2. Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta 12 2.1 Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus 12 2.2 Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta 18"

Transkriptio

1

2 ISBN (TOIM.) Tarja Heinonen Painopaikka: Esa Print Oy Tampere 2008

3 Sisällys: Lukijalle LUKU 1: Hanke pähkinänkuoressa 1. TeknosKo -koulutus- ja kehittämishanke Tausta ja tarve Tavoitteet ja toimintamuodot Hankkeen kohderyhmä ja osallistujat Hankkeen organisoituminen ja yhteistyötahot Tiedotus ja julkisuus Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta 18 LUKU 2: Hankkeen tuotokset ja hyvät käytännöt 3.1 Itse kokeilemalla teknologia lähemmäksi käyttäjiä 22 Yhdessä apuväline- ja teknologiayritysten kanssa 28 PIRAMKin opiskelijat mukana tutkimus- ja kehittämistyössä Käytännönläheinen oppimisprosessi auttoi sisäistämään kuntouttavaa työotetta: Lehtori Terttu Roivas Kaatumisen ennaltaehkäisy osana TeknosKo -hanketta: Tarja Heinonen ja Markus Mäkelä 37 Kaatumisriskin arviointilomakkeisto ja sen käyttöönottoa tukeva koulutus 38 "Piloteista käytänteiksi" -mallin jalkauttaminen eri organisaatioihin 39 Sähköinen lomake kaatumisriskin arviointiin Loppuarvioinnin keskeiset tulokset ja kokemukset 45 Lisääntyikö teknologiaosaaminen? 46 Keskeisenä antina kuntouttava työote ja uudet toimintamallit 48 Myönteiset vaikutukset myös asiakaslähtöisyyteen ja työmotivaatioon 49 Jatkuvuus ja kokemusten levittäminen 51 2

4 Lukijalle Pirkanmaan ammattikorkeakoulun toteuttama Teknologiaosaamista kotihoitopalveluihin -koulutus- ja kehityshanke on päättynyt. TeknosKo -hanketta ( ) rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Pirkanmaan TE -keskus. Hankkeeseen osallistui lähes 400 kotihoidon ja vanhustyön ammattilaista eri sektoreilta seitsemästä Pirkanmaan kunnasta, Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Kangasalta, Kurusta, Nokialta, Tampereelta ja Virroilta. Lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä pirkanmaalaisten apuväline- ja teknologiayritysten kanssa. Tämän loppuraportin tarkoituksena on kuvata hankkeen sisältöä, toteutusta sekä saatuja kokemuksia ja tuotoksia. Raportti on jaettu kahteen lukuun. Luvussa yksi kuvataan hanketta pähkinänkuoressa, eli sen tavoitteita, toimijoita sekä toteutettua laajaa koulutus- ja kehittämistoimintaa. Luku kaksi puolestaan koostuu neljästä eri artikkelista, joissa on nostettu esiin hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja tuotoksia sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kotihoito- ja fysioterapiahenkilöstön ammatillisia valmiuksia ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukemisessa ja kotihoitotyön kehittämisessä teknologiaa hyödyntäen. Teknologialla hankkeessa tarkoitettiin erityisesti apuvälineitä, hälytys- ja turvaratkaisuja sekä kotihoitotyötä helpottavaa teknologiaa. Luvun kaksi ensimmäinen artikkeli kertoo, että erityisesti omakohtainen kokeilu ja harjoittelu toivat teknologiaa lähemmäksi käyttäjiä. Toisen artikkelin on kirjoittanut PIRAMKin lehtori Terttu Roivas. Käytännön harjoitteita sisältänyt koulutus, jossa huomioitiin kotihoidon eri asiakasryhmistä nousevat tarpeet, auttoi sisäistämään kuntouttavaa työotetta. Hankkeen erääksi kehittämisen painopisteeksi nousi ikääntyneiden kaatumisen ehkäisy, jota projektipäällikkö Tarja Heinonen ja kouluttaja Markus Mäkelä kuvaavat artikkelissaan. Siinä esitellään myös hankkeen tuotoksena syntynyttä sähköistä kaatumisriskin arviointilomaketta. Viimeisessä artikkelissa käsitellään hankkeen loppuarvioinnin keskeisiä tuloksia ja kokemuksia sekä tarkastellaan hankkeen jatkuvuutta. Hankkeen punaisena lankana oli teknologian ja inhimillisyyden yhteensovittaminen. Tässä myös onnistuttiin. Tietotekniikka tai teknologia eivät korvaa inhimillistä hoitoa tai hoivaa, mutta ne ovat erinomaisia työ- ja apuvälineitä kotihoidossa. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka annoitte oman panoksenne hankkeen onnistumiseksi. Kiitos TeknosKo -projektitiimille, PIRAMKin opettajille ja opiskelijoille sekä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, jotka toitte oman asiantuntijuutenne hankkeen käyttöön. Kiitos myös hankkeen rahoittajalle, Pirkanmaan TE -keskukselle, joka taloudellisesti mahdollisti hankkeen toteutuksen. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kotihoidon ja vanhustyön organisaatioille ja ammattilaisille, joiden kanssa hanketta kiinteästi toteutettiin. Tampereella Projektipäällikkö Tarja Heinonen 3

5 1. TeknosKo -koulutus- ja kehittämishanke 1.1 Tausta ja tarve Teknologia voi tukea ja auttaa sekä kotona asuvaa vanhusta, vammaista tai hänen hoitajaansa. Inhimillistä hoivaa se ei korvaan, mutta oikein käytettynä se saattaa merkittävästi auttaa esim. kodinhoitajaa tai omaishoitajaa työssään, lisätä vanhuksen tai vammaisen itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toimistaan tai parantaa heidän elämänlaatuaan. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia tukea asiakkaan, esimerkiksi vanhuksen tai vammaisen kotona selviytymistä. Erilaisiin tutkimuksiin viitaten vanhusten kokema yksinäisyys, turvattomuuden tunne, alentunut liikkumis- ja toimintakyky sekä dementia ovat riskejä vanhusten kotona selviytymisessä ja ennakoivat palvelujen ja hoidon tarvetta. Tiedossa on myös, että mm. toimiva sosiaalinen verkosto sekä koti- ja asuinympäristö voivat tukea kotikuntoisuutta. Teknologia voi tarjota mahdollisuuksia tukea yksinelävän vanhuksen sosiaalisia kontakteja esim. omaisiin, vertaisryhmiin tai kotihoidon ammattilaisiin. Toisaalta teknologia voi tarjota ratkaisuja kompensoida esim. liikkumis- ja toimintakyvyn vajetta, aistitoimintojen puutteita tai sairauden oireita. Mäki ym. ovat jaotelleet teknologian mahdollisuudet dementiahoidossa seuraavasti: teknologian käyttö rentoutukseen ja virkistäytymiseen, menetettyjen kykyjen kompensointiin (esim. kulkureittien suunnittelu), muistuttavaan teknologiaan (esim. lääkeannostelijat) sekä turvallisuus- ja seurantateknologiaan (esim. liesivahti, antureilla varustetut matot, jotka ilmaisevat liikkumisen tai liikkumattomuuden). Teknologia suo mahdollisuuksia kotihoitotyön kehittämiseen. Kotihoito, joka jakautuu sosiaalitoimen kotipalveluun ja terveystoimen kotisairaanhoitoon, on muuttunut moninaiseksi hoito-, hoiva- ja kuntoutustyön kentäksi. Intensiivistä hoivaa tarvitsevien määrä on kasvanut. Tänä päivänä kotikäyntejä saman vanhuksen luo saattaa olla kolmesta neljään kertaa vuorokaudessa. Tämä on mahdollistunut ilta- ja yöpartion avulla. Haja-asutusalueen kunnissa pitkät välimatkat ja asioinnit esim. kaupassa verottavat suuren osan työajasta. Kotihoidossa saumakohdat liittyvät useinkin puutteelliseen tiedonkulkuun esim. kotiuttamistilanteissa tai asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen. Kotihoidon työntekijöiden työympäristönä on yksityinen koti, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että asianmukaisia hoito- ja apuvälineitä sekä työvälineitä ei ole käytettävissä samaan tapaan kuin esim. laitoshoidossa. Kotihoitotyö on myös fyysisesti raskasta siellä missä työ on fyysisesti raskasta löytyvät myös ikääntyneet työntekijät, joilla omakin fyysinen työkyky alenee ikääntymisen myötä. Tällöin huomiota tulee kiinnittää yhä enemmän työn kuormittavuutta keventäviin apuvälineisiin ja hoitovälineisiin sekä ergonomisiin työasentoihin ja -tekniikoihin. Eräänä haasteena naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla lienee henkilöstön arkuus ottaa käyttöön ja hyödyntää teknologisia ratkaisuja. Tietotekniikan ja teknologian mahdollisuuksia kotihoidossa hyödynnetään yhä enemmän, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna niiden käyttö on vielä vajaasti hyödynnetty mahdollisuus. Syinä teknologian vähäiseen käyttöön ovat henkilöstön heikko teknologiaosaaminen, asenteet ja tietämättömyys sekä puuttuvat välineet, jonka taustalla on vähäiset investoinnit. 4

6 Lisäksi kehitettävää löytyy moniammatillisessa yhteistyössä, esim. apuvälineteknologian hyödyntämisessä kotihoidon ja fysioterapian sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Tietotekniikka ja teknologian hyödyt kotihoidossa tulevat esiin erityisesti mahdollisuutena kehittää tiedonkulkua ja moniammatillista yhteistyötä. Työn liikkuva luonne huomioiden, kannettavan tietokoneen tai kännykän kautta saatavat asiakastiedot mahdollistavat käytettävissä olevien tietojen reaaliaikaisuuden, vähentävät liikkumista toimistolle ja poistavat päällekkäisiä työvaiheita, kuten kirjaamisen. Teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa on kritisoitu siitä, että käyttäjien, palveluntuottajien ja teknologiayritysten erilaiset tarpeet eivät ole kohdanneet puhutaan aukosta kehittäjien ja käyttäjien välillä (Hyppönen 2004). Kotihoitotyön perustehtävästä tai asiakkaiden todellisista tarpeista lähtevä yhteissuunnittelu, eri tahojen (käyttäjät, palveluntuottajat, kehittäjät ja teknologiayritykset) aktiivinen osallistuminen kehitysprosessin eri vaiheisiin sekä käyttäjien koulutus ja ohjaus ovat edellytyksiä saada teknologia ja teknologiset ratkaisut vakiintumaan käyttäjien arkeen. Oleellisinta on muistaa, että tietotekniikka ja teknologia eivät korvaa inhimillistä hoitoa tai hoivaa, mutta toimiessaan ne ovat erinomaisia työ- ja apuvälineitä. Teknologian käyttöönotossa on tarkkaan harkittava MITÄ teknologiaa ja MITEN sitä otetaan käyttöön. Kotihoidossa tietotekniikan ja teknologian käyttöönotto merkitsee isoa työ- ja toimintakulttuurin muutosta, joka ei onnistu ulkoapäin käskyttämällä, vaan edellyttää henkilöstöltä aikaa omaksua uusia työvälineitä ja toimintatapoja. Näistä lähtökohdista lähdettiin toteuttamaan TeknosKo -hanketta syksyllä Tavoitteet ja toimintamuodot TeknosKo -hankkeen tavoitteena oli koulutuksellisin keinoin kehittää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista vanhusten ja vammaisten itsenäisen suoriutumisen ja elämänlaadun tukemiseksi kotona. Koulutuksessa painotettiin erityisesti henkilöstön terveysteknologiaosaamista sekä asiakas- ja kuntoutujalähtöisten toimintamallien ja apuvälinehankinta- ja lainausprosessin kehittämistä Pirkanmaalla. Teknologialla tässä yhteydessä tarkoitettiin erityisesti apuvälineteknologiaa, turvaja hälytysratkaisuja sekä kotihoityön teknologisia ratkaisuja. Hankkeen edetessä tavoitteiksi nousivat myös ennaltaehkäisevien vanhustyön muotojen, kuten kartoittavat kotikäynnit ja ikääntyneiden kaatumisen ehkäisy, kehittäminen kotihoidossa. TeknosKo -hanke käynnistyi syksyllä 2005 kotihoito- ja fysioterapiahenkilöstölle suunnatulla koulutus- ja osaamistarvekartoituksella. Kartoituksella selvitettiin henkilöstön (N=335) tietoteknistä osaamista ja valmiuksia sekä itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaosaamista. Alkukartoitus toteutettiin kyselylomakkeella, joka laadittiin TeknosKo -hanketta varten. Osa lomakkeen kysymyksistä oli samoja, joita käytettiin v Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Kotihoito hankkeessa. Näin oli mahdollista tulosten vertailtavuus muutaman vuoden aikajänteellä. Kartoituksen pohjalta voitiin muun muassa todeta, että tietotekniikan käyttö oli selvästi lisääntynyt kotihoitotyössä reilun neljän vuoden aikana. Apuvälineteknologiaan liittyviä koulutustarpeita löytyi erityisesti näköön, kuuloon ja kommunikaatioon liittyvässä apuvälineosaamisessa. Myös moniammatillisessa yhteistyössä sekä yhteistyössä kotihoidon ja fysioterapian välillä koettiin olevan parannettavaa. Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus tarkentui alkukartoituksen pohjalta. Koulutuskokonaisuus sisältöineen kuvataan raportin kappaleessa

7 Hankkeen koulutuskokonaisuus löytyy julkisesti myös hankkeen www-sivuilta (www.piramk.fi/teknosko). Hankkeen eräänä tavoitteena oli apuvälinepalvelujen, kuten lainaus, huolto ja käytön ohjauksen kehittäminen. Hankkeen edetessä kävi esiin, että kunnissa on käytössä apuvälineiden sähköinen lainausjärjestelmä, mutta suurempi kehittämishaaste on apuvälineiden hankinta- ja lainausprosessin toimivuudessa. Kotihoidon ja fysioterapian tai apuvälinelainauksen välinen yhteistyö ei aina toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Taustalta löytyi usein puutteellinen tieto siitä, kuka vastaa ja miten apuvälinepalveluista omassa kunnassa. Hankkeen toteuttama apuvälineisiin liittyvä yhteinen koulutus kokosi yhteen osallistujakuntien apuvälinelainauksesta vastaavat sekä siihen osallistuvat toimijat. Koulutuksen antina oman kunnan apuvälineidenlainaus- ja hankintaprosessi sekä käytännöt tulivat tutuksi ja saumakohtia voitiin pohtia ja ratkaista yhteisen koulutuksen ja keskustelun kautta. TeknosKo -hankkeen tavoitteena oli myös selvittään ikääntyneiden tarpeita ja valmiuksia ottaa käyttöön itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaa. Projektisuunnitelman mukaisesti selvitystyötä tehtiin kartoittavien kotikäyntien avulla. Kotikäyntien toteuttamisessa hyödynnettiin PIRAMKin opiskelijoita, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijoita, jotka osana opintoihinsa liittyvää harjoittelua tekivät kartoittavia kotikäyntejä mm. Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Tampereen Hervannassa asuvien ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden luona. Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen ne toimijat, jotka liittyvät teknologian hyödyntämiseen kotihoidossa (käyttäjät, teknologiayritykset ja kehittäjät). Hankkeen ja sen tekemien kartoitusten ja selvitysten avulla myös apuväline- ja teknologiayritykset saivat tietoa käyttäjien tarpeista ja valmiuksista hyödyntää teknologiaa. Lisäksi yritysten kanssa tehtiin koulutus- ja kehittämisyhteistyötä liittyen apuvälineisiin ja teknisiin ratkaisuihin kotihoidossa ja ikääntyneillä. 1.3 Hankkeen kohderyhmä ja osallistujat TeknosKo -hanke sijoittui Pirkanmaalle ja siihen osallistui kotihoitohenkilöstöä eri sektoreilta (julkinen, yksityinen ja järjestöjen ylläpitämät kotihoitopalvelut) ja fysioterapian ja apuvälinelainauksen henkilöstöä. Lisäksi hankkeeseen osallistui apuväline- ja teknologiayrityksiä sekä niiden henkilöstöä Pirkanmaalla. Välillisenä kohderyhmänä olivat kotihoidon vanhus- ja vammaisasiakkaat sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja opettajat. TeknosKo -hankkeen määrällisenä tavoitteena oli 300 hankeosallistujaa. Hankkeen edetessä osallistuvien kuntien ja organisaatioiden määrä lisääntyi ja sitä kautta myös hankeosallistujien lukumäärä. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 380 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista (tilanne ), joten määrällinen tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin. Oheisesta taulukosta (Taulukko 1) käy esiin hankeosallistujien lukumäärä organisaatioittain. 6

8 Taulukko 1. Hankeosallistujat (Tilanne ). Julkinen: osall.kiintiö / yhteistyömuoto kaikki osall. Tampereen kaupunki (kotihoito, päivätoiminta Virtain sosiaalitoimi (kotipalvelu ja sosiaalityöntekijä) 26 Virtain terveystoimi (kotisairaanhoito, fysioterapia, avoterveydenhuollon terveydenhoitajat) 8 43 Kurun kunta (kotihoito, fysioterapia) Hämeenkyrön kunta (kotipalvelu, vanhainkoti) Ikaalisten kotihoito 8 17 Kangasalan sosiaalikeskus (kotipalvelu, 18 vanhainkoti) Kangasalan seudun kansanterveystyön 56 kuntayhtymä (kotisairaanhoito, fysioterapia) 11 Nokian kaupunki (kotihoito,fysioterapia) 20 ( lähtien) 25 Yksityinen, järjestöt: Pirkanmaan hoitajapalvelu Oy 2 2 Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Picea Oy Jyllin Kodit ry, Ikaalinen 6 14 Palvelukoti Kaarihovi Oy, Hämeenkyrö Suomen Ensiapupalvelu Oy 1 1 Mäntän palvelukoti Oy Kajoteca Oy Respecta Oy Pikosystems Oy Addoz Oy Tekonivelsairaala Coxa Oy Tampereenseudun näkövammaiset ry Kuulonhuoltoliitto ry ohjausryhmän asiantuntijuus koulutus- ja kehittämisyhteityö koulutusyhteistyö apuvälineasiantuntijuus koulutusyhteistyö koulutusyhteistyö koulutusyhteistyö koulutusyhteistyö yhteensä: 380 7

9 1.4 Hankkeen organisoituminen ja yhteistyötahot TeknosKo -hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Pirkanmaan TEkeskus. Hanketta toteutti Pirkanmaan ammattikorkeakoulun (PIRAMK) Tutkimuskehittämis- ja palveluosasto. Hankkeen projektipäällikkönä toimi ft, TtM Tarja Heinonen PIRAMKista ja hankkeen osa-aikaisena kouluttajana ft, terveystieteiden ylioppilas Markus Mäkelä. Hänen lisäkseen kouluttajina oli PIRAMKin opettajia, joilla oli tarvittavaa asiantuntemusta kotihoidon, ennaltaehkäisevän vanhustyön, fysioterapian sekä apuvälineteknologian alueelta. Lisäksi hyödynnettiin ammattikorkeakoulun ulkopuolista asiantuntemusta muun muassa koulutus- ja kehittämistyössä, joka liittyi uusimpiin apuvälineisiin ja teknisiin ratkaisuihin kotihoidossa ja ikääntyneillä sekä kotihoidon asiakkaista nousseisiin koulutustarpeisiin. Hanke kuului osaksi Pirkanmaan käyttäjäkeskeistä hyvinvointiteknologia -ohjelmaa (HY- VITE), joten koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnassa voitiin hyödyntää yhteistyötä myös muiden Tampereen korkeakoulujen kanssa. Hankkeen ohjausryhmään kuului sidosryhmien, hankeosallistujien ja eri asiantuntijatahojen edustajia. Ohjausryhmän tehtävänä oli toiminnan sisällöllinen suuntaaminen ja hankkeen rahoittajan avustaminen projektin toiminnan seurannassa. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä oli hyväksyä hankkeen väli- ja loppuraportit. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui joitakin muutoksia hankkeen kuluessa. Seuraavaan on listattu kaikki ohjausryhmän jäsenet ja heidän edustamansa organisaatio: - Hanhijärvi Riitta, koulutusjohtaja, PIRAMK (ohjausryhmän puheenjohtaja alkaen ) - Heikkinen Marja-Riitta, koulutusjohtaja, PIRAMK - Hyttinen Jari, professori, TTY - Ijäs Jouko, toimitusjohtaja, KajoTeca Oy (vara Miikka Kyllönen, myyntipäällikkö, KajoTeca Oy) - Karjalainen Tuula, projektikoordinaattori, Tampereen seudun omaishoitajat ry - Laitinen Satu, palvelujohtaja, Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry - Mäkinen Leila, kotihoidon koordinaattori, Tampereen kaupungin kotihoito - Niemi Jaana, ESR -koordinaattori, Pirkanmaan TE -keskus - Pennanen Erja, kotihoidon päällikkö, Tampereen kaupungin kotihoito - Petäkoski-Hult Tuula, erikoistutkija, VTT - Saloranta Kalevi, ylilääkäri, Virtain kaupunki (vara Taimi Kaisa, vanhustyönjohtaja, Virtain kaupunki, hänen sijaisenaan Marika Silmonen) - Savolainen Tuula, toimitusjohtaja, Mäntän palvelukoti Oy - Uotila Varpu, vararehtori, PIRAMK (ohjausryhmän puheenjohtaja asti) - Heinonen Tarja, projektipäällikkö, PIRAMK (ohjausryhmän sihteeri) 8

