Järjestämissuunnitelma Päivitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestämissuunnitelma 2014 2017. Päivitys 2014 2015"

Transkriptio

1 2014 Järjestämissuunnitelma Päivitys

2 Sisällys 1. Johdanto Tiivistelmä Toimintaympäristön kuvaus Palvelutarvearviosta johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Nykytila Väestön sosiaalinen hyvinvointi ja terveys Ympäristöstä aiheutuvat terveysriskit Palveluiden laatu ja toimivuus Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Ympäristöterveydenhuollon palvelut Skenaariotarkastelu eri muuttujien pohjalta Lainsäädännön muutokset Toimintaympäristön muutokset Sosiaaliset haasteet Terveyserot Kuntien talousnäkymät Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuollon toimijat Sosiaalihuollon toimijat Ympäristöterveydenhuollon toimijat Perusterveydenhuollon yksikkö Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Seulonnat Terveyden ja hyvinvoinnin huomioon ottaminen palvelujen kilpailuttamisessa Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen Peruspalvelukeskus Oiva Peruspalvelukeskus Aava Heinolan kaupunki Lahden kaupunki Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen Erityistason palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Heinolan kaupunginsairaala Lahden kaupunginsairaala Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt Ensihoitopalvelut ja palvelutasopäätös Yhteispäivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteistyö Sosiaalipäivystys Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa Työterveyshuolto Geriatriset palvelut Kehitysvammaisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Tartuntatautien ehkäisy ja hygieniatyö Saattohoito ja palliatiivinen hoito Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja hoito... 48

3 11. Toimintayksiköiden tarvitsemien tukipalveluiden järjestelyt Diagnostiset palvelut Lääkehuolto Välinehuolto Kuljetus- ja varastointipalvelut Potilas- ja asiakastietojärjestelmät Palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuuden parantaminen Hoitoketjujen ja alueellisten hoitosuunnitelmien laadinta ja seuranta Erikoisalakohtaisten palveluiden ja muun tuen antaminen terveyskeskuksiin Avohoidon ensisijaisuuden toteuttaminen Terveyskeskusten rooli potilaan hoidon koordinoinnissa Terveydenhuollon kokonaisuuden toimivuuden vahvistaminen Päivystystoiminta Perusterveydenhuollon vuodeosastojen profilointi Kotihoito/hoivapalvelut Potilasvirtojen selvittäminen ja ohjaus Toimitilojen muutostarpeet Asiakaspalautejärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen Lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän tuen kehittäminen Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden kehittämis- ja tutkimustoiminta Toimijoiden yhteistyö kehittämisessä Neljän sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijan rooli Perusterveydenhuollon yksikön rooli Sosiaalialan osaamiskeskus Verson rooli Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integroitu kehittäminen Alueelliset hankkeet Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät suunnittelussa ja seurannassa Järjestämissuunnitelman laatiminen Palvelutarpeen arviointi ja seuranta Koulutus Kehittämis- ja tutkimustoiminnassa Perusterveydenhuollon, työterveyshuoltopalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toteuttaminen Terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyö erityistilanteisiin varautumisessa ja valmiussuunnittelussa Yhteisen suunnittelun organisointi Suunnitelmien rakenne Pandemiaan varautuminen Veripalvelutoiminta Erityistilanteisiin varautuminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen alueellisissa häiriötilanteissa Terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Muut toimialat Muut viranomaiset Yksityiset toimijat Lääkehuolto Työterveyshuolto Järjestöt Henkilöstön saatavuuden turvaaminen Henkilöstötarpeen ennakointi Alueen omat koulutustavoitteet Kuntien välinen henkilöstöyhteistyö Jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen... 78

4 1. Johdanto Terveydenhuoltolain keskeisiä painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan laadittava järjestämissuunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Kun Päijät-Hämeessä järjestämissuunnittelun piiriin on päätetty sisällyttää myös sosiaalipalvelut ja ympäristöterveydenhuolto, perustuu suunnitelma myös sosiaalista hyvinvointia ja ympäristön mahdollisia terveyshaittoja koskeviin tietoihin. Järjestämissuunnitelman laatiminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Päijät-Hämeen alueella järjestämissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon kuntien päätöksillä syntyneet yhteistoiminta-alueet. Mukana suunnittelussa ovat sekä tilaajat että tuottajat kustakin osallistujatahosta tilaajien edustaessa erityisesti kuntanäkökulmaa. Tällä suunnittelumenettelyllä tavoitellaan ajantasaista tiedonkulkua kuntien ja palveluntuottajien kesken jo suunnitelman laadintavaiheessa. Siten laatimisprosessissa ovat keskeisesti mukana Lahden kaupunki, Heinolan kaupunki, peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos (Aava) ja peruspalvelukeskus Oiva (Oiva) sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY). Aava-liikelaitokset jäsenkunnat ovat Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä. Peruspalvelukeskus Oiva muuttuu Hollolan kunnan taseyksiköksi ja läntisen perusturvapiirin yhteistoiminta-alueena jatkaa Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki. Järjestämissuunnitelmasta saadaan puitteita, aineksia ja sisältöjä organisaatioiden strategisiin suunnitelmiin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä talousarvioihin, hankesuunnitelmiin, laadun kehittämissuunnitelmiin, turvallisuussuunnitelmiin ja sopeutussuunnitelmiin kiristyvään julkiseen talouteen. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan Terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyspalveluista, kuvantamispalveluista, lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista, sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämä suunnitelma käsittää myös sosiaalipalvelut ja lisäksi siinä sovitaan ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä järjestelyistä. Valtioneuvoston asetuksella (337/2011) on lisäksi täsmennetty järjestämissuunnitelmassa huomioon otettavia asioita. 1

5 2. Tiivistelmä 2.1 Toimintaympäristön kuvaus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin (sote) alueella on käytössä tilaaja-tuottaja-toimintatapa Aavan ja Oivan alueella. Kunnista Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä Aavan alueelta sekä Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki Oivan alueelta toimivat tilaajaosapuolina kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien ympäristöterveydenhuollon palveluille. Lahden ja Heinolan kaupungeilla ei ole käytössään vastaavaa mallia, mutta ne osallistuvat sosiaali- ja terveyspiirin alueen tilaajaviranhaltijoiden yhteistyöhön ja yhteisiin kokouksiin. Aavan alueella Iitillä ja Nastolalla on yhteinen tilaajatehtävää hoitava perusturvalautakunta ja loput Aavan kunnat hoitavat itsenäisesti vastaavan tehtävän. Orimattilassa on tätä varten perusturvalautakunta. Hartolassa, Myrskylässä, Pukkilassa ja Sysmässä tehtävää hoitaa kunnanhallitus. Oivan alueella, toimii viiden kunnan yhteinen perusturvalautakunta. Aava on hallintomuodoltaan kunnallinen liikelaitos, jolla on päätöksenteossaan ammattiosaajista koostuva johtokunta. Aava toimii osana sosiaali- ja terveysyhtymää ja Oiva taseyksikkönä Hollolan kunnan organisaatiossa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen selvityshenkilöiden työssä on esillä ollut, että järjestämisvastuisen toimijan (esim. perusturvalautakunta) väestöpohjan tulee olla vähintään asukasta. Tätä velvoitetta ei täytä kumpikaan peruspalvelukeskus eikä myöskään Heinolan kaupunki. Järjestämissuunnitelmaa laadittaessa ei ole tietoa, millä tavoin yllä olevan kaltainen määrittely mahdollisesti muuttaisi toimintaa sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Tilaajan tehtäviin kuuluu väestön palvelutarpeiden, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, palvelurakenteen ja palvelujen laatutason sekä palvelujen rahoitusmahdollisuuksien valmistelu ja suunnittelu sekä näitä koskeva päätöksenteko. Tilaajat toimivat kiinteässä yhteistyössä tuottajien kanssa. Tilaajatahot eivät puutu palvelutuotannon sisäisiin järjestelyihin, hallintoon eikä johtamiseen, kuten ei myöskään yksittäisten asiakkaiden/potilaiden palveluihin. Tilaaja ja tuottaja neuvottelevat vuosittain palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta palvelusopimusneuvotteluissa. Lopulta asiasta laaditaan kuntakohtainen palvelusopimus kullekin toiminta- ja talousarviovuodelle, jonka lähtökohtaisesti tulisi sitoa molempia osapuolia. Lahti, Heinola, Oiva ja sen kunnat hankkivat yhtymältä vain erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon; Aavan alueen kunnat myös kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelusopimusmenettelyn lähtökohtana pidetään tätä järjestämissuunnitelmaa, joskaan suunnitelma ei ole kuntia juridisesti sitova. Palvelusopimusmenettelyä ja toimintavuoden aikana tapahtuvaa yhteistyötä ja talouden seurantaa varten on asetettu myös omistajaohjaustyöryhmä, jossa on sekä kuntajohdon että luottamushenkilöiden edustus kunnista ja sosiaali- ja terveysyhtymästä. 2.2 Palvelutarvearviosta johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa Järjestämissuunnitelmasta johdetut keskeiset linjaukset, joiden tavoitteisiin suunnitelmasta vastaavat tahot voivat sitoutua ovat: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, taloudellisen kantokyvyn varmistaminen tehokkaalla palvelurakenteella sekä uusituilla ja vaikuttavilla toimintatavoilla, asiakkaan osallisuutta tukevat palvelut, kysynnän hallinta, kehittämisja tutkimustoiminta sekä työvoiman turvaaminen. Näistä linjauksista johdetut tavoitteet, niiden seurantatapa, vastuutahot ja toteutumisen aikataulu on määritelty seuraavassa taulukossa. 2

6 Palvelutarvearvioista johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu 1. Terveys ja hyvinvointi, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kaste- ja PYLL- indikaattorit Kaikki kunnalliset toimijat syrjäytyminen toteutetaan asiakas- ja voimavaralähtöi- yhdessä järjestöjen ja julkis- sesti ten toimijoiden kanssa Terveys ja hyvinvointi lisääntyvät alueellisesti Terveys- ja hyvinvointierot kapenevat/ supistuvat Syrjäytymistä ehkäistään Kaiken toiminnan tavoitteena on terveyshyöty ja hyvinvointi Alueellisten hyvinvointikertomusten indikaattorit Tähän kirjataan tavoiteaikataulu ja tavoitteiden seuranta päivitysten yhteydessä 3

7 Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu 2. Taloudellisen kantokyvyn varmistamimisen seuranta aikataulu ja tavoitteiden Toiminnan ja talouden kestävä tasapaino Talouden ja toiminnan toteutu- Kaikki toimijat yhteistyössä Tähän kirjataan tavoitenen tehokkaalla palvelurakenteella sekä seuranta päivitysten yhteydessä Eniten palveluja tarvitsevien ja käyttävien Palvelujen käytön asiakas- ja palvelujen käyttö on tiedossa ja palvelut tuotetaan suunnitelmallisesti ja kohdennetusti hallinta-analyysi uusituilla ja vaikuttavilla toimintatavoilla Hoitosuunnitelmien kokonaismäärä ja kattavuus Päivitettyjen hoitoketjujen määrä Lähi- ja keskitetyt palvelut sekä liikkuvat palvelut on yhteisesti määritetty ja sovittu Alueellinen, toiminnallisen tarkasteluun perustuva tilaohjelman määrittely palvelujen ja talouden tasapainon varmistamiseksi on aloitettu vuoteen 2017 mennessä Matalan kynnyksen palvelujen ja erikoispalvelujen hallinta Palvelujen ohjauksen parantaminen esim. viestintä, ohjaaminen, tiedottaminen, alueellinen sähköinen palvelualusta on käytössä Kuntakohtaisen ja alueellisen määritystyön toteutuminen Alueellinen tilaohjelma Matalan kynnyksen palvelujen ja erikoispalvelujen kustannusvaikuttavuus on tiedossa Asiakastyytyväisyys, palvelujen käyttö, kohdentuminen ja kustannukset Tilaajat ja palveluiden tuottajat yhteistyössä Tilaajat ja palveluiden tuottajat yhteistyössä Tilaajat ja palveluiden tuottajat yhteistyössä Tilaajat ja palveluiden tuottajat yhteistyössä 4

8 Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu 3. Asiakkaan osallisuutta tukevat palvelut Palvelurakenne mahdollistaa asiakasosallisuuden palvelujen toteuttamisessa Terveydenhuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki Potilasturvallisuussuunnitelma Kaikki kunnalliset toimijat Palvelut tuotetaan ennaltaehkäisevästi, avohoitoa ja vaikuttavuutta painottaen HaiPro Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita, turvallisia ja ottavat huomioon asiakkaan tarpeet, omatoimisuuden ja voimavarat Ikääntyvien palvelut ja palvelurakenne ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia (mm. laitoshuollon purkaminen, kotona asumisen mahdollistaminen, vanhusten toimintakyvyn vahvistaminen) Päihde- ja mielenterveystyön järjestelyt ovat valtakunnallisen ohjelman linjausten mukaisia (mm. ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut) Kuntoutus laaja-alaisesti ajateltuna toteutuu alueella kattavasti ja tasapuolisesti (esim. alueellisia eroja tai jonotusta kuntoutukseen ei ole) Keskitetty päivystys ja ensihoito palvelevat koko aluetta kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti (mm. ikääntyvien akuutti hoito, vuodeosastojen profilointi, kotisairaalatoiminta, kotiin tuotetut ensihoidon tukitoimet, selviämisasema, sosiaalipäivystys) Vanhuspalvelulaki ja vanhusten hoidon laatusuositus Päihde- ja mielenterveysohjelma Seurantatiedot kuntoutuksen saatavuudesta ja toteutumisesta Päivystyksen ja ensihoidon kustannukset, toiminnan alueellinen kattavuus ja vaikuttavuus Perustason toimijat Perus- ja erikoistason toimijat yhteistyössä kuntatason toimijoiden ja järjestöjen kanssa Kaikki kunnalliset toimijat Päivystys- ja ensihoitokeskus yhdessä muiden toimijoiden kanssa 5

9 Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu 4. Kysynnän hallinta Pitkäaikaispotilaiden ja asiakkaiden suunnitelmallisen hoidon ja omahoidon vahvistaminen Tehdyt hoitosuunnitelmat Perus- ja erikoistason toimijat ja palveluiden tuottajat Lähetteiden käsittelyn määräajat ja potilaiden vapaan hoitopaikan valintojen määrät ovat selvillä Hoitoketjun saumattomuus, alueelliset hoitoketjut/ohjeet ovat Terveysportissa ja tärkeimmät asiakasprosessit on päivitetty Paljon kustannuksia ja palveluiden käyttöä aiheuttavat hoitoprosessit on standardoitu Lähetteiden käsittelyn määräajat Vapaiden hoitopaikkojen valintojen määrä Asiakastyytyväisyys ja muistutusten/kanteluiden määrä Yhteisesti sovittujen hoitoprosessien määrä ja toimivuus Perus- ja erikoistason toimijat ja palveluiden tuottajat Keskeisillä erikoisaloilla on käytössä kumppanuusvirkoja ja toimia Hoidon saatavuus toteutuu erikseen sovitulla tasolla (esim. hoitotakuun ylittäviä jonoja ensikäynnille eikä jatkohoitoon ole) Alueen ulkopuolisten palveluiden käyttö on tarkoituksen mukaista. Hoidon saatavuus- ja jonotiedot Ulkopuolelta ostettavien palveluiden määrä Perus- ja erikoistason toimijat ja palveluiden tuottajat Perus- ja erikoistason toimijat ja palveluiden tuottajat 6

10 Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu 5. Kehittämis- ja Alueella on vireää kehittämis- ja tutkimustoimintaa Kehittämisen ja tutkimuksen Kaikki toimijat yhteistyössä ja toimiva yhteistyö tutkimuslai- raportit tutkimustoiminta tosten, oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa Kaikilla toimijoilla on riittävät kehittämisen ja tutkimustoiminnan rakenteet, työkalut ja verkostot oman toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi Sisäiset ja ulkoiset arvioinnit Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu 6. Työvoiman turvaaminen Toimialoille tulevat hakemukset, Kaikki toimijat yhteistyössä täyttöaste, pätevän henkilöstön määrä ja vaihtuvuus Kaikilla toimialoilla on myönteinen työnantajakuva, toiminnan kannalta riittävä henkilökunta ja laadukas koulutus- ja kehittämisyhteistyö Työhyvinvoinnin vahvistaminen sekä työurien joustavuuden ja pituuden varmistaminen Työhyvinvointikyselyt, sairauspoissaolot ja eläkkeelle jäämisen ikä Työterveyshuolto yhteistyössä kuntatason muiden toimijoiden kanssa Tähän kirjataan tavoiteaikataulu ja tavoitteiden seuranta päivitysten yhteydessä 7

11 2.3 Ympäristöterveydenhuolto Terveydensuojelussa arvioidaan vuosittain lakisääteisen valvontasuunnitelman toteutumista. Tällöin arviointikohteina ovat: suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus (arviointikriteereinä erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön) esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu, toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi tarkastusten ja näytteiden määrä suhteessa valvontasuunnitelmaan (arviointikriteereinä toteutuneiden tarkastusten määrä, näytteet ja analyysit, osallistuminen valvontaprojekteihin) valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen (arviointikriteereinä kertyneet maksutulot toimialoittain, valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen) voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus (voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja suunniteltuun toimintaan, voimavarojen käyttö muihin tehtäviin, erittely voimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan) toiminnan kehittämistarpeet, mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit) (poikkeamat, kehittämiskohteet, korjaavat toimenpiteet) Lisäksi yleisen terveydensuojelun osalta seurataan elinympäristöhaittatekijöiden vaikutusta kansaterveyteen (kuntakorttien kohdan 7. mukaiset indikaattorit). Eläinlääkintähuollossa valvontasuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Tällöin arviointikohteina ovat: suunnitellun toiminnan kattavuus ja tarkastusten toteutuminen tarkastusten ja näytteiden määrät valvontakohdetyypeittäin valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentaminen resurssien kohdentuminen ja riittävyys mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit) toteutunut ajankäyttö suhteessa suunniteltuun syyt ja perustelut, miksi tavoitteisiin ei päästy vaadittavat toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi toiminnan kehittämistarpeet Lisäksi seurataan yleistä eläinten terveystilannetta. Terveydensuojelussa eri lakialojen valvonnassa asetettuja arviointikriteerien mukaista palvelutarvetta ei kyetä saavuttamaan nykyisillä henkilövoimavaroilla. Tavoitteeksi on asetettu, että arviointikriteerien mukainen lakisääteinen palvelutarve katetaan vähitellen lisäämällä voimavaroja ottaen huomioon taloudelliset reunaehdot. Tällöin tukeudutaan myös laadittuun ympäristöterveydenhuollon tuloksellisuus ja vaikuttavuusohjelmaan. Eläinlääkintähuollossa arviointikriteerin mukainen palvelutarve saavutetaan tällä hetkellä. Valvontaeläinlääkäritoiminnan osalta palvelutarpeen kehitystä on syytä seurata. 2.4 Työterveyshuolto Työterveyslaitos on julkaissut vuonna 2012 Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit - työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit -väliraportin ja sen pohjalta on tulossa loppuraportti vuoden 2013 aikana. Väliraportti antaa suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön laadukkaille prosesseille. 8

12 Tällä hetkellä käytössä olevia työterveyden seurantaindikaattoreita ovat mm: sairauspoissaolojen pituus ja -jaksojen määrä onnistuneet työterveysyhteistyön pohjalta suunnitellut työhön paluut pitkiltä sairauspoissaolojaksoilta henkilöstön terveys% työkyvyttömyyseläkkeiden määrä eläköitymisiän kehittyminen vanhuuseläkkeelle/työyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien suhdeluvun muutos työhyvinvointimittaukset asiakastyytyväisyysmittaukset 3. Nykytila Osallisuutta ja syrjäytymistä kuvaavat mittarit ovat valtaosassa Päijät-Hämeen kuntia huonompia kuin maassa keskimäärin. Vuosina henkistä ennenaikaisesti menetettiin elinvuosia koko maan tasoa enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi Pukkilassa, Asikkalassa, Hollolassa, Myrskylässä ja Padasjoella. Väestön sairastavuusindeksillä mitattuna koko alueen sairastavuus on lähes koko mukaan tasoa vastaava, mutta kuolleisuusindeksi on hieman korkeampi kuin koko maassa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa oleellisesti keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyyteen. Sen esiintyvyys kääntyy koko alueella lievään laskuun ennustekauden loppupuolella vuotiaiden ryhmässä, mutta kasvaa merkittävästi vanhemmissa ikäryhmissä. 3.1 Väestön sosiaalinen hyvinvointi ja terveys Väestön määrän kehitystä ja väestörakenteen muutosta on kuvattu liitteinä olevissa kuntakorteissa ja niiden pohjalta laaditussa analyyseissä. Kohdan 4.2. skenaariotarkastelussa on arvioitu muutoksia pitemmällä tähtäimellä. Vastaavalla tavalla on esitetty nykytilanne osallisuuden ja syrjäytymisen, hyvinvoinnin ja terveyserojen sekä ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien osalta. Muistisairauksien hoitoa toteutetaan sekä avo- että laitospalveluina. Vanhempien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvu väestössä on lisännyt palvelutarvetta ja kehitys jatkuu. Järjestämissuunnitelman liitteenä olevissa kuntakorteissa tarkastellaan väestönkehitystä ja siihen liittyen keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyyttä kolmessa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä todetaan, että vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa 2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteen mukaan vähentyä. PHSOTEY:n alueella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoiden alueilla kehitys on samanlainen ja suhteellinen muutos pääpiirteissään yhdenmukainen. Tässä ikäryhmässä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrä (4 % ikäryhmästä) siis ennustekauden loppupuolella kääntyy lievään laskuun kaikkien perustason toimijoiden alueilla. Vanhemmissa ikäryhmissä (75 84 ja >85 v) sekä koko maan että PHSOTEY:n alueen väestön määrä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. PHSOTEY:n alueella kokonaisuutena suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Kasvu toteutuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään samanlaisena. Vanhimman ikäryhmän osalta suhteellinen kasvu Aavan alueella on tarkastelujakson alussa ja lopussa keskivaihetta nopeampaa. Vanhimpien ikäryhmien määrän kasvun myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sai- 9

13 rastavien määrä (11 % ikäryhmästä 75 84v ja 35 % ikäryhmästä >85 v) myös kasvaa merkittävästi kaikkien perustason toimijoiden alueella. 3.2 Ympäristöstä aiheutuvat terveysriskit Ympäristön altisteisiin liittyvien terveyshaittojen erilaisesta vakavuudesta johtuen niitä on vaikeaa verrata suoraan toisiinsa. Altisteita voidaan kuitenkin karkeasti verrata toisiinsa rajoittamalla tarkastelu vain ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja uusiin syöpätapauksiin. Tällainen altistekohtainen tarkastelu esitetään liitetaulukossa (Kuntakortti) suuren kansanterveyshaitan aiheuttavien ympäristöaltisteiden osalta. Kansanterveysvaikutuksissa tällä tavalla tehty vertailu osoittaa yli kertaisia eroja. Merkittävimmiksi elinympäristöaltisteiksi nousevat ulkoilman pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, sisäilman radon, auringon UV- säteily, ympäristömelu sekä kotien kosteusvauriot. Työympäristön merkittävimpiä altisteita ovat työtapaturmat, pölyjen ja kemikaalien aiheuttama ihotautien ja astma- ja keuhkoahtautumataudin (COPD) riskin lisääntyminen, altistuminen työmelulle, kvartsipölylle, dieselpakokaasuille ja hitsaushuuruille. Vertailtaessa riskejä ja priorisoitaessa toimenpiteitä altisteen kansanterveyshaitta on vain yksi päätöksenteon perusteista. Näin ollen, vaikka kansanterveyshaitta olisi pieni, paljon altistuvaan yksilöön kohdistuva riski voi olla korkea ja sen takia ehkäisyn tarve suuri. 3.3 Palveluiden laatu ja toimivuus Sosiaalipalvelut Palveluntuottajien yhteistyö maakunnassa on toimivaa. Sosiaalipalveluja kehitetään yhteisesti muun muassa hankkeiden avulla. Kehitysvammaisten palvelujen uudelleen organisointia valmistellaan yhteisesti. Lastensuojelun perhehoito ja perheoikeudelliset palvelut (isyysselvitykset, huoltoja tapaamisasiat, elatusasiat) tuotetaan seudullisesti Lahden kaupungin organisaatiossa. Samoin Lahden kaupungin organisaatioon sijoittunut vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun keskus Apuri tuottaa palveluja seudullisesti. Ohjeistuksissa ja linjauksissa esimerkkinä vammaispalveluohjeet ja perhehoidon hoitopalkkiot pyritään mahdollisimman paljon yhdenmukaisuuteen, jotta asiakkaiden palveluissa ja etuisuuksissa ei olisi suuria toimijakohtaisia eroja. Seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toimii Lahden organisaatiossa ja sijaitsee poliisilaitoksella. Se ei ole ympärivuorokautinen, vaan on resursoitu painottuen ajankohtiin, jolloin on eniten tarvetta. Sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnista Iitin sosiaalipäivystys järjestetään Kouvolan kriisi- ja sosiaalipäivystyksen toimesta ympärivuorokautisesti. Valviran kunnallisten lastensuojelupalveluiden valvontaohjelma edellyttää akuuttiin lastensuojelutarpeeseen vastaamista ympärivuorokautisesti. Myös valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolaissa on esitys päivystyksen ympärivuorokautisuudesta, joten sen järjestäminen tulee vaatimaan toimenpiteitä ja lisäresursointia Päijät-Hämeessä. Tällä hetkellä kukin toimija on järjestänyt virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen osana työntekijöidensä tehtäviä. Sosiaalityössä on koko maakunnassa suuria rekrytointivaikeuksia. Kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä tuntuu olevan lähes mahdoton saada. Alueella ei ole koulutusta tarjoavaa yliopistoa, eikä yrityksistä huolimatta ole saatu käynnistettyä alueellista maisterikoulutusta. Sosiaalityön palkkataso on matala ja työ henkisesti raskasta. Valtaosa sosiaalityöntekijöistä tekee työtä vuoden määräaikaisilla sopimuksilla ilman vaadittavaa kelpoisuutta. 10

14 3.3.2 Terveyspalvelut Perusterveydenhuolto maakunnassa järjestetään neljän palveluntuottajan toimesta (Lahti, Heinola, Aava ja Oiva). Niiden toiminta on toteutunut hoidon saatavuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti. Palveluntuottajien toimintaa haittaavaa lääkärivajausta on esiintynyt osalla toimijoista, jota on katettu muun muassa ulkoistamalla toimintaa tai käyttämällä vuokratyövoimaa. Ajoittain perusterveydenhuollon toimijoilla on ollut myös vaikeuksia järjestää viivytyksettä vuodeosastohoitoa vaativien potilaiden jatkohoitoa erikoissairaanhoidossa annetun hoidon jälkeen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueen väestöstä noin henkilöä kuuluu työterveyshuollon palveluiden piiriin. Arviolta noin henkilöllä on ainoastaan lakisääteinen työterveyssopimus, joka sisältää ennalta ehkäisevän työterveyshuollon. Noin henkilöä kuuluu kokonaisvaltaisen työterveyshuollon piiriin, johon sisältyy ennalta ehkäisevän terveydenhuollon lisäksi yleislääkäritasoinen työterveyspainotteinen sairaanhoito asiakasyritysten ja -organisaatioiden ja työterveyspalvelujen tuottajien välisten työterveyssopimusten mukaisesti. Työterveyshuollolla on oma rahoitusmallinsa, kustannuksista vastaavat työpaikat ja työntekijät. Työnantaja maksaa työterveyshuollon palvelut tuottavalle yksikölle ja saa niistä Kelalta korvausta. Kelan korvaus maksetaan työtulovakuutuksesta, jota työntekijät ja työnantaja maksavat yhdessä. Työterveyshuollon palvelut ovat käyttäjilleen maksuttomia. Päijät-Hämeen sote-piirin alueella työterveyshuoltolain 12 ja 14 kunnille asettaman velvoitteen mukaiset lakisääteiset palvelut tuottaa Työterveys Wellamo, joka on Päijät-Hämeen 11 kunnan sekä Iitin, Myrskylän, Pukkilan, PHSOTEY:n ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistama osakeyhtiö. Yhtiö toimii syyskuusta 2013 alkaen kymmenessä toimipisteessä. Yhtiön palveluiden piirissä on noin 3000 asiakasyritystä ja -organisaatiota (mukaan lukien 1300 MYEL- ja YELvakuutettua) ja niissä on henkilöasiakkaita yhteensä noin Heistä kokonaisvaltaisten työterveyssopimusten piirissä on noin ja lakisääteisten sopimusten piirissä noin henkilöä. Yhteistyö perusterveydenhuollon toimijoiden ja PHKS:n kanssa on hyvää. Yhteisen kehittämisen alueita ovat hoito- ja palveluketjujen sujuvuuden parantaminen, sujuvan jatkohoidon järjestäminen, laadun ja potilasturvallisuuden edistäminen, sähköisen tiedonkulun edistäminen (sähköiset lähetteet, sähköinen hoitopalaute). Yhteisenä tavoitteena on entistä parempi asiakkuuden hallinta, tarkoituksenmukainen ja sujuva työnjako ja yhteistyö. PHKS tuottaa pääosan alueen erikoissairaanhoidosta. Sen toiminta on toteutunut hoidon saatavuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti. Palveluja tuotetaan jonkin verran myös piirin ulkopuolisille toimijoille muun muassa Keski-Suomen keskussairaalalle. Viime aikoina on ollut resursointiongelmia erityisesti lääketieteellisten palvelujen yksikössä, jossa on merkittävä radiologian erikoislääkäreiden vajaus. Terveydenhuollon toimijoita koskevien muistutusten ja kanteluiden määrä on pysynyt viime vuosina varsin vakaana huolimatta kasvaneesta palvelutuotannosta Ympäristöterveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksessa ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoiminta perustuu lakikohtaisiin valvontasuunnitelmiin, joiden vaatimusten mukaisiin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Yleisen ympäristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa) on pystytty vastaamaan. Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti. Laajaa maakunnallista yhteistyötä toteutetaan eläinlääkäripäivystyksen ja valvontaeläinlääkäritoiminnan osalta. Palvelut on kyetty järjestämään ja viranomaisasiat hoitamaan ilmoitettujen määräaikojen puitteissa. 11

15 Ympäristöterveydenhuoltoa koskevassa jatkuvassa asiakaspalautteessa palveluihin tyytyväisten osuus on pääsääntöisesti ollut yli 90 %; samoin kahden vuoden välein toteutettavassa määräaikaisessa asiakaspalautteessa. 4. Skenaariotarkastelu eri muuttujien pohjalta Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita koskeva lainsäädäntö on voimakkaan ja määrätietoisen muutoksen keskiössä. Suomi vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja alueelliset erot lisääntyvät Päijät-Hämeessä. Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä henkilöllä nykyisestä. Vuonna 2060 työikäisten väestön määrä ennusteen mukaan olisi lähes sama kuin nykyisin, mutta työikäisen väestön osuus koko väestöstä olisi yhdeksän prosenttiyksikköä nykyistä alhaisempi. Teknologian kehittyminen, palvelujen ja väestön liikkuvuus muuttaa toimintaympäristöä. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat terveyseroihin. 4.1 Lainsäädännön muutokset Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita koskeva lainsäädäntö on voimakkaan ja määrätietoisen muutoksen keskiössä. Samaan aikaan on vireillä kuntauudistus ja siihen liittyvät lakiuudistukset ovat kunnissa lausunnoilla. Nämä molemmat suuret muutosprosessit vaikuttavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, rakenteisiin ja niiden tuottamiseen kuntien asukkaille. Myös todennäköinen eläkeiän nosto ja vaatimukset työurien pidentämisestä lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työterveysyhteistyön yhteistyö- ja tehokkuusvaatimuksia. Valinnanvapaus Terveydenhuoltolain (1326/2010) laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta astuu voimaan Käytännössä voimaantulo tarkoittaa sitä, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen palvelujen saamiseksi. Kansalaisen valinnanvapaus ei kuitenkaan koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei myöskään ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle. Vuoden 2014 alusta alkaen potilas voi valita myös tarvitsemaansa hoitoa antavan erikoissairaanhoidon yksikön julkisessa terveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulaki, eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan heinäkuussa Osa lain velvoitteista tulee voimaan ; kunnan tulee laatia suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Kunnassa on myös asetettava laissa tarkoitettu vanhusneuvosto viimeistään

16 Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulain lisäksi muussakin sosiaalihuollon lainsäädännössä on meneillään laajin sosiaalihuollon sisällön kokonaisuudistus vuosikymmeniin. Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, joissa säädetään muun muassa asiakasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita sekä kehitetään yhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista on pohdittu työryhmässä, joka jätti loppuraporttinsa syksyllä Valmistelu on aikataulutettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseksi valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki ja tehdään siitä aiheutuvat välttämättömät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Toisessa vaiheessa tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö ja kolmannessa vaiheessa rajapintalait. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina syksyllä 2014, ja se tulisi voimaan STM:n asettaman työryhmän tehtävänä on mm. sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi sekä selvittää muut nykyisen vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Tavoitteena on yhteinen laki, joka turvaa eri vammaryhmien yhdenvertaiset palvelut. Vammaislainsäädännön kehittäminen kytkeytyy siis kiinteästi valmisteilla olevaan palvelurakenneuudistukseen sekä sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, järjestämislaki sekä valtionosuusjärjestelmän ja monikanavaisen rahoituksen uudistukset Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus). Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Hallituksen kunta-sote -koordinaatioryhmä linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Kuntien yhdistymiset tulevat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Hallitusohjelman mukaan uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen kannustavaksi. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia halutaan vähentää. Tämä valmistelu käynnistyy, kun palvelurakenneuudistus etenee. Palvelurakenneuudistuksen peruslinjauksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tämä edellyttää kunnalta talouden vakautta, palveluiden järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamista, henkilöstön riittävyyttä sekä mahdollisuutta investoida palvelutuotannon vaatimaan infrastruktuuriin. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat päätökset tukevat kuntarakenteen muutoksia siten, että riittävän vahvat peruskunnat ovat järjestämisen ensisijainen vaihtoehto. Uudistuksella parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin, vahvistetaan palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta, vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä puretaan hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation lisäksi uudistuksella vahvistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota. Tällä tavoitellaan perusterveydenhuollon vahvistumista sekä matalan kynnyksen sosiaalipalvelujen saatavuuden lisääntymistä. 13

17 Lainsäädäntöuudistuksessa korostuvat tavoite vahvistaa asiakkaan/potilaan roolia ja lisätä valinnanmahdollisuuksia yli kuntarajojen, painotus ennalta ehkäiseviin palveluiden, peruspalveluiden vahvistaminen, prosessien sujuvuus, asiakasta koskevien suunnitelmien merkitys ja asiakkaan tarpeesta lähtevät palvelut rakenteista/organisaatiosta lähtevien palveluiden sijaan. Lisäksi valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa, mikä tulee vähentämään kuntien tuloja. 4.2 Toimintaympäristön muutokset Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Toisaalta vanhusten määrän kasvun ennuste lähitulevaisuudessa on jonkun verran matalampi kuin aikaisemmin on oletettu. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 77. Nyt syntyvät lapset elävät entistä vanhemmaksi, mutta syrjäytyneiden nuorten aikuisten eliniän odote on jopa kymmenen vuotta ikäisiään matalampi. Ikääntyneiden määrän kasvaessa väestöllinen ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Väestön kasvu keskittyy yhä harvempiin kuntiin. Lasten ja nuorten määrä kasvaa isommissa kunnissa ja vanhusten suhteellinen määrä lisääntyy pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Huoltosuhteen muuttuessa kuntien väliset erot lähipalvelujen tuottamisessa kasvavat. Päijät-Hämeen kokonaisväestön määrä kasvaa, mutta väestö keskittyy isompiin kuntiin. Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nousta. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Vuonna 2060 työikäisten väestön määrä ennusteen mukaan olisi lähes sama kuin nykyisin, mutta työikäisen väestön osuus koko väestöstä olisi yhdeksän prosenttiyksikköä nykyistä alhaisempi. Työvoimatilanteeseen Päijät-Hämeessä vaikuttaa oleellisesti nuorten mahdollisuudet koulutukseen ja työhön, mutta myös asenteet. Nuoret ovat tulevaisuudessa sitoutuneempia omaan työuraansa kuin työnantajaansa. Niissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä, joissa ei ole alueellista koulutusta, rekrytointi tulee olemaan haasteellista ja yhteistyö lähialueiden koulutusyksikköjen kanssa on välttämätöntä. Toisaalta hyväkuntoisten eläkeläisten käyttäminen työelämässä lisääntyy ja purkaa osin työvoiman tarvetta. Työelämän vaatimusten sovittaminen perhe-elämään ja työikäisten arkeen tulee lisääntymään. Päijät-Hämeessä on paljon työvoimareserviä (työttömät, maahanmuuttajat), jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kouluttamalla tätä reserviä sosiaali- ja terveyspalveluihin eri tehtäviin. Maahanmuuttajien kotouttaminen Päijät-Hämeeseen on onnistunut kohtuullisesti, mutta koulutus on edelleen vähäistä ja henkilökohtainen tavoittaminen puutteellista. Päijät-Häme voisi tulevaisuudessa olla koulutuksen ja työn suhteen houkutteleva maakunta myös maahanmuuttajille. Nykyiset ja tulevat teknologiset innovaatiot (itseasiointi, puheentuotto, ruoka-automaatiot, sähköinen asiointi jne.) lisäävät tuottavuutta ja saattavat vähentää kustannuksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Väestön valmius käyttää teknologiaa lisääntyy ja erityisesti rutiininomaisempia toimintoja (mittaamista ja asiointia) voidaan siirtää asiakkaille. Toisaalta erikoissairaanhoidon puolella teknologian uudet innovaatiot esim. erittäin kalliit hoitomuodot rajatuille potilasryhmille saattavat heikentää lyhyellä aikavälillä terveydenhuollon kokonaistuottavuutta. 14

18 Väestön liikkuvuus kasvaa ja paikkakuntasidonnaisuus vähenee erityisesti nuorten ja työikäisten osalta. Toisaalta julkiset liikenneyhteydet voivat kaventuessaan heikentää syrjäseutujen ikääntyvien ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Asiakkaiden ja potilaiden vaatimustaso palveluiden suhteen nousee ja yksilöllisten palveluiden tarve kasvaa. Palveluissa on jatkossa huomioitava yhä paremmin asiakkaan yksiöllinen tarve ja toiveet. Erityisesti ikä-ihmisiä lähellä olevien, kotiin annettavien, liikkuvien ja sähköisten palvelujen tuottamisen tarve lisääntyy. Työttömien ja syrjäytymisuhassa olevien väliinputoaminen tuo lisähaasteen sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdentamiselle. Useiden sairauksien riskitekijöiden, mielenterveysongelmien ja haitallisten elintapojen kuten alkoholinkäytön, tupakoinnin ja liikkumattomuuden on todettu kasaantuvan ja siirtyvän sukupolvelta toiselle. Terveyserojen kasvun syihin ja seurauksiin on kiinnitettävä erityistä huomioita nyt ja tulevaisuudessa. Vanhemmuuden, perheiden ja lähiverkoston tukeminen arjessa ovat tehokkaita keinoja terveyserojen kaventamissa. Valtion taholta on tuotu esille uusia suunnitelmia kuntien vastuun lisäämiseksi pitkäaikaistyöttömistä. Mikäli suunnitelmat todentuvat, on kuntien maksuosuus työllistämistoimenpiteistä kasvamassa oleellisesti; eräät arviot merkitsevät jopa menojen kaksinkertaistumista. 4.3 Sosiaaliset haasteet Sosiaaliset haasteet kytkeytyvät yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa sekä yksilön että yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työllisyys, talous, turvallisuus, palveluverkot, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet. Yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat uusia sosiaalisen turvattomuuden muotoja yksilö- ja perhetasolla, jolloin tarvitaan nopeaa, varhaista apua. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä ja asiakaslähtöistä palveluohjausta. Toimeentulon takaava työ, elinympäristö, hyvät asumisolot, lähipalvelut sekä ihmisten omatoimista selviytymistä tukeva verkosto muodostavat perustan osallistumiselle ja yhteiskuntaan kuuluvuudelle. Enemmistö ihmisistä voi hyvin ja osalla on puolestaan yhä enemmän erilaisia ongelmia ja pahoinvointia. Jos kuntalaisten eriarvoistuminen jatkuu ja asiakasryhmien tarpeet eriytyvät, tarvitaan yhä joustavampia, räätälöityjä palveluja. Syrjäytymisen ehkäisyssä yhä tärkeämpää on tukea niitä arkielämän rakenteita ja käytäntöjä, jotka sellaisenaan ehkäisevät syrjäytymistä. Monet yhteiskunnalliset muutokset todentuvat eri lailla eri ihmisille. Pitkäaikainen työttömyys voi tuoda toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja toisaalta työelämän vaatimusten kasvaessa sen sovittaminen muuhun elämään on hankalampaa. Toimintaympäristön muutokset liittyvät yhä enemmän myös maailmanlaajuisiin talous- ja kriisitilanteisiin. Maahanmuuttajien määrä kasvaa edelleen ja tämä tulee ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Maahanmuuton rakenne on 2000-luvulla moninaistunut ja muuttunut koostuen mm. EU- ja ETA-kansalaisista, turvapaikan hakijoista, kiintiöpakolaisista sekä opiskelun, työnteon, perhesiteiden vuoksi muuttaneista. Monikulttuurisuus näkyy yhä enemmän yhteiskunnassa ja tehokkaalla kotouttamistyöllä voidaan edistää maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan ja vaikuttaa myös yleiseen asenneilmapiiriin. Ihmisten sosiaalisen todellisuuden ymmärtäminen edellyttää tietopohjaa yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksista ihmisten elämään sekä tiedon pohjalta tehtyä arviointia ihmisten hyvinvoinnin tilasta ja kehittämisen tarpeista. Jotta sosiaalisiin haasteisiin voidaan vastata, tulee kokemusasiantuntijoiden ja tutkimusten kautta tuoda tietoa palvelujen kehittämiseksi. Tärkeää on myös, että sosiaalisen tuen tarpeessa olevat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestetään tukea eri toimijoiden yhteistyönä, jolloin voidaan vähentää kalliiden erityispalveluiden tarvetta. 15

19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä on alueella suurempi kuin koko maassa. Piirin kunnista ainoastaan Hämeenkoskella koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on pienempi kuin koko maassa. Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella osuus on lähes sama kuin koko maassa ja muissa kunnissa suurempi kuin koko massaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on huomattava syrjäytymisriski yhteiskunnassa, jossa hyvin harvoihin työtehtäviin pääsee ilman ammattitutkintoa. Pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työvoimasta on huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin. Myös nuorisotyöttömien prosenttiosuus on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömien osuus on huolestuttavan korkea Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Lahdessa, Nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Kunnan yleinen pienituloisuusaste ja lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat alueella korkeampia kuin maassa keskimäärin. Hartolassa molemmat pienituloisuusluvut ovat huomattavasti maan keskiarvoa korkeampia, Padasjoella ja Sysmässä yleinen pienituloisuusaste on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. 4.4 Terveyserot Suomen terveydenhuoltojärjestelmän merkittävä ongelma on se, että eri väestöryhmien terveyserot ovat suuria. Tutkimusten ja selvitysten perusteella voidaan arvioida, että erot ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä. Alueen terveys- ja sosiaalipalveluja uudistettaessa on tärkeää tunnistaa terveys- ja hyvinvointieroja koskevat alueelliset kehityssuunnat ja haasteet. Väestön hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla eli laskemalla ns. PYLL-indeksi. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän erotuksen luokitteluun 28 erilaisen ehkäistävissä olevan kuolinsyyn mukaan. PHSOTEY:n alueella tehty vuosia koskeva selvitys (Potential Years of Life Lost, PYLL) osoittaa, että alueella tapahtui runsaasti ennenaikaisia ehkäistävissä olevia kuolemia. Suurimmassa osassa alueen kunnista (9 kunnassa) ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä ylitti koko maan tason. Viidessä kunnassa menetettyjen elinvuosien määrä oli pienempi kuin maassa keskimäärin. Kehityksen suunta oli myönteinen 9:ssä ja kielteinen 5:ssä alueen kunnassa 10 vuotta aikaisemmin tehtyyn selvitykseen verrattuna. Kuntakohtaiset tulokset löytyvät järjestämissuunnitelman liitteenä olevista kuntakorteista. Hartolassa, Heinolassa, Kärkölässä, Orimattilassa ja Sysmässä sekä miesten että naisten menetettyjen elinvuosien määrät ylittävät koko maan tason. Lisäksi kehityksen suunta molemmilla sukupuolilla oli heikentynyt tai pysynyt ennallaan. Tapaturmat ja myrkytykset ovat merkittävä miesten (yhteensä 13 kunnassa tärkein tai toiseksi tärkein syy) ja naisten (yhteensä 8 kunnassa tärkein tai toiseksi tärkein syy) menetettyjen elinvuosien syy. Runsas alkoholinkäyttö ja päihdeongelmat vaikuttavat huomattavasti menetettyjen elinvuosien määrään. Pahanlaatuiset kasvaimet olivat 7 kunnassa tärkein ja 4 kunnassa toiseksi tärkein naisten menetettyjen elinvuosien syy. Koko alueen sairastavuusindeksi on lähes koko maan tasolla. Erot ovat kuitenkin suuria kuntien välillä (alhaisin indeksiluku on 82,1 % ja korkein 120,0 %). Selvästi korkeimmat luvut ovat kolmessa vanhusvoittoisessa kunnassa. Terveyden- ja vanhustenhuollon vakioidut tarvekertoimet ovat 16

20 suuremmat kuin koko maassa keskimäärin kaikissa muissa kunnissa paitsi Hollolassa ja Nastolassa. Kokoavana johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysyhtymän alueella on merkittäviä terveys- ja hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja kuntien välillä. Sekä terveys- että hyvinvointierojen näkökulmista on kuntaryhmiä, joihin keskittyy merkittäviä ennen aikaisten kuolemien ja sosiaalisen turvattomuuden riskejä. Keskeisiltä toimijoilta vaaditaan kohdennettuja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää terveys- ja hyvinvointieroja. Julkisista voimavaroista on välttämätöntä kohdentaa aikaisempaa suurempi osa eri sosiaaliryhmien ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Lahden kaupungissa henkistä pääomaa menetettiin vuosina hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Muutos Lahdessa oli aikaisempiin tutkimustuloksiin verrattuna selvästi parempaan suuntaan. Lahdessa naisten tilanne oli maan keskitasoa ja kehitys oli koko maata hieman parempi. Miesten osalta tilanne on maan tasoa hieman huonompi, mutta sen kehitys on myös ollut hieman koko maan tasoa parempi. Miesten kokonaistilanne on selvästi parantunut mutta oli edelleen koko maan miesten keskiarvoa 11% huonompi, huolimatta siitä että perinteisten kansantautien kehitys on ollut erittäin hyvä. Lahden kaupungin PYLL-indeksien kouluarvosanat kaupunkitasolla ja kaupunginosittain sekä menetettyjen elinvuosien aiheuttamat syyt miehillä ja naisilla löytyvät järjestämissuunnitelman liitteenä olevista kuntakorteista. Miesten kohdalla Lahdessa eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja myrkytyksistä, joista itsemurhat aiheuttivat lähes puolet (44%). Myönteistä on, että miesten itsemurhien tilanne oli parantunut 10 vuotta aikaisempaan verrattuna koko maata ripeämmin. Naisilla eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä aiheuttivat pahanlaatuiset kasvaimet (26 %), joiden kehitys on ollut kuitenkin selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Rintasyövän osuus kaikista oli 27 % ja kehitys oli pysähtynyt 10 vuoden takaiselle tasolle. Toiseksi eniten naisten keskuudessa ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheuttivat tapaturmat ja myrkytykset (22 %), joista yli puolet aiheutui itsemurhista. Naisten alkoholiperäisten sairauksien aiheuttamat menetykset 9 % olivat kivunneet lähes verenkiertoelinsairauksien tasolle. Lahden kaupungissa tehtiin myös kaupunginosittain menetettyjen elinvuosien määrän arvio vuosina Miesten kohdalla Lahden keskustan kaupunginosan eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja myrkytyksistä (31 %), joista itsemurhat aiheuttivat 42 %. Naisilla eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä aiheuttivat tapaturmat ja myrkytykset (31 %), joista suurin osa 81 % aiheutui itsemurhista. Jalkaranta Metsäkankaalla henkistä pääomaa menetettiin jonkin verran vähemmän kuin koko Lahdessa keskimäärin ja myös vähemmän kuin koko Suomessa. Miesten kohdalla Jalkaranta - Metsäkankaalla eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja myrkytyksistä (35 %), joista itsemurhat aiheuttivat 40 %. Launeella henkistä pääomaa menetettiin tarkalleen yhtä paljon kuin koko Lahdessa keskimäärin, mutta enemmän kuin koko Suomessa. Launeella naisten tilanne oli koko maan ja myös koko Lahden keskiarvoa huonompi. Miesten tilanne oli koko maata selvästi huonompi ja jäi jälkeen myös koko Lahden tasosta. Miesten kohdalla Launeella eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja myrkytyksistä (32 %), joista itsemurhat aiheuttivat 47 %. Launeella naisilla eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä aiheuttivat pahalaatuiset kasvaimet (23 %). Mukkula Ahtialassa naisten tilanne oli koko maan ja myös koko Lahden keskiarvoa huomattavasti parempi. Miesten tilanne oli koko maata hieman parempi ja paljon parempi kuin koko Lahden tasoa. Miesten kohdalla eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia aiheutui tapaturmista ja 17

Järjestämissuunnitelma 2014 2017. Päivitys 2014 2015

Järjestämissuunnitelma 2014 2017. Päivitys 2014 2015 2014 Järjestämissuunnitelma 2014 2017 Päivitys 2014 2015 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tiivistelmä... 2 2.1 Toimintaympäristön kuvaus... 2 2.2 Palvelutarvearviosta johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Palvelutarvearvioista johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2014 2017

Palvelutarvearvioista johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2014 2017 Perusturvalautakunta 19.1.2015 5 Palvelutarvearvioista johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2014 2017 1. Terveys ja hyvinvointi, syrjäytyminen Terveyden ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Kunnanhallitus 228 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 47 24.09.2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2014-2017 143/00.01.02/2013

Lisätiedot

Järjestämissuunnitelma 2014 2017

Järjestämissuunnitelma 2014 2017 2013 Järjestämissuunnitelma 2014 2017 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tiivistelmä... 2 2.1 Toimintaympäristön kuvaus... 2 2.2 Palvelutarvearviosta johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja

Lisätiedot

Järjestämissuunnitelma 2014 2017

Järjestämissuunnitelma 2014 2017 2013 Järjestämissuunnitelma 2014 2017 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tiivistelmä... 2 2.1 Toimintaympäristön kuvaus... 2 2.2 Palvelutarvearviosta johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu

Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu 2 Palvelutarvearvioista johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2014 2017 Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja 1. Terveys

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

KUNTAKORTIT Järjestämissuunnitelma 2014 2017 liite 1 Päivitys 2014 2015

KUNTAKORTIT Järjestämissuunnitelma 2014 2017 liite 1 Päivitys 2014 2015 2014 KUNTAKORTIT Järjestämissuunnitelma 2014 2017 liite 1 Päivitys 2014 2015 Sisältö 1. Väestö ja väestörakenne... 3 2. Osallisuus ja syrjäytyminen... 6 2.1 Lastensuojelu... 6 2.2 Koulutus... 7 2.3 Toimeentulotuki...

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Läntinen perusturvapiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Läntisen perusturvapiirin perusturvalautakunnassa / 201, Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali-

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.

Lisätiedot

Perusturvalautakunnan talousarvio 2017, toiminnalliset tavoitteet

Perusturvalautakunnan talousarvio 2017, toiminnalliset tavoitteet Perusturvalautakunnan talousarvio 2017, toiminnalliset tavoitteet TOIMINTA-AJATUS Keskeisenä toiminta-ajatuksena on turvata kuntalaisille laadukkaat, oikea-aikaiset, oikein mitoitetut ja kustannustehokkaat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Uuden soten kulmakivet

Uuden soten kulmakivet Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski SOTE-uudistus POSKE-PÄIVÄT 13.6.2013 Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski Esityksen sisältö Hallitusohjelman painoalueet Toimintaympäristön muutos Tavoitetila Palvelurakenneuudistuksen linjaukset Palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot