SOSIAALITURVA. Ommaan kottiin. Asumisvalmennus tukee nuoren vammaisen itsenäistymistä 7/04

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Ommaan kottiin. Asumisvalmennus tukee nuoren vammaisen itsenäistymistä 7/04"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 7/04 Ommaan kottiin Asumisvalmennus tukee nuoren vammaisen itsenäistymistä

2 Pääkirjoitus 22. huhtikuuta 2004 Vammaispalvelulakien uudistus alkoi Hallitus on ottanut ohjelmaansa vammaispalvelulakien uudistamisen hallituskautensa aikana. Uudistuksessa yhdistetään vuodelta 1978 oleva laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja vuodelta 1988 oleva laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Uudella vammaispalvelulailla halutaan edistää vammaisten palvelujen saatavuutta ja tasa-arvoista kohtelua. Lakien uudistusprosessi alkoi parhaillaan tekeillä olevalla juridisella esiselvityksellä. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti maaliskuussa uudistuksen lähtökohtia selvittelevän seminaarin, johon oli kutsuttu vammaisten palveluiden kanssa tekemisissä olevat tahot: käyttäjät, tuottajat, maksajat, valvojat ja kehittäjät. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä korosti seminaarissa, että vammaispalvelulain uudistaminen ei ole yksin sosiaali- ja terveysministeriön asia vaan koko hallituksen. Vammaiset eivät elä vain sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä vaan koko yhteiskunnassa, heidän tarpeensa on otettava huomioon kaikilla yhteiskunnan aloilla kuten työelämässä, koulutuksessa, liikenteessä, rakentamisessa ja harrastuksissa. Vammaispalvelulain uudistamiseen painostavat osaltaan vuonna 1993 toteutunut valtionosuusjärjestelmän uudistus, vuonna 1995 voimaan tullut Suomen perustuslaki perusoikeussäädöksineen, tänä vuonna voimaan tullut syrjinnän kieltävä yhdenvertaisuuslaki ja kansainväliset sopimukset. EU:n vammaisten vuonna 2003 korostuivat vammaisten ihmisoikeudet ja syrjimättömyys: vammaisille on taattava yhteiskunnassa samat osallistumis- ja toimintamahdollisuudet kuin muillekin.vammaisten palvelut eivät saa riippua siitä, riittävätkö kunnan määrärahat vuoden loppuun asti. Paineita uudistukselle tulee myös palvelujen käytännöstä. Nykyisten lakien aikana vammaisten palvelut ovat siirtyneet ulos laitoksista ja palvelutarve on muuttunut sen mukaisesti: eniten ongelmia on sekä vammaisilla että kunnilla henkilökohtaisten avustajien järjestämisessä, kuljetuspalveluissa ja tulkkipalveluissa. Parhaillaan on meneillään kehittämishankkeita, joilla etsitään uusia ratkaisuja näiden palvelujen järjestämiseksi. Vammaispalvelujen kustannuksista lähes puolet aiheutuu kuljetuspalveluista. Vammaiset henkilöt pelkäävätkin lakiuudistuksessa eniten subjektiivisten oikeuksien menettämistä kuljetuspalveluihin.valtaosa kuljetuspalvelujen käyttäjistä on vanhuksia. Heidän määränsä on kasvanut, ja se on kasvattanut myös kuljetuspalvelukustannuksia.yksittäisten vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut eivät ole viime vuosina parantuneet kasvaneista kustannuksista huolimatta. Kuljetuspalvelujen kustannusten kasvua kauhisteltaessa on myös hyvä muistaa, että kuljetuspalvelut ovat osaltaan mahdollistaneet kotona asumisen, ja näin on säästetty laitoskustannuksissa. Pelkkä ajatus tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista ei kanna palvelujen järjestymiseen käytännössä. Palvelujen saatavuuden ja vammaisten tasa-arvoisen kohtelun toteutumiseksi tarvitaan hyvää palvelujen organisointia - myös seudullisesti -, hyvää henkilökohtaista palveluohjausta sekä riittävästi henkilöstöä palvelujen tuottamiseen, mikä vaatii myös rahaa. Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikön Rolf Erikssonin mukaan kunnilla on varaa vain nollasummapeliin: jos jotain uutta halutaan, on purettava vanhaa. Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä STM:stä totesi seminaarissa, että perustuslain velvoitukset on hoidettava kansallisesti, jos ne eivät paikallisesti hoidu. Uudesta vammaispalvelulaista voikin tulla ensimmäinen koitos katsoa, kuinka perustuslain toteutuminen käytännössä kustannetaan. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 7/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2004 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Huoltaja-säätiön hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Satu Kontiainen p toimittaja Minna Tarvainen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Anne-Mari Luhtanen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Janina Venäläinen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino ISSN SOSIAALITURVA 7/2004

3 Tässä numerossa Kun on harvinainen sairaus, on elämässä harvinaisia ongelmia, Maiju Kauppinen sanoo. Harvinaisten verkosto auttaa outojenkin pulmien edessä. s. 16. MINNA TARVAINEN Tuusulan vammaispoliittista ohjelmaa ei ole tarkoitettu vain paperiksi vaan myös päätöksenteon rungoksi. Carita Niemelä on yksi ohjelman tekijöistä. s. 18. HEIKKI MANNINEN Omat rahamme voimme hummata, mutta yhteiset rahat on käytettävä järkevästi, on Taivalkosken sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Vesa Turpeisen ohjenuorana. s. 25. KATI PITKÄNEN 2 Vammaispalvelulakien uudistus alkoi Merja Moilanen 4 Itsenäistymisen iloa ja luopumisen tuskaa Elina Leinonen 7 Näkökulma Vaikeavammaisten nuorten itsenäinen asuminen vaatii vaihtoehtoja Reija Lampinen 8 Kun tabu kohtaa tabun Kati Ala-Ilomäki 9 Kolumni Ennustuksia Antero Marjakangas 10 Henkilökohtaista avustajajärjestelmää kehitetään Heikki Manninen 12 Vammaiset Irlannissa hyväntekeväisyyden vastaanottajista sosiaalipolitiikan vaikuttajiksi Sari Pohjola 14 Lisää päihdeosaamista vammaispalveluihin Tero Hintsa 16 Harvinaisten kanssa tutuksi Minna Tarvainen 18 Nettipaloja Vernerissä voi tutustua kehitysvammaisten ajatuksiin Erja Saarinen Tuusula sai vammaispoliittisen ohjelman: tarkoitus on auttaa sekä kuntaa että vammaisia Heikki Manninen 20 Veturit jatkavat tulkkipalvelujen ongelmia ratkotaan alueellisesti Katri Pyykkö 22 Iiris-keskus kokosi näkövammaisten palvelut saman katon alle Merja Moilanen 24 Keskustelua Jäävuorioletukselle ei ole näyttöä Sirpa Taskinen 25 Luottamushenkilö vastaa Yhteisiä rahoja ei hummata Kati Pitkänen 26 Uurainen Virve-päätelaitteen pioneerina Mikael Juudin Kannen kuva: Irja Samoil Seuraava Sosiaaliturva 8/04 postitetaan lukijoille 10.toukokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 3.toukokuuta SOSIAALITURVA 7/2004 3

4 Itsenäistymisen iloa ja luopumisen tuskaa Vammaisen lapsen itsenäistyminen herättää erityisesti äideissä voimakkaita tunteita, joita he voivat työstää omassa mielessään asumisvalmennuksen kuluessa. Millaista on elämä syvän väsymyksen sumuverhossa, kun äidin osana on tehdä hoitotyötä vuorotta niin arkena kuin pyhänä? Millaista on yksinhuoltajan ja yksityisyrittäjän arki vaikeasti monivammaisen pojan hoitajana? Entä miten jaksaa kahden pienen lapsen äiti, jonka haastavasti käyttäytyvä murrosikäinen tytär hallitsee koko perheen elämää vaatien äidin kaiken ajan ja huomion itselleen? Kainuulaiset Tarja Punju, Ritva Nevalainen ja Sirpa Kortelainen ovat edellä mainitun kokeneet.yhteistä heille on kokemus kehitysvammaisen lapsensa hoitamisesta, josta he kaikki ovat jossain elämänsä vaiheessa joutuneet selviytymään lähes yksin. Yhteistä äideille on myös kokemus lapsensa aikuistumisesta, itsenäistymisestä ja muutosta pois lapsuudenkodista. Aikuistuneet nuoret Paula Punju, Petteri Nevalainen ja Riikka Huurinainen muuttivat viime keväänä Kajaanin Kesäheinän palvelukotiin. Tyhjä pesä Meidän perheellemme Kesäheinän palvelukoti oli kuin lottovoitto. Se tuli kreivin aikaan, sillä omat voimavarani alkoivat olla todella vähissä, kertoo Tarja Punju, jonka elämä oli vuosia kulkenut hoitotyöstä hoitotyöhön. Uupumus alkoi käydä ylivoimaiseksi. Jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten olen jaksanut hoitaa Riikan ja pienet lapset sekä tehdä vuorotyötä. Voimat loppuivatkin siinä vaiheessa, kun Riikan muuttoa suunniteltiin, kuvailee puolestaan Sirpa Kortelainen.Väsymyksen suurimpana syynä oli, että tytär tuntui hallitsevan koko perheen elämää ja vaativan mustasukkaisesti äidin kokonaan itselleen. Äitien jakama kokemus on, että kehitysvammainen lapsi oli ollut paljolti perheen keskipiste ja äidin tekemisten kohde. Ke- Lapsuudenkoti jää taakse. Riikka Huurinaisen muuttokuorma valmiina lähtöön. Uusi matto ja uusi koti. Paula Punjun läheiset vieraisilla kodinsiunauspäivänä. IRJA SAMOIL IRJA SAMOIL 4 SOSIAALITURVA 7/2004

5 Itsenäistymisen ja irtaantumisen kipukohtia Päällimmäisenä vanhemmilla on huoli vammaisen lapsen selviytymisestä, mutta taustalla on myös huoli omasta itsestä ja parisuhteesta,pohtii itsenäistymisen ja irtaantumisen kipukohtia Kehitysvammaisten Tukiliiton perheterapeutti Esa Nyman,joka on ollut vanhempien tukena jo seitsemää Kehitysvammaisten Palvelusäätiön palvelukotia käynnistettäessä. Oman elämän käsikirjoitus, jossa vammainen lapsi on ollut vahvasti mukana, muuttuu monesti täysin tämän muuttaessa pois lapsuudenkodista. Elämästä saattaa kadota merkitys ja tarkoitus; yksinäisyys pelottaa ja ahdistaa.yllättäen joudutaan katsomaan peilistä sekä itseä että parisuhdetta, joista kummallekaan ei ole aiemmin ollut kylliksi aikaa. Perheen elämä on niin ikään saattanut kulkea vuosikymmeniä vammaisen lapsen ehdoilla, ja parisuhdekin on voinut toimia pelkästään kehitysvammaisen perheenjäsenen kautta. Monesti vielä myöhäisessä keski-iässäkään ei ole ehditty elää parisuhteelle tärkeää kahdenkeskisyyden aikaa,esa Nyman kuvailee. Itsenäistymiseen ja irtaantumiseen liittyviä tuntemuksia tulkittaessa vanhempien keskinäinen vertaistuki on tärkeää. Perheterapeutti Esa Nymanin mukaan vanhemmille on yhtälailla merkityksellistä kertoa omaa elämäntarinaansa kuin kuunnella toisten vanhempien kokemuksia ja tuntoja. Asumisvalmennukseen kuuluvissa tapaamisissaan vanhemmat voivat parhaimmillaan rohkaista toinen toistaan ja valaa uskoa epäileviin.tavoitteena on oppia kohtaamaan paitsi toiset vanhemmat elämäntarinoineen myös oma itsensä ja omat tunteensa, kiteyttää Esa Nyman. Ohjeeksi vanhemmille ja aloittavan palvelukodin työntekijöille olen antanut, että luottakaa toisiinne ja antakaa kaikkien neljän vuodenajan rauhassa kulua. Luottamuksen ja hyvien kokemusten pohjalta nousee vähin erin vanhempien toteamus: Nyt on meidän vuoromme. Isoäiti Veera Kusmin ahkeroi omin käsin ryijyn Petteri Nevalaisen uuteen kotiin. hitysvammaisen nuoren muutto lapsuudenkodista oli siten äidin ja koko perheen elämän mullistava muutos, josta seurasi tyhjän pesän tuntemuksia. Oma elämä on nyt vallan haussa, pohdiskelee Tarja Punju. Hän on elänyt kouriintuntuvasti todeksi sanonnan tyhjästä pesästä, sillä lähes samanaikaisesti tyttären kanssa muutti kotoa pois myös aikuisikään ehtinyt poika. Muuttaessaan palvelukotiin Paula jätti taakseen oikeammin kaksi tyhjää pesää. Aina auttamaan valmis äitini, Paulan mummo, tunsi myös tykönään pesänsä tyhjyyden ja oman tarpeettomuutensa. Oman elämän oikeutus Petterin muutto lapsuudenkodista ja sen suunnitteleminen herättivät minussa hyvin ristiriitaisia tuntemuksia, jotka olivat aivan IRJA SAMOIL erilaisia kuin hänen veljensä muuttaessa muutamaa vuotta aiemmin, kuvailee Ritva Nevalainen. Kehitysvammaisen nuoren itsenäistyminen ja asumisvalmennuksen aloittaminen herättivät kaikissa äideissä voimakkaita tunteita, jotka oli työstettävä omassa mielessä asumisvalmennuksen kuluessa. Oman elämän oikeutusta oli pohdittava ja luopumisen kipeät tunnot käytävä läpi. Liki kaksi vuotta kestänyt asumisvalmennus antoi aikalisää omien tunteiden ja ajatusten selvittämiselle. Olen itse ollut lapseni itsenäistymisen suurin este. Mielessäni olen aina siirtänyt ajatusta itsenäistymisestä tuonnemmaksi. Ymmärsin vähitellen, että Paulalla on oikeus omaan elämään yhtä lailla kuin minulla itselläni. Tänä päivänä olen onnellinen Paulan puolesta, sillä nyt näen onnellisen tytön. Tiedän luopuneeni perushoidosta, en lapsestani, kiteyttää Tarja Punju tuntojaan. Tuleeko lapseni nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi? Eniten epäilin, tuleeko lapseni nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään, hän kun ei kykene ilmaisemaan itseään sanoin. Uskoin, että minä se osaan parhaiten lapseni hoitaa, vaikka voimavarani riittivät vain perushoitoon, kertoo Tarja Punju pohtineensa. Sitä vain uskoi olevansa korvaamaton, kun omaan lomanviettoonkin yrittäjänä ja yksinhuoltajana tarvittiin tusina tuuraajia, nauraa Ritva Nevalainen. Erityisesti tunsin huolta Petterin hauraista luista ja siitä, osaavatko työntekijät ottaa huomioon nostamiselle aiheutuvat erityisvaatimukset. Olin huolissani myös toisten asukkaiden suhtautumisesta sekä siitä, tunteeko Petteri itsensä yksinäiseksi ja osaako hän osallistua yhteiseen toimintaan. Pelon, epävarmuuden ja epäilyksen tuntemukset olivat äideille niin ikään yhteisiä. Muutamille asumisvalmennuksessa mukana olleille iäkkäille vanhemmille luopumisen tuska kävi viime hetkellä ylivoimaiseksi, eikä heillä ollutkaan valmiutta lapsestaan luopumiseen. Kaksi perheistä luovutti, kun oli aika valita tapetit omaan kotiin. Epävarmuus iski sitä lujemmin, mitä lähemmäksi muuttopäivä tuli. Tunnekuohuissa ei järjellä ja sydämellä ollut mitään tekemistä keskenään, toteaa Sirpa Kortelainen. Äidit kuin yhtä perhettä Asumisvalmennuksen alusta lähtien vanhemmat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Yhteys ja ymmärtämys vanhempien kesken ovat auttaneet vaikeiden vaiheiden yli, nuorten sopeutuminen uuteen kotiinsa kun on vaatinut voimavaroja niin vanhemmilta, työntekijöiltä kuin muuttajilta itseltäänkin. SOSIAALITURVA 7/2004 5

6 IRJA SAMOIL IRJA SAMOIL Tunteet leiskuvat ja mieli myllertää. Oman elämän aloittaminen on iso elämänmuutos. Äidit ovat yhtä mieltä siitä, että itsenäistyminen ja kotiutuminen ovat olleet nuorille rankkoja ja aikaa vaatineita vaiheita. Vanhempien tapaamisissa käytiin avointa ja rehellistä keskustelua ja uskaltauduttiin puhumaan kaikkein kipeimmistäkin tunnoista. Oltiin kuin yhtä perhettä - ystävyyssuhteita solmittiin ja syntyi lämmin toinen toisestaan välittämisen ilmapiiri, muistelee Ritva Nevalainen. Varmistui usko siihen, että olen oikealla tiellä, toteaa Tarja Punju. Myös hänelle antoisimpia olivat toisten äitien kanssa käydyt keskustelut, joiden myötä oppi näkemään asioita eri näkökulmista ja ymmärsi, ettei ollut vaikeuksineen yksin. Oman elämäni löytämiselle oli hyvä alku, kun tiesin, että Paulalla oli Kesäheinässä hyvä olla. Paulan elämä on virikkeellisempää kuin ennen; on ystäviä ja yhteisiä retkiä. Itse olen alkanut pikku hiljaa käydä kirjastossa, lenkillä ja hiihtämässä, jopa elokuvissa. Tänä päivänä voin rauhassa pitää sylissä pikkuveljiä, Anttia ja Lauria. Voin imuroida keskeytyksettä ja ottaa vaikka pienet unet töiden jälkeen. Olen myös aloittanut opiskelun, kuvailee Sirpa Kortelainen elämän pieniä ylellisyyksiä. Ikävä on vähitellen vaihtunut hyvänolon tunteeseen. Päällimmäisenä on onnellisuus. Vieraisille.Ystävät löytyvät ja vähän kerrassaan koti alkaa tuntua kodilta. Elina Leinonen Pitkä tie ommaan kottiin Paula Punju, Petteri Nevalainen ja Riikka Huurinainen muuttivat keväällä 2003 kahdeksan muun kainuulaisen nuoren tavoin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ylläpitämään Kajaanin Kesäheinän palvelukotiin. Takanaan heillä ja heidän läheisillään oli liki kahden vuoden asumisvalmennusaika.valokuvaaja Irja Samoil seurasi vuoden verran nuorten muuttajien asumisvalmennusta ja elämänmuutokseen valmistautumista. Irja Samoilin kuvat koottiin Ommaan kottiin -näyttelyksi, joka oli helmikuun ajan esillä Kainuun maakuntakirjastossa. Näyttelyssä tarkasteltiin ilmeikkäin ja elämänmakuisin valokuvin kolmen nuoren itsenäistymistä ja muuttoa lapsuudenkodistaan. Näyttelyyn on mahdollista tutustua toukokuussa Pirkanmaan Metsomaakuntakirjastossa Tampereella. Kodiksi Kesäheinän palvelukoti Kajaanin Kesäheinän palvelukoti on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön yhdeksäs koti. Kesäheinä tarjoaa oman kodin yhdelletoista arjessaan paljon apua tarvitsevalle kehitysvammaiselle nuorelle ja yhden tilapäisasunnon lapsuudenkodissaan asuville itsenäistymistä varten tai omaishoitajien loman ajaksi. Kesäheinän palvelukotiin muuttavien nuorten ja heidän läheistensä asumisvalmennus aloitettiin keväällä 2001, ja asukkaat muuttivat uuteen kotiinsa huhtikuussa Tavoitteena pehmeä muutto Pehmeä muutto -asumisvalmennus kuuluu kiinteänä osana Kehitysvammaisten Palvelusäätiön palvelukotiohjelmaan. Asumisvalmennusta toteutetaan kulloinkin rakenteilla olevan uuden palvelukodin ympäristössä. Tavoitteena on auttaa kehitysvammaista muuttajaa ja hänen läheisiään sopeutumaan elämänmuutokseen, tarjota heille tukea uudessa elämäntilanteessa sekä ottaa heidät mukaan tulevan kodin suunnitteluun. Asumisvalmennuksessa ovat mukana sekä tuleva muuttaja että hänen lähiyhteisönsä, niin vanhemmat ja sisarukset kuin muutkin muuttajalle tärkeät ihmiset. Asumisvalmennus on ollut Palvelusäätiön keskeisiä kehittämiskohteita palvelukotien esikoisen, Menninkäisen, perustamisesta lähtien, ja nykyisessä muodossaan se kestää lähes kaksi vuotta.tärkeimpiä tavoitteita tuona aikana ovat tutustuminen ja turvallisuudentunteen luominen puolin ja toisin. 6 SOSIAALITURVA 7/2004

7 NÄKÖKULMA Vaikeavammaisten nuorten itsenäinen asuminen vaatii vaihtoehtoja Lapsuudenkodista irtautuminen ja oman kodin perustaminen tarkoittaa vaikeavammaiselle nuorelle paitsi psyykkistä itsenäistymistä ja halua ottaa vastuu omasta elämästään, myös palvelujen riittävää järjestämistä. Vaikeavammaisten ihmisten asuminen edellyttää monenlaisia tukipalveluja. Vammaisen nuoren fyysinen riippuvuus lisää helposti hänen henkistä riippuvuuttaan. Siksi hänen on usein hankala saada välimatkaa vanhempiinsa. Hän joutuu tekemään moninkertaisen työn uskaltaakseen irrottautua lapsuudenkodistaan. Edessä on pitkä sopeutumisprosessi nuorelle ja hänen vanhemmilleen. Myös vanhemmat tarvitsisivat yhteiskunnan tukea tässä tilanteessa. Onneksi asumisvaihtoehtoja on nykyään useita. Eri asumismuodoissa edellytetään asukkaalta erilaisia valmiuksia. Syntymästään saakka vaikeavammaiset nuoret joutuvat asumisessa opettelemaan monia asioita, joita he eivät ole koskaan osanneet tai aikaisemmin tarvinneet. Myös vaikeavammaisella nuorella on oikeus kokeilla siipiään omaa kotia perustaessaan. Joskus käy niin, että tietyssä palveluasumismuodossa toteutettava palvelukokonaisuus ei ole sopiva tai riittävä annettavasta tuesta ja harjoittelusta huolimatta. Silloin kotikunnan on etsittävä yhteistyössä nuoren ja hänen lähiyhteisönsä kanssa palveluvarustukseltaan tarkoituksenmukaisempi asumisratkaisu. Nuori saa epäonnistua ilman, että hänet leimataan osaamattomaksi tai huonoksi. Erittäin vaikea- tai monivammaisen nuoren muuttaessa kotoa voi olla syytä harkita, ovatko avopalveluina toteutettavat palvelut paras vaihtoehto vai toteutuuko asuminen turvallisimmin laitosyksikössä. Tarkoituksenmukaisin vaihtoehto riippuu vammaisen nuoren omista kyvyistä, taidoista, motivaatiosta ja uskalluksesta. Nuoren todellista itsenäistymistä ei selitä vammaisuuden aste vaan se, kykeneekö hän luottamaan muihinkin ihmisiin kuin vanhempiinsa. Itsenäistyminen riippuu myös siitä, annetaanko nuorelle riittävästi tukea ja vastuuta tehdä omia valintoja. Avohoidossa vastuu on nuorella STM:n määritelmän mukaan avohoidossa korostuu henkilön omaehtoinen vaikuttaminen tarvittavien palvelujen ja asumisen järjestämiseen. Hän saa ottaa osaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Hän ottaa vastuuta omasta elämästään ja arjen sujumisesta. Avopalveluja voidaan silti järjestää myös vammansa tai sairautensa vuoksi paljon tukea tarvitsevalle henkilölle. Tunnusomaista avopalvelulle on se, että henkilö asuu joko omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa, josta on tehty huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus. Säännöllisistä kotona annettavista palveluista ja näihin liittyvistä tukipalveluista on yleensä laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa on määritelty tarvittavat palvelut. Palveluasunnoissa tai muissa asumispalveluissa peritään erikseen vuokra asumisesta. Asukas saa käyttää vapaasti kaikkia yhteiskunnan palveluja. Hän vastaa elinkustannuksistaan ja tarvitsemistaan palveluista itse. Laitoshoidossa puolestaan yksikön toiminnasta ja sen asukkaista on vastuussa yleensä lääkäri.toiminta sisältää paljon hoitoa, hoivaa tai valvontaa, ja päävastuu arkielämästä on toiminnan toteuttajilla (esimerkiksi hoitajat, vanhemmat, perhe, terapeutit); ei vammaisella henkilöllä itsellään. Vaikeavammaisten palveluasuminen on avopalvelua Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on viime vuosina perustettu uusia toimintamuotoja, joista ei aina pysty välittömästi toteamaan, järjestetäänkö niissä avopalveluja vai laitoshoitoa. Asia ratkaistaan arvioimalla yksikön koko toimintaa ja asukkaiden saamaa hoitoa ja huolenpitoa. Sosiaalihuollon laitoksissa annetaan hoitoa, kuntoutusta ja ylläpitoa erityistä huolenpitoa vaativille henkilöille, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, mutta jotka eivät selviä kotona tai muussa avohoidossa säännöllisistä asumisen palveluista huolimatta. Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten palveluasuminen on avopalvelua. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle kyseinen palvelu, mikäli hän tarvitsee sitä välttämättä vammansa vuoksi suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä henkilö ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa (VPL 8,2 ). Asumiseen liittyvät tukipalvelut mahdollistavat sen, että henkilö voi hoitaa itse henkilökohtaiset asiansa mieleisellään tavalla. Annettavan avun ja huolenpidon on poikettava selvästi laitoshoidosta. Hoivakotityyppisiä asumisratkaisuja on edelleen liian vähän niille nuorille aikuisille, joilla ei ole psyykkistä kehitysvammaa vaan hoivan tarve johtuu jostain muusta syystä. Kehitysvammahuollossa hoivakoteja kyllä on. Mitä tarkoittaa itsenäinen elämä? On hyvä muistaa, että itsenäinen elämä ei välttämättä ole fyysistä omatoimisuutta, riippumattomuutta tai edes aktiivisuutta. Silti se on aina ainutkertainen ja oma. Itsenäisen ihmisen on voitava käyttää kykyjään ja mahdollisuuksiaan muiden estämättä tai puuttumatta hänen toimintatapoihinsa. Hänen on voitava rakentaa sellainen yksilöllinen elämäntapa, joka tyydyttää hänen omia tarpeitaan. Sen rakentumiseen vaikuttavat elämänhistoria, kokemukset, käsitys itsestä toimivana ihmisenä sekä tulevaisuuden toiveet. Itsenäinen elämä pysyvästä vammasta huolimatta vaatii paitsi elämäntaitoja, myös elämänhalua. Ympäristön tehtävänä on antaa nuorelle tilaa kasvaa omaa tahtiaan aikuisuuteen. Tällainen ympäristö hyväksyy erilaisuuden, arvostaa ihmisen omia valintoja ja tukee oman elämän toteuttamista auttamalla, rohkaisemalla ja innostamalla. Reija Lampinen Kirjoittaja on Helsingin kaupungin vammaisasiamies. SOSIAALITURVA 7/2004 7

8 Kun tabu kohtaa tabun Vammaisuus ja seksi ovat vaikeita kysymyksiä. Itseasiassa niin vaikeita, että niistä usein arastellaan puhua samassa virkkeessä. Nuorisotyöntekijä Juha Lehtonen on joutunut tabujen kanssa kasvotusten. siviilipalveluksen lastenkodissa ja siellä tajusin, että Suoritin tämä on mun juttuni.tunne siitä, että voi olla toisen tukena vei mukanaan, Lehtonen muistelee uransa kimmokkeita. Lastenkodin jälkeen Lehtonen työskenteli kaksi vuotta Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa vapaa-ajan ohjaajana.vuodesta 2001 alkaen hän on ollut mukana Nuorisoyhteistyö Seitissä. Seitin toiminta alkoi vuonna 1995 RAY:n rahoittamalla yhteistyöprojektilla Invalidiliiton, Lihastautiliiton, Suomen MSliiton, Suomen CP-liiton ja Suomen Reumaliiton kesken. Vuodesta 2001 toiminta sai vakinaisen rahoituksen RAY:ltä. Yhteistyötä tehdään nuorten vammaisten toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Lähtökohtana on, että nuoret itse kertovat mitä haluavat ja organisoivat tapahtumia. Me olemme taustalla tukemassa ja järjestämässä rahoitusta, Lehtonen kertoo. Vaikeiden kysymysten edessä Sosiaalialalla 28-vuotias Juha Lehtonen edustaa nuorten miesten vähemmistöä. Ehkäpä hyvin käytännöllinen syy siihen miksi miehet eivät päädy sosiaalialalle on alan huo- Vammaisten nuorten kohtaamat ongelmat seksuaalisuuden suhteen ovat samat kuin muillakin nuorilla. Pohditaan identiteettiä ja haetaan hyväksyntää,nuorisotyön suunnittelija Juha Lehtonen sanoo. no palkkaus. Jos tämä liitetään sukupuolikysymykseen, niin usein mieshän kuitenkin nähdään perheen päävastuullisena elättäjänä, eikä näillä palkoilla kyllä perhettä kovin leveästi elätetä! Lehtonen huomioi. Lehtosen teoriaa tukee se, että Suomessa matalapalkkaisuus liitetään naisten aloihin niin vahvasti, että aiemmin miehisillä aloilla naisten alalle tuloa pelätään, koska sen uskotaan johtavan madaltuviin palkkoihin. Sosiaalialalla kuitenkin tarvitaan miehiä. Projektit kun ovat suunnattuja kummallekin sukupuolelle ja asiakaskunta koostuu miehistä ja naisista. Seitin kautta Lehtonen oli mukana Invalidiliiton Seksuaalisuus - elämän voima - projektissa, jonka kolmevuotinen RAYn rahoituskausi loppui Projektin tarkoituksena oli edistää keskustelua vammaisuudesta ja seksuaalisuudesta sekä luoda välineitä ohjaukseen ja koulutukseen. Seitti osallistui projektiin olemalla mukana Väestöliiton SexStep-messuilla ja järjestämällä tukihenkilökoulutusta, Lehtonen kertoo. Perusajatuksena oli rohkaista vammaisia nuoria eteenpäin seksuaalisuuden hyväksymisessä ja etsinnässä. Lehtonen myöntää, että vaikka seksuaalisuus ja vammaisuus eivät olekaan tabuja vammaisille itselleen, käydään asiasta keskustelua varsin vähän, mikä tekee työstä haastavan. Tässä asiassa joutuu rankkojen kysymysten eteen. Nuorille voidaan puhua tunteista ja erotiikasta, mutta käytännössä vammainen saattaa tarvita apua esimerkiksi seksiasentoon pääsyssä, jolloin tilanteesta kaikkine valmisteluineen voi tulla hyvinkin tekninen. Kuinka paljon vammainen nuori loppujen lopuksi joutuukaan ulkoistamaan seksuaalisuuttaan? Lehtonen pohtii. SATU KONTIAINEN Vaikeista kysymyksistä huolimatta hanke osoittautui antoisaksi. Nuoret lähtivät rohkeasti keskusteluun mukaan ja olivat valmiita ottamaan vastuuta. Lähtökohtana on, että näistä asioista pitää pystyä puhumaan ääneen, loppupeleissä mitään täysin absoluuttisia sääntöjä on mahdoton löytää. Kyse on perusasioista Kun puhutaan vammaisuudesta ja seksuaalisuudesta, on kyse samoista asioista kuin seksuaalisuudessa muutenkin. Itsetunnolla on suuri merkitys, ja seksuaaliterapeutit puhuvat laajemman seksuaalisuuden kokemisesta suomalaisen varsin yhdyntäkeskeisen kulttuurin sijaan. Seksuaalisuuden ymmärtäminen laajempana kokonaisuutena vaatii aika isoa sisäistä prosessia ja aitoa halua nähdä laajempi kuva. Mutta näyttää siltä, että vammaisten nuorten kohtaamat ongelmat seksuaalisuuden suhteen ovat samat kuin muillakin nuorilla. Pohditaan identiteettiä ja haetaan hyväksyntää, Lehtonen sanoo. Ideaalimaailmassa tätä seksuaalisuuskeskustelua käytäisiinkin enemmän ihmisyyden kautta eikä mikään projekti leimaantuisi seksiprojektiksi. Seksuaalisuus on iso osa ihmistä eikä sitä voida eristää erilliseksi alueeksi itsetuntemuksen ja tasavertaisuuden tuolle puolen. Kati Ala-Ilomäki Lisätietoja Nuorisoyhteistyö Seitistä Seksuaalisuus - Elämän voima - projektin infosivut 8 SOSIAALITURVA 7/2004

9 UUTISIA Kolumni Sosiaaliturvan tunnustuspalkinto Reko Lundanille Antero Marjakangas ENNUSTUKSIA Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton myöntämän Sosiaaliturvan tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna ohjaaja, kirjailija Reko Lundan. Liitto pitää merkittävänä sitä, että Reko Lundan on tuotannossaan tuonut sosiaaliturvan vaikeat asiat esiin ihmisläheisesti, ymmärrettävästi ja koskettavasti. Hänen työssään näkyy ja kuuluu vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten - pitkäaikaistyöttömien, sairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja väkivallan keskellä elävien - ääni. Yleensä kulttuurin alalla saadaan kulttuuripalkintoja eikä sosiaalialan palkintoja,reko Lundan hymyili. Palkintoa myöntäessään Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto haluaa samalla korostaa laajemminkin kulttuurin merkitystä hyvinvoinnin rakentajana ja vaikuttajana. Reko Lundan on töissään, kuten näytelmässä Ihmisiä hyvinvointivaltiossa, rakentanut yhteyden ihmisten arjen pulmien ja rakenteellisten ratkaisujen välille ja osoittanut niiden keskinäisen riippuvuuden. Reko Lundan korosti palkintopuheessaan, että teatteri on yhteisön kommunikaatiota. Jo sana teatteri tulee antiikin Kreikan sanasta demokratia. Ennen tosin pääsivät vaikuttamaan vain vapaat miehet, nykyisin teattereissa käyvät paremminkin vain vapaat naiset, hän lausui reunahuomautuksena. Lundan muistutti, että tässä ajassa on oleellista pitää kiinni yhteisöllisyydestä ja välittämisestä. Olemmeko menettämässä yhteisvastuun yhteiskuntaa ahneudelle? hän kysyi. Lundanin mukaan yhteisöllisyyttä uhkaa kaksi mahdollista kommunikaatiokatkosta. Ensimmäinen niistä on syrjäytyminen, jolloin huonoimmin voivat lohkeavat pois yhteisöstä. Toinen on se, että lohkeama syntyy keskiluokan alapuolelle. Julkinen terveydenhuolto ja koulutus ovat ylläpitäneet yhteisyyttä ja säätykiertoa. Mutta pitkään ei voi olla niin, että palvelut heikentyvät ja keskiluokka maksaa. Ennen pitkää keskiluokka siirtyy yksityisiin palveluihin. Sosiaaliturvan tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain ansioituneesta toiminnasta ja alan kysymysten nostamisesta julkiseen keskusteluun. Olen nähnyt lännenfilmeissä, kuinka niiden sankari toteaa lakonisesti, että miehen täytyy tehdä, mitä miehen täytyy tehdä, ja tekee sitten lukumääräisesti täysin ylivoimaisesta pahisten laumasta selvää coltillaan. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta kaikki käy koto-suomessa kehnommin, valjummin, vaikeammin ja vähemmän palkitsevasti kuin länkkäreissä, koska sosiaalitantoista ei ole johnwayneiksi. Huomasin sydäntalvena STT:n uutisista ja joistakin lehdistä jonkun epämääräisen oikeusavustajiksi itseään nimittävän porukan julkilausuman, jossa törkeällä tavalla syytettiin ja syyllistettiin sosiaalityöntekijät lasten huoltoriidoissa ja huostaanotoissa. Julkilausumassa vaadittiin huoltoriitojen siirtämistä yleisiin oikeusistuimiin (käräjäoikeuksiin?) ja oikeusavustajien hoidettavaksi. Tarkoituksena oli selvästi potentiaalisten asiakkaiden kalastelu, mutta keinona käytettiin jälleen kerran sosiaalityöntekijöiden ammattikunnan mollaamista. Eihän tähän edes Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry mitenkään reagoinut, mutta pakostakin voi ennustaa, että sosiaalityöntekijöiden imago ja arvostus tullee alenemaan, sosiaalityön julkinen kuva heikkenemään, sosiaalityöntekijöiden rekrytointi vaikeutumaan, yliopistollisen ammattitutkinnon suorittaneiden sosiaalityöntekijöiden määrä lähivuosien aikana romahtamaan, sosiaalityön suorittaminen hankaloitumaan ja työn palkitsevuus vähenemään vähenemistään. En ole optimisti, koska tosiasioiden tunnistaminen on viisautta. Sarkastisuus ja kyynisyys harppailevat vinosti virnistellen yhä lähemmäksi mutta silti Lapsen huoltoriidoissa kannattaisi aina kysyä kummaltakin vanhemmalta, luottavatko he siihen, että käräjäoikeus tekee heidän kannaltaan hyvän päätöksen, luottavatko he asianajajiin, haluavatko he, että jutun ratkaisu pitkittyy jopa vuosikausia? Voihan olla, että hankalat asiat ihan vaivatta siirtyvät sosionomien (AMK) hoidettavaksi tai että talentiitit ryhtyvät järjestelmälliseen vastaiskuun ammattikunnan arvostuksen lisäämiseksi julkisuudessa tai että jokaisessa sosiaalitantassa piilevä tiikerinpentu terhakoituu tai etteivät työn raskaan raatajat enää alistu sylkykupeiksi ja heikoimmiksi lenkeiksi. Ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, totesi jo aikansa idoli Ahti Karjalainen. Suuret suomalaiset - äänestys on päättynyt ja vasta lokakuun lopussa valkenee, ketkä kymmenen ovat selvinneet loppukisaan. Rohkenen ennustaa, että joukossa on neljä presidenttiä, kaksi sotilasta, kaksi kirjailijaa ja kaksi urheilijaa tässä järjestyksessä: Tarja Halonen, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, J.K. Paasikivi, C.G. Mannerheim, Adolf Ehrnrooth, Aleksis Kivi, Väinö Linna, Paavo Nurmi ja Lasse Viren. SOSIAALITURVA 7/2004 9

10 Henkilökohtaista avustajajärjestelmää kehitetään HAJ-hankkeessa etsitään malleja, joilla henkilökohtainen avustajajärjestelmä saadaan palvelemaan nykyistä paremmin vammaisten tarpeita. Vammaispalvelulaki teki vuoden 1988 alusta henkilökohtaisesta avustajasta lakisääteisen tukimuodon.tarkoituksena on taata vammaiselle tasavertaiset elämisen ja toimimisen mahdollisuudet yhteiskunnassa. Toteutus on kuitenkin jäänyt jälkeen tarkoituksesta. Niin vammaiset, avustajat kuin sosiaaliviranomaisetkin kokevat, että järjestelmää on tarve kehittää. HAJ-hankkeessa henkilökohtaista avustajajärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja otetaan huomioon järjestelmän sisällöllinen ja rakenteellinen puoli, kuvaa valtakunnallisen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä (HAJ) -hankkeen projektikoordinaattori Marjo Heinonen Kynnys ry:n koordinoiman projektin tavoitetta. Yhtenä tarkoituksena on saada aikaan yhtenäinen käytäntö eri puolille maata. Ongelmana on, miten löydämme toimivan kokonaisjärjestelyn. Näyttää siltä, että olisi rakennettava koko maan kattava avustajia rekrytoiva ja välittävä toimipisteiden verkko. Kolme mahdollista kehityslinjaa Avustajajärjestelmälle voi nähdä kolme mahdollista kehittämislinjaa, sanoo ylitarkastaja Aini Kimpimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä. Viime kädessä kyse on kuitenkin rahasta. Oikeus henkilökohtaiseen avustajaan voidaan nähdä subjektiivisena oikeutena, jolloin kunnat joutuisivat vastaamaan palvelusta. Toinen vaihtoehto olisi kehittää jonkinlainen tasausrahasto, josta kantokyvyltään erilaisten kuntien mahdollisuuksia tasattaisiin. Kolmannen kehityslinjan mukaisesti huomioitaisiin erityisesti vaikeavammaiset ja taattaisiin heille oikeus avustajaan. Tällä hetkellä eri kunnissa noudatettu käytäntö vaihtelee. Tehdyt avustajapäätökset eivät välttämättä perustu vammaisen henkilön todelliseen tarpeeseen. Avustajatoiminnan piirissä oli 1123 vammaista vuonna Luku oli noussut 3146 henkilöön vuoteen 2001 mennessä. Vammaispalveluiden menoista järjestelmä vie kuljetuspalveluiden ohella eniten kuntien rahaa. Noviisista kisälliksi ja mestariksi HAJ-kirjainyhdistelmä tarkoittaa henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Kynnys ry on yhdessä kolmen muun vammaisjärjestön kanssa käynnistänyt kehittämishankkeen. Tavoitteena on kehittää järjestelmää niin, että se vastaa paremmin vammaisen tai sairaan avun tarpeeseen. Tähän päästään luomalla vaihtoehtoisia malleja niin rahoitukseen kuin itse toimintaankin. Samalla tästä vammaispalvelulakiin perustuvasta järjestelmästä tiedotetaan eri osapuolille. Projekti toteutetaan vaiheittain. Koko hanke alkoi syksyllä 2003, jolloin alettiin kartoittaa olemassa olevaa avustajajärjestelmää. Tietoa nykykäytännöistä on kerätty kahdella tavalla. Aluksi pyydettiin vapaamuotoista tietoa niiltä, jotka ovat avustusjärjestelmän kanssa tekemisissä. Näitä yhteydenottoja kertyi kaikkiaan 122 kappaletta, näistä 59 oli vammaisilta. Heti alkuvaiheessa pidettiin myös valtakunnallinen seminaari, niin sanottu Noviisiseminaari, jossa oli mukana 129 henkilöä. Seminaarissa koottiin puheenvuorojen ja ryhmätyöskentelyn avulla kokemuksia avustajajärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista. Mukana olivat kaikki kolme osapuolta; avustettava, avustaja ja päätöksiä tekevä sosiaaliviranomainen. Keväällä 2004 Marjo Heinonen tekee vielä teemahaastatteluja eri puolilta maata. Tarkoituksena on koota kattava tietoaineisto kehittämisen pohjaksi. Projektin seuraavassa vaiheessa pidetään Kisälliseminaari. Tulokset kootaan lopuksi yhteen Mestariseminaarissa vuonna 2005 hankkeen loppuvaiheessa. Kaikki tieto yhdestä pisteestä Projektin toisessa vaiheessa lähdetään luomaan vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kolmas vaihe käsittää koulutus-, ohjaus- ja neuvontatyön.viimeisessä vaiheessa luodaan asiaa koskeva tietorekisteri ja tiedotetaan siitä. Rekisteri toteutetaan internetiin perustettavana portaalina, joka avataan vielä kevään 2004 aikana osoitteessa Osoitteesta löytyy aikanaan kaikki tarpeellinen tieto, niin avustajaa tarvitsevalle, avustajalle kuin viranomaisillekin. Sieltä löytyvät lait ja asetukset, tietoa työsuhteesta, työnantajan velvollisuuksista ja avustajan työstä. Kynnys ry on hankkeen vastuujärjestö. Projektipäällikkönä on Kalle Könkkölä. Mukana ovat myös Näkövammaisten Keskusliitto, Lihastautiliitto ja Suomen MS-liitto sekä Stakes asiantuntijana. Hanke on kolmivuotinen, ja se toimii Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksella. Heikki Manninen Lisätietoja HAJ-hankkeesta: Marjo Heinonen Kynnys Ry Itämerenkatu 2, Helsinki puh. (09) tai SOSIAALITURVA 7/2004

11

12 Vammaiset Irlannissa - hyväntekeväisyyden vastaanottajista sosiaalipolitiikan vaikuttajiksi Katolilaisessa Irlannissa vammaisten asioiden ajamista on perinteisesti pidetty perheiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen tehtävänä. Maan huomattava vaurastuminen ja modernisaatio 1990-luvulta lähtien näkyy uusina aloitteina sosiaalipolitiikassa. Vuonna 1993 Irlannin eduskunta asetti toimikunnan tutkimaan, millaista vammaisten elämä on maassa ja mitä pitäisi tehdä, jotta vammaiset voisivat paremmin integroitua yhteiskuntaan. Vammaiset itse ja heidän perheenjäsenensä olivat aktiivisesti mukana toimikunnan työssä. Arviointityön raportti A Strategy For Equality julkaistiin muutamaa vuotta myöhemmin, ja työn tuloksena vammaisten oikeudet sisällytettiin osaksi Irlannin tasa-arvolakia ja syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä viime vuosikymmenen lopulla. Irlannin eduskunta perusti vuonna 2000 Kansallisen vammaisviraston (The National Disability Authority, NDA) edistämään toimikunnan suosituksia. Virasto toimii itsenäisenä elimenä oikeusministeriön alaisuudessa. NDA kehittää vammaispolitiikkaa, valvoo sosiaalipoliittisten toimenpiteiden toteuttamista ja tukee vammaistutkimusta. Hartaasti valmisteltu vammaislaki Irlannissa on parhaillaan valmisteilla uusi vammaisia koskeva lakiehdotus Disability Bill, jossa huomioidaan Euroopan neuvoston vuonna 2000 antamat syrjinnän kieltävät direktiivit. Lakiehdotus on ollut tekeillä pitkään, ja siihen pyritään sisällyttämään myös arviointitoimikunnan keskeiset ehdotukset. Ensimmäinen versio lakiehdotuksesta julkaistiin loppuvuodesta Eduskunnan oli kuitenkin pakko vetää lakiehdotus takaisin, sillä vammaisjärjestöt ja useat viranomaistahot olivat tyytymättömiä esitykseen. Esityksestä käytiin kiivasta keskustelua lehtien palstoilla. Irlantilaiset ovat saaneet viime vuosina nauttia voimakkaasta talouskasvusta ja hyvästä työllisyystilanteesta, mutta vaurautta ei ole jaettu tasaisesti kaikille yhteiskuntaryhmille. Nähtäväksi jää, onnistuvatko vammaisjärjestöt lobbaustyössään parantaa vammaisten oikeuksia. Lakiehdotuksen puutteena pidettiin sitä, että se ei korostanut riittävästi vammaisten oikeuksia. Lain tahdottiin sitovan palveluja tarjoavat viranomaiset, jolloin vammaisilla tai heidän perheenjäsenillään olisi mahdollisuus myös haastaa viranomaisia oikeuteen, mikäli nämä eivät täytä velvollisuuksiaan. Huolimatta vammaisjärjestöjen aktiivisesta lobbaustyöstä ja oikeusoppineiden puoltavista kannanotoista, vaatimus ei ole saanut poliittista vastakaikua. Terveys- ja lapsiasioiden ministeri Micheàl Martinin mukaan ei ole arvioitu riittävän hyvin, mitä seurauksia oikeuksien turvaamisesta olisi palvelujen tarjoajille. Uutta lakiehdotusta on valmisteltu puolitoista vuotta. Laatimiseen on osallistunut NDA:n johdolla konsultointiryhmä, jossa on mukana kahdeksan eri vammaisjärjestöä. Useaan kertaan viivästyneen lakiehdotuksen pitäisi ilmestyä kesään mennessä. Uuden lain painopisteenä odotetaan olevan vammaisten oikeus yksilölliseen tarvearviointiin, jonka perusteella heille tuotetaan tarpeelliset palvelut. Oikeudenkäyntioikeuden sisältymisestä lakiin ei ole edelleenkään varmuutta. MERJA MOILANEN 12 SOSIAALITURVA 7/2004

13 Vammaisjärjestöt ihmisoikeuksien edistäjinä Irlantilaiset eivät ole tyytyväisiä nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään, ja yleisesti ihmetellään, minne verorahat menevät. Monien sosiaaliturva-asioiden parantamisessa kansalaisaktiivisuudella on suuri merkitys. Lahjoituksiin ja vapaaehtoistoimintaan tukeutuvia järjestöjä on maassa paljon. Suomalaisiin verrattuna irlantilaiset vaikuttavat myös ottavan herkästi kantaa ja järjestävät julkisia mielenilmauksia ja katukeräyksiä halutessaan ajaa asiaansa. Irlannissa toimii useita vammaisjärjestöjä, osittain valtion tuella, osittain vapaaehtoistoiminnan ja lahjoitusten varassa. Järjestöt pyrkivät muuttamaan vanhanaikaisia ajattelumalleja ja tuomaan vammaiset aktiiviseksi ja näkyväksi osaksi yhteiskuntaa. Forum of People with Disabilities on Irlannin ainoa kokonaan vammaisten itsensä hallinnoima organisaatio. Järjestö pyrkii edistämään vammaisten oikeuksien toteutumista, vahvistamaan heidän identiteettiään ja lisäämään heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Uskomme vammaisten voimaan ja haluamme ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota siihen, mihin kaikkeen me pystymme, kuin siihen, mihin emme kykene, toteaa Mary Keogh, järjestön puheenjohtaja. Järjestö on Euroopan vammaisfoorumin jäsen, ja sen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat muut vammaisten johtamat järjestöt, joissa painopiste on tasa-arvoisuuden ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Keoghin näkemys on, että neoliberaalit asenteet ovat yleistyneet Irlannissa.Tämän ajattelutavan mukaan vain vahvimmat selviytyvät, ja jokaisen tulee pitää huolta itsestään, sillä valtion avustus kattaa vain minimin. Keogh kannattaa avoimesti skandinaavista mallia, jossa vahva sosiaaliturvajärjestelmä pyrkii turvaamaan vammaisten erityistarpeet. Irlannissa voitaisiin ottaa enemmän mallia muiden maiden kehittämistä, toimiviksi osoittautuneista systeemeistä, ettei aina yritettäisi keksiä pyörää uudestaan, kritisoi Keogh. Maineensa veroiseen vammaispolitiikkaan EU:n puheenjohtajamaana Irlannilla olisi mahdollisuus edistää vammaispolitiikan tavoitteita kansainvälisellä tasolla. Mary Keogh suhtautuu tähän kuitenkin hieman skeptisesti, sillä puheenjohtajuuden laajalla agendalla monet asiat kilpailevat huomiosta. Kansallisellakin tasolla sosiaaliturvan parantamisessa riittää tekemistä. Irlannin entinen presidentti ja nykyinen YK:n ihmisoikeuskomissaari Mary Robinson on todennut, että Irlannilla on hyvä maine vammaisten asioiden esillenostajana kansainvälisessä politiikassa, mutta kotimaassa harjoitettava vammaispolitiikka ei ole maineensa veroista. Forum of People with Disabilities on aktiivisesti lobannut kansanedustajia ja pyrkinyt vaikuttamaan Irlannin uuden vammaislainsäädännön muodostamiseen. Laissa pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että vammaisille itselleen sekä heidän perheenjäsenilleen tarjotaan valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi palvelujen tuottamistavoista, toteaa Keogh. Vammaisten valinnanmahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti heidän kykynsä tuoda esiin oma mielipiteensä ja saada se kuulluksi. Keogh kertoo, että puolesta puhuminen on keskeinen painopistealue foorumin toiminnassa. Kolme vuotta sitten foorumi julkaisi raportin Advocacy: A Rights Issue, jonka julkistamistilaisuudessa Mary Robinson puhui. Paljon julkisuutta saaneessa raportissa esitetään strategia siitä, miten vammaisten omat valinnat pitäisi huomioida lainsäädännössä. Foorumi pyrkii tuomaan kuuluviin myös niiden henkilöiden äänen, jotka elävät suljetuissa ympäristöissä, kuten laitoshoidossa. Tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön Perinteisessä irlantilaisessa yhteiskunnassa vammaiset lapset ja aikuiset kuuluivat hyväntekeväisyyden tai terveydenhuollon piiriin, jossa keskityttiin korjaamaan ja parantamaan vammaisuutta. Vammaiset lapset elivät tavallisesti suljetuissa hoitolaitoksissa tai kotiensa takahuoneissa vailla mahdollisuutta käydä koulua muiden lasten tapaan. Nyky-Irlannissa vammaisten mahdollisuuksia koulutukseen pyritään edistämään monin keinoin. Ihmisten asenteet ovat usein edistyksellisempiä kuin valtion harjoittama sosiaalipolitiikka. NDA:n tekemän tutkimuksen mukaan irlantilaiset ovat yleisesti sitä mieltä, että vammaisille tarjottavia palveluita pitäisi parantaa. Peräti 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista kannattaa ajatusta siitä, että vammaisille lapsille pitäisi tarjota niin riittäviä tukipalveluita, jotta he voisivat käydä samoja kouluja kuin muutkin lapset. Toisaalta asenteet eivät aina heijasta valintoja todellisessa tilanteessa. Irlantilaisissa yliopistoissa toimii vammaisten tukikeskuksia, jotka tarjoavat tukipalveluita ja edistävät vammaisopiskelijoiden sopeutumista yliopistoelämään. Suomalaisiin yliopistoihin verrattuna palveluun kohdistetut resurssit vaikuttavat suurilta. Esimerkiksi University College Corkissa toimiva, kahdeksanhenkinen yksikkö palvelee noin 200 opiskelijaa, joilla on tilapäisiä tai pysyviä opiskelua haittaavia vammoja tai sairauksia. Yksikön ei kuitenkaan tarvitse kilpailla samoista määrärahoista yliopiston kanssa, sillä perusrahoitus tulee suoraan opetusministeriöltä. Osa julkisen sektorin työpaikoista varattu vammaisille Pääsy koulutukseen ja tuki opiskeluedellytyksille on tärkeää myös työllistymisen parantamiseksi. Irlannissa on noin vammaista henkilöä, joiden työttömyysprosentti on noin 80. Vaikka joitakin menestystarinoita onkin, luvut puhuvat puolestaan, toteaa Keogh. Irlannissa toimi vammaisten työllisyysprojekteja erityisesti luvuilla, jolloin EU-rahoitusta kohdennettiin enemmän tähän tarkoitukseen. Nykypolitiikan mukaan kaikissa tasa-arvoa edistävissä projekteissa on otettava vammaiset huomioon, eikä heitä saa kohdella erillisenä ryhmänä. Vammaiset työskentelevät enimmäkseen työpajoissa, mutta työstä maksetaan niin huonosti, ettei työstä saatavalla korvauksella pysty elättämään itseään, saati sitten perhettään. Fokuksen pitää muuttua, ja olisi tuettava vammaisten pääsyä samoihin työpaikkoihin kuin muutkin, vaatii Keogh. Joitakin tukitoimenpiteitä onkin olemassa. Irlannin valtio on asettanut tavoitteeksi, että vajaakuntoisille ja vammaisille varataan kolme prosenttia kaikista julkisen sektorin työpaikoista vuoteen 2009 mennessä.valtio kannustaa myös yksityisen sektorin työnantajia palkkaamaan vammaisia ja hyödyntämään erilaisia tarkoitukseen osoitettuja rahoitusohjelmia. Irlantilaiset ovat viime vuosina saaneet nauttia voimakkaasta talouskasvusta ja hyvästä työllisyystilanteesta. Vaurautta ei ole kuitenkaan jaettu tasaisesti kaikille yhteiskuntaryhmille. Uutta lainsäädäntöä odoteltaessa nähtäväksi jää, onnistuvatko vammaisjärjestöt kesyttämään kelttiläisen tiikerin ja saavuttavatko ne tavoitteensa parantaa vammaisten oikeuksia. Nettiosoitteita Irlantiin: Sari Pohjola National Disability Authority: Valtion virasto, joka tarjoaa tietoa sosiaaliturvasta: Irlannin vammaisjärjestöjen katto-organisaatio: National Forum of People with Disabilities: The Aisling Foundation kannustaa yksityisen sektorin työnantajia palkkaamaan vammaisia: AHEAD on vapaaehtoisjärjestö, joka edistää vammaisten pääsyä yliopistoihin ja akateemisiin työpaikkoihin: SOSIAALITURVA 7/

14 Lisää päihdeosaamista vammaispalveluihin Tarve ja palvelut eivät aina kohtaa kehitys- ja liikuntavammaisten päihdehoidossa. Vammaispalveluissa osataan jo melko hyvin tunnistaa päihdeongelmia. Ongelmien puheeksi ottamisen kynnys monilla työntekijöillä on kuitenkin suuri, ja moni kaipaisikin lisäkoulutusta päihdeongelmien kohtaamiseen. Myös yhteistyön toivotaan kehittyvän. Tunnistamisen jälkeen päihdehoidon tarjoaminen ei ole yksin vammaispalvelujen tehtävä, vaan hoitoverkoston rakentaminen tulisi tapahtua joustavassa yhteistyössä päihdepalvelupisteiden kanssa. Päihdepalvelupisteissä esimerkiksi uusia toimitiloja rakennettaessa tulisi huomioida tilojen soveltuvuus kaikille palveluntarvitsijoille. Liikkumismahdollisuuksia voidaan vanhoissa tiloissa parantaa pienilläkin muutoksilla. Palvelujen soveltuvuutta kaikille lisää myös mahdollisuus viittomakielen käyttöön ja puhutun puheen tulkkaukseen sekä selkokielen käyttö päihdekuntoutusmateriaaleissa ja keskusteluissa. Päihdeongelmia kohdataan usein Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektin (Vapa) Sininauhaliiton osaprojektissa tehdyn Integraatiota vai syrjäytymistä -selvityksen mukaan lähes puolet kehitysvammapalvelujen työntekijöistä on kohdannut kehitysvammaisia päihdeongelmaisia (kts. kuvio) ja noin kuusi prosenttia kehitysvammaisia huumeidenkäyttäjiä. Tammikuussa 2004 valmistuneen selvityksen perusteella erityisammattikouluissa alkoholia käyttävistä opiskelijoista lähes viidennes on henkilökunnan kokemuksen mukaan suurkuluttajia. Asumispalveluissa päihdeongelmien esiintyvyys kasvaa asumismuodon muuttuessa avustetusta asumisesta itsenäisempään suuntaan. Lisäksi on olemassa kaikkien palvelujen ulkopuolella eläviä päihdeongelmaisia ihmisiä, joiden tavoittaminen on haasteellista. Päihdeongelmien kohtaaminen kehitysvammapalveluissa Asuntola (ohjattu) Asuntola (autettu) Asuntola (ohjattu + autettu) Ryhmä-, palvelu- tai hoitokoti Työtoiminta Asumis- ja työpalveluja tarjoava Päihdeongelmia ei kohdattu Päideongelmia kohdattu Erityisammattikoulu Muu Lisäkoulutusta kaipaa moni Kehitysvammapalvelut ovat paras kontaktipinta kehitysvammaisten päihdeongelmien kohtaamisessa. Puheeksi ottaminen on kuitenkin vaikeaa, ellei henkilökunnalla ole osaamista päihdeongelmiin puuttumiseksi. Yli puolet kehitysvammapalveluiden henkilöstöstä kokee tarvitsevansa lisäkoulusta päihdeongelmien puheeksi ottamisessa, toipumisen tukemisessa ja ehkäisevässä työssä sekä päihdeperheiden kehitysvammaisten lasten asemasta. Koulutuksissa on muistettava keskustella myös koulutettavien päihteidenkäyttöön liittyvistä asenteista. Omien päihteidenkäyttöön liittyvien asenteiden tiedostaminen on yksi parhaista työkaluista vammaispalveluiden työntekijän kohdatessa päihdeongelmia. Vapa-projektin Sininauhaliiton osaprojekti on järjestänyt useita koulutuksia vammais- ja päihdepalvelujen henkilöstölle. Tyynelän kehittämiskeskuksen ja Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kanssa järjestettiin kaksipäiväinen Riippuvuudet kehitysvammaisten elämässä - työvälineitä riippuvuuden kohtaamiseen ja muutoksen tukemiseen -koulutus ensimmäisen kerran maaliskuussa Koulutukseen osallistui neljän eri erityishuoltopiirin ja kuntien työntekijöitä. Apua päihdestrategian laadintaan Kehitys- ja muissa vammaispalveluissa päihdeongelmien kohtaamista, puheeksiottamista ja kuntoutuksen tukemista voidaan tehostaa esimerkiksi päihdestrategioiden ja yksikkötai asuntolakohtaisten toimintaohjeiden avulla. Päihdestrategian avulla voidaan koko organisaation tasolla reagoida päihdehaittoihin, koordinoida mahdollisia koulutustarpeita ja saada aikaan keskustelua esimerkiksi päihteidenkäyttöön liittyvistä asenteista.vammaispalvelujen tuottajille valmistuu Vapan Sininauhaliiton osaprojektissa malli päihdestrategian tekemisen tueksi. Mallin avulla vammaispalveluja tuottavat organisaatiot voivat tehdä muuhun toimintaansa ja omaan toimintaympäristöönsä soveltuvia päihdestrategioita ja toimintaohjeita. Päihdestrategioiden ja toimintaohjeiden käyttö on vielä melko harvinaista. Leirejä ja elämänhallinnan ryhmiä Vapa-projektin Sininauhaliiton osaprojekti on järjestänyt kuusi päihdehaittojen ehkäisyyn ja korjaamiseen keskittynyttä leiriä jatkoleireineen. Osa leireistä oli useista muutaman päivän mittaisista jaksoista koostuvia maksimissaan puolen vuoden mittaisia kokonaisuuksia. Lisäksi on toteutettu muutamia elämänhallinnan ryhmiä. Ryhmäläisten kokemusten perusteella erityisesti sosiodraamamenetelmät ja toiminnallinen kuntoutus ovat toimivia välineitä kehitysvammaisten päihdetyössä aina ehkäisystä korjaamiseen. Leirejä järjestettäessä kiinteä yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on tärkeää.yhteistyö mahdollistaa myös päihdeja vammaispalvelujen verkostoitumisen. Sekä leiri- että päihdestrategiamalli julkaistaan syksyllä 2004 ilmestyvässä kehitysvammaisten riippuvuuksia käsittelevässä kirjassa ja Vapa-projektin päätösjulkaisuissa. Tero Hintsa Kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Vapa-projektin Sininauhaliiton osaprojektissa, jossa kehitetään kehitys- ja liikuntavammaisten päihdepalveluja. 14 SOSIAALITURVA 7/2004

15

16 Harvinaisten kanssa tutuksi Resurssikeskusten verkosto antaa tietoa ja tukea harvinaisten sairauksien ja vammojen kanssa eläville itselleen sekä heitä kohtaaville ammattilaisille. Adrenoleukodystrofia, AGU-tauti, aivoverisuonten vaskuliitti, akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti Kuulostaa oudolta. Ei ihme, sillä sanat ovat alkua harvinaisten sairauksien listalta. Harvinaiseksi luokitellaan sairaus- tai vammaryhmä, johon kuuluu enintään 100 henkilöä miljoonasta. Suomessa ryhmän maksimikoko on siis 500. Ryhmä voi olla hyvin pieni, vain muutama kymmenen ihmistä. Enimmillään tautia sairastavia on muutamia satoja.yhtä kaikki, terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset kohtaavat työssään näitä vammaryhmiä ja sairauksia vain satunnaisesti. Outoutta lisää se, että niitä on lukuisia. On arvioitu, että harvinaisia sairauksia ja vammoja olisi maailmassa noin erilaista. Normaalipalveluissa työskentelevän ammattilaisen tietopohja yksittäisestä sairaudesta ei voi olla kovin kattava. Jos miettii ymmärryksen tasoa esimerkiksi ihotautien osalta, niin meidän populaatiostamme löytyy noin erilaista ihotautia. Ihotautilääkäri oppii työssään tuntemaan niistä noin Siitä jää vielä kaksi kolmasosaa yli.yleislääkärin, terveyskeskuslääkärin, ajatellaan oppivan tunnistamaan omassa työssään ihotautia. Se on vain murto-osa tautien kokonaisuudesta, Ihotautiliiton harvinaisten vastuuhenkilö Maiju Kauppinen kertoo. Täydennystä palveluihin Harvinaisten vammaisryhmien resurssikeskusverkosto perustettiin kymmenen vuotta sitten täydentämään kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja järjestöjen toimintaa. Peruspalvelut eivät aina toimi harvinaisten kohdalla. Ammattilaisilla on pulmia. Ei voi kuvitella, että kaikki ammattilaiset oppisivat kaiken, vaan on oltava joku yhteystaho, josta voi tarkistaa pienten ja harvinaisten vamma- ja sairausryhmien asioita. Olemme auttamassa muita ammattilaisia, että he voisivat tehdä omaa työtänsä, Kun perheet tai asiakkaat löytävät harvinaisten työntekijän, he ovat yleensä helpottuneita: Vihdoinkin! He ovat hyvin huojentuneita, että joku osaa jakaa heidän tilannettaan, Maiju Kauppinen kertoo. verkoston tämänvuotinen puheenjohtaja Maiju Kauppinen sanoo ja myöntää: Ei meidän harvinaisten asioita hoitavienkaan ole helppo pysyä kärryillä, vaikka teemme tätä päätyöksemme. Harvinaiset verkostoituu Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti yhdeksän kansanterveys- tai vammaisjärjestöä harvinaisten sairauksien ja vammaryhmien resurssikeskuksiksi vuonna Nämä ovat Hengitysliitto Heli, Iholiitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kuulonhuoltoliitto, MLL/Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö, Näkövammaisten keskusliitto, Suomen MS-liitto ja Reumaliitto. Selvitystyö harvinaisten toiminnan järjestämisestä aloitettiin samana vuonna. Selvitysten jälkeen järjestöt verkostoituivat Stakesin Pienet vammaisryhmät -projektin aikana vuosina Mukana on ollut alusta lähtien Väestöliiton perinnöllisyysklinikka, sillä monet harvinaisista sairauksista ja vammoista ovat joko suoraan perinnöllisiä tai alttius niihin peritään. Myös Stakes jatkaa edelleen verkoston konsultaatiojäsenenä. Kukin resurssikeskus on valjastanut yhden vastuuhenkilön harvinaisten verkostoon. Heistä jokainen vastaa omien sairaus- ja vammaisryhmiensä harvinaisista. Näin järjestöjen sisällä oleva lääketieteellinen osaaminen sekä potilaiden iän mukaisen kehityksen ja palvelutarpeiden tuntemus saadaan yhteiseen käyttöön. Jokainen työntekijä kerää oman alueensa erityistietoa, jota verkosto kokoontuu säännöllisesti jalostamaan yhdessä. Vaikka sairaudet ja vammat ovat erilaisia, harvinaisuus yhdistää. Tuki ja apu, jota toinen harvinaisten työntekijä saa toiselta, on korvaamatonta. Olemme oppineet viestimään. Sähköpostin avulla saamme pikaisesti kysyttyä ja tarkistettua asioita toisiltamme. Resurssikeskukset pitävät yhdessä koulutustilaisuuksia ja seminaareja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Niillä on myös yhteiset Internet-sivut. Keskukset saavat rahoituksen harvinaisten toimintaan Raha-automaattiyhdistykseltä. Jokainen järjestö päättää itsenäisesti omien harvinaisille tarkoitettujen varojensa käytöstä. Ne järjestävät omille kohderyhmilleen muun muassa sopeutusvalmennusta, kuntoutusta ja vertaistukitoimintaa ja jakavat perustietoa. Harvinaisen erityistä Kauppisen mielestä verkoston suuri haaste on lisätä ammattilaisten ymmärrystä harvinaisuuden ideasta. Jokaiseen harvinaiseen MINNA TARVAINEN 16 SOSIAALITURVA 7/2004

17 vammaan ja sairauteen liittyy omat, kenties oudoltakin kuulostavat erityispiirteensä, jotka asettavat erityisvaatimuksia. Esimerkkinä voi olla vaikkapa ihotautia sairastava, joka menee terveyskeskuksen laboratorioon otattamaan verikoetta. Jos on harvinaisia ongelmia, sekin voi olla harvinaisen vaikeata, Kauppinen sanoo. Teipit ovat iso ongelma. Tiedän oman asiakaskuntani kautta, että ei ihmisiä tahdo siinä kiireessä saada uskomaan, että haavateippiä ei saa laittaa. Heille voi käydä teippiä poistettaessa niin, että nahka lähtee tasan samalta alueelta kokonaan pois. Kiireessäkin pieneen vammaisryhmään kuuluvaa asiakasta olisi ehdittävä kuunnella. Massakohtelulla häntä saatetaan jopa vaurioittaa. Yleinen taso ei riitä Sosiaalihuollossa harvinaisten kohtaamiseen liittyy epävarmuutta, koska sieltä puuttuu terveydenhuollon tietämys. Toimintakyvyn ongelmat ovat harvinaisilla hyvin yksilöllisiä. Silti sosiaalihuollon ammattilaiset joutuvat tekemään harvinaisia koskevia ratkaisuja, kuten päätöksiä asunnonmuutostöistä tai kuljetustuista. On vaikea arvioida, mitä tämä sairaus, josta et tiedä mitään, tarkoittaa juuri tämän asiakkaan kohdalla. On mietittävä, mikä on hänen elämäntilanteensa ja sosiaalinen verkostonsa. Harvinaisten päätökset ovat aina enemmän kuin yksilöpäätöksiä. Esimerkiksi kuljetustukipäätöstä ei voi tehdä niin, että kun 500 muutakin hengityselinsairasta ovat saaneet tämän kuljetuspalvelun, niin kyllä sinäkin saat. Kauppinen kertoo, että sosiaalityöntekijät soittavat hänelle usein myös toimeentulotukiasioissa. Asiakas on tuonut sosiaalityöntekijälle nipun kuitteja sairausmenoistaan, joita tavallisille asiakkaille ei myönnetä. Työntekijä miettii, ovatko menot perusteltuja ja pakollisia tai korvaisiko Kela sittenkin kulut. Raha on se, joka puhuttaa eniten. Meiltä kysytään, kuka maksaa ja onko meidän maksettava? Päivähoidossa harvinaisuuteen törmätään, kun päätetään päiväkotipaikoista. Jos lapsella on harvinainen sairaus tai vamma, ei tavallinen päiväkotiryhmä ole ehkä hänelle paras. Kauppinen puhuu ennakoinnista.tietoa lapsen vammasta olisi saatava jo etukäteen. Päiväkodin tai perhepäivähoidon henkilökunta tarvitsee täsmäohjausta erityislastentarhanopettajaa myöden, jotta he voivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Potilas paljon vartijana Yksi verkoston tärkeä työ on asiakkaan ja perheiden neuvonta. Harvinaisella ensimmäinen pulma voi nousta eteen jo diagnoosin löytämisessä. Kauppinen kertoo, että häneltä kysytään säännöllisesti, mihin voisi ottaa yhteyttä päästäkseen selville omasta vaivastaan. Lähiseudun lääkärit eivät ole ymmärtäneet oireiden alkuperää. Jotkut potilaat kulkevat pitkää polkua. Diagnoosi saattaa viipyä useita vuosia. Jotkut taas onnistuvat aika nopeasti, joko sattumalta tai hakemalla, löytämään sellaisen lääkärin, joka antaa vastauksen. Jotta oikean lääkärin löytäminen ei jäisi sattuman varaan, saa verkostosta tietoa myös harvinaisiin sairauksiin erikoistuneista lääkäreistä. Maiju Kauppisen mukaan on myös tavallista, että perhe tai asiakas joutuu omien tietojensa kuriiriksi erilaisten palvelujärjestelmien välille. Ammattilaiset eivät ole välttämättä yhteydessä toisiinsa. Palveluissa voi olla mukana esimerkiksi kirurgi, sisätautilääkäri, ravitsemussuunnittelija ja sosiaalityöntekijä. Kun asiakas menee vaikkapa sisätautilääkärin luokse, häntä koskeva kohdennettu ja täsmennetty tieto ei olekaan kulkenut sinne saakka. Potilas joutuu itse olemaan paljon vartijana. Tällöin asiakas voi ottaa yhdeksi yhteistyökumppaniksi oman sairaus- tai vammaryhmänsä resurssikeskuksen työntekijän. Tältä muut ammattilaiset voivat kysyä potilasta koskevaa yksilöityä tietoa. Harvinaisten edunvalvontaa Verkosto valvoo myös pienten vamma- ja sairausryhmien etuja. Kauppisen mukaan harvinaiset tarvitsivat tähän oman organisaationsa. Palveluketjut ja hoitoketjut eivät ole saumattomia. Meille on iso asia se, että autamme harvinaisten väliinputoajia. Sanotaan myös, että harvinaiset hankautuvat palveluissa. Sairauksiin ja vammoihin ei aina osata suhtautua sopivalla vakavuudella. Kauppisen mukaan kaksi ääripäätä ovat kyllä se siitä -asenne ja apua! miten k- u-k-a-a-n voi pärjätä tuollaisen asian kanssa -asenne. Ensin mainittu vähättelee asiakkaan erityisongelmia. Toisestakaan ei ole hänelle juuri apua. Kun perheet tai asiakkaat löytävät harvinaisten työntekijän, he ovat yleensä helpottuneita: Vihdoinkin! He ovat hyvin huojentuneita, että joku osaa jakaa heidän tilannettaan. Perhe uuden edessä Minna Tarvainen Monet harvinaisista vammoista ja sairauksista ovat perinnöllisiä. Jotkut geeneissä siirtyvistä sairauksista näkyvät jo heti lapsen synnyttyä. Joissakin oireet alkavat kouluiässä tai myöhemmin, ehkä vasta murrosiässä. Usein tieto lapsen sairaudesta tulee perheelle yllätyksenä. Sosiaalityöntekijä Marjatta Sipponen työskentelee Väestöliiton perinnöllisyysklinikalla perinnöllisyyshoitajana. Perheet ottavat häneen monesti yhteyttä juuri, kun ovat saaneet kuulla lapsensa diagnoosista. He ovat uuden tilanteen edessä ja hakevat tietoa.vastasyntyneen lapsen vanhemmat saattavat tulla vastaanotolle täysin shokissa, jolloin Sipposen tehtävänä on ottaa vastaan ensimmäisiä tunteita. Toisaalta voi olla, että lasta on tutkittu jo pitkään. Lapsen oireet saattavat olla lieviä tai ei-tyypillisiä, eikä diagnoosia löydy. Perinnöllisyyslääkäri lähettää perheen konsultaatiokäynnille. Vanhemmat kysyvät: Miksi kukaan ei tiedä? tai miksi kukaan ei osaa tehdä diagnoosia? Sipponen kuvailee vanhempien hätää. Yleensä perhe haluaa syndroomadiagnoosin, mutta heillä on myös lupa kieltäytyä tutkimuksista. Vanhemmille on tärkeätä, että oireyhtymälle löytyy nimi. Silloin se ei ole enää vain nippu oireita. Epämääräinen NUD tai NAS, tuntemattomasta syystä johtuva oireyhtymä, vaihtuu täsmälliseksi nimeksi. Monille asioille löytyy selitys. Tämän jälkeen sairaus alkaa kiinnostaa hoitohenkilökuntaakin enemmän. Arki alkaa sujua paremmin. Sairaus löytyy Kela:n koneelta, ja sen hoitoon alkaa saada taloudellista tukea. Perhe pääsee sopeutumisvalmennuskursseille ja tapaa muita samassa tilanteissa olevia perheitä.tuntuu, että kuuluu johonkin.toisaalta toivo lapsen paranemisesta häviää. Suunnitelmat hänen tulevaisuudestaan menevät uusiksi. Tieto sairauden tai vamman perinnöllisyydestä aiheuttaa monenlaisia tunteita. Se voi lisätä ymmärrystä, mutta myös syyllisyyttä. Suvun ensimmäinen diagnoosi vaikuttaa myös muun suvun perhesuunnitteluun. Marjatta Sipponen puhui perhenäkökulmista MLL Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön, Lasten kuntoutuskodin järjestämässä harvinaisten sairauksien ja oireyhtymien seminaarissa Catch-22 Koulutuspäivä ammattihenkilöille Muista tämän vuoden koulutuksista löytyvät tiedot sivuilta SOSIAALITURVA 7/

18 NETTIPALOJA Vernerissä voi tutustua kehitysvammaisten ajatuksiin Kehitysvammaisia tarvitaan elämässä. Heitä ei saa sorsia. Näin kirjoittaa oikeudestaan tasa-arvoon Eila Kurki kehitysvamma-alan Verneri-verkkopalvelussa. Eila Kurjen kirjoitus on osa Pertti Rajalan toimittamaa Elämä nyt - kirjaa, johon on koottu kehitysvammaisten kirjoituksia elämästään.verneri-palvelussa voi muutenkin tutustua kehitysvammaisten ajatuksiin ja saada tietoa heidän asioistaan. Yksi palvelu monenlaisille käyttäjille Monipuolinen sivusto palvelee sekä kehitysvammaisia, suurta yleisöä että eri alojen ammattilaisia. Etusivulta voi valita joko selkokieliset tai yleiskieliset sivut. Erilaisen tiedon kokoaminen yhteen portaaliin toimii hyvin. Selkokielellä saa tietoa palveluista ja etuuksista mutta myös vinkkejä hyvään arkeen.ystäviä kehotetaan kutsumaan vierailulle, ja ruokaohjeet löytyvät Verneristä. Vapaa-aika -osiossa voi tehdä Minä päätän -testin tai testata olenko rock? Keskusteluryhmässä puhutaan tasa-arvosta. Hyvät käytännöt ovat arjen keksintöjä Yleiskielisillä sivuilla on kehitysvamma-alan uutisia, tietoa kehitysvammaisuudesta, raskaudenaikaisista tutkimuksista ja muun muassa kuntoutuksesta ja asumisesta. Projekteja esitellään ja luvassa on myös tutkimustietoa. Hyvien käytäntöjen kerääminen Verneriin on arvokasta. Ne helpottavat arkisen työn sujumista ja ovat usein yksinkertaisia. Niiden käyttäjä ei aina edes huomaa niitä. Ulkopuolisille ne voivat kuitenkin olla erinomaisia keksintöjä. Esimerkki hyvistä käytännöistä on sosiaalityöntekijä Pirjo Pohton laatima erityishuoltopiirin sosiaalityöntekijän muistilista. Myös yleiskielisillä sivuilla voi keskustella, joko avoimesti tai suljetuissa ryhmissä. Kehitysvamma-asioista saa neuvontaa. Portaalin toimittaja hankkii alan asiantuntijoilta vastaukset kysymyksiin. Verneri on selkeä ja helppokäyttöinen. Muuta ei kai voi odottaakaan, kun taustalla ovat selkokielen ja kehitysvamma-asioiden asiantuntijat Kehitysvammaliitosta, Kehitysvammaisten tukiliitosta, Honkalampisäätiöstä ja erityishuoltopiireistä. Selkokielestä tietoa Papunetistä Selkokieltä on ilo lukea monen yleiskielen käyttäjänkin. Etuuksia, lainsäädäntöä ja Euroopan unionia koskevat esitteet luen aina mieluummin selko- kuin yleiskielellä. Selkokieleen voi tutustua puhevammaisuutta käsittelevässä Papunet-palvelussa. Sivuston tavoitteena on selkeä ja esteetön tiedonvälitys. Sivuston ovat tehneet kuusi vammaisjärjestöä. Englantilaisella Mencap-järjestöllä on antoisa nettisivu selkeästä kielestä ja viestinnästä kiinnostuneille. Mencap on oppimisvaikeuksista kärsivien ihmisten järjestö. Sivuilta on tulostettavissa selkeän kirjoittamisen opas Am I making myself clear? Tarjolla on myös selkokielinen netinkäyttöopas ja opastusta esteettömien verkkosivujen laadintaan. Erja Saarinen Nettiaineistojen osoitteet: Verneri.net kehitysvamma-alan verkkopalvelu: Elämä nyt! -PDF-kirja, Kehitysvammaliitto: Papunet selkeää ja esteetöntä kommunikointia: Mencap Understanding learning disability: Useful guides to accessibility, Mencap: accessibility_guides.htm Tuusulan kunnassa laadittiin vammaispoliittinen ohjelma, joka on tarkoitus myös panna toimeen. Tuusulan vammaispoliittisen ohjelman isä on kunnanvaltuutettu Jukka Keränen, joka teki kuntalaisaloitteen asiasta vuonna Keränen toimii myös kunnan vammaisneuvoston puheenjohtajana. Hän sairastaa itse MS-tautia. Aloitteen allekirjoitti 83 kuntalaista. Asiaa oli mietitty monta vuotta, kunnan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä Carita Niemelä kertoo. Ei haluttu tehdä paperia paperin vuoksi vaan saada aikaan ohjelma, jolla olisi vaikutusta ja johon sekä hallintokunnat että poliitikot sitoutuisivat. Kunta päätti tehdä ohjelman vuoden 2003 aikana ja varasi siihen rahat sosiaalitoimen budjettiin. Kunnanhallitus nimesi ohjelman valmistelua varten ohjausryhmän, jonka puheenjohtajaksi tuli Merja Portimo. Hän on Näkövammaisten Keskusliiton järjestöjohtaja, joka asuu Tuusulassa. Hän on itse heikkonäköinen ja hänen miehensä on täysin sokea. Perheen arjen sujuminen on kiinni siitä, miten kunnalliset palvelut toimivat. Tulin mukaan monestakin syystä. Olen ollut Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane) puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen valtuuston kolmella edellisellä kaudella.vane on aktiivisesti ajanut kunnallisten ohjelmien tekoa. Olen myös ollut aktiivisesti mukana Tuusulan vammaisneuvoston toiminnassa. Toimin aiemmin erityispedagogiikan opettajana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa, jossa teimme Kemin ohjelman opiskelijatyönä. Minulla oli siis jo ennestään kokemusta ohjelman teosta, Merja Portimo kertoo omasta roolistaan. Ehdotukset pohjaavat selvityksiin Ohjausryhmään tuli lisäksi edustajia eri hallintokunnista ja projektityöntekijä Kirsi Karhunen, jonka tehtäväksi tuli tehdä tarpeelliset selvitykset ja kirjoittaa itse ohjelma. Ohjelmaa tehtiin mukaillen valtakunnallisen vammaisneuvoston laatimaa ohjeistusta. Alkuvaiheessa tehtiin tilannekartoitus kunnassa kyselyin ja haastatteluin. Itse ohjelma on koostettu niin, että tilannetta Tuusulassa on käyty läpi teemoit- 18 SOSIAALITURVA 7/2004

19 Tuusula sai vammaispoliittisen ohjelman: Tarkoitus on auttaa sekä kuntaa että vammaisia tain. Kunkin teeman aluksi on katsaus YK:n vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamista koskeviin yleisohjeisiin sekä Suomen lakeihin ja asetuksiin. Seuraavaksi on kuvaus Tuusulan tilanteesta, ja tämän pohjalta on tehty ehdotuksia vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi kunnassa. Läpikäynnin kohteena olivat sekä erityyppisille vammaisille tarkoitetut palvelut että yleiset, kaikille kuntalaisille tarkoitetut palvelut. Jälkimmäisiä tarkasteltiin siltä kannalta, miten ne sopivat vammaisille ja esimerkiksi mikä on niiden saavutettavuus. Kirsi Karhunen teki käytännön kirjoitustyön ja keräsi myös aineiston: hän teki kyselyt ja haastattelut. Työryhmässä laadimme sisällysluettelon ja teimme myös suuret linjat. Kävimme ennen työn aloittamista ryhmässä keskustelun perusperiaatteista, kuten normaaliuslähtöisyydestä, positiivisen diskriminaation oikeudesta, kaikkien hallintokuntien vastuusta ja niin edelleen, Merja Portimo kertoo työn etenemisestä. Työskentely muistutti eräänlaista opinnäytetyöskentelyä, jossa Kirsi kirjoitti ja toi kirjoittamansa sopivin väliajoin ryhmän arvioitavaksi. Lisäksi kävimme työtä tiiviimmin läpi myös kahdestaan. Ohjelma listaa keskeiset palvelut Ohjelman lopussa tehdään yhteenvetoja ja johtopäätöksiä. Todetaan, että ehdotukset vaativat vielä työstämistä. Seuranta jätetään vammaisneuvoston ja sosiaalilautakunnan tehtäväksi. Vammaisneuvostolle annetaan vastuu ohjelman päivittämisestä ajan tasalle vuonna Loppuun on koottu myös keskeiset ehdotukset vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden aseman parantamisesta Tuusulassa. Näitä ovat: sitoudutaan olemassa olevien palvelujen säilyttämiseen, turvataan vammaisten asuminen ja asumispalvelut sekä kohtuullinen asumistaso, erotetaan henkilökohtaisen avustajan palkkaamisessa tarvittaessa työnjohto ja työnantajuus, pyritään esteettömyyteen julkisessa ja asuinkerrostalojen rakentamisessa. Lisäksi puututaan kunnan tiedottamiseen; kunnan tulisi taata tiedottamisensa esteettömyys. Siten halutaan testata muun muassa kunnan palveluista kertovat Internet-sivut. Halusimme tehdä ohjelman jolla on merkitystä, emme pelkkää paperia paperin vuoksi,sanoo ohjelman teossa mukana ollut sosiaalityöntekijä Carita Niemelä. Tähän mennessä vastaanotto on ollut positiivista. Koulutoimi esimerkiksi on jo halunnut omalta osaltaan sitoutua ohjelman periaatteisiin,merja Portimo kertoo Tuusulassa tehdyn vammaispoliittisen ohjelman vastaanotosta. Kulttuuri- ja liikuntatilaisuuksiin on taattava avustajan ilmainen sisäänpääsy. Lisäksi mainitaan riittävien tulkkipalvelujen ja vammaisten lasten perheiden jaksamisen turvaaminen. Ohjelma tehtiin ripeästi vuoden 2002 loppupuolella, ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kesällä Ohjelma julkistettiin tammikuussa HEIKKI MANNINEN HEIKKI MANNINEN Ohjelma toimii muistilistana Ohjelma on hyvä, ja siihen on kerätty vammaisten elämän kannalta keskeiset asiat yhteen. Mitä ohjelma lopulta vaikuttaa kunnan päätöksentekoon, vai onko pelko että ohjelma jää hyllylle? Julkistamistilaisuus oli avoin kaikille kuntalaisille. Paikalla oli myös tiedotusvälineitä, kunnallispoliitikkoja ja kaikkien hallintokuntien toimialajohtajat, Carita Niemelä kertoo. Hänen mukaansa ohjelma on saanut paljon kiitosta: poliitikot ottivat ohjelman omakseen ja vakuuttavat, että on hyvä olla asiakirja, mihin asiat on listattu ja mihin voidaan palata. Ohjelma seuraa nyt mukana, kun hallintokunnat vuosittain laativat suunnitelmiaan. Siihenhän on koottu esitykset kullekin hallintokunnalle erikseen. On oikeastaan vielä liian aikaista vastata siihen, mitä tämä vaikuttaa, Merja Portimo arvioi. Mutta kun valtuusto on ohjelman hyväksynyt, siihen on mahdollista vedota aina kun vammaisten asiat ovat kunnassa esillä. Siitä voidaan myös tarkistaa linjauksia. Prosessi itsessään tärkeä Tähän mennessä vastaanotto on ollut positiivista. Koulutoimi on jo halunnut omalta osaltaan sitoutua ohjelman periaatteisiin. Itse suhtaudun ohjelman merkitykseen optimistisesti. Ohjelmaanhan sisältyy myös seurantavelvoite. Mielestäni kunnallisten ohjelmien vaikutus on kaksitahoinen. Tuotos itsessään on tärkeä, mutta myös prosessi merkitsee, Merja Portimo arvioi. Prosessi pakottaa myös vammaiset ihmiset itse priorisoimaan asioita ja miettimään palveluiden parannusehdotuksia. Näen prosessin keinona kohti vahvempaa tiedostamista puolin ja toisin. Ohjelman merkitys on myös siinä, miten sitä hyödynnetään. Jos kunnallinen vammaisneuvosto ei itse pidä ohjelmaa esillä, sen merkitys jää vähäiseksi. Kunnallisten ohjelmien taso vaihtelee, koska niitä on tehty niin erilaisin resurssein. Tuusulan kunnalle on syytä antaa tunnustusta siitä, että se panosti ohjelman laadintaan. Saimme palkata työntekijän tätä varten, olemme järjestäneet julkistamistilaisuuden ja ohjelma tuotetaan myös esimerkiksi näkövammaisille äänitteenä.toivottavasti Tuusulan ohjelma toimii muille ohjelmien tekijöille esimerkkinä ja mallina hyvästä ohjelmasta, toivoo Merja Portimo. Heikki Manninen SOSIAALITURVA 7/

20 Veturit jatkavat - tulkkipalvelujen ongelmia ratkotaan alueellisesti Stakesin Veturi-hanke jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen vaihe on päättynyt ja alueelliset verkostot luotu. Silti kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalveluissa riittää kehitettävää. Stakesin Verkostoituvat tulkkipalvelut -hanke onnistui luomaan alueellisia verkostoja. Alueellisen yhteistyön avulla on tarkoitus saada tulkkipalvelut toimiviksi kaikissa kunnissa. Erityisesti puhevammaisten tulkkipalvelut ovat kehittymättömät. Kuulovammaisten ja viittomakielisten tulkkipalvelulla on pidemmät perinteet, mutta ongelmia on vielä paljon. Veturi-yhteistyössä on mukana tulkkipalvelujen tuottajia, niiden käyttäjiä, kuntia ja tulkkeja kouluttavia yksiköitä. Uusin mukaan tulija on sosiaalialan osaamiskeskukset. Ryhmäpäällikkö Aulikki Rautavaara Stakesista kertoi, että mukana olevat tahot ovat sitoutuneet alueellisten ryhmien toimintaan. Se tekee mahdolliseksi Veturi-ryhmien työskentelyn myös tulevaisuudessa. Laki velvoittaa tasa-arvoon Suomen perustuslaki ja vammaispalvelulaki velvoittavat yhteiskunnan järjestämään tulkkipalvelut. Tulkkipalvelut tulivat kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin 10 vuotta sitten. Kansanedustaja Ulla Anttila sanoi, että kuulo- ja puhevammaisten on voitava kommunikoida mielekkäällä tavalla omassa ympäristössään. Heidän sanomansa on otettava vakavasti, ja sitä on kunnioitettava. Anttilan mielestä tasa-arvoon kommunikaatiossa on vielä pitkä matka. Päätöksenteko tulkki-, apuväline- ja avustajapalveluista ja kuntoutuksesta on pirstaloitunut eri viranomaisille. Erityisesti puhevammaisten on vaikeaa vaatia asianmukaisia palveluja. Puhevammaisten tulkkipalvelu vasta kehittymässä Puhevammaisten tulkin tehtävät ovat moninaiset. Tulkkaus on aina tietylle asiakkaalle räätälöityä. Puhevammaiset ovat hakeneet tulkkipalvelua vähän. Suurin osa hakeneista on kuitenkin saanut myönteisen päätöksen. Tulkkeja, puheterapeutteja sekä muita puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiotapojen asiantuntijoita tarvitaan lisää. Puhevammaisten tulkkien koulutus on vasta alullaan. Ongelma on, että tällä hetkellä puhetulkkien työmarkkinat ovat vielä heikot. Lisäksi asiakaskunta ei tiedä tulkin käytön oikeudesta ja mahdollisuuksista. Esimerkiksi Turun seudulla tulkkipäätöksiä on 16 henkilöllä. Heistä 12 on käyttänyt palvelua keskimäärin 32 tuntia vuodessa. Siitä ei riitä monelle tulkille työtä. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on melko hyvä. Seinäjoella Eskoon Palvelukeskuksessa on koulutettu puhetulkkeja omaan käyttöön. Heillä on mahdollisuus tehdä tulkkausta myös talon ulkopuolella. Ratkaisuja on löydetty Kuntien rajat ylittävä yhteistyö on todettu Veturi-ryhmissä ongelmien ratkaisuksi. Pienet kunnat eivät pysty vastaamaan VPL:n asettamaan velvoitteeseen ilman yhteistyötä. Alueelliset tarpeet tulkkipalvelussa ovat erilaiset. Esimerkiksi Vaasan seudulla ja Uudellamaalla Etätulkkaussessio Veturi-seminaarissa. Vasemmalla Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteeri ja Vaasan alueen Veturi-ryhmän puheenjohtaja Inga Lassfolk-Herler ja tilaisuuden puheenjohtaja sosiaalineuvos Martti Lähteinen. Seinälle on heijastettu kuvapuhelinkuva. Kaisa Peltokangas Alajärveltä kertoo siitä, kuinka hänen itsenäisyytensä on kasvanut kuvapuhelimen myötä. Oikealla tulkkaavat projektin työntekijät Kati Marjanen ja Marita Tainio. tarvitaan myös ruotsinkielentaitoisia tulkkeja. Lapissa ja muilla syrjäseuduilla pitkät matkat ovat ongelma. Uudenmaan ratkaisu on ollut hankintarenkaan perustaminen. Se kilpailuttaa kunnille palvelun sen tuottajilla. Kuntien ei enää tarvitse hoitaa maksuliikennettä. Hankintapiirissä ovat jo mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Porvoo.Tarkoitus on saada mukaan myös muut Uudenmaan alueen kunnat. Kiinnostus on suuri. Näin saadaan riittävä väestöpohja monipuoliselle tulkkipalvelulle. Palvelun tasoa valvovat kansalaisjärjestöt. Seminaarissa tuli esiin se, että muualla Suomessa kilpailuttaminen ei ole mahdollista. Hankintarenkaan avulla ratkotaan myös tulkkien työssä olevia ongelmia. Moni tulkki siirtyy toiselle alalle. Syitä on monia. Työehdot ovat epäselviä, tulkkaukset keskittyvät usein iltoihin ja viikonloppuihin. Hankintarengas takaa ainakin työehdot ja turvallisen työpaikan. 20 SOSIAALITURVA 7/2004

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Katriina Turku Historia: Yhteiset haasteet Erittäin paljon tukea tarvitsevat lapset voi käytännössä jakaa kolmeen ryhmään 1. erittäin

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU

ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU Perusturvalautakunta ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU Nro/vuosi Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Tarvainen Maarit, pj. Huttunen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot