyllikki Kerola ja Sari Kujanpää 1. Autismin kirjo...23 Neurokognitiivinen tausta...23 Autistinen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot