TEORIATIETOA AUTISMISTA JA AUTISMIN KIRJOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEORIATIETOA AUTISMISTA JA AUTISMIN KIRJOSTA"

Transkriptio

1 TEORIATIETOA AUTISMISTA JA AUTISMIN KIRJOSTA Osa kehittämistehtävästä RAUTU RY WORLD WIDE WEBBIIN Satakunnan ammattikorkeakoulu Merja Suista-Virtanen Sosiaali- ja terveysala Pori Erikoistumisopinnot Autismin kirjon kuntoutus 2008

2 SISÄLLYS AUTISMI JA AUTISMIN KIRJO 1.1 Autismi Autisminkirjo Autismin yleisyys Ominaisuuksia vai omituisuuksia Autismikuntoutuksesta Myytit murtuvat vähitellen LÄHTEET..20 2

3 AUTISMI JA AUTISMIN KIRJO 1.1 Autismi A utismi sana tulee kreikkalaisesta sanasta autos (itse). Autismin voisi sanana ajatella tarkoittavan itseensä vetäytymistä, omissa maailmoissaan elämistä. (Kujanpää & Norvapalo 1998; Ikonen, Halme, Kerola, Kujanpää, Norvapalo & Suomi 1998.) Autismi on laaja-alainen, neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Autismi on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. (Autismisäätiö.) Se ei ole henkinen sairaus, vaan orgaanisperäinen eli ruumiillisista syistä johtuva. Autismia ei aiheuta yksi syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla mm. perinnölliset tekijät, raskausajan vauriot, kromosomipoikkeamat, syntymävauriot sekä syntymän jälkeiset vauriot, jotka voivat aiheuttaa vauriota pikkuaivojen rakenteessa sekä aivorungonsoluissa. (Pöyhtäri.) Keskushermoston kehityshäiriön seurauksena aivojen kyky käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa on autistille eriasteisesti puutteellista. Se aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat puuttuva tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus sekä kielellinen tai ei-kielellinen kehitys; rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. (Laihonen.) Autistiksi syntyneen autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan säilyy koko elämän. Ikä kuitenkin muuttaa autistisia oireita. Autismia voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön. Autisteja on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. (Kujanpää & Norvapalo 1998.) Autisteja on ollut aina kaikissa kulttuureissa, vaikka heidän olemassaolostaan ei olekaan tiedetty (Autismisäätiö). Jokainen autisti on ainutkertainen, jolla on temperamentti, tunteet ja oma persoonallisuus (Kujanpää & Norvapalo 1998). Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ja vasta sen jälkeen autisti, kehitysvammainen, epileptikko tai jotain muuta. Autismi esiintyy 3

4 usein yhdessä muiden vammojen tai sairauksien kanssa (Kujanpää & Norvapalo 1998). Ympäristön tulee toimia siten, että autisti pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää. Autistin vahvuudet ja heikkoudet on kartoitettava ja tukitoimet suunnattava koko elämänkaaren mittaiseen kuntoutukseen. Ympäristöä on muokattava autistille sopivaksi eikä autistia ympäristön mukaan. Autistisella henkilöllä on erilainen tapa kommunikoida ulkomaailman kanssa ja niinpä kehityshäiriö todetaan usein jo arjen vuorovaikutustilanteissa ennen erikoisempia tutkimuksia. Autistiset lapset voivat taidoiltaan ja käyttäytymiseltään poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Kuitenkin kaikilla on vaikeus käyttää ja ymmärtää kieltä kommunikaation välineenä. Vaikeiden kommunikaatiohäiriöiden lisäksi autismikirjon häiriöissä muutkin sosiaalisten taitojen häiriöt ovat luonteenomaisia. Edellisestä voi aiheutua yksilökohtaisia seurannaisoireita. (Autismisäätiö.) Autismi on eriasteisesti vaikea sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö ja kielen kehityksen häiriö. Siihen liittyvät myös oudot ja erikoiset reagoinnit ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistava käyttäytyminen. (Kujanpää & Norvapalo 1998.) Autistisella ihmisellä on alentunut tai puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, että toinen ihminen ajattelee (mielenteoria). Halisen (2008) mukaan autismi on oireyhtymä syndrooma- ei vamma. Autismin kirjon ihmisillä esiintyy kolme kovaa K:ta : ongelmia kontaktissa, kommunikoinnissa ja käyttäytymisessä. Kontaktin erityispiirteet tulevat Halisen (2008) mukaan autisteilla esiin mm seuraavasti: Hitaus ja jähmeys leimaavat kahden väliseen kontaktiin tulossa sekä katsekontakti on häilyvää. Vastavuoroisuus on heikkoa, koska autisti on helposti kovin omaehtoinen. Jaetussa huomiossa on suuria vaikeuksia. Kontaktin problematiikka aiheuttaa kielen ja kommunikoinnin kehityksen huomattavaa viivästymistä ja poikkeavuutta. Odottamisen, vuorottelun ja yhteistyön ongelmia esiintyy. (Halinen 2008.) Mielenteoriankehitys on hidastunut ja heikkoa. Se johtaa toisten ihmisten tulkinnan ongelmiin ja siitä seuraa sosiaalisen selviytymisen vaikeuksia. (Halinen 2008; Kontu 2004.) Halinen (2008) mainitsee kielen ja kommunikoinnin erityispiirteistä viivästyneen ja poikkeavan vuorovaikutuksen, jäljittelyn kehityksen heikkouden ja osoittamisen 4

5 ongelmat. Samoin passiivisen ja aktiivisen sanaston suppeus, puheen ymmärtämisen ongelmat sekä spontaanin puheen tuottamisen ongelmat, kuten - miten ja miksi puhua - ovat kielen ja kommunikoinnin erityispiirteitä. Viestinnän funktiota on vaikeaa hallita eli toiminnasta seuraavia asioita autisti ei kykene oivaltamaan. Ei-kielellisen viestinnän tuottaminen ja tulkitseminen ovat ongelmallisia. Joillakin autismin kirjon henkilöillä on puheen tuottamisen erityisongelmia. Erilaisten käsitteiden hallinnan -, kielenhallinnan ja keskustelutaitojen heikkoutta esiintyy. Käyttäytymisen erityispiirteitä ovat mm. omaehtoisuus, juuttuminen, pakkotoiminnot ja uhmakkuus. Samoin huomattavat sosiaalisen toiminnan vaikeudet ovat käyttäytymiseen liittyviä piirteitä. Nämä tulevat esille erityisesti suhteessa muihin lapsiin. Sisarus- ja toverisuhteet saattavat olla todella ongelmaisia. (Halinen 2008.) Autismissa on kyse neurologisen kehityksen pohjalta, käyttäytymisessä ilmeneviä, laaja-alaisista, yksilöllisistä vaikeuksista. Yksilöllisiä vaikeuksia autistilla on sosiaalisuudessa, kommunikaatiossa, käyttäytymisessä omalaatuisina piirteinä ja aistimuksissa havaintokokemusten erilaisuutena. (Kerola 2008.) 1.2 Autisminkirjo A utismia ja autismin kaltaisia piirteitä kutsutaan yleisnimityksellä autismin kirjo. Siihen kuuluvat autismi, HFA (High Functioning Autism), Aspergerin oireyhtymä sekä kehitysvammaisuuteen tai muihin samankaltaisiin sairauksiin liittyvät autistiset häiriöt. (Olsén & Yliherva 2007.) Autismin kirjo on kuin aukaistu sateenvarjo, joka kerää allensa erilaiset diagnoosit. 5

6 Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka tarkempia syitä ei toistaiseksi tunneta. Se ilmenee aivojen "tietoliikenteessä" eli hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä. Autistinen yksinäisyys ja pakonomainen tarve samanlaisena toistuviin asioihin olivat autismin kuvaajan Leo Kannerin (1943) mukaan lapsuusiän autismin piirteet. Alkuperäinen käsite yksittäisestä häiriöstä on sittemmin laajentunut nykyiseksi käsitteeksi autisminspektrin autismin kirjon häiriöistä (pervasive developmental disorders = laaja-alaiset kehityshäiriöt). (Ikonen et al 1998; Olsén & Yliherva 2007.) Autismin kirjon alatyypit ovat ICD-10 (WHO:n tautiluokitus) mukaan: F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt F84.0 Lapsuusiän autismi F84.1 Epätyypillinen autismi F84.2 Rettin oireyhtymä F84.3 Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava eli disintegratiivinen kehityshäiriö F84.4 Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuusoireyhtymä F84.5 Aspergerin oireyhtymä F84.7 Muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö F84.9 Määrittämätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö (Stakes 1999). Autismia määritellään ja diagnostisoidaan edelleen tyypillisen käyttäytymisen perusteella. Autistisen henkilön käyttäytymisen monimuotoisuus johtuu siitä, että kommunikaation, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kiinnostusten kohteet eri elementteineen esiintyvät lukuisissa erilaisissa yhdistelmissä. Usein ilmenee lisäksi stereotyyppistä, toistavaa käyttäytymistä ja maneereita (totunnaistapa, kaavamainen käyttäytyminen). Myös ali- tai yliherkkyydet ympäristön ärsykkeille ovat tavallista. Oirekuva voi vaihdella henkilöstä toiseen suurestikin. Jokaisen autistin oirekuva vaihtelee yksilöllisesti ja saattaa muuttua ajan myötä, minkä vuoksi diagnostisten rajojen asettaminen on vaikeaa. (Olsén & Yliherva 2007.) 6

7 Autismia pidetään neuropatologisena häiriönä, vaikka mitään yksittäistä neuropatologista mallia ei ole hyväksytty. Makrokefaliaa, isopäisyyttä, on autistisilla lapsilla kuvattu muuta väestöä enemmän. Ruumiinavaus- ja kuvantamistutkimuksissa aivojen on todettu olevan keskimääräistä isommat ja painavammat, vaikkakaan nuorilla ja aikuisilla tällaista eroa ei ole todettu. Kuvantamistutkimusten perusteella valkean aivoaineen määrän kasvu selittää aivojen koon kasvua. Tutkimuksin on autisteilla myös todettu subkortikaalisen eli aivokuoren alla sijaitsevan ns. limbisen systeemin rakenteellisia poikkeavuuksia. Aivojen limbisellä alueella sijaitsevassa amygdalassa eli mantelitumakkeessa on erityisesti todettu poikkeavuuksia. Limbinen systeemi on tahdosta riippumattomien toimintojen, motivaation ja mielentilojen säätelyyn osallistuva aivoalue. Autisteilta on myös löydetty poikkeavuuksia pikkuaivoissa sekä aivorungon tumakkeissa. Samoin serotoniiniaineenvaihdunnan poikkeavuuksia on heillä kuvattu. Neuropeptidien ja neurotrofisten välittäjäaineiden tasot on todettu korkeammiksi autistisilla ja kehitysvammaisilla lapsilla kuin verrokeilla. Ilmeisesti autisminkirjon häiriöt ovat synnyltään heterogeenisia eli epäyhtenäisiä. Neuropatologinen häiriö alkaa todennäköisesti jo sikiöaikana, mutta syntymän jälkeiset tekijät voivat muokata oirekuvaa ja sen kulkua. (Olsén & Yliherva 2007.) Tutkimuksissa on löydetty poikkeavuuksia aivorungon tasolla. Aivorunko on normaalia lyhyempi ja sen tietyt tumakkeet mm. kasvojen lihasten hermotuksesta vastaava seitsemännen aivohermon eli kasvohermon tumake sekä ylempi oliivitumake, jonka kautta kuuloradat kulkevat ovat pahasti surkastuneet. Ehkä nämä muutokset johtavat kuulojärjestelmän toiminnan häiriöihin ja autismiin usein liittyviin kielellisiin ongelmiin. Ehkä ne selittävät myös kyvyttömyyttä niin ymmärtää kuin itse tuottaa kanssakäymisessä tärkeitä kasvojen ilmeitä. Tosin autismiin liittyvät vakavat ongelmat kommunikoinnissa heijastavat todennäköisesti myös aivorunkoa ylempienkin aivorakenteiden toimintahäiriöistä. Koska nuo surkastuneet aivorungon rakenteet kehittyvät varhaisella sikiökaudella, autismin aiheuttajakin vaikuttaa jo silloin. (Suomen Lääkärilehti 2000.) Vaikka autismia ei voida parantaa, voidaan kuntoutuksella helpottaa siihen liittyviä oireita sekä parantaa kommunikaation ja vuorovaikutuksen laatua. Tämä oletettavasti heijastuu myös perheiden arkeen. (Olsén & Yliherva 2007.) Autismin ennuste on luultua paljon parempi, samoin autismi on luultua paljon perinnöllisempää sekä luultua 7

8 paljon enemmän käyttäytymiseen ja ajatteluun vaikuttavaa. Autismissa kysymys ei ole viivästymisestä vaan kysymys on erilaisuudesta, kuten Halinen (2008) asian kiteyttää. 1.3 Autismin yleisyys Autistista oireyhtymää esiintyy kahdella lapsella tuhannesta, esiintyvyys on lähes neljä kertaa yleisempää kuin aikaisemmin tutkimuksissa on esitetty (Toikkanen 2005). Autismi on paljon luultua yleisempää, autismin kirjon ihmisiä on enemmän kuin dysfaatikkoja, toteaa Halinen (2008). Autismi esiintyy harvoin yksin, ja henkilöillä voi olla samanaikaisesti useita diagnooseja. Aiemmin ajateltiin, että kehitysvammaisuutta esiintyy jopa 80 prosentilla autismidiagnoosin saaneista ihmisistä. Kielisen väitöskirjan mukaan lähes puolella ei ole kehitysvammadiagnoosia, epilepsiaa esiintyi 18 prosentilla ja muita liitännäisdiagnooseja hieman yli 12 prosentilla. (Toikkanen 2005.) Autismin kirjon oireyhtymiä esiintyy kaikkialla maailmassa ja kaikissa roduissa ja yhteiskuntaluokissa. Esiintyvyydestä ei ole aivan tarkkoja tietoja, mutta vähintään arvioidaan autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä olevan noin 1 % väestöstä. Pojilla autismi on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä. Autistisia henkilöitä on Suomessa arviolta (Autismisäätiö.) Laskettaessa autismin kirjon esiintyvyys 1 % mukaan, pitäisi Satakunnan alueella autismin kirjo koskettaa tavalla tai toisella noin 2000 perhettä (Vuori- Metsämäki 2008) Ominaisuuksia vai omituisuuksia A utistisen henkilön käyttäytyminen saattaa näyttää jäsentymättömältä ja kaoottiselta. Heidän itsensä näkökulmasta katsoen käyttäytyminen voi olla järkevää ja tarkoituksenmukaista. Ymmärtääkseen autistisen henkilön käyttäytymistä tulkitsijan on tunnettava autismin perusolemus ja pystyttävä asettumaan autistisen henkilön asemaan. Koska jokainen autisti on erilainen yksilö, on tulkitsijan kyettävä myös tunnistamaan autististen henkilöiden ominaisuuksien yksilölliset erot. 8

9 Ilman riittävää ominaisuuksien tuntemusta käyttäytyminen ja käyttäytymisongelmat tulkitaan väärin. Tyypillisesti tämä ilmenee siitä, että jotkut ihmiset saattavat pitää omituisesti käyttäytyvää autistista lasta vain huonosti kasvatettuna eivätkä pidä hänen käyttäytymistään seurauksena neurologisista ongelmista kuten on asian todellinen laita. (Laihonen.) Tuhma, tyhmä ja huonosti kasvatettu lienee se usein kuultu arvio. Autismissa kysymys ei ole viivästymisestä vaan kysymys on erilaisuudesta, kuten Halinen (2008) asian kiteyttää. Autismia pitää katsoa autistisen silmälasien kautta! Autistisella ihmisellä on alentunut tai täysin puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, että toinen ihminen myös ajattelee. Autistiset lapset voivat taidoiltaan ja käyttäytymiseltään poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Kuitenkin kaikilla on vaikeus käyttää ja vaikeus ymmärtää kieltä kommunikaation välineenä. (Autismisäätiö.) Jokainen autistinen henkilö on kuitenkin oma persoonansa, vaikeudet esiintyvät eritasoisina, yleisestä autismidiagnoosista huolimatta. Diagnoosien ja kirjainyhdistelmien takana on aina elävä, tunteva ja kokeva ihminen (Kielinen 2007, 49). Joku saattaa olla sosiaalisesti aktiivinen - pitää muiden ihmisten seurasta ja etsii kontaktia, mutta hän ei osaa kommunikoida muiden ihmisten kanssa - hän ei osaa puhua, ei kirjoittaa eikä välttämättä viittoakaan. Hänen käytöksensä saattaa näyttää ainakin ensi näkemältä "normaalilta" kuten kenen tahansa, mutta hän saattaa ärsyyntyä tietynlaisesta kosketuksesta, väristä, valosta, äänestä tai muusta aistiärsykkeestä. Joku toinen autistinen henkilö voi olla näissä ominaisuuksissaan aivan toisenlainen. Hän saattaa olla täysin "omassa maailmassaan" eikä reagoi ympäristön tapahtumiin lainkaan. Joillakin kommunikointi onnistuu kirjoittamalla, mutta ei puhumalla tai päinvastoin. Joku voi ärsyyntyä tietystä äänestä ja jollakin toisella henkilöllä äänet voivat olla jotain, mitä hän haluaa toistaa sitä uudestaan ja taas uudestaan. Autistisille henkilöille ominaista käyttäytymistä on rutiininomaisuus, asiat on tehtävä samalla tavalla. Poikkeamisen totutusta tavasta autistinen henkilö voi kokea katastrofaalisena tilanteena.(laihonen.) Autistien sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat puutteellisen poikkeavia tai puuttuvat kokonaan. Toisen henkilön käyttäytyminen ja mielenliikkeet ovat autismin kirjon ihmisille vaikeita. Autistinen henkilö ei ymmärrä toisen henkilön eikä edes omia 9

10 tunteitaan, jolloin hän ei pysty ennakolta eikä aina jälkeenpäinkään huomioimaan, että jotkin asiat voivat olla epämiellyttäviä toiselle henkilölle tai autistiselle itselleen. Omista epämiellyttävistä tai miellyttävistä tunteistaan autisti kuitenkin yleensä oppii, mutta toiselle aiheuttamistaan hän ei välttämättä opi, jolloin hyvien ja huonojen käyttäytymistapojen eron ja sosiaalisten sääntöjen opettaminen voi olla työlästä. Autistinen henkilö ei ymmärrä sosiaalisia sääntöjä ja sopimuksia ja sen takia hän toimii omaehtoisesti osaamatta huomioida kunkin tilanteen vaatimuksia. Hän ei ymmärrä toisen henkilön käyttäytymistä ja se saattaa autistisesta henkilöstä tuntua hänen tahtonsa vastaiselta ja ärsyttävältä synnyttäen autistisessa henkilössä aggressiivista käyttäytymistä. Kielellisen kehityksen puuteiden takia hän ei ymmärrä riittävästi kielen merkitystä sosiaalisessa kanssakäymisessä eli sosiaalisten tilanteiden lukutaito on vähäistä tai olematonta. (Laihonen.) Mielenteoria ja kehonkieli ovat autisteille vaikeita asioita ymmärtää. Osa autistisista henkilöistä ei opi puhekieltä lainkaan ja toisilla autisteista on vaikeuksia ymmärtää, tuottaa ja käyttää puhekieltä oikein. Autistin kielelliset vaikeudet muistuttavat dysfasiaan liittyviä ongelmia. Dysfaattinen henkilö ymmärtää autistista henkilöä helpommin sosiaalisen viestin kommunikoinnissa. Autistinen henkilö ei ymmärrä miksi, miten ja milloin kieltä tulisi käyttää. (Laihonen; Halinen 2008.) Kielellisen kehityksen vaikeudet näkyvät usein jo varhaislapsuudessa puheen viivästymisenä, hitaana puheen oppimisena, mutta joskus myös liian nopeana oppimisena. Jokeltelu saattaa olla erikoista. Autistisen henkilön oppima kieli voi jäädä tasolle, jolla hän voi ilmaista vain hyvin konkreettisia asioita ja ehdottoman sanatarkasti sanojen merkitystä noudattaen. Sanavalinnat ovat vivahteettomia ja usein abstraktien käsitteiden käyttö on täysin mahdotonta. Esim. sanojen "edessä", "takana", "välissä", "ylhäällä" ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia, vaikka esineitä tarkoittavien sanojen kanssa ei olisi mitään ongelmia. Lauseet voivat olla rakenteeltaan töksähteleviä peräkkäisiä sanoja perusmuodossa tai ne ovat ulkoa opittuja täysin oikein muodostettuja rakenteeltaan ja sanojen taivutuksineen. Vaikka lauseet saattavat näyttää oikein muodostetuilta ja merkityksellisiltä, autistinen henkilö ei siltikään välttämättä ymmärrä sen sisältöä. Hän on voinut oppia yhdistämään tämän tietyn sanan tai kokonaisen lauseen tiettyyn tilanteeseen, jossa hän voi käyttää sitä, mutta ei siltikään täysin 10

11 ymmärrä lauseen merkitystä ja sen käyttö saattaa toisessa tilanteessa olla toisista henkilöistä ärsyttävää tai huvittavaa. (Laihonen.) Monilla autisteilla on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhuttua kieltä, mutta heillä voi olla kyky ymmärtää ja tuottaa visuaalista kieltä. Kuvat ovat autistisille henkilöille usein tärkeitä. He voivat osoittaa kiinnostuksen kohteensa kuvien avulla ja usein autisteilla on myös hyvä visuaalinen muisti. Kuvat ja symbolit voivat toimia kommunikointivälineenä. Myös kirjoitettu sanallinen kieli voi autistiselle henkilölle olla visuaalinen kieli - hän ei ehkä osaa muodostaa sanoja kirjain kirjaimelta, mutta hän oppii sanojen muodon ja yhdistämään sen johonkin merkitykseen, jolloin sanoja voidaan käyttää kuvan tavoin. (Laihonen.) Lapsen käyttäytyminen usein jo paljastaa hänen autistisuutensa tai ainakin hänen käyttäytymisessään saatetaan havaita autistisia piirteitä. Tällaisia ominaispiirteitä ovat samojen liikekaavojen toistaminen, tarve pitää ympäröivät olosuhteet samana tai heillä on monimutkaisia säännöllisesti toistettavia rituaaleja. Tällaisia ovat esim. pakonomainen tarve pukea vaatteet tietyssä järjestyksessä tai tehdä aina jotain tiettyä asiaa ennen jonkin toisen asian tekemistä vaikka näillä tekemisillä ei asiana tunnu olevan mitään yhteyttä toistensa kanssa. He voivat asetella tavaroita riviin, saada kiukunpurkauksia mitättömistä asioista tai he voivat itkeä tai nauraa ilman selvää syytä. (Laihonen.) Lepistön (2008) mukaan ääntenpiirteiden peruskäsittely on autistisilla lapsilla heikentynyttä, ja heillä on vaikeutta äänten keston erottelussa. Sen sijaan äänten taajuuden erottelu on näillä lapsilla voimistunutta, mikä saattaa selittää autismissa yleistä kuuloyliherkkyyttä ja lisäksi vaikeuttaa olennaisen kuulotiedon valikoimista epäolennaisesta. Autististen lasten kyky erotella vokaaleja heikentyy puhetta muistuttavassa tilanteessa, jossa äänten akustiset piirteet vaihtelevat jatkuvasti. Näin autististen lasten tahaton tarkkaavuus kääntyy tavanomaista heikommin erityisesti puheäänissä tapahtuviin muutoksiin, sillä autismiin liittyy vaikeus suunnata tarkkaavuutta sosiaalisesti merkityksellisiin ärsykkeisiin. (Lepistö 2008.) Varhaislapsuudessa autistisilla lapsilla epäillään näkö- tai kuulovammaa. Näitä vammoja yleisempää on kuitenkin, että lapsella on muuntuneita aistitoimintoja. Poikkeavuudet voivat olla yhteen, useampaan tai kaikkiin aisteihin liittyviä ja ne voivat 11

12 eri yksilöillä olla erilaisia ja niiden vaikutukset voivat olla yksilön ja hänen ympäristönsä väliseen vuorovaikutukseen eriasteisia. Liian avoin aistikanava aiheuttaa yliherkkyyttä, joka voi ilmetä esim. kosketuksen välttelemisenä, joidenkin ruokien maku tai haju ei miellytä, lapsi kokee jotkin äänet epämiellyttäviksi ja lapsella saattaa olla hyvä näkömuisti. Poikkeavasti ja informaatiota vääristävä aistitoiminto voi ilmetä eri aistien kohdalla esim. raapimisena olematonta kutinaa, hyperventilaationa, oman hengityksensä kuuntelemisena, kielen imeskelynä ja silmien paineluna. Puutteellinen aistitoiminto puolestaan voi ilmetä alentuneena kiputuntona, haistelemisena, esineiden paukuttelemisena, sopimattomien esineiden tai aineiden syömisenä ja itsensä keinuttelemisena. Aistitoimintojen poikkeavuudet voivat myös vaihdella eri ajanjaksojen kuluessa.(laihonen; Borremans 2008.) 1.5 Autismikuntoutuksesta K untoutus on suunnitelmallista ja monialaista, yleensä pitkäjännitteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on erilaisten toimenpiteiden kokonaisuus ja saattaa koostua esimerkiksi ohjauskeskusteluista, työkokeiluista tai -valmennuksesta, puheterapiasta, apuvälinepalveluista tai työolosuhteiden suunnittelusta. (Järvikoski & Härkäpää 2004.) Autismin kuntoutus on tehostunut viime vuosina uusien kuntoutusmuotojen myötä. Autistinen henkilö ei ole enää toivoton tapaus (Kielinen 2007, 49). Useat kuntoutusmuodot perustuvat yksilöllisen struktuurin luomiseen, kuvineen ja päiväjärjestyksineen. Olennaista kuntoutuksessa on, että se on jatkuvaa, pitkälle tulevaisuuteen suuntaavaa ja kokonaisvaltaista. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan sitä, että kuntoutus huomioi kaikki yksilön kehityksen osa-alueet. Jotta kuntoutus on tuloksellista, sen tulee rakentua professori Gillbergin perusnäkemyksen varaan: Jokainen autistinen henkilö on ainutlaatuinen yksilö, jolla on ainutlaatuinen elämä. (Autismisäätiö.) 12

13 Autististen henkilöiden opetus ja kuntoutus on haastavaa työtä niin vanhemmille kuin työntekijöillekin. Kuntoutusta suunniteltaessa on tärkeää pohtia, miten lapset tavallisesti oppivat, mitä ja milloin. (Kerola, Kujanpää & Timonen 2000, 11.) Koska autistisen henkilön merkittävimmät ongelmat ovat kommunikointi ja sosiaaliset vuorovaikutusongelmat, voidaan näitä ongelmia lieventää kommunikointi- ja toimintaterapialla sekä pedagogisella kuntoutuksella ja käyttäytymisterapialla. Kuntoutuksen on oltava intensiivistä ja parhaat tulokset saadaan, kun hänen koko valveillaoloaikansa on kuntouttavaa toimintaa, joka auttaa omaksumaan normaalissa jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Kuntoutusta ei ole vain ammattiterapeutin antama kuntoutus, vaan sitä on myös kotona ja päiväkodeissa sekä koulussa suoritettava toiminta - useasti yksinkertaisten jokapäiväisten toimintojen harjoittelu, arjen kuntoutus, jota voidaan kutsua kasvatukselliseksi kuntoutukseksi. Tästä syystä lapsen yksilöllinen kuntoutussuunnitelma tulee laatia yhdessä kodin, päivähoidon, koulun ja terveydenhoitohenkilöiden yhteistyönä eli tehdä kasvatuksellisen kuntoutuksen kumppanuussopimus. (Halinen 2008; Kerola 2008; Sihvonen ; Vuori- Metsämäki ) Varhain aloitetulla, oikein suunnitellulla ja toteutetulla kuntoutuksella voidaan merkittävästi parantaa autistisen henkilön mahdollisuuksia aikuisiässä selviytyä itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan. Varhaiskuntoutuksen idea on siinä, että autistia pyritään vetämään normaaliin elämään ja vuorovaikutukseen. Näin vaipuminen yhä syvemmälle omaan maailmaan ja itsestimulaatioon eli stimmaukseen saadaan estettyä tai ainakin minimoitua. (Kerola 2008.) Valitettavan monet nykyisin jo aikuiset autistit ovat jääneet nuoruudessaan ilman tällaista kuntoutusta. Heidät on ehkä jo alun perin diagnosoitu väärin kehitysvammaiseksi - ja heidät on sijoitettu kehitysvammalaitokseen, jonne heitä ei välttämättä olisi tarvinnut sijoittaa ja jos kuntoutusta olisi hoidettu ajoissa ja oikein (Laihonen). Toisaalta, ei pidä lannistua, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kasvatuksellista kuntoutusta. Ei autismin kirjon henkilöidenkään oppiminen ja kuntoutuminen lopu kouluikään. (Kerola 2008; Vuori- Metsämäki ) 13

14 Sihvosen mukaan kuntoutuksen mahdollisuudet pitää muistaa: Häiriöissä on kyse alentuneesta toimintakyvystä ja tuen tarve on rinnastettava tähän toimintakykyyn. Keskeistä on ymmärtää, että pääosin hyvä toimintakyky ei tarkoita vähäistä tuentarvetta. Kyvykkäälläkin ihmisellä voi olla tarkkarajainen vaikeus, jonka vaikutus ilman tukea on henkilön toimintakykyä lamaannuttava. Autismin kirjon oireyhtymä on sarja elinikäisiä haittoja ja tärkeintä on omien resurssien maksimaalinen hyödyntäminen. (Mäkelä 2006, ) Lähes kaikki autistiset lapset ja aikuiset tarvitsevat erityistukea useiden vuosien ja kenties koko elämän ajan. Varhainen diagnostisointi on tärkeää, koska kuntoutuksella voidaan huomattavasti parantaa autistisen henkilön ja hänen perheensä elämänlaatua. Kuntoutuksen on perustuttava sekä yksilön että perheen tarpeisiin ja edellytyksiin. Kuntoutusta tarvitaan, jotta voidaan sovittaa yhteen autistisen henkilön ja ympäristön vaatimukset. Kuntoutuksen tavoitteet ja keinot tulee kirjata yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti. (Autismisäätiö.) Suotuisa eteneminen vaatii kuitenkin intensiivistä työtä niin hoitoympäristön kuin vanhempienkin sitoutumista päivittäiseen kuntouttavaan otteeseen. Jokaisen lapsen kohdalla kuntoutukseen ja sen tarpeeseen liittyvät asiat on harkittava yksilöllisesti. Autistisen lapsen kuntoutus pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain, mieluiten noin 2-4 vuoden iässä. (Olsén & Yliherva 2007.) Kuntouttavaan toimintaan on otettava yhteistyökumppaneiksi autismin kirjoa hyvin tuntevat ammattilaiset ja perheet sekä itse autismin kirjon ihminen. Toisten mielestä diagnoosilla ei ole sinänsä arvoa; kuitenkin diagnoosien ansiosta aikaisemmin käsittämättömälle, mystiselle tai jopa pelottavalle asialle saadaan nimi. Diagnoosin myötä vanhemmat ja läheiset ymmärtävät, että on muitakin lapsia, joilla on samankaltaisia ongelmia. (Autismisäätiö.) Gillbergin mukaan Aspergerin oireyhtymä- tai ADHD- diagnoosia tai vastaavaa, joka edellyttää monipuolista käyttäytymisen arviointia, tarvitaan, jos siitä on hyötyä asianomaiselle. Hyöty tulee siitä, että henkilö saa enemmän ymmärtämystä ympäristöltään. Diagnoosin saanti vapauttaa usein itsesyytöksistä niin henkilön itsensä kuin vanhemmatkin. Lapsen outous ei koidukaan suoraan vanhempien kasvatusvastuulle. Hyötyä voi tulla tietysti myös asianmukaisempien palveluiden muodossa. Toisaalta koulun nykypäivänä pitäisi muutenkin palvella jokaisen lapsen 14

15 yksilöllisiä tarpeita. Olipa diagnoosia tai ei, lapsen tulisi saada kehittää niitä taitoja, joita hän elämässään tulee tarvitsemaan. Sosiaaliset taidot ovat kaiken muun oppimisen edellytys, lähtökohta, kaiken oppimisen äiti. (Kerola 2006, 13.) Jokaisen autismin kirjoon kuuluva henkilön erilaisuutta tulee kunnioittaa ja hänelle on pyrittävä järjestämään mahdollisimman täysipainoinen elämä, joka on sopusoinnussa hänen persoonallisuutensa ja henkilökohtaisten edellytystensä kanssa. Autismin kirjon erikoisuudet huomioon ottavat yksilöllisesti räätälöidyt kuntoutus-, ohjaus- ja tukitoiminnat voivat vähentää ja estää yksilön ja hänen lähiympäristönsä elämää hankaloittavien ongelmien syntymistä. (Autismisäätiö.) Kun koulutusmenetelmät ovat kehittyneet ja on tullut käyttäytymisterapeuttisia keinoja, näyttää siltä, että autististen lasten arjesta selviytyminen paranee koko ajan. Useimmat autistiset henkilöt tarvitsevat kuntoutusta ja apua koko elämänsä ajan. Kaikkien autistien kohdalla tukitoimet eivät kuitenkaan ole tarpeellisia, jos vain ympäristöstä löytyy suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. (Toikkanen 2005.) Autistinen henkilö tarvitsee myöhemmässä elämänvaiheessa sitä vähemmän tukitoimia, mitä aikaisemmin hänen yksilöllinen kuntoutuksensa aloitetaan. Autististen lasten kuntoutuksen laiminlyöminen tulee myöhemmin kalliiksi yhteiskunnalle. On tärkeää kouluttaa opettajia tuntemaan autismin kirjoa ja opettaa autististen lasten pedagogisia menetelmiä niin täydennys- kuin peruskoulutuksessakin. Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen on myös merkityksellistä. Kouluissa pitäisi olla mahdollisuuksia autistisen lapsen opetuksen eriyttämiseen pienryhmissä sekä integroituun opetukseen eli lapsen ottamiseen muiden lasten mukaan silloin, kun hän siihen pystyy. (Toikkanen 2005.) Autistin koulunkäynnin suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat todellista räätälöinnin taidonnäytettä. Työ tarvitsee aikaa, ammattilaisia, resursseja, halua ja yhteistyötä sekä päättäväisiä vanhempia. Kaikilla osallistujilla on halua turvata autistin tulevaisuus ja yksilöllisen kehityksen mahdollistaminen. Henkilökohtainen avustaja on autistille kuin valkoinen keppi sokealle. Ohjaajan tärkeä tehtävä on ohjata autistia kohti itsenäistä selviytymistä, autistin kykyjen mukaan. Ohjaaja on auttaja ja opastaja muttei puolesta tekijä silloin kun autisti osaa itsekin. Autisti saattaa tarvita henkilökohtaista avustajaansa 24 tuntia vuorokaudessa. Avustajan 15

16 rooli ei pääty, kun päiväkodin, koulun, iltapäivätoiminnan, työtoiminnan tms. ulko-ovi sulkeutuu. Myös kotona tarvitaan avustajaa omaishoitajaa, joka voi olla joku perheenjäsenistä. Tämä tukiverkosto korvaa usein laitoshoidon, parantaa autistin elämän laatua ja mikä parasta, yhteiskunnallisesti katsoen se on vielä edullistakin. Eikä kukaan kyseenalaista sokean valkoista keppiä ja yritä ottaa sitä häneltä pois. Autismin kirjon ihmisiä voidaan auttaa ja kuntouttaa erilaisissa terapioissa. Mm musiikki-, puhe-, kommunikaatio-, ratsastus-, sensorisenintegraatio-, fysio- ja toimintaterapiat voivat tulla kysymykseen. Psykologiset ja psykiatriset avunannot ovat myös mahdollisia. Kuitenkin kaikki terapiavalinnat on syytä tehdä kuntoutussuunnitelman mukaisesti moniammatillisessa työryhmässä autistia itseään ja perhettä unohtamatta. Vaikuttavuuden arviointia toimintakykyyn on tehtävä pitkin terapia-ajan. Terapioiden suunnittelussa kannattaa suunnata pitkälle tulevaisuuteen, sillä yhden kahden tai kymmenen kerran terapiallakaan ei vielä päästä tuloksiin. Tavoitteet saavutetaan pienin askelin liiallinen hoppu ei ole hyväksi autistin terapiassa. Välitavoitteiden kautta päästään eteenpäin. Useat samanaikaiset terapiat eivät aina tue toisiaan, vaan saattavat aiheuttaa hämmennystä autistille. Jos samaan aikaan menee useita sessioita, tulee terapeuttien tehdä kiinteää yhteistyötä, ei vaan perheiden ja autistien kanssa vaan kaikkien muidenkin sidosryhmään kuuluvien kanssa, sisällyttäen myös toiset terapeutit. Kaikki autistit eivät tarvitse kaikkia mahdollisia terapioita oikeat ja oikean herkkyysvaiheiden oivaltaminen olisi tärkeää autismikuntoutuksen saralla. (Laiho ; Sihvonen ) Arki, arjen hallitseminen ja koko valveillaoloaika on autistille kuntoutusta, sitä vaan ei tule aina ajatelleeksi päivän kuvioita pyöritettäessä. Autismin kirjon henkilöillä saattaa olla erilaisia oireita, joihin voidaan käyttää lääkehoitoja. Mm. erilaisten uni-, pakko-, juuttumis- ja paniikinomaisten oireiden helpottamiseen voidaan käyttää erilaisia lääkityksiä. (Markkanen 2007, 56-57; Sihvonen ) Vanhempien on uskallettava ottaa lääkitysasia puheeksi kuntoutus- ja hoitopalavereissa. Autistin ja muun perheen elämä saattaa muuttua ja helpottua hämmästyttävän paljon esimerkiksi lepoa antavalla yöunella, joka voidaan saada aikaan vaikkapa Melatoniinilla. Tai oppimis- ja sopeutumistulokset paranevat huomattavasti pakko-oireiston helpottaessa lääkityksen avulla. Tosin vaikutukset 16

17 saattavat olla muutakin, mutta sopivien lääkkeiden ja annosten, jopa annosteluaikojen sovittaminen vaatii kokeiluja, aikaa ja uskallusta. Kansaneläkelaitoksella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi koulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Näin Kela kustantaa myös erilaisia terapioita autismin kirjon henkilöille. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat yksi harkinnanvarainen terapiamuoto. Sopeutumisvalmennuskurssit kohdennetaan yleensä koko perheelle ja toimii sopeutumisen ja tiedonsaannin lähteenä samoin kuin vertaistuen avartavana ja antoisana areenana. (Kansaneläkelaitos.) 1.6 Myytit murtuvat vähitellen No aivan tavalliselta tuo näyttää, ei mitenkään erikoiselta. Onpa tuhma, tyhmä ja huonosti kasvatettu. Autisti istuu nurkassa, heijaa itseään ja viputtaa käsiään. Forrest Gump tyyppinen idiootti A utismia on ollut kautta historian. Kykenemättä kommunikoimaan ympäristönsä säännöillä autismin kirjon ihmiset eivät ole pystyneet pitämään sosiaalisesti puoliaan. Näin he ovat olleet monenlaisen hyväksikäytön uhreja. Westermarck-efekti, sisarusten luonnollinen seksuaalinen kiinnostumattomuus toisistaan, ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla. Autismin historia on ollut osa hulluuden historiaa, jota mm. Foucault on tutkinut. (Forsberg 1994.) Autismi on erottunut muista mielenterveyden ongelmista vasta varsin myöhään. Varhaisimman tutkimuksen autismin kirjon lapsista julkaisi venäläinen neurologi Eva Sucharewa vuonna Vaikka Leo Kannerin ja Hans Aspergerin tutkimuksissa autismin kirjo erotettiin skitsofreniasta sekaannus mielisairauksiin sekä tämän seurauksena väärät käsitykset ja hoitomenetelmät ovat edelleen yleisiä. Tästä väärinkäsitysten oikaisusta nousi aluksi vanhempien liike autismin oikeiden hoitomenetelmien puolesta ja sittemmin lasten aikuistuttua tietoisuus eriarvoisuudesta ja 17

18 syrjinnästä on nostanut autistien oikeuksien liikkeen. (Forsberg 1994; Ikonen et al ) Nykyään on tieteellisesti todistettu, että autismi on keskushermoston kehityshäiriö. Siksi onkin ollut järkyttävää havaita, että vielä löytyy ammattilaisia, jotka väittävät, että autismi voi johtua psyykkisistä syistä. Vaalimalla vanhaa myyttiä epäonnistuneesta äitilapsisuhteesta ovat ammattilaisetkin tarpeettomasti aiheuttaneet tuskaa autistien perheille. Ja virheellinen diagnoosi on estänyt lapsen pääsyn varhaiskuntoutukseen. (Forsberg 1994; Ikonen et al ) Tietous autismin eri ilmenemismuodoista ja mahdollisista syistäkin on karttunut hiljalleen. Yleensä mielipidettä ja ymmärrystä on myös muovannut Dustin Hoffmanin oivallinen roolisuoritus Sademiehenä ja kirjailija-neurologi Oliver Sacksin ymmärtäväiset ja jopa humoristiset taudinkuvaukset. Autismi ilmenee yleensä varhaislapsuudessa puheen kehityksen hitautena, kommunikaatiotaitojen puutteena ja lapsen kyvyttömyytenä oppia ymmärtämään tai ilmaisemaan käyttäytymisen emotionaalista sisältöä. Tähän erikoiseen oireyhtymään saattaa kuulua myös harvinaisia ja kiehtovia taitoja, kuten aivan poikkeuksellisia matemaattisia kykyjä tai taiteellista lahjakkuutta, joita tavallisilla ihmisillä ei juuri esiinny. Esimerkiksi absoluuttinen sävelkorva on harvinainen ominaisuus koko väestön keskuudessa (1:10 000), mutta autistisilla henkilöillä verrattain yleinen (1:20). Myös muistikapasiteetti voi olla hämmästyttävän suuri ja tehokas. Vain silmäys lattialle levinneisiin tikkuihin riitti Sademiehelle niiden lukumäärän selvittämiseen. Harvinainen kyky ei kuitenkaan auta autistista henkilöä normaalielämässä kovin pitkälle. Rajoittunut, lähes pakonomainen kiinnostus ehkä vain yhteen asiaan hermostuttaa nopeasti ympäristön, samoin kuin uppoutuminen jonkun motorisen liikkeen toistamiseen. Tällainen lapsi jää helposti vaille ystäviä ja mahdollisuutta osallistua ikäistensä iloihin. (Suomen Lääkärilehti 2000.) Edelleen tietämättömät tietävät, että kaikki autistit ovat kehitysvammaisia. Näin asian laita ei todellakaan ole. Se, millaista kehitysviivettä autismin kirjon oireyhtymä tuo tullessaan, on eri juttu. Nyt on jo aika heittää uskomukset ja vääränä totuutena vannotut tiedot romukoppaan, ja tarjota tämän hetken tietämys jokaiselle ihmiselle. Internet ja 18

19 kotisivut ovat yksi keino auttaa tiedon välityksessä, kunhan kriittinen ajattelumme on toiminnassa. 19

20 LÄHTEET Autismi- ja Aspergerliitto ry Vertaisperhetoiminnan koulutuskansio. Autismi- ja Aspergerliitto ry Vertaisperhe-esite. Autismisäätiön kotisivu. [viitattu ] Saatavissa: Borremans, E Aistijärjestelmien poikkeavuus. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Forsberg, S Autismin etiologia. Suomen lääkärilehti vsk 49 (11), Halinen, P Kommunikointi. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Ikonen, O., Halme, A., Kerola, K., Kujanpää, S., Norvapalo, P. & Suomi, A Autismi teoriasta käytäntöön. Juva. Atena kustannus Oy.WSOY. Järvikoski, A. & Härkäpää, K Kuntoutuksen perusteet. Helsinki. WSOY. Kansaneläkelaitos, Kela kuntouttaa.[viitattu ] Saatavissa: Kerola, K Lapsen autismi ja vanhemmat. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Kerola, K Tarvitaanko diagnoosia? Autismi 5/ 2006, 13. Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T Autismikuntoutus. Juva. PS-kustannus. Kielinen, M Autismi keskuudessamme. Autismi 1/2007, 49. Kontu, E Mielen ja musiikin ikkunat autismiin. Mielen teoria ja kommunikaatiosuhde tapaustutkimuksia. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Korpela, J.K. Datatekniikka ja viestintä, osa Web. (päivitetty ) [viitattu ] Saatavissa: Kujanpää, S. & Norvapalo, P Ensitieto autismista. Jyväskylä. Gummerus. Laiho, E Autismin kirjon kuntoutus. Luentomateriaali Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Laihonen, M. Artikkeli autismista perustuen Opetushallituksen julkaisuun Autististen lasten opettaminen. [viitattu ] Saatavissa: 20

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry

Autismi- ja Aspergerliitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismin kirjo tarkoittaa? Au tism i n k i r j o n o i reyht ym ät ovat k eskusher mosto n neurobiologisia kehit yshäiriöitä. Autismin kir joon kuuluvat: autismi Aspergerin

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot