TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KEURUULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KEURUULLA"

Transkriptio

1 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ KEURUULLA Vammaisstrategia vuoteen 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO SAATE... 4 MITÄ VAMMAISUUS ON?... 5 VALTAKUNNALLISET VAMMAISPOLITIIKAN LINJAUKSET... 5 Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma (Vampo)... 5 Kehitysvammaisten asumisen kehittäminen... 5 VAMMAISET HENKILÖT KEURUULLA... 6 PERUSTURVAN VAMMAISPALVELUT... 6 Palvelujen järjestäminen... 6 Keuruun vammaisneuvosto... 7 Sosiaalipalvelut... 8 Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset palvelut ja tukitoimet... 8 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut... 8 Palveluasuminen... 9 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet... 9 Päivätoiminta... 9 Henkilökohtainen apu Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Ylimääräiset erityisravintokustannukset Ylimääräiset vaatetuskustannukset Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus Kehitysvammaisten erityishuolto Ohjaus ja neuvonta Kehitysvammaneuvola Asumispalvelut Perhehoito Vammaisten työelämäosallisuus Työllisyyspalvelut ja Navikkatoiminnot Sosiaalihuoltolain mukainen työllistäminen Kehitysvammaisten työtoiminta Kuntouttava työtoiminta Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimen kanssa Kustannukset TERVEYDENHUOLLON PALVELUT...14 Keski-Suomen seututerveyskeskus Vastaanotto Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto Erityistyöntekijät Suun terveydenhuolto Erityispalveluyksikkö Aikuisneuvola Fysioterapia Akuutin ja kuntouttavan hoidon osasto Erikoissairaanhoito... 15

3 SIVISTYSTOIMI Opetustoimi Varhaiskasvatus Kirjasto Kansalaisopisto Vapaa-aikatoimi Kulttuuripalvelut TEKNISET PALVELUT Kunnallistekniikka / kaavoitus Rakennusvalvonta / tilapalvelu TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, KEURUUN TOIMIPAIKKA Ammatillinen kuntoutus KELA Vammaistuet ja -palvelut KEURUUN SEURAKUNNAN TOIMINTAA VAMMAISTEN PARISSA JÄRJESTÖTOIMINTA VISIO ARVOT STRATEGIAT Itsenäinen elämä Osallisuus ja yhteisöllisyys Toimivat vammaispalvelut TOIMENPIDEOHJELMA STRATEGIAN SEURANTA Liitteet: Indikaattorit Lainsäädäntöä Selvitys uudesta kehitysvammaisten asumisyksiköstä Linkkejä

4 SAATE Keuruun perusturvalautakunta asetti työryhmän laatimaan Keuruulle vammaisstrategian. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maija Kajosmäki ja sihteerinä toimistonhoitaja Seija Savela. Työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Timo Kaijanmäki, vammaisneuvostosta jäsen Tarja Rotola-Pukkila, sivistystoimesta opettaja Päivi Seppänen, perusturvasta perusturvajohtaja Riitta Vanhanen, kuntoutus- ja toiminnanohjaaja Tuulikki Välimäki, sosiaalityöntekijä Tiina-Maija Lähteenmäki ja työllisyyspäällikkö Harri Perttinä, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta lääkäri Marja-Liisa Yrjänä sekä teknisestä toimesta tekninen johtaja Tapio Montonen ja rakennustarkastaja Teemu Pekkanen. Työryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa. Lisäksi työryhmä kävi pääkaupunkiseudulla tutustumassa kehitysvammaisten uusiin asumisratkaisuihin. Kohteina olivat kesäkuussa 2012 toimintansa aloittaneet Martinkaari Hyvinkäällä ja Stjärnhem Espoossa sekä vuodesta 2009 toiminut Käpytikka Helsingissä. Strategialuonnoksesta on pyydetty lausunnot vammaisneuvostolta, sivistys- ja vapaa-aikatoimelta, tekniseltä toimelta ja Keski-Suomen seututerveyskeskukselta. Työryhmä on pyrkinyt paneutumaan keuruulaisten vammaisten itsenäisen elämän edellyttämien palvelujen ja tukitoimien kehittämiseen. Toisaalta palvelu- ja kuntoutuskeskeisestä vammaispolitiikasta on haluttu siirtyä vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja osallisuuden mahdollistamiseen. Työryhmä haluaa visiossa Täyttä elämää Keuruulla yhdessä ja turvallisesti, itsenäisenä ja yhdenvertaisena, korostaa koko yhteisön merkitystä kuntalaisten elämänlaadun turvaajana. Työryhmä on valinnut strategisiksi linjauksiksi vammaisten itsenäisen elämän, osallisuuden ja siihen liittyen yhteisöllisyyden sekä toimivat palvelut. Merkittäväksi yksittäiseksi haasteeksi on noussut kehitysvammaisten ajanmukaisen asumisen turvaaminen. Maija Kajosmäki perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Vanhanen perusturvajohtaja 4

5 MITÄ VAMMAISUUS ON? Vammaisuuden määrittely on sidoksissa aikaan, paikkaan, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen YK:n yleissopimuksen määritelmän mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä ohjelmassa henkilöä, joka vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. VALTAKUNNALLISET VAMMAIS- POLITIIKAN LINJAUKSET Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma (Vampo) Vampo linjaa vuosien vammaispoliittiset tavoitteet. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa vammaispolitiikan toteuttamista yhteiskunnan kaikilla alueilla ja turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Perusoikeuksien ja vapauksien tulee koskea kaikkia ihmisiä ja kaikilla tulee olla mahdollisuus täyttää yhteiskunnalliset velvollisuutensa. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa toteutuvat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, osallisuus ja syrjimättömyys. Toimenpiteitä tarvitaan seuraavilla sisältöaluilla: itsenäinen elämä (perhe-elämä, asuminen, kommunikointi, työ, oikeusturva, liikkuminen, tiedonsaanti, turvallisuus) yhteiskunnallinen osallisuus ja osallis - tuminen (esteettömyys, palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja toimivuus, modernin tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen) rakennettu ympäristö (esteettömyys, saavutettavuus) liikennepalvelut (esteettömyys, saavutettavuus) koulutus ja opiskelu työ terveydenhuolto ja kuntoutus sosiaaliturva oikeusturva, turvallisuus ja koskemattomuus (mm. apu- ja turvatoimet) kulttuuri ja vapaa-aika (yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua) vammaisten henkilöiden kohtaama syrjintä tietopohjan vahvistaminen vammaispolitiikan resurssien kestävyyden turvaaminen kansainvälinen yhteistyö Suomen vammaispolitiikan taustalla ovat YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen valinnainen lisäpöytäkirja (ei toistaiseksi ratifioitu Suomessa), Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma ja Euroopan komission vammaisstrategia Kehitysvammaisten asumisen kehittäminen Kehitysvammaisten asumisen kehittäminen on valtakunnallisesti ajankohtainen ja kehittämistä ohjataan seuraavilla asiakirjoilla: Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta : Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto : Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttaminen, Ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestäminen. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken toimesta koottiin vuonna 2010 Keski-Suomen alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on vähentää vuosina kehitysvammahuollon laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja sekä tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Ohjelmakaudella on tavoitteena tuottaa yhteensä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Ara ja Ray rahoittavat asuntotuotantoa. 5

6 VAMMAISET HENKILÖT KEURUULLA Keuruulla on noin asukasta. Väestöennusteen mukaan asukasmäärämme vähenee ja ikääntyneen väestön määrä kasvaa. Vuonna 2012 Keuruun asukkaista on noin neljännes täyttänyt 65 vuotta. Vammaisten henkilöiden määrää Keuruulla on vaikea arvioida, koska vammaisuuden määrittely (vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista) on kovin yleisellä tasolla. Erään arvion mukaan joka kuudes henkilö EU:ssa on jollakin tavalla vammainen ja useampi kuin joka kolmas 75 vuotta täyttänyt kärsii jonkinasteisesta toimintarajoitteesta. Näiden määrien odotetaan kasvavan väestön vanhetessa. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan liikkumis- ja toimintaesteisiä henkilöitä on Suomessa n. 10 % väestöstä, mikä Keuruulla tarkoittaisi noin tuhatta henkilöä. Yleisimmin vammaisuus johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista Vuonna 2011 vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia käytti noin 270 keuruulaista. Kehitysvammaisia henkilöitä Keuruulla asui noin 90, mikä on lähellä arviota 1 % väestöstä. Vuonna 2010 Kela maksoi lasten vammaistukea 67 keuruulaiselle (4 %:lle 0-15-vuotiaista), aikuisten vammaistukea 26:lle (0,4 %:lle vuotiaista), eläkkeensaajan hoitotukea 638:lle (7,1 %:lle 16 vuotta täyttäneistä) ja ruokavaliokorvausta 61 saajalle (0,7 %:lle 16 vuotta täyttäneistä). Koko maassa lasten vammaistuen maksun yleisimmät perusteet olivat mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöt. PERUSTURVAN VAMMAIS- PALVELUT Palvelujen järjestäminen Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Perusturvalautakunta järjestää sosiaalihuoltolaissa määritetyt sosiaalipalvelut ja tukitoimet. Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat v seuraavat tulosalueet: hallinto, sosiaalityö, työllisyyspalvelut ja vanhuspalvelut, lisäksi toimialalle kuuluvat perusterveydenhuollon ja erikois- 6

7 Perusturvan organisaatio / vammaispalvelut 2012 Vammaisneuvosto pj + 9 jäsentä Vanhusneuvosto pj + 9 jäsentä Sosiaalityö johtava sos.tt kuntoutus- ja toim.ohjaaja Perusturvalautakunta pj + 6 jäsentä Hallinto perusturvajohtaja Työllisyys työllisyyspäällikkö Erikoissairaanhoito Perusterveydenhoito Vanhuspalvelut vanhustyön johtaja Vanamo Navikka sairaanhoidon määrärahat. Vammaispalvelut kuuluvat sosiaalityön yhteyteen. Vammaispalvelujen tulosaluevastaavana toimii kuntoutus- ja toiminnanohjaaja. Perusturvalautakunta on nimennyt nelivuotiskaudeksi lakisääteisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän, missä perusturvan, terveystoimen, sivistystoimen ja työvoimahallinnon paikalliset asiantuntijat käsittelevät laajaalaisesti kuntoutukseen liittyviä asioita. Erityisesti laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki ja asetus) ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta määrittelevät ne palvelut ja tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää vammaisille kuntalaisille. Keuruun vammaisneuvosto Keuruun vammaisneuvosto on Keuruun kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tarkoituksena on: 1) edistää viranomaisten, vammaisjärjestöjen sekä vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistoimintaa kaupungissa 2) seurata vammaisten henkilöiden tarpeiden kehitystä sekä mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina kaupunkilaisina 3) edistää vammaisten henkilöiden tasaarvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin ja palvelujen käyttöön 4) seurata kaupungissa toteutettavaa suunnittelua, kunnallista päätöksentekoa ja toimintaa vammaisen kaupunkilaisten näkökulmasta 5) tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja suunnittelijoille ja päätöksentekijöille vammaisia koskevissa asioissa 6) tiedottaa yleisesti vammaisuudesta sekä käsittelemistään asioista 7) hoitaa perusturvalautakunnan määräämät muut toimialaan liittyvät tehtävät Vammaisneuvostossa on yhdeksän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet ja varajäsenet nimeää perusturvalautakunta. Jäsenistä yksi edustaa kaupunginhallitusta, kolme kaupungin eri hallintokuntia ja viisi eri vammaisryhmiä. Perusturvalautakunta nimeää vammaisneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja sihteerin. Vammaisneuvosto kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ja sen budjetti on noin vuodessa. Vammaisneuvosto on organisoinut Keuruulla 7

8 8 tehdyt esteettömyyskartoitukset sekä ylläpitänyt paikallista vammaispalveluopasta. Sosiaalipalvelut Sosiaalihuoltolaissa määritellyt palvelut ovat kuntalaisille ensisijaisia suhteessa erityislakien palveluihin. Vammaisten käyttämiä sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito), asumispalvelut ja työllistämispalvelut. Erityislaeissa säädetään mm. omaishoidon tuesta, perhehoidosta, kuntouttavasta työtoiminnasta ja vammaispalveluista. Keuruulla sekä vanhusten että vammaisten omaishoidontuet myönnetään kotihoidon ohjaajan toimesta ja budjetoidaan vanhuspalveluihin. Parhaillaan valmistellaan uutta sosiaalihuoltolakia. Myös vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain yhdistämistä on suunniteltu jo vuosia. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaiset palvelut ja tukitoimet Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja tai esteitä. Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena pidetään henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain tarkoittama vaikeavammaisuus määritellään yksilöllisesti pitkäaikaisuus, henkilön erityiset suoriutumisvaikeudet, tavanomaiset elämäntoiminnot ja välttämätön tarve -määreiden kautta. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin palveluihin vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus. Subjektiivisena oikeutena turvattu palvelu tai tukitoimi on järjestettävä asiakkaan täyttäessä myöntämiskriteerit. Määrärahasidonnaiseen palveluun ja tukitoimeen vammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta, vaan tukea myönnetään kunnan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Yksilölliset päätökset tulee tehdä ottaen huomioon sekä etuuksien saamisen edellytykset että kunnan talousarvio. Määrärahasidonnaista palvelua tai tukitoimea järjestettäessä määräraha kohdennetaan vaikeimmassa tilanteessa oleville hakijoille harkintaa käyttäen. Erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut ja tukitoimet: - kuljetuspalvelut - palveluasuminen - asunnon muutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet - päivätoiminta - henkilökohtainen apu Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet: - päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet, laitteet - ylimääräiset erityisravintokustannukset - ylimääräiset vaatetuskustannukset - sopeutumisvalmennus - kuntoutusohjaus Keuruun perusturvalautakunta vahvistaa vuosittain vammaispalvelulain ja -asetuksen soveltamisohjeet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä

9 käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset henkilön asuinkunnan alueella tai lähikuntiin ulottuvina kuljetuksina. Matkoina voidaan myöntää enintään 18 yhdensuuntaista asiointi- ja virkistysmatkaa kuukaudessa. Matkoista peritään omavastuuosuus. Keuruun kaupunki järjestää haja-asutusalueilta viikoittaista asiointiliikennettä ja palveluliikennettä keskustassa. Palveluasuminen Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasuminen voidaan järjestää omassa asunnossa riittävinä tukipalveluina, palvelutalossa tai muussa vastaavassa yksikössä. Asiakas vastaa itse asunnon vuokrasta, ravintomenoista sekä muista jokapäiväiseen elämään liittyvistä menoista. Asiakkaalle on järjestettävä maksutta välttämättömät asumista tukevat palvelut. Tällaisia tukipalveluita voivat olla esimerkiksi kotihoito, omaishoidon tuki, henkilökohtainen avustaja, tarpeelliset apuvälineet ja asunnon muutostyöt. Palvelutalossa asuvan vaikeavammaisen asumispalvelumaksu suoritetaan vammaispalveluna. vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden sekä rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Ratkaistaessa, mitkä asunnon muutostyöt ja laitteet ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä, käytetään apuna sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan asiantuntijoita. Päivätoiminta Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Asunnon muutostyöt ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja lait teet Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä tai asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön 9

10 tia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Keuruun kaupunki järjestää henkilökohtaista apua korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, ns. työnantajamallin mukaisesti. Mikäli vaikeavammaisen henkilön avuntarpeet perustuvat pääosin toisen henkilön antamaan hoivaan, huolenpitoon tai valvontaan tai ne johtuvat pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai toimintarajoitteista, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja tukitoimien avulla. 10 Keuruun perusturvalautakunta järjestää työtoimintaa työ- ja toimintakeskus Navikassa. Päivätoimintaa järjestetään Vanamokodissa, Lehtiniemen päiväkeskuksessa, Metsätähdessä ja Pihlajaveden vanhustentalolla. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen Keuruun terveysasema järjestää mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaryhmiä. Haapamäen katulähetys ry ja Ystäväntupa ry järjestävät päihdeongelmaisten päiväkeskustoimintaa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten vähintään 30 tun- Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Keuruulla käytettävissä oleva määräraha kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisten henkilöiden päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemiin välttämättömiin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin, joiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä tavallisimpiin kodinkoneisiin ( pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone). Autoavustuksen myöntämisellä tuetaan erityisesti vaikeavammaisen henkilön opiskelua, työssä käyntiä tai jokapäiväisiä välttämättömiä kuljetuksia. Ylimääräiset erityisravintokustannukset Keuruulla korvaukset ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin kohdennetaan henkilöille, joiden erityisravintokustannukset ovat kohtuuttoman suuret esimerkiksi kliinisten ravintovalmisteiden käytön vuoksi. Ylimääräiset vaatetuskustannukset Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai

11 sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Kustannuksista huomioidaan kohtuullinen osa. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa. Keuruulla sopeutumisvalmennukseen tarkoitetut määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöiden ja heidän perheidensä yksilölliseen ohjaamiseen esimerkiksi viittomakielen opetukseen ja liikkumistaidon ohjaukseen. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjauksen tehtävänä on mm. asiakkaan aktivoiminen omatoimiseen yleisten palvelujen käyttöön, asiakkaan kuntoutusprosessin seuraaminen, asiakkaan tarpeista tiedottaminen eri palvelujärjestelmille, asiakkaan kuntoutus- ja palvelusuunnitelman valmistelussa tarvittavan asiantuntija-avun antaminen, asiantuntijana toimiminen vammaisten tarpeiden selvittämiseksi ym. Kuntoutusohjausta järjestävät ensisijaisesti esimerkiksi vammaisjärjestöt tai terveydenhuolto. Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Erityishuollon tarkoituksena on edistää edellä tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologi set ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet terveydenhuolto harjaantumis- ja muu tarpeellinen opetus, ohjaus sekä toiminnallinen valmennus sijoittaminen työhön, asumisen järjestäminen ja muu vastaava yhteiskun nalliseen sopeuttamiseen pyrkivä toiminta henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuväli neiden järjestäminen. Kehitysvammapalveluja järjestetään ensisijaisesti normaaleina peruspalveluina ja tarvittaessa erityispalveluina, joita Keuruulla ovat esimerkiksi: Ohjaus ja neuvonta Ohjausta ja neuvontaa antaa lähinnä kuntoutus- ja toiminnanohjaaja. Erityisen merkittävää ohjaus on vammaisten lasten perheille. Kehitysvammaneuvola Keuruulla on jo vuodesta 1993 lähtien toiminut paikallinen kehitysvammaneuvola. Työryhmä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ja asiakaspalavereja on noin kerran kuukaudessa. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu myös Keski-Suomen seututerveyskeskuksen lääkäri, joten myös asiakkaan kuntoutussuunnitelmat voidaan laatia asiakastapaamisen yhteydessä. Vain poikkeuksellisen vaativissa tilanteissa lääkäripalveluja ostetaan muualta. Asumispalvelut Kaupungin ylläpitämä Vanamokoti on ryhmäkoti, joka on tarkoitettu sellaisille kehitysvammaisille henkilöille, jotka eivät tarvitse yövalvontaa. Vanamokodissa asuu vakinaisesti viisi aikuista ja lisäksi on mahdollisuus ottaa lyhytaikaiseen asumiseen yksi henkilö. 11

12 12 Vanamokoti on toiminut vuodesta 1996 Lapinmäen oppilasasuntolasta remontoiduissa tiloissa. Asukkailla on käytössään oma huone (11 15 m 2 ), mutta muut tilat ovat yhteisiä. Tilat eivät anna mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen, vaikka tarvetta on yhä enenevästi. Vanamokodin tiloissa järjestetään myös koululaisten aamu-, iltapäivä- ja koulujen loma-aikaista toimintaa sekä pienimuotoista vaikeavammaisten päivätoimintaa. Henkilökuntaa on noin 3,5. Keuruun perusturva osti yksityisestä Palvelukoti Hilmarista ns. autetun asumisen palveluja vuonna 2011 kahdeksalle keuruulaiselle kehitysvammaiselle ja muutamalle säännöllisesti lyhytaikaisen asumisen palveluja. Keuruun ulkopuolta on hankittu ostopalveluna 2 3 asiakkaalle asumispalveluja. Vuonna 2010 kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen suunnatun asumispalveluja koskevan kyselyn tulokseksi saatiin, että kehitysvammaisten asumispalvelut Keuruulla ovat nykytasolla riittämättömät. Keuruulle toivottiin ympärivuorokauden valvottuja, lähellä palveluja olevia asuntoja ja ns. satelliittiasuntoja, jossa kehitysvammainen henkilö voisi asua hyvinkin itsenäisesti, mutta apua olisi saatavilla kohtuullisen läheltä. Asumisen ja asumisen tukipalvelujen kehittämistä edellyttää Iäkkäiden vanhempiensa luona asuvien aikuisten kehitysvammaisten ja lapsuuden kodistaan siirtyvien nuorten kehitysvammaisten huomattava määrä. Perhehoito Keuruulla on maakunnallisesti vertailtuna ollut hyvin käytettävissä kehitysvammaisten perhehoitoa. Vuonna 2011 vakinaisessa perhehoidossa on ollut yhdeksän kehitysvammaista samoin lyhytaikaisessa perhehoidossa. Kuitenkin tulevina vuosina on jäämässä eläkkeelle useampia perhehoitajia ja on hyvin haasteellista löytää uusia hoitajia. Kodinomainen hoitopaikka on ihanteellinen mm. useimmille kehitysvammaisille lapsille ja iäkkäiden vanhempiensa luona asuneille aikuisille kehitysvammaisille. Perhehoidon kehittäminen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vammaisten työelämäosallisuus YK-sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista korostaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta työhön. Sopimuksen mukaan on tehtävä mahdolliseksi vammaisten henkilöiden osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin, koulutukseen ja kuntoutukseen. Vammaisten työhön paluuta on edistettävä ja työllistymistä tuettava sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työntekoa tulee tukea kohtuullisilla mukautuksilla. Työllisyyspalvelut ja Navikkatoiminnot Keuruun perusturvan toimialaan kuuluvan työllisyyspalvelut tulosalueen perustehtävä on hoitaa kaupungin työllistämisvelvoitteita keskitetysti, tuloksekkaasti ja kokonaistaloudellisesti talousarvion käyttösuunnitelman mukaan. Työllisyyspalvelut vastaa vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten asiakkaidensa yksilöllisiin tarpeisiin työhön kuntoutumisen ja työllistymisen sekä sosiaalisen paremminvoinnin näkökulmista. Vammaisia asiakkaita ovat henkilöt, joilla on tapaturman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisesta työstä sekä tarvitsevat monipuolisia työllistymisen ja työelämäosallisuuden tukitoimia. Työllisyyspalveluiden vammaiset asiakkaat osallistuvat työhön tai työtoimintaan: Navikka keskuksen työpajoissa Navikka - työtoimintaryhmissä avotyötoiminnassa tavallisella työpaikalla. Työn ja työtoiminnan järjestämisen periaatteet korostavat yhteisöllisyyttä, suvaitsevuutta ja tasaarvoisuutta sekä henkilökohtaista tarpeenmukaista tukea. Työn ja työtoiminnan järjestämisessä lähtökohtana on aina oikea ja merkityksellinen työ, johon jokainen navikkalainen voi turvallisesti ja ohjatusti antaa voimavarojaan vastaavan yksilöllisen panoksen. Vuonna 2011 Navikkatoimintojen piirissä oli lähes 300 asiakasta. Navikkalaisista arviolta kolmannes on vammaisia asiakkaita. Vuosina keskitytään erityisesti erilaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, asiakastyön

13 dokumentointiin sekä työtoiminta- ja työtilaisuuksien monipuolistamiseen erityisesti avotyötoiminnassa. Sosiaalihuoltolain mukainen työllistäminen Sosiaalihuoltolain perusteella voidaan järjestää: - vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa, jolloin henkilö on työsuhteessa kaupunkiin - vammaisten henkilöiden työtoimintaa, jolloin tehdään ns. työvalmennus-/kuntoutumissopimus. Kehitysvammaisten työtoiminta Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään päiväja työtoimintaa, mikä suunnitellaan osana asiakkaan palvelusuunnitelmaa. Palvelusuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain tai tarvittaessa. Kehitysvammaisen työtoiminnan päätös tehdään erityishuolto-ohjelmassa. Päivä- ja työtoimintaan liittyvät matkat järjestetään tarpeen mukaisesti. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kaupungin järjestämää toimintaa, millä parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli v keskimäärin 75 henkilöä kuukaudessa. Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimen kanssa Kaupungin työllisyyspalvelut tekevät aktiivista yhteistyötä te-toimiston kanssa kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen, työharjoittelujen, oppisopimusten ja palkkatuetun työn järjestelyissä. Kaupunki tarjosi v yli 40 henkilölle kuukausittain määräaikaisen työn palkkatuen kautta. Kustannukset Vuonna 2011 perusturvan vammaishuollon kustannukset olivat : menot 1,75 milj. tulot 0,18 milj. netto 1,57 milj. 13

14 Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaiset nettomenot olivat noin 0,6 milj., mistä asumispalvelujen ostot ja kuljetuspalvelut veivät 80 %. Kehitysvammaisten palveluihin käytettiin nettona 0,9 milj., mistä lähes 2/3 asumispalveluihin. Lisäksi Navikka-toimintakeskuksen nettomenot olivat lähes 0,3 milj. Varsinaiset vammaishuollon nettomenot olivat v alle 4 % kaupungin nettokäyttötalousmenoista (ilman liikelaitoksia). TERVEYDENHUOLLON PALVELUT lita- ja viikonloppupäivystys on tarkoitettu vain kiireellistä hoitoa vaativille. Päivystyksessä annettava hoito perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemään hoidon kiireellisyysarvioon. Perusterveydenhuollon yöpäivystys on Mäntän sairaalassa ja erikoissairaanhoidon Jyväskylän Keskussairaalassa (Nova). Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla tehdään hoidon tarpeen arviointia ja ohjantaa, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja todistuksia sairaudesta (flunssa, mahatauti). Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaa alkaen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottamisesta sairaanhoitopiirin liikelaitoksena toimiva Keski-Suomen seututerveyskeskus. Keuruun kaupungin työterveydenhuollon palvelut hankitaan Jyväskylän Seudun Työterveys -liikelaitokselta. Keski-Suomen seututerveyskeskus tuottaa Keuruulla perusterveydenhuollon palvelut Keuruun keskustassa pääterveysasemalla sekä Haapamäen taajamassa terveysasemalla. Pääterveysasemalla toimivat väestövastuulääkäreiden ja hoitajien vastaanotot, neuvolat, kuntoutus, vuodeosasto, hammashoitola, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perheneuvola. Äitiys- ja lastenneuvolat sekä kouluterveydenhuolto Keski-Suomen seututerveyskeskus on laatinut toimintaohjelman koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto ovat lasten kehityksen tukijana avainasemassa, koska näiden ns. normaalipalvelujen kautta kohdataan lapset säännöllisesti. Vastaanotto Lääkäreiden vastaanotot toimivat väestövastuun periaatteella, jolloin jokaiselle asukkaalle on nimetty omalääkäri. Oma väestövastuulääkäri määräytyy kotiosoitteen perusteella. Myös kotihoidon lääkäripalvelut tuotetaan väestövastuualueiden mukaisesti. Lääkärin vastaanottoajan antamista edeltää puhelimessa tai poliklinikalla suoritettava hoidon tarpeen arviointi, jonka suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti). Arvioinnin pohjalta vastaanottoaika voidaan antaa myös edellä mainituille terveydenhuollon ammattilaisille. 14

15 Erityistyöntekijät Keuruun pääterveysasemalla työskentelee kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti, joiden palveluja voivat käyttää myös Multia ja Petäjävesi. Lisäksi terveysasemalla työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palkkaama masennushoitaja. Suun terveydenhuolto Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastanotot toimivat arkipäivisin ajanvarauksella Keuruulla ja Haapamäellä. Arkipyhinä ja viikonloppuisin kiireellinen ensiapu järjestetään keskitetysti yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Jämsän seudun thky:n kanssa Jyväskylän keskustan hammashoitolassa Tapionkadulla. Erityispalveluyksikkö Keuruulla toimiva Erityispalveluyksikkö (EPY) tarjoaa Keuruun ja Multian väestölle psykiatriset avohoidon palvelut. EPY:ssä on myös päihdeklinikka ja perheneuvolatoiminnot. EPY:stä voi saada sekä yksilö-, ryhmä-, perhe- että kriisiapua sekä konsultointia tarvittaessa. Multialla ja Haapamäellä toimivat sivuvastaanotot. Aikuisneuvola Aikuisneuvolan tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen, itsenäisyyden tukeminen ja pitkäaikaishoidon tarpeen vähentäminen sekä myös pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito. Aikuisneuvolassa tehdään yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut Palveluihin kuuluvat kuntoneuvolatoiminta, sairaanhoidolliset käynnit, vajaakuntoisille suunnatut lääkinnällinen kuntoutuksena tuotettavat terapiapalvelut ja apuvälineiden hankkiminen ja lainaaminen. Lääkinnällisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden vajaakuntoisuus on pitkäaikaista tai pysyvää. Lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistämiseksi asiakkaalle varataan aika kuntoneuvolaan, jossa tehdään toimintakyvyn arvio tarvittavista kuntoutustoimenpiteistä ja/ tai apuvälineistä. Keuruulla toimii seututerveyskeskuksen organisoimana moniammatillinen lasten kuntoutustyöryhmä. Akuutin ja kuntouttavan hoidon osasto Vuodeosaston tavoitteena on vastata keuruulaisten ja multialaisten akuutin hoidon tarpeeseen ja jatkohoitoon silloin, kun erikoissairaanhoitoa ei tarvita. Osasto toimii jatkuvasti ympärivuorokautisesti. Osastolla on 35 potilaspaikkaa. Yhteistyötä tehdään kotihoidon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Erikoissairaanhoito Keuruu kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin, mikä pääosin vastaa erikoissairaanhoidon palveluista ja lähettää tarvittaessa potilaan yliopistosairaalaan. Erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan pienessä määrin myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä on tärkeää. Mm. kuntoutusohjaajat tekevät arvokasta yhteistyötä vammaisten asioissa. SIVISTYSTOIMI Opetustoimi Perusopetuslaki tuli voimaan Käsite erityisoppilaasta poistui, ja jokaisella oppilaalla on omat erilaiset tarpeensa. Koulun tuki määräytyy oppilaan tarpeen mukaan: yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki. Tämä ohjaa oppimisympäristöjen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten kehittämistä. Uudet opetussuunnitelman perusteet astuivat voimaan Keuruulla opetustoimen palvelut vammaisille järjestetään vamman laadun, luonteen ja asteen mukaan perusopetuksen yleisopetuksessa, erityisluokilla tai jossain muussa sopivassa paikassa. Oppilaalla on mahdollisuus tukipalveluihin tarpeen mukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuolto ovat kaikkien käytettävissä. Opetussuunnitelmat ovat yhteiset. Toisen asteen koulutusta annetaan Keuruun 15

16 lukiossa ja Jyväskylän ammattiopiston Keuruun yksikössä. Kehitysvammaisille pyritään löytämään ohjauksen kautta edellytyksiä vastaava jatkoopiskelupaikka esim. erityisammattioppilaitoksissa. Kehitysvammaisten oppilaiden perusopetus järjestetään pääsääntöisesti Keuruun ala-asteen Kivelän koulussa. Siellä opetuksesta vastaavat kaksi erityisluokanopettajaa yhdessä viiden vakinaisen koulunkäyntiavustajan kanssa. Oppilailla on mahdollisuus saada opetusta esiopetuksesta lisäopetukseen. Oppilaspaikkoja on yhteensä 16. Kivelän koulun erityisluokkien tilat on peruskorjattu ja osin laajennettu v Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus voidaan järjestää myös muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa, jossa voidaan taata hoidon tarve kouluympäristöä paremmin. Tällöin erityisluokanopettaja tukee oppilasta ja häntä hoitavaa henkilökuntaa opetus- ja ohjauskäynnein. Perusopetuksen järjestämisessä voidaan tehdä yhteistyötä myös muiden tarkoituksenmukaisten oppilaitosten kanssa, esim. Haukkarannan koulu Jyväskylässä. Varhaiskasvatus Keuruulla alle kouluikäisille kehitysvammaisille lapsille tarjotaan päivähoitoa mm. Haapamäen ja Seipon päiväkodeissa. Seipon päiväkodissa toimii ns. integroitu esiopetusryhmä. Päiväkodeissa voidaan järjestää myös oppivelvollisuutta edeltävää esiopetusta. Oppilaat, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, voivat käydä ensimmäisen esiopetusvuoden päiväkodissa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ovat varhaiskasvatuksen käytössä. Pääkirjastoon on esteetön pääsy liikuntarajoitteisille (luiskat, painikeovi). Kirjastossa on tarjolla lainattavaa aineistoa myös eritasoisesti lukemisesteisille henkilöille, esimerkiksi äänikirjat, selkokirjat ja musiikkiaineisto. Lukemisesteisillä on lisäksi mahdollisuus päästä Celia-kirjaston asiakkaiksi ja lainata sieltä äänikirjoja joko Keuruun kirjaston kautta tai itsenäisesti. Kirjastossa on tietämystä erilaisista erityisryhmille sopivista kirja- ja muista aineistoista, tarvittaessa niistä voi pyytää esittelyjä. Lisäksi kirjaston ilmoitustaululle on sijoitettu vammaisjärjestöjen yhteinen inva-info, jossa jaetaan jäsenille ajankohtaista tietoa. Kansalaisopisto Keuruun kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella. Kansalaisopiston ohjelmassa olevat eri alojen opintoryhmät ovat avoimia kaikille, mutta opistolla on kurssitarjontaa myös erityisryhmille, mm. kehitysvammaisille. Ohjelmaan ovat jo useiden vuosien ajan kuuluneet Keuruulla Navikan musiikkipiiri, teatteriryhmä Hepokatti, tanssikurssi kehitysvammaisille sekä kehitysvammaisten sähly. Kielten opetuksessa on vuosittain tarjolla joko viittomakielen tai tukiviittomien kurssit, joille on osallistunut myös vammaisia, heidän läheisiään ja hoitoalan ammattilaisia. Kansalaisopisto on saanut vuosina 2010 ja 2011 Opetushallituksen myöntämää opintosetelityyppistä valtionavustusta, jonka ansiosta kursseja on voitu tarjota maksuttomina kaikenikäisille eläkeläisille. Käytäntöä on tarkoitus jatkaa, mikäli Opetushallitus myöntää avustusta myös tuleville vuosille. Kansalaisopiston toimintaa järjestetään Keuruulla 16 Kirjasto

17 yli 30 eri toimipaikassa. Päätoimipisteessä Keuruun yhteiskoulun tiloissa on käytettävissä hissit. Kaikki erityisesti vammaisille suunnatut kurssit järjestetään tiloissa, joihin on esteetön kulku. Vapaa-aikatoimi Esteettömyyttä vapaa-aikatoimen hallinnoimissa tiloissa ja liikuntapaikoilla huomioidaan jatkuvasti. Kaikissa uusissa rakennuskohteissa esteettömyys otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Vapaa-aikatoimen ja sen alaisten järjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa huomioidaan liikuntaesteiset varaamalla istuma- ja katselupaikat soveltuvilta paikoilta. Järjestöille vakiovuorot koulujen liikuntasaleissa liikuntaan klo 16 jälkeen ja viikonloppuna ovat ilmaiset. Muut tilat ovat järjestöille edullisia ja subventoituja. Toiminta: Erityisesti vammaisille tuotettavia palveluja tarjotaan liikuntatoimessa. Liikuntatoimi subventoi uimahallin palveluja vammaisille - Vammaiskortin omaava henkilö saa alennuksen uimahallin sarjalipusta. Sarjakortin osto-oikeus on liikuntaesteisyyden, näkövammaisuuden ja kehitysvammaisuuden perusteiden lisäksi joillakin pitkäaikaissairailla - Avustajakortin omaava henkilö saa yhden avustajan ilmaiseksi kanssaan uimahalliin. - Tilauspukuhuoneita käytetään eri sukupuolta olevien avustajan ja vammaisen yksityiseen käyttöön 17

18 - Liikuntaesteisille on oma uintivuoro viikoittain - Alle 16 -vuotiaille on vammaispalvelujen kautta määritetyt vaikeasti vammaisten lasten ilmaiset uinnit kerran viikossa Uimahallin vesiliikuntaryhmät soveltuvat hyvin vammaisille, kaksi ryhmää viikossa. Vammaisen avustajakortti on henkilökohtainen ja se oikeuttaa maksutta kaupungin vapaa-aikatoimen järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Keuruun vapaa-aikatoimessa työskentelee erityisliikunnanohjaaja. Virka on Keuruun, Multian ja Petäjäveden yhteinen. Erityisliikunnasta on laadittu kalenteri, johon on koottu liikuntatoimen, terveystoimen, sosiaalitoimen ja kansalaisopiston erityisliikuntaryhmät. Erityisliikuntaryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä toimivat mm: -kehitysvammaisten liikuntaryhmä -erityisesti näkö- ja kuulovammaisille tarkoitettu tasapainoryhmä -lasten päivähoidon ja ala-asteen liikuntaryhmät motorisesti heikentyneille lapsille 3 ryhmää Vapaa-aikatoimi toimii vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyössä erilaisten tapahtumien, esitysten ja toimintojen organisoinnissa ja tuottamisessa. Vuosittain järjestään mm. vammaisten kesäpäivä yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssien mukaan. Kulttuuritalo Kimaran tiloissa on huomioitu liikuntaesteisten tarpeet. Sisäänkäynnissä on invaluiska ja eteisaulassa inva-wc. Tilassa ei ole liikkumista estäviä kynnyksiä. Salin eteen on varattu pyörätuolipaikkoja 10 kpl. Tilaa on vuokrattu edullisesti vammaisjärjestöjen tapahtumiin. Vapaa-aikatoimen myöntämän avustajakortin omaavalla henkilöllä on ilmainen sisäänpääsy kulttuuritoimen järjestämiin tilaisuuksiin. Kulttuuritoimi työllistää kokeiluluontoisesti Navikan kautta yhden henkilön 1-2 pv/viikko. Kulttuuripalveluiden tuottamisessa huomioidaan jatkossakin vastaavanlaiset työllistämismahdollisuudet TEKNISET PALVELUT Kunnallistekniikka / kaavoitus Vapaa-ajan viettopaikkojen (uimarannat, leikkipuistot, puistot yms.) ja katujen suunnittelussa sekä toteutuksessa otetaan huomioon esteettömyysperiaatteet. Kaavamuutoksissa pyritään huomioimaan mahdollinen tukirakennusten tarve tontin varausten muodossa. Lisäksi kaikissa kaavamuutoksissa yritetään mahdollistaa esteetön liikkuminen. Tarvittaessa pyydetään lausunto kaavamuutoksen yhteydessä vammais- ja vanhusneuvostoilta. Rakennusvalvonta / tilapalvelu Rakennusvalvonta valvoo osaltaan rakentamismääräyskokoelman mukaisia esteettömyyssäännöksiä uudis- ja korjausrakennus- 18

19 kohteissa. Lisäksi rakennusvalvonta käsittelee ja valvoo Asuntorahastolta haettavat avustukset. Tilapalvelu ja rakennusvalvonta antavat tarvittaessa asiantuntija-apua sosiaalitoimelle vammaispalvelulain mukaisten asunnon muutostöiden suunnittelussa. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO, KEURUUN TOIMIPAIKKA Ammatillinen kuntoutus Keuruulla on työttömiä henkilöitä noin 600, joista on vajaakuntoisia. Te-toimisto on segmentoinnut (=palvelulinjat) työnhakija-asiakkaat seuraavasti: 1. Suoraan työmarkkinoille suuntaavat asiakkaat 2. Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat asiakkaat 3. Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat 4. Etuusasiakkaat Julkisen työvoimapalvelulain mukaan ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisen ammatillista suunnittelua, kehittymistä, työllistymistä ja työssä pysymistä. Ammatillisessa kuntoutuksessa vajaakuntoisia (= työnhakija-asiakas, jonka mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia) henkilöasiakkaita varten järjestetään: 1. ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua 2. siihen liittyviä terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia, asiantuntijakonsultaatioita, työ- ja koulutuskokeiluja, tutustumiskäyntejä ammattioppilaitoksissa ja työkokeiluja työpaikalla 3. työhönsijoittumiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaamista 4. valmentavaa ja ammatillista työvoimapoliittista aikuiskoulutusta 5. työhönsijoituksen ja työssäpysymisen tukemiseksi työkunnon tutkimuksia, asiantuntijakonsultaatioita, työhönvalmennusta ja työkokeiluja. Vajaakuntoisen työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea myös työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella sekä vajaakuntoisuuden perusteella myönnettävällä palkkatuella. Ammatillisen kuntoutuksen palveluita hoitaa Keuruun toimipaikassa yksi kuntoutusneuvoja muiden tehtäviensä ohella. Perustehtävä on selvittää työnhakija-asiakkaan mahdollisuudet työelämään pääsemiseksi tai työelämässä pysymiseksi sekä etsiä realistisia mahdollisuuksia 19

20 työllistyä ja/tai kouluttautua terveydelliset rajoitteet huomioiden. Te-toimiston edustaja osallistuu kaupungin kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla toimintaohjelma, jolla parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen. Ohjelman valmistelee laajapohjainen ryhmä, jossa mukana ovat mm. TEM, STM, Kela, työeläkejärjestöt, Kuntaliitto ja vammaisten edustajat. KELA Keruulla on Kelan toimisto ja Keuruu kuuluu Sisä- Suomen vakuutuspiiriin. Vammaistuet ja -palvelut Vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vaikeasti sairas tai vammainen voi myös saada Kelan tukemaa kuntoutusta. Myös apuvälineitä myönnetään osana kuntoutusta. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukautta hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Lisäksi hoidon tulee aiheuttaa erityistä rasitusta. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle eläkeläiselle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja jolle sairaus tai vamma aiheuttaa viikoittain avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia. Ruokavaliokorvausta maksetaan yli 16-vuotiaalle, keliakiaa sairastavalle korvauksena gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun on oikeus henkilöllä, jolla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma. Kela korvaa sairausvakuutuksen kautta osan yksityislääkäreiden palkkioista, maksaa korvausta omavastuuosuuden ylittävistä matkakuluista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä (vuosittain maksukatto matkakuluissa ja lääkekuluissa). 20

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Tervetuloa Sydän-Suomen saarikaupunkiin! K-S sote sekä aluehallinnon Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Riitta Vanhanen valmistelu Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA 1.9.2016 LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto 1 2 Sisällys 1. Vammaispalveluiden indikaattorit... 3 2. Kelan etuisuudet / 1000 asukasta... 8 3. laitos 2013...

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa?

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä

Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Keuruun-Multian terveydenhuollon kuntayhtymä Perustiedot Laatinut Tuomo Reina, yl 27.7.2009 Peruskunnat ja väestö Peruskunnat ovat Keuruu ja Multia Asukkaita Keuruulla on n. 11000, joista keskustaajamassa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot