VALKEAKOSKEN VANHUSPALVELU- SUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALKEAKOSKEN VANHUSPALVELU- SUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2007"

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN VANHUSPALVELU- SUUNNITELMA VUOSILLE Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 JOHDANTO Valkeakoskella on enemmän vanhuksia kuin koskaan aiemmin. Tulevaisuudessa vanhusten määrällinen kasvu on selvästi voimakkaampaa kuin keskimäärin Suomessa. Tämä käynnissä oleva ikärakennemuutos vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukysyntään enemmän kuin mikään muu yksittäinen tulevaisuuden tekijä. Jotta muutokseen voidaan hallitusti valmistautua, on tarpeen säännöllisesti ennakoida, visioida ja suunnitella niitä toimenpiteitä, joilla palvelukeskus haasteeseen vastaa. Yhdistyneen sosiaali- ja terveystoimen ensimmäinen, yhteinen vanhushuollon suunnitelma tehtiin vuonna Suunnitelma koski vuosia Suunnitelmaa tarkistettiin ja käsiteltiin sosiaalija terveyslautakunnassa vuosina 2000 ja Sosiaali- ja terveyslautakunnan taloussuunnitelmaan sitoviin tavoitteisiin on kirjattu: laaditaan vuoden 2002 loppuun mennessä vanhushuollon suunnitelma vuosille ". Vanhuuden käsite ei ole yksiselitteinen ja voidaan todeta, ettei vanhuudelle ole olemassa yleisesti pätevää ikärajaa. Vanhuuden yhdistäminen 65 ikävuoden jälkeiseen elämänvaiheeseen on ollut sopimus, joka periytyy vuosikymmenten takaa täysin erilaisista yhteiskunnista ja elinoloista. Eläkelait keskeisinä ikälakeina vaikuttavat edelleen vanhuuden määrittelyyn. Tämän päivän eläkeläisten toimintakyky, elämäntavat ja -tyylit eivät tue vanhuuseläkeiän yhdistämistä vanhuuteen. Vanhus voidaan sen sijaan määritellä ihmiseksi, joka ikääntymiseen liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi ei selviydy enää itsenäisesti ja on siksi muiden avun varassa. Kun vanhuuden kriteeriksi asetetaan merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen ja raihnaistuminen, vanhuus ajoittuu yleensä aikaisintaan vuoden ikään. Vanhuspalveluiden kannalta 75 vuoden ikäraja on tässä mielessä tärkeämpi kuin nykyinen 65 vuoden eläkeikäraja. Siksi suunnitteluryhmä on palvelukysynnän muutoksia tarkastellessaan painottanut yli 75 vuotiaiden määrää. Suunnitteluryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana sosiaali- ja terveysjohtaja Aino Eerola, sihteerinä ylihoitaja Tarja Jykylä ja muina jäseninä Tohka Säätiön toiminnanjohtaja Jaana Holm saakka ja myöhemmin toiminnan johtajan sijaisena Riitta Lindbäck, kotipalveluohjaaja Katriina Salminen, johtava hoitaja Irmeli Santala ja vanhuspalveluista vastaava lääkäri Markku Joiniemi. Suunnitteluryhmä kokoontui 10 kertaa. Ryhmä kuuli suunnitteluprosessin eri vaiheissa koko palvelukeskuksen vanhuspalveluiden edustajia ns. työkokouksissa. Työkokouksia pidettiin kaksi. Suunnittelun edetessä eri tulosyksiköt ovat ottaneet kantaa työstettyyn tekstiin. Palvelun käyttäjien edustajina kuultiin keväällä 2002 järjestetyssä neuvottelussa eri eläkeläisjärjestöjä, omaishoitajia ja vapaaehtoisyhdistys Kyläpaikkaa. Teknisen- ja kaavoitustoimen informoimiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi pidettiin syksyllä 2002 neuvottelu. Vuoden 2002 aikana toteutettiin yhteistyössä Asumispalvelusäätiön kanssa selvitys valkeakoskelaisten vammaisten ja ikäihmisten kotona selviytymisestä kotona ja kodin ulkopuolella. Palvelukeskuksessa on samanaikaisesti toiminut myös ns. palvelutalon hankesuunnitelmatyöryhmä. Vanhuspalveluiden johtotähtenä on suunnittelutyössä ollut palvelujärjestelmä, jossa vanhus turvallisuutta tuntien voisi asua kodissaan mahdollisimman pitkään. Palvelutoiminnassa keskeistä on iäkkäiden ihmisten oikeus määrätä omasta elämästään ja palveluiden sovittaminen vastaamaan heidän tarpeitaan. Palveluja kehitettäessä on vahvistettava yhteistyöverkkoja niin yksityisiin palveluntuottajiin, omaisiin kuin vapaaehtoistahoihinkin. Suunnittelun aikana on vahvistunut käsitys siitä, että koko vanhuspalveluiden ykköstavoitteesta mahdollisimman pitkään omassa kodissa, ollaan hyvin yksimielisiä. Suunnittelun edetessä on yhä selvemmin nähty myös se seikka, että tähän tavoitteeseen ei voida päästä vain sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalla, vaan ikääntyvien ihmisten tarpeet on nähtävä myös muissa kaupungin palveluissa, niin teknisessä toimessa kuin sivistys- ja vapaa-aikatoimessakin.

3 TIIVISTELMÄ Vanhusten määrällisestä kasvusta johtuva palvelukysyntä on pakottanut ennakoimaan palvelujärjestelmään kohdistuvat tarpeet ja luomaan strategian siitä, kuinka tarpeisiin vastataan. Suunnitelmassa on suhteellisen yksityiskohtainen kuvaus siitä, kuinka palvelut on tällä hetkellä järjestetty ja millaisia ongelmia palveluiden toteutumisessa on. Nykytilan näinkin laajalla kuvauksella on haluttu kertoa päätöksistä vastaaville luottamushenkilöille, millaiset mahdollisuudet kaupunki vanhuksilleen avun saamiseksi tarjoaa ja millaisia kehittämistoimenpiteitä on tehtävä palvelujen edelleen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kunnille v ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen. Suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet ja jonka kunnan johto on virallisesti vahvistanut. Strategiaan tulee sisältyä palvelurakenteen kehittämisohjelma. Vanhuspoliittisen strategian ja kehittämisohjelman laadintavastuu ja vahvistaminen kuuluvat kunnan poliittiselle johdolle. Valmistelutyö ja täytäntöönpano kuuluvat viranhaltijoille. Nyt valmistunut vanhuspalvelusuunnitelma on Valkeakosken kaupungin vanhuspoliittinen strategia vuosille Suunnitelma sisältää tilastokeskuksen tuoreiden väestöennusteiden mukaisia grafiikkatiedostoja, jotka entiseen tapaan osoittavat vanhusväestön voimakasta kasvua erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä. Tämä merkitsee voimakasta palvelukysynnän kasvua kaikille vanhuspalvelusektoreille. Kehittämistoimenpiteet rakentuvat linjavalinnalle, jossa keskeistä on vanhusten auttaminen siten, että kotona asuminen ja selviytyminen onnistuu ja pitkäaikainen laitoshoito valitaan vasta vaikean toimintavajauksen ratkaisemiseksi. Huomio kiinnitetään ennen kaikkea siihen, että palvelutarjonta olisi riittävän monipuolista, jolloin olisi todellista vapautta valita omaan elämäntilanteeseen parhaiten soveltuva ratkaisu. Suunnitteluryhmä painottaa erilaisten välimuotoisten palveluiden järjestämistä. Uusin ja suurin lisäys palvelujärjestelmään on lokakuussa 2002 toimintansa aloittanut hoiva- ja kuntoutusyksikkö, jonka yhteisenä tehtävänä on kuntouttamalla, kotihoitoa tukemalla ja tehostettua palveluasumista tarjoamalla lisätä avohoidon mahdollisuuksia. Palveluasumiseen kohdistuu suuri kysyntä, joka kertonee paitsi vanhuksille soveltuvien asuntojen vähäisyydestä myös todellisesta kiinnostuksesta valita asumismuoto, joka helpottaa palveluiden saatavuutta ja vastaa turvallisuuden tarpeeseen. Turvallisuuden kokemus on keskeinen asia, jolla vanhus itse elämänlaatunsa määrittelee. Turvattomuuden tunteesta kärsiviä vanhuksia on viime vuosina voitu auttaa ryhmäkotiasumisella. Näitä asuntoja on vain liian vähän. Suunnitelmassa ehdotetaan ryhmäasuntojen lisähankintaa. Suunnitteluryhmä ehdottaa myös Asumispalvelusäätiö ASPAn edustamaa mallia palveluasuntojen hankkimiseksi. Mallissa säätiö hankkii hajasijoitetusti yksilöllisiin tarpeisiin kunnostettuja asuntoja, joihin se järjestää myös palvelut. Edellä esitetyt ratkaisut tehostavat myös resurssien käyttöä - on helpompi tarjota palvelua keskitetymmin ja paremmissa puitteissa, kuin toteuttaa niitä hajautetusti ja ehkä alkeellisissakin olosuhteissa. Omaishoito on hoidettavalle hyvin inhimillinen ratkaisu, mutta kunnalle myös hyvin edullinen hoitomuoto. Suunnitteluryhmä ehdottaa omaishoidon tuen selkeää lisäämistä ja omaishoitajien muunkin tuen kehittämistä. Olemassa olevia palveluita halutaan kehittää ja tehostaa ennen muuta hiomalla ja tiivistämällä yhteistä hoidon suunnittelua ja tiedonvälitystä. Onnistuneen kehittämistyön tuloksena syntyy saumaton palveluketju ja järkevä toimintakykyyn ja toimintaympäristöön perustuva hoidon porrastus, jossa palvelut ovat saatavissa oikea-aikaisina ja oikein mitoitettuna.

4 Yhä useampien, yhä iäkkäämpien ja yhä huonompikuntoisten vanhusten palveluita ei voida hoitaa osoittamatta niihin lisäresursseja. Suunnitelmassa edellytetään henkilöresurssien lisäämistä noin 30 vakanssilla

5 SISÄLLYS JOHDANTO TIIVISTELMÄ 1. SUUNNITELMAN TAUSTATIEDOT Väestöennusteet Yli 85-vuotiaiden kartoittavat kotikäynnit Kelan tilastoja NYKYINEN PALVELURAKENNE Avohoito Kotihoito Hoito- ja hoivatyö Tukipalvelut Päiväkeskustoiminta Ateriapalvelut Kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut Turvapalvelut Kuljetuspalvelut Kuntoutus- ja ryhmätoiminta Omaishoidontuki Kotihoidon kehittämiskohteet Asuminen Palveluasuminen Ryhmäasuminen Palvelu- ja ryhmäasumisen kehittämiskohteet Muu asuminen Fysioterapia- ja vammaispalvelut Fysioterapia Apuvälinehuolto Sosiaalityö Vanhukset vammaispalveluiden käyttäjinä Fysioterapian ja vammaispalvelun kehittämiskohteet Laitoshoito Terveyskeskussairaala Vanhainkodit Dementiakeskus Kuntoutusosasto Laitoshoidon kehittämiskohteet Vanhusten mielenterveyspalvelut Vapaaehtoistoiminta ja yhdistysten välittämät palvelut SAS-ryhmä (selvitys - arviointi- sijoitusryhmä) Vanhushuollon yksikkökustannukset... 24

6 3. TOIMINTASTRATEGIA / TAVOITTEET / KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vanhuskäsitys Vanhushuollon toiminta-ajatus Vanhushuollon nelikenttäanalyysi Kehittämistoimenpiteet Avohoidon kehittämistoimenpiteet Kotihoidon kehittämistoimenpiteet Hoito- ja hoivatyön kehittämistoimenpiteet Tukipalvelujen kehittämistoimenpiteet Asumisen kehittämistoimenpiteet Palvelu- ja ryhmäasumisen kehittämistoimenpiteet Muun asumisen kehittämistoimenpiteet Fysioterapian ja vammaispalveluiden kehittämistoimenpiteet Laitoshoidon kehittämistoimenpiteet Mielenterveyspalveluiden kehittämistoimenpiteet Vapaaehtoistoiminnan kehittämistoimenpiteet Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä SEURANTA Seurantamalli ja aikataulu... 39

7 1 1. SUUNNITELMAN TAUSTATIEDOT 1.1. Väestöennusteet

8 Ennusteiden mukaan kokonaisväkiluku laskee, mutta vanhimpien ikäluokkien osuus nousee. Muutos on huomattavasti voimakkaampi kuin maassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve on sitä suurempi, mitä iäkkäämmästä ihmisestä on kysymys. Erityisen merkittävää on dementoivien sairauksien esiintyvyyden kasvu kaikkein iäkkäämmissä ikäryhmässä. 2

9 YLI 85 -VUOTIAIDEN KARTOITTAVAT KOTIKÄYNNIT Kutsuja lähetettiin noin 100. Osa kutsun saajista kieltäytyi vastaanottamasta kotipalvelun ohjaajaa, koska katsoi pärjäävänsä hyvin omin voimin tai omaisten tai yksityisten palveluiden avulla. Kotikäyntejä tehtiin yhteensä 56 henkilön luokse, joista vain 11 oli miehiä. Haastatelluista 6 oli naimattomia, 9 naimisissa, 39 leskiä ja 1 eronnut. 41 asui yksin, yhdeksän puolison kanssa, kuusi lapsen tai muun omaisen kanssa. Omakotitalossa asui 24, rivitalossa 1, kerrostalossa 31. Asunnon puutteellisuuksista tyypillisimpiä olivat omakotitalojen kellaritiloissa tai muuten portaitten takana sijaitsevat sauna ja pesutilat ja muutkin asunnon portaat. Kerrostaloissa asuvista kaksitoista mainitsi puutteeksi sen, ettei talossa ole hissiä. Tapaturman vaaraa aiheuttivat useimmiten portaat, liukkaat lattiat ja matot. Omais- ja ystäväverkosto oli kohtalainen, lähes kaikki mainitsivat jonkun omaisen, naapurin tai ystävän, jota tapaavat säännöllisesti. Harrastuksina oli tavanomaisten käsitöiden, television katselun ja lukemisen lisäksi joillakin aktiivisilla henkilöillä seurakunnassa, kerhoissa ja yhdistyksissä toimiminen ja työväenopiston luennoilla käyminen. Omalla autolla hoitaa asioinnit 6 henkilöä, omatoimisesti kävellen joko apuvälineillä tai ilman ilmoitti 25 tekevänsä tarpeelliset asiointimatkat. Linja-autoa sanoi pääasiallisesti käyttävänsä 9 henkilöä, muut käyttivät omaisten kuljetusapua tai taksia. Terveydentilansa arvioi hyväksi 10, kohtalaiseksi 41 ja huonoksi 5 henkilöä. Tarkkaa diagnoosimäärittelyä ei haastatteluissa pyrittykään tekemään, mutta se mitä ihmiset kertoivat sairauksiensa määrästä, ei ollut suorassa suhteessa terveydentilan kokemiseen. Toimintakykyindeksi Ravan keskiarvo oli tässä ryhmässä 1,397, mikä on sangen alhainen, vaihteluväli 1,29-2,52. Kolmellakymmenelläkahdeksalla haastatellulla rava oli 1,29, siis pienin mahdollinen. Ravitsemustila oli kaikilla hyvä. Asioinnin hoiti 41 itse, 26 omaisten ja 4 naapurien avulla. Hyvin harva ilmoitti tarvitsevansa vielä tässä vaiheessa kotihoidon apua; joku harkitsi turvapuhelimen ottamista, muutama ateriapalvelua tai saunapalvelua, mutta vasta jos omaiset eivät enää jaksa auttaa. Tulevaisuuden asumismuodosta ikäihmiset sanoivat selkeästi, että se on oma koti, vain kaksi ilmoitti haluavansa vanhainkotiin ja muutama palvelutaloon, mutta vasta sitten kun eivät enää pärjää omassa kodissaan tai jos kunto heikkenee huomattavasti.

10 Kelan tilastoja Valkeakoskelaisista 65 vuotta täyttäneistä asukkaista sai Kelan tilastojen mukaan eläkkeensaajanhoitotukea vuonna %. Taulukossa no1 esitetään eläkkeensaajan hoitotukea saavien kehitys vuosina Taulukossa on esitetty myös hoitotuen saajien määrä prosentteina kolmessa merkittävimmässä sairausryhmässä. Taulukossa no 2 on esitetty vastaavat luvut koko maassa. Luvuista näkyy lievä hoitotukea saavien määrän kasvu sekä se, että Valkeakoskella luvut ovat koko maahan verrattuna jonkin verran pienemmät. Taulukko no 1 Valkeakoski v v v v.2001 Kaikki 11,83 12,09 11,83 12,16 Mielenterveyden häiriöt 1,80 2,16 2,05 2,02 Sydän- ja verisuonisairaudet 2,55 2,13 2,87 2,82 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 2,58 2,86 2,87 2,90 Taulukko no 2 Koko maa v v v v.2001 Kaikki 12,87 13,14 13,25 13,63 Mielenterveyden häiriöt 2,05 2,23 2,33 2,32 Sydän- ja verisuonisairaudet 3,21 3,33 3,39 3,56 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 2,44 2,46 2,47 2,54 Kaikista valkeakoskelaisista sai vuonna 2001 hoitotukea 315 asukasta, korotettua hoitotukea 234, erityishoitotukea 68 ja suojattua hoitotukea 19 asukasta. Yhteensä hoitotuen saajia oli 636 asukasta. Hoitotuen myöntämisperusteena on toimintakyvyn heikkeneminen ja palvelun tarve. Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee suunnata myös ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoon ja kuntoutukseen.

11 5 2. NYKYINEN PALVELURAKENNE 2.1 Avohoito Kotihoito Kotihoidon toiminta-ajatus: Kotihoidon tavoitteena on ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön selviytyminen mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Tuemme myös lapsiperheitä heidän tilapäisissä avun ja hoidon tarpeissaan. Kunnioitamme asiakkaamme itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja edistämme asiakkaamme omien voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä kuntouttavalla työotteella. Kotihoidon palvelu koostuu ammattitaitoisen henkilöstön tuottamasta hoito- ja hoivatyöstä kodeissa ja päiväkeskuksessa sekä tukipalveluista (ateria-, kuljetus-, kylvetys-, turva-, vaatehuolto- ja kauppapalvelut). Toimintamme perustuu kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jonka vastuuhoitaja tekee yhteistyössä asiakkaan, hänen omaistensa ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnassa huomioimme asiakkaan omien voimavarojen hyödyntämisen sekä tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen palvelujen kohdentamisen. Hoito- ja palvelusuunnitelman pidämme ajan tasalla tarkistamalla sen sisällön ja tavoitteet aina tarvittaessa ja vähintään 6 kuukauden välein Hoito- ja hoivatyö Kotihoidon tulosalue sisältää omana toimintana kotisairaanhoidon, kodinhoitoavun, päiväkeskustoiminnan ja tukipalvelut sekä Tohka Säätiöltä ostettavat tuki- ja asumispalvelut. Kotihoito on jakautunut neljään alueelliseen yksikköön. Eteläinen kotihoito sijaitsee Palmurinteen vanhainkodissa, itäinen kotihoito Apiankatu 5:ssä, läntinen terveyskeskuksessa ja pohjoinen Tohkan palvelutalossa. Kotihoidon henkilöstö 1 Tulosalueen päällikkö / tulosyksikön johtaja 1 toimistovirkailija 4 kotipalvelun ohjaajaa 3 terveydenhoitajaa 6 sairaanhoitajaa 6 perushoitajaa 31 kodinhoitajaa 18 hoitajaa 3 kotiavustajaa 73 Yhteensä Kotisairaanhoito on terveyden- ja sairaanhoidon ammattihenkilöiden valvomaa ja suorittamaa hoitoa asiakkaiden / potilaiden kodeissa. Palvelun piiriin otetaan lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden, omaisten ym. ilmoittamia sairaanhoitoa tarvitsevia henkilöitä. Kotona tapahtuva hoito voi olla tilapäistä tai valvottua kotisairaanhoitoa. Valvottuun kotisairaanhoitoon ottamisesta samoin kuin hoidon lopettamisesta päätöksen tekee terveyskeskuslääkäri. Valvotussa kotisairaanhoidossa potilaan kokonaishoito suunnitellaan ja toteutetaan huomioon ottaen potilaan oma toimintakyky, sairauden laatu, lääkärin hoitomääräykset, käytettävissä oleva henkilökunta, omaisten apu sekä mahdolliset koti- ja tukipalvelut. Hoito päättyy kun potilas on parantunut, toipunut omatoimiseksi tai muulla avulla toimeen tulevaksi. Valvotussa kotisairaanhoidossa tehdään asiakkaan kanssa kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa sovitaan annettavat palvelut ja niihin kuluva aika.

12 Vuoden 2002 alussa valvotun kotisairaanhoidon piirissä on 201 asiakasta, joiden luokse tehdään hoitoja palvelusuunnitelman mukaisia hoitokäyntejä 1-76 käyntiä kuukaudessa. Näiden säännöllisten käyntien lisäksi tehdään tilapäisiä käyntejä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kotipalvelut kuuluvat yleisiin sosiaalipalveluihin, joista säädetään sosiaalihuoltolaissa ja -asetuksessa. Ne ovat koko väestölle tarkoitettuja asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista sekä niissä avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, vamman tai vastaavanlaisen syyn perusteella henkilöille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen em. tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalvelun tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan jokapäiväisistä toiminnoista suoriutumista, toimintakykyisyyttä ja omatoimisuutta, vuorovaikutussuhteita ja sosiaalista turvallisuutta. (SHL 20 ja 21 ) Kotipalvelu koostuu kodinhoitoavusta ja tukipalveluista. Kodinhoitoapu on arkipäiväisissä toiminnoissa auttamista, ensisijaisesti fyysisistä perustarpeista ja turvallisuudesta huolehtimista. Palvelu suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, ottaen huomioon asiakkaan oma toimintakyky ja omaisten mahdollisuudet auttaa. Kotipalvelu sovitetaan yhteen kotisairaanhoidon kanssa siten, että asiakkaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta huolehditaan ympäri vuorokauden. Sotainvalidien palvelut (haitta-aste yli 30 %) ostetaan yksityisiltä kotipalvelu- ja kotisairaanhoitoyrittäjiltä. Tällä hetkellä on voimassa oleva sopimus kolmen kotipalveluyrittäjän ja yhden kotisairaanhoitoyrittäjän kanssa. Yöpartio on mahdollistanut entistä huonokuntoisempien asiakkaiden hoitamisen kotona, varhaisemman kotiuttamisen sairaalasta ja asiakkaan niin halutessa, jopa terminaalivaiheen hoidon yhteistyössä omaisten tai muiden läheisten kanssa. Jos asiakas saa sekä kotisairaanhoitoa että kodinhoitoapua, tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Alueen kotipalvelun ohjaaja ja terveydenhoitaja tekevät uudelle asiakkaalle hoito- ja palvelusuunnitelman ja huolehtivat suunnitelman säännöllisistä tarkistuksista puolivuosittain asiakkaalle nimetyn omahoitajan kanssa. Kotihoidon sisäinen yhteistyö on kehittynyt ja ammattiryhmien välisiä tehtävien ja vastuualueiden rajoja on kaadettu sekä päällekkäisyyksiä poistettu. Kotihoidon tilastoja: v v v Valvotun kotisairaanhoidon käynnit Kotipalvelutunnit Kotipalvelutunnit /yksityinen ostopalvelut Tukipalvelut Tukipalvelujen tavoitteena on tukea asiakkaiden omatoimisuutta ja toimintakykyä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Konkreettisten palvelujen ohella painotetaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyttä omatoimisuuden edistäjänä. Lisäksi tukipalvelujen avulla tuetaan omaishoitoa. Tukipalveluja ovat ateria-, kuljetus-, päiväkeskus-, kylvetys-, vaatehuolto-, kauppa- ja turvapalvelut sekä ryhmä- ja viriketoiminta. Tukipalvelut myönnetään tarveharkinnan perusteella. Pääsääntöisesti kotihoito ohjaa asiakkaat palvelujen piiriin. Tukipalveluja tuottavat kotihoito (kuljetus-, päiväkeskus-, kylvetys- ja turvapalvelut), vanhainkodit (ateriapalvelut) ja Tohka Säätiö (ateria-, päiväkeskus-, kylvetys-, vaatehuolto-, kuntoutus- ja viriketoimintapalvelut). Lisäksi kotihoito ostaa yksityisiltä palvelun tuottajilta kauppa- ja kuljetuspalvelua.

13 Päiväkeskustoiminta Päiväkeskustoiminta on kuntouttavaa, omatoimisuutta tukevaa ja sosiaalisia kontakteja ylläpitävää toimintaa, jolla tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Päiväkeskustoiminnan avulla tuetaan omaisten jaksamista ja tarjotaan omaishoitajille mahdollisuus lakisääteisiin vapaapäiviin. Päiväkeskustoimintaa järjestää Tohka Säätiö Apian palvelukeskuksessa ja Tohkan palvelutalossa sekä kotihoito terveysasemalla (entinen päiväsairaala). Tohkan palvelutalossa toimii kuntouttava päiväkeskus Tohkankoto (8 paikkaa), joka on avoinna viitenä päivänä viikossa sekä dementoituneiden kuntoutukseen erikoistunut päiväkeskus Tohkankammari (8 paikkaa), joka on avoinna kaikkina viikonpäivinä. Apian palvelukeskuksessa toimii maanantaista perjantaihin päiväkeskus Apian päivätupa (10 paikkaa). Terveysaseman päiväkeskuksessa on 12 asiakaspaikkaa. Päiväkeskus tukee iäkkään ja / tai pitkäaikaissairaan henkilön kotona asumista, estää ennenaikaista laitoshoitoon joutumista sekä nopeuttaa sairaalahoidosta kotiutumista. Se tarjoaa mahdollisuuden sairauksien diagnostiikkaan, lääkehoidon aloitukseen tai tarkistukseen, toimintakyvyn arviointiin ja ylläpitoon, sairaanhoitopalveluihin, apuvälinearviointiin jne. Hoitoon hakeudutaan lääkärin, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan lähetteellä. Hoitojakso suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden perusteella. Käyntikertoja voi olla 1-5 kertaa viikossa, hoitojakson kesto yleensä enintään kolme kuukautta. Päiväkeskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo Asiakkaat voivat tulla hoitoon itse tai päiväkeskuksen järjestämällä ostopalvelukuljetuksella. Kaupungissa toimii kaksi korttelikerhoa yhtenä päivänä viikossa. Sääksmäki-talossa korttelikerho on tiistaisin Sääksmäen ja Huittulan alueen vanhuksille ja Päivölässä keskiviikkoisin Tarttilan ja Kuurilan alueen asiakkaille, kävijämäärä on n. 15 henkilöä. Korttelikerhojen tarkoitus on ennaltaehkäistä vanhuuden tuomia ongelmia (mm. yksinäisyyden ja sairauksien aiheuttamat masennukset), keskittää ateriapalveluita, aktivoida naapuriapua ja edesauttaa vanhusten mielen vireyden ja omatoimisuuden säilyttämistä. Päiväkeskustilastoja v v v Tohkan palvelutalo Tohkankoto Tohkankammari Apian päivätupa Palmurinteen päiväkoti Päiväsairaala Ateriapalvelut Ateriapalvelut koostuvat ruokailupisteissä (Palmurinteen vanhainkoti, Sääksmäen vanhainkoti, Tohkan palvelutalo ja Apian palvelukeskus, Koskenkoti) tarjottavista aterioista sekä kotiin kuljetettavista aterioista. Aterioiden kotiinkuljetuksen hoitaa Posti. Tohkan palvelutalon keittiö toimittaa kotiin kuljetettujen aterioiden lisäksi aterioita Koskenkodin ryhmäruokailupisteeseen viitenä päivänä viikossa (n. 20 ateriaa/päivä), Pastellintien ryhmäkotiin (6 ateriaa/päivä) sekä Apian palvelukeskuksen viikonloppuruokailuun lauantaisin ja sunnuntaisin (n. 50 ateriaa/päivä). Sääksmäen vanhainkoti valmistaa Sääksmäen ryhmäkodin tarvitsemat ateriat. Sotainvalidien ateriapalvelua ostetaan lisäksi kaupungin ravintolayrittäjiltä. Asiakkaalta peritään ateriapalvelusta lautakunnan päätöksen mukaisesti 4 euroa ( alkaen 4,4 euroa) ja kuljetuksesta yksi euro ( alkaen 1,3 euroa). Ateriasuoritteen hinta Tohkan keittiössä on 5,41 ja vanhainkodeissa 4,26. Ateriasuorite on luku, jonka saama lukuarvo sisältää raaka-aineiden ja tarvikkeiden käytön, aterioiden suunnittelun, valmistuksen, jakelun, tarjoilun ja jälkityöt. Esim. aterioiden todellista kustannusta laskettaessa lounas saa lukuarvon

14 8 1, kotiin kuljetusta varten pakattu ateria 1,5 ja aamiainen 0,5 jne. Aterian omakustannushinta saadaan kertomalla suoritehinta em. kertoimella. Todellinen kuljetuskustannus, mikä maksetaan Suomen Postille, on lähes kaksi euroa / kuljetus. Ateriatilastoja v v v.2001 Kotiin Ruokalassa Kotiin Ruokalassa Kotiin Ruokalassa kulj. syöty kulj. syöty kulj. syöty Palmurinteen vanhainkoti Sääksmäen vanhainkoti Tohkan palvelutalo Apian palvelukeskus Ravintola-ateriat (sotainval.) Kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut Kylvetys- ja vaatehuoltopalveluita tuottaa Tohka Säätiö sekä kotihoito. Kuljetukset hoitaa pääosin Sampo-bussi tai invataksi. Tohkan palvelutalossa ja Apian palvelukeskuksessa kylvetetään sekä talossa asuvia että muualla asuvia kotihoidon asiakkaita. Sääksmäen vanhainkodilla kylvetetään kerran viikossa 6-7 henkilöä. Vaatehuollosta huolehtivat saunottajat ja yhdistelmätuella palkatut saunottajan apulaiset. Lisäksi kotihoito huolehtii asiakkaiden vaatehuollosta hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Kylvetysasiakkaita on keskimäärin 35 / vrk Turvapalvelut Turvapuhelinpalvelut mahdollistavat kotona tai palveluasunnossa asuvan asiakkaan avun saannin ympärivuorokautisesti. Usein jo pelkkä tieto siitä, että voi hälyttää apua, lisää turvallisuuden tunnetta. Turvapuhelimia on tällä hetkellä noin 160 kpl, joista sosiaali- ja terveyskeskuksen vuokraamia 13 kpl, 6 kpl lahjoituksena saatuja ja loput asiakkaiden vuokraamia suoraan Esperi Oy:ltä. Turvapuhelinhälytyksiä oli kpl vuonna Näistä hälytyksistä on yöaikaan (klo 22-07) tapahtunut 919 kpl, aamuvuoron (klo 7-15) aikana 473 kpl ja iltavuoron (klo 15-22) aikana 654 kpl Kuljetuspalvelut Kotihoito järjestää sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita, joiden tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan omatoiminen asioiminen. Kuljetuspalvelua myönnetään tarveharkinnan perusteella (lääkärintodistus ja tuloselvitys) henkilöille, joilla on esteitä käyttää julkisia palveluita, mutta ei vammaispalvelulain edellyttämää haitta-astetta. Matkustusoikeus myönnetään yleensä vain oman kunnan sisäiseen liikkumiseen. Ensisijaisesti asiakkaita ohjataan käyttämään Sampo-bussia, jonka reitit on suunniteltu niin, että ne palvelevat myös haja-asutusalueella asuvia. Sampo-bussikuljetukset toimivat maanantaista perjantaihin. Matalalattiabussi mahdollistaa liikuntaesteistenkin asiakkaiden yhteiskuljetuksen ja asiakas voi tarvitessaan tilata Sampo-bussin hakemaan myös kotiportilta. Lääninhallitus on tukenut kuntaa Sampo-bussin kustannuksista noin 50 prosentilla, mutta tuki tulee pienenemään ja saattaa jäädä ensi vuonna kokonaan pois. Sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa on käytössä ns. älykortti (X-card), johon on ladattu asiakkaalle myönnetty matkamäärä. Asiakas (lukuun ottamatta > 30 %:n sotainvalideja) maksaa jokaisesta yhdensuuntaisesta matkasta taksille omavastuuosuuden (paikallisliikenteen taksa) ja loput laskuttaa taksi kotihoidosta. Ateriakuljetukset hoitaa Suomen Posti kuljettaen kotihoidon asiakkaille ateriat viitenä päivänä viikossa koko kaupungin alueella.

15 Kuntoutus- ja ryhmätoiminta Kuntoutus- ja ryhmätoiminnan tarkoituksena on lisätä asiakkaiden omatoimisuutta, sosiaalista verkostoitumista ja edistää kuntoutumista. Tavoitteena on siirtää kotihoidon ja laitoshoidon tarvetta myöhäisemmäksi. Konkreettisten palvelujen ohella painotetaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyttä omatoimisuuden edistäjänä. Kuntoutus- ja viriketoiminnan toimintamuotoja ovat mm. keskustelu- ja virikepiirit, sosiaalista selviytymistä edistävät ryhmät, kädentaitopiirit, retket, kunto- ja liikuntaryhmät, yksilökuntoutus jne. Tohkan palvelutalossa ja Apian palvelukeskuksessa toimii maanantaista perjantaihin vähintään 2 ryhmää päivässä. Ryhmien vetäjinä toimivat palvelukeskusten työntekijät, seurakunnan edustajat, järjestöjen edustajat, Valkeakoski -opisto, Valkeakosken Haka Gym, Kyläpaikka ja vapaaehtoistyöntekijät. Tohka Säätiön asiakasneuvostot kokoontuvat neljä kertaa vuodessa kehittämään ja ideoimaan ryhmä- ja kuntoutustoimintaa. Tohkan Palvelutalossa on ikäihmisille tarkoitettu kuntosali. Apian palvelukeskukseen hankitaan kuntosalivälineet suunnitelmakauden aikana. Kuntosalia voivat käyttää asukkaiden lisäksi myös potilasjärjestöjen jäsenet. Kuntoutus- ja ryhmätoimintaan osallistui vuoden 2001 aikana kävijää Omaishoidon tuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa (SHL 27 a ). Omaishoidontuki on eräs niistä välimuotoisista palveluista, joilla voidaan korvata pidempiaikaista laitospalvelujen käyttöä. Omaishoidontukea voidaan maksaa hoitajalle silloin, kun hoidettavan perushoito ja valvonta on huomattavasti lisääntynyt ja hoitaja on kykenevä toimintakykynsä ja terveytensä puolesta huolehtimaan hoidettavasta. Paljon perushoitoa ja ympärivuorokautista valvontaa tarvitsevien asiakkaiden omaisille myönnetään omaishoidontukea sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaan. Omaisille järjestetään vapaata hoitotehtävistä joko ohjaamalla hoidettavat päiväkeskuksiin tai lyhytaikaispaikoille terveyskeskussairaalaan, vanhainkotiin tai kotihoidon asumispalveluyksikköön. Omaishoidossa oleville asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa sovitaan hoidettavan hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta, hoitajan vapaapäiväjärjestelyistä sekä hoitajan tuki- ja virkistyspalveluista. Seurakunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa yhdessä suunnitellaan virkistys- ja kuntoutuspäiviä omaishoitajille. Omaishoitajaa tuetaan kotikäynneillä muulloinkin, kuin tukipäätöstä valmisteltaessa. Omaishoidon tukeen varataan talousarviossa vuosittain riittävä korotus ja rahan lisäksi pyritään kehittämään muita palveluita esim. palveluseteleitä myöntämällä. Omaishoidon tuen kehittämistyöryhmä laati vuoden 2000 aikana suunnitelman, jossa määriteltiin kriteerit kolmiportaiselle tukiluokitukselle:

16 I-ryhmä (v tuki 942 / kk): - tarvitsevat jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa ja runsaasti hoivaa ja huolenpitoa; tarvitsevat apua mm. peseytymisessä, pukeutumisessa, wc-asioiden hoidossa, ruokailussa tai ovat muistamattomia, levottomia tms. - voivat tarvita huolenpitoa ja hoitoa myös yöaikaan - hoitotyö edellyttää pääsääntöisesti kokopäivätoimista työpanosta - järjestettävä tarpeenmukainen määrä kotipalvelua sekä lyhytaikaista laitoshoitoa tai päivähoitoa II-ryhmä ( v tuki 471 / kk): - tarvitsevat jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa ja melko paljon hoivaa ja huolenpitoa - eivät yleensä tarvitse huolenpitoa ja hoitoa öiseen aikaan - voivat olla osan päivästä yksin, mutta eivät voi asua yksin - ovat yleensä orientoituneet ajan ja paikan suhteen - hoidettavasta riippuen hoitajana toimiva henkilö voi olla osa-aikatyössä III-ryhmä (v tuki / kk): - tarvitsevat apua joissakin päivittäisissä toiminnoissa, esim. aamu- ja / tai iltatoimet, ruokailu ym. ja jonkin verran hoivaa ja huolenpitoa - henkilöä voidaan hoitaa esim. naapurista käsin - voivat olla joko suuren osan vuorokaudesta yksin tai voivat asua yksin - ovat hyvin orientoituneet ajan ja paikan suhteen eivätkä koe voimakasta turvattomuuden tunnetta. Toimintakyvyn mittaamiseksi jokaisesta hoidettavasta tehdään RAVA-indeksi ja tarvittaessa muistitesti hoito- ja palvelusuunnitelman liitteeksi. Jos hoitajan kunto ja jaksaminen arveluttaa, voidaan myös häneltä vaatia lääkärintodistus. Kotihoitoalueiden kotipalvelun ohjaajat ja terveydenhoitajat yhdessä valmistelevat ja täydentävät omaishoidon tuen hakemukset ja tekevät ehdotuksen tuen maksamisesta tulosyksikön johtajalle, joka tekee varsinaisen päätöksen. Kotihoidon henkilöstöä on perehdytetty tunnistamaan omista asiakkaistaan potentiaalisia omaishoidon tuesta hyötyviä henkilöitä ja avustamaan hakemuksen tekemisessä. Omaishoidon tuen määrärahaa on korotettu tuntuvasti vuosina 2001 ja Omaishoidon tuen tilastoja: 10 Omaishoidon tuen euromääräinen kehitys vv (v arvio mennessä tehdyistä päätöksistä)

17 11 Omaishoidon tuen päätökset vv (v /2002 mennessä myönnetyt) Kotihoidon kehittämiskohteet Pegasos -potilastietojärjestelmän hyväksikäyttöä on kehitettävä. Muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien (vuodeosastot, kotihoito) tahojen välillä ei tieto kulje riittävän nopeasti ja tehokkaasti, mikä aiheuttaa ongelmia potilaan hoidossa. Yhtenäiset palvelukriteerit koko avohoitokentässä puuttuvat. Päiväkeskustoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää varmistaa riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Yhteistyötä eri hoitoyksiköiden välillä on kehitettävä erityisesti tiedonkulkua parantamalla ja työnjakoa selkiinnyttämällä. Kotiin kuljetettujen aterioiden kysyntä lisääntyy. Postin kuljetukset ja keittiöiden kapasiteetti ovat este ateriapalvelun lisäämiselle. Laitosten välistä yhteistyötä ruokahuollon osalta tulisikin tehostaa. Ruokahuollon keskittämistä nykyistä suurempiin jakelukeittiöihin pitäisi selvittää, samalla tietyt keittiöt voisivat erikoistua dieettiruokiin. Ateriapalvelun saannin kriteerejä tulisi tarkentaa ja ehkä tiukentaa. Asiakkaiden palvelutarve pitäisi arvioida säännöllisesti, että palvelut kohdentuisivat oikeaaikaisesti niitä tarvitseville. Viikonlopuiksi ja juhlapyhiksi jaetaan kylmät ateriat, joiden säilyttämisessä ja lämmittämisessä on joillakin asiakkailla ongelmia. Kylvetysasiakkaiden määrä lisääntyy asiakkaiden toimintakyvyn heiketessä. Palvelun lisäämistä rajoittavat tilat, henkilöstön vähyys sekä kuljetusongelmat. Sauna-aikoja tulee porrastaa sekä järjestää kuljetukset tarkoituksenmukaisesti. Vaatehuoltoa ei ole voitu tarjota riittävästi henkilökunnan ja koneiden riittämättömyyden vuoksi. Vaatehuolto voitaisiin jatkossa järjestää kokonaan yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi. Turvapalvelun hälytykset keskeyttävät hoitajien työskentelyn päivä- ja ilta-aikaan, jolloin huolehditaan asiakkaiden hoitamisesta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotihoidossa voitaisiin hoitaa dementoituneita asiakkaita nykyistä pidempään, jos asunnoissa olisi käytössä ovivalvonta tai muuta vastaavaa seurantalaitteistoa. Kuntoutus- ja ryhmätoiminta tarvitsisi lisää henkilökuntaa, joiden ammattitaidon ylläpitämisestä pitäisi huolehtia nykyistä paremmin. Kuntoutussuunnitelman tulisi olla kiinteä osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Omaishoidon tuen tarvetta on ilmennyt enemmän, kuin budjetissa on varattu määrärahaa. Palvelusetelijärjestelmää tulisi kehittää. Omaishoitajat eivät säännöllisesti käytä lakisääteisiä vapaapäiviään,

18 mikä takaisi heidän jaksamisensa raskaassa työssä. Palvelusetelin avulla omaishoitajat voisivat ostaa. tarvitsemiaan palveluja, mm. vapaapäiväjärjestelyihin, siivouspalveluiden ostoihin yms Asuminen Palveluasuminen Palveluasunto on ympärivuorokautiseen turvajärjestelmään liitetty asunto, jonne asukkaalla on mahdollisuus saada tarvittavat tukipalvelut selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista. Palveluasuminen on tavallisen asumisen ja laitosasumisen välissä oleva asumismuoto, jonka turvin vanhukset ja vammaiset kykenevät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Palveluasuntojen tulisi pääsääntöisesti olla vammaismitoitettuja. Tohka Säätiö tuottaa asumispalveluja valkeakoskelaisille 55-vuotta täyttäneille, vanhuksille, vammaisille sekä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville vuokraamalla palveluasuntoja As. Oy Apianpirtistä ja Tohkan palvelutalosta. Asumispalveluja myönnetään Tohka Säätiön kriteerit täyttäville asiakkaille. Asuntoa haetaan Tohka Säätiön asuntohakemuskaavakkeella. Asukasvalintaa tehtäessä pyydetään hakijoista lausunto SAS-työryhmältä (selvitys-, arviointi- ja sijoitusryhmä), jonka yhtenä tehtävänä on priorisoida Tohka Säätiön asukasvalintoja. Apian palvelukeskus ja Tohkan palvelutalo käsittävät asunto-osan ja asumista tukevia tukipalveluja (ateria-, kylvetys-, vaatehuolto- ja päiväkeskuspalvelut sekä kuntoutus- ja ryhmätoiminta) käsittävän palveluosan. Apian palvelukeskuksessa on 60 asuntoa, joista Säätiön omistuksessa on 49 asuntoa. Asunnoista 11 on yksityisten omistuksessa. Asunnoista 45 kpl on yksiöitä (29,5 m 2, - 32,5 m 2 ) ja 15 kpl kaksioita (46,5 m 2-55,5 m 2 ). Tohkan palvelutalossa on 43 vuokra-asuntoa, joista 25 on yksiöitä (41,5 m 2-42 m 2 ) ja yhdeksän kaksioita (56 m 2 ). Lisäksi on yhdeksän asuntoa dementiakoti Tohkantuvassa, jossa tuotetaan ympärivuorokautisia asumispalveluja. Kaikki Tohkan palvelutalon asunnot ovat vammaismitoitettuja. Tohka Säätiön henkilökunta (26 työntekijää) työskentelee Tohkan palvelutalon ja Apian palvelukeskuksen palveluosissa. Kotihoidon henkilökunta antaa asukkaille hoivan kotiin hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Dementiakoti Tohkantuvassa säätiön henkilökunta antaa hoivapalvelun ja kotisairaanhoito tarvittaessa sairaanhoitopalvelut. Kotihoidon tehostetun palveluasumisen yksikössä on 15 asiakaspaikkaa, kuusi kahden hengen ja kolme yhden hengen huonetta. Näistä asunnoista yksi yhden hengen huone on varattu tilapäiseen käyttöön henkilöille, joiden kotona selviytymistä halutaan arvioida ja kokeilla ennen lopullista vuodeosastolta kotiuttamista. Yksi kahden hengen huone on varattu omaishoidossa oleville, että omaishoitajat voivat pitää lakisääteisiä vapaapäiviään. Tilapäisillä paikoilla olevilta peritään lautakunnan vahvistama vuorokausimaksu, joka sisältää asumisen, täysihoidon (ateriat) sekä kotihoidon hoitopalvelun. Varsinaiset palveluasuntojen asukkaat tekevät vuokrasopimuksen kaupungin kanssa ja maksavat kuukausivuokraa sekä lisäksi kaikista käyttämistään palveluista vahvistetut maksut. Yksikössä työskentelee neljä hoitajaa Ryhmäasuminen Monien yksin asuvien vanhusten ongelmana on varsinkin iltaisin ja yöaikaan turvattomuuden tunne ja sitä aiheutuvat seuraamukset. Pelkotilojen ja erilaisten somaattisten tuntemusten vuoksi vanhukset hakeutuvat toistuvasti päivystysvastaanotoille ja laitoksiin. Yksinäisiä, turvattomuutta kokevia, mutta orientoituneita vanhuksia varten on kaksi ryhmäkotia, joista toinen kuuden asunnon ryhmäkoti on Sääksmäen vanhainkodin pihapiirissä ja toinen samankokoinen Pastellintie 8:n kerrostalossa. Ryhmä-

19 kodissa jokaisella asukkaalla on oma huone ja wc, mutta oleskelutila ja huoltotilat ovat yhteiset. Palvelut tuotetaan kotihoidosta. Asukkailla on turvapuhelin, joka yöpartion kanssa turvaa avunsaannin myös yöaikaan. Ryhmäkodit ovat osoittautuneet toimiviksi avohoitoratkaisuiksi. Ryhmäkotiin sijoittaminen on siirtänyt asukkaiden laitoshoidon tarvetta myöhemmäksi Palvelu- ja ryhmäasumisen kehittämiskohteet Apian palvelukeskus ei täytä palveluasumisen kriteerejä puutteellisten tilaratkaisujen vuoksi ja tämä rajoittaa huomattavasti asukasvalintoja. Apian palvelukeskuksen keittiö on 17 vuotta vanha ja keittiön koneet ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Koneiden uusimisesta tulisi tehdä kartoitus mahdollisimman pikaisesti. Tohkan palvelutalo on ollut käytössä lähes 10 vuotta, sen hälytys- ja taloautomaatiojärjestelmä joudutaan uusimaan vuosien aikana. Palveluasuntojen määrä ja ennen kaikkea laatu ei tällä hetkellä vastaa tarvetta. Säätiön asuntoihin hakee turvattomia ikäihmisiä, jotka pärjäisivät esim. ryhmäkodissa. Palvelutaloihin asukkaiksi tulevat ovat yhä huonokuntoisempia ja heidän hoitamisensa vaatii paljon henkilökuntaresursseja. Tiedonkulku sosiaali- ja terveyskeskuksen hoitohenkilökunnan ja säätiön henkilökunnan välillä on ajoittain ongelmallista mm. yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman puuttumisen vuoksi. Säätiön henkilökunnalla ei ole myöskään oikeuksia päästä Pegasos -potilastietojärjestelmään, mikä vaikeuttaa vanhusten kokonaisvaltaista hoitoa. Ryhmäasumiseen sopivia tiloja tarvitaan lisää. Tekniselle keskukselle on tehty aloite ryhmäkodiksi sopivien tilojen varaamisesta ja suunnittelemisesta uusiin keskustan alueelle rakennettaviin kerrostaloihin Muu asuminen Palvelukeskus teki asumispalvelusäätiön kanssa yhteistyössä kartoituksen vammaisten ja ikäihmisten selviytymisestä kotona ja kodin ulkopuolella. Selvityksen mukaan ikäihmisten ehdoton toive on asua nykyisessä, omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Selvityksen mukaan tarvitaan enemmän hissejä ja huomion kiinnittämistä yleensä ympäristön esteettömyyteen. Usein vanhusten kotihoitoa voitaisiin edesauttaa myöskin sillä, että vanhus voisi siirtyä epätarkoituksenmukaisesta asunnosta paremmin hänen kuntoaan vastaavaan asuntoon. Tavallisimmin on kyse asunnon vaihtamisesta vanhasta omakotitalosta hissilliseen kerrostaloon lähelle palveluita. Palveluasuntoa hakeneitten kohdalla joudutaan tavan takaa toteamaan, että hakijan toimintakyky ei edellytä palveluasuntoa, vaan olisi autettu jo hissillisellä kerrostaloasunnolla. Kaupunginhallitus on vuoden 2001 alusta perustanut uudelleen vakituisen asuntotyöryhmän, jossa on 2 edustajaa (vuoden 2003 alusta 3 edustajaa) myös sosiaali- ja terveystoimesta. Työryhmän tehtävänä on valmistella vuosittain taloussuunnitelman osana asuntosuunnitelma. Kaupungin vuokra-asuntojen hakijoina vanhusten tilanne ei korostu; hakemuksia oli vuoden 2002 lopussa yhteensä n.190, joista yli 65-vuotiaita vain 4 %. Tilanne ei vastaa vanhuspalveluiden käsitystä todellisesta asuntotarpeesta. Vanhukset ovat iäkkäinä arkoja tekemään asunnon vaihdon kaltaisia isoja muutoksia elämässään, eivätkä vanhuspalveluiden työntekijät voi olla asiassa kovin aktiivisia ja rohkaisevia, koska hissillisiä kerrostaloasuntoja on harvoin tarvetilanteessa saatavilla. Hissillisiä kerrostaloja on vain viidessä kiinteistössä: Sointulantien/kujan -kiinteistöissä 3:ssa talossa, Sorakatu 2:ssa ja Pastellintie 8:ssa. Vanhusten kohdalla kyseeseen tulevat lähinnä vain pienet asunnot, yksiöt ja kaksiot, joita Sointulassa on 36, Sorakadulla 21 ja Pastellintiellä 24.

20 Fysioterapia- ja vammaispalvelut Fysioterapia Terveyskeskuksessa kuntoutus- ja vammaispalvelut tulosyksikkö on muuttanut nimekseen fysioterapia- ja vammaispalvelut tulosyksikkö, erotukseksi Hoiva- ja kuntoutusyksikön kuntoutusosastosta. Yksikkö tarjoaa myös vanhuksille mm seuraavia palveluja; fysioterapiapalvelut, apuvälinehuolto, kuulolaitteiden huolto, lääkinnällinen kuntoutus, avohoidon ja vuodeosastojen sosiaalityö ja vammaispalvelut. Fysioterapiaosasto tarjoaa avopalveluna lääkärin lähetteen perusteella yksilöllisiä fysioterapiahoitoja ja ryhmäkuntoutusta. Osasto palvelee akuutissa kuntoutustarpeessa olevia asiakkaita sekä kroonisesti sairaita toistuvan kuntoutuksen tarpeessa olevia. Yksikön työntekijät vastaavat myös vuodeosaston ja päiväkeskus asiakkaiden kuntoutuksesta. Hoikun valmistuttua fysioterapiaosasto on saanut käyttöönsä uudet ajanmukaiset fysioterapia-allastilat ja uuden ryhmäliikuntasalin. Vanhaan ryhmätilaan on hankittu kevään 2002 aikana monipuolinen, myös vanhuksien käyttöön sopiva kuntosalilaitteisto. Uusien tilojen käyttöönotto mahdollistaa nyt ryhmätoiminnan laajentamisen. Eri ikäryhmille voidaan lisätä ylläpitävää/parantavaa kuntoutusta ryhmämuotoisena. Fysioterapiaosaston henkilökunta antaa ryhmäkuntoutusta Hoikun ryhmäliikuntatilassa, fysioterapiaosaston kuntosalissa sekä fysioterapia-altaalla useissa eri ryhmissä.( alaraaja-allasryhmä, niskahartia- ja selkäryhmät, fysiokimppa, erilaiset neurologiset ryhmät) Apuvälinehuolto Apuvälinehuollosta annetaan tarveharkinnan perusteella liikkumista ja päivittäisiä toimintoja helpottavia apuvälineitä lyhyt- tai pitkäaikaiseen käyttöön. Suurin osa apuvälineistä esim rollaattorit, pyöräkelkat ja peseytymisen apuvälineet luovutetaan vanhusten käyttöön. Kuulovammaisten henkilöiden kuten myös kuulovammaisten vanhusten kuulonhuollon ongelmana on ollut pitkät jonot ja pitkä matka Tays:n kuulokeskukseen. Elokuusta 2002 alkaen kuulokojeiden käyttäjien kuulokojekuntoutuksen palveluketjua on laajennettu kotikuntaan. Valkeakoskelaiset kuulokojeiden käyttäjät saavat nyt kuulokojeiden perushuollon oman kunnan terveyskeskuksessa, mikä on varmasti positiivinen uutinen varsinkin ikäihmisille. Apuvälinehuollosta vastaava kuntohoitaja ja kotisairaanhoitaja tarjoavat mm kuulokojeiden käytön kertausta, suorittavat paristojen vaihtoa ja testausta, letkujen ja taskukojeiden johtojen vaihtoja ja korvakappaleiden puhdistusta. Tehtäviin kuuluu myös korvan puhdistus sekä asiakkaan ohjaaminen ja kannustaminen kuulokojeen käyttämisessä. Hoiva- ja kuntoutusyksikössä on alkaen tarjolla uusi toimintamuoto. Toimintaterapeutti työskentelee sekä kuntoutusosastolla että palvelee avopuolen asiakkaita. Toimintaterapeutin tehtävänä on asiakkaiden toiminnan ja toimintakyvyn arviointi, toimintaterapian antaminen, päivittäisten pienapuvälineiden, kuten ruokailun apuvälineiden tarpeen arvioiminen ja kokeilu sekä välineiden hankinta. Toimintaterapeutti valmistaa myös tarvittaessa erilaisia lastoja, rannetukia jne Sosiaalityö Terveyskeskuksessa asiakkaita palvelee kaksi sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijöiden työhön kuuluvat asiakkaiden ja heidän omaistensa ohjaus ja neuvonta erilaisissa sosiaalisissa kysymyksissä ja asiakkaiden neuvonta ja avustaminen esim maksuasioiden järjestelyissä, erilaisten tukien ja palveluiden hakemisessa sekä jatkokuntoutuksen vireillepanossa. Toinen sosiaalityöntekijöistä palvelee erityisesti vuodeosastojen potilaita ja hän toimii myös terveyskeskuksen potilasasiamiehenä.

21 Sosiaalityöntekijät vastaavat vammaispalveluista, ohjaavat ja neuvovat lääkinnällisen kuntoutuksen vireillepanoon liittyvissä asioissa, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan ja vajaakuntoisten työtä tukevaan ja työtoimintaan liittyvissä asioissa Vanhukset vammaispalveluiden käyttäjinä Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Vaikeavammaisille henkilöille, joilla on pysyvä vamma tai sairaus, kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelua, tulkkipalvelua, palveluasumista ja annettava tukea asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kustannuksiin. Lisäksi voidaan vammaisille harkinnanvaraisesti myöntää tukea mm henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen, koneiden ja laitteiden hankintaan ja erityisvaatetuskustannuksiin. Pitkäaikaissairaat tai vammautuneet vanhukset ovat hakeneet erityisesti kuljetuspalvelua ja tukea asunnon muutostöihin. Vuonna 2002 on lokakuun loppuun mennessä 217 vaikeavammaista henkilöä vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun piirissä. Heistä ikäihmisiä on suurin osa. Tukea asunnon muutostöihin on vuosittain myönnetty parillekymmenelle henkilölle. Näissäkin tapauksissa tuki on kohdistunut suurimmaksi osaksi yli 65-vuotiaisiin. Tehdyt muutostyöt ovat pääasiassa olleet kynnysten poistoja, ammeen poistoja, tukitankojen asennuksia, ovien levennyksiä ja yleensä wc-pesutiloihin kohdistuvia muutostöitä. Kustannukset vaihtelevat tehtävien töiden mukaan 50 eurosta aina 2000 euroon saakka. Enimmäiseuromäärää ei ole laissa määritelty, vaan korvaus määräytyy vamman tai sairauden vuoksi välttämättä tehtävien töiden tarkoituksenmukaisuudesta. Kustannusarvion laatii kaupungin rakennustarkastaja Fysioterapian ja vammaispalvelun kehittämiskohteet Ongelmana on ollut, että kuntoutuspalvelujen kysyntä on kasvanut koko ajan ja varsinkin syksyllä ja talvella fysioterapian yksilöhoitoihin on joutunut odottamaan kaksi- kolme viikkoa. Henkilökuntaa fysioterapiaosastolla on tällä hetkellä yhteensä seitsemän; 5 fysioterapeuttia ja 2 kuntohoitajaa. Tosin aloittaneen fysioterapeutin työajasta puolet kohdistuu kuntoutusosastotyöhön ja puolet avopuolen ryhmäkuntoutukseen Varsinkin silloin kun oman asunnon muutostöihin tukea hakeva vanhus on hyvin iäkäs ja huonokuntoinen ja ylipäätään kotona selviytyminen jatkossa epävarmaa, joudutaan pohtimaan kalliiden muutostöiden tarkoituksenmukaisuutta. Voidaanko esimerkiksi peseytyminen hoitaa tukipalveluilla tai onko mahdollista tarjota muutostöiden vaihtoehtona asiakkaalle toimivampi vuokra-asunto. Nykyiseen kaupungin vuokra-asuntokantaan tulisikin saada lisää uusia tai vanhaan asuntokantaan remontoituja liikuntaesteisille sopivia asuntoja Laitoshoito Palvelukeskuksessa on yhteensä 229 laitospaikkaa, terveyskeskussairaalassa 82, dementiakeskuksessa 12, vanhainkodeissa 120 ja kuntoutusosastolla 15 paikkaa. Sosiaali- ja terveyskeskuksen organisaatiossa terveyskeskussairaala, dementiakeskus ja vanhainkodit kuuluvat sairaala ja vanhainkodit tulosalueeseen, kuntoutusosasto avopalveluiden tulosalueeseen. Vanhuspoliittinen tavoite- ja strategiatoimikunta on asettanut tavoitteeksi, että yli 75-vuotiaista 90 prosenttia asuu tavallisissa asunnoissa, 3-5 palveluasunnoissa ja 5-7 prosenttia vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa. Valkeakoskella on tällä hetkellä noin (v. 2002) 1300 yli 75-vuotiasta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulisi tavoitteen mukaan olla enintään yli 75-vuotiasta (5%-7%). Huhtikuussa 2002 terveyskeskussairaalassa, vanhainkodeissa ja Tohkasäätiön Tohkan tuvassa hoidettiin yhteensä 138 yli 75 vuotiasta valkeakoskelaista. Laitospaikkojen käyttöä arvioitaessa on huomioitava myös se,

22 että pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevat myös alle 75-vuotiaat. Kesällä 2002 em. laitoksissa oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa 33 alle 75 vuotiasta. Laitoshoito edustaa peruspalveluiden porrastuksessa ylintä porrasta. Laitoshoito on eri hoitovaihtoehdoista kalleinta, yhden hoitopaikan bruttokustannukset vuodessa ovat terveyskeskussairaalassa n ja nettokustannukset , vanhainkodeissa bruttokustannukset ja nettokustannukset euroa per hoitopaikka Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan toiminta-ajatuksena on kotona mahdollisimman pitkään selviytyvä lyhytaikaispotilas, elämäänsä tyytyväinen pitkäaikaispotilas, turvallisuutta tunteva dementiapotilas, arvokkaan kuoleman saava saattohoitopotilas sekä päihdeongelmaansa avun saanut katkaisuhoitopotilas. Ydintehtävänä on vastata perusterveydenhuoltoon porrastetusta sairaalahoidosta. Käytännössä vastataan vanhusväestön sairaala- ja hoivapalveluista. Vaikka potilaista noin puolet on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, ensisijainen tavoite on edesauttaa koko vanhuspalveluiden ykköstavoitetta: vanhus voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien potilaiden kohdalla tavoitteena on yleensä siirtyä hoitoon vanhainkotiin, jonka tilat ja hoitomiljöö ovat tällaisessa elämäntilanteessa useimmiten parempi ja tarkoituksenmukaisempi ratkaisu. Osastoja on kaksi, joissa molemmissa 41 paikkaa. Molempien osastojen paikoista 14 on eriytetty dementoituneiden hoitoon. Henkilökuntaa on 52. Tunnusluku: hoitohenkilökuntaa per sairaalapaikka on terveyskeskussairaalassa 0,56. Potilaista avohoidosta tulee n. 80 %, laitoksista 20 % (Tays, Vals, vanhainkodit). Päivystyksen kautta potilaista tulee 65 % (HILMO-tiedot -01). Yli 65 vuotiaita potilaista on 75%. Työikäisten sairaalahoidot ovat suhteellisen marginaalisia lukuun ottamatta katkaisupotilaita tai nuorempia vammautuneita. Viikottain tulee n. 25 uutta potilasta. Yli 70-vuotiaat käyttävät hoitopäivistä kaksi kolmasosaa. Hoitoon tulon syynä on iäkkäämpien potilaiden osalta yleensä somaattisen sairauden tutkimus ja hoitotarve, muistamattomuus tai tapaturma. Hoitojaksojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut kolminkertaiseksi. Vuonna 2001 jaksoja oli Hoitojaksojen lisääntymisen myötä keskimääräiset hoitoajat ovat lyhentyneet puolella, ne ovat nyt noin 23 vrk. Potilaista puolet ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa, monet heistä odottavat vanhainkotipaikkaa, osa palveluasuntoon pääsyä. Potilaista 80 % siirtyy avohoitoon, muihin sairaaloihin 9 %, vanhainkotiin 7 % ja kuolee 4 %. Terveyskeskussairaalan keskeisinä toiminnallisina tavoitteina on ollut palveluiden saatavuus, jota on mitattu jonoaikana erikoissairaanhoidosta. Tässä tavoitteessa on onnistuttu hyvin: paikka terveyskeskussairaalaan on järjestynyt alle vuorokauden odotuksella. Kaksi kertaa vuodessa on tehty otantamittaus, jolla on arvioitu sitä, kuinka usein potilaita on jouduttu ohjaamaan erikoissairaanhoitoon terveyskeskussairaalan paikkapulan vuoksi. Mittauskuukausina paikkapulan vuoksi aluesairaalaan on jouduttu lähettämään n. 2% erikoissairaanhoidon päivystyslähetteiden kokonaislähetemäärästä. Hoitopaikan nopea järjestyminen edellyttää kuormitusprosentin pitämistä n :ssa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä pysymistä noin puolessa. Kuormitus vaihtelee voimakkaasti palvelukysynnän mukaan. Hoidon laatuvaatimusten täyttämiseksi terveyskeskussairaalassa on vuodesta 1995 toteutettu erilaisia laatuohjelmia, joilla on parannettu hoidon yksilöllisyyttä ja potilaskeskeisyyttä. Hoitotyön päästrategiana on omahoitajuus yhdessä laatutyöskentelyn kanssa. Iäkkäiden ja monisairaiden ihmisten hoito vaatii kiinteätä yhteistyötä omaisten ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa Vanhainkodit 16

23 Vanhainkotien toiminta-ajatus: Vanhainkotimme on osa Valkeakosken kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Vanhainkodeissa tarjotaan laitoshoitopalveluja sellaisille valkeakoskelaisille vanhuksille, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, mutta eivät tule toimeen avustettuna kotihoidossa. Ravintokeskuksemme tuottavat tukipalveluja myös koti- ja päivähoitoon. Vanhainkotihoito on asiakaskeskeistä ja perustuu turvallisuuteen, yksilöllisyyteen, ajantasaisuuteen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Jokainen asukas voi tuntea, että juuri hänestä välitetään, pidetään huolta ja vanhuksen sosiaalinen verkosto säilyy. Hoito perustuu omahoitajuuteen ja henkilökohtaisiin hoitosuunnitelmaan. Lyhytaikaista hoitoa tarjotaan ennen muuta vanhuksille, joiden kotihoidosta vastaavat omaiset. Hoitojaksoilla mahdollistetaan omaisille ajoittain irtautuminen hoitovelvollisuuksista ja autetaan heitä näin jaksamaan kotihoitoa pidempään. Palmurinteessä paikkoja on 80 ja Sääksmäellä 40. Paikkoja on vähennetty 90-luvun alusta, jolloin vanhainkodeissa oli vielä 155 paikkaa. Paikoista seitsemää käytetään lyhytaikaiseen hoitoon, 113 paikkaa pitkäaikaishoitoon. Kaikilla vanhainkotien osastoilla on omat erilliset dementiayksikkönsä, yhteensä tällaisia eriytettyjä paikkoja on nyt 30. Vuonna 2002 muutetaan Sääksmäen vanhainkodissa ns. Lepolan siiven paikat (10 paikkaa) dementoituneiden vanhusten hoitopaikoiksi, jolloin rakenteellisilla muutoksilla suurennetaan yhteistä oleskelutilaa. Vanhainkotipaikan on viime vuosina saanut keskimäärin 35 vanhusta; pääsääntöisesti uudet vanhainkotiasukkaat siirtyvät terveyskeskussairaalasta, harvoin suoraan avohoidosta tai muista laitoksista. Hoitoon ottamisen suurin syy on ollut dementia. Henkilökuntaa on 85,7 vakanssia, joista ravintokeskuksissa on 10 vakanssia, hallinnossa ja huollossa 4, virike- ja kuntoutustyössä 3. Ravintokeskukset tuottavat vanhainkodin aterioiden lisäksi lasten päivähoidon tarvitsemia aterioita ja vanhusten kotiin toimitettavia aterioita. Tunnusluku: hoitohenkilökuntaa per hoitopaikka on vanhainkodeissa 0,533. Vanhainkotien henkilöstöresurssien kannalta on ongelmallista vanhainkotien fyysinen rakenne. Tilat ovat etäällä toisistaan, esim. Palmurinteen osasto 1 on kolmessa kerroksessa ja Sääksmäen osasto kahdessa eri rakennuksessa. Yövuoroihin joudutaan tämän vuoksi käyttämään suhteellisen paljon resursseja: 5 valvojaa /yö, joka sitoo yhteensä 12 työntekijää, kuitenkin käytännössä kaikki yöhoitajat kokevat valvovansa yksin, os 1:llä 2 hoitaja, mutta eri kerroksissa, os 2:lla yksi hoitaja, Sääksmäellä 2 hoitajaa, mutta eri rakennuksissa. Vanhainkodeissa hoidettavien asukkaiden hoidon tarve on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana (rava-mittaus). Muutos on edellyttänyt henkilökuntarakenteen muuttamista ja henkilökuntamäärän tarkistamista. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisen jälkeen vuodesta -97 vanhainkoteihin on tullut 11 (2 varahenkilöä) uutta vakanssia ja on tehty 8 vakanssimuutosta (muutettu 7 osastoapulaisen tointa hoitajan tai sairaanhoitajan toimiksi ja yksi keittiöapulainen keittäjäksi). Henkilökunnan työnjakoa on selkiinnytetty ja siirrytty omahoitajajärjestelmään ja laatutyöskentelyyn. Vanhainkodit tulivat mukaan pegasospotilastietojärjestelmään osastohoito-osion kautta v

24 Dementiakeskus Dementiakeskus on ollut käytössä lokakuusta Paikkaoja keskuksessa on 12. Henkilökuntaa uudessa yksikössä on 12. Dementiakeskus kuuluu terveyskeskussairaalan tulosyksikköön. Vanhusten nopea määrällinen kasvu erityisesti kaikkein iäkkäämmissä ikäluokissa merkitsee myös dementoivien sairauksien lisääntymistä. Kts. kohta 1.1. Sas-työryhmä on tehnyt viimeksi marraskuussa 2001 kartoituksen palvelujärjestelmän tiedossa olevista dementoituneista. Kartoituksen mukaan palvelukeskuksen tiedossa on noin 250 lievässä, keskivaikeassa ja vaikeassa sairauden vaiheessa olevaa valkeakoskelaista. Dementian esiintyvyystietojen ja väestötietojen perusteella olisi oletettavaa, että keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneita olisi 350. Palvelukeskuksen tiedossa olevista valkeakoskelaisista 90 asuu pysyvästi laitoksissa, kotihoidossa noin. 140, joista yksin miltei 100 henkilö. Suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa lähdetään ajatuksesta, että hoitojärjestelmä ei selviydy lisääntyvästä dementoituvien sairauksien aiheuttamasta palvelukysynnästä, jos toimintamalli pysyy niin laitoskeskeisenä kuin se on tänä päivänä. Vanhuspalveluiden ydintavoitetta mahdollisimman pitkään jatkuvasta kotihoidosta on voitava toteuttaa myös dementoituneiden kohdalla eikä vähiten siksi, että dementoituneelle ehdottomasti paras paikka on oma tuttu koti, jossa omatoimisuus säilyy pisimpään tutun ympäristön, opittujen toimintatapojen ja rutiinien turvin. Dementiakeskuksen tehtävänä on tukea ennen muuta dementoituneen kuntalaisen kotihoitoa. Keskuksen strategiana on: 1) muistihäiriöoireisten varhainen diagnosointi ja tutkimuksiin osallistuminen 2) dementiaan sairastuneen asiakkaan ja omaisen ohjaus ja neuvonta 3) hoidon koordinointi 4) joustavien, kuntouttavien lyhytaikaishoitojen järjestäminen 5) kriisihoidon järjestäminen 6) tiedottaminen 7) palvelukeskuksen asiantuntijatehtävä

25 Tulevaisuudessa hyvin tutkittu dementiadiagnoosin saanut kuntalainen ja hänen omaisensa saavat heti diagnoosin varmistuttua yksilöllisen ja riittävän ohjauksen sairaudesta ja sen hoidosta. Ohjauksen jälkeen asiakkaalla ja omaisella on tieto palveluista ja siitä, kehen ensi sijassa otetaan yhteyttä. Dementiakeskus järjestää kotihoidon tueksi joustavasti ja yksilöllisesti erilaisia omaisen jaksamista edesauttavia hoitojaksoja, päivähoitoa, yöhoitoa, ympärivuorokautista hoitoa, tarvittaessa jopa muutaman tunnin hoitoja. Omaishoitajille järjestetään mahdollisuus vertaistukeen omaisten ryhmätoiminnan avulla. Yksin asuvien dementoituneiden hoidosta vastaavat kotihoitajat saavat tarvittaessa ohjaus- ja konsultaatioapua dementiakeskuksesta. Dementiakeskuksen osastonhoitaja/omaneuvoja/dementianeuvoja huolehtii siitä, että asiakkaalla on tarvittaessa palveluketjusuunnitelma. Dementiakeskus koordinoi ja seuraa annettavia palveluita. Dementiakeskuksella on kokonaisvastuu hoidon seurannasta ja toteutumisesta. Mikäli meneillään oleva sairaanhoitopiirin saumattomat palveluketjut-projekti onnistuu, on tulevaisuudessa käytössä alueellinen tietojärjestelmä, joka edesauttaa eri toimijatahojen nopeaa ja reaaliaikaista viestintää ja tehostaa ja varmistaa dementiaoireisen asiakkaan palvelujen sujuvuutta. Palveluketjusuunnitelma kertoo, kuinka seuranta kunkin asiakkaan kohdalla on suunniteltu. Dementiakeskus sitoutuu järjestämään kriisihoidon 24 tuntia vuorokaudessa Kuntoutusosasto Lokakuussa 2002 aloittanut 15-paikkainen kuntoutusosasto edesauttaa valkeakoskelaisia sairaita ja vammaisia selviytymään kotonaan mahdollisimman pitkään parantamalla asiakkaiden toimintakykyä. Kuntoutusosaston paikkoja voidaan käyttää ympärivuorokautiseen tai päiväkuntoutukseen. Myös yksittäiset kuntoutustarpeen arviointikäynnit ovat mahdollisia. Toimintamenetelminä ovat moniammatillinen ryhmätyö, omahoitajuus ja kuntouttava hoito-ote. Kuntoutusta toteuttavat osastolla lääkäri, osastonhoitaja, 8 sairaanhoitajaa, 1,5 fysioterapeuttia, 1 kuntohoitaja, 1 toimintaterapeutti. Lisäksi ostopalveluina saadaan neurologin ja neuropsykologin palvelut. Edellä mainitulla henkilömäärällä kuntoutusosasto ei itse kykene järjestämään yövalvontaa vaan siitä vastaa dementiakeskuksen yöhoitaja. Oman yövalvonnan puutteen vuoksi osastolla ei voida hoitaa asiakkaita, jotka tarvitsevat paljon apua yöaikaan. Kuntoutusosaston kohdeasiakkaita ovat erityisesti aivoverenkiertohäiriöpotilaat, murtumien ja leikkausten jälkeistä kuntoutusta tarvitsevat, neurologisia sairauksia kuten MS- ja Parkinsonin tautia sairastavat sekä rintamaveteraanit. Asiakkaat tulevat kuntoutusosastolle erikoissairaanhoidosta puhelinsoiton perusteella heti, kun se on erikoissairaanhoidon ja asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Muut asiakkaat tulevat sovitusti lääkärin lähetteen perusteella Laitoshoidon kehittämiskohteet Sisällöllinen kehittäminen: Terveyskeskussairaalassa on hoidossa yli kaksikymmentä sellaista vanhusta, joiden oikea hoitopaikka olisi terveyskeskussairaalaa kevyempi hoitomuoto. Terveyskeskuspaikoilta odottaa vanhainkotipaikkaa n. 20 vanhusta: hoidon porrastus toimii hyvin siten, että erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevat saavat terveyskeskussairaalasta paikan alle vuorokauden odotusajalla, mutta pitkäaikaiseen laitoshoitoon jää potilaita enemmän kuin vanhainkodista paikkoja vapautuu. Tällöin odotusajat vanhainkotiin venyvät ajoittain pitkiksi, enimmillään vuonna 2001 odotusaika oli n. 8 kk, tavallisimmillaan noin 5 kk. Palveluasunnoissa selviäville ei ole riittävästi asuntoja tarjolla, jolloin myös nämä odotusajat venyvät pitkiksi. Turvattomille vanhuksille ei ole riittävästi ryhmäkotipaikkoja. Tällöin hakeudutaan laitoshoitojaksoille tilanteissa, joissa auttaisi parhaiten turvalliseksi koettava asumisratkaisu, ei niinkään laitoshoito. Terveyskeskuksen päivystyksestä joudutaan aika ajoin terveyskeskussairaalan ruuhkahuippuina ohjaamaan asiakkaita aluesairaalaan, vaikka heidän hoitonsa voitaisiin hyvin toteuttaa perusterveydenhuollossa. 19

26 Terveyskeskussairaalassa on pitkäaikaisilla hoitopaikoilla ajoittain keski-ikäisiä lähinnä muistamattomuusoireittensa vuoksi jatkuvaa valvontaa tarvitsevia alkoholisteja. Nämä potilaat ovat toimintakykyynsä nähden liian korkealla hoidon portaalla. Paras hoitopaikka heille olisi asunto, jossa olisi jatkuva valvonta ja normaalielämää tukeva toimintamalli. Tällaisia asumispalveluita päihdehuollossa ei kuitenkaan toistaiseksi ole. Käytännössä tällaisia henkilöitä on jouduttu sijoittamaan vanhainkodin osastolle, jota ratkaisua he itsekään eivät pidä hyvänä. Vanhainkotihoidossa suurin kysyntä kohdistuu dementoituneiden hoitopaikkoihin, siksi vanhainkodeissa on sovittava menettelystä, miten ja millaisin kriteerein asukassiirrot tehdään tilanteissa, joissa dementoitunut asukas voidaan hoitaa tavallisella vanhainkodin osastolla. Uudet hoiva- ja kuntoutusyksikön osastot edellyttävät työnjaon tarkistamista olemassa olevien laitosten kanssa. Esim. dementoituneiden lyhytaikaishoidot siirtynevät suurimmaksi osaksi dementiakeskukseen, samoin osa terveyskeskussairaalan kuntoutuspotilaista kuten erikoissairaanhoidosta tulevat aivoverenkiertohäiriöpotilaat ja murtuminen jatkohoitopotilaat hoidetaan jatkossa uudelle kuntoutusosastolla. Vaikka sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen on merkinnyt eri toimijatahojen yhteistyön tiivistymistä, riittää yhteistyön kehittämisessä vielä tehtävää. Pahimmat esteet saumattomalle yhteistyölle liittyvät kangertelevaan tiedonvälitykseen. Ongelmana voi olla tiedon puuttuminen tai tiedon kulun viivästyminen. Palvelukeskuksella on olemassa Pegasos- potilastietojärjestelmä, mutta sen hyödyntäminen on puutteellista ja yhteinen kirjaamiskäytäntö puuttuu. Isona ongelmana nähdään yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman puuttuminen. Hoito- ja palvelusuunnitelman tulisi olla kaikkien hoitoon osallistuvien käytettävissä sähköisessä muodossa, jolloin tiedot olisivat reaaliajassa ja tukisivat myös yhteisiin hoitotavoitteisiin sitoutumista. Henkilökunnan koulutukseen on edelleen panostettava; Ammattitaidon vahvistaminen ja motivaatiotason säilyttäminen tarvitsee tuekseen jatkuvaa koulutusta. Koulutus edistää myös jaksamista. Henkilökunnan jaksaminen ja henkilökunnan saatavuus on varmistettava myös jatkossa. Varahenkilöjärjestelmän kehittäminen on vasta alkutaipaleella Henkilöstöresurssit: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet kunnille Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen. Suositus edellyttää, että palveluiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteuttamiselle osoitetaan riittävät voimavarat. Laatusuosituksessa henkilöstömitoituksen arvioimiseksi on esitetty tunnusluvut: hoitoon osallistuva henkilökunnan määrä/ asiakkaiden määrä. Hyvänä mitoituksena pidetään 0,8, keskivertona 0,5-0,6 ja välttävänä 0,32. Valkeakosken vanhainkodeissa tunnusluku on 0,533 ja terveyskeskussairaalassa 0,56 (mukana osa laitos/ osastoapulaisten työpanoksesta). Taloussuunnitelmassa esitetään, että henkilöstön määrää lisätään siten, että terveyskeskussairaalassa mitoituksen taso nousee taloussuunnitelmakaudella 0,7:n tasoon ja vanhainkodeissa 0,6:den tasoon. Terveyskeskussairaalan lisäresurssitarve johtuu lisääntyneistä akuuttihoitojen määrästä ja vilkkaasta vaihdosta (n. 25 uutta potilasta viikossa). Tavoite merkitsee yhteensä 18 lisävakanssia seuraavien kolmen vuoden aikana, mikäli terveyskeskussairaalan paikkaluku ei pystytä vähentämään 4 paikalla, muutoin asetettu tavoite edellyttää 16 lisävakanssia. Myös kuntoutushenkilökuntaa on vähän (1 kuntohoitajan työpanos kahta isoa osastoa varten). Kuntoutusosaston palveluiden tehokas tarjoaminen edellyttää oman yövalvonnan järjestämistä. Tämän vuoksi osastolle tulee saada 1-2 uutta sairaanhoitajan tointa. Kuntoutusprosessien kehittämisen kannalta tulee osastolla ryhtyä laatutyöskentelyyn ja mittareiden luomiseen heti toiminnan alettua. Tuloksellinen, moniammatillinen kuntoutus edellyttää työntekijöiltä erityisosaamista, minkä vuoksi henkilökunnan koulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja siihen tulee resursoida riittävästi. Sijaisten saaminen on alkanut selkeästi vaikeutua. 20

27 Henkilöstö tuo jatkuvasti esille voimavarojensa riittämättömyyttä. Omaiset ja asiakkaat tuovat esille henkilökunnan kiirettä ja suurta työmäärää. Asiakkaat ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat paljon hoitohenkilökunnan apua. Kotiuttamistavoitteet merkitsevät aktiivista ja pitkäjänteistä kuntouttamista, joka ei voi onnistua ilman resurssointia, hoitohenkilökunnan lisäämistä ja koulutukseen panostamista. Sekä terveyskeskussairaala että vanhainkodit tarvitsevat nykyistä enemmän lääkärityöaikaa. Terveyskeskussairaalaan tarvittaisiin kokopäiväinen lääkäri. Vanhainkotien lääkäriaikaa pitäisi lisätä nykyisestä lisätä. Tilat/ investoinnit: Terveyskeskussairaalan tilat ovat ahtaat: dementiayksiköiden oleskelutilat ovat verottaneet fyysisiä potilastiloja, siten että paikkojen ollessa täynnä (82 paikkaa) 4 potilasta on faktisesti ylipaikalla eli kolmantena 2-hengen huoneessa tai viidentenä 4-hengen huoneessa. Ennen muuta 4- hengen huoneet ovat ongelmallisia; niissä on vaikea turvata intimiteettiä ja rauhallista yöunta. Potilaspaikkamäärä olisi voitava virallistaa vastaamaan tilannetta, jossa 4-hengen huoneessa on 4 potilasta ja 2- hengen huoneessa 2 potilasta eli osastojen paikkamäärä olisi vähennettävä 78:aan. Mikäli potilaita on enemmän kuin 78, kuormitus olisi yli 100%. Pysyvään laitoshoitoon joutuneiden kohdalla sairaalamainen hoitomiljöö on potilashuoneissa liian laitosmainen. Osastoilta puuttuu kuntoutustiloja, nykyiset kuntoutustilat ovat hankalan matkan takana. Kaluston säilytystila on samoin ongelma. Ulkoalueita ei voida käyttää kuntoutustyössä riittävästi hyväksi. Viime vuosina osastoja on saneerattu, laajennettu päivähuonetta, korjattu wc-tiloja ja remontoitu kylpyhuoneet. Palmurinteen vanhainkodista osasto 1 peruskorjattiin 1994 ja osasto 2:n peruskorjausta varten on suunnittelumäärärahaa kaavailtu vuodelle Viimeistään peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee arvioida mahdollisuus sijoittaa vanhainkotihoito keskitetysti Palmurinteeseen, koska Sääksmäen vanhainkodissa 1980-luvun alkupuolella tehty peruskorjaus toteutettiin melko omatoimisia vanhuksia varten ja aikaansaa toiminnallisia vaikeuksia. Sääksmäellä on runsaasti kiinteistön peruskorjaustarvetta. Vaikka laitosten toimintavarustus, mm. vuoteet ja apuvälineet, on parantunut, ovat varusteet kovassa käytössä ja käyttäjien määrä koko ajan kasvava, joten hankinnat edellyttävät jatkuvaa panostusta. Periaate on tärkeä sekä asiakkaiden että hoitohenkilökunnan kannalta Vanhusten mielenterveyspalvelut Vakavien, hoitoa vaativien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys 65 vuotta täyttäneille on % mutta kohoaa jopa 70-80%:iin iäkkäillä sairaskotivanhuksilla. Mielenterveysongelmilla ja niistä erityisesti depressiolla on haitallinen vaikutus elimellisiin sairauksiin ja toimintakykyyn. Vanhusten masennuksen oireet voivat olla hyvin vaihtelevat ja ne voivat peittyä muiden sairauksien oireisiin tai muistuttaa dementian oireita. Keskeistä palvelujärjestelmässä on vanhusten depression ja muiden psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito. Hoitamaton psykiatrinen häiriö voi merkittävästi heikentää vanhuksen toimintakykyä ja tehdä kotona selviämisen mahdottomaksi. Vanhuspalveluiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vanhuksen virikkeellistä elämää, itsenäistä selviytymistä ja sosiaalisia kontakteja mahdollistavia ratkaisuja ja siten ylläpitää vanhusten arvokasta elämää ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Vanhusten psyykkiset häiriöt hoidetaan pääosin perusterveydenhuollossa omalääkärijärjestelmän turvin. Mielenterveyskeskuksen psykiatriset konsultaatiot ohjaavat perustason työtä ja hoitavia työntekijöitä. Konsultaatioihin liittyy myös koulutustoiminta. Laitoshoitoa vaativat tapaukset voidaan pääosin hoitaa terveyskeskussairaalassa. Dementiapotilaiden käytöshäiriöt hoidetaan pääsääntöisesti dementiakeskuk-

28 sessa. Erityistapauksissa käytetään TAYS:n psykogeriatrian klinikan palveluita tai Kaivannon sairaalan palveluita. Kotihoitoyksikön ja mielenterveyskeskuksen yhteistoimintaa tulee kehittää. Kotihoitoyksikkö odottaa mielenterveyskeskukselta tukea, konsultointiapua ja koulutusta. Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma puuttuu Vapaaehtoistoiminta ja yhdistysten välittämät palvelut Omaiset ja läheiset ry palvelee omaishoitajajäseniänsä edunvalvontaan, ohjaukseen ja neuvontaan sekä virkistystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Yhdistyksen jäsenillä on oikeus hakea keskusliiton järjestämille kuntoutuskursseille sekä virkistys- ja lomatoimintaan. Yhdistys järjestää kerran kuukaudessa te lan. Seurakunnan vapaaehtoistyö järjestää Apian palvelukeskuksen asukkaille joka perjantaiaamu kävelypiirin, jossa muutama kirkon vapaaehtoistyöntekijä kävelyttää ja jututtaa halukkaita. Tarvittaessa seurakunnan vapaaehtoistyöntekijät voivat tulla saattajiksi esim. lääkärin vastaanotolle. Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijät myös avustavat seurakunnan eläkeikäisten virkistyspäivän tehtävissä sekä huolehtivat yksittäisten vanhusten ystäväpalvelun järjestämisestä. Lähimmäispalvelutyön tavoitteena on tukea valkeakoskelaisten sosiaalista selviytymistä tarjoamalla palveluja ennen kunnallisten palvelujen käyttöä sekä kunnallisten palvelujen lisänä tukemaan kotona selviytymistä mahdollisimman pitkälle. Kyläpaikka on kaikista virallisesta organisaatiosta erillään oleva yhdistys, jossa mukana olevat henkilöt ovat yksityishenkilöitä. Se ei ole kaupungin, ei seurakuntien eikä eri järjestöjen toimintaa. Se ei myöskään välitä järjestöjen palveluja. Kyläpaikka on avoinna Tehtaankatu 5 B 1:ssä maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-15 ja perjantaisin klo Sinne voi poiketa tapaamaan muita ihmisiä kahvikupposen ääressä tai vain olemaan ilman sen kummempia vaatimuksia. Siellä on mahdollisuus myös osallistua eri piireihin, ideoida uusia tai vaikkapa ryhtyä jonkin piirin vetäjäksi, jos siihen on voimavaroja. Kyläpaikasta voi saada juttukaverin, kuuntelijan, lukijan jne kotiin tai laitokseen, ulkoiluseuraa kotiin tai laitokseen, rinnallakulkijan torille, kirkkoon, konserttiin, terveyskeskukseen tai sairaalaan, omaishoitajan avun eli henkilön, joka on potilaan seurana, jotta omaishoitaja pääsee hoitamaan asioitaan jne. Kyläpaikan väki ei tee hoitotyötä, ei kilpaile kaupungin kotihoidon kanssa eikä korvaa sitä, ei vaaranna kenenkään toimeentuloa eikä sieltä siis voi saada esim. siivoojaa, ei tee mitään palkallista työtä ja on ehdottoman vaitiolovelvollinen. Kyläpaikka toimii vuokratiloissa ja rahoittaa toimintaansa torimyynnillä, avustuksilla, tempauksilla ja Puodin (kirpputori) tuloilla. Mukanaolevat eivät saa rahallista korvausta työstään. Korvaus tulee hyvän mielenä. Kyläpaikan väki Tehtaankatu 5:ssä on siellä kyläilijöitä varten; kahvinkeittäjä, juttukaveri, kuuntelija, lukija, jne. Kyläpaikan väki laitoksessa toimii laitoksen ehdoilla ja siellä vastuussa olevien henkilöiden ohjeiden mukaan em. Kyläpaikan periaatteita noudattaen. Kyläpaikan väki kodeissa toimii asiakkaan toivomusten mukaan em. periaatteita noudattaen. He eivät ota määräyksiä keneltäkään muulta kuin tilaajalta tai hänen läheiseltään (esim. omaishoitajat).

29 Valkeakoskella toimii monia eläkeläisjärjestöjä, jotka tuottavat jäsenilleen virkistys- ja harrastustoimintaa. Valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä on kuusi ja sen lisäksi monia paikallisia. Järjestöt ja kerhot järjestävät kokouksia, retkiä, joillakin on kuoro-, tanhu-, käsityö-, ym. kerhoja. 4H-yhdistys välittää ikäihmisille maksullista kotipalvelua ja talonmiespalveluja pieniin korjauksiin. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ystäväpalvelutoimintaan SAS-ryhmä (selvitys - arviointi- sijoitusryhmä) SAS-ryhmän päätehtävänä on toimia palvelukeskuksen asiakaskohtaisena yhteistyöelimenä. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko ja siinä on edustus palvelukeskuksen kaikista vanhuspalveluiden toimijatahoista (kotihoito, terveyskeskussairaala, päiväkeskus, vanhainkoti, kuntoutusosasto, dementiakeskus ja sosiaalityö) sekä Tohka Säätiöstä. SAS-ryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja yksilökohtaisiin hoidonjärjestämisongelmiin, priorisoida Tohka Säätiön asukasvalinnat, tilatoimen vanhuksille tarkoitetut vuokra-asunnot ja vanhainkotien pysyvät laitospaikat. Ryhmän tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva kaupungin vanhuspalveluiden kokonaisuudesta, palvelutarpeesta ja -kysynnästä sekä kehittämistarpeista ja tehdä omalta osaltaan ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi palvelukeskuksen johdolle. Ryhmän tulee osaltaan edistää muiden kaupungissa vanhuspalveluita toteuttavien tahojen verkostoitumista palvelukokonaisuuteen. Toimintakykyä arvioitaessa käytetään yhtenä kriteerinä ns. rava-indeksiä, joka kertoo asiakkaan kyvystä/ kyvyttömyydestä selviytyä päivittäistoimista. Palvelukeskuksen eri yksiköissä seurataan puolivuosittain asiakkaiden indeksin keskiarvoa, jolloin saadaan myös laajemmin tietoa palvelutarpeen kehittymisestä. Sas-ryhmä tekee aika ajoin selvitystä myös dementiaa sairastavien asiakkaiden kokonaismäärästä. Ryhmän työskentelyn kautta kehittyy myös yhteinen näkemys porrastuksen toteuttamisesta ja porrastuskriteereistä. 2.6 Vanhuspalveluiden yksikkökustannukset

30 24 3. TOIMINTASTRATEGIA/ TAVOITTEET/ TOIMENPITEET 3. TOIMINTASTRATEGIA 3.1. Vanhuskäsitys Vanhuus on luonnollinen osa ihmisen elämänkaarta, johon sisältyy oikeuksia, velvollisuuksia, mahdollisuuksia ja voimavaroja. Vanhuudessa elämän eheys, täysipainoisuus ja oikeus omiin valintoihin, päämäärien ja riskirajojen asettamiseen ovat yhtä arvokkaita ja loukkaamattomia oikeuksia kuin muissakin aikuisuuden elämänvaiheissa Vanhushuollon toiminta-ajatus / filosofia Vanhushuollon peruslähtökohta on jokaisen vanhuksen omat yksilölliset tarpeet, toiveet ja arvostukset, jotka heijastavat hänen ainutkertaiseen elämänhistoriaansa tapoineen ja tottumuksineen. Vanhuspalveluiden ensisijainen tavoite on tukea vanhusta niin, että hän voisi mahdollisimman pitkään turvallisuutta tuntien asua omassa kodissaan. Palveluja toteutetaan vanhuksen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja siten, että hänen omatoimisuutensa säilyy mahdollisimman pitkään. Vanhustyöhön osallistuvaa henkilökuntaa tuetaan vahvistamaan ammattitaitoaan, sitoutumistaan ja motivaatiotaan toteuttaa ja kehittää laadukkaita vanhusten palveluita. Vanhusten palvelut perustuvat kaikkien yhteistyökumppaneiden hyvään ja joustavaan yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään kaikkien toimijatahojen kanssa; omaisten, vapaaehtoisten, yksityisten palveluntuottajien ja kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. 3.3 Vanhushuollon nelikenttäanalyysi VAHVUUDET Yhdistynyt sosiaali- ja terveystoimi Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta Monipuolinen palvelurakenne Parantunut hoidon porrastus Uudet kotihoitoa tukevat hoitoyksiköt HEIKKOUDET Välimuotoisia palveluja liian vähän Vanhuksille soveltuvia asuntoja liian vähän Yhteistyö ontuu eri toimijatahojen kesken Avohoidon yhteinen hoito-ja palvelusuunnitelmakäytäntö kehittymätön Henkilöstön niukkuus

31 25 UHAT Kaupungin verotulojen lasku ja taloudellisten mahdollisuuksien heikkeneminen Kaupungin sisäinen resurssijako ei vastaa väestökehityksessä tapahtuvia muutoksia Henkilökunnan saatavuus Henkilökunnan jaksaminen MAHDOLLISUUDET Yksityinen palvelutarjonta Teknologian hyväksikäyttö Yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien kanssa Verkostoituminen kaikkien toimijatahojen kesken Selkeät, yhteiset palveluiden porrastusperiaatteet Yhteinen, sähköinen hoito- ja palvelusuunnitelma Omaisten tukeminen Ennaltaehkäisevät ja etsivät työmuodot Kehittyvä vapaaehtoistoiminta Henkilökunnan jaksamista tukevan henkilöstöstrategian kehittäminen Toimintastrategiassa keskitytään heikkouksien parantamiseen sekä uhkien lievittämiseen ja ennakointiin. Kehittämistoimenpiteet perustuvat vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja vahvistamiseen Kehittämistoimenpiteet Kuten suunnitelman alussa todettiin erityisesti kaikkein iäkkäämpien osuus väestöstä jatkaa kasvuaan lähivuosina poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä merkitsee vanhuspalveluissa kasvavaa palvelutarvetta. Jotta näihin tarpeisiin voitaisiin vastata vanhuksen tarpeiden mukaisesti kuten toiminta-ajatus edellyttää, tarvitaan tehokas ja riittävän laaja valikoima erilaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteessa ja toiminataympäristössä eläville vanhuksille. Tavoitteena on saada aikaan pitkäaikaista laitoshoidon tarvetta ehkäisevä palvelurakenne ja toimintamallit. Vanhushuollon henkilöstön työssä jaksamista ja hyvinvointia tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa TYKY-ohjelman kautta. Työyhteisön kehittäminen pohjautuu vuosittain suoritettavien työyhteisön tilan kartoitusten tuloksiin. Henkilökunnan ammatillisesta osaamisesta pidetään huolta säännöllisellä koulutuksella Avohoidon kehittämistoimenpiteet Kotihoidon kehittämistoimenpiteet Hoito- ja hoivatyön kehittämistoimenpiteet Sisällöllinen kehittäminen Vaikka kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välinen yhteistyö onkin kehittynyt paljon, on siinä silti vielä kehitettävää. Kokonaisvastuu asiakkaan hoidosta pitää selvästi siirtää yhdelle omahoitajalle, että palvelun pirstaleisuudesta päästäisiin kokonaisuuden hallintaan. WalDe-projektin nykytilakuvausten yhteydessä on tullut esille, että erityisesti dementoituneet kotihoidon asiakkaat kärsivät hoidon pirstoutuneisuudesta. Heidän kohdallaan hoidon laatua voidaan parantaa toteuttamalla mahdollisimman pitkälle omahoitajuutta. Hoitaja oppii paremmin tuntemaan asiakkaansa tilanteen, elämänhistorian, tavat, tottumukset ja mieltymykset sekä asiakas oppii paremmin tuntemaan hoitajansa ja luottamaan häneen, jolloin

32 hänen turvallisuudentunteensa lisääntyy. Yhteistyö omaisten kanssa paranee ja heidän on myös helpompi ottaa yhteyttä tuttuun hoitajaan. Tiedonkulku henkilöstön välillä ontuu, yhteinen kaikkien toimijatahojen hoito- ja palvelusuunnitelma puuttuu eikä Pegasos -potilastietojärjestelmää käytetä kattavasti koko kotihoidossa. Laitos- ja avohoidon yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelmaprojekti valmistelee yhteiset ohjeet siitä, mitä ja mille lehdille Pegasokseen asiat kirjataan, että ne ovat kaikkien hoitoon osallistuvien käytettävissä. Kaikki kotihoidossa työskentelevät koulutetaan käyttämään potilastietojärjestelmää ja tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa ohjelman käyttöä myös palvelutalojen henkilökuntaan. Lääkäreiden tavoittaminen kotihoidossa on vaikeaa, mutta Pegasoksen käyttöä tehostamalla (mm. kirjaaminen, sähköposti) saataisiin lääkäreiden kanssa tieto kulkemaan. Kotihoidossa on tänä syksynä aloitettu kirjallisen hoitosuunnitelman kolmipäiväinen koulutus, johon kaikki hoitajat ja myös palvelutalojen henkilökunta osallistuvat. Palveluiden kohdentamisessa niitä eniten tarvitseville on yhä edelleen ongelmia, sillä resurssit ovat rajalliset. Hoito- ja palvelusuunnitelmien säännöllinen tarkistaminen vähintään puolivuosittain on saatava toimimaan aukottomasti käytännössä, koska vain siten voidaan varmistua siitä, että palvelut ovat oikein mitoitetut. Iäkkäät asiakkaat odottavat erityisesti ratkaisua siivousongelmaansa; kaupungissa pitäisi olla riittävästi tarjolla kohtuuhintaista yksityistä siivouspalvelua, koska sitä kaupungin on mahdotonta näillä resursseilla tarjota. Yhteistyötä mielenterveyskeskuksen kanssa tulee tehostaa erityisesti, sillä yhteisistä asiakkaista ei ole riittävästi tietoa kotihoidossa eikä asiakkaille ole tehty yhdessä tavoitteellista hoitosuunnitelmaa. Mielenterveysasiakkaiden hoidossa kotihoidon henkilöstö tarvitsee mielenterveyskeskuksen tukea, työnohjausta ja koulutusta huomattavasti nykyistä enemmän. Palveluista tiedottaminen ei ole systemaattista eikä riittävää. Kotihoidon palveluesite uusitaan ja pidetään kaupungin verkkosivuilla olevat tiedot ajan tasalla. Henkilöstösuunnittelu Työntekijöiden jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen on kiinnitettävä tulevaisuudessa erityistä huomiota. Työmäärä lisääntyy, asiakkaat ovat yhä raskaampia hoitaa ja se näkyy työväsymisenä. Sijaismäärärahat olisi saatava riittävälle tasolle, että henkilöstön poissaolot voitaisiin korvata. Varahenkilöstön palkkaamisella turvattaisiin ammattitaitoisen sijaistyövoiman saanti kotihoidossa ja säästyttäisiin jatkuvalta lyhytaikaisen henkilökunnan perehdyttämiseltä. Palvelukeskuksessa on valittu sitovaksi tavoitteeksi henkilöstön jaksamista edistävän ohjelman laatiminen ensi vuoden aikana. Suunnitelmakaudella esitetään kotihoitoon kahdeksaa uutta tointa turvaamaan lisääntyvää palvelutarvetta. Neljä näistä toimista esitetään varahenkilöstöön. Investoinnit Kotihoidon asiakkaiden potilaskertomustietojen pitäminen ajan tasalla on vaikeata, sillä nykykäytännössä tietoja kirjataan tietokoneelta papereille ja taas papereista tietokoneelle. Työasemia on vähän ja hoitajat ovat toimistolla yleensä vain työpäivän alussa ja lopussa. Mobiiliteknologiaan investoiminen (kannettavat pientietokoneet) mahdollistaisi jatkuvan tietojen lukemisen ja päivittämisen, mikä tekisi työnteon joustavammaksi ja parantaisi potilasturvallisuutta. Kotihoidon käytössä on tällä hetkellä yhdeksän autoa, joista vanhin on otettu käyttöön v ja neljä autoa vuosina Ikääntyneiden autojen korjauskustannukset ovat melko kovat vuosittain, 26

33 joten autot olisi järkevää vaihtaa vähintään kymmenen vuoden välein. Suunnitelmakaudelle tullaan esittämään yhden auton uusimista vuosittain Tukipalveluiden kehittämistoimenpiteet Sisällöllinen kehittäminen Tukipalveluiden tarve tulee kasvamaan pyrittäessä tukemaan kotona selviytymistä sekä vähentämään laitoshoidon tarvetta. Yli 85 vuotiaiden osuus vanhusväestössä lisääntyy ja aiheuttaa hoidon ja palvelujen tarpeen kasvua. Päiväkeskuksissa Pegasos- potilastietojärjestelmän hyväksikäyttöä on kehitettävä. Muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien (vuodeosastot, kotihoito) tahojen välillä ei tieto kulje riittävän nopeasti ja tehokkaasti. Laitos- ja avohoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaprojekti valmistelee yhtenäiset ohjeet Pegasokseen kirjaamisesta sekä yhteisestä hoitosuunnitelmasta. Kirjallisen hoitosuunnitelman koulutukseen osallistuvat myös Tohkan työntekijät. Hoiva- ja kuntoutusyksikön avaaminen mahdollistaa resurssien uudelleen järjestelyn päiväkeskuksissa. Asiakkaat jaetaan päiväkeskuksiin siten, että eniten sairaanhoidollista palvelua vaativat asiakkaat tulevat terveysaseman päiväkeskukseen ja dementoituneet Tohkankammariin. Apian päivätupa ja Tohkantupa keskittyvät virikkeelliseen ja sosiaaliseen toimintaan ja toimivat aluellisina päiväkeskuksina. Eteläisen ja itäisen kotihoitoalueen asiakkaat menevät Apiaan, läntisen ja pohjoisen asiakkaat Tohkaan. Apian ja Tohkan päiväkeskuksissa tulee turvata kuntouttavan toiminnan mahdollisuudet. Päiväkeskustoiminnassa tulee yhä enemmän korostaa sosiaalisen aktiivisuuden tukemista sekä fyysisen toimintakyvyn ja tasapainon ylläpitämistä ja kehittämistä, mikä edistää kotona selviytymistä. Työnjaosta uuden dementiakeskuksen ja Tohkankammarin kesken on sovittava. Jatkossa on aiheellista selvittää mielenterveysasiakkaiden kuntouttavan päiväkeskustoiminnan vaihtoehtoja, jotta mielenterveydellisistä ongelmista kärsivät asiakkaat voitaisiin ohjata nykyistä tarkoituksenmukaisempaan päivätoimintaan. Henkilökunta Apian palvelukeskuksessa tai Tohkan palvelutalossa ei ole mielenterveysasiakkaiden kuntoutukseen ja tarpeisiin perehtynyttä eikä nykytilanteessa säätiön tavoitteena ole laajentaa toimintaa mielenterveyskuntoutujien puolelle. Kotiin kuljetettujen aterioiden kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Posti kuljettaa ateriat päivittäin asiakkaiden koteihin kahden tunnin kuluessa ruoanvalmistuksesta. Keittiöiden kapasiteetti sekä kuljetukset ovat este palvelun lisäämiselle. Laitosten ruokaloita voitaisiin myös käyttää ryhmäruokailun järjestämiseen. Ruuanvalmistuksen keskittämistä nykyistä suurempiin jakelukeittiöihin pitäisi selvittää, samalla tietyt keittiöt voisivat erikoistua dieettiruokiin. Ateriapalvelun saannin kriteerejä tulee tarkentaa ja tiukentaa. Asiakkaiden palvelutarve pitää arvioida säännöllisesti, että palvelut kohdentuvat oikea-aikaisesti niitä tarvitseville. Viikonlopuiksi ja juhlapyhiksi jaetaan nykyisin kylmät ateriat, joiden säilyttämisessä ja lämmittämisessä on joillakin asiakkailla ongelmia. Suunnitelmakaudella selvitetään joissakin kunnissa käytössä olevien ruoka-automaattien (Menumat) soveltuvuutta meille. Kylvetysasiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti asiakkaiden toimintakyvyn heiketessä. Sääksmäen vanhainkodilla on yksi sauna, joka on kotihoidon asiakkaiden käytössä ainoastaan kerran viikossa. Apian palvelukeskuksen saunatilat ovat ahtaat, esim. saunaan ei pääse suihkutuolilla. Saunotukset ovat

34 tapahtuneet pääsääntöisesti aamupäivisin, mikä on aiheuttanut ruuhkaa kuljetuksissa. Sauna-aikoja tulee porrastaa sekä järjestää kuljetukset tarkoituksenmukaisesti. Vaatehuoltoa ei ole voitu tarjota riittävästi henkilökunnan ja koneiden riittämättömyyden vuoksi. Vaatehuollon kohdalla on otettava selkeä kanta siihen, milloin se kuuluu kaupungin kotihoidon tehtäviin tai sen kustantamiin palveluihin. Mahdollisimman paljon vaatehuoltoa pyritään siirtämään jatkossa kokonaan yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi. Turvapalvelun hälytykset keskeyttävät jatkuvasti hoitajien työskentelyn päivä- ja ilta-aikaan, jolloin huolehditaan asiakkaiden hoitamisesta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Tähän ongelmaan yritetään saada ratkaisua ostopalvelun avulla. Eräältä valtakunnalliselta yritykseltä on pyydetty tarjousta päivä- ja ilta-ajan (klo 7-22) päivystyspalvelusta, mutta ainakaan toistaiseksi ei Valkeakoskelta ole löytynyt palvelun tuottajaa. Muistamattomien ja dementoituneiden asiakkaiden kotona selviytymistä tukemaan hankitaan kulunvalvonta- tai muita seurantalaitteistoja, joiden valvonnasta sovitaan omaisten ja muiden läheisten ihmisten kanssa. Kuntoutus- ja ryhmätoiminta tarvitsisi lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Yhteistyötä eri yksiköiden kesken tulisi tehostaa ja nivoa virike- ja ryhmätoiminta nykyistä tiiviimmin osaksi kokonaisvaltaista kuntoutusta. Kuntoutussuunnitelman tulisikin olla kiinteä osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Omaishoidon tuen tarve on lisääntynyt voimakkaasti parin vuoden aikana ja lisääntyy yhä. Apua pitäisi voida antaa myös palveluina, mistä syystä palvelusetelijärjestelmää tulisi kehittää. Omaishoitajat eivät säännöllisesti käytä lakisääteisiä vapaapäiviään, mikä takaisi heidän jaksamisensa raskaassa työssä. Palvelusetelin avulla omaishoitajat voisivat ostaa. tarvitsemiaan palveluja, mm. vapaapäiväjärjestelyitä, siivouspalveluita yms. Uudessa tehostetun palveluasumisen yksikössä on varattu yksi kahden hengen huone omaisten hoidossa olevien asiakkaiden tilapäiseen majoittamiseen ja hoitoon. Näitä paikkoja voivat omaishoitajat kohtuullisin kustannuksin varata, kun haluavat käyttää lomaoikeuttaan. 28 Henkilöstösuunnittelu Huonokuntoisien vanhusten osuuden kasvu aiheuttaa paineita henkilökunnan jaksamiselle. Nykyisillä henkilökuntaresursseilla välttämätön kouluttamattoman henkilökunnan käyttö Tohka Säätiöllä on suurin haitta toiminnan kehittämiselle. Tohkankammari (dementoituneiden päiväkeskus) on voitu pitää auki viikonloppuisin kotihoidon työntekijöiden toimesta. Jatkossa esitetään Tohka säätiölle yhtä hoitajan tointa, jonka työpanos osaksi ohjattaisiin viikonloppujen hoitamiseksi sekä osaksi Tohkankodon (kuntouttava päiväkeskus) vakituisen työntekijän työpariksi. Näin voitaisiin turvata, että dementoitunutta vanhusta hoitaisi mahdollisimman vähän vaihtuvat työntekijät, jotka olisivat perehtyneet dementoituneen vanhukseen kuntoutukseen sekä taata, että päiväkeskuksen asiakkaille on toimintapäivän aikana aina koulutettu työntekijä. Tohka Säätiön keittiöhenkilökunnan lisätarve perustuu ateriapalveluiden osalta tehtäviin ratkaisuihin. Kokeiluna aloitettuun Apian viikonloppuateriointiin tarvitaan vakituinen työntekijä, mikäli käytännöstä tehdään pysyvä. Lisäksi Tohkan palvelutalon keittiö tarvitsee vakituisen työntekijän huolehtimaan kotiin kuljetettavista aterioista. Nykyisin työ on hoidettu puolen vuoden työllistetyllä, jolloin varmuutta pätevästä työntekijästä ei ole. Kuitenkin kotiin kuljettavat ateriat edellyttävät erityisruokavalioiden määrän kasvun takia riittävästi koulutettua henkilökuntaa. Nykyisellä henkilökunnalla ei ole myöskään mahdollista kasvattaa ateriasuoritteiden määrää nykyisestä.

35 Kuntouttavaa toimintaa ja ryhmätoimintaa ei voida jättää pelkästään vapaaehtoisten harteille vaan sen tulee olla vakituisen, osaavan työntekijän koordinoimaa. Voidaksemme hillitä kasvavaa palvelujen kysyntää tulee meidän panostaa kuntouttavaa työhön. Tämän takia säätiö esittää suunnitelmakaudella kuntouttavaan työhön perehtynyttä hoitajan tointa. Hoitajan työpanos jaettaisiin molempien palvelukeskusten kesken. Palvelukeskuksia tulee hyödyntää enemmän alueellisina toimintakeskuksina, joissa ympäristössä asuvat ikäihmiset voivat tavata vertaisiaan sekä osallistua mieltä ja ruumista vetreyttävään toimintaan. Apian palvelukeskukseen esitetään hoitajan tointa sijoituspaikkana päiväkeskus. Nykyisen lähihoitajan työparina toimii kodinhoitaja, joka on lainassa kotihoidolta. Päiväkeskuksen asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, jolloin tarvitaan kahden työntekijän työpanos hoivan ja kuntouttavan päivätoiminnan toteuttamiseen. Kotihoidossa ei ole päiväkeskuksen henkilökuntaa lukuun ottamatta erikseen tukipalveluhenkilöstöä, joten resurssilisäykset on esitetty hoiva- ja hoitotyön kehittämistoimenpiteissä. Jos päiväkeskuksen sairaanhoitajan toimi menetetään uudelle kuntoutusosastolle, on päiväkeskukseen sijoitettava muualta kotihoidosta yksi työntekijä. Investoinnit Nykyinen Tohkan yksiköissä oleva tietokonekanta on riittämätön sekä vanhentunut, jotta kyettäisiin Pegasos-potilastietojärjestelmän hyväksikäyttöön. Tietokonehankintojen lisäksi tulee kunnostaa päätetyötä tekevien työntekijöiden työpisteet ergonomiavaatimukset täyttäviksi. Apian kuntosalivälineiden hankinta on siirtynyt vuodelle Molemmissa säätiön keittiöissä tarvitaan vanhentuneen ja osin riittämättömän laitekannan uusimiseksi investointeja. Samoin työpaikkatarkastuksissa on ilmennyt puutteita työergonomiassa, jotka tulevat aiheuttamaan keittiöiden peruskorjaustarpeita suunnitelmakaudella. Muistamattomien ja dementoituneiden asiakkaiden kotona selviytymistä tukemaan hankitaan kulunvalvontalaitteistoja ja muita vastaavia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla voidaan seurata esim. asunnosta poistumisia. Ateriapalveluissa voitaisiin kokeilla ateria-automaattia (Menumat), jossa on pakastin sekä mikroaaltouuni samassa ja johon asiakas voi oman valintansa mukaan tilata viikon ateriat Asumisen kehittämistoimenpiteet Palvelu- ja ryhmäasumisen kehittämistoimenpiteet Sisällöllinen kehittäminen Ikäihmisten asumisjärjestelyissä tulee tehostaa yhteistyötä kaupungin teknisen toimen ja vanhustyötä tekevän henkilökunnan välillä, jotta toimiva vuoropuhelu toteutuu. Ikäihmisten puutteellisten asuntojen korjausneuvontaa tulee kehittää samoin kuin erilaisista asunnon korjaukseen liittyvistä tukimuodoista tiedottamista. Palveluasumisen tulisi olla vasta toissijainen ratkaisu tilanteessa, jossa vanhus ei enää palveluidenkaan avulla kykene selviytymään omassa kodissaan. Haasteen palveluasumiselle asettavat ne ikäihmiset, jotka hakevat palvelutaloon yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen takia, vaikka oma asunto on hyväkun-

36 toinen ja toimiva. Laitoshoidon vähentämiseen tähtäävän vanhuspolitiikan tavoitteen mukaisesti on tehostettu palveluasuminen tullut korvaamaan vanhainkotihoitoa. Valkeakoskella on selvitettävä minkä verran tarvitaan tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettuja asuntoja. Yli 85 -vuotiaiden kartoittavien kotikäynneistä sekä Aspan selvityksestä käy hyvin ilmi se, että ihmiset haluavat palvelut sinne, missä he asuvat eivätkä halua muuttaa palvelutaloon. Hoiva- ja kuntoutusyksikön käynnistäminen lyhensi jonoa ryhmäkoteihin, eikä uusi asumispalveluyksikkö ole vielä täynnä. Palvelutalon hankesuunnittelutyöryhmä otti sen kannan, että nyt ei ole oikea aika kaupungin rakentaa uutta palvelutaloa vaan annetaan uuden hoiva- ja kuntoutusyksikön rauhassa käynnistyä ja kehittää toimintaansa. Annetaan myös tilaa muille toimijoille, esim. Asumispalvelusäätiö ASPA:lle. ASPAn toimintaperiaate on se, että se hankkii asunnon, remontoi asukkaalle soveltuvaksi ja järjestää palvelut, jolloin kustannuksista vain palveluiden osuus tulee kaupungin maksettavaksi. Hankesuunnittelutyöryhmä otti myös kantaa nykyisten palvelutalon ja palvelukeskuksen saattamiseen asianmukaiseen kuntoon, ennen kuin investoidaan uuteen palvelutaloon. Tällä hetkellä ongelma on erityisesti Apian palvelukeskuksen tilaratkaisut, minkä vuoksi huonokuntoisia, liikuntarajoitteisia ihmisiä ei voi sijoittaa taloon asumaan. Työryhmän mielestä myös Palmurinteen tyhjien tilojen käyttö pitäisi suunnitella ennen uusien tilojen rakentamista. Muistamattomien vanhuksien määrän kasvaessa tulee myös selvittää kulunvalvontalaitteiden tarpeellisuus, jotta pystytään valvomaan talosta poistumisia myös yöaikaan. Dementoituneiden henkilöiden kotona selviytymistä voitaisiin tukea erilaisilla asuntoon väliaikaisesti asennettavilla teknisillä ratkaisuilla, valvontakameroilla ja ovihälyttimillä. Erityisryhmien palveluasumisen tarve sekä palveluntuottajat pitäisi mahdollisimman pikaisesti selvittää. Päihdeongelmaisten ja pitkällisen alkoholinkäytön seurauksena dementiasta kärsivien palvelut tulee järjestää. Tohka Säätiön dementiayksikkö ei ole tarkoituksenmukainen paikka näille henkilöille, joiden fyysinen toimintakyky on vielä kohtalainen ja jotka tarvitsevat muunlaista toimintaa, kuin mitä vanhuksille tarjotaan. 30 Henkilöstösuunnittelu Palvelutaloihin tulevat asukkaat ovat aikaisempaa huonokuntoisempia, mikä edellyttää henkilökuntalisäyksiä. Kotihoidon henkilöstösuunnittelussa tulee turvata riittävät resurssit palveluasunnoissa asuvien hoiva- ja hoitotyöhön. Investoinnit Apian palvelukeskuksessa on lukuisia ympäristön esteellisyyteen liittyviä ongelmia. Apian osalta kiireisin korjaustarve on sähköovien laittaminen sekä hissin peruskorjaus, jotta apuvälineiden avulla kulkevien asukkaiden liikkuminen talossa mahdollistuu. Nykyisessä hississä ei ole mahdollista kuljettaa paaripotilaita, minkä takia hissi ei täytä palvelukeskuksessa olevan hissin vaatimuksia. Apian saunaan ei pääse suihkutuolilla. Apian Palvelukeskus ei täytä palveluasumisen kriteerejä puutteellisten tilaratkaisujen vuoksi. Tämä rajoittaa huomattavasti asukasvalintoja. Asunnoista ainoastaan 4 on vammaismitoitettuja, joihin voidaan sijoittaa pyörätuoliasiakkaita. Apuvälineitä käyttävä ihminen ei pääse vessaan. Apianpirtin keittiöiden mitoitukset eivät vastaa enää nykypäivän ikäihmisten tarpeita. Kaapistot ja pöytätasot sijaitsevat liian

37 korkealla. Asunnoista 33 on ulkokäytävien varrella, joihin apuvälineitä käyttävien vanhusten on vaikea päästä. Apianpirtin asuntojen osalta tulisi tehdä korjaussuunnitelma vuosien aikana. Apian Palvelukeskuksen keittiö on 17 vuotta vanha. Keittiön koneet ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Tohkan Palvelutalo on ollut käytössä lähes 10 vuotta. Nykyinen hälytysjärjestelmä ei toimi luotettavasti. Alkuperäisen hälytysjärjestelmän uusimisen kustannusarvio on euroa, mikäli vain kutsujärjestelmä uusitaan. Taloautomaatiojärjestelmä joudutaan uusimaan vuosien aikana. Kustannusarvio on noin euroa. Lisäksi sekä Tohkan palvelutalossa että Apian palvelukeskuksessa tulee selvittää, mitä toimenpiteitä ja investointeja vaaditaan mm. paloturvallisuuden parantamiseksi. Palvelutaloissa, joissa valtaosa asukkaista on liian huonokuntoisia kyetäkseen itse tulipalotilanteessa poistumaan eikä henkilökuntaa ole riittävästi avustamaan, tulee olla automaattinen sammutusjärjestelmä. Valkeakoskella on riittämättömästi dementoituneiden hoiva-asuntoja. Palveluasuntojen avulla laitoshoitoa voitaisiin siirtää mahdollisimman pitkälle. Säätiön asuntoihin hakee myös turvattomia ikäihmisiä, jotka pärjäisivät esim. ryhmäkodissa. Palvelutaloihin asukkaiksi tulevat ovat yhä huonokuntoisempia. Palvelutalojen asukkaat tulisi valita oikea-aikaisesti, jotta he hyötyisivät palvelutalojen tarjoamista tukipalveluista. Ryhmäasumiseen sopivia tiloja tarvitaan lisää. Tekniselle keskukselle on tehty aloite ryhmäkodiksi sopivien tilojen varaamisesta ja suunnittelemisesta uusiin keskustan alueelle rakennettaviin kerrostaloihin. Uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö hoiva- ja kuntoutusyksikössä tulee toimimaan kuin ryhmäkoti. Tiedonkulku sosiaali- ja terveyskeskuksen hoitohenkilökunnan ja säätiön henkilökunnan välillä on ajoittain ongelmallista mm. yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman puuttumisen vuoksi. Säätiön henkilökunnalla ei ole myöskään oikeuksia päästä Pegasos -potilastietojärjestelmään, mikä vaikeuttaa vanhusten kokonaisvaltaista hoitoa. Uusi kotihoito-osio Pegasos -potilastietojärjestelmässä mahdollistaisi ohjelman käytön mistä tahansa työasemasta tai kannettavasta pienlaitteesta Muun asumisen kehittämistoimenpiteet Palvelukeskuksen, teknisen- ja kaavoitustoimen yhteistyötä on tehostettava. Vanhusten kotona selviytymisen kannalta rakentamista on toteutettava tavalla, joka soveltuu kaikille kaupunkilaisille, myös vammaisille ja vanhuksille. Asunnon tai asuinympäristön puutteiden ei tulisi lisätä ulkopuolisen avun tarvetta. Jos palvelut sijaitsisivat lähempänä, jos pääsisi hissillä portaattomasti ulkoa kotiovelle asti, jos pyykin ripustaminen olisi helpompaa tai jos asunnossa olisi helppopääsyinen suihkutila, itsenäinen suoriutuminen saattaisi onnistua pidempään (lainaus Toimiva koti-verkkosivulta). Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän hissillisiä kerrostaloasuntoja, joissa asukkaan liikkumiseen asuntoon on kiinnitetty muutoinkin huomiota. Vähintään yhtä tärkeää kuin uudisrakentaminen on olemassa olevan kerrostalokannan saneeraaminen siten, että taloihin rakennetaan hissit ja niissä huomioidaan liikuntaesteisten / toimintarajoitteisten asuminen. Mikäli kaupunki hankkii erillisiä kerrostaloasuntoja vapailta markkinoilta, tulisi hankintoja tehdä hissillisistä kerrostaloista, pohjakerrosasunnoista tai rivitaloista. 31

38 Fysioterapian ja vammaispalveluiden kehittämistoimenpiteet Sisällöllinen kehittäminen Fysioterapia- ja apuvälinepalvelut Fysioterapiaosaston avofysioterapia toimii osaksi vanhoissa tiloissa (yksilöhoidot ja kuntosaliryhmät) ja muiden ryhmien osalta uusissa ajanmukaisissa fysioterapia-allastiloissa ja ryhmäliikuntatilassa. Ryhmämuotoista kuntoutusta on nyt mahdollisuus lisätä tarpeen mukaan uusia ryhmiä perustamalla ja ryhmäkokoja suurentamalla. Fysioterapiassa on erityisen kehittämisen kohteeksi valittu kuntosaliohjauksen kehittäminen. Uuden toimintaterapeutin vakanssin myötä apuvälinepalveluja voidaan entisestään parantaa. Toimintaterapeutin ja apuvälinehuoltajan työnjaosta on sovittu. Toimintaterapeutti vastaa jatkossa pienapuvälineiden, lähinnä ruokailun apuvälineiden tarpeen arvioinnista ja käytön harjoittamisesta. Hän vastaa myös mm lastojen ja rannetukien valmistuksesta. Apuvälinehuollosta vastaavan kuntohoitajan työhön kuuluvat edelleen muiden apuvälineiden, kuten rollaattorien, nousutukien, tukitankojen ja suihkutuolien lainaus ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintaesitykset ja tilaukset. Vammaispalvelut. Vuoden 2002 kuljetuspalveluiden tarve pysynyt entisen suuntaisena. Käyttäjiä on lokakuun loppuun mennessä 217, joista edelleen suurin osa on ikäihmisiä. Asunnon muutostöihin on myönnetty tukea 19 henkilölle, joista 12 yli 65-vuotiasta. Aina ei kuitenkaan asunnon muutostöillä ja kuljetuspalvelulla voida kotiin luoda sellaisia olosuhteita, että siellä asumista voitaisiin jatkaa. Kerrostalosta voi puuttua esim. hissi tai vanhuksella ei ole läheisiä omaisia paikkakunnalla auttamassa. Hyvin iäkkään vaikeasti vammaisen tai sairaan henkilön asunnon muutostöitä suunniteltaessa onkin pohdittava tarvittavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta, pelkkä tekniikka ei aina riitä tukemaan kotona yksin asumista. Yksin asuvan vanhuksen tulee saada riittävästi apua, huolenpitoa ja toisen ihmisen läheisyyttä. Puoliksi fysioterapiaosastolla ja puoliksi Hoikun kuntoutusosastolla työskentelevä fysioterapeutti voi tarvittaessa antaa kuntoutuksesta kotiutuneelle asiakkaalle jatkohoitoa kotiin suunnitelman puitteissa tai suorittaa kotona asuvalle asiakkaalle kuntoutustarvearvion. Kaupungin vuokra-asuntotyöryhmän lausunnossa on kiinnitetty huomiota vammaisten ja liikuntarajoitteisten esteettömään asumiseen ja palvelujen tarjontaan. Ehdotus asuntosuunnitelmaksi vuodelle 2003 sisältää mm seuraavaa: Uustuotannosta varataan edelleen 1-2 asuntoa/talo ja suunnitellaan inva-asumiseen sopiviksi. Rakennusten hankesuunnitteluvaiheessa järjestetään yhteistyöpalaveri vanhustyön ja vammaispalvelusta vastaavien kanssa. Liikuntarajoitteisten tulee päästä olemassa oleviin hissillisiin taloihin. Lisäksi pyritään korjaamaan muitakin vuokrataloja sellaisin toimenpitein, joiden avulla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisten pääsy rakennukseen, rakennuksessa oleviin taloihin ja muihin tiloihin. Esitetään varattavaksi kaupungin talousarvioon euron määräraha, josta voitaisiin myöntää avustuksia hissien rakentamiseen ja korjaamiseen (10% osuus kustannuksista) tai muun liikuntaesteen poistamisen kustannuksiin.

39 Laitoshoidon kehittämistoimenpiteet Sisällöllinen kehittäminen Tavoitteena on asiakaslähtöinen, inhimillinen, tavoitteellinen hoito. Laadun päästrategioina ovat omahoitajatyöskentely, kirjallisen hoitosuunnitelman käyttöä ja laatuohjelmien noudattaminen. Jatkuvan kehittämisprosessin ylläpitäminen edellyttää tulosten säännöllistä mittaamista ja arviointia koko työyhteisön kesken ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä sopimista. Vuoden 2003 talousarvion sitovissa tavoitteissa edellytetään tulosyksikkökohtaista seurantaa tehdyistä mittauksista ja raporttia puolivuosittain. Kuntoutusosastolla kuntoutusprosessien kehittämisen kannalta tulee osastolla ryhtyä laatutyöskentelyyn ja mittareiden luomiseen heti toiminnan alettua Kehittämistyö, työhön sitoutuminen ja motivaation ylläpito edellyttää jatkuvaa henkilökunnan koulutuksesta huolehtimista. Koulutusta tulee järjestää ennen muuta paikanpäällä ja näin mahdollistaa mahdollisimman monen työntekijän osallistuminen. Koulutuksen pääpaino on hoitoprosessin hallinnassa ja kuntouttavissa työmenetelmissä ja dementoituneen ihmisen hoitamisessa. Kuntoutusosaton tuloksellinen, moniammatillinen kuntoutus edellyttää työntekijöiltä erityisosaamista, minkä vuoksi henkilökunnan koulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja siihen tulee resursoida riittävästi. Dementiakeskukselta edellytetty asiantuntijatason osaaminen merkitsee työntekijöiden osaamisvalmiuksien vahvistamista koulutuksella. Koko vanhuspalveluissa merkittävä kehittämiskohde on saumattoman palveluketjun varmistaminen. Käytännössä asiaan eniten vaikuttava asia on pegasospotilastietojärjestelmän yhteneväinen ja tehokas käyttö kaikissa palveluita tuottavissa yksiköissä. Palvelukeskuksessa on käynnistetty yhteisen sähköisen hoitosuunnitelman kehittämisprojekti. Tavoitteena on ajantasainen, seurantaa ja tiedonkulkua parantava toimintatapa, mm. yhteisen sähköisen hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönotto. Palvelukeskuksen uusien toimintayksiköiden käynnistyminen merkitsee työnjaon tarkistamista ja palvelujärjestelmän täydentymistä. Mahdollisimman tarkoituksenmukaisen, joustavan ja oikean hoidon porrastuksen löytyminen vaatii kaikilta, myös laitospalveluilta, toimintatapojen intensiivistä seurantaa ja keskustelua vanhuspalveluiden yhteistyöryhmissä ja SAS-kokouksissa. Dementiakeskus kehittää osana Pirkanmaan saumattomat palveluketjut -projektia (Pirke -projekti) dementiaoireisen asiakkaan palveluketjua ja toimintamallia, jossa perusinnovaatioita ovat omaneuvojakäytäntö, palveluketjusuunnitelma, sähköinen asiakaskortti ja alueellinen tietojärjestelmä. Projekti perustuu ao. kokeilulakiin, joka on voimassa vuoden 2003 loppuun. Henkilöstösuunnittelu Edellä kohdassa 2.2 on selvitetty henkilöstöresurssien lisäämistarvetta. Sairaala- ja vanhainkodit tulosalue tulee talousarvioehdotuksissaan noudattamaan asetettua tavoitetta: henkilöstömitoituksen nostamista terveyskeskussairaalassa 0,7 tasoon ja vanhainkodeissa 0,6:n tasoon. Ennustetun henkilöstöpulan välttämiseksi esitetään vuosittain sijaisten työsuhteiden vakinaistamista varahenkilöstöjärjestelmäksi. Vuoden taloussuunnitelmaan varahenkilöitä on esitetty 6, kaksi jokaiselle taloussuunnitelmavuodelle. Laitoshoidossa tapahtuvien muutosten vuoksi (terveyskeskussairaalan hoidon akutisoituminen ja vanhainkotien asukkaiden huonokuntoisuus) tehdään tarvittavia vakanssimuutosesityksiä vakanssien vapautumisen yhteydessä.

40 Kuntoutusosaston tulosyksikön palveluiden tehokas tarjoaminen edellyttää oman yövalvonnan järjestämistä. Tämän vuoksi osastolle tulee saada 1-2 uutta sairaanhoitajan tointa. Tuloksellinen, moniammatillinen kuntoutus edellyttää työntekijöiltä erityisosaamista, minkä vuoksi henkilökunnan koulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja siihen tulee resursoida riittävästi. Investoinnit Tulosalueella on useita korjaamista edellyttäviä kohteita mm. Sääksmäen ilmastointi ja Peltola-osan peruskorjaus sekä Palmurinteen osasto 2:n peruskorjaus. Taloussuunnitelmassa on esitetty vuodelle 2003 ilmastointiin :n määrärahavarausta ja Sääksmäen vanhainkodin kattojen uusimiseen :n määrärahavarausta vuodelle Palmurinteen vanhainkodin osasto 2:lla on peruskorjaustarve; lämpöeristeet, ilmastointi, wc-tilojen laajennus, erilaisia tilojen muutostarpeita jne. Taloussuunnitelmassa 2003 suunnittelutyön aloittamiseksi on ehdotettu :n määrärahaa. Mikäli ajatus Sääksmäen vanhainkodin toimintojen siirtämisestä Palmurinteen vanhainkodin yhteyteen osoittautuisi toteuttamiskelpoiseksi, edellyttää siirto investointeja Palmurinteen tilaratkaisuihin. Sääksmäen vanhainkodin potilashälytysjärjestelmä tulisi muuttaa potilaspuhelinjärjestelmäksi kuten on tehty terveyskeskussairaalassa ja Palmurinteen vanhainkodissa. Kustannukset n euroa. Terveyskeskussairaalan dementiayksiköiden oleskelutiloista halutaan uloskäynti piha-alueelle, joka tulisi aidata. Dementiayksiöiden kulunvalvontajärjestelmiä tulee edelleen kehittää. Kameravalvonnan hankkiminen tullee myös ajankohtaiseksi Mielenterveyspalveluiden kehittämistoimenpiteet Kotona asuvien mielenterveysasiakkaiden hoitoa tulee kehittää parantamalla mielenterveyskeskuksen ja kotihoitoyksikön yhteistyötä. Hoidon jatkuvuuden ja saumattomuuden kannalta tulee laatia yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja mielenterveyskeskuksen asiantuntemusta hyödyntää paremmin lisäämällä konsultointia ja koulutusta.

41 35 Kohderyhmä Kehittämistavoitteet/toimenpiteet Aikataulu Omaishoitajat ja läheiset Terveyskeskuslääkärit Dementiaa sairastavat Vapaaehtoistyö A-klinikka Mielenterveyskeskus Omaishoitajien oman virkistystoiminnan järjestäminen ja koulutus. - kehittämissuunnitelma Ikääntyvien psykiatrisen hoidon osaamisen lisääminen. - koulutusohjelma, psykiatrisen konsultaatiotoiminnan organisointi Kotona asuvien keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien ja omaisten tukeminen. - dementiakeskuksen ja dementianeuvonnan käynnistäminen terveyskeskuksen uudessa hoiva- ja kuntoutusyksikössä. Työnjaosta sopiminen ja säännöllisen yhteistyön organisointi. Alkoholidementikoille tuettu asumispalvelu. - selvitys palvelutalosuunnitelman yhteydessä Konsultointiohjelman laatiminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai kotihoidossa olevien potilaiden kohdalla. v v v v v v Vapaaehtoistyön kehittämistoimenpiteet Palvelutaloihin hakeutumisen taustalla on usein yksinäisyyteen ja turvattomuuteen liittyvät pelot. Tämä asettaakin haastetta vapaaehtoistyölle, jonka kautta voitaisiin vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä korvata mahdollisesti muualla paikkakunnilla asuvia omaisia. Nykyisten vapaaehtoisten ikääntyessä erityisesti nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden mukaan saaminen on tärkeää. Nykyiseen elämänmalliin liittyvä itsekkyyden lisääntyminen ja haluttomuus sitoutua uhkaavat vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä Valkeakoskella tekee moni taho, edellä mainittujen lisäksi myös esim. SPR, mutta toimintaa ei koordinoi kukaan ja siksi tiedottaminen tarjolla olevista palveluista ja mahdollisuuksista on jokainen yksittäisen toimijan tai järjestön varassa Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä Suunnitelman keskeisin asia on vanhuksen elämisen tukeminen tavalla, joka auttaa häntä omatoimisuutensa ja yksilöllisyytensä säilyttäen asumaan kotonaan pitkään. Kehittämistoimenpiteissä tulee keskittyä seuraaviin tekijöihin: asiakaskeskeisyyden toteuttamiseen ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen palvelukriteereiden selkeyttämiseen $ palveluiden porrastuksen selkiinnyttämiseen välimuotoisten palveluiden kehittämiseen pitkäaikaisen laitoshoidon välttämiseen

42 36 yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämiseen Asiakaskeskeisyyden perusajatus on kuulla ja kunnioittaa vanhuksen omia ratkaisua ja omia toiveita hoitojärjestelyissä. Palvelutoiminnassa keskeistä on iäkkäiden ihmisten oikeus määrätä omasta elämästään ja palveluiden sovittaminen vastaamaan heidän tarpeitaan. Tämän peruslähtökohdan konkretisoiminen arkeen tapahtuu ennen muuta jokaisessa vanhusasiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa ja hoitosuunnitelmista sovittaessa, mutta myös niissä hallinnollisissa ratkaisuissa, joissa vanhushuoltoa suunnitellaan, päätöksiä tehdään ja resursseja jaetaan. Asiakastyytyväisyys on palvelukeskuksessa toteutettavan laatutoiminnan lopputulos. Ennaltaehkäisevä työ. Sosiaali- ja terveyskeskuksen hoitojärjestelyissä on mietittävä ensisijaisesti ratkaisuja, jotka aktivoivat palvelun käyttäjää ja tukevat hänen voimavarojaan ja omatoimisuuttaan. Palveluiden ei tule passivoida vanhusta eikä vähentää hänen itsenäisyyttään. On myös syytä kehittää ns. etsivää toimintaa, jolla voidaan ajoissa ohjata vanhusta/ omaista käyttämään oikea-aikaisia, oikein suunniteltuja palveluita. Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen ja tehostaminen korostuu suunnitelmassa niin avohoidossa, tukipalveluissa- kuin laitoshoidossakin. Myös vapaaehtoistoimijoilla tulee olemaan roolinsa ennaltaehkäisevää työtä toteutettaessa. Ennaltaehkäisevällä työllä tarkoitetaan paitsi vanhushuollon asiakaskohtaista työtä ja siinä toteutettavia toimintatapoja, myös kaupungin muiden palvelukeskusten toimintaa. Erityisodotuksia asetetaan erityisesti kaupungin rakennus- ja tilatoimelle, kaavoitukselle ja sivistys-ja vapaa-ajan toimelle. Kaupungin kaikkien palvelualojen tulisi huomioida vanhukset kasvavana ja merkittävänä palvelujen käyttäjäryhmänä. Se millaisia asuntoja vanhuksilla on käytettävissään, kuinka liikenne on suunniteltu, kuinka kulkutiet rakennettu tai kuinka virikkeellisiä ja omatoimisuutta tukevia vapaa-ajan mahdollisuudet ovat, edesauttavat tai vaikeuttavat vanhusten selviämistä omassa kodissaan toimintakyvyn heiketessä. Palvelukriteereiden selkiinnyttäminen merkitsee paitsi resurssien tasapuolista käyttämistä, myös oikean ja oikeudenmukaisen hoidon porrastuksen toteuttamista. Asiakkaan toimintakyky ja hänen toimintaympäristönsä ovat palvelutarvetta määräävät tekijät. Mitä enemmän palvelutarvetta on, sitä enemmän palveluja tarvitaan ja sen korkeammalla hoidon portaalle tulisi päästä. Käytettävissä olevat palveluresurssit määrittävät toisaalta myös sen kenelle julkisia palveluita voidaan tarjota ja ketä ohjataan hakemaan palvelut muualta. Vastaavasti palvelukeskuksessa joudutaan myös miettimään, kuinka oheistoiminnot järkevimmällä tavalla hoidetaan, kaupungin omana toimintana vai ostopalveluina (esimerkkinä kasvavan kuljetustoiminnan järjestäminen). Palvelukriteereiden ja toimintakyvyn arviointikäytäntöjen kehittäminen merkitsee myös sosiaali- ja terveystoimen yhdentymisen synergiaetujen varmistamista, toimintojen yhteen hitsautumista ja yhteisen palvelukulttuurin luomista. Välimuotoisten palveluiden kehittäminen. Välimuotoisilla palveluilla tarkoitetaan perinteisen avohoidon ja laitoshoidon välimaastoon sijoittuvia palveluita. Tällaisia palvelumuotoja ovat päiväkeskukset, palvelutalot, ryhmäasunnot sekä uuden hoiva- ja kuntoutusyksikön dementiakeskus, kuntoutusosaston päiväkuntoutus ja tehostetun palveluasumisen yksikkö. Välimuotoisuutta hoitoratkaisussa edustaa myös laitoksissa toteuttavat erilaiset lyhytaikais- ja jaksohoidot. Palveluarsenaalia halutaan kehittää avohoitolaitoshoito -dimensiota monipuolisemmaksi, jotta erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisten toiminnan vajauksien kanssa elävillä vanhuksilla olisi mahdollisuus valita heidän yksilölliseen tilanteeseensa parhaiten sopiva vaihtoehto. Kaikkien palvelumuotojen, kotihoidosta laitoshoitoon, tavoite on tukea elämän/asumisen normaaliutta. Palveluita halutaan tarjota nykyistä enemmän myös iltaisin ja viikonvaihteessa, niin kotihoidossa, päiväkeskuksissa, tukipalveluissa kuin tulevassa kuntoutusyksikössäkin.

43 Näin halutaan tukea vanhuksen luottamusta omaan selviämiseensä ja vahvistaa turvallisuuden kokemusta. Pitkäaikaisen laitoshoidon välttäminen. Laitoshoito tulee hoitoratkaisuksi vasta sitten, kun vanhuksen hoivan tarve on niin intensiivistä ja ympärivuorokautista, ettei hänen turvallisuuttaan voida taata käytettävissä olevilla avohoidon palveluilla tai että avohoidon toteuttaminen muodostuu pitkäaikaisesti kustannuksiltaan laitoshoitoa kalliimmaksi. Edellä selvitettyjen palveluperiaatteiden tulisi toteutuessaan toimia niin, ettei laitoshoitoratkaisuun tarvitse päätyä, ennen kuin se toimintakyky huomioiden on ainoa järkevä vaihtoehto. Laitosten toiminta tukee omalta osaltaan vanhusten kotona selviämistä; kuntouttavat sairaalahoidot ja vanhainkotijaksot ja omaishoitoa varmistavat lomajaksot. Yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen. Käytettävissä olevat resurssit tuskin kasvavat samassa suhteessa kuin palvelukysyntä. Kun palvelurakenne muuttuu samanaikaisesti yhä avohoitopainotteisemmaksi, korostuu yhteistyön tarve ja eri tahojen voimavarojen yhdistäminen - verkostoituminen. Yhteistyötä on kehittävä, ei vain julkisten palveluiden kesken, vaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös omaisten, vapaaehtoistoimijoiden ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Työnjaon kehittäminen, hoidon organisointi ja hyvä tiedonvälitys on ratkaisevassa asemassa kun luodaan turvallisia palveluketjuja. 37

44 38

45 39 Suunnitelmassa esitettyjen henkilöstöresurssien yhteenveto Suunnitelmassa esitettyjen investointien yhteenveto

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.5.2013 ALKAEN

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.5.2013 ALKAEN 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.5.2013 ALKAEN 1. OMAISHOITO Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Kotihoito Kauhajoki. Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Omaishoidontuki Päivätoiminta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Kotihoito Kauhajoki. Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Omaishoidontuki Päivätoiminta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kotihoito Kauhajoki Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Omaishoidontuki Päivätoiminta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhajoen kotihoitotoimisto

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Esite sisältää erillisen yhteystiedot - liitteen, jonne on koottu kuntanne osalta kaikki tarpeelliset yhteydenottoa varten tarvitsemanne tiedot.

Esite sisältää erillisen yhteystiedot - liitteen, jonne on koottu kuntanne osalta kaikki tarpeelliset yhteydenottoa varten tarvitsemanne tiedot. KOTIHOIDON PALVELUT A S K A I N E N - L E M U - M A S K U - M E R I M A S K U - M Y N Ä M Ä K I - N A A N T A L I - N O U S I A I N E N - R Y M Ä T T Y L Ä - R U S K O - V A H T O - V E L K U A L U K I

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit Hyväksytty johtokunta 29.2.2009 230 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..200 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (92/92): Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää tämä hakemuslomake huolelli sesti ja vastatkaa jokaiseen kohtaan. Hakemuksessa tulee selvittää minkälaisia jokapäi väiseen

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana

Lisätiedot