10 Kuva 1. TeknosKo -hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoa elokuussa TeknosKo -hanke on teki yhteistyötä monien muidenkin tahojen kuin hankeosallistujien kanssa. Yhteistyötä oli substanssialueeseen liittyvien tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden (Ikäinstituutti, Kansanterveyslaitos, STAKES), kansalaisjärjestöjen sekä teknologia- ja apuvälineyritysten kanssa. Pirkanmaan korkeakoulujen välillä solmittu Unipoli -sopimus mahdollisti ja tuki korkeakoulujen välistä tutkimusja kehittämistoimintaa. HYVITE -ohjelma on eräs konkreettinen esimerkki neljän korkeakoulun välisestä yhteistyöstä. TeknosKo -hanke teki yhteistyötä TTY:n ja Tampereen yliopiston Terveystieteiden laitoksen kanssa. Verkostoituminen onkin ollut yksi hankkeen vahvuus ja edellytys integroida esim. kotihoitopalveluita ja teknologiaa yhteen. TeknosKo -hanke verkottui myös muiden hyvinvointipalveluita ja -teknologiaa kehittävien hankkeiden kanssa. Tällaisina mainittakoon sekä HYKE - Hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanke Pirkanmaalla että VERCOX - tekonivelpotilaan hoito- ja palveluketjun verkostoprojekti Pirkanmaalla. Lisäksi hanke oli yhteistyössä Apuvälinehankinta kilpailuttamalla -projektin kanssa. Yhteistyötä tehtiin myöskin yksittäisten teknologiayritysten kanssa, kuten KajoTeca Oy:n kanssa kotihoidon mobiilijärjestelmään liittyen. TeknosKo -hankkeen eräänä vahvuutena oli myös kansainvälinen yhteistyö. Hankkeen kokemukset ja kehitetyt toimintamallit, kuten kartoittavat kotikäynnit ja ikääntyneiden kaatumisriskin arviointi sekä itsenäistä suoriutumista tukeva teknologia, herättivät kiinnostusta myös kansainvälisesti. Yhteistyötä tehtiin sekä Italian Torinon, Japanin Sendain, Itävallan Wienin että Slovenian Ljubljanan kanssa. Yhteistyö Italian Torinoon painottui apuvälineiden käytettävyyden tutkimukseen ja kehittämiseen. Wienin teknillisen yliopiston sekä Ljubljanan yliopiston kanssa yhteistyö liittyi ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista tukevaan teknologiaan ja kaatumisen ehkäisyn toimintamalleihin ja teknisiin ratkaisuihin. Wienin teknillisessä yliopistossa on myös tutkittu eettisiä näkökumia teknologian hyödyntämisessä. Erityisesti dementoituneiden kohdalla eettiset kysymykset nousivat esiin myös TeknosKo - hankkeessa. 9

11 Japanin Sendaissa olevan Finnish Wellbeing Centerin kanssa toteutettu yhteistyö keskittyi sekä teknologin hyödyntämiseen ikääntyneillä että kaatumisen ehkäisyyn. Italia ja Japani ovat maita, jossa väestön ikääntyminen on erityisen voimakasta ja odotuksia suunnataan vahvasti ennaltaehkäisevän vanhustyön kehittämiseen. eshoe-projektista. Ryhmäkuva Schwechatin vanhustenkeskuksesta. Kuva 2 ja 3. TeknosKo -hanke näkyi vahvasti myös kansainvälisesti. Kuvat ovat yhteistyöstä Wienin teknillisen yliopiston ja Schwechatin vanhustenkeskuksen kanssa. 1.5 Tiedotus ja julkisuus Hankkeen eräänä tavoitteena oli lisätä tietoisuutta teknologian mahdollisuuksista ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja kotihoidon kehittämiseksi. Teknologian ja hoito- ja hoivatyön yhdistämisessä liikutaan hyvin asenneherkällä alueella. Sote -alan ammattilaisten keskuudessa on edelleenkin tarvetta lisätä tietoisuutta apuvälineistä, teknologiasta ja teknisistä ratkaisuista sekä niiden mahdollisuuksista tukea kotihoitotyötä. Teknologia ei korvaa arvokasta ja inhimillistä työtä, vaan hankkeen punaisena lankana oli teknologian ja inhimillisyyden yhteensovittaminen. Eräänä haasteena oli myös tutkimuksellisesti osoittaa teknologian hyötyjä ja vaikuttavuutta hoito- ja hoivatyön laadun parantamisessa ja asiakasnäkökulmaa ja käytettävyyttä painottaen. Edelliseen viitaten viestintä ja julkisuus olivat Teknos- Ko -hankkeen keskeisiä elementtejä. (Heinonen 2006, TeknosKo - hankesuunnitelma). TeknosKo -hanke on saanut runsaasti näkyvyyttä niin Pirkanmaalla, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin tarkasteltuna. Hanketta ja siinä kehitettyjä toimintamalleja ja tuotoksia projektipäällikkö ja osin hankkeen kouluttaja ovat esitelleet seuraavissa seminaareissa ja konferensseissa: 10

12 Vuonna 2006: - Tiimityö kotihoidossa. Kotihoidon valtakunnallinen seminaari , Vantaa. - Terve Sos Ikääntyneiden turvallisuuden tukipuut -sessio. Tampere. - Suomen terveysliikuntainstituutti, 25.8., Espoo. - Italialaisten vierailu PIRAMKissa. - Vierailu- ja yhteistyömatka, Finnish Wellbeing Center, Sendai Japani. - The European Day of Disabled People -seminar , Torino Italia. Vuonna 2007: - Valtakunnallinen kotihoidon seminaari Helsinki. - RAI -seminaari , STAKES, Helsinki. - Vanhusten kotona asumisen tukeminen -seminaari ORTON, Helsinki. - Kaatumisen ennaltaehkäisyn uudet toimintamallit , Härmä. - Vierailu- ja yhteistyömatka, , Wien ja Schwechat, Itävalta. - Vierailu- ja yhteistyömatka, , Ljubljana, Slovenia. - Teknologia kotihoidossa -kehittyvä alue , Tampere. - AAL -konferenssi, , Schwechat, Wien, Itävalta. Hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti hanke näkyi myös aihealueeseen liittyvillä messuilla, kuten Terve Sos 2006 ja Apuvälinemessut 2005 ja 2007 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahallissa. Hankkeesta saatuja kokemuksia ja kehitettyjä toimintamuotoja esiteltiin myös paikallislehdissä, jolloin tietoisuus lisääntyi myös ns. suuren yleisön keskuudessa. TeknosKo -hankkeesta julkaistiin lehtiartikkeleita Aamulehdessä, Hämeenkyrön Sanomissa, Pohjois -Satakunnassa, Maaseudun tulevaisuudessa sekä Tamperelaisessa. Lisäksi hankkeesta tehtiin juttuja PIRAMKin Spirit -tiedotuslehteen. Lisäksi hankkeen käynnistymisestä uutisoitiin TV:n välityksellä Pirkanmaan alueuutisissa sekä päätösseminaarista muutamallakin paikallisradiokanavalla. TeknosKo -hankkeen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä on kirjattu myös Pirkanmaan helmet-sivustolle (www.pirkanmaanhelmet.fi), jossa esitellään Pirkanmaan TE-keskuksen ja ESR:n rahoittamien hankkeiden tuloksia, kehitettyjä palveluita ja tuotteita sekä hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä. Julkisuusperiaatetta noudattaen hankkeelle luotiin omat kotisivut (www.piramk.fi/teknosko) ja esitettä painettiin sekä suomen- että englanninkielisenä. Kansainvälisistä konferensseista, joissa TeknosKo -hanke on ollut esillä, uutisoitiin sekä Itävallan Schwechatin kaupungin www-sivuilla että Italian Torinossa. Lisäksi hanketta ja siinä kehitettyjä toimintamalleja on esitelty PIRAMKin eri opiskelijaryhmille, kuten palveluohjauksen erikoisopintoja käyville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, Hyvinvointipalveluiden tuottaminen -erikoistumisopintojen opiskelijoille sekä HYKE -hyvinvointipalveluyrittäjyys kurssin opiskelijoille. Lisäksi projektipäällikkö on luennoinut TeknosKo -hankkeeseen liittyen fysioterapeuttiopiskelijoille ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille. 11

13 2. Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta 2.1 Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus TeknosKo -hankkeen koulutuskokonaisuus rakentui kokemuksista ja tarpeista, joita oli noussut esiin PIRAMKin aiemmista hankkeista (esim. Kotihoito 2005, ITSE - hanke Pirkanmaalla). Lisäksi koulutus- ja kehittämistoiminnan sisältöä on ohjannut kansalliset linjaukset, esim. apuvälineiden laatusuositus. TeknosKo -hankkeen koulutusohjelman sisältö tarkentui entisestään hankkeen alkukartoituksella, joka toteutettiin syksyllä Kartoituksessa selvitettiin kotihoidon ja fysioterapiahenkilöstön (N= 335) tietotekniikkaosaamista ja valmiuksia sekä itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaosaamista. Edelliseen viitaten koulutuskokonaisuuden suunnittelu perustui todettuihin tarpeisiin ja suunnittelua toteutettiin yhdessä hankkeen toimijoiden kanssa. Opetuksen toteutustavoissa ja -muodoissa hyödynnettiin mm. kokemuksellista oppimista, mikä on erityisen tärkeää käytännönläheistä hoito-, hoiva- ja kuntouttavaa työtä tekevälle sote -alan henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena oli antaa henkilöstölle välineitä kehittää omaa työtään teknologiaa hyödyntäen. Hankesuunnitelman mukaisesti koulutusta toteutettiin kaikille osallistujille suunnattujen seminaarien lisäksi pienemmissä koulutusryhmissä kuntiin ja organisaatioihin jalkautuen. Kunta- ja organisaatiokohtaisesti toteutettu koulutus on vienyt koulutusta lähemmäksi arjen käytäntöjä ja toimipaikkakohtaista työn kehittämistä. Jalkautumalla kuntiin kouluttajat tutustuivat samalla konkreettisesti työ- ja toimintatapoihin eri organisaatioissa ja kunnissa. Pienryhmissä toteutetusta, käytännön harjoitteita sisältävästä koulutuksesta on saatu myönteisiä kokemuksia kotihoidon työntekijöille suunnatussa koulutushankkeissa aiemminkin (Heinonen 2001). Hankeosallistujat jaettiin neljään eri koulutusryhmään maantieteellisen sijaintinsa sekä luontaisen yhteistyönsä kautta. Hämeenkyrön/Ikaalisten ryhmä muodostui seuraavien organisaatioiden ja toimipaikkojen henkilöstöstä: Hämeenkyrön kunnan kotipalvelun ja vanhainkodin, Palvelukoti Kaarihovi Oy:n sekä Ikaalisten kotihoidon ja Jyllin Kotien henkilöstöstä. Kangasalan/Nokian ryhmän muodostivat: Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kotisairaanhoidon ja fysioterapian sekä sosiaalikeskuksen kotipalvelun ja vanhainkodin sekä Nokian kotihoidon ja fysioterapian henkilöstöstä. Kurun/Virtain koulutusryhmään kuului Kurun kotihoidon henkilöstöä sekä Virtain kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja fysioterapian henkilöstöä sekä neuvolan terveydenhoitajat. Tampereen ryhmä muodostui Tampereen kaupungin kotihoidon, Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry:n ja Suomen ensiapupalvelu Oy:n henkilöstöstä. TeknosKo -hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus, Itsenäinen suoriutuminen ja sitä tukeva teknologiaosaaminen kotihoidossa, käy esiin sisältöineen hankkeen www-sivuilta. Seuraaviin taulukkoihin (Taulukot 2 ja 3) on koottu toteutetut opintojaksot ja seminaarit vuosina 2006 ja Esimerkinomaisesti tiedot on tähän raporttiin koottu Tampereen ryhmästä. Samat koulutukset ovat sisällöllisesti toteutuneet myös muiden kolmen koulutusryhmän osalta. 12

14 Taulukko 2. Toteutunut koulutus vuonna 2006, esimerkkinä Tampereen koulutusryhmä. Kevät 2006 Sisältö/ aihe vastuukouluttaja/ prosessin ohjaaja ajankohta /koulutuspaikka Avausseminaari Teknologia avuksi kotiin klo PIRAMK/ Tampere Ikääntyneiden toimintakyky, sen tukeminen ja arviointi 12h Apuvälineet ja teknologia toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukena 12h - p-toimien apuvälineet, - liikkumisen apuvälineet, - nostamisen ja siirtämisen apuvälineet Opinto- ja tutustumiskäynti Tampereen apuvälinelainausyksikköön ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä, lehtori TtM Terttu Roivas, muut ulkopuoliset asiantuntijat TtM Tarja Heinonen, ft Anne Toivonen kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) ti klo (PIRAMK) - ti klo (PIRAMK/Finn-Medi Delta) - ke klo (PIRAMK/ Finn- Medi Delta) ryhmä b) - ti klo (PIRAMK) - ti klo (PIRAMK/Finn- Medi Delta) - ke klo (PIRAMK/ Finn- Medi Delta) kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a): - to klo (M. Mäkelä) PIRAMK) - pe klo (T.Roivas ITSEtila /PIRAMK) ryhmä b: - to klo (M. Mäkelä, PI- RAMK) - pe klo (T.Roivas ITSE tila/piramk) - ti klo (Treen apuvälinelainausyksikkö) 13

15 Terve Sos -messut, Tampere -talo (messuille lippuja TeknosKo - hankkeesta) Syksy 2006 Sisältö/ aihe Kodin ja asuinympäristön esteettömyys ja turvallisuus 12 h (+ omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä) - ikääntyneiden kaatumistapaturmat - kaatumisen ja kaatumisvammojen ehkäisy - kaatumisvaaran arviointi -paloturmien torjunta -ikäihmiset ja liikenne - Internetin hyödyntäminen tapaturmien ennaltaehkäisyssä - ikäihmiset ja alkoholi - käytännön työkaluja omaan työhön Näkö- ja kuulovammaisen kohtaaminen ja heidän apuvälineensä 4h - näkövammaisen kohtaaminen, palvelut ja apuvälineet - kuulovammaisen kohtaaminen ja apuvälineet Opinto- ja tutustumiskäynti Tampereen apuvälinelainausyksikköön 2h Apuvälinepalveluprosessi ja lainsäädäntö 4h vastuukouluttaja/ prosessin ohjaaja ft, terveystieteiden yo. Markus Mäkelä Tuija Seppänen /Treen seudun näkövammaiset ry, Krista Heiniö / Kuulonhuoltoliitto ry, TtM Tarja Heinonen ft Anne Toivonen, ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä Leena Autio /Pshp, Terttu Roivas /PIRAMK, Kai Mustalahti / Respecta Oy ajankohta /koulutuspaikka kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) - to klo (luokka 26 /PIRAMK) - ke klo (luokka 26 /PIRAMK) ryhmä b) - to klo (luokka26 / PI- RAMK) - ke klo (luokka 26 /PIRAMK) Kaksi samansisältöistä ryhmää: - to klo (PIRAMK/Tampere) - ti klo (PIRAMK/Tampere) - ke klo (Treen Apuvälinelainausyksikkö, Hatanpää) - ma klo PIRAMK/Tampere HYVITE seminaari: Tietojärjestelmät apuna arjessa vai ainainen riesa? klo Turvapuhelinpalvelut ja - käytännöt sekä ympäristönhallintalaitteet 4 h Juha Saarinen / Suomenensiapupalvelu Oy, Miikka Kyllönen / Kajoteca Oy - ti klo PIRAMK/Tampere 14

16 Taulukko 3. Toteutunut koulutus vuonna 2007, esimerkkinä Tampereen koulutusryhmä. Kevät 2007 Sisältö/ aihe vastuukouluttaja/ ajankohta Dementoituvan maailma ja teknologian mahdollisuudet - Muutokset dementoituvan maailmassa (agnosia, afasia, apraxia) - Muistin kadotessa tunteet ohjaavat toimintaa - Kotona asumisen mahdollistaminen (keinot, apuvälineet) prosessin ohjaaja Lehtori, validaatiokouluttaja Kaarina And /PIRAMK /koulutuspaikka kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) - ke klo luokka 26 /PIRAMK) ryhmä b) - to klo (luokka26 / PIRAMK) Muistihäiriöinen kotihoidossa ja teknologian mahdollisuudet 4h - Kotihoitoa uhkaavat tekijät ja teknologian mahdollisuudet - dementiaperhe, räätälöidyt tukimuodot ja kotihoidon vaikuttavuus - esantra -hanke tukemassa dementoituneen kotihoitoa Tietotekniikka kotihoidossa varmuutta tietokoneen käyttöön 12 h - Windows -käyttöjärjestelmä - tekstinkäsittely (Word) - internet, sähköposti - taulukkolaskenta (Excell) Neurologinen asiakas kotihoidossa 4h Neurologiset sairaudet ikääntyneillä -huomiointi arjen työssä Miten huomioit nielemis- ja kommunikaatiovaikeudet neurologisella asiakkaalla? AVH -asiakkaan ohjaaminen ja tukeminen 12 h (omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä 4 h) - Mikä on aivoverenkiertohäiriö - Ympäristö toiminnan tukena Geriatrian professori Raimo Sulkava /Kuopion Yo, tutkija Ulla Eloniemi - Sulkava/ Vanhustyön keskusliitto, Projektipäällikkö Sari Rämö / HAMK, Projektipäällikkö Tarja Heinonen /PIRAMK Tietojenkäsittelyn lehtori Tapio Yrjölä /PIRAMK Neurologi Ritva Oikarinen, puheterapeutti Tanja Makkonen / Pshp Kouluttaja ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä, lehtori TtM Terttu Roivas/ PIRAMK - ti klo PIRAMK /Tampere ryhmä a): ti klo (atk -luokka 0038) to klo to 15.3 klo ryhmä b): to klo (atk -luokka 0038) ti klo ti klo kaksi samansisältöistä seminaaria: - ti klo PIRAMK/Tampere ti klo PIRAMK/Tampere ryhmä a): teoria: ke klo (luokka 26 / PIRAMK, M. Mäkelä) 15

17 - Aivoverenkiertohäiriöiden moninaiset oireet - Hemiplegia, dysfagia, spastisuus - Perusliikkumisen ohjaus ja avustaminen (lihastonuksen normalisoiminen, pukeminen, syöminen ja hygienian hoitaminen ) ryhmä b): - ke klo (luokka 26 /PIRAMK, M. Mäkelä) käytännön harj.: - ke klo (d121 /PIRAMK, T. Roivas) Opintokäynnit: Toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden toimintakyvyn tueksi ma klo 8-19:30, Hämeenlinna, Helsinki Voutilakeskus, moderni vanhustenkeskus H:linnassa Kustaankartanon vanhustenkeskus: Inno Kusti -hanke, Turvavallisesti aktivoivaan arkeen, tutustumista Kustaankartanoon Toimiva koti Syksy 2007 Sisältö/ aihe vastuukouluttaja/ prosessin ohjaaja ajankohta /koulutuspaikka Opintokäynnit: Toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden toimintakyvyn tueksi 2 ke klo :30, Helsinki - Kustaankartanon vanhustenkeskus: Inno Kusti -hanke, Turvavallisesti aktivoivaan arkeen, tutustumista Kustaankartanoon - Toimiva koti Tekonivelpotilaan hoito- ja palveluketju 4h - Tekonivelpotilaan hoito- ja palveluketju kokonaisuutena - Pre- ja postvaiheen kuntoutus - Tekonivelleikkaus Coxassa - Mitä kotihoidon työntekijän on hyvä tietää - Tutustumiskäynti Tekonivelsairaala Coxaan Tekonivelpotilaan hoito- ja kuntoutuminen kotona - Nivelrikko ja tekonivelleikkaukset - Kävelyn erityisongelmat tekonivelleikkauksen jälkeen (porraskävely, sauvakävely jne.) Toimintakyvyn tukeminen tekonivelleikkauksen jälkeen (pienapuvälineet, kotiharjoitteet ja kivunhoito) Lehtori, Irmeli Ahonen /PIRAMK, sh Marika Mikkola, sh Minna Nyrhi ja ft Merja Kanervisto- Koivunen, Tekonivelsairaala Coxa Lehtori Terttu Roivas / PIRAMK 16 kaksi saman sisältöistä seminaaria: - to 6.9 klo Finn-Medi 1, auditorio - ti 11.9 klo Finn-Medi 1, auditorio kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) - ke klo (delta 121 /PIRAMK) ryhmä b) - ke klo (delta 121 /PIRAMK)

18 Miten minä työntekijänä jaksan? Kotihoitotyön kuormittavuus, ergonomia ja oman kehon käyttö - Windows -käyttöjärjestelmä tekstinkäsittely (word) internet, sähköposti taulukkolaskenta (Excell) Teknologiasta apua kotihoitotyöhön - Terveiset Wienistä: hyvinvointiteknologiaa ikääntyneille - Kokemuksia HyLa - hankkeesta: teknologia apuna kotihoitotyössä - Ratkaisu lääkejaon kehittämiseen: muistuttava lääkekiekko Tietojenkäsittelyn lehtori Tapio Yrjölä /PIRAMK Projektipäällikkö Tarja Heinonen /PIRAMK, Projektikoordinaattori Paula Roilas / HyLa - hanke, toimitusjohtaja Tuomo Ahonen / Suomen ensiapupalvelu Oy, Tuotepäällikkö Antti Tömänen / Addoz Oy kaksi saman sisältöistä seminaaria: - ti klo (delta121/piramk) - ke klo (delta d121/piramk) - ti klo PIRAMK /Tampere TeknosKo -hankkeen päätösseminaari , Ikaalisten Kylpylä, Maininkisali Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön irrottautuminen työstään ja osallistuminen koulutuksiin ei ollut aina helppoa. Haasteena olivat sijaisjärjestelyt sekä kulkeminen kaukaisemmista kunnista (esim. Virrat) Tampereelle PIRAMKiin. Koulutusta pystyttiin toteuttamaan määrällisesti sen mukaisesti, mikä on ollut osallistujien realistinen mahdollisuus irrottautua työstään. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan kirjatut oppilastyöpäivät eivät ole toteutuneet suunnitellussa määrin, mikä selittyy myös kirjaamisen ongelmana. Oppilastyöpäivissä ei näy kaikkea sitä ohjauksellista, konsultoivaa ym. kehittämistyötä, jota hanke on tehnyt yhdessä työelämän kanssa. Välittömän palautteen lisäksi jokaisen opintojakson päättyessä tai seminaarin jälkeen osallistujilta koottiin palautetta kyselylomakkeella. Koulutukset koettiin antoisiksi ja sisällöllisesti omaa työtä palveleviksi. Hankkeen alkaessa monellakin osallistujalla oli epätietoisuutta, jopa pelkoa hankkeen teknisyydestä. Hankkeen ja sen koulutusten edetessä onnistuttiin kuitenkin selkiyttämään tavoitteita ja lähtökohtia. Teknologialla tässä hankkeessa tarkoitettiin erityisesti apuvälineteknologiaa, hälytys- ja turvaratkaisuja sekä kotihoitotyötä helpottavia teknisiä ratkaisuja, jotka pääosin olivat arjen teknologioita. Koulutuskokonaisuus käynnistyi itsenäisen suoriutumisen peruselementeistä, kuten ikääntyneiden toimintakyvystä, sen arvioinnista ja tukemisesta. Hankkeen edetessä tuotiin yhä enemmän tutuksi apuvälineitä ja teknisiä ratkaisuja. Punaisena lankana kuitenkin säilyi se, että teknologia on apuväline kotihoidon eri asiakasryhmille ja kotihoitotyöstä nouseviin tarpeisiin. 17

19 2.2 Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta TeknosKo -hanke käynnistyi syksyllä 2005 kotihoito- ja fysioterapiahenkilöstölle suunnatulla koulutus- ja osaamistarvekartoituksella. Kartoituksella selvitettiin henkilöstön (N=335) tietoteknistä osaamista ja valmiuksia sekä itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaosaamista. Tämä tutkimus oli pohjana hankkeessa toteutetulle koulutus- ja kehittämistoiminnalle. Tutkimuksellinen ote on ollut keskeisenä osana koko hankeprosessia. Käyttäjien, kotihoidon ammattilaisten ja ikääntyneiden tarpeista ja mahdollisuuksista hyödyntää teknologiaa on saatu realistista kuvaa kartoittavien kotikäyntien ja erilaisten selvitysten kautta. Myös hankkeissa kehitettyihin toimintamalleihin, kartoittavat kotikäynnit ja kaatumisen ehkäisy, on sisältynyt toimipaikoilla tapahtuvaa jalkauttamis- ja kehittämistyötä. Hankkeessa toteutettu laaja ja monipuolinen koulutuskokonaisuus antoi ikääntyneiden kotihoidossa työskenteleville sote -alan ammattilaisille tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia kehittää työkäytäntöjä tukemaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja hyödyntämään apuvälineitä ja teknologiaa työssään. TeknosKo - hankkeen tavoitteena oli myös lisätä teknologian kehittäjien ymmärrystä kotihoitotyöstä sekä ikääntyneiden ja ammattilaisten tarpeista ja realistisista valmiuksista hyödyntää teknologiaa. Kartoittavien kotikäyntien kautta saatiin selvitettyä ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä sekä tarpeita ja mahdollisuuksia hyödyntää apuvälineitä ja teknologiaa itsenäisen selviytymisen tukena. Hankesuunnitelman mukaisesti PIRAMKin opiskelijoita osallistui tutkimus- ja kehittämistyöhön. Fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat tekivät kartoittavia kotikäyntejä sekä arvioivat ikääntyneiden kaatumisriskiä ja toimintakykyä Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, sekä Tampereen Hervannassa ja Härmälässä yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa. Hankkeen kuluessa kotikäynti ja arviointi tehtiin arviolta 200 ikääntyneen pirkanmaalaisen luo. Syksyn 2006 aikana TeknosKo -hanke toteutti yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa pienimuotoisen haastattelututkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin kotisairaanhoitajien työtä sekä millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia kotisairaanhoitajat näkevät kotihoitotyön kehittämisessä teknologiaa hyödyntäen. Haastateltavana oli viisi kotisairaanhoitajaa Annalasta ja Hervannasta. Yksilöteemahaastattelut toteuttivat yhteistyössä tutkijat Harri Kailanto ja Esko Hyvärinen TTY:ltä sekä projektipäällikkö Tarja Heinonen TeknosKo -hankkeesta. TTY:n tutkijat laativat kirjallisen raportin haastatteluista. Haastattelut antoivat lisää ymmärrystä kotihoitotyön arjesta, asiakaskunnasta ja realismia siitä, miten vähäistä teknologian käyttö ja välineet, kuten tietokoneet, vieläkin kotihoidossa ovat. Haastatelluista kotisairaanhoitajista välittyi kuitenkin positiivinen asenne teknologian mahdollisuuksiin ja käyttöönottoon kotihoidossa. 18

20 Hankkeen edetessä erääksi kehittämisen painopisteeksi nousi ikääntyneiden kaatumisen ehkäisy. Kansanterveyslaitos julkaisi vuonna 2006 IKINÄ -materiaalin ja ikääntyneiden kaatumisriskiä arvioivan lomakkeiston. TeknosKo -hankkeen osallistujat pääsivät koulutuksen kautta etujoukoissa kyseisen tiedon äärelle sekä testaamaan kaatumisriskilomakkeistoa omilla asiakkaillaan. Arviolta 150 kotihoidon ammattilaista osallistuivat kaatumisen ehkäisyyn liittyvään koulutukseen, jota kautta myös kaatumisriskin arviointi ja sen käyttö tulivat tutuksi. Raportin luvussa 2 käsitellään kaatumisen ehkäisyä TeknosKo -hankkeessa oman artikkelin kautta. Koulutuksen jälkeen kunta- ja toimipaikkakohtaisesti henkilöstö yhdessä esimiestason kanssa tekivät päätöksen lomakkeen käyttöönotosta omassa toimipaikassa. TeknosKo -hanke teki yhteistyötä Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa käynnissä olleen Kiikun Kaakun kotona -projektin kanssa. Yhteistyössä oli mukana myös Ikäinstituutti ja dosentti Pertti Pohjolainen vastasi tutkimuksellisesta osuudesta. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää ikääntyneiden kotona selviytymistä, jopa niiden ikäihmisten kohdalla, joiden selviytyminen on kiikun kaakun. Molemmista kunnista seurantahankkeeseen oli valittu 40 ikäihmisen joukko. Tälle ikääntyneiden ryhmälle tehtiin helmikuussa 2006 kartoittava kotikäynti ja fyysisenkunnon mittaukset sekä vuoden 2006 aikana kaatumisriskin arviointi. Puolet ikääntyneistä muodostivat interventioryhmän, jolle laadittiin ja ohjattiin kotona tehtäviä tasapaino- ja lihasvoimaharjotteita. Toinen puoli ikääntyneistä muodosti verrokkiryhmän. Talvella 2007 tehtiin seurantamittaukset ja syksyllä 2007 loppumittaukset. TeknosKo -hankkeen koulutus tuki myös tätä kuntakohtaista pilotointi- ja kehittämistyötä. Tärkeän voimavaran ja resurssin toivat PIRAMKin fysioterapeuttiopiskelijat. He suorittivat opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja TeknosKo -hankkeessa osallistuen Kiikun kaakun - ikääntyneiden kartoittaville kotikäynneille ja tehden ikääntyneille suunnattuja mittauksia yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa. Kevään 2007 aikana kaatumisen ehkäisytyö eteni Tampereen Hervannassa ja Härmälässä. TeknosKo -hankkeen koulutuksissa tutuksi tullutta Kansanterveyslaitoksen kaatumisriskin arviointilomake jalkautettiin kotihoitohenkilöstön käyttöön Hervannan Keinupuiston palvelutalossa sekä Tampereen kaupungin Hervannan kotihoidossa. Myös tähän pilottiin osallistui PIRAMKin opiskelijoita; kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa suorittivat viiden viikon harjoittelun Hervannassa, lisäksi pilottiin osallistui kaksi sosionomiopiskelijaa osana opintojaan. Hervannassa kaatumisriskin arviointi yhdessä kartoittavan kotikäynnin kanssa tehtiin 16 Pohjois-Hervannan kotihoidon ja Keinupuiston palvelutalon asukkaalle. Kaatumisriskiä ei ainoastaan arvioitu, vaan arvioinnin pohjalta kaatumisen riskiryhmään kuuluville asiakkaille laadittiin yksilölliset toimenpidesuunnitelmat kaatumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi kotikäynnin yhteydessä opiskelijat yhdessä tutun kotihoidon työntekijän kanssa antoivat ohjeistusta ja opastusta kodin turvallisuuteen ja esteettömyyteen sekä itsenäiseen liikkumiseen ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Hervannasta saatujen myönteisten ja innostuneiden kokemusten pohjalta kaatumisen ehkäisyn pilotti laajennettiin huhti- ja toukokuussa v Härmälään. Tämän teki mahdolliseksi se, että kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa suoritti harjoittelujaksonsa TeknosKo -hankkeessa. Yhdessä TeknosKo -hankkeeseen osallistuvien kotihoidon työntekijöiden kanssa kaatumisvaaran arviointi tehtiin 12 Härmälän kotihoidon vanhusasiakkaalle sekä 14 Kuuselan palvelutalon asukkaalle. Opiskelijat laativat kirjallisen raportin sekä Hervannan että Härmälän piloteista. 19

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa

Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani 1 Hankealue kartalla, mukana 64 kuntaa Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani 2 Vanhus-Kaste I Hankkeen osa-alueet Ikäihmisten

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Hyvä Olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut. Ikääntyneiden palvelut. Terapia- ja kuntoutuspalvelut. Kehitysvammaisten palvelut

Hyvä Olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut. Ikääntyneiden palvelut. Terapia- ja kuntoutuspalvelut. Kehitysvammaisten palvelut Meillä on Hyvä Olla Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelut Ikääntyneiden palvelut Kehitysvammaisten palvelut Terapia- ja kuntoutuspalvelut ASUKAS Tuttu henkilökuntamme on läsnä huomioimassa asukkaiden

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016 Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Fysiogeriatria Johtava geriatrisen fysioterapian ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarista: Onnistuminen, Helsinki Congress Paasitorni

Palaute RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarista: Onnistuminen, Helsinki Congress Paasitorni 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarista: Onnistuminen, Helsinki Congress Paasitorni 2.10.2014 Ole hyvä ja arvioi esityksiä asteikolla: 5 erittäin hyvä 1 erittäin heikko YHTEINEN AAMUPÄIVÄ:

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot