TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KEURUULLA

Transkriptio

1 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KEURUULLA Vammaisstrategia vuoteen 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO SAATE... 4 MITÄ VAMMAISUUS ON?... 5 VALTAKUNNALLISET VAMMAISPOLITIIKAN LINJAUKSET... 5 Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma (Vampo)... 5 Kehitysvammaisten asumisen kehittäminen... 5 VAMMAISET HENKILÖT KEURUULLA... 6 PERUSTURVAN VAMMAISPALVELUT... 6 Palvelujen järjestäminen... 6 Keuruun vammaisneuvosto... 7 Sosiaalipalvelut... 8 Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset palvelut ja tukitoimet... 8 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut... 8 Palveluasuminen... 9 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet... 9 Päivätoiminta... 9 Henkilökohtainen apu Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Ylimääräiset erityisravintokustannukset Ylimääräiset vaatetuskustannukset Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus Kehitysvammaisten erityishuolto Ohjaus ja neuvonta Kehitysvammaneuvola Asumispalvelut Perhehoito Vammaisten työelämäosallisuus Työllisyyspalvelut ja Navikkatoiminnot Sosiaalihuoltolain mukainen työllistäminen Kehitysvammaisten työtoiminta Kuntouttava työtoiminta Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimen kanssa Kustannukset TERVEYDENHUOLLON PALVELUT...14 Keski-Suomen seututerveyskeskus Vastaanotto Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto Erityistyöntekijät Suun terveydenhuolto Erityispalveluyksikkö Aikuisneuvola Fysioterapia Akuutin ja kuntouttavan hoidon osasto Erikoissairaanhoito... 15

3 SIVISTYSTOIMI Opetustoimi Varhaiskasvatus Kirjasto Kansalaisopisto Vapaa-aikatoimi Kulttuuripalvelut TEKNISET PALVELUT Kunnallistekniikka / kaavoitus Rakennusvalvonta / tilapalvelu TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, KEURUUN TOIMIPAIKKA Ammatillinen kuntoutus KELA Vammaistuet ja -palvelut KEURUUN SEURAKUNNAN TOIMINTAA VAMMAISTEN PARISSA JÄRJESTÖTOIMINTA VISIO ARVOT STRATEGIAT Itsenäinen elämä Osallisuus ja yhteisöllisyys Toimivat vammaispalvelut TOIMENPIDEOHJELMA STRATEGIAN SEURANTA Liitteet: Indikaattorit Lainsäädäntöä Selvitys uudesta kehitysvammaisten asumisyksiköstä Linkkejä

4 SAATE Keuruun perusturvalautakunta asetti työryhmän laatimaan Keuruulle vammaisstrategian. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maija Kajosmäki ja sihteerinä toimistonhoitaja Seija Savela. Työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Timo Kaijanmäki, vammaisneuvostosta jäsen Tarja Rotola-Pukkila, sivistystoimesta opettaja Päivi Seppänen, perusturvasta perusturvajohtaja Riitta Vanhanen, kuntoutus- ja toiminnanohjaaja Tuulikki Välimäki, sosiaalityöntekijä Tiina-Maija Lähteenmäki ja työllisyyspäällikkö Harri Perttinä, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta lääkäri Marja-Liisa Yrjänä sekä teknisestä toimesta tekninen johtaja Tapio Montonen ja rakennustarkastaja Teemu Pekkanen. Työryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa. Lisäksi työryhmä kävi pääkaupunkiseudulla tutustumassa kehitysvammaisten uusiin asumisratkaisuihin. Kohteina olivat kesäkuussa 2012 toimintansa aloittaneet Martinkaari Hyvinkäällä ja Stjärnhem Espoossa sekä vuodesta 2009 toiminut Käpytikka Helsingissä. Strategialuonnoksesta on pyydetty lausunnot vammaisneuvostolta, sivistys- ja vapaa-aikatoimelta, tekniseltä toimelta ja Keski-Suomen seututerveyskeskukselta. Työryhmä on pyrkinyt paneutumaan keuruulaisten vammaisten itsenäisen elämän edellyttämien palvelujen ja tukitoimien kehittämiseen. Toisaalta palvelu- ja kuntoutuskeskeisestä vammaispolitiikasta on haluttu siirtyä vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja osallisuuden mahdollistamiseen. Työryhmä haluaa visiossa Täyttä elämää Keuruulla yhdessä ja turvallisesti, itsenäisenä ja yhdenvertaisena, korostaa koko yhteisön merkitystä kuntalaisten elämänlaadun turvaajana. Työryhmä on valinnut strategisiksi linjauksiksi vammaisten itsenäisen elämän, osallisuuden ja siihen liittyen yhteisöllisyyden sekä toimivat palvelut. Merkittäväksi yksittäiseksi haasteeksi on noussut kehitysvammaisten ajanmukaisen asumisen turvaaminen. Maija Kajosmäki perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Vanhanen perusturvajohtaja 4

5 MITÄ VAMMAISUUS ON? Vammaisuuden määrittely on sidoksissa aikaan, paikkaan, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen YK:n yleissopimuksen määritelmän mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä ohjelmassa henkilöä, joka vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. VALTAKUNNALLISET VAMMAIS- POLITIIKAN LINJAUKSET Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma (Vampo) Vampo linjaa vuosien vammaispoliittiset tavoitteet. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa vammaispolitiikan toteuttamista yhteiskunnan kaikilla alueilla ja turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Perusoikeuksien ja vapauksien tulee koskea kaikkia ihmisiä ja kaikilla tulee olla mahdollisuus täyttää yhteiskunnalliset velvollisuutensa. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa toteutuvat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, osallisuus ja syrjimättömyys. Toimenpiteitä tarvitaan seuraavilla sisältöaluilla: itsenäinen elämä (perhe-elämä, asuminen, kommunikointi, työ, oikeusturva, liikkuminen, tiedonsaanti, turvallisuus) yhteiskunnallinen osallisuus ja osallis - tuminen (esteettömyys, palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja toimivuus, modernin tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen) rakennettu ympäristö (esteettömyys, saavutettavuus) liikennepalvelut (esteettömyys, saavutettavuus) koulutus ja opiskelu työ terveydenhuolto ja kuntoutus sosiaaliturva oikeusturva, turvallisuus ja koskemattomuus (mm. apu- ja turvatoimet) kulttuuri ja vapaa-aika (yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua) vammaisten henkilöiden kohtaama syrjintä tietopohjan vahvistaminen vammaispolitiikan resurssien kestävyyden turvaaminen kansainvälinen yhteistyö Suomen vammaispolitiikan taustalla ovat YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen valinnainen lisäpöytäkirja (ei toistaiseksi ratifioitu Suomessa), Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma ja Euroopan komission vammaisstrategia Kehitysvammaisten asumisen kehittäminen Kehitysvammaisten asumisen kehittäminen on valtakunnallisesti ajankohtainen ja kehittämistä ohjataan seuraavilla asiakirjoilla: Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta : Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto : Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttaminen, Ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestäminen. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken toimesta koottiin vuonna 2010 Keski-Suomen alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on vähentää vuosina kehitysvammahuollon laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja sekä tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Ohjelmakaudella on tavoitteena tuottaa yhteensä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Ara ja Ray rahoittavat asuntotuotantoa. 5

6 VAMMAISET HENKILÖT KEURUULLA Keuruulla on noin asukasta. Väestöennusteen mukaan asukasmäärämme vähenee ja ikääntyneen väestön määrä kasvaa. Vuonna 2012 Keuruun asukkaista on noin neljännes täyttänyt 65 vuotta. Vammaisten henkilöiden määrää Keuruulla on vaikea arvioida, koska vammaisuuden määrittely (vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista) on kovin yleisellä tasolla. Erään arvion mukaan joka kuudes henkilö EU:ssa on jollakin tavalla vammainen ja useampi kuin joka kolmas 75 vuotta täyttänyt kärsii jonkinasteisesta toimintarajoitteesta. Näiden määrien odotetaan kasvavan väestön vanhetessa. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan liikkumis- ja toimintaesteisiä henkilöitä on Suomessa n. 10 % väestöstä, mikä Keuruulla tarkoittaisi noin tuhatta henkilöä. Yleisimmin vammaisuus johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista Vuonna 2011 vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia käytti noin 270 keuruulaista. Kehitysvammaisia henkilöitä Keuruulla asui noin 90, mikä on lähellä arviota 1 % väestöstä. Vuonna 2010 Kela maksoi lasten vammaistukea 67 keuruulaiselle (4 %:lle 0-15-vuotiaista), aikuisten vammaistukea 26:lle (0,4 %:lle vuotiaista), eläkkeensaajan hoitotukea 638:lle (7,1 %:lle 16 vuotta täyttäneistä) ja ruokavaliokorvausta 61 saajalle (0,7 %:lle 16 vuotta täyttäneistä). Koko maassa lasten vammaistuen maksun yleisimmät perusteet olivat mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöt. PERUSTURVAN VAMMAIS- PALVELUT Palvelujen järjestäminen Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Perusturvalautakunta järjestää sosiaalihuoltolaissa määritetyt sosiaalipalvelut ja tukitoimet. Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat v seuraavat tulosalueet: hallinto, sosiaalityö, työllisyyspalvelut ja vanhuspalvelut, lisäksi toimialalle kuuluvat perusterveydenhuollon ja erikois- 6

7 Perusturvan organisaatio / vammaispalvelut 2012 Vammaisneuvosto pj + 9 jäsentä Vanhusneuvosto pj + 9 jäsentä Sosiaalityö johtava sos.tt kuntoutus- ja toim.ohjaaja Perusturvalautakunta pj + 6 jäsentä Hallinto perusturvajohtaja Työllisyys työllisyyspäällikkö Erikoissairaanhoito Perusterveydenhoito Vanhuspalvelut vanhustyön johtaja Vanamo Navikka sairaanhoidon määrärahat. Vammaispalvelut kuuluvat sosiaalityön yhteyteen. Vammaispalvelujen tulosaluevastaavana toimii kuntoutus- ja toiminnanohjaaja. Perusturvalautakunta on nimennyt nelivuotiskaudeksi lakisääteisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän, missä perusturvan, terveystoimen, sivistystoimen ja työvoimahallinnon paikalliset asiantuntijat käsittelevät laajaalaisesti kuntoutukseen liittyviä asioita. Erityisesti laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki ja asetus) ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta määrittelevät ne palvelut ja tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää vammaisille kuntalaisille. Keuruun vammaisneuvosto Keuruun vammaisneuvosto on Keuruun kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tarkoituksena on: 1) edistää viranomaisten, vammaisjärjestöjen sekä vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistoimintaa kaupungissa 2) seurata vammaisten henkilöiden tarpeiden kehitystä sekä mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina kaupunkilaisina 3) edistää vammaisten henkilöiden tasaarvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin ja palvelujen käyttöön 4) seurata kaupungissa toteutettavaa suunnittelua, kunnallista päätöksentekoa ja toimintaa vammaisen kaupunkilaisten näkökulmasta 5) tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja suunnittelijoille ja päätöksentekijöille vammaisia koskevissa asioissa 6) tiedottaa yleisesti vammaisuudesta sekä käsittelemistään asioista 7) hoitaa perusturvalautakunnan määräämät muut toimialaan liittyvät tehtävät Vammaisneuvostossa on yhdeksän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet ja varajäsenet nimeää perusturvalautakunta. Jäsenistä yksi edustaa kaupunginhallitusta, kolme kaupungin eri hallintokuntia ja viisi eri vammaisryhmiä. Perusturvalautakunta nimeää vammaisneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja sihteerin. Vammaisneuvosto kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ja sen budjetti on noin vuodessa. Vammaisneuvosto on organisoinut Keuruulla 7

8 8 tehdyt esteettömyyskartoitukset sekä ylläpitänyt paikallista vammaispalveluopasta. Sosiaalipalvelut Sosiaalihuoltolaissa määritellyt palvelut ovat kuntalaisille ensisijaisia suhteessa erityislakien palveluihin. Vammaisten käyttämiä sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito), asumispalvelut ja työllistämispalvelut. Erityislaeissa säädetään mm. omaishoidon tuesta, perhehoidosta, kuntouttavasta työtoiminnasta ja vammaispalveluista. Keuruulla sekä vanhusten että vammaisten omaishoidontuet myönnetään kotihoidon ohjaajan toimesta ja budjetoidaan vanhuspalveluihin. Parhaillaan valmistellaan uutta sosiaalihuoltolakia. Myös vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain yhdistämistä on suunniteltu jo vuosia. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaiset palvelut ja tukitoimet Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja tai esteitä. Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena pidetään henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain tarkoittama vaikeavammaisuus määritellään yksilöllisesti pitkäaikaisuus, henkilön erityiset suoriutumisvaikeudet, tavanomaiset elämäntoiminnot ja välttämätön tarve -määreiden kautta. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin palveluihin vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus. Subjektiivisena oikeutena turvattu palvelu tai tukitoimi on järjestettävä asiakkaan täyttäessä myöntämiskriteerit. Määrärahasidonnaiseen palveluun ja tukitoimeen vammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta, vaan tukea myönnetään kunnan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Yksilölliset päätökset tulee tehdä ottaen huomioon sekä etuuksien saamisen edellytykset että kunnan talousarvio. Määrärahasidonnaista palvelua tai tukitoimea järjestettäessä määräraha kohdennetaan vaikeimmassa tilanteessa oleville hakijoille harkintaa käyttäen. Erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut ja tukitoimet: - kuljetuspalvelut - palveluasuminen - asunnon muutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet - päivätoiminta - henkilökohtainen apu Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet: - päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet, laitteet - ylimääräiset erityisravintokustannukset - ylimääräiset vaatetuskustannukset - sopeutumisvalmennus - kuntoutusohjaus Keuruun perusturvalautakunta vahvistaa vuosittain vammaispalvelulain ja -asetuksen soveltamisohjeet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä

9 käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset henkilön asuinkunnan alueella tai lähikuntiin ulottuvina kuljetuksina. Matkoina voidaan myöntää enintään 18 yhdensuuntaista asiointi- ja virkistysmatkaa kuukaudessa. Matkoista peritään omavastuuosuus. Keuruun kaupunki järjestää haja-asutusalueilta viikoittaista asiointiliikennettä ja palveluliikennettä keskustassa. Palveluasuminen Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasuminen voidaan järjestää omassa asunnossa riittävinä tukipalveluina, palvelutalossa tai muussa vastaavassa yksikössä. Asiakas vastaa itse asunnon vuokrasta, ravintomenoista sekä muista jokapäiväiseen elämään liittyvistä menoista. Asiakkaalle on järjestettävä maksutta välttämättömät asumista tukevat palvelut. Tällaisia tukipalveluita voivat olla esimerkiksi kotihoito, omaishoidon tuki, henkilökohtainen avustaja, tarpeelliset apuvälineet ja asunnon muutostyöt. Palvelutalossa asuvan vaikeavammaisen asumispalvelumaksu suoritetaan vammaispalveluna. vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden sekä rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Ratkaistaessa, mitkä asunnon muutostyöt ja laitteet ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä, käytetään apuna sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan asiantuntijoita. Päivätoiminta Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Asunnon muutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja lait teet Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä tai asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön 9

10 tia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Keuruun kaupunki järjestää henkilökohtaista apua korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, ns. työnantajamallin mukaisesti. Mikäli vaikeavammaisen henkilön avuntarpeet perustuvat pääosin toisen henkilön antamaan hoivaan, huolenpitoon tai valvontaan tai ne johtuvat pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai toimintarajoitteista, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja tukitoimien avulla. 10 Keuruun perusturvalautakunta järjestää työtoimintaa työ- ja toimintakeskus Navikassa. Päivätoimintaa järjestetään Vanamokodissa, Lehtiniemen päiväkeskuksessa, Metsätähdessä ja Pihlajaveden vanhustentalolla. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen Keuruun terveysasema järjestää mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaryhmiä. Haapamäen katulähetys ry ja Ystäväntupa ry järjestävät päihdeongelmaisten päiväkeskustoimintaa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten vähintään 30 tun- Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Keuruulla käytettävissä oleva määräraha kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisten henkilöiden päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemiin välttämättömiin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin, joiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä tavallisimpiin kodinkoneisiin ( pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone). Autoavustuksen myöntämisellä tuetaan erityisesti vaikeavammaisen henkilön opiskelua, työssä käyntiä tai jokapäiväisiä välttämättömiä kuljetuksia. Ylimääräiset erityisravintokustannukset Keuruulla korvaukset ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin kohdennetaan henkilöille, joiden erityisravintokustannukset ovat kohtuuttoman suuret esimerkiksi kliinisten ravintovalmisteiden käytön vuoksi. Ylimääräiset vaatetuskustannukset Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai

11 sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Kustannuksista huomioidaan kohtuullinen osa. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa. Keuruulla sopeutumisvalmennukseen tarkoitetut määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöiden ja heidän perheidensä yksilölliseen ohjaamiseen esimerkiksi viittomakielen opetukseen ja liikkumistaidon ohjaukseen. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjauksen tehtävänä on mm. asiakkaan aktivoiminen omatoimiseen yleisten palvelujen käyttöön, asiakkaan kuntoutusprosessin seuraaminen, asiakkaan tarpeista tiedottaminen eri palvelujärjestelmille, asiakkaan kuntoutus- ja palvelusuunnitelman valmistelussa tarvittavan asiantuntija-avun antaminen, asiantuntijana toimiminen vammaisten tarpeiden selvittämiseksi ym. Kuntoutusohjausta järjestävät ensisijaisesti esimerkiksi vammaisjärjestöt tai terveydenhuolto. Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Erityishuollon tarkoituksena on edistää edellä tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologi set ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet terveydenhuolto harjaantumis- ja muu tarpeellinen opetus, ohjaus sekä toiminnallinen valmennus sijoittaminen työhön, asumisen järjestäminen ja muu vastaava yhteiskun nalliseen sopeuttamiseen pyrkivä toiminta henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuväli neiden järjestäminen. Kehitysvammapalveluja järjestetään ensisijaisesti normaaleina peruspalveluina ja tarvittaessa erityispalveluina, joita Keuruulla ovat esimerkiksi: Ohjaus ja neuvonta Ohjausta ja neuvontaa antaa lähinnä kuntoutus- ja toiminnanohjaaja. Erityisen merkittävää ohjaus on vammaisten lasten perheille. Kehitysvammaneuvola Keuruulla on jo vuodesta 1993 lähtien toiminut paikallinen kehitysvammaneuvola. Työryhmä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ja asiakaspalavereja on noin kerran kuukaudessa. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu myös Keski-Suomen seututerveyskeskuksen lääkäri, joten myös asiakkaan kuntoutussuunnitelmat voidaan laatia asiakastapaamisen yhteydessä. Vain poikkeuksellisen vaativissa tilanteissa lääkäripalveluja ostetaan muualta. Asumispalvelut Kaupungin ylläpitämä Vanamokoti on ryhmäkoti, joka on tarkoitettu sellaisille kehitysvammaisille henkilöille, jotka eivät tarvitse yövalvontaa. Vanamokodissa asuu vakinaisesti viisi aikuista ja lisäksi on mahdollisuus ottaa lyhytaikaiseen asumiseen yksi henkilö. 11

12 12 Vanamokoti on toiminut vuodesta 1996 Lapinmäen oppilasasuntolasta remontoiduissa tiloissa. Asukkailla on käytössään oma huone (11 15 m 2 ), mutta muut tilat ovat yhteisiä. Tilat eivät anna mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen, vaikka tarvetta on yhä enenevästi. Vanamokodin tiloissa järjestetään myös koululaisten aamu-, iltapäivä- ja koulujen loma-aikaista toimintaa sekä pienimuotoista vaikeavammaisten päivätoimintaa. Henkilökuntaa on noin 3,5. Keuruun perusturva osti yksityisestä Palvelukoti Hilmarista ns. autetun asumisen palveluja vuonna 2011 kahdeksalle keuruulaiselle kehitysvammaiselle ja muutamalle säännöllisesti lyhytaikaisen asumisen palveluja. Keuruun ulkopuolta on hankittu ostopalveluna 2 3 asiakkaalle asumispalveluja. Vuonna 2010 kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen suunnatun asumispalveluja koskevan kyselyn tulokseksi saatiin, että kehitysvammaisten asumispalvelut Keuruulla ovat nykytasolla riittämättömät. Keuruulle toivottiin ympärivuorokauden valvottuja, lähellä palveluja olevia asuntoja ja ns. satelliittiasuntoja, jossa kehitysvammainen henkilö voisi asua hyvinkin itsenäisesti, mutta apua olisi saatavilla kohtuullisen läheltä. Asumisen ja asumisen tukipalvelujen kehittämistä edellyttää Iäkkäiden vanhempiensa luona asuvien aikuisten kehitysvammaisten ja lapsuuden kodistaan siirtyvien nuorten kehitysvammaisten huomattava määrä. Perhehoito Keuruulla on maakunnallisesti vertailtuna ollut hyvin käytettävissä kehitysvammaisten perhehoitoa. Vuonna 2011 vakinaisessa perhehoidossa on ollut yhdeksän kehitysvammaista samoin lyhytaikaisessa perhehoidossa. Kuitenkin tulevina vuosina on jäämässä eläkkeelle useampia perhehoitajia ja on hyvin haasteellista löytää uusia hoitajia. Kodinomainen hoitopaikka on ihanteellinen mm. useimmille kehitysvammaisille lapsille ja iäkkäiden vanhempiensa luona asuneille aikuisille kehitysvammaisille. Perhehoidon kehittäminen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vammaisten työelämäosallisuus YK-sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista korostaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta työhön. Sopimuksen mukaan on tehtävä mahdolliseksi vammaisten henkilöiden osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin, koulutukseen ja kuntoutukseen. Vammaisten työhön paluuta on edistettävä ja työllistymistä tuettava sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työntekoa tulee tukea kohtuullisilla mukautuksilla. Työllisyyspalvelut ja Navikkatoiminnot Keuruun perusturvan toimialaan kuuluvan työllisyyspalvelut tulosalueen perustehtävä on hoitaa kaupungin työllistämisvelvoitteita keskitetysti, tuloksekkaasti ja kokonaistaloudellisesti talousarvion käyttösuunnitelman mukaan. Työllisyyspalvelut vastaa vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten asiakkaidensa yksilöllisiin tarpeisiin työhön kuntoutumisen ja työllistymisen sekä sosiaalisen paremminvoinnin näkökulmista. Vammaisia asiakkaita ovat henkilöt, joilla on tapaturman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisesta työstä sekä tarvitsevat monipuolisia työllistymisen ja työelämäosallisuuden tukitoimia. Työllisyyspalveluiden vammaiset asiakkaat osallistuvat työhön tai työtoimintaan: Navikka keskuksen työpajoissa Navikka - työtoimintaryhmissä avotyötoiminnassa tavallisella työpaikalla. Työn ja työtoiminnan järjestämisen periaatteet korostavat yhteisöllisyyttä, suvaitsevuutta ja tasaarvoisuutta sekä henkilökohtaista tarpeenmukaista tukea. Työn ja työtoiminnan järjestämisessä lähtökohtana on aina oikea ja merkityksellinen työ, johon jokainen navikkalainen voi turvallisesti ja ohjatusti antaa voimavarojaan vastaavan yksilöllisen panoksen. Vuonna 2011 Navikkatoimintojen piirissä oli lähes 300 asiakasta. Navikkalaisista arviolta kolmannes on vammaisia asiakkaita. Vuosina keskitytään erityisesti erilaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, asiakastyön

13 dokumentointiin sekä työtoiminta- ja työtilaisuuksien monipuolistamiseen erityisesti avotyötoiminnassa. Sosiaalihuoltolain mukainen työllistäminen Sosiaalihuoltolain perusteella voidaan järjestää: - vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa, jolloin henkilö on työsuhteessa kaupunkiin - vammaisten henkilöiden työtoimintaa, jolloin tehdään ns. työvalmennus-/kuntoutumissopimus. Kehitysvammaisten työtoiminta Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään päiväja työtoimintaa, mikä suunnitellaan osana asiakkaan palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain tai tarvittaessa. Kehitysvammaisen työtoiminnan päätös tehdään erityishuolto-ohjelmassa. Päivä- ja työtoimintaan liittyvät matkat järjestetään tarpeen mukaisesti. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kaupungin järjestämää toimintaa, millä parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli v keskimäärin 75 henkilöä kuukaudessa. Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimen kanssa Kaupungin työllisyyspalvelut tekevät aktiivista yhteistyötä te-toimiston kanssa kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen, työharjoittelujen, oppisopimusten ja palkkatuetun työn järjestelyissä. Kaupunki tarjosi v yli 40 henkilölle kuukausittain määräaikaisen työn palkkatuen kautta. Kustannukset Vuonna 2011 perusturvan vammaishuollon kustannukset olivat : menot 1,75 milj. tulot 0,18 milj. netto 1,57 milj. 13

14 Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaiset nettomenot olivat noin 0,6 milj., mistä asumispalvelujen ostot ja kuljetuspalvelut veivät 80 %. Kehitysvammaisten palveluihin käytettiin nettona 0,9 milj., mistä lähes 2/3 asumispalveluihin. Lisäksi Navikka-toimintakeskuksen nettomenot olivat lähes 0,3 milj. Varsinaiset vammaishuollon nettomenot olivat v alle 4 % kaupungin nettokäyttötalousmenoista (ilman liikelaitoksia). TERVEYDENHUOLLON PALVELUT lita- ja viikonloppupäivystys on tarkoitettu vain kiireellistä hoitoa vaativille. Päivystyksessä annettava hoito perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemään hoidon kiireellisyysarvioon. Perusterveydenhuollon yöpäivystys on Mäntän sairaalassa ja erikoissairaanhoidon Jyväskylän Keskussairaalassa (Nova). Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla tehdään hoidon tarpeen arviointia ja ohjantaa, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja todistuksia sairaudesta (flunssa, mahatauti). Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaa alkaen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottamisesta sairaanhoitopiirin liikelaitoksena toimiva Keski-Suomen seututerveyskeskus. Keuruun kaupungin työterveydenhuollon palvelut hankitaan Jyväskylän Seudun Työterveys -liikelaitokselta. Keski-Suomen seututerveyskeskus tuottaa Keuruulla perusterveydenhuollon palvelut Keuruun keskustassa pääterveysasemalla sekä Haapamäen taajamassa terveysasemalla. Pääterveysasemalla toimivat väestövastuulääkäreiden ja hoitajien vastaanotot, neuvolat, kuntoutus, vuodeosasto, hammashoitola, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perheneuvola. Äitiys- ja lastenneuvolat sekä kouluterveydenhuolto Keski-Suomen seututerveyskeskus on laatinut toimintaohjelman koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto ovat lasten kehityksen tukijana avainasemassa, koska näiden ns. normaalipalvelujen kautta kohdataan lapset säännöllisesti. Vastaanotto Lääkäreiden vastaanotot toimivat väestövastuun periaatteella, jolloin jokaiselle asukkaalle on nimetty omalääkäri. Oma väestövastuulääkäri määräytyy kotiosoitteen perusteella. Myös kotihoidon lääkäripalvelut tuotetaan väestövastuualueiden mukaisesti. Lääkärin vastaanottoajan antamista edeltää puhelimessa tai poliklinikalla suoritettava hoidon tarpeen arviointi, jonka suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti). Arvioinnin pohjalta vastaanottoaika voidaan antaa myös edellä mainituille terveydenhuollon ammattilaisille. 14

15 Erityistyöntekijät Keuruun pääterveysasemalla työskentelee kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti, joiden palveluja voivat käyttää myös Multia ja Petäjävesi. Lisäksi terveysasemalla työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palkkaama masennushoitaja. Suun terveydenhuolto Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastanotot toimivat arkipäivisin ajanvarauksella Keuruulla ja Haapamäellä. Arkipyhinä ja viikonloppuisin kiireellinen ensiapu järjestetään keskitetysti yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Jämsän seudun thky:n kanssa Jyväskylän keskustan hammashoitolassa Tapionkadulla. Erityispalveluyksikkö Keuruulla toimiva Erityispalveluyksikkö (EPY) tarjoaa Keuruun ja Multian väestölle psykiatriset avohoidon palvelut. EPY:ssä on myös päihdeklinikka ja perheneuvolatoiminnot. EPY:stä voi saada sekä yksilö-, ryhmä-, perhe- että kriisiapua sekä konsultointia tarvittaessa. Multialla ja Haapamäellä toimivat sivuvastaanotot. Aikuisneuvola Aikuisneuvolan tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen, itsenäisyyden tukeminen ja pitkäaikaishoidon tarpeen vähentäminen sekä myös pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito. Aikuisneuvolassa tehdään yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut Palveluihin kuuluvat kuntoneuvolatoiminta, sairaanhoidolliset käynnit, vajaakuntoisille suunnatut lääkinnällinen kuntoutuksena tuotettavat terapiapalvelut ja apuvälineiden hankkiminen ja lainaaminen. Lääkinnällisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden vajaakuntoisuus on pitkäaikaista tai pysyvää. Lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistämiseksi asiakkaalle varataan aika kuntoneuvolaan, jossa tehdään toimintakyvyn arvio tarvittavista kuntoutustoimenpiteistä ja/ tai apuvälineistä. Keuruulla toimii seututerveyskeskuksen organisoimana moniammatillinen lasten kuntoutustyöryhmä. Akuutin ja kuntouttavan hoidon osasto Vuodeosaston tavoitteena on vastata keuruulaisten ja multialaisten akuutin hoidon tarpeeseen ja jatkohoitoon silloin, kun erikoissairaanhoitoa ei tarvita. Osasto toimii jatkuvasti ympärivuorokautisesti. Osastolla on 35 potilaspaikkaa. Yhteistyötä tehdään kotihoidon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Erikoissairaanhoito Keuruu kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin, mikä pääosin vastaa erikoissairaanhoidon palveluista ja lähettää tarvittaessa potilaan yliopistosairaalaan. Erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan pienessä määrin myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä on tärkeää. Mm. kuntoutusohjaajat tekevät arvokasta yhteistyötä vammaisten asioissa. SIVISTYSTOIMI Opetustoimi Perusopetuslaki tuli voimaan Käsite erityisoppilaasta poistui, ja jokaisella oppilaalla on omat erilaiset tarpeensa. Koulun tuki määräytyy oppilaan tarpeen mukaan: yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki. Tämä ohjaa oppimisympäristöjen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten kehittämistä. Uudet opetussuunnitelman perusteet astuivat voimaan Keuruulla opetustoimen palvelut vammaisille järjestetään vamman laadun, luonteen ja asteen mukaan perusopetuksen yleisopetuksessa, erityisluokilla tai jossain muussa sopivassa paikassa. Oppilaalla on mahdollisuus tukipalveluihin tarpeen mukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuolto ovat kaikkien käytettävissä. Opetussuunnitelmat ovat yhteiset. Toisen asteen koulutusta annetaan Keuruun 15

16 lukiossa ja Jyväskylän ammattiopiston Keuruun yksikössä. Kehitysvammaisille pyritään löytämään ohjauksen kautta edellytyksiä vastaava jatkoopiskelupaikka esim. erityisammattioppilaitoksissa. Kehitysvammaisten oppilaiden perusopetus järjestetään pääsääntöisesti Keuruun ala-asteen Kivelän koulussa. Siellä opetuksesta vastaavat kaksi erityisluokanopettajaa yhdessä viiden vakinaisen koulunkäyntiavustajan kanssa. Oppilailla on mahdollisuus saada opetusta esiopetuksesta lisäopetukseen. Oppilaspaikkoja on yhteensä 16. Kivelän koulun erityisluokkien tilat on peruskorjattu ja osin laajennettu v Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus voidaan järjestää myös muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa, jossa voidaan taata hoidon tarve kouluympäristöä paremmin. Tällöin erityisluokanopettaja tukee oppilasta ja häntä hoitavaa henkilökuntaa opetus- ja ohjauskäynnein. Perusopetuksen järjestämisessä voidaan tehdä yhteistyötä myös muiden tarkoituksenmukaisten oppilaitosten kanssa, esim. Haukkarannan koulu Jyväskylässä. Varhaiskasvatus Keuruulla alle kouluikäisille kehitysvammaisille lapsille tarjotaan päivähoitoa mm. Haapamäen ja Seipon päiväkodeissa. Seipon päiväkodissa toimii ns. integroitu esiopetusryhmä. Päiväkodeissa voidaan järjestää myös oppivelvollisuutta edeltävää esiopetusta. Oppilaat, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, voivat käydä ensimmäisen esiopetusvuoden päiväkodissa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ovat varhaiskasvatuksen käytössä. Pääkirjastoon on esteetön pääsy liikuntarajoitteisille (luiskat, painikeovi). Kirjastossa on tarjolla lainattavaa aineistoa myös eritasoisesti lukemisesteisille henkilöille, esimerkiksi äänikirjat, selkokirjat ja musiikkiaineisto. Lukemisesteisillä on lisäksi mahdollisuus päästä Celia-kirjaston asiakkaiksi ja lainata sieltä äänikirjoja joko Keuruun kirjaston kautta tai itsenäisesti. Kirjastossa on tietämystä erilaisista erityisryhmille sopivista kirja- ja muista aineistoista, tarvittaessa niistä voi pyytää esittelyjä. Lisäksi kirjaston ilmoitustaululle on sijoitettu vammaisjärjestöjen yhteinen inva-info, jossa jaetaan jäsenille ajankohtaista tietoa. Kansalaisopisto Keuruun kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella. Kansalaisopiston ohjelmassa olevat eri alojen opintoryhmät ovat avoimia kaikille, mutta opistolla on kurssitarjontaa myös erityisryhmille, mm. kehitysvammaisille. Ohjelmaan ovat jo useiden vuosien ajan kuuluneet Keuruulla Navikan musiikkipiiri, teatteriryhmä Hepokatti, tanssikurssi kehitysvammaisille sekä kehitysvammaisten sähly. Kielten opetuksessa on vuosittain tarjolla joko viittomakielen tai tukiviittomien kurssit, joille on osallistunut myös vammaisia, heidän läheisiään ja hoitoalan ammattilaisia. Kansalaisopisto on saanut vuosina 2010 ja 2011 Opetushallituksen myöntämää opintosetelityyppistä valtionavustusta, jonka ansiosta kursseja on voitu tarjota maksuttomina kaikenikäisille eläkeläisille. Käytäntöä on tarkoitus jatkaa, mikäli Opetushallitus myöntää avustusta myös tuleville vuosille. Kansalaisopiston toimintaa järjestetään Keuruulla 16 Kirjasto

17 yli 30 eri toimipaikassa. Päätoimipisteessä Keuruun yhteiskoulun tiloissa on käytettävissä hissit. Kaikki erityisesti vammaisille suunnatut kurssit järjestetään tiloissa, joihin on esteetön kulku. Vapaa-aikatoimi Esteettömyyttä vapaa-aikatoimen hallinnoimissa tiloissa ja liikuntapaikoilla huomioidaan jatkuvasti. Kaikissa uusissa rakennuskohteissa esteettömyys otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Vapaa-aikatoimen ja sen alaisten järjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa huomioidaan liikuntaesteiset varaamalla istuma- ja katselupaikat soveltuvilta paikoilta. Järjestöille vakiovuorot koulujen liikuntasaleissa liikuntaan klo 16 jälkeen ja viikonloppuna ovat ilmaiset. Muut tilat ovat järjestöille edullisia ja subventoituja. Toiminta: Erityisesti vammaisille tuotettavia palveluja tarjotaan liikuntatoimessa. Liikuntatoimi subventoi uimahallin palveluja vammaisille - Vammaiskortin omaava henkilö saa alennuksen uimahallin sarjalipusta. Sarjakortin osto-oikeus on liikuntaesteisyyden, näkövammaisuuden ja kehitysvammaisuuden perusteiden lisäksi joillakin pitkäaikaissairailla - Avustajakortin omaava henkilö saa yhden avustajan ilmaiseksi kanssaan uimahalliin. - Tilauspukuhuoneita käytetään eri sukupuolta olevien avustajan ja vammaisen yksityiseen käyttöön 17

18 - Liikuntaesteisille on oma uintivuoro viikoittain - Alle 16 -vuotiaille on vammaispalvelujen kautta määritetyt vaikeasti vammaisten lasten ilmaiset uinnit kerran viikossa Uimahallin vesiliikuntaryhmät soveltuvat hyvin vammaisille, kaksi ryhmää viikossa. Vammaisen avustajakortti on henkilökohtainen ja se oikeuttaa maksutta kaupungin vapaa-aikatoimen järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Keuruun vapaa-aikatoimessa työskentelee erityisliikunnanohjaaja. Virka on Keuruun, Multian ja Petäjäveden yhteinen. Erityisliikunnasta on laadittu kalenteri, johon on koottu liikuntatoimen, terveystoimen, sosiaalitoimen ja kansalaisopiston erityisliikuntaryhmät. Erityisliikuntaryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä toimivat mm: -kehitysvammaisten liikuntaryhmä -erityisesti näkö- ja kuulovammaisille tarkoitettu tasapainoryhmä -lasten päivähoidon ja ala-asteen liikuntaryhmät motorisesti heikentyneille lapsille 3 ryhmää Vapaa-aikatoimi toimii vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyössä erilaisten tapahtumien, esitysten ja toimintojen organisoinnissa ja tuottamisessa. Vuosittain järjestään mm. vammaisten kesäpäivä yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssien mukaan. Kulttuuritalo Kimaran tiloissa on huomioitu liikuntaesteisten tarpeet. Sisäänkäynnissä on invaluiska ja eteisaulassa inva-wc. Tilassa ei ole liikkumista estäviä kynnyksiä. Salin eteen on varattu pyörätuolipaikkoja 10 kpl. Tilaa on vuokrattu edullisesti vammaisjärjestöjen tapahtumiin. Vapaa-aikatoimen myöntämän avustajakortin omaavalla henkilöllä on ilmainen sisäänpääsy kulttuuritoimen järjestämiin tilaisuuksiin. Kulttuuritoimi työllistää kokeiluluontoisesti Navikan kautta yhden henkilön 1-2 pv/viikko. Kulttuuripalveluiden tuottamisessa huomioidaan jatkossakin vastaavanlaiset työllistämismahdollisuudet TEKNISET PALVELUT Kunnallistekniikka / kaavoitus Vapaa-ajan viettopaikkojen (uimarannat, leikkipuistot, puistot yms.) ja katujen suunnittelussa sekä toteutuksessa otetaan huomioon esteettömyysperiaatteet. Kaavamuutoksissa pyritään huomioimaan mahdollinen tukirakennusten tarve tontin varausten muodossa. Lisäksi kaikissa kaavamuutoksissa yritetään mahdollistaa esteetön liikkuminen. Tarvittaessa pyydetään lausunto kaavamuutoksen yhteydessä vammais- ja vanhusneuvostoilta. Rakennusvalvonta / tilapalvelu Rakennusvalvonta valvoo osaltaan rakentamismääräyskokoelman mukaisia esteettömyyssäännöksiä uudis- ja korjausrakennus- 18

19 kohteissa. Lisäksi rakennusvalvonta käsittelee ja valvoo Asuntorahastolta haettavat avustukset. Tilapalvelu ja rakennusvalvonta antavat tarvittaessa asiantuntija-apua sosiaalitoimelle vammaispalvelulain mukaisten asunnon muutostöiden suunnittelussa. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, KEURUUN TOIMIPAIKKA Ammatillinen kuntoutus Keuruulla on työttömiä henkilöitä noin 600, joista on vajaakuntoisia. Te-toimisto on segmentoinnut (=palvelulinjat) työnhakija-asiakkaat seuraavasti: 1. Suoraan työmarkkinoille suuntaavat asiakkaat 2. Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat asiakkaat 3. Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat 4. Etuusasiakkaat Julkisen työvoimapalvelulain mukaan ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisen ammatillista suunnittelua, kehittymistä, työllistymistä ja työssä pysymistä. Ammatillisessa kuntoutuksessa vajaakuntoisia (= työnhakija-asiakas, jonka mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia) henkilöasiakkaita varten järjestetään: 1. ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua 2. siihen liittyviä terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia, asiantuntijakonsultaatioita, työ- ja koulutuskokeiluja, tutustumiskäyntejä ammattioppilaitoksissa ja työkokeiluja työpaikalla 3. työhönsijoittumiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaamista 4. valmentavaa ja ammatillista työvoimapoliittista aikuiskoulutusta 5. työhönsijoituksen ja työssäpysymisen tukemiseksi työkunnon tutkimuksia, asiantuntijakonsultaatioita, työhönvalmennusta ja työkokeiluja. Vajaakuntoisen työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea myös työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella sekä vajaakuntoisuuden perusteella myönnettävällä palkkatuella. Ammatillisen kuntoutuksen palveluita hoitaa Keuruun toimipaikassa yksi kuntoutusneuvoja muiden tehtäviensä ohella. Perustehtävä on selvittää työnhakija-asiakkaan mahdollisuudet työelämään pääsemiseksi tai työelämässä pysymiseksi sekä etsiä realistisia mahdollisuuksia 19

20 työllistyä ja/tai kouluttautua terveydelliset rajoitteet huomioiden. Te-toimiston edustaja osallistuu kaupungin kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla toimintaohjelma, jolla parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen. Ohjelman valmistelee laajapohjainen ryhmä, jossa mukana ovat mm. TEM, STM, Kela, työeläkejärjestöt, Kuntaliitto ja vammaisten edustajat. KELA Keruulla on Kelan toimisto ja Keuruu kuuluu Sisä- Suomen vakuutuspiiriin. Vammaistuet ja -palvelut Vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vaikeasti sairas tai vammainen voi myös saada Kelan tukemaa kuntoutusta. Myös apuvälineitä myönnetään osana kuntoutusta. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukautta hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Lisäksi hoidon tulee aiheuttaa erityistä rasitusta. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle eläkeläiselle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja jolle sairaus tai vamma aiheuttaa viikoittain avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia. Ruokavaliokorvausta maksetaan yli 16-vuotiaalle, keliakiaa sairastavalle korvauksena gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun on oikeus henkilöllä, jolla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma. Kela korvaa sairausvakuutuksen kautta osan yksityislääkäreiden palkkioista, maksaa korvausta omavastuuosuuden ylittävistä matkakuluista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä (vuosittain maksukatto matkakuluissa ja lääkekuluissa). 20