Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen"

Transkriptio

1 Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen puheenvuoroja esteettömyydestä ja saavutettavuudesta Toim. Seija Eskola Liisa Metsola Kaija Miettinen Leena Piha Marja-Liisa Rahikkala Ulla Ruuskanen 2. PAINOS Invalidiliiton julkaisuja M.7., 2008 ISBN ISSN KANNEN SUUNNITTELU JA TAITTO: PETRI ALANDER 1

2 2 SISÄLTÖ

3 ESIPUhe Markku Rimpelä, Opetushallitus 1 JOHDATUS KAIKILLE YHTEISEEN AMMATILLISEEN OPPILAITOKSEEN 1.1 Erityisopetuksen strategiatyöryhmän näkökulma esteettömyyteen Kaija Miettinen, Opetushallitus ja Kaija-Suorsa-Aarnio, Opetusministeriö 1.2 Lainsäädännön ja opetussuunitelman perusteiden näkökulma esteettömyyteen Kaija Miettinen, Opetushallitus ja Kaija-Suorsa-Aarnio, Opetusministeriö 1.3 Saavutettavuus, esteettömyys ja inklusiivinen koulu teoreettista tarkastelua Hannu Puupponen ja Simo Vehmas, Jyväskylän yliopisto 1.4. Kainuun ammattiopisto kohti esteetöntä oppimista yksilöllisin poluin Liisa Härmä, Kainuun ammattiopisto 2 PEDAGOGINEN SAAVUTETTAVUUS 2.1 Johdanto - Liisa Metsola, Keskuspuiston ammattiopisto 2.2 Yksilöllisen oppimisen tukeminen ja opiskelun henkilökohtaistaminen: HOPS ja HOJKS Seija Eskola, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 2.3 Oppimisvaikeudet ja oppimisen tukeminen Seija Eskola, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 2.4 Kehitysvammaisuus ja esteetön oppiminen Jaana Isomäki ja Minna Seppälä, Perttulan erityisammattikoulu 3 ASENTEELLINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN SAAVUTETTAVUUS 3.1 Johdanto - Liisa Metsola, Keskuspuiston ammattiopisto 3.2 Saavutettavuus ja mielen terveys Riina Karvonen ja Anna-Liisa Lämsä, Merikosken ammatillinen koulutuskeskus 3.3 Esteetön osallistuminen ryhmästä ja työskentelystä Leena Piha, Kiipulan ammattiopisto ja Ulla Ruuskanen, Arlainstituutti 3.3 Saavutettavuus ja erilaiset kulttuurit Kaija Miettinen, Ulla Aunola ja Eine Lillberg, Opetushallitus 3.4 Asenteet muuttuvat hitaasti Mirja Usenius, Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus ja Kaija Miettinen, Opetushallitus 4 SAAVUTETTAVA VUOROVAIKUTUS 4.1 Johdanto Seija Eskola, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 4.2 Vuorovaikutus ja selkeä kieli Anu Häikiö ja Anna-Maija Kinnunen, Kaprakan koulutuskeskus 4.3 Ammatillisen oppilaitoksen saavutettavuus ja vuorovaikutus viittomakielisen näkökulmasta Sari Tulonen, Aurainstituutti

4 4.4 Saavutettava oppimisympäristö ja autismin kirjo Esteetön oppimisympäristö ja Aspergerin oireyhtymä Antti Aavikko, Keskuspuiston ammattiopisto Tapauskuvaus: autistinen aikuisopiskelija ammatillisessa oppilaitoksessa Maija Koski, Keskuspuiston ammattiopisto 4.5 Puhetta tukeva ja korvaava vuorovaikutus Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation mahdollisuuksia Tiina Paakkonen, Keskuspuiston ammattiopisto Tapauskuvaus: Kalle aktivoituu kuvallisen viestinnän avulla Anita Kumpulainen, Alavuden erityisammattikoulu 5 SAAVUTETTAVUUS JA FYYSINEN YMPÄRISTÖ 5.1 Johdanto Seija Eskola, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 5.2 Esteetön fyysinen ympäristö liikuntavammaisten näkökulmasta Anne Sahlman-Kiiski, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus ja Harri Leivo, Invalidiliitto 5.3 Fyysisen ympäristön vaatimukset huonokuuloisen opiskelijan näkökulmasta Sari Tulonen, Aurainstituutti 5.4 Toimiva ympäristö näkövammaisen näkökulmasta Jouni Onnela, Arlainstituutti SAAVUTETTAVUUS JA VERKKOYMPÄRISTÖ 6.1 Johdanto Sari Aulilo ja Jaana Valtanen, Arlainstituutti 6.2 Oppimisvaikeudet ja verkko-oppiminen Mirja Niskala ja Hannele Rissanen, Kuhankosken erityisammattikoulu 6.3 Tapauskuvaus: liikuntavammainen opiskelija ja verkkoympäristö Ismo Åberg, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 6.4 Tapauskuvaus: näkövammainen opiskelija ja verkkoympäristö Sari Aulilo ja Jaana Valtanen, Arlainstituutti SAAVUTETTAVUUS JA TYÖSSÄOPPIMINEN SEKÄ NÄKÖKULMIA ESTEETTÖMÄÄN TYÖLLISTYMISEEN Eeva-Kaarina Leskinen, Kiipulan ammattiopisto ja Seija Eskola, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 96 4

5 8 TUKI SAAVUTETTAVAN AMMATTIOPPILAITOKSEN KEHITTÄMISEEN 8.1 Opiskelijan taloudelliset tuet ja palvelut Marja-Leena Pukkila ja Pauliina Paakkinen, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 8.2 Ammatillinen erityisopettajakoulutus saavutettavuuden edistäjänä Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Maija Hirvonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 8.3 Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoiminta 8.4 Vammaisjärjestöt

6 6 esipuhe kehitysjohtaja MarkkU rimpelä, opetushallitus

7 Käsillä oleva teos Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen lähestyy ammatillisen koulutuksen tehtävää koko ikäluokan perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Teos perustuu käsitykseen, että oppimisympäristön esteettömyys on edellytys oppimisen onnistumiselle. Opintopolkujen suunnitelmallisuus, joustavuus ja nivelvaiheiden toimivuus ovat erityisopetuksessa erittäin tärkeitä, jotta opiskelu uudessa ympäristössä lähtisi mahdollisimman hyvin käyntiin. Esteettömyyttä voidaan tarkastella fyysisen, psyykkisen tai toiminnallisen esteettömyyden kannalta. Fyysinen esteettömyys on välttämätöntä, jotta vammaisilla opiskelijoilla on pääsy tiloihin, joissa oppiminen tapahtuu ja heillä on todelliset mahdollisuudet opiskella niitä työtehtäviä, joista tuleva ammatti muodostuu. Fyysisen esteettömyyden kannalta on tärkeää, että esimerkiksi apuvälineille ja niiden kanssa liikkumiselle on riittävästi tilaa, kuulo- ja näkövammaisilla on käytössä tarvittavat tekniset laitteet ja järjestelyt ovat selkeät niille opiskelijoille, joilla on pulmia hahmottamisessa tai toiminnan ohjauksessa. Joskus voidaan hyvin pienilläkin toimenpiteillä mahdollistaa osallisuus oppimistilanteisiin, minkä ansioista opiskelija itse ottaa vastuuta opinnoistaan. Psyykkinen esteettömyys liittyy asenteisiin ja todelliseen haluun edistää kaikkien opiskelijoiden oppimista. Maailmanlaajuisesti puhutaan inkluusiosta, joka tarkoittaa kaikkien tasa-arvoista ja täysvaltaista osallisuutta ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Ammatillisessa koulutuksessa se merkitsee kaikkien mahdollisuutta ammatilliseen koulutukseen niissä oppilaitoksissa, joissa muutkin samanikäiset nuoret opiskelevat. Tämä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä uudenlaisia ajattelutapoja ja toimintamalleja. Koulutuksessa on otettava huomioon myös ne opiskelijat, joiden oppiminen ja tulevaisuuden rakentaminen edellyttävät oppilaitoksen henkilökunnan tukea. Toisaalta huomioon on otettava myös ne opiskelijat, joille ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ei todennäköisesti ole mahdollista. Heille on rakennettava mielekäs työtehtävä yhdessä opiskelijan sidosryhmien kanssa. Tämä tapahtuu parhaiten opiskelijan kotipaikkakunnalla, jossa jo perusopetuksen aikana on luotu toimiva tukijärjestelmä ja hahmoteltu nuoren tulevaisuutta. Seudullinen vastuu on keskistä koko ikäluokan kouluttamisessa, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus toisen asteen koulutukseen mahdollisimman lähellä kotia. Toiminnallinen esteettömyys merkitsee sitä, että erilaisten oppijoiden opetus on liitetty mahdollisimman integroidusti kaikkeen oppilaitoksen toimintaan. Tämä takaa sen, että myös tukea tarvitsevat saavat mahdollisimman tasokasta opetusta ja pääsevät toimimaan yhteiskunnan yleisten pelisääntöjen mukaisesti. Vammaisten nuorten kohtaaminen koulussa auttaa luontevasti kohtaamaan vammaisuutta aikuiselämässä ja näkemään heidän vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Erittäin tärkeää yhdessä opiskeleminen on niille opiskelijoille, jotka ovat jo lapsuudessaan saaneet vähäisemmät mahdollisuudet sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kartuttamiseen. Ammatillinen koulutus tavoittaa vielä koko ikäluokan, se on siten todellinen mahdollisuus vaikuttaa nuorten kasvuun ja tulevaisuuteen. 7

8 1 KaIKILLe johdatus saavutettavaan, KaIKILLe yhteiseen ammatilliseen KouLutuKseen 8

