Tulevaisuus. uusiksi Kohti kaikille avointa koulua vammaisten lasten oikeudet. Maatalouden lapsityöläiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus. uusiksi 2 2010. Kohti kaikille avointa koulua vammaisten lasten oikeudet. Maatalouden lapsityöläiset"

Transkriptio

1 Tulevaisuus uusiksi Kohti kaikille avointa koulua vammaisten lasten oikeudet Maatalouden lapsityöläiset Loppu lasten ruumiilliselle kuritukselle

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija Pienessä Karuguarun kylässä asuvalla Joseph Mutengilla on paljon ilon aiheita. Elämänmyönteisellä pojalla on paljon ystäviä ja perhe, joka tukee häntä kaikessa. Joseph joutuu kuitenkin jatkuvasti kamppailemaan niin syrjintää kuin ennakkoluuloja vastaan. Vammaisena lapsena Joseph on todennut, että lapsen oikeudet eivät toteudu kaikilla samanlaisesti. Häntä huolettaa muun muassa seuraavat kysymykset. Hyväksytäänkö minut sellaisena kun olen? Annetaanko minulle mahdollisuus toteuttaa haaveeni elämässä? Josephin asemassa olevia lapsia löytyy joka maailman kolkasta. Tässä Tulevaisuus uusiksi -raportissa tarkastellaan lasten tilannetta varsinkin koulutukseen liittyen. Vammaisia lapsia erotellaan yhä yleisesti ei-vammaisille rakennetusta yhteiskunnasta. Koulumaailma ei ole tästä poikkeus. Lukemattomilta vammaisilta lapsilta evätään oikeus saada koulutusta. Liian harvoille annetaan mahdollisuus käydä koulua yhdessä ei-vammaisten lasten kanssa, vaikka tämä asia on kirjattu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Joseph osallistui syyskuussa lasten konferenssiin, jossa pohdittiin keinoja syrjinnän ja erottelun lopettamiseksi. Konferenssin aikana lapset kirjoittivat runon, joka hyvin kiteyttää heidän tavoitteensa: Lapsi on lapsi Kyllä, lapsi on lapsi Vammainen tai kokonainen, lapsi on lapsi Kaikki lapset ovat samanarvoisia Kyllä, lapsi on lapsi. Suomessa syrjinnästä ja epätasa-arvoisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon. Aihe noussee esille myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Lapsen näkökulma on kuitenkin jäänyt näissä keskusteluissa paitsioon. Pelastakaa Lapset -järjestön tavoitteena on nostaa lasten hyvinvointi yhdeksi keskeiseksi teemaksi tulevissa vaaleissa. Vaaleissa voimme yhdessä edistää lasten hyvinvointia äänestämällä ehdokasta, jonka puolueen vaaliohjelmassa korostetaan lasten etua. Eroja löytyy. Max Holm vastaava toimittaja Joseph Mutengi kotikylässään Karuguarussa. Kuva: Kirsi Peltola Tulevaisuus uusiksi -raportti kertoo Pelastakaa Lapset ry:n työstä lasten ja lapsiperheiden hyväksi kehitysmaissa, katastrofialueilla sekä Suomen lähialueilla. Raportti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ja joulukuussa. Toimitussihteeri: Max Holm Osoite: Koskelantie 38, Helsinki, PL 95 Puhelin , faksi Sähköposti Ulkoasu: Hannu Karjalainen, Hanemedia Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy Pelastakaa Lapset, 2010 ISSN Lehti on painettu kierrätyspaperille. Pelastakaa Lapset on Suomen ulkoministeriön kumppanijärjestö. Kannen kuva: Kamera Bundor ja hänen 3-vuotias poikansa Murio hyötyvät Sierra Leonen terveydenhuollon uudistuksesta. Kuva: Anna Kari TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus 3 Uutisia 4-5 Apu menee perille 6 Lasten koulunkäynti on osa hätäapua 7 Kun sanoja ei löydy taideterapia hoitomuotona 8 Terveiset Nairobista entiset kummilapset Florence ja Faith 9 Joseph Mutengi on inklusiivisuuden asialla Kwalessa kaikki lapset kouluun Oppimisen iloa Yewojetin kyläkoulussa Kohti kaikille avointa koulua Venäjällä Oikeuksia maatalouden lapsityöläisille 20 Hyviä uutisia Keniasta: Loppu lasten ruumiilliselle kuritukselle 21 Lasten fyysinen ojentaminen kiellettävä maailmanlaajuisesti 22 Älä pese käsiäsi lapsen oikeudesta elämään 23 Ilmaista hoitoa äideille ja lapsille Sierra Leonessa 2 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

3 UUTISIA Kansainväliselle toiminnalle uusi ohjelma Pelastakaa Lasten kansainvälisen toiminnan uusi ohjelmakausi on käynnistymässä. Uudessa kolmivuotisessa ohjelmassa keskitytään tukemaan erityisesti niitä lapsia, joiden elinehdot ovat kaikkein vaikeimmat sekä lapsia, jotka kokevat eriarvoisuutta ja syrjintää. Perim Kaikilla lapsilla on oikeus laadukkaaseen perusopetukseen. Kuva: Tessa Rintala mäisenä tavoitteena on varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat kaikkialla maailmassa. Lähialue- ja kehitysyhteistyössä sekä humanitaarisissa kriiseissä järjestö keskittyy edistämään: inklusiivista eli kaikkien lasten yhteistä opetusta lapsen oikeutta suojeluun väkivallalta, pahoinpitelyltä, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä lapsen oikeudet huomioivaa hallintoa veden, hygienian ja sanitaation saatavuutta lapsilähtöistä sosiaaliturvaa lasten selviytymistä konflikteissa ja luonnonkatastrofeissa Lasten osallistuminen on keskeistä kaikissa toiminnoissa. Yleisinä tavoitteina on myös lasten tasa-arvon edistäminen ja lasten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Lisätietoa: Kumppanuus ulkoministeriön kanssa jatkuu Pelastakaa Lapset on ollut ulkoministeriön kumppanijärjestö vuodesta Vuodenvaihteessa astuu voimaan uusi yhteistyösopimus, jossa ministeriö sitoutuu tukemaan järjestön kansainvälistä ohjelmaa vuosien aikana. Toiminta lasten hyväksi edellyttää laajaa rahoituspohjaa. Ulkoministeriön lisäksi järjestö saa elintärkeää tukea yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä. Panostusta lapsilähtöiseen katastrofiriskien vähentämiseen Luonnonkatastrofit koskettavat sa to ja miljoonia ihmisiä vuosittain. Suuri osa katastrofeista tapahtuu kehitysmaissa, joissa lasten osuus väestöstä on hyvin suuri. Lapset ovat kaikissa kriisitilanteissa erityisen haavoittuvaisia. Valtaosa Pelastakaa Lasten toiminnasta sijaitsee katastrofeille alttiissa maissa. Esimerkiksi Etelä-Aasian maat kärsivät vuosittain erilaisista luonnonkatastrofeista kuten tulvista ja hirmumyrskyistä. Vuodenvaiheen jälkeen Pelastakaa Lapset käynnistää uusia katastrofiriskien vähentämiseen tähtääviä hankkeita Bangladeshissa, Intiassa ja Nepalissa. Pelastakaa Lapset ryhtyi panostamaan lapsilähtöiseen katastrofiriskien vähentämiseen paikallisten yhteistyökumppaneiden pyynnöstä ja osana kansainvälistä strategiaansa. Järjestön toivottiin käynnistävän hankkeita, jotka auttavat lapsia, lapsiperheitä ja yhteisöjä varautumaan katastrofeihin. Pelastakaa Lasten toiminnassa lapsilla on tärkeä rooli katastrofiriskien vähentämisessä. Lapset esimerkiksi tekevät kouluissa toimintasuunnitelmia kriisitilanteiden varalta ja heille myös opetetaan miten toimia, kun katastrofi iskee. Myrskyt ja tulvat aiheuttavat joka vuosi suurta tuhoa Bangladeshissa. 12-vuotiaan Naiman koulussa lapset ovat muun muassa laatineet toimintasuunnitelman katastrofin varalta. Kuva: Menaca Calyaneratne Katastrofeihin ennalta varautuminen on neljä kertaa edullisempaa kuin niiden tuhojen korjaaminen. Margareta Wahlström, katastrofien vähentämisestä vastaava YK:n pääsihteerin erityisedustaja ja apulaispääsihteeri Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

4 HUMANITAARINEN APU Teksti: Max Holm Apu menee perille Pakistan Heinäkuun rankkasateista ja niitä seuranneista tulvista kärsii yli 21 miljoonaa ihmistä. Pelastakaa Lapset jatkaa tuen antamista hätäapuvaiheen jälkeen. Laajoista tuhoista toipuminen kestää vuosia. Pelastakaa Lasten mittavasta hätäapuoperaatiosta Pakistanissa on hyötynyt noin kaksi miljoonaa ihmistä. Järjestö ylläpitää yli 80 terveysklinikkaa. Yli perheelle on jaettu välttämättömyystarvikkeita kuten telttoja, hygienia- ja kotitaloustarvikkeita. Ruoka-apua jaetaan yli perheelle. Lasten suojelun edistämiseksi on perustettu 178 lapsille turvallista tilaa. Yli satatuhatta lasta on saanut psykososiaalista tukea. Virkamiehiä, opettajia ja vapaaehtoisia koulutetaan lastensuojelussa. Perheiden toimeentuloa tuetaan jakamalla ruokakuponkeja. Lasten koulunkäyntiä edistetään perustamalla tilapäisiä oppimistiloja, korjaamalla vahingoittuneita kouluja sekä aktivoimalla yhteisöissä toimivia vanhempaintoimikuntia ja kouluttamalla opettajia. Haiti Haitissa avun tarve on yhä suuri tammikuussa sattuneen tuhoisan maanjäristyksen jäljiltä. Lähes vuosi katastrofin jälkeen yli miljoona ihmistä asuu kodittomien leireillä. Myrskyt ja lokakuussa puhjennut koleraepidemia ovat entisestään vaikeuttaneet haitilaisten toipumista katastrofista. Suomen Pelastakaa Lapset on Pakistan - Abida, 25, ja hänen aviomiehensä esittelevät ylpeinä vastasyntynyttä poikaansa. Pelastakaa Lasten terveystyöntekijät ovat huolehtineet äidin ja poika Mithalin terveydestä. Kuva: Ian Woolverton lä het tänyt kaiken kaikkiaan euroa Haitiin tukeakseen hädänalaisia lapsia ja heidän perheitään. Taudit leviävät helposti tiheästi asutuissa leireissä. Puutteellinen sanitaatio ja hygienia sekä likainen ja seisova vesi lisäävät koleran ja muiden ripulitautien riskiä. Heti ensimmäisten koleratapausten tullessa ilmi, järjestö laajensi terveysja hygieniaohjelmiaan sekä varusti terveysasemia tarvittavilla hoitovälineillä. Kodittomien leireille on rakennettu lisää käymälöitä ja vesipisteitä. Pelastakaa Lasten apu on tavoittanut yli lasta maanjäristyksen jälkeen. Terveydenhoidon lisäksi avuntarvitsijoille on jaettu ruoka-apua ja välttämättömyystarvikkeita. Lisäksi järjestö on edistänyt lasten suojelua ja koulunkäyntiä. Chile Helmikuussa Chileä ravisteli voimakas maanjäristys. Yli viisisataa ihmistä kuoli ja järistyksen seurauksista kärsi noin kaksi miljoonaa ihmistä. Hätäavun alkuvaiheessa Pelastakaa Lapset jakoi hygieniapaketteja ihmiselle ja vesikanistereita tuhannelle perheelle. Järjestö perusti yli kaksikymmentä tilaa, joissa lapset pystyivät viettämään aikaansa kun vanhemmat olivat hankkimassa elantoa perheelleen. Pelastakaa Lapset toimitti leikkitarvikkeita päiväkoteihin ja oppikirjoja kouluihin sekä koulutti opettajia antamaan psykososiaalista tukea maanjäristyksen kokeneille lapsille. Järjestö myös kunnosti ja rakensi käymälöitä sekä varmisti tuhansille ihmisille puhtaan veden saatavuuden. Näillä toimenpiteillä voitiin estää tarttuvien ja hengenvaarallisten tautien leviäminen. 4 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

5 HUMANITAARINEN APU Etiopia Pelastakaa Lapset edistää puhtaan veden saatavuutta Etiopian Alaban alueella, joka kärsii kuivuudesta ja ankarasta vesipulasta. Alueelle on porattu yhteensä kymmenen kaivoa, joista jotkut yli 300 metrin syvyyteen. Kyliin on perustettu vesikomiteoita, joiden vastuulla on pitää kaivot ja niiden yhteyteen rakennetut vesipisteet toimivina. Vesihuollon parantamisen lisäksi alueelle on rakennettu yli 500 käymälää. Niin lasten kuin aikuisten tietoutta sanitaation ja hygienian tärkeydestä on vahvistettu. Tämän lisäksi on levitetty tietoa lapsen oikeuksista. Puhtaan veden ympärivuotisesta saatavuudesta hyötyy suoraan vähintään ihmistä. Kymmenet tuhannet muut lähialueilla asuvat voivat myös hakea vetensä vesipisteistä. Hanke päättyy vuoden 2010 lopussa. Somalia Hiranin alueella päättyi juuri Pelastakaa Lasten hanke, jolla edistetään Somalian konfliktista kärsivien lasten oikeutta perusopetukseen. Hankkeen myötä yli lasta, joista puolet on tyttöjä, on voinut aloittaa opintonsa järjestön rakentamissa tai kunnostamissa kouluissa. Hankkeen ansiosta 85 vammaista lasta on päässyt kouluun. Koulut on varustettu opetusvälineillä ja niihin on myös rakennettu erilliset käymälät tytöille ja pojille. Opettajat ovat saaneet koulutusta lapsiystävällisistä opetusmenetelmistä ja psykososiaalisen tuen antamisesta lapsille. Kouluihin on perustettu kerhoja, jotka tukevat lasten oikeutta osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen väestön tietämystä lapsen oikeuksista on lisätty muun muassa järjestämällä työpajoja. Kirgisia Kesäkuussa puhjenneiden etnisten levottomuuksien seurauksena jopa ihmistä pakeni kodeistaan Keski-Aasiassa sijaitsevassa Kirgisiassa. Yli neljännesmiljoona ihmistä sai apua Pelastakaa Lasten hätäapuoperaation myötä. Operaatiossa jaettiin ruoka-avustuksia ja välttämättömyystarvikkeita. Tarvikepakkaukset sisälsivät muun muassa telttoja, ruoanlaittovälineitä, peittoja, vesikanistereita ja vaippoja. Järjestö myös perusti lapsille turvallisia tiloja. Kotinsa ja toimeentulonsa menettäneitä perheitä on autettu esimerkiksi tukemalla yli 300 talviasuttavan talon rakentamista. Kirgisian hätätilanne on päättynyt, mutta ruoka-avustusten jakoa jatketaan talven yli. Etiopia: Enää ei tarvitse hakea vettä päivämatkan takaa. Pelastakaa Lasten poraamasta kaivosta riittää puhdasta vettä ruoanlaittoon, pyykinpesuun ja eläimille juotavaksi. Lapset humanitaarisissa kriiseissä Lasten tarpeet on priorisoitava ja niihin on vastattava. Lasten suojelu ja koulunkäynti on turvattava kaikissa kriiseissä ja katastrofeissa. Avunantajien on lisättävä rahoitustaan lasten eloonjäämisen ja kehityksen kannalta keskeisiin toimintasektoreihin: lasten suojelu, terveys, sanitaatio, ravitsemus ja koulutus. Lasten ja haavoittuvaisimpien yhteisöjen tarpeet tulisi asettaa etusijalle, kun valtiot varautuvat ilmastonmuutokseen ja lisääntyneisiin luonnonkatastrofeihin. Yhteisöjen toimintavalmiuksia pitää parantaa ja katastrofiriskejä vähentää. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

6 HUMANITAARINEN APU Teksti: Suvi Lindgren / maailma.net Lasten koulunkäynti on osa hätäapua Konfliktit ja luonnonkatastrofit estävät lukemattomien lasten koulunkäynnin. Pelastakaa Lasten tavoitteena on saada lapset takaisin kouluun jo kriisin aikana. Nopean reagoinnin perustana on humanitaarisen avun toimijoiden välinen koordinoitu yhteistyö, jossa Pelastakaa Lapset -järjestöllä on keskeinen rooli. Pakistan, elokuu Terveystyöntekijät opettavat vapaaehtoisina 5-10-vuotiaita lapsia tulvapakolaisten asuttamassa koulussa Shikapurissa. Kouluun on majoitettu noin 720 ihmistä, joista 60 on alle 5-vuotiaita. Pelastakaa Lapset antaa ilmaista terveydenhoitoa kouluun perustetulla klinikalla. Kuva: Jason Tanner Kriisi ei vähennä oikeutta koulutukseen Maailman 69 miljoonasta koulua käymättömästä lapsesta lähes puolet asuu konflikteista kärsivissä valtioissa. Luonnonkatastrofeissa lukemattomien lasten koulunkäynti keskeytyy eivätkä monet lapset palaa koskaan kouluun. Konflikteissa ja katastrofeissa ei voida odottaa niiden päättymistä. Esimerkiksi Somalian kriisi on kestänyt yli kaksikymmentä vuotta ja sen seurauksena koko koulutusjärjestelmä on romahtanut. Moni nuorista aikuista ei ole koskaan käynyt koulua. Lasten ja myös yhteiskunnan kehityksen kannalta on tärkeää että peruskoulutus turvataan kaikille. Koulutus luo rutiineja ja turvallisuudentunnetta kriisissä elävien lasten arkeen sekä edistää yhteiskunnan toipumista kriisistä. Opetuksen kautta lapset voivat saada tietoa, josta on välitöntä hyötyä selviytymisen kannalta. Lisäksi koulunkäynti suojelee lapsia näitä hyväksi käyttäviltä tahoilta kuten lapsisotilaita rekrytoivilta aseellisilta ryhmiltä. Ei vain vettä, suojaa ja ruokaa Perinteisesti hätäavun on katsottu sisältävän ne toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten eloonjääminen. Tämä ei kuitenkaan riitä. Pelastakaa Lapset on jo pitkään edistänyt lasten oikeutta koulutukseen myös kriiseissä. Heinäkuussa YK:n yleiskokous vahvisti päätöslauselman, jonka mukaan koulutus on kaikkien ihmisten perusoikeus kriisien kaikissa vaiheissa. Yhdessä enemmän ja tehokkaammin Pelastakaa Lasten ohella monet muut humanitaarisen avun toimijat ponnistelevat koulutusolojen parantamiseksi kriisitilanteissa. On tärkeää, että tätä työtä koordinoidaan. Suunnitelmallisella toiminnalla mahdollisimman moni lapsi pääsee katastrofin sattuessa laadukkaaseen opetukseen. Niin kutsutussa YK:n klusterijärjestelmässä jokaiselle toiminta-alalle on määrätty tietty järjestö, joka kantaa pääasiallisen vastuun työn koordinoinnista. Globaalia koulutussektorin klusteria johtaa YK:n lastenrahasto UNICEF yhdessä Pelastakaa Lasten kanssa. Koulutusklusteri auttaa kriiseissä olevia valtioita arvioimaan, mitä ja millaista koulutukseen liittyvää hätäapua tämä tarvitsee. Samalla klusteri tukee kaikkia avunantajia vastaamaan näihin tarpeisiin koordinoidusti, jotta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. Yhteisiä menetelmiä Avun tehokkuutta edistämään on myös kehitetty laatustandardeja. Yli kansalaisjärjestöä, YK-järjestöä, hallitusta, avunantajatahoa ja akateemista instituutiota on sitoutunut näihin periaatteisiin, joiden kehittämisessä kansainvälinen Pelastakaa Lapset on ollut mukana. Pelastakaa Lapset pitää tärkeänä, että konflikteista ja luonnonkatastrofeista kärsineillä alueilla lisätään varsinkin köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten koulutusmahdollisuuksia. Lasten koulunkäynnin turvaaminen tulee olla osa kaikkea hätäapua. Kouluja tulee suojella kaikilta uhilta. Opettajien tilanteeseen ja opetuksen laatuun sekä opetussektorin rahoitukseen on myös syytä kiinnittää huomiota. 6 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

7 Teksti: Emilia Malin HUMANITAARINEN APU Kun sanoja ei löydy taideterapia hoitomuotona Anisia-niminen tyttö aloitti esikoulussamme. Aluksi hän ei puhunut eikä osallistunut muiden lasten kanssa ryhmätöihin. Tehdessämme luovia harjoituksia Anisia katkoi kyniä tai piirsi rajusti paperille pelkkää suttua, kertoo Veronica, Mosambikilainen esikoulunopettaja. Anisian auttamiseksi Veronica käytti Pelastakaa Lasten uutta HEART-terapiaa. Anisian* koti sijaitsee Mosambikin Gazassa. Musertavan köyhyyden keskellä elävistä lapsista monet ovat orpoja. Hiv/aids on levinnyt hälyttävästi. Olen oppinut tunnistamaan erityishuomiota tarvitsevan. Olin kärsivällinen Anisian kanssa. Ajan myötä tyttö alkoi puhua luokkatovereiden kanssa ja osallistumaan yhteisiin tekemisiin, Veronica kertoo. Veronica on yksi niistä mosambikilaisista esikouluopettajista, jotka ovat käyneet Pelastakaa Lasten HEART-koulutuksen. HEART eli Toipuminen ja oppiminen taiteen avulla (Healing and Education through Art) on taideterapiamenetelmä, jossa hyödynnetään taiteen luovaa ilmaisutapaa lasten ongelmien käsittelyssä sekä heidän kehityksensä edistämisessä. HEART on tarkoitettu Anisian kaltaisille lapsille, jotka elävät vaikeissa olosuhteissa tai ovat käyneet läpi järkyttäviä tapahtumia esimerkiksi sodissa tai luonnonkatastrofeissa. Kuvien ja piirustusten avulla lapset voivat viestiä tunteita, joihin he eivät muuten löydä sanoja. Taiteen avulla käsitellään traumoja Taiteita on hyödynnetty ilmaisun, viestinnän ja parantamisen välineinä jo tuhansien vuosien ajan, mutta terapiamuotona taideterapia on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Taideterapia sopii monesti tilanteisiin, joissa sanat tuntuvat liian vaarallisilta tai uhkaavilta esimerkiksi silloin, kun ihminen on kokenut suuren trauman. Se on myös hyvä hoitomuoto lapsille ja nuorille, joiden on erilaisista syis tä vaikea ilmaista itseään kielellisesti, kertoo Pelastakaa Lasten ylilääkäri Jari Sinkkonen. Taideterapian hyödyt ovat kaksivaiheisia. Taiteen tekeminen ja kokeminen on luova prosessi, joka jo itsessään on terapeuttinen. Työn tuloksena syntyvät piirustukset ja maalaukset viestivät tunteista ja sisäisistä ristiriidoista ja helpottavat vuoropuhelua auttajan ja avunsaajan välillä. Erään taidetunnin aikana Anisia teki savesta nuken, jolta puuttui käsi. Tämän jälkeen hän kertoi minulle keksityn tarinan krokotiilistä, joka oli syönyt tytön käden Anisian kodin lähellä sijaitsevan joen luona. Nuken muovaaminen ja tarinan kertominen oli suuri edistysaskel, sillä Anisia oli aiemmin ollut täysin sulkeutunut, kertoo Veronica. HEART-ohjelma laajenee uusiin maihin Pelastakaa Lapset kokeili ensimmäistä kertaa HEART-menetelmän toimivuutta Mosambikissa. Järjestö on kartutta nut osaamistaan menetelmän hyödyntämisestä muun muassa konfliktien ja köyhyyden riivaamilla Länsirannan palestiinalaisalueilla sekä El Salvadorissa. Vanhemmat ja opettajat ovat kertoneet, kuinka lasten kyky käsitellä ja ilmaista tunteita kuten surua ja pelkoa on parantunut. Heinäkuussa 2010 kansainvälinen Pelastakaa Lapset -järjestö sai noin 4,7 miljoonan euron lahjoituksen HEARTtoiminnalle. Järjestö on nyt voinut laajentaa taideterapiaohjelmiaan maanjäristyksen runtelemaan Haitiin, köyhään Malawiin sekä sisällissodasta toipuvaan ja toistuvista luonnonkatastrofeista kärsivään Nepaliin. Taiteisiin ja leikkiin perustuvat terapiatoiminnot on tarkoitus ottaa yhdeksi osaksi Pelastakaa Lasten hätäapua, koulunkäynnin edistämistä ja varhaiskasvatusta. *Anisian nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Haitin maanjäristyksessä kodittomiksi joutuneiden leirillä Cite Eternellessä lapset leikkivät, laulavat, piirtävät ja tekevät koulutehtäviä Pelastakaa Lasten tiloissa. Kuva: Robert King/Polaris Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

8 KENIA Terveiset Nairobista entiset kummilapset Florence ja Faith Florence Muthoni ja Faith Nkirote ovat 19-vuotiaat kaksoset, jotka kävivät peruskoulunsa Pelastakaa Lasten tukemina, järjestön silloisen kummijärjestelmän kautta. Tytöt kertovat kummituen vaikutuksesta heidän koulunkäyntiinsä sekä heidän tulevaisuuden toiveistaan ja näkemyksistään Kenian nykytilanteesta. Millainen vaikutus tuella oli? Florence: Olemme kotoisin Tharakasta, Mount Kenya -vuoren kupeesta. Kävimme Materi Girls -nimistä koulua, jossa lasten koulunkäyntiä tuettiin Pelastakaa Lasten varoin. Myös veljemme Patrickin lukukausimaksut ja oppimateriaalien hankinta katettiin tällä tuella. Perheeseemme kuului kuusi lasta emmekä olleet varakkaita. Tuen myötä pystyimme käymään koulua ja pelastuimme lapsityöltä, joka oli yleinen kohtalo monen köyhän perheen lapselle. Mistä aineista piditte eniten koulussa? Molemmat: Matematiikasta ja luonnontieteistä. Florence jatkaa: Jo nuorena unelmoin lääkärin ammatista, mutten uskonut haaveeni toteutuvan köyhästä taustastani johtuen. Sain kuitenkin keskittyä koulunkäyntiin ja menestyin hyvin. Olen toteuttanut haaveeni, sillä opiskelen parhaillaan lääketiedettä yliopistossa. Haluan työskennellä humanitaarisen avun parissa. Faith: Toimin nykyään tietotekniikan opettajana, mutta tahdon palata opiskelemaan, jotta saisin ylemmän yliopistotutkinnon. Millainen oli ensivaikutelmanne Nairobista? Faith: Olimme käyneet kaupungissa vain kerran ennen yliopiston aloittamista vuonna Muutos oli aikamoinen. Meillä oli ikävä perhettämme ja ystäviämme. Asettumista helpotti se, että Nairobissa asui muutama sukulainen ja tuttu. Yliopiston asuntolassa tutustuimme myös helposti opiskelutovereihin. Käymme säännöllisesti kirkossa, laulamme kirkkokuorossa ja toimimme seurakunnan nuorisoryhmässä. Nykyään käymme kotona noin neljä kertaa vuodessa. Miten Kenia on muuttunut? Florence: Teknologiaa on nyt kaikkialla. Erityisesti kaupungeissa ihmisillä on kännykät ja he käyttävät sähköpostia. Vanhempamme ovat aina kannustaneet meitä oppimaan uutta ja pysymään ajan hermolla. Faith: Negatiivisista puolista voi mainita hiv/aidsin levinneisyyden ja aids-orpojen suuren lukumäärän. Avioerot ovat yleistyneet ja rikkoutuneiden perheiden nuoret jättävät usein koulunkäynnin kesken, ajautuvat jengeihin ja alkavat käyttämään huumeita. Arvioidessanne maan nykytilaa, mitä toivoisitte muuttuvan? Florence: Korruptio on vakava ongelma. Se vaikeuttaa nuorten työllistymistä, sillä kaikki työnhaku vaatii lahjuksia tai kontakteja. Korruptio toimii huonona esimerkkinä nuorille, mutta monet eivät näe muutakaan tapaa toimia. Faith: Koen, että heimojako, tribalismi, aiheuttaa paljon ongelmia. Heimot kilpailevat keskenään ja ihmiset suosivat oman heimonsa jäseniä. Vuoden 2008 vaalien jälkeiset levottomuudet todistivat, että heimokulttuuri on yhä vahva. Väkivaltaisuudet yllättivät meidät kaikki. Seurakuntamme kautta olemme mukana auttamassa niitä ihmisiä, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan. Florence ja Faith suuntaavat katseensa luottavaisin mielin kohti tulevaa. Kuva: Tessa Rintala Kuinka nuoret voivat olla mukana Kenian kehityksessä? Florence: Nuoret voivat osallistua toimintaan, jolla tuetaan köyhimpiä. Nuorten tulisi seurata maan politiikkaa lähemmin, jotta he voivat toimia asioiden muuttamiseksi. Mitä haasteita nuoret naiset kohtaavat Keniassa? Florence: Naiset ovat edelleen miehiä heikommassa asemassa. Naisilla ei ole päätösvaltaa perheessä eikä sen ulkopuolella. Monilla ei ole omaa rahaa, kun he eivät käy kodin ulkopuolella töissä. Naisten tulisi olla itsenäisiä eikä täysin miehestään riippuvaisia. Naisten tulisi opiskella ja saada ammatti. Meillä ei ole mitään kiirettä naimisiin. Mitä arvoa haluaisitte välittää omille lapsillenne tulevaisuudessa? Faith: Ehdottomasti vanhempien kunnioituksen. Vanhempien tulee näyttää lapsille esimerkkiä hyvissä tavoissa, jotta myös lapset omaksuisivat nämä tavat. Florencea ja Faithiä haastatteli Tessa Rintala 8 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

9 KENIA Teksti: Kirsi Peltola, lapsen oikeuksien neuvonantaja, Kenia Joseph Mutengi on inklusiivisuuden asialla Keskustelujen lomassa lapset tanssivat ja leikkivät yhdessä. Kuva: Caroline Murugami Joseph Mutengin viikko on ollut loistava. 15-vuotias spastisuudesta kärsivä ja CP-vammainen Joseph osallistui lasten konferenssiin, jossa puhuttiin inkluusiosta eli osallistavasta kasvatuksesta. Merun kaupungissa pidetyn konferenssin järjesti Pelastakaa Lasten yhteistyökumppani Girl Child Network. Tilaisuuteen osallistui 24 lasta, joista valtaosa oli vammaisia lapsia. Merun kaupunki sijaitsee Mount Kenia -vuoren juurella ja korkea vuori teki lapsiin suuren vaikutuksen. Kahden päivän ajan lapset pohtivat lasten oikeuksia, inkluusiota sekä vaikeuksia, joita vammaiset lapset kohtaavat ei-vammaisille rakennetussa yhteiskunnassa. Keniassa vammaiset lapset usein piilotetaan koteihin tai heidät eristetään muista. Isot ihmiset tönivät meitä eivätkä anna meidän leikkiä yhdessä, valitti Dorothy Kananu, yksi konferenssin osallistujista. Joseph huomautti, että vieläkin on monta vammaista lasta, jotka eivät koskaan pääse kouluun. Koulu on tärkeä. Kouluja käymättömänä en olisi voinut osallistua tähän konferenssiin. Erityisen iloinen Joseph oli siitä, että vanhempia ja opettajia oli tullut lasten mukana konferenssiin. Kaksi äitiä ja viisi opettajaa tarkkaili tapahtumien kulkua ja aidosti kuuntelivat lapsia. Myös piirikunnan kouluvirasto oli edustettuna. Tulevaisuudessa lapset siis tietävät, keiden puoleen kääntyä, jos heillä on valittamista koulustaan. Joseph on hyvin sosiaalinen poika ja hän jopa johti muita lauluissa ja tansseissa. Yhdessä laulussa sanottiin: Teen siten, miten opettajani käskee minun tehdä, sillä tavoin minusta tulee Suuri Mies.... Joseph piti myös improvisoidun kiitospuheen, millä hän todisti kaikille, ettei vammaisuus merkitse kyvyttömyyttä. Leikkiminen ja yhdessä tasaveroisina keskusteleminen olivat kokemuksia, joita lapset voivat muistella vielä pitkään konferenssin jälkeen. Joseph on kotoisin pienestä Karuguarun kylästä Tharakan pohjoisesta piirikunnasta. Hän käy koulua Kamatungun sisäoppilaitoksessa. Joseph kertoi ylpeänä, että kahdeksan kouluvuotensa aikana hän ei ole kertaakaan jäänyt luokalleen. Vaikka Joseph pärjää koulussa keskiar Me Me olemme kuten muut lapset, Me tarvitsemme vaatteita, ruokaa, koulutusta ja rakkautta. Me olemme samanlaisia kuin muut lapset. Lasten konferenssin aikana kirjoittama runo. Joseph Mutengi kotikylässään Karuguarussa. Kuva: Kirsi Peltola von mukaisesti, hän ei kuitenkaan uskalla toivoa voivansa jatkaa lukiossa. Ammattikouluun pääsy olisi upeaa, mutta Josephin perhe ei saisi tarpeeksi rahaa koulutuksen maksamiseen edes myymällä ainoan vuohensa. Joseph kuitenkin aikoo etsiä keinoja haaveensa toteuttamiseen. Hänen toinen unelmansa on päästä jokin päivä käymään Mombasassa. Kenia on saavuttamassa YK:n vuosituhattavoitetta ulottaa peruskoulutus kaikille. Suuri jäljellä oleva haaste on varmistaa, että myös vammaisten lasten oikeus koulutukseen toteutuu. Girl Child Network ja Pelastakaa Lapset ovat Inklusiivisen perusopetuksen edistäminen -hankkeen kautta tukeneet ja rohkaisseet vammaisia lapsia menemään kouluihin yhdessä muiden lasten kanssa. Hankkeessa koulutetaan opettajia ja lisätään yhteisöjen ymmärrystä osallistavasta kasvatuksesta. Myös koulujen lapsen oikeuksien kerhot ovat kaikille avoimia. Vammaisten lasten vanhemmat edistävät inkluusiota vertaisryhmissään. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

10 KENIA Teksti: Tessa Rintala Kwalessa kaikki Yhä useampi perhe tuo vammaiset lapsensa kouluun ja lopettavat lastensa piilottamisen ja eristämisen ulkomaailmasta. Salimu Pafu, Kwale, Kenia Kwalen kunta sijaitsee reilun tunnin matkan päässä Kenian suurimmasta rannikkokaupungista, Mombasasta. Kunta on vahvasti islaminuskoinen, mutta samalla paikka, jossa muslimit ja vähemmistökristityt elävät sulassa sovussa keskenään. Pelastakaa Lasten toiminta Kwalessa pohjautuukin juuri tällaiselle erilaisuuden hyväksymiselle. Järjestö on vuodesta 2009 lähtien edistänyt tasa-arvoista ja osallistavaa peruskoulutusta yhdessä kenialaisen kumppaniverkosto Girl Child Networkin ja paikallisten viranomaisten kanssa. Kaikki oppimaan inklusiivisen perusopetuksen edistäminen on kolmevuotinen hanke, joka keskittyy erityisesti vammaisten lasten aseman ja koulutuksen kohentamiseen Kwalessa sekä Vihigan ja Tharakan kunnissa. Ennakkoluuloja vastaan Kwalessa, kuten muuallakin Keniassa, vammaiset lapset kärsivät syrjinnästä ja ennakkoluuloista. Heidän sulautumistaan valtaväestöön vaikeuttaa ihmisten tietämättömyys ja väärät uskomukset erilaisuuden syistä. Nämä uskomukset vaihtelevat yliluonnollisista kirouksista ja rangaistuksista aina noituuteen saakka. Vanhempien ja yhteisöjen tietämättömyys ja häpeä ajaa monet perheet eristämään vammaiset lapsensa täysin ulkomaailmasta. Aina edes naapurit eivät tiedä lasten olemassaolosta. Ongelmiin puuttuminen edellyttää panostusta niin tiedottamiseen kuin lasten tarpeiden kartoittamiseen. Hanke toteutetaan yhdessä paikallisten opetusviranomaisten kanssa, jotta vammaiset lapset tunnistettaisiin kotikylissään ja he pääsisivät peruspalveluiden ja kuntoutuksen piiriin. Salimu Pafu Gakurya työskentelee Kwalen vammaisten lasten tutkimuskeskuksessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu alueen vammaisten lasten kartoitustyö ja heidän peruskoulutuksensa seuranta. Tämä hanke on auttanut yhä useampaa vammaista lasta pääsemään kouluun ja kuntoutukseen, toteaa Salimu. Kymmenenvuotias Juma Mwahima on saanut keskuksesta paljonkin apua. Arvioinnin jälkeen lievästi CP-vammainen Juma aloitti fysioterapian, jonka myötä hänen liikunnallinen toimintakykynsä parani. Koulua käymätön Juma on nyt Nimuyumban peruskoulussa. Aluksi poika sijoitettiin erityisryhmään, mutta siirtyi pian yhteisopetukseen. Juma oli elänyt hyvin yksinäistä elämää ennen koulunkäynnin aloittamista, mutta on nyt saanut paljon ystäviä. Juman yksinhuoltajaäiti on puolestaan saanut neuvontaa ja on nyt oppinut ymmärtämään ja hyväksymään poikansa vammaisuuden. Monet muutkin vanhemmat ovat tuoneet lapsensa Kwalen tutkimuskeskukseen Juman edistymisen innoittamana. Kwalessa on tähän mennessä kartoitettu lähes vammaista lasta. Luotettavien, kattavien tilastotietojen kerääminen erityispalveluiden tarpeesta on kuitenkin haastavaa, sillä etäisyydet kylien välillä ovat pitkiä ja resurssit vähäisiä. Kartoitustyön ansiosta moni vuosia kotonaan piiloteltu vammainen lapsi on päässyt kontaktiin ulkomaailman kanssa. Yhteistyötä tasa-arvon saavuttamiseksi Jotta vanhemmat vakuuttuisivat kaikki 10 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

11 KENIA lapset kouluun en lasten koulunkäynnin tärkeydestä, on työ asenteiden muuttamiseksi avainasemassa. Asenteita pyritään muuttamaan vahvistamalla paikallisten toimijoiden, kuten opettajien, kansalaisjärjestöjen, vanhempien, seurakuntien ja moskeijoiden verkostoitumista vammaisten lasten hyväksi. Vammaisten lasten vanhemmat ovat myös perustaneet omia tukiryhmiään. Tiedonvälityksellä lisätään niin lasten kuin vanhempien ymmärrystä vammaisten lasten oikeuksista ja kaikkien lasten samanarvoisuudesta. Yhteistyö parantaa onnistumisen mahdollisuuksia ja auttaa vakuuttamaan vanhemmat tuomaan myös vammaiset lapsensa kouluun, sanoo Juma Mwalago, Kwalelaisen koulukomitean jäsen. Vammaisten lasten tutkimuskeskuksen Salimu katsoo, että yhteistyö paikallisten päättäjien ja päälliköiden kanssa on hyvin tärkeää. Salimu on itse johtavassa asemassa Kwalen muslimien parissa. Erityisesti uskonnollisilla johtajilla on Kwalessa vahva rooli kaikessa vaikuttamistyössä, koska ihmiset arvostavat ja kuuntelevat heitä. Uskonnollisia johtajia tulisi hyödyntää vieläkin enemmän kampanjoinnissa vammaisten lasten oikeuksien puolesta, Salimu sanoo. Salimun toiveena on, että lähitulevaisuudessa kuntaan perustettaisiin uusi, uskonnollisesti sitoutumaton vammaisjärjestö ajamaan lasten etuja. Inklusiivisuus koulun ulkopuolisessa elämässä Koulujen lisäksi myös muun yhteiskunnan pitää hyväksyä ja ottaa vastaan vammaiset lapset. Vammaisten nuorten sijoittuminen työelämään koulun jälkeen on usein hankalaa, mutta moni on koulussa oppinut tarvittavat taidot esimerkiksi kioskin ylläpitoon. Tuloillaan nuo ret ovat onnistuneet elättämään vanhempiaan ja jopa koko perhettään. Aktiivinen valistustyö on lisännyt ihmisten ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Yhä useammat ymmärtävät, että vammaisuus ei ole este. Tämän on todennut muun muassa Kwalen kuulovammaisten koulun rehtori Muzungi John. Vammaisillakin lapsilla on kykyjä, toiveita ja haaveita. Kun ihmiset näkevät lasten kyvyn oppia ja toimia, muuttaa se heidän käsityksensä ja poistaa harhaluulonsa, toteaa Muzungi ja jatkaa: Vanhemmat ovat ällistyneitä nuorten kyvystä toimia itsenäisinä ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Tällaisen onnistumisten näkeminen tekee heidät todella ylpeiksi. Kuvat vasemmalta oikealle Syyskuussa Juma Mwahima valittiin luokkansa parhaimmaksi jalkapallonpelaajaksi. Kuvassa hän esittelee taitojaan opettajalleen. Kuva: June Ndeti Salimu Pafu Gakurya pyrkii saamaan kaikki Kwalen vammaiset lapset kouluun. Kuva: Tessa Rintala Oppimisen työvälineitä Kwalen vammaisten lasten tutkimuskeskuksessa. Kuva: Susanna Tan Kwalen kuulovammaisten koulun oppilaat viittovat Hei. Kuva: Tessa Rintala Regina Karim (keskellä) ja muita Mukothiman peruskoulun vammaisten lasten omaisryhmän jäseniä. Kuva: Susanna Tan Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

12 ETIOPIA Teksti ja kuvat: Max Holm Oppimisen iloa Yewojetin kyläkoulussa Pienen Yewojetin kylän raitti on arkipäivisin kovin hiljainen. Lapset ovat nimittäin koulussa. Vielä puolitoista vuotta sitten kylässä ei ollut omaa koulua. Lähiseutujen kouluissa oli mahdollista käydä, mutta moni lapsi oli kuitenkin kokonaan kouluopetuksen ulkopuolella. Pelastakaa Lasten tuella rakennettu kyläkoulu aloitti toimintansa syksyllä Kyläkoulussa on tällä hetkellä 79 oppilasta, joista hieman yli puolet on tyttöjä. Koulun vanhin oppilas Tesfa Ayelegne on täyttänyt jo viisitoista vuotta. Olin niin iloinen kun koulua alettiin rakentaa. Minä kun en ollut koskaan päässyt kouluun, kertoo Tesfa. Tesfan jalka vammautui, kun hän oli pieni lapsi. Poika voi kyllä kävellä kainalosauvojen avulla, muttei kauas. Kotikylän koulun ansiosta Tesfa pystyy kuitenkin käymään koulua. Minun pitää oppia eri asioita. Täällä kaikki joko viljelevät maata tai pitävät karjaa. Vammani takia minun on ollut hyvin vaikea tehdä töitä muiden lailla, toteaa poika. Tesfa kertoo, että häntä on kiusattu vammansa takia. Tesfalle on muun muassa sanottu, että hän on rampana tarpeeton. Koulussa Tesfalla näyttää kuitenkin olevan erittäin tärkeä rooli. Isoveljen lailla hän on jatkuvasti opastamassa ja auttamassa nuorempia luokkatovereitaan. Koulun kaksi nuorta opettajaa, Amelework Tsega (23 vuotta) ja Melkam Azene (21 vuotta), ovat hyvin ylpeitä koulustaan. Yritämme tarjota lapsille korkealaatuista perusopetusta, sanoo Melkam ja jatkaa: Emme kuitenkaan opeta pelkästään kouluaineita, sillä haluamme myös, että lapset kasvaisivat hyviksi ihmisiksi ja kansalaisiksi. Tämä nuori sukupolvi voi vielä ratkaista kaikki maamme ongelmat, toteaa puolestaan Amelework. Opettajat kertovat kuitenkin, että monet vanhemmat antaisivat varsinkin poikien olla enemmän paimenessa. Tytöt taas joutuvat tekemään paljon kotitöitä ja hoitamaan nuorempia sisaruksiaan. Meillä ei ole silti niin paljon poissaoloja kuin lähikylien peruskouluissa. Tämä johtuu ehkä siitä, että kouluun on niin lyhyt matka, sanoo Melkam. Amelework ja Melkam kiertävät ihmisten kodeissa ja puhuvat vanhemmille koulunkäynnin tärkeydestä. Opettajat myös raportoivat lasten koulunkäynnistä koulun hallintokomitealle, joka koostuu Yewojetin asukkaista. Pelastakaa Lasten rakentamien kyläkoulujen toiminta perustuu joustavaan opetusohjelmaan, jolloin myös työssäkäyvät lapset saavat mahdollisuuden käydä koulua. Seuraamme tietenkin yleistä opetussuunnitelmaa. Vanhempi oppilas voi kuitenkin suorittaa alakoulun asteet nopeutetussa tahdissa, kertoo Melkam. Yewojetin kyläkoulussa on tällä hetkellä kaksi luokkaa. Lasten edetessä opinnoissaan vuosikurssien määrä kasvaa neljään. Kyläkoulun muuttamista viralliseksi peruskouluksi suunnitellaan yhdessä opetusviranomaisten kanssa. Tällöin Tesfa ja muut Yewojetin lapset voisivat käydä peruskoulun loppuun omassa koulussaan. Tavoitteena on, että kyläkoulua käyneet lapset jatkaisivat opintojaan. Myös Tesfa toivoo opintojensa jatkuvan. Tavalla tai toisella se kyllä onnistuu, toteaa Tesfa ja jatkaa: Minä en pelkää mitään. Jokainen ihminen voi vammautua. Minun pitää vain olla rohkea ja hyvin ahkera. 12 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

13 ETIOPIA Laadukasta perusopetusta kaikille lapsille Kyläkoulun pihalla on kaksi vesipumppua sekä erilliset vessat tytöille ja pojille. Pihan vierestä löytyy luonnollisesti jalkapallokenttä. Pelastakaa Lapset edistää lasten koulunkäyntiä Chehan, Alaban ja Konson kunnissa Etelä-Etiopiassa sekä Ankoberin ja Baso Liben kunnissa maan luoteisosassa. Vuosien aikana toteutettava opetushanke takaa yli lapselle mahdollisuuden koulunkäyntiin. Tytöt, vähemmistöryhmiin kuuluvat ja vammaiset lapset ovat erityisen huomion kohteena. Vuoden 2010 aikana on rakennettu seitsemän uutta kyläkoulua ja peruskorjattu kuusi erittäin huonossa kunnossa olevaa alakoulua. Opetuksen laatua pyritään parantamaan kaikissa yhteistyökouluissa, muun muassa kouluttamalla opettajia käyttämään lapsiystävällisiä opetusmenetelmiä. Syrjittyjen ryhmien, kuten tyttöjen ja vammaisten lasten, koulunkäyntiä on edistetty kampanjoinnin avulla. Esimerkiksi Baso Libenin opetustoimi on tarjonnut erityistukea vammaisille lapsille ja siten mahdollistanut vammaisten lasten koulunkäynnin. 15-vuotias Tesfa Ayelegne (keskellä) haaveilee lääkärin ammatista. Opettaja Amelework jakaa oppilaille värityskyniä. Etiopia on viime vuosina ottanut merkittäviä edistysaskelia lasten koulunkännin edistämisessä. Haasteet ovat kuitenkin yhä suuret. Noin viidennes kouluikäisistä lapsista ei käy koulua. Tämä tarkoittaa, että yli kolme miljoonaa lasta jää vaille opetusta. Koulunkäyntiaste on alhainen varsinkin maaseudulla ja tyttöjen keskuudessa. Köyhissä perheissä lasten panos toimeentulon hankinnassa katsotaan välttämättömäksi. Lapset työskentelevät perheensä tai sukulaistensa viljelyksillä, hoitavat karjaa tai toimivat kotiapulaisina. Lasten työvoimaa hyödynnetään yleisesti myös pienteollisuudessa. Vammaisista lapsista suurin osa ei käy koulua. Tyttöjen koulunkäynnin estää usein myös aikaiset avioliitot, jotka solmitaan jopa 8-9-vuotiaina. Monin paikoin puolet 15-vuotiaisista tytöistä on naimisissa. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

14 LÄHIALUEET Teksti: Paula Keskioja, ohjelmapäällikkö, Venäjän hankkeet Kuvat: Beregite Detei Kohti kaikille avointa koulua Venäjällä Haaveena opiskelupaikka kodin lähellä Viipurilainen Vladimir Genkel syntyi terveenä ja kehittyi normaalisti aina yksivuotiaaksi saakka. Noin 18 kuukauden iässä sairastettu flunssa vaurioitti pojan kuuloa siinä määrin, että hänet lähetettiin huonokuuloisten lastentarhaan Pietarin lähistölle Vsevolozhkiin. Kotiin Vladimir pääsi vain viikonloppuisin. Isä jätti perheensä jo ennen Vladimirin kouluikää. Kun Vladimir täytti seitsemän vuotta, hänelle järjestyi koulupaikka Jukkovskin huonokuuloisten koulussa Pietarissa. Kouluun on kolmen ja puolen tunnin matka kotoa Viipurista. Äiti saattoi pojan maanantaisin kouluun Pietariin ja haki hänet kotiin perjantaisin kuuden vuoden ajan. Eräällä kerralla palatessaan Pietarista, äiti joutui autokolariin ja menehtyi. Mummosta tuli Vladimirin huoltaja, joka äidin tavoin saattaa hänet kouluun ja hakee kotiin viikonlopuksi. Nyt Vladimir on jo 9. luokalla. Hänen suuri haaveensa olisi päästä käymään lähikoulua ja saada asua kotona yhdessä mummon ja pikkuveljen kanssa. Tavoitteena yhteinen koulu kaikille YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kaikilla lapsilla on oikeus koulutukseen, osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen, olivatpa he tyttöjä tai poikia, terveitä tai vajaakykyisiä. Venäjällä on toistaiseksi kiinnitetty vain vähän huomiota vammaisten lasten oikeuteen saada laadukasta opetusta, osallistua ja olla yhteiskunnan aktiivisia jäseniä. Yleisperiaatteena on ollut vammaisten lasten sijoittaminen erityislaitoshoitoon ja eriyttäminen yhteiskunnasta. Nyt koulutusjärjestelmää on ryhdytty uusimaan. Venäjä ratifioi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen vuonna 2009 ja alkuvuodesta 2010 presidentti Medvedev hyväksyi uuden kansallisen koulutusaloitteen, johon sisältyy Uusi koulu kaikille -osio. Tämä velvoittaa viranomaisia kehittämään koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että myös vammaiset lapset saavat laadukasta opetusta tasavertaisesti ja yhdessä muiden lasten kanssa. Viipurissa satsataan vammaisten lasten koulutukseen Viipurin hallintoalue on ensimmäisiä Venäjän alueita, joka on ottanut haasteen vastaan. Kaikkien lasten yhteisen ope Kuvat ylhäältä alas Vladimir (oikealla) on osallistunut Pelastakaa Lasten tuella järjestettyihin virkistystapahtumiin. Viipurin alueella tuetaan vammaisten lasten perheiden verkostoitumista. Kesäleirien järjestäminen on osa tätä toimintaa. Viipurin kesäleirillä ohjelmaan kuului muun muassa askartelua. 14 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

15 LÄHIALUEET tuksen järjestämiseksi on käynnistetty laaja kehitysohjelma. Kokonaisvaltaisessa hankkeessa ovat mukana kaupungin opetusvirasto, päivähoito, sosiaali- ja terveystoimi, urheilu- ja nuorisotoimi sekä Pelastakaa Lasten kumppanijärjestö OO Beregite Detei. Pelastakaa Lapset tukee omalla panoksellaan hanketta ja on mukana sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kokeilukoulut aloittivat syyslukukauden alussa Inklusiivisen opetuksen pilottihanke käynnistyi vuosi sitten kahdessa peruskoulussa ja yhdessä päiväkodissa Viipurissa. Syyskuun alussa kokeilua laajennettiin Enson, Raivolan ja Antrean peruskouluihin. Kokeiluun osallistuvissa kouluissa ja päiväkodeissa on noin 3000 koululaista ja lasta. Tarkoituksena on opettaa kaikkia lapsia samassa luokassa tai ryhmässä. Aiemmin vammaiset lapset lähetettiin erityisoppilaitoksiin tai heitä opetettiin erityisluokissa. Erityisenä tavoitteena on saattaa luokkaopetuksen piiriin ne lapset, jotka tähän asti ovat saaneet opetusta pelkästään kotona tai eivät ole saaneet mitään opetusta. Opetusta vaille on jäänyt noin kolmasosa kouluikäisistä ja tarhaikäisistä vammaisista lapsista. Monia esteitä voitettavana Viipurin alueella monet käytännön esteet ovat haitanneet inklusiivisen opetuksen järjestämistä. Koulurakennuksissa ei ole huomioitu vammaisten erityistarpeita. Osa lasten vanhemmista, opettajista ja lapsistakin on suhtautunut kielteisesti erilaisten oppilaiden sijoittamiseen samaan luokkaan. Viipurissa suoritetun kyselyn mukaan noin puolet opettajista ei kannata yhteisopetusta. He epäilevät, että luokassa syntyy järjestyshäiriöitä tai että he eivät osaa opettaa erilaisia oppijoita. Osa vanhemmista pelkää, että heidän lastaan kiusataan luokassa. Siitä syystä he valitsevat mieluummin kotiopetuksen. Vammaisista lapsista 40 % ilmaisi olevansa haluttomia opiskelemaan yhdessä terveiden kanssa. Tämä kertoo paljon siitä, että lapset eivät aiemmin ole olleet tekemisissä toistensa kanssa ja siksi tuntevat epävarmuutta. Kotiopetusta on pidetty parempana vaihtoehtona kuin yhteisopetusta, vaikka se ei välttämättä tarjoakaan lapselle laadukasta koulutusta eikä tue heidän sosiaalista sopeutumistaan ja osallistumista kodin ulkopuoliseen elämään. Nykyään kuitenkin yhä useammat vanhemmat kieltäytyvät lähettämästä vammaista lastaan erityisoppilaitokseen. Sen sijaan he toivovat, että lapsi voisi käydä koulua tavallisella luokalla, jossa lapsella on mahdollisuus solmia ystävyyssuhteita eivammaisiin lapsiin. Lapsi tavallisella luokalla Jotta lapsi voisi tulla opiskelemaan tavalliselle luokalle, keskeisiä haasteita ovat ennen kaikkea liikkumista rajoittavien esteiden poistaminen koulurakennuksissa, opettajien valmiuksien ja kouluterveydenhuollon parantaminen sekä asiantuntijaverkoston luominen ja erityisen tuen järjestäminen vammaisille oppilaille. Erityisopetuksen tarpeessa olevien lasten menestyksellinen kouluttaminen ei ole vain opetusviranomaisten ja koulujen tehtävä. Yhteistyötä vaaditaan perheiltä, yhteisöiltä ja vapaaehtoisjärjestöiltä. Myös suuren yleisön tukea tarvitaan. Yksi hankkeen tärkeimmistä teh tävistä onkin edistää suvaitsevaisen ilmapiirin syntymistä, jotta terveydentilasta riippumatta kaikilla olisi mahdollisuus oppimiseen, osallistumiseen ja tasavertaiseen jäsenyyteen yhteisössään. 16-vuotias Vladimir ei ole koskaan käynyt koulua kotoa käsin. Kuva: Beregite Detei Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

16 LÄNSI-AFRIKKA Teksti ja kuvat: Eeva Johansson, Länsi-Afrikan ohjelmasuunnittelija Oikeuksia maatalouden lapsityöläisille Lapset työskentelevät paljasjaloin, koska sandaalit eivät pysyisi jalassa mutaisella riisipellolla. 16 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

17 LÄNSI-AFRIKKA Mali: Koyan Koron -kylän lapsiklubin pojat ovat saaneet saappaat ja työhanskat, jotka tekevät riisipellolla työskentelystä turvallisempaa. Lapsilla teetettävä työ on raskasta ja usein myös vaarallista. Maailmanlaajuisesti maatalous työllistää suurimman osan työtätekevistä 5 14 vuotiaista lapsista. Maataloudessa työskentelee noin 132 miljoonaa lasta. Suomen Pelastakaa Lapset tukee hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja maataloustuottajien ponnisteluja pahimpien lapsityön muotojen poistamiseksi Länsi-Afrikassa. Burkina Fasossa ja Malissa Pelastakaa Lapset keskittyy parantamaan maataloudessa työskentelevien lasten oikeuksia. Hankealueen lapset työskentelevät yleensä puuvillan, riisin ja karite-pähkinän tuotannossa. Hankkeessa on selvitetty syitä lasten työntekoon sekä maataloustöiden vaikutusta lasten hyvinvointiin. Monet vanhemmat laittavat lapsensa mieluummin töihin kuin kouluun, koska koulut sijaitsevat usein kaukana tai opetuksen laatu on huonoa. Vanhemmat myös katsovat, ettei koulunkäynti takaa työnsaantia. Työpäivät ovat usein hyvin pitkiä, mistä on haittaa lasten fyysiselle ja henkiselle kehitykselle. Työsuojelu on useimmiten olematonta ja loukkaantumiset yleisiä. Työturvallisuutta ja koulunkäyntiä Maataloudessa työskentelevien lasten koulunkäyntiä tuetaan maksamalla koulumaksuja ja hankkimalla heille koulutarvikkeita. Lapsille ja nuorille on annettu suojavälineitä kuten hengityssuojaimia ja kumisaappaita, jotka väh entävät loukkaantumisen riskejä. Työnantajille annetaan tietoa työturvallisuudesta. Yhdessä puuvillan- ja riisintuottajien osuuskuntien kanssa ke hitetään keinoja, joilla nuorten työntekijöiden työturvallisuutta ja oikeuksia voidaan edistää laajemmalti. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

18 LÄNSI-AFRIKKA Boubakar, entinen maatyöläinen, nykyään koululainen. Segoun seutu Malissa on tärkeää riisinviljelyaluetta. Tuhannet koraanikoulun oppilaat uurastavat opettajansa tiluksilla. Lapset kertovat omasta työstään Nionossa, Ségoun läänissä, Malissa Hankkeen paikallinen työntekijä kuuli viime syksynä kyläkoulun opettajalta entisestä oppilastaan Boubakarista, joka oli joutunut lopettamaan koulunkäynnin kesken, koska perheellä ei enää ollut varaa koulumaksuihin. 12-vuotias Boubakar ei pysty tekemään maataloustöitä kuten muut, koska hänen oikea kätensä on halvaantunut. Viisi vuotta sitten Boubakar oli kylän lasten kanssa lastaamassa puuvillaa kärryihin ja putosi korkean kuorman päältä terävään kiveen. Hänen kätensä meni poikki ja perhe vei pojan perinteisen parantajan hoidettavaksi. Poikki mennyt käsi ei kuitenkaan parantunut yrttien ja rukousten voimalla ja siksi Boubakar joutuu selviämään lopun elämäänsä yhden käden varassa. Invalidina Boubakarin on vaikea ansaita elantoaan fyysisellä maataloustyöllä aikuisenakaan. Koulunkäynti antaa tulevaisuudentoivoa ja eväitä parempaan elämään erityisesti Boubakarin kaltaisille lapsille. 15-vuotias Mohamed Dembele asuu Koyan N Golobalan kylässä. Hän käy koulua, mutta muulloin auttaa vanhempiaan riisipellolla. Mohamed on kerran loukkaantunut vetohärän sarvesta, mutta ei silti pidä työtään erityisen vaarallisena. Koska perhe on köyhä, Mohamed on huolissaan siitä pystytäänkö koulumaksut (n. 2,5 euroa kuukaudessa) maksamaan. Perheellä ei ole varaa lääkäriin, vaan sairaudet hoidetaan perinteisen lääketieteen keinoin. 12-vuotias Dramane Sogoba Ngounoumakén kylästä on erotettu koulusta, koska hänen vanhemmillaan ei ollut varaa maksaa koulumaksuja. Dramane paimentaa perheen karjaa joka päivä aamuyhdeksästä auringonlaskuun asti. Sadekaudella hän osallistuu myös maanviljelytöihin. Kerran härkä raahasi Dramanea pellon poikki ja poika kärsi lähes kuukauden rintakehään saamistaan vammoista. Kaikkein eniten Dramane kuitenkin pelkää käärmeiden puremia, koska hän ei omista kenkiä. 10-vuotias Ibrahim Ouattara käy koulua hankkeen tuella, mutta heinä-, elo- ja syyskuun hän työskentelee kaikki päivät perheen pelloilla. Ibrahimin vasen jalka on vammautunut, koska hän kaatui pellolla ja jäi härän jalkoihin. Yksi tyttö kertoo, että hänen tehtävänään on kylvää pellot. Kerran vetohärkä tarttui häneen ja sarvi lävisti tytön alavatsan. Lääkäri pystyi pelastamaan tytön hengen, mutta vammansa vuoksi hän ei enää voi saada lapsia. Tyttö haluaisi kovasti päästä kouluun, mutta vanhemmat sanovat ettei heillä ole varaa koulumaksuihin. Kaikki haastatellut lapset haluaisivat käydä koulun loppuun ja saada ammatin. PRETA-hankkeessa Pelastakaa Lapset maksaa sellaisten lasten koulumaksuja, joiden perheillä ei ole varaa maksaa koulunkäyntiä ja jotka siksi lähettävät lapsensa raskaisiin ja vaarallisiin maataloustöihin. 18 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

19 LÄNSI-AFRIKKA Raskaassa työssä monet lapset menettävät terveytensä. Muutos parempaan vaikuttamisen keinoin Pelastakaa Lasten PRETA-hankkeen (Protection des Enfants Travaillant dans l Agriculture) tavoitteena on suojella lapsia hyväksikäytöltä ja riistolta. Haitallista lapsityötä pyritään vähentämään levittämällä tietoa sekä vaikuttamalla niin valtionhallintoon ja virkamiehiin kuin paikallisiin viranomaisiin ja kylätason eri toimijoihin. Tulosten takaamiseksi Pelastakaa Lap set toimii aina yhteistyössä paikallisten organisaatioiden kanssa. Kansallisilla tasoilla vetovastuu verkostoitumisesta ja vaikuttamistyöstä on Pelastakaa Lapsilla. Paikallistasolla vastuu on pääasiassa järjestön yhteistyökumppaneilla. Kansallisen tason vaikuttamistyötä on toteutettu muun muassa osallistumalla lapsityötä käsittelevien työryhmien työskentelyyn. Pelastakaa Lasten edustajat ja kumppanit ovat osallistuneet kansallisten toiminta-ohjelmien laatimiseen pahimpien lapsityön muotojen kitkemiseksi. Suoraa toimintaa yhdessä Paikallistasolla PRETA-hankkeessa on perustettu lastensuojelukomiteoita sekä vanhempien ja lasten ryhmiä. Ryhmissä toimivia lapsia on koulutettu lapsen oikeuksista ja siitä, miten parhaiten suojella itseään ja muita lapsia hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Tämän lisäksi hankkeessa on järjestetty erilaisia tapahtumia ja paikallisia lastensuojelufoorumeja. Lastensuojelufoorumit koostuvat valtion virkamiehistä sekä yksityisen sektorin, maataloustuottajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajista. Esimerkiksi Nionossa, Malissa, foorumi on laatinut eettiset ohjeet vanhemmille ja sen jäsenet tekevät valistustyötä kylissä, jotta vanhemmat ymmärtäisivät paremmin lasten työntekoon liittyviä riskejä ja vaaroja. Nionossa tuotetaan myös valistusohjelmia yhteistyössä paikallisradion kanssa. PRETA-hankkeessa annetaan asiantuntija-apua sekä edistetään kaikkien toimijoiden yhteistoimintaa. Verkos toissa toimivat tahot jakavat keskenään kokemuksia, järjestävät koulutusta, orga nisoivat yhteisiä kampanjoita ja osal listuvat muihin kansallisiin verkostoihin. Hankkeessa koulutetaan yhteistyökumppaneita vaikuttamistyön menetelmistä sekä tuotetaan toiminnan tueksi materiaaleja kuten filmejä ja julisteita. Vetoeläimet aiheuttavat eniten onnettomuuksia maataloudessa työskenteleville lapsille. Lapset ovat itse piirtäneet sarjan julisteita, jossa valistetaan lapsille vaarallisesta työstä. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

20 LASTEN SUOJELU Teksti: Teija Laakso / maailma.net Pelastakaa Lapset -järjestön tavoitteena on ruumiillisen kurituksen täyskielto. Tavoitetta edistetään muun muassa: Pelastakaa Lasten tukemat lapsen oikeuksien kerhot Keniassa toimivat myös ruumiillista kuritusta vastaan. Kuvassa Sarak Onduko kouluttaa Taharakan alueen kerhojen jäseniä. Kuva: Tessa Rintala Kouluttamalla vanhempia ja opettajia vaihtoehtoisista ohjausmenetelmistä Edistämällä ruumiillisen kurituksen kieltämistä paikallisesti esimerkiksi kouluissa Vaikuttamalla lainsäädäntöön ja lasten suojelun käytäntöihin Lisäämällä niin aikuisten kuin lasten tietämystä ja ymmärrystä lapsen oikeuksista sekä erityisesti oikeudesta saada suojelua kaikelta väkivallalta. Hyviä uutisia Keniasta: Loppu lasten ruumiilliselle kuritukselle Pelastakaa Lapset otti ilolla vastaan elokuussa tiedon siitä, että Kenian uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä. Uusi perustuslaki muun muassa yksiselitteisesti kieltää ruumiillisen kurituksen. Kaikkia kenialaisia lapsia tulee suojella väärinkäytöltä, väkivallalta sekä epäinhimilliseltä kohtelulta ja rangaistukselta. Lapsilla on myös oikeus saada suojelua haitalliselta työltä. Ennen Keniaa vain Tunisia sekä Sudanista eroon pyrkivä Etelä-Sudan ovat Afrikan maista kokonaan kieltäneet lasten ruumiillisen kurituksen. Kenian läpimurtoa edelsi monien vuosien lobbaus. Pelastakaa Lasten kenialainen kumppanijärjestö Kenya Alliance for Advancement of Children (KAACR) on ollut etujoukoissa tekemässä vaikuttamistyötä, jotta lasten asiat tulisivat uudessa laissa huomioitua. KAACR muun muassa järjesti lasten kuulemisia perustuslakiin liittyen. Kaikki toivotut muutosehdotukset eivät menneet läpi, mutta tärkeimmät kuitenkin. Perustuslaki ajaa kaikkien muiden lakien ja säädösten ohi. Siksi Kenian lainsäätäjillä on mittava työ muuttaa kaikki lait vastaamaan uutta perustuslakia. Asenteita muutettava Kouluissa ruumiillinen kuritus on ollut kiellettyä jo vuodesta Tämän kiellon noudattamista ei kuitenkaan ole valvottu riittävästi. Lasten fyysinen ojentaminen on edelleen hyvin yleistä kouluissa. Vanhemmat ja jopa koululaiset ovat vaatineet kurituksen sallimista. Pelastakaa Lapset, KAACR ja muut paikalliset kumppanijärjestöt ovat pyrkineet muuttamaan ihmisten asenteita ja käytäntöjä. Lasten pahoinpitelystä esimerkiksi keskustellaan kylissä järjestetyissä tilaisuuksissa. Aikuisille vastuunkantajille kerrotaan, mitä huonoja vaikutuksia ruumiillisella kurituksella on. KAACR teki tutkimuksen ruumiillisesta kurituksesta kouluissa viisi vuotta sitten. Tutkimuksen tuloksena syntyi Vaihtoehtoinen lasten ohjaus -kirjanen, jota on hyödynnetty laajalti opettajien koulutuksissa. Opettajat ovat kertoneet olevansa kiitollisia siitä, että he oppivat lapsiystävällisistä ohjaus- ja opetusmenetelmistä. Pelastakaa Lasten ja KAACRin yhteistyökouluissa perustetut Lapsen oikeuksien kerhot ovat raportoineet ruumiillisen kurituksen vähentyneen lastensuojeluhankkeen myötä. Opettajat ymmärtävät nyt paremmin, että väkivallan käyttö on haitallista. Lapset kertovat, että muutos johtuu myös heidän esittämistään lauluista ja runoista. 20 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti BANGLADESH Bangladesh (Mymensingh ja Netrokona) Kumppani Pelastakaa Lasten Bangladeshin maatoimisto sekä paikallinen kansalaisjärjestö SUF Toimiala Sosiaaliturva- ja palvelut Tavoitteet Lapsiköyhyyden

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO Jokainen katastrofi on erilainen Ihmisen aiheuttamia Sota, joukkomurha Nälänhätä Teollinen tai ydinonnettomuus Luonnonkatastrofeja

Lisätiedot

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset 1 Kuva: Dorothy Sang / Pelastakaa Lapset 2 Kuva: Rosie Thompson / Pelastakaa Lapset Kuva: Jonathan Hyams/Pelastakaa Lapset 4 Kuva: Jonathan Hyams / Pelastakaa

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Yhdessä vai erikseen?

Yhdessä vai erikseen? Yhdessä vai erikseen? 1 TOTEUTUUKO YK:N TAVOITE LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA KAIKILLE? EDUCA 2012 Esityksen Pitäjä Juha Valta 28.1.2012 Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Abilis-säätiö Invalidiliitto

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen Kiusaaminen tarkoittaa pitkään jatkunutta, samaan ihmiseen kohdistuvaa vahingoittavaa käyttäytymistä. Kiusaamiseen liittyy vallan epätasapaino. Väärinkohtelu

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Joensuu, asukkaita noin 73 000, ydinkaupunki

Lisätiedot