HÄMEENKYRÖN MONITOIMIKESKUS

Transkriptio

1 HÄMEENKYRÖN MONITOIMIKESKUS SELOSTUS TOIMINNALLISUUDESTA JA ARKKITEHTOONISESTA RATKAISUSTA SISÄLTÖ: ESIPUHE... 2 SIJOITTUMINEN... 3 RUOKASALI- TALON SYDÄN... 5 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 6 KIRJASTOTILAT... 9 PÄIVÄKOTI ILTAKÄYTTÖ OPPILASHUOLTO-, HALLINTO- JA HENKILÖKUNTATILAT KEITTIÖ JA HUOLTO... 12

2 2 ESIPUHE Nykykoulussa on vallalla avoin oppimisympäristöajattelu, jossa keskiössä onkin oppija ja oppiminen, ei enää opettaja ja opettaminen. Oppimista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti oppijan näkökulmasta eri tilanteissa ja ympäristöissä tapahtuvana prosessina, jolloin pääpaino on opetustuntien suunnittelun sijasta opiskeluprosessien ja niiden tukemisen suunnittelussa. Opiskelu on tutkivaa, aktiivista, osallistavaa ja yhteistoiminnallista, jossa luodaan verstaana toimimisen ilmapiiri, jolloin avoimet tilat ovat kaikille yhteisiä, kodikkaita ja virikkeitä täynnä. Oppiaineiden sijasta opiskellaan mahdollisuuksien mukaan ongelmalähtöisesti, kokonaisuuksia hahmottaen ja eri aineita integroiden. Oppikirjoja ja -materiaaleja on yhden sijasta useita ja niitä hyödynnetään vertaillen ja soveltaen. Opiskelu ei tapahdu yksinomaan luokkahuoneessa, vaan erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen ja yhdistellen. Opettajilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä yli oppiainerajojen ja erilaisten toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöajattelu on toisenlainen tapa suunnitella ja toteuttaa opetusta, eikä sen ensimmäinen sovellusvaihe vaadi juuri muuta kuin omien ajattelumallien uudelleen säätämistä. Yksinkertaisimmillaan on kyse sitä, ettei suunnitellakaan enää opettajan toimintaa (opetusta) vaan oppilaan toimintaa (opiskelua ja oppimista). Näitä menetelmiä varten olemme suunnitelleet kouluhankkeita 1990-luvulta alkaen. Sääksjärven koulu Lempäälässä oli urani ensimmäinen jossa näitä ajatuksia toteutettiin. Hanke oli erittäin opettavainen ja silloisena opetushallituksen akvaariokouluna loi pohjaa koko koulumaailman muutokselle. Kaikissa 20 vuoden aikana suunnittelemissani yli 30 koulussa on toteutettu ainakin joitain avoimen oppimisympäristön tilaratkaisuja. Usein seinät asettavat rajoituksia, mutta suurimmat esteet avoimuudelle ovat vanhat toimintakulttuurit ja muutosvastarinta uudenlaisille opetustavoille. Hämeenkyrön kunnalle haluamme elinkaarihankkeen palveluntuottajana tarjota mahdollisuuden tehdä monitoimikeskuksesta uudenlaisen koulusuunnittelun ja oppimisympäristön keulakuvan! Urjalassa Mikko Uotila Arkkitehti SAFA Kuva Paattisten koulun kirjastosta ja oppilaiden jakkaraseinästä

3 3 SIJOITTUMINEN Monitoimikeskuksen päälähestymissuunta on Kyrönsarventieltä. Tiestä katsoen ensimmäisenä olevat kirjastotilat jakavat pihamaan koulun ja päivähoidon kokonaisuuksiksi sekä tarjoavat kuntalaisille helposti lähestyttävän sisääntulon rakennukseen. Kirjastopääty voi luoda taiteilijan käsissä kasvot rakennukselle. Pääty tarjoaa mahdollisuuden luoda paikkaan kokonaistaideteos betonielementtipintaan esimerkiksi graafisen betonin avulla. Aiheena voisi olla vaikkapa ajatteleminen ja mielen liikkeet. Rakennuksen pääakselin päissä ovat kirjasto ja liikuntahalli. Näiden väliin jää ruokasali näyttämöineen. Itäpuolella on sarvenmuotoinen päivähoito-osa. Länsipuolella ovat koulun opetustilat oppisoluineen sekä iltakäytön tiloja. Toiseen kerrokseen rakennuksen keskivaiheille sijoittuvat koulun hallinnolliset tilat. Sisäänkäynnit on merkitty punaisilla sisennetyillä kahden kerroksen korkuisilla katetuilla osilla. Ikkunoita on sijoitettu enimmäkseen sisennettyihin tai katoksilla suojattuihin suojaisiin ulkotiloihin, jolloin vältytään ylimääräiseltä auringon paisteen aiheuttamalta lämpökuormalta. Energian keräämistä varten voidaan katolle asentaa aurinkopaneeleita. Sisätiloissa on hyödynnetty väliseinäikkunoin valoisiin tiloihin avautuvia käyttötiloja. Energiansäästön ohessa ratkaisu luo yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä, kun eri toiminnot näyttäytyvät tiloista toisiin.

4 4 Uusi rakennus on sijoitettu siten, että nykyisiä rakennuksia ei tarvitse purkaa rakennusaikana. Tällöin väistötiloja ei tarvita koulun ja kirjaston toimintoihin. Koulun piha avautuu kokonaan koulun sisäänkäyntisyvennyksestä, jolloin valvonta on helppoa. Myöskään päiväkodin pihaan ei jää katveisia huonosti valvottavia pihasopukoita. Vuorohoito pihoineen on saattoliikenteen helposti saavutettavissa, jolloin poikkeaviin aikoihin kuljetettavat lapset pääsevät lähemmäksi omaa hoitopaikkaansa. Rakennuksen huolto ja henkilökunnan paikoitus ovat tontin pohjoislaidalla. Päivähoidon saattajat ja kirjaston kävijät saapuvat Kyrönsarventien kautta. Koulun bussiliikenne sijoitetaan pääväylän varteen omaksi vyöhykkeekseen aidalla eroteltuna.

5 5 RUOKASALI- TALON SYDÄN Ruokasali muodostaa rakennuksen osia yhdistävän korkean päätilan keskiöön koululaisten ja päiväkoti-ikäisten välille. Käynti sinne on myös pääovesta suoraan kirjaston suunnalta. Toisessa kerroksessa on päätilaan yhteys suoraan henkilökunnan tiloista. Päätila on näyttämön ympärillä, ja esityksiä voi myös seurata toisen kerroksen parvelta. Näyttämö voidaan avata kahteen suuntaan: ruokatilaan ja liikuntasaliin. Ruokasalissa näyttämö toimii kiinteällä korokkeella aktiivisena ja spontaanina esiintymispaikkana. Toiminnallisesti päätila on iltakäytön ajaksi eristettävissä laskettavilla verkkomaisilla jakoseinillä. Silti kaikkia muita osia rakennuksesta voidaan käyttää omien sisäänkäyntiensä kautta. Tilan kattoa ja seiniä vaimennetaan miellyttävän äänimaiseman aikaansaamiseksi. Pöytien ryhmittelyllä ja sermeillä voidaan luoda ruokailusopukoita. Rauhallisen tunnelman luojana voidaan käyttää taustaääniä kaiuttimien kautta. Talvella linnunlaulu tai keväällä vaimea Kyröskosken kohina suuntaavat mielen arkisen melun ulkopuolelle. Taiteilijalle inspiraation lähteenä voisi toimia vaikkapa äänenvoimakkuuteen reagoiva väriä vaihtava näyttötaulu. Toteutuksena voi fotokineettinen metelissä kuihtuva kukka sijoittua korkean tilan katseenvangitsijaksi. Ruokailutilanteessa lasten tavoitteena on pitää kukka hengissä ja hiljentyä, jolloin kukka voi hyvin.

6 6 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö muodostuu kuudesta eri oppisolusta. Ne sijoittuvat kahteen kerrokseen ja kuhunkin soluun on oma sisäänkäyntinsä. Liikkuminen ruokailuun ja muihin tiloihin ohjataan pääportaan kautta. Päätilaan parvelle ja käytäville voidaan kalusteilla luoda innostavia oleskeluryhmiä. Kuvat 2 vuotta sitten valmistuneesta Toivion koulusta aulatilojen oppimiskoloista. Yksi oppisolu on avoin tila, jossa toimii kolme opetusryhmää eli noin 60 oppilasta. Soluun on rakennettavissa 1-3 perinteistä luokkahuonetta tai yksi kokonaan avoin tila. Ehdotuksessamme soluun kuuluu kaksi erikokoista tilaa, jotka yhdistyvät väliseinäikkunoin. Käytävällä on naulakot ja wc-tilat.

7 7 Oppiainekeskeisessä opetuksessa joutuu koulussa kärsimään etenkin se osa oppilaista, joille luontaisempi tapa oppia olisi toiminnallisuus ja tutkiva oppiminen. Siksi kaikkiin tiloihin luodaan vapaata toimintatilaa, eriyttämistilaa ja avointa käytävätilaa, joissa voidaan toimia erilaisissa ryhmissä käyttäen uudenlaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä. Toisaalta keinoja rauhalliseen itsenäiseen toimimiseen löytyy tilasta myös. Soluihin sijoittuvat varastot ovat avoimia opetustiloihin avautuvia tieto- ja materiaalivarastoja. Varasto yhdistyy tiloihin lasiovien kautta. Niissä voi olla yksi työpiste aikuista tai eriyttämistä tarvitsevaa lasta varten.

8 8 Erillisessä liitteessä on Martelan kaluste-ehdotuksia tilojen irtokalustamiseksi. Tiloissa on esitetty luokkasolujen 1 ja 3 kalustamismahdollisuuksia Martelan Oy:n tuotteilla. Ratkaisulla haluamme haastaa Hämeenkyrön opettajat innovaatiotalkoisiin ja kehittämään uudenlaisia oppimisympäristöjä, jotta kunta voi toimia suunnannäyttäjänä ja edistyksellisenä oppimiskehitystyön lippulaivana.

9 9 KIRJASTOTILAT Oppimisympäristön läheisyyteen sijoittuva kirjasto ruokkii lasten mielenkiintoa. Osa luokkatiloista avautuu kirjastoon sisäikkunoiden kautta, ja yksi opetustila on sijoitettu kirjaston aulan yhteyteen. Kirjastoa voidaan käyttää avoimesti aulan sisäänkäynnin kautta tai sitten tuulikaapin kautta pelkästään lehtienlukusalina.

10 10 PÄIVÄKOTI Päivähoidon tilat ovat omassa sarven muotoisessa osassaan yhdistyen muuhun kokonaisuuteen aulan ja ruokatilan kautta. Esikoululaisilla, isommilla ja pienemmillä päiväkotilapsilla sekä erityis- ja vuorohoitolapsilla on omat sisäänkäyntinsä kuraeteisineen ja ulkovarastoineen. Ryhmät sijoitetaan kaartuvalle käytävälle, jolle avautuu pienryhmä-, verstas- ja ryhmätilojen kautta luonnonvaloa. Syvärunkoisen talon sydämeen sijoittuvat lepohuoneet. Pienryhmätiloja erotetaan toisistaan värikkäillä huopapintaisilla paljeseinillä, jotka ovat ääntä vaimentavia. Paljeseinien avulla vierekkäiset ryhmätilat ovat avattavissa isommaksi toimintaympäristöiksi. ESKARIT Päiväkotikäytävä on sisäkatu, joka johtaa suoraan ruoka- tai välipalapöytään.

11 11 ILTAKÄYTTÖ Rakennus mahdollistaa monipuolisen iltakäytön. Liikuntatilan pukuhuoneet ja kädentaitojen opetustilat ovat samalla käytävällä, jonne pääsee suoraan erillisen sisäänkäynnin kautta paikoitusalueen suunnalta. Iltakäytön käytävällä on väestönsuojassa musiikkitila, josta on suora yhteys liikuntasaliin. Liikuntasalin katsomoon pääsee salin kulmasta tai toisen kerroksen parvelta. Katsomo on ulokkeena halliin, jolloin sen alapuolella on tilavaraus teleskooppikatsomoa varten. Tekstiilityön ja kuvataiteen opetustiloilla on yhteinen märkien menetelmien pajatila. Teknisentyön läheisyys sallii poikkitaiteelliset menetelmät. Tilojen järjestystä voidaan vielä muuttaa tarvittaessa. Muut iltakäytön tilat sijoittuvat kirjaston yhteyteen. KÄSITYÖ MUSIIKKI LIIKUNTA KÄSITYÖ KUVATAIDE

12 12 OPPILASHUOLTO-, HALLINTO- JA HENKILÖKUNTATILAT Kaikki hallinnolliset tilat sijoittuvat toiseen kerrokseen, jonne pääsee oman sisäänkäynnin kautta kulkematta oppilaiden silmien ohi. Lasten saavutettavissa nämä tilat ovat helposti sisäkautta. Toisessa väestönsuojassa ovat kaikki aikuisten sosiaalitilat. Tätä tilaa palvelevan parkkipaikkojen läheisyydessä olevan takapihan oven yhteyteen tulee myös huoltotiloja sekä koko taloa palvelevat varastot. Yhteinen aikuisten olohuone on koulun ja päiväkodin välillä. Käytävän toiselle puolelle sijoittuvat oppilashuollon vastaanottotilat ja hallinnolliset toimistohuoneet sekä neuvottelutila. Tähän osaan nousee ruokalakerroksesta hissi. KEITTIÖ JA HUOLTO Huoltopihalla on keittiön ja muun huollon vaatima väljyyttä. Keittiön toiminnallinen ratkaisu esitetään erillisessä liitteessä. Koko ruokahuolto perustuu suljettavaan jakelulinjastotilaan ja astianpalautustilaan. Ne sijoitetaan erilleen siten, että ruoan ottaminen ja astioiden palautus eivät häiritse toisiaan.