9 1.1 Erityisopetuksen strategiatyöryhmän näkökulma saavutettavuuteen Kaija Miettinen, Opetushallitus Kaija Suorsa-Aarnio, opetusministeriö Opetusministeriö asetti ammatillisen peruskoulutuksen erityisopetuksen strategiatyöryhmän, jonka tehtäväksi määriteltiin ehdotuksen valmisteleminen erityisopetuksen strategiaksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (Opetusministeriö 2002). Työryhmä määritteli ammatillisen erityisopetuksen vision, jonka mukaan kaikille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Strategiaehdotuksessa ammatillinen koulutus nähtiin merkittävänä yhteiskunnallisena osallistumisen edistäjänä. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämisessä ensisijaiseksi vaihtoehdoksi määriteltiin integraatio eli koulutus ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteeksi asetettiin liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteetön ammatillinen oppilaitos, jossa myös tukea tarvitseva opiskelija on tavallinen opiskelija. Tarpeellisena pidettiin ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että ammatillinen erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi yleistä koulutustarjontaa ja käytännön työtä oppilaitoksissa. Tukitoimin ja opetusta mukauttamalla mahdollistetaan osallistuminen ammatilliseen koulutukseen kaikilla koulutusaloilla opiskelijan taustasta ja oppimisedellytyksistä riippumatta ottaen huomioon kunkin alan erityisvaatimukset. Työryhmän ehdotuksen pohjalta opetusministeriö laati toimenpideohjelman (Opetusministeriö 2004), jossa yhtenä asiakohtana käsiteltiin oppimisympäristöjen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Toimenpideohjelmassa todettiin, että toiminnallisia rajoitteita kokevien henkilöiden mahdollisuuksiin hakeutua haluamaansa koulutukseen vaikuttavat oleellisesti oppimisympäristön esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys. Muistiossa asetettiin Opetushallituksen tehtäväksi seuraavat esteettömyyteen liittyvät asiat: - Koulutuksen järjestäjien huomiota kiinnitetään oppimisympäristön esteettömyyden turvaamiseen. Virtuaalikoulutuksen kehittämistä edistetään siten, että siinä otetaan huomioon erityisopiskelijat, joilla on esim. hahmottamisen vaikeuksia. Kehitetään malleja oppilaitoksen tietoteknisen esteettömyyden edistämiseksi. - Opetushallitus tuottaa yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa materiaalia opetuksen apuvälineistä, tila- ja opetusjärjestelyistä sekä uudistusten rahoittamisesta. Oppimisympäristön esteettömyys ymmärrettiin fyysisenä ja asenne-esteettömyytenä sekä tietoteknisen kehityksen mukanaan tuomana tietoteknisenä esteettömyytenä. 9

10 1.2 Lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden näkökulma saavutettavuuteen Kaija Miettinen, Opetushallitus Kaija Suorsa-Aarnio, opetusministeriö Esteettömyyden tai saavutettavuuden käsitettä ei esiinny sellaisenaan ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä Silti opiskelun saavutettavuutta edistävät monet lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa esiintyvät asiat. Toisaalta on myös joitakin rajoittavia tekijöitä. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuutta edistää erityisesti se, että opetus on maksutonta. Opiskelijalla on myös oikeus saada koulutuksen järjestäjältä opetuksen järjestämisen edellyttämät avustajapalvelut ja muut opiskelijahuollon palvelut sekä opiskelun edellyttämät erityiset apuvälineet. Ammatillisessa erityisoppilaitoksessa opiskelevalle voidaan lisäksi antaa maksutta oppikirja, muut koulutarvikkeet ja henkilökohtaiset työvarusteet. Hänelle voidaan tarjota myös ilmainen täysihoito oppilaitosasuntolassa tai muussa majoituksessa ja viikoittaiset kotimatkat. Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Saavutettavuutta edistää myös periaate, jonka mukaan opiskelijaksi hakeutuviin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, syntyperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opiskelijaksi pyrkivällä on myös oikeus hakeutua vapaasti haluamaansa ammatilliseen koulutukseen ammatillista koulutusta koskevan lain (630/1998) 26. :n perusteella. Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään saman lain 27. :ssä ja opetusministeriön asetuksessa 167/2002. Tätä ns. valintaperusteasetusta ei sovelleta ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Niissä opiskelijaksi ottamisen perusteista päättää koulutuksen järjestäjä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27. :n mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma estäisi koulutukseen osallistumisen tai vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuuden. Sairauden tai vamman aiheuttamat käytännön ongelmat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan erilaisten opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelu voi siten olla mahdollista, vaikka ammatin harjoittaminen näyttäytyisi etukäteen arvioituna epävarmalta. Näin opiskelijalla on mahdollisuus kasvaa ja aikuistua ympäristössä, jossa muutkin samanikäiset nuoret opiskelevat. Nykyisin ei enää voida ennalta arvioida, minkälaisiin työtehtäviin tai jatkotutkintoihin koulutukseen osallistuneet sijoittuvat. Ovet on hyvä pitää avoinna moniin suuntiin. Joissakin tutkinnoissa on rajoituksia opiskelijaksi ottamisen perusteissa. Nämä rajoitukset koskevat yleensä aloja, joissa työskennellään lasten ja nuorten parissa tai erittäin haastavissa oloissa tai joissa tarvitaan välttämättä esimerkiksi hyvää värinäköä. Terveydenhuoltoalalla käytännön työn opiskelu edellyttää, ettei opiskelijalla ole tarttuvia infektiosairauksia. Merenkulku- ja kuljetusalalla taas opiskelijalla ei saa olla turvallisuutta vaarantavia aistivammoja. 10

11 Osa opiskelijoista voidaan ottaa koulutukseen niin sanotun joustavan valinnan kautta. Perusteita joustavan valinnan käyttämiseen voivat olla terveydelliset tekijät, oppimisvaikeudet tai koulutodistusten vertailtavuuteen liittyvät ongelmat, esimerkiksi ulkomailla suoritetuista opinnoista saatujen todistusten tai vanhojen todistusten yhteismitallisuus. Joustavan valinnan perusteita voi olla myös se, että on saanut peruskoulussa erityisopetusta tai muu merkittävä yksilöllinen syy. Koulutuksen järjestäjä voi valita opiskelemaan myös sellaisen henkilön, jolla ei ole oppivelvollisuuskoulusta saatua päättötodistusta mutta jolla on muutoin valmiudet opintojen suorittamiseen. Tämä helpottaa esimerkiksi niiden nuorten koulutukseen pääsyä, joilla peruskouluopinnot ovat jääneet kesken. Mikäli tutkintotavoitteiset opinnot eivät ole mahdollisia heti peruskoulun päättövaiheessa, tarjoaa koulutusjärjestelmä monia ns. välivuosiratkaisuja. Näitä ovat - perusopetuksen lisäopetus, - maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, - ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, - vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä - muuna kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavana koulutuksena järjestettävä kotitalousopetus (talouskoulu). Vaikeimmin vammaisten koulutus voidaan toteuttaa valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen kautta työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 21. :n mukaan opetus voidaan järjestää toisin silloin, kun se on tarpeen terveydellisistä syistä tai opintojen suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon opiskelijan aikaisemmat opinnot. Lain 20. :n mukaan opetus voidaan järjestää erityisopetuksena, jolloin opiskelijan yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Erityisopetuksessa tavoitteita voidaan myös muuttaa, joten opiskelu on mahdollista silloinkin, kun tutkinnon tavoitteita ei kaikilta osin ole mahdollista saavuttaa. Tämä merkitsee opiskelijan arvioinnissa opetuksen mukauttamista tai maahanmuuttajien kielellisten vaikeuksien ottamista huomioon opetuksessa ja arvioinnissa (Opetushallitus 2001, 82). Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa (2001, 83) todetaan, että erityistä tukea tarvitsevien koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti samoissa ryhmissä muiden kanssa tai erityisryhmissä tai kummissakin. Ammatilliset erityisoppilaitokset vastaavat vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä. Ammatillinen koulutus on perustaltaan hyvin inklusiivinen ja kaikki mukaan ottava, joskin opiskelijavalinta ja eri ammattien vaatimukset rajoittavat koulutukseen pääsyä. Lähteet Ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkinnon perusteet. Opetushallituksen määräys 74/011/2001. Laki ammatillisesta koulutuksesta / Opetusministeriö Ehdotus erityisopetuksen strategiaksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen 6:2002. Opetusministeriön työryhmien muistioita. Helsinki: Yliopistopaino. Opetusministeriö Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. Taustamuistio. Opetusministeriön monisteita 2004:1. Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 167/

12 1.3 Saavutettavuus, esteettömyys ja inklusiivinen koulu teoreettista tarkastelua Simo Vehmas ja Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Inkluusio on muodostunut 1990-luvulla yhdenvertaisen osallistumisen keskeiseksi käsitteeksi. Inkluusion ytimenä on, että jokaisen ihmisen oikeuksien toteutuminen otetaan huomioon ja varmistetaan käytännön mahdollisuudet osallistua yhteiseen toimintaan suunnittelusta lähtien. Tiedostetut ja tiedostamattomat vammaisuuden tulkinnat vaikuttavat vammaisten ja ei-vammaisten ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tulkintoihin tutustuminen auttaa huomaamaan niiden erilaiset vaikutukset opiskelumahdollisuuksiin. Tasa-arvon toteuttaminen arjessa edellyttää monitahoista ja monitasoista vuoropuhelua. Opiskelijat, heidän läheisensä, työnantajat ja yhteiskunta asettavat koulutukselle monia toiveita. Koulussa fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja pedagogisen esteettömyyden ratkaisee viime kädessä ilmapiiri, joka voi edistää tai ehkäistä monenlaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Inklusiivinen yhteiskunta ja koulutus Inkluusiota eli osallisuutta voidaan tarkastella yksittäisen oppilaitoksen, sen sidosryhmien tai koko yhteiskunnan kannalta. Inkluusioperiaatteen ydin on tuoda keskusteluun mukaan mahdollisimman monia asianosaisia ja rohkaista myös sellaisia ryhmiä ja yksilöitä osallistumaan, jotka ovat perinteisesti jääneet päätöksenteon ulkopuolelle. Sosiaaliset oikeudet, kuten kohtuullinen elintaso, terveydenhuolto ja koulutus, varmistavat mahdollisuudet kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumiselle eli täysivaltaiselle yhteiskunnan jäsenyydelle. Euroopan unionin asiakirjoissa yhteiskunnallinen inkluusio on sosiaalisen ekskluusion eli syrjäytymisen tavoiteltu vastakohta. Tässä yhteydessä koulutus esitetään usein työttömyyden hoitokeinona, vaikka se tulisikin käsittää ensisijaisesti osallistavana kokemuksena ja inklusiivisen yhteiskunnan instituutiona, joka valmistaa hyväksymään erilaisuutta. Inklusiivisessa koulutuksessa kiinnitetäänkin yhä useammin huomiota yksilön koko elämänkulkuun, kaikkiin mahdollisiin eriarvoisuutta aiheuttaviin tekijöihin (ei vain vammaisuuteen) ja kaikkien asianosaisten valtauttamiseen (ei vain opiskelijoiden). Oppilaitoksen kehittämiseksi on arvioitava systemaattisesti, miten käytännöt, politiikat ja kulttuurit osallistavat ja syrjäyttävät eri osanottajia. Usein inkluusion toteuttamisen arvioinnissa käytetyt mittarit kuvaavat panoksia tai osanottajamääriä eivätkä niinkään pitkäaikaista vaikuttavuutta osallisuuteen. Myös yhteydet yleisiin tavoitteisiin jäävät usein osoittamatta. Inkluusio-ohjelman (The Index for Inclusion) kouluille laatinut professori Tony Booth muistuttaa, että arvot luovat pohjan kaikelle inhimilliselle toiminnalle. Inkluusion kulmakiviä ovat oikeudenmukaisuus, osallisuus, erilaisuuden kunnioittaminen, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Kehittäminen voi käynnistyä pienin askelin ja alkaa vaikka opettajien hyvinvoinnin edistämisestä. 12

13 Vammaisuuden eri tulkinnat Vammaisuus ei ole universaali ilmiö, vaan sen merkityssisältö vaihtelee ajan ja kulttuurin sekä määrittelijän ja hänen pyrkimyksiensä mukaan. Yhden oikean selitysmallin sijaan on hedelmällisempi hahmottaa toisiaan täydentäviä vammaisuuden tulkintoja, joissa tarkastellaan eri painotuksin yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta. Viime vuosikymmeninä tunnettuja vammaisuuden mallinnuksia ovat olleet Maailman terveysjärjestön eli WHO:n 1980 julkaisema ICIDH-malli (Classification of Impairments, Disabilities and Handicap), sen yksilökeskeisyyden 1990-luvulla haastanut yhteiskuntakriittinen vammaisuuden sosiaalinen malli ja WHO:n 2001 julkaisema eri lähestymistapojen synteesi ICF (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, Stakes 2004). ICF-mallissa toimintakyky määräytyy yksilön lääketieteellisen terveydentilan ja kontekstuaalisten tekijöiden (ympäristö- ja yksilötekijät) vuorovaikutuksen tuloksena. Oleellista on, että ICF koskee kaikkia ihmisiä eikä erottele sitä, kuka on vammainen, kuka ei. Institutionaaliset järjestelyt määrittävätkin usein sen, kuka on käytännössä vammainen (taulukko 1). Lähestymistapa Ongelmien käsittely Yhteisön vastuu I Yksilön patologia Biomedikaalinen Toiminnallinen Lääketieteen ja teknologian keinot Kuntoutus, terapia, opetus Vamman poistaminen tai parantaminen Vamman parantaminen ja elämän helpottaminen II Yhteisön patologia Ympäristöllinen Ihmisoikeudellinen Ympäristön muuttaminen ja sen hallinnan parantaminen Poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset toimenpiteet Ympäristön esteiden poistaminen Poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien turvaaminen TAULUKKO 1. Vammaisuuden tarkastelun lähestymistavat. Rioux 1997 (Mobergin 2002 mukailemana). Esimerkiksi joustamattomat opiskelukäytännöt saattavat tehdä lievästä lukivaikeudesta kohtuuttoman esteen yksilön opinnoille. Biomedikaalisesti lukivaikeus on neurologinen ongelma, josta saatu asiantuntijalausunto mahdollistaa erityisjärjestelyt ja tukitoimet. Osa lukivaikeuksista jää kuitenkin eri syistä diagnosoimatta. Osa opiskelijoista, jotka vaikeuksia kohtaavat, eivät kerro niistä leimautumisen pelossa. Yhteisöllisessä kehittämisessä varmistetaan, että opettajat osaavat ottaa huomioon oppijoiden monenlaisuuden ja oppimisvaikeudet. Oppilaitoksen rahoituksessa sekä opetuksen ja tukitoimien suunnittelussa otetaan huomioon tarvittavat toimenpiteet ja joustot. Kehittämistyössä pidetään aktiivisesti mukana opiskelijoita ja järjestöjä, jotka ovat perehtyneet opiskeluun ja lukivaikeuteen. Ta- 13

14 voitteena on monenlaisuudelle ja oppimisvaikeuksille ystävällinen ilmapiiri, jossa eri lähestymistapoja hyödynnetään ilman yleistyksiä ja leimautumisen pelkoa. Esteettömyys on inkluusion ensiaskel Esteiden tunnistaminen ja poistaminen ovat ensiaskelia kohti inklusiivista koulutusta ja sosiaalista inkluusiota. Esteettömyys on pitkään liitetty ensisijaisesti rakennetun ympäristön soveltuvuuteen liikuntavammaisille, sittemmin myös lyhytaikaisesti liikkumisesteisille ihmisille. Tietoyhteiskunnan laajeneminen ja teknologian yleistyminen sekä ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden määrän ja oikeudellisen aseman muuttuminen ovat kuitenkin nostaneet saavutettavuuden yhteiskunnallisten palveluiden laatutavoitteeksi. Keskeisenä haasteena inklusiivisen yhteiskunnan ja koulutuksen rakentamisessa on eri ryhmien poliittisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ihmisiä tulisi jaotella heihin ja meihin (esimerkiksi vammaisiin ja vammattomiin ) vaan korostaa yhteiskunnan vastuuta ottaa tasavertaisesti huomioon kaikkien oikeudet. Tällöin tavoitteena on universaali suunnittelu, joka ilmentää ryhmä- ja sukupolvirajat ylittävää oikeudenmukaisuutta. Esteettömyys on suhteellista Monenlaisuuden huomioon ottava suunnittelu (Design for All (DfA), Universal Design, Inclusive Design, Universal Access) on etenkin arkkitehtuurin, teollisen muotoilun ja tietotekniikan osa-alueilla tunnettu pyrkimys suunnitella valtavirtatuotteet ja -palvelut mahdollisimman moninaiselle käyttäjäjoukolle. Tällöin otetaan huomioon sekä henkilökohtaiset että toimintakontekstista aiheutuvat vaikutukset. Esimerkiksi automaattisesti avautuva ovi helpottaa kenen tahansa sisäänpääsyä, myös niiden henkilöiden, jotka liikkuvat pyörätuolilla tai kantamusten tai lastenvaunujen kanssa. DfA-suunnittelun tavoitteeksi on joskus virheellisesti ajateltu yksi koko sopii kaikille, mutta lähestymistapa on realistinen eikä oleta valtavirtaratkaisujen kattavan aivan kaikkia tarpeita. Jo lähtökohtaisesti esteettömyys jokaiselle vammaiselle ihmiselle on epärealistinen tavoite. Jos poistetaan ympäristön esteet tietyllä tavalla toimintarajoitteiselta henkilöltä, saatetaan tuottaa esteitä jollekin toiselle. Kaikki esteet eivät ole myöskään poistettavissa, koska jotkin esteistä aiheutuvat henkilön vammasta itsestään, eivät ympäristöstä. Viime kädessä esteettömyys on aina suhteellista. Se mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä, riippuu siitä, mitä asiaa ja kenen kannalta tarkastellaan. Brown (2003) esittää ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukselle neljä kriteeriä, jotka tulisi ottaa huomioon esteettömyyden eri osa-alueilla (esim. liikkuminen, taloudellinen itsenäisyys): 1) sosiaalinen konteksti, 2) yksilön elämäntilanne, 3) ikä ja kulttuuriset tekijät sekä 4) ratkaisun arvioitavuus sekä yksilön että ympäristön kannalta. Esteettömyyden eri osa-alueet läpäisevä periaate on yhdenvertaisuus. Inkluusiossa tähdätään Boothin (2003) mukaan korkeammalle: Inkluusio ei ole vain erilaisuuden kunnioittamista. Se on erilaisuuden juhlaa. Iloitaan yhdessä ihmisten moninaisuudesta. 14

15 Lähteet Booth, T., Ainscow, M., Black-Hawkins, K., Vaughan, M. & Shaw, L Index for Inclusion. Developing learning and participation in schools. Bristol: Centre for Studies on Inclusive Education. Burgstahler, S Universal Design of Instruction: Definition, Principles, and Examples. DO-IT. University of Washington. Brown, S. C Towards a human rights disability taxonomy. United Nations Enable. Ad Hoc Committee on a international convention. Statement. Panel III. Second session. New and Emerging Approaches to definitions of disability: conceptual frameworks, varying contexts of definition, and implications for promotion of the rights of persons with disabilities. New York, 16 to 27 June Tulostettu http://www.un.org/esa/socdev/enable/rights/contribscbrown.htm. Conducting impact assessments for equal opportunities in higher education. A guide to good practice Higher Education Funding Council for England. eeurope. einclusion. European commission. Tulostettu Healey, M., Jenkins, A., Leach, J. & Roberts, C Issues in Providing Learning Support for Disabled Students Undertaking Fieldwork and Related Activities. Geography Discipline Network (GDN) Geography & Environmental Management Research Unit (GEMRU) University of Gloucestershire. UK. Tulostettu overview/index.htm. ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Helsinki: Stakes. Ohjeita ja luokituksia 2004:4. Ketju-lehti 6/2003. Iloa kouluihin. Tony Boothin haastattelu. Hyväri, H. (toim.) Kluth, P., Biklen, D. P. & Straut D. M Access to Academics for All Students. Teoksessa P. Kluth, D. P. Biklen & D. M. Straut (ed.) Access to Academics for All Students. Critical Approaches to Inclusive Curriculum, Instruction and Policy. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Moberg, S Integraation ja inklusiivisen kasvatuksen ideologia ja kehittyminen. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto O Leary, J Barrier-Free Design. The ideal is becoming a reality but slowly. Arthritis-News-Magazine..3(9).. Tulostettu asp?s=1. Oliver, M Understanding Disability: from theory to practise. Basingstoke: Macmillan. Peterson, J. M. & Hittie, M. M Inclusive teaching. Creating Effective Schools for All Learners. Boston: Allyn & Bacon. Shakespeare, T. & Watson, N The social model of disability: an outdated ideology? Research in Social Science and Disability. Volume 2, pp Tulostettu http://www.leeds.ac.uk/disability-studies/archiveuk/Shakespeare/ social%20model%20of%20disability.pdf. Social Inclusion in Europe 2006 implementation and update reports on National Action Plans on Social Inclusion and update reports on National Action Plans on Social Inclusion. European Commission. Luxembourg: Publications Office. 15

16 1.4 Kainuun ammattiopisto kohti esteetöntä oppimista yksilöllisin poluin Liisa Härmä, Kainuun ammattiopisto Erityisopetus esteettömän oppimisen tukena Kainuun ammattiopistossa (KAO) erityisopetus toteutetaan erityisopetuksen järjestämissuunnitelman mukaan, joka on osa oppilaitoksen opetussuunnitelmaan. Erityisopetuksen järjestämissuunnitelma muodostaa jatkumon Kajaanin kaupungin perusopetuksen erityisopetuksen ja oppilashuollon suunnitelman kanssa. Oppilaitoksessa erityisopetukseen varataan riittävät voimavarat, ja yksilöllistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen on koko oppilaitosyhteisön vastuulla. (Kainuun ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 2006.) KAO:ssa yksilöllistä tukea tarvitsevan opiskelijan polku rakennetaan seuraavasti: Opiskelijahuoltoryhmän nimeämät henkilöt, ensisijaisesti oppilaitoksen kuraattorit, keräävät oppilaitokseen tulevista opiskelijoista mahdollisimman kattavat tiedot, jotta opiskelijoiden oppimisedellytykset ja valmiudet voidaan huomioida jo opintojen alussa. Kartoitus tehdään käyttämällä hyväksi yhteisvalintajärjestelmän tietoja, perusopetuksen opinto-ohjaajilta ja opettajilta saatuja arvioita sekä erilaisten tukiorganisaatioiden ja viranomaisten arvioita. Kaikki opintonsa aloittavat opiskelijat täyttävät opiskelijatietolomakkeen, jonka pohjalta heidän ryhmänohjaajansa haastattelee heitä ensimmäisen jakson aikana. Ryhmänohjaaja huolehtii opiskelijan luvalla siitä, että opiskelun etenemiseen olennaisesti vaikuttava tieto siirtyy kaikille opiskelijaa opettaville opettajille. Opiskelijoiden lähtötaso kartoitetaan matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä opintojen alettua, ja kaikki uudet opiskelijat osallistuvat lukiseulaan. Lähtötason kartoitusten tavoitteena on hahmottaa opiskelijan taidot sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja toimintaan ryhmän jäsenenä. Saatujen tietojen pohjalta opiskelijalle voidaan suunnata hänen taitojaan ja tietojaan vastaavaa opetusta ja häntä voidaan tukea niillä osa-alueilla, joissa on yksilöllisen tuen tarvetta. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon normaalein tavoittein, osittain tai kokonaan mukautetusti, tai hän voi saada todistuksen niistä opinnoista, joita on suorittanut. Näiden tukitoimien tarkoituksena on mahdollistaa kaikille esteetön oppimisympäristö, jossa opiskelijan yksilölliset edellytykset, tarpeet ja päämäärät huomioidaan. Yhteiskunta tarvitsee monenlaisia toimijoita, ja ilman ammatillista koulutusta nuorilla on huomattavasti heikommat mahdollisuudet kilpailla työpaikoista. Koulutusta ja työtä vaille jäänyt nuori ajautuu helposti syrjäytymiskierteeseen, mikä monesti johtaa yhteiskunnalle hyvin kalliiden tukipalvelujen tarpeeseen. 16

17 Opetukselliset tukitoimet: yksilöohjaus -> opiskelija saa tarvittaessa yksilöllistä tukea aineenopettajilta tai erityisopettajilta samanaikaisopetus -> opiskelijaryhmän kanssa työskentelee kaksi opettajaa, jolloin opiskelijat voivat edetä oman taitotasonsa mukaan pienryhmäopetus -> opiskelija voi opiskella esim. yhteisiä aineita oman taitotasonsa mukaisesti pienemmässä ryhmässä työpainotteinen opetus -> opiskelija suorittaa valtaosan tutkinnon sisällöistä työssäoppimalla Yksilöllistä tukea tarvitsevat opiskelijat määritellään lähtötason kartoituksen ja muiden tietojen pohjalta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20. :n mukaisesti. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan opiskelijalle, jolla tuen tarve on lisääntynyt esimerkiksi oppimisvaikeuksien, vuorovaikutus- ja käyttäytymishäiriöiden tai kehityksen viivästymisen vuoksi. Suunnitelmat vahvistetaan lukukausittain. Suunnitelman laatimiseen osallistuu opiskelija, alle kahdeksantoistavuotiaan opiskelijan huoltajat, ryhmänohjaaja, koulutusalan erityisopetuksesta vastaava opettaja (erva opettaja) ja muut tarvittavat asiantuntijat. Aloitteen suunnitelman tekemiseen voi tehdä kuka tahansa näistä tahoista. Suunnitelmaa täydennetään ja arvioidaan jaksoittain käytävien ohjauskeskustelujen yhteydessä. (Kainuun ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 2006.) Kuratiiviset palvelut esteettömyyden tukena Itsenäistymisen ja oman elämän hallinnan taitojen kehittymisen tärkeys korostuu osana yhteisöön liittymistä. Nuori tarvitsee tukea aikuistumisessaan sen keskeisillä osa-alueilla (opiskelu, koti ja perhe, vapaa-aika ja harrastukset, yhteisöön osallistuminen). Aikuistumiseen vaikuttaa oleellisesti se tuki, jota nuoret ja heidän läheisensä saavat uuteen elämänvaiheeseen siirtyessään ja uusia aikuisuuden haasteita ja vaatimuksia kohdatessaan. Kuratiivisten tukitoimien avulla pyritään luomaan nuorille samanarvoiset mahdollisuudet kehittyä. Oppilaitoksessa nuorisoasteella työskentelee kolme kuraattoria ja psykologi. Verkostoyhteistyö on yksi keskeinen toimintatapa kuratiivisessa työssä. Nuori nähdään aina osana jotakin yhteisöä. Keskeisimpiä verkostossa toimijoita ovat nuoren huoltajat, lähettävän peruskoulu, opetushenkilöstö, opiskelijakaverit ja muut ystävät, sosiaalitoimi, psykiatrinen poliklinikka ja osastot, A-klinikka, työvoimapalvelukeskus ja työvoimatoimisto. Jokaisen nuoren verkosto rakentuu hänen tarpeitaan vastaavaksi. Yksilötapaamisissa kuraattorit ja psykologi keskittyvät nuorten psyykkisen ja fyysisen kunnon seuraamiseen ja tukemiseen, päihteettömyyden tukemiseen ja elämän hallinnan ohjaukseen etenkin taloudellisissa kysymyksissä. Suhteessa opetushenkilöstöön he toimivat nuoren arjen tulkkina tai suodattimena ja pyrkivät löytämään yhteiset toimintavat, joilla mahdollistetaan nuoren opintojen eteneminen. Kuraattorit osallistuvat jokaisella koulutusalalla ja kaikissa toimipaikassa toimivien opiskelijahuoltoryhmien toimintaan. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti. 17

18 Asuntola- ja vapaa-ajan toiminta Asuntola- ja vapaa-ajan toiminnalla pyritään tukemaan etenkin muilta paikkakunnilta tulevien nuorten sopeutumista oppilaitosympäristöön ja uudelle asuinpaikkakunnalle. Tavoitteena on, että nuoret löytävät oman paikkansa asuntolayhteisössä ja pääsevät tutustumaan paikkakunnalla oleviin harrastusmahdollisuuksiin. Oppilaitoksen kaikissa toimipaikoissa opiskelijoilla on mahdollisuus maksuttomaan asumiseen oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa. Asuntoloissa asuvien nuorten elämän hallinnan ohjaajina ja arjen tukijoina työskentelee asuntolanhoitajia. Asuntolanhoitajien lisäksi asuntoloissa toimii ns. asuntolatutoreita, jotka toimivat mm. uusien asukkaiden oppaina, linkkeinä asuntolanhoitajien ja opiskelijoiden välillä sekä vapaa-ajan tilojen suunnittelijoina. Syksyllä 2006 Kajaanin toimipaikassa aloitti toimintansa vapaa-ajanohjaaja. Hän toimii nuorten kanssa neljänä iltana viikossa suunnitellen ja toteuttaen erilaisia harrastekerhoja. Näin alkuun toiminta on ollut liikuntapainotteista sisältäen mm. sählyä, keilausta ja ratsastusta. Oppilaitoksessa toimii myös ns. liikuntatutoreita, jotka ohjaavat muita nuoria erilaisten liikunnallisten harrastusten pariin. Lisäksi oppilaitoksessa toimii elektroniikka- ja metallikerho, joka kokoontuu kerran viikossa. Kaikille avoin oppilaitos, mahdotontako? Kainuun ammattiopiston opetusta ohjaavana periaatteena on, että opiskelijat ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Jokainen oppilaitoksemme opiskelija on yksilöllinen oppija, ja jotkut tarvitsevat muita enemmän ohjausta ja tukea saavuttaakseen tutkintojen tavoitteet. Jokaisella on oikeus oppia ja kehittyä ihmisenä omista lähtökohdistaan käsin, ja erityisopetus nähdään menetelmänä, jolla pyritään takaamaan esteetön oppimis- ja kehittymisympäristö. Kauniita sanojako vain? Arkipäivässä joudumme usein törmäyskurssille opetusta ohjaavan periaatteemme kanssa: esteettömyyden toteuttaminen on monin verroin helpompaa sanoissa kuin teoissa. Usein omat puutteelliset tietomme erilaisuudesta asettavat näkymättömiä muureja esteettömän opetuksen toteuttamiseen. Oppilaitoksessa on tehty systemaattista työtä yksilöllisten oppimispolkujen kehittämiseksi jo viimeiset kuusi vuotta. Muutokset oppilaitosympäristössä tapahtuvat kovin hitaasti, ja kenties suurimpana haasteena on ollut omien asenteidemme muuttaminen. Olemme kuitenkin menossa oikeaan suuntaan luvun alkupuolella yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelu oli lähinnä yhden kuraattorin ja terveydenhoitajan elättelemä kaunis ajatus jokaisen oikeudesta oppia. Systemaattista suunnitelmaa esteettömyyden saavuttamiseksi ei ollut eikä liioin erityisopettajia opetushenkilöstön tukena. Opetus- ja tukihenkilöstöä on systemaattisesti koulutettu tunnistamaan ja tukemaan yksilöllisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Oppimisen esteettömyyttä tukevat opetukselliset tukitoimet ja verkostoyhteistyö ovat osa oppilaitoksen arkea, eikä niitä kukaan enää kyseenalaista. Olemme oppineet toimimaan tämänhetkisen asiakaskuntamme kanssa, mutta vielä on paljon opittavaa ja tehtävää, ennen kuin voimme sanoa oppilaitoksemme olevan kaikille opiskelijoille avoin oppimisympäristö niin asenteiltaan kuin tiloiltaankin. Tärkeintä on muistaa, että olemme kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. 18

19 Lähteet Kainuun ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kainuun ammattiopiston toimintakäsikirja Ladonlahti, T., Naukkarinen, A. & Vehmas, S Poikkeava vai erityinen? Erityispedagogiikan monet ulottuvuudet. Juva: WS BookWell Oy. Ladonlahti, T. & Pirttimaa, R Erityispedagogiikka ja aikuisuus. Espoo: Frencellin kirjapaino Oy. Laki 630/

20 2 pedagoginen saavutettavuus 20

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Seija Eskola Validia Ammattiopisto. Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa

Seija Eskola Validia Ammattiopisto. Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa Seija Eskola Validia Ammattiopisto Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa 14.10.2016 Validia Ammattiopisto Järjestämme ammatillisena erityisopetuksena koulutusta

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Voimassa 19.2.2016 alkaen 1 SISÄLLYS 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA... 2 2 ERITYISOPETUS... 2 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET... 2 4 HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari

ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari 15.3.2016 Asiantuntijaorganisaatiot matkakumppanina - ammatillinen koulutus kohti inkluusiota Minna Seppälä TAMK, Ammattipedagoginen TKI 18.3.2016

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot