2. Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta 12 2.1 Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus 12 2.2 Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta 18"

Transkriptio

1

2 ISBN (TOIM.) Tarja Heinonen Painopaikka: Esa Print Oy Tampere 2008

3 Sisällys: Lukijalle LUKU 1: Hanke pähkinänkuoressa 1. TeknosKo -koulutus- ja kehittämishanke Tausta ja tarve Tavoitteet ja toimintamuodot Hankkeen kohderyhmä ja osallistujat Hankkeen organisoituminen ja yhteistyötahot Tiedotus ja julkisuus Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta 18 LUKU 2: Hankkeen tuotokset ja hyvät käytännöt 3.1 Itse kokeilemalla teknologia lähemmäksi käyttäjiä 22 Yhdessä apuväline- ja teknologiayritysten kanssa 28 PIRAMKin opiskelijat mukana tutkimus- ja kehittämistyössä Käytännönläheinen oppimisprosessi auttoi sisäistämään kuntouttavaa työotetta: Lehtori Terttu Roivas Kaatumisen ennaltaehkäisy osana TeknosKo -hanketta: Tarja Heinonen ja Markus Mäkelä 37 Kaatumisriskin arviointilomakkeisto ja sen käyttöönottoa tukeva koulutus 38 "Piloteista käytänteiksi" -mallin jalkauttaminen eri organisaatioihin 39 Sähköinen lomake kaatumisriskin arviointiin Loppuarvioinnin keskeiset tulokset ja kokemukset 45 Lisääntyikö teknologiaosaaminen? 46 Keskeisenä antina kuntouttava työote ja uudet toimintamallit 48 Myönteiset vaikutukset myös asiakaslähtöisyyteen ja työmotivaatioon 49 Jatkuvuus ja kokemusten levittäminen 51 2

4 Lukijalle Pirkanmaan ammattikorkeakoulun toteuttama Teknologiaosaamista kotihoitopalveluihin -koulutus- ja kehityshanke on päättynyt. TeknosKo -hanketta ( ) rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Pirkanmaan TE -keskus. Hankkeeseen osallistui lähes 400 kotihoidon ja vanhustyön ammattilaista eri sektoreilta seitsemästä Pirkanmaan kunnasta, Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Kangasalta, Kurusta, Nokialta, Tampereelta ja Virroilta. Lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä pirkanmaalaisten apuväline- ja teknologiayritysten kanssa. Tämän loppuraportin tarkoituksena on kuvata hankkeen sisältöä, toteutusta sekä saatuja kokemuksia ja tuotoksia. Raportti on jaettu kahteen lukuun. Luvussa yksi kuvataan hanketta pähkinänkuoressa, eli sen tavoitteita, toimijoita sekä toteutettua laajaa koulutus- ja kehittämistoimintaa. Luku kaksi puolestaan koostuu neljästä eri artikkelista, joissa on nostettu esiin hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja tuotoksia sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kotihoito- ja fysioterapiahenkilöstön ammatillisia valmiuksia ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukemisessa ja kotihoitotyön kehittämisessä teknologiaa hyödyntäen. Teknologialla hankkeessa tarkoitettiin erityisesti apuvälineitä, hälytys- ja turvaratkaisuja sekä kotihoitotyötä helpottavaa teknologiaa. Luvun kaksi ensimmäinen artikkeli kertoo, että erityisesti omakohtainen kokeilu ja harjoittelu toivat teknologiaa lähemmäksi käyttäjiä. Toisen artikkelin on kirjoittanut PIRAMKin lehtori Terttu Roivas. Käytännön harjoitteita sisältänyt koulutus, jossa huomioitiin kotihoidon eri asiakasryhmistä nousevat tarpeet, auttoi sisäistämään kuntouttavaa työotetta. Hankkeen erääksi kehittämisen painopisteeksi nousi ikääntyneiden kaatumisen ehkäisy, jota projektipäällikkö Tarja Heinonen ja kouluttaja Markus Mäkelä kuvaavat artikkelissaan. Siinä esitellään myös hankkeen tuotoksena syntynyttä sähköistä kaatumisriskin arviointilomaketta. Viimeisessä artikkelissa käsitellään hankkeen loppuarvioinnin keskeisiä tuloksia ja kokemuksia sekä tarkastellaan hankkeen jatkuvuutta. Hankkeen punaisena lankana oli teknologian ja inhimillisyyden yhteensovittaminen. Tässä myös onnistuttiin. Tietotekniikka tai teknologia eivät korvaa inhimillistä hoitoa tai hoivaa, mutta ne ovat erinomaisia työ- ja apuvälineitä kotihoidossa. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka annoitte oman panoksenne hankkeen onnistumiseksi. Kiitos TeknosKo -projektitiimille, PIRAMKin opettajille ja opiskelijoille sekä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, jotka toitte oman asiantuntijuutenne hankkeen käyttöön. Kiitos myös hankkeen rahoittajalle, Pirkanmaan TE -keskukselle, joka taloudellisesti mahdollisti hankkeen toteutuksen. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kotihoidon ja vanhustyön organisaatioille ja ammattilaisille, joiden kanssa hanketta kiinteästi toteutettiin. Tampereella Projektipäällikkö Tarja Heinonen 3

5 1. TeknosKo -koulutus- ja kehittämishanke 1.1 Tausta ja tarve Teknologia voi tukea ja auttaa sekä kotona asuvaa vanhusta, vammaista tai hänen hoitajaansa. Inhimillistä hoivaa se ei korvaan, mutta oikein käytettynä se saattaa merkittävästi auttaa esim. kodinhoitajaa tai omaishoitajaa työssään, lisätä vanhuksen tai vammaisen itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toimistaan tai parantaa heidän elämänlaatuaan. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia tukea asiakkaan, esimerkiksi vanhuksen tai vammaisen kotona selviytymistä. Erilaisiin tutkimuksiin viitaten vanhusten kokema yksinäisyys, turvattomuuden tunne, alentunut liikkumis- ja toimintakyky sekä dementia ovat riskejä vanhusten kotona selviytymisessä ja ennakoivat palvelujen ja hoidon tarvetta. Tiedossa on myös, että mm. toimiva sosiaalinen verkosto sekä koti- ja asuinympäristö voivat tukea kotikuntoisuutta. Teknologia voi tarjota mahdollisuuksia tukea yksinelävän vanhuksen sosiaalisia kontakteja esim. omaisiin, vertaisryhmiin tai kotihoidon ammattilaisiin. Toisaalta teknologia voi tarjota ratkaisuja kompensoida esim. liikkumis- ja toimintakyvyn vajetta, aistitoimintojen puutteita tai sairauden oireita. Mäki ym. ovat jaotelleet teknologian mahdollisuudet dementiahoidossa seuraavasti: teknologian käyttö rentoutukseen ja virkistäytymiseen, menetettyjen kykyjen kompensointiin (esim. kulkureittien suunnittelu), muistuttavaan teknologiaan (esim. lääkeannostelijat) sekä turvallisuus- ja seurantateknologiaan (esim. liesivahti, antureilla varustetut matot, jotka ilmaisevat liikkumisen tai liikkumattomuuden). Teknologia suo mahdollisuuksia kotihoitotyön kehittämiseen. Kotihoito, joka jakautuu sosiaalitoimen kotipalveluun ja terveystoimen kotisairaanhoitoon, on muuttunut moninaiseksi hoito-, hoiva- ja kuntoutustyön kentäksi. Intensiivistä hoivaa tarvitsevien määrä on kasvanut. Tänä päivänä kotikäyntejä saman vanhuksen luo saattaa olla kolmesta neljään kertaa vuorokaudessa. Tämä on mahdollistunut ilta- ja yöpartion avulla. Haja-asutusalueen kunnissa pitkät välimatkat ja asioinnit esim. kaupassa verottavat suuren osan työajasta. Kotihoidossa saumakohdat liittyvät useinkin puutteelliseen tiedonkulkuun esim. kotiuttamistilanteissa tai asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen. Kotihoidon työntekijöiden työympäristönä on yksityinen koti, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että asianmukaisia hoito- ja apuvälineitä sekä työvälineitä ei ole käytettävissä samaan tapaan kuin esim. laitoshoidossa. Kotihoitotyö on myös fyysisesti raskasta siellä missä työ on fyysisesti raskasta löytyvät myös ikääntyneet työntekijät, joilla omakin fyysinen työkyky alenee ikääntymisen myötä. Tällöin huomiota tulee kiinnittää yhä enemmän työn kuormittavuutta keventäviin apuvälineisiin ja hoitovälineisiin sekä ergonomisiin työasentoihin ja -tekniikoihin. Eräänä haasteena naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla lienee henkilöstön arkuus ottaa käyttöön ja hyödyntää teknologisia ratkaisuja. Tietotekniikan ja teknologian mahdollisuuksia kotihoidossa hyödynnetään yhä enemmän, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna niiden käyttö on vielä vajaasti hyödynnetty mahdollisuus. Syinä teknologian vähäiseen käyttöön ovat henkilöstön heikko teknologiaosaaminen, asenteet ja tietämättömyys sekä puuttuvat välineet, jonka taustalla on vähäiset investoinnit. 4

6 Lisäksi kehitettävää löytyy moniammatillisessa yhteistyössä, esim. apuvälineteknologian hyödyntämisessä kotihoidon ja fysioterapian sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Tietotekniikka ja teknologian hyödyt kotihoidossa tulevat esiin erityisesti mahdollisuutena kehittää tiedonkulkua ja moniammatillista yhteistyötä. Työn liikkuva luonne huomioiden, kannettavan tietokoneen tai kännykän kautta saatavat asiakastiedot mahdollistavat käytettävissä olevien tietojen reaaliaikaisuuden, vähentävät liikkumista toimistolle ja poistavat päällekkäisiä työvaiheita, kuten kirjaamisen. Teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa on kritisoitu siitä, että käyttäjien, palveluntuottajien ja teknologiayritysten erilaiset tarpeet eivät ole kohdanneet puhutaan aukosta kehittäjien ja käyttäjien välillä (Hyppönen 2004). Kotihoitotyön perustehtävästä tai asiakkaiden todellisista tarpeista lähtevä yhteissuunnittelu, eri tahojen (käyttäjät, palveluntuottajat, kehittäjät ja teknologiayritykset) aktiivinen osallistuminen kehitysprosessin eri vaiheisiin sekä käyttäjien koulutus ja ohjaus ovat edellytyksiä saada teknologia ja teknologiset ratkaisut vakiintumaan käyttäjien arkeen. Oleellisinta on muistaa, että tietotekniikka ja teknologia eivät korvaa inhimillistä hoitoa tai hoivaa, mutta toimiessaan ne ovat erinomaisia työ- ja apuvälineitä. Teknologian käyttöönotossa on tarkkaan harkittava MITÄ teknologiaa ja MITEN sitä otetaan käyttöön. Kotihoidossa tietotekniikan ja teknologian käyttöönotto merkitsee isoa työ- ja toimintakulttuurin muutosta, joka ei onnistu ulkoapäin käskyttämällä, vaan edellyttää henkilöstöltä aikaa omaksua uusia työvälineitä ja toimintatapoja. Näistä lähtökohdista lähdettiin toteuttamaan TeknosKo -hanketta syksyllä Tavoitteet ja toimintamuodot TeknosKo -hankkeen tavoitteena oli koulutuksellisin keinoin kehittää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista vanhusten ja vammaisten itsenäisen suoriutumisen ja elämänlaadun tukemiseksi kotona. Koulutuksessa painotettiin erityisesti henkilöstön terveysteknologiaosaamista sekä asiakas- ja kuntoutujalähtöisten toimintamallien ja apuvälinehankinta- ja lainausprosessin kehittämistä Pirkanmaalla. Teknologialla tässä yhteydessä tarkoitettiin erityisesti apuvälineteknologiaa, turvaja hälytysratkaisuja sekä kotihoityön teknologisia ratkaisuja. Hankkeen edetessä tavoitteiksi nousivat myös ennaltaehkäisevien vanhustyön muotojen, kuten kartoittavat kotikäynnit ja ikääntyneiden kaatumisen ehkäisy, kehittäminen kotihoidossa. TeknosKo -hanke käynnistyi syksyllä 2005 kotihoito- ja fysioterapiahenkilöstölle suunnatulla koulutus- ja osaamistarvekartoituksella. Kartoituksella selvitettiin henkilöstön (N=335) tietoteknistä osaamista ja valmiuksia sekä itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaosaamista. Alkukartoitus toteutettiin kyselylomakkeella, joka laadittiin TeknosKo -hanketta varten. Osa lomakkeen kysymyksistä oli samoja, joita käytettiin v Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Kotihoito hankkeessa. Näin oli mahdollista tulosten vertailtavuus muutaman vuoden aikajänteellä. Kartoituksen pohjalta voitiin muun muassa todeta, että tietotekniikan käyttö oli selvästi lisääntynyt kotihoitotyössä reilun neljän vuoden aikana. Apuvälineteknologiaan liittyviä koulutustarpeita löytyi erityisesti näköön, kuuloon ja kommunikaatioon liittyvässä apuvälineosaamisessa. Myös moniammatillisessa yhteistyössä sekä yhteistyössä kotihoidon ja fysioterapian välillä koettiin olevan parannettavaa. Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus tarkentui alkukartoituksen pohjalta. Koulutuskokonaisuus sisältöineen kuvataan raportin kappaleessa

7 Hankkeen koulutuskokonaisuus löytyy julkisesti myös hankkeen www-sivuilta (www.piramk.fi/teknosko). Hankkeen eräänä tavoitteena oli apuvälinepalvelujen, kuten lainaus, huolto ja käytön ohjauksen kehittäminen. Hankkeen edetessä kävi esiin, että kunnissa on käytössä apuvälineiden sähköinen lainausjärjestelmä, mutta suurempi kehittämishaaste on apuvälineiden hankinta- ja lainausprosessin toimivuudessa. Kotihoidon ja fysioterapian tai apuvälinelainauksen välinen yhteistyö ei aina toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Taustalta löytyi usein puutteellinen tieto siitä, kuka vastaa ja miten apuvälinepalveluista omassa kunnassa. Hankkeen toteuttama apuvälineisiin liittyvä yhteinen koulutus kokosi yhteen osallistujakuntien apuvälinelainauksesta vastaavat sekä siihen osallistuvat toimijat. Koulutuksen antina oman kunnan apuvälineidenlainaus- ja hankintaprosessi sekä käytännöt tulivat tutuksi ja saumakohtia voitiin pohtia ja ratkaista yhteisen koulutuksen ja keskustelun kautta. TeknosKo -hankkeen tavoitteena oli myös selvittään ikääntyneiden tarpeita ja valmiuksia ottaa käyttöön itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaa. Projektisuunnitelman mukaisesti selvitystyötä tehtiin kartoittavien kotikäyntien avulla. Kotikäyntien toteuttamisessa hyödynnettiin PIRAMKin opiskelijoita, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijoita, jotka osana opintoihinsa liittyvää harjoittelua tekivät kartoittavia kotikäyntejä mm. Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Tampereen Hervannassa asuvien ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden luona. Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen ne toimijat, jotka liittyvät teknologian hyödyntämiseen kotihoidossa (käyttäjät, teknologiayritykset ja kehittäjät). Hankkeen ja sen tekemien kartoitusten ja selvitysten avulla myös apuväline- ja teknologiayritykset saivat tietoa käyttäjien tarpeista ja valmiuksista hyödyntää teknologiaa. Lisäksi yritysten kanssa tehtiin koulutus- ja kehittämisyhteistyötä liittyen apuvälineisiin ja teknisiin ratkaisuihin kotihoidossa ja ikääntyneillä. 1.3 Hankkeen kohderyhmä ja osallistujat TeknosKo -hanke sijoittui Pirkanmaalle ja siihen osallistui kotihoitohenkilöstöä eri sektoreilta (julkinen, yksityinen ja järjestöjen ylläpitämät kotihoitopalvelut) ja fysioterapian ja apuvälinelainauksen henkilöstöä. Lisäksi hankkeeseen osallistui apuväline- ja teknologiayrityksiä sekä niiden henkilöstöä Pirkanmaalla. Välillisenä kohderyhmänä olivat kotihoidon vanhus- ja vammaisasiakkaat sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja opettajat. TeknosKo -hankkeen määrällisenä tavoitteena oli 300 hankeosallistujaa. Hankkeen edetessä osallistuvien kuntien ja organisaatioiden määrä lisääntyi ja sitä kautta myös hankeosallistujien lukumäärä. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 380 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista (tilanne ), joten määrällinen tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin. Oheisesta taulukosta (Taulukko 1) käy esiin hankeosallistujien lukumäärä organisaatioittain. 6

8 Taulukko 1. Hankeosallistujat (Tilanne ). Julkinen: osall.kiintiö / yhteistyömuoto kaikki osall. Tampereen kaupunki (kotihoito, päivätoiminta Virtain sosiaalitoimi (kotipalvelu ja sosiaalityöntekijä) 26 Virtain terveystoimi (kotisairaanhoito, fysioterapia, avoterveydenhuollon terveydenhoitajat) 8 43 Kurun kunta (kotihoito, fysioterapia) Hämeenkyrön kunta (kotipalvelu, vanhainkoti) Ikaalisten kotihoito 8 17 Kangasalan sosiaalikeskus (kotipalvelu, 18 vanhainkoti) Kangasalan seudun kansanterveystyön 56 kuntayhtymä (kotisairaanhoito, fysioterapia) 11 Nokian kaupunki (kotihoito,fysioterapia) 20 ( lähtien) 25 Yksityinen, järjestöt: Pirkanmaan hoitajapalvelu Oy 2 2 Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Picea Oy Jyllin Kodit ry, Ikaalinen 6 14 Palvelukoti Kaarihovi Oy, Hämeenkyrö Suomen Ensiapupalvelu Oy 1 1 Mäntän palvelukoti Oy Kajoteca Oy Respecta Oy Pikosystems Oy Addoz Oy Tekonivelsairaala Coxa Oy Tampereenseudun näkövammaiset ry Kuulonhuoltoliitto ry ohjausryhmän asiantuntijuus koulutus- ja kehittämisyhteityö koulutusyhteistyö apuvälineasiantuntijuus koulutusyhteistyö koulutusyhteistyö koulutusyhteistyö koulutusyhteistyö yhteensä: 380 7

9 1.4 Hankkeen organisoituminen ja yhteistyötahot TeknosKo -hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Pirkanmaan TEkeskus. Hanketta toteutti Pirkanmaan ammattikorkeakoulun (PIRAMK) Tutkimuskehittämis- ja palveluosasto. Hankkeen projektipäällikkönä toimi ft, TtM Tarja Heinonen PIRAMKista ja hankkeen osa-aikaisena kouluttajana ft, terveystieteiden ylioppilas Markus Mäkelä. Hänen lisäkseen kouluttajina oli PIRAMKin opettajia, joilla oli tarvittavaa asiantuntemusta kotihoidon, ennaltaehkäisevän vanhustyön, fysioterapian sekä apuvälineteknologian alueelta. Lisäksi hyödynnettiin ammattikorkeakoulun ulkopuolista asiantuntemusta muun muassa koulutus- ja kehittämistyössä, joka liittyi uusimpiin apuvälineisiin ja teknisiin ratkaisuihin kotihoidossa ja ikääntyneillä sekä kotihoidon asiakkaista nousseisiin koulutustarpeisiin. Hanke kuului osaksi Pirkanmaan käyttäjäkeskeistä hyvinvointiteknologia -ohjelmaa (HY- VITE), joten koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnassa voitiin hyödyntää yhteistyötä myös muiden Tampereen korkeakoulujen kanssa. Hankkeen ohjausryhmään kuului sidosryhmien, hankeosallistujien ja eri asiantuntijatahojen edustajia. Ohjausryhmän tehtävänä oli toiminnan sisällöllinen suuntaaminen ja hankkeen rahoittajan avustaminen projektin toiminnan seurannassa. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä oli hyväksyä hankkeen väli- ja loppuraportit. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui joitakin muutoksia hankkeen kuluessa. Seuraavaan on listattu kaikki ohjausryhmän jäsenet ja heidän edustamansa organisaatio: - Hanhijärvi Riitta, koulutusjohtaja, PIRAMK (ohjausryhmän puheenjohtaja alkaen ) - Heikkinen Marja-Riitta, koulutusjohtaja, PIRAMK - Hyttinen Jari, professori, TTY - Ijäs Jouko, toimitusjohtaja, KajoTeca Oy (vara Miikka Kyllönen, myyntipäällikkö, KajoTeca Oy) - Karjalainen Tuula, projektikoordinaattori, Tampereen seudun omaishoitajat ry - Laitinen Satu, palvelujohtaja, Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry - Mäkinen Leila, kotihoidon koordinaattori, Tampereen kaupungin kotihoito - Niemi Jaana, ESR -koordinaattori, Pirkanmaan TE -keskus - Pennanen Erja, kotihoidon päällikkö, Tampereen kaupungin kotihoito - Petäkoski-Hult Tuula, erikoistutkija, VTT - Saloranta Kalevi, ylilääkäri, Virtain kaupunki (vara Taimi Kaisa, vanhustyönjohtaja, Virtain kaupunki, hänen sijaisenaan Marika Silmonen) - Savolainen Tuula, toimitusjohtaja, Mäntän palvelukoti Oy - Uotila Varpu, vararehtori, PIRAMK (ohjausryhmän puheenjohtaja asti) - Heinonen Tarja, projektipäällikkö, PIRAMK (ohjausryhmän sihteeri) 8

10 Kuva 1. TeknosKo -hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoa elokuussa TeknosKo -hanke on teki yhteistyötä monien muidenkin tahojen kuin hankeosallistujien kanssa. Yhteistyötä oli substanssialueeseen liittyvien tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden (Ikäinstituutti, Kansanterveyslaitos, STAKES), kansalaisjärjestöjen sekä teknologia- ja apuvälineyritysten kanssa. Pirkanmaan korkeakoulujen välillä solmittu Unipoli -sopimus mahdollisti ja tuki korkeakoulujen välistä tutkimusja kehittämistoimintaa. HYVITE -ohjelma on eräs konkreettinen esimerkki neljän korkeakoulun välisestä yhteistyöstä. TeknosKo -hanke teki yhteistyötä TTY:n ja Tampereen yliopiston Terveystieteiden laitoksen kanssa. Verkostoituminen onkin ollut yksi hankkeen vahvuus ja edellytys integroida esim. kotihoitopalveluita ja teknologiaa yhteen. TeknosKo -hanke verkottui myös muiden hyvinvointipalveluita ja -teknologiaa kehittävien hankkeiden kanssa. Tällaisina mainittakoon sekä HYKE - Hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanke Pirkanmaalla että VERCOX - tekonivelpotilaan hoito- ja palveluketjun verkostoprojekti Pirkanmaalla. Lisäksi hanke oli yhteistyössä Apuvälinehankinta kilpailuttamalla -projektin kanssa. Yhteistyötä tehtiin myöskin yksittäisten teknologiayritysten kanssa, kuten KajoTeca Oy:n kanssa kotihoidon mobiilijärjestelmään liittyen. TeknosKo -hankkeen eräänä vahvuutena oli myös kansainvälinen yhteistyö. Hankkeen kokemukset ja kehitetyt toimintamallit, kuten kartoittavat kotikäynnit ja ikääntyneiden kaatumisriskin arviointi sekä itsenäistä suoriutumista tukeva teknologia, herättivät kiinnostusta myös kansainvälisesti. Yhteistyötä tehtiin sekä Italian Torinon, Japanin Sendain, Itävallan Wienin että Slovenian Ljubljanan kanssa. Yhteistyö Italian Torinoon painottui apuvälineiden käytettävyyden tutkimukseen ja kehittämiseen. Wienin teknillisen yliopiston sekä Ljubljanan yliopiston kanssa yhteistyö liittyi ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista tukevaan teknologiaan ja kaatumisen ehkäisyn toimintamalleihin ja teknisiin ratkaisuihin. Wienin teknillisessä yliopistossa on myös tutkittu eettisiä näkökumia teknologian hyödyntämisessä. Erityisesti dementoituneiden kohdalla eettiset kysymykset nousivat esiin myös TeknosKo - hankkeessa. 9

11 Japanin Sendaissa olevan Finnish Wellbeing Centerin kanssa toteutettu yhteistyö keskittyi sekä teknologin hyödyntämiseen ikääntyneillä että kaatumisen ehkäisyyn. Italia ja Japani ovat maita, jossa väestön ikääntyminen on erityisen voimakasta ja odotuksia suunnataan vahvasti ennaltaehkäisevän vanhustyön kehittämiseen. eshoe-projektista. Ryhmäkuva Schwechatin vanhustenkeskuksesta. Kuva 2 ja 3. TeknosKo -hanke näkyi vahvasti myös kansainvälisesti. Kuvat ovat yhteistyöstä Wienin teknillisen yliopiston ja Schwechatin vanhustenkeskuksen kanssa. 1.5 Tiedotus ja julkisuus Hankkeen eräänä tavoitteena oli lisätä tietoisuutta teknologian mahdollisuuksista ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja kotihoidon kehittämiseksi. Teknologian ja hoito- ja hoivatyön yhdistämisessä liikutaan hyvin asenneherkällä alueella. Sote -alan ammattilaisten keskuudessa on edelleenkin tarvetta lisätä tietoisuutta apuvälineistä, teknologiasta ja teknisistä ratkaisuista sekä niiden mahdollisuuksista tukea kotihoitotyötä. Teknologia ei korvaa arvokasta ja inhimillistä työtä, vaan hankkeen punaisena lankana oli teknologian ja inhimillisyyden yhteensovittaminen. Eräänä haasteena oli myös tutkimuksellisesti osoittaa teknologian hyötyjä ja vaikuttavuutta hoito- ja hoivatyön laadun parantamisessa ja asiakasnäkökulmaa ja käytettävyyttä painottaen. Edelliseen viitaten viestintä ja julkisuus olivat Teknos- Ko -hankkeen keskeisiä elementtejä. (Heinonen 2006, TeknosKo - hankesuunnitelma). TeknosKo -hanke on saanut runsaasti näkyvyyttä niin Pirkanmaalla, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin tarkasteltuna. Hanketta ja siinä kehitettyjä toimintamalleja ja tuotoksia projektipäällikkö ja osin hankkeen kouluttaja ovat esitelleet seuraavissa seminaareissa ja konferensseissa: 10

12 Vuonna 2006: - Tiimityö kotihoidossa. Kotihoidon valtakunnallinen seminaari , Vantaa. - Terve Sos Ikääntyneiden turvallisuuden tukipuut -sessio. Tampere. - Suomen terveysliikuntainstituutti, 25.8., Espoo. - Italialaisten vierailu PIRAMKissa. - Vierailu- ja yhteistyömatka, Finnish Wellbeing Center, Sendai Japani. - The European Day of Disabled People -seminar , Torino Italia. Vuonna 2007: - Valtakunnallinen kotihoidon seminaari Helsinki. - RAI -seminaari , STAKES, Helsinki. - Vanhusten kotona asumisen tukeminen -seminaari ORTON, Helsinki. - Kaatumisen ennaltaehkäisyn uudet toimintamallit , Härmä. - Vierailu- ja yhteistyömatka, , Wien ja Schwechat, Itävalta. - Vierailu- ja yhteistyömatka, , Ljubljana, Slovenia. - Teknologia kotihoidossa -kehittyvä alue , Tampere. - AAL -konferenssi, , Schwechat, Wien, Itävalta. Hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti hanke näkyi myös aihealueeseen liittyvillä messuilla, kuten Terve Sos 2006 ja Apuvälinemessut 2005 ja 2007 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahallissa. Hankkeesta saatuja kokemuksia ja kehitettyjä toimintamuotoja esiteltiin myös paikallislehdissä, jolloin tietoisuus lisääntyi myös ns. suuren yleisön keskuudessa. TeknosKo -hankkeesta julkaistiin lehtiartikkeleita Aamulehdessä, Hämeenkyrön Sanomissa, Pohjois -Satakunnassa, Maaseudun tulevaisuudessa sekä Tamperelaisessa. Lisäksi hankkeesta tehtiin juttuja PIRAMKin Spirit -tiedotuslehteen. Lisäksi hankkeen käynnistymisestä uutisoitiin TV:n välityksellä Pirkanmaan alueuutisissa sekä päätösseminaarista muutamallakin paikallisradiokanavalla. TeknosKo -hankkeen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä on kirjattu myös Pirkanmaan helmet-sivustolle (www.pirkanmaanhelmet.fi), jossa esitellään Pirkanmaan TE-keskuksen ja ESR:n rahoittamien hankkeiden tuloksia, kehitettyjä palveluita ja tuotteita sekä hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä. Julkisuusperiaatetta noudattaen hankkeelle luotiin omat kotisivut (www.piramk.fi/teknosko) ja esitettä painettiin sekä suomen- että englanninkielisenä. Kansainvälisistä konferensseista, joissa TeknosKo -hanke on ollut esillä, uutisoitiin sekä Itävallan Schwechatin kaupungin www-sivuilla että Italian Torinossa. Lisäksi hanketta ja siinä kehitettyjä toimintamalleja on esitelty PIRAMKin eri opiskelijaryhmille, kuten palveluohjauksen erikoisopintoja käyville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, Hyvinvointipalveluiden tuottaminen -erikoistumisopintojen opiskelijoille sekä HYKE -hyvinvointipalveluyrittäjyys kurssin opiskelijoille. Lisäksi projektipäällikkö on luennoinut TeknosKo -hankkeeseen liittyen fysioterapeuttiopiskelijoille ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille. 11

13 2. Hankkeen koulutus- ja kehittämistoiminta 2.1 Hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus TeknosKo -hankkeen koulutuskokonaisuus rakentui kokemuksista ja tarpeista, joita oli noussut esiin PIRAMKin aiemmista hankkeista (esim. Kotihoito 2005, ITSE - hanke Pirkanmaalla). Lisäksi koulutus- ja kehittämistoiminnan sisältöä on ohjannut kansalliset linjaukset, esim. apuvälineiden laatusuositus. TeknosKo -hankkeen koulutusohjelman sisältö tarkentui entisestään hankkeen alkukartoituksella, joka toteutettiin syksyllä Kartoituksessa selvitettiin kotihoidon ja fysioterapiahenkilöstön (N= 335) tietotekniikkaosaamista ja valmiuksia sekä itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaosaamista. Edelliseen viitaten koulutuskokonaisuuden suunnittelu perustui todettuihin tarpeisiin ja suunnittelua toteutettiin yhdessä hankkeen toimijoiden kanssa. Opetuksen toteutustavoissa ja -muodoissa hyödynnettiin mm. kokemuksellista oppimista, mikä on erityisen tärkeää käytännönläheistä hoito-, hoiva- ja kuntouttavaa työtä tekevälle sote -alan henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena oli antaa henkilöstölle välineitä kehittää omaa työtään teknologiaa hyödyntäen. Hankesuunnitelman mukaisesti koulutusta toteutettiin kaikille osallistujille suunnattujen seminaarien lisäksi pienemmissä koulutusryhmissä kuntiin ja organisaatioihin jalkautuen. Kunta- ja organisaatiokohtaisesti toteutettu koulutus on vienyt koulutusta lähemmäksi arjen käytäntöjä ja toimipaikkakohtaista työn kehittämistä. Jalkautumalla kuntiin kouluttajat tutustuivat samalla konkreettisesti työ- ja toimintatapoihin eri organisaatioissa ja kunnissa. Pienryhmissä toteutetusta, käytännön harjoitteita sisältävästä koulutuksesta on saatu myönteisiä kokemuksia kotihoidon työntekijöille suunnatussa koulutushankkeissa aiemminkin (Heinonen 2001). Hankeosallistujat jaettiin neljään eri koulutusryhmään maantieteellisen sijaintinsa sekä luontaisen yhteistyönsä kautta. Hämeenkyrön/Ikaalisten ryhmä muodostui seuraavien organisaatioiden ja toimipaikkojen henkilöstöstä: Hämeenkyrön kunnan kotipalvelun ja vanhainkodin, Palvelukoti Kaarihovi Oy:n sekä Ikaalisten kotihoidon ja Jyllin Kotien henkilöstöstä. Kangasalan/Nokian ryhmän muodostivat: Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kotisairaanhoidon ja fysioterapian sekä sosiaalikeskuksen kotipalvelun ja vanhainkodin sekä Nokian kotihoidon ja fysioterapian henkilöstöstä. Kurun/Virtain koulutusryhmään kuului Kurun kotihoidon henkilöstöä sekä Virtain kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja fysioterapian henkilöstöä sekä neuvolan terveydenhoitajat. Tampereen ryhmä muodostui Tampereen kaupungin kotihoidon, Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry:n ja Suomen ensiapupalvelu Oy:n henkilöstöstä. TeknosKo -hankkeessa toteutettu koulutuskokonaisuus, Itsenäinen suoriutuminen ja sitä tukeva teknologiaosaaminen kotihoidossa, käy esiin sisältöineen hankkeen www-sivuilta. Seuraaviin taulukkoihin (Taulukot 2 ja 3) on koottu toteutetut opintojaksot ja seminaarit vuosina 2006 ja Esimerkinomaisesti tiedot on tähän raporttiin koottu Tampereen ryhmästä. Samat koulutukset ovat sisällöllisesti toteutuneet myös muiden kolmen koulutusryhmän osalta. 12

14 Taulukko 2. Toteutunut koulutus vuonna 2006, esimerkkinä Tampereen koulutusryhmä. Kevät 2006 Sisältö/ aihe vastuukouluttaja/ prosessin ohjaaja ajankohta /koulutuspaikka Avausseminaari Teknologia avuksi kotiin klo PIRAMK/ Tampere Ikääntyneiden toimintakyky, sen tukeminen ja arviointi 12h Apuvälineet ja teknologia toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukena 12h - p-toimien apuvälineet, - liikkumisen apuvälineet, - nostamisen ja siirtämisen apuvälineet Opinto- ja tutustumiskäynti Tampereen apuvälinelainausyksikköön ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä, lehtori TtM Terttu Roivas, muut ulkopuoliset asiantuntijat TtM Tarja Heinonen, ft Anne Toivonen kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) ti klo (PIRAMK) - ti klo (PIRAMK/Finn-Medi Delta) - ke klo (PIRAMK/ Finn- Medi Delta) ryhmä b) - ti klo (PIRAMK) - ti klo (PIRAMK/Finn- Medi Delta) - ke klo (PIRAMK/ Finn- Medi Delta) kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a): - to klo (M. Mäkelä) PIRAMK) - pe klo (T.Roivas ITSEtila /PIRAMK) ryhmä b: - to klo (M. Mäkelä, PI- RAMK) - pe klo (T.Roivas ITSE tila/piramk) - ti klo (Treen apuvälinelainausyksikkö) 13

15 Terve Sos -messut, Tampere -talo (messuille lippuja TeknosKo - hankkeesta) Syksy 2006 Sisältö/ aihe Kodin ja asuinympäristön esteettömyys ja turvallisuus 12 h (+ omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä) - ikääntyneiden kaatumistapaturmat - kaatumisen ja kaatumisvammojen ehkäisy - kaatumisvaaran arviointi -paloturmien torjunta -ikäihmiset ja liikenne - Internetin hyödyntäminen tapaturmien ennaltaehkäisyssä - ikäihmiset ja alkoholi - käytännön työkaluja omaan työhön Näkö- ja kuulovammaisen kohtaaminen ja heidän apuvälineensä 4h - näkövammaisen kohtaaminen, palvelut ja apuvälineet - kuulovammaisen kohtaaminen ja apuvälineet Opinto- ja tutustumiskäynti Tampereen apuvälinelainausyksikköön 2h Apuvälinepalveluprosessi ja lainsäädäntö 4h vastuukouluttaja/ prosessin ohjaaja ft, terveystieteiden yo. Markus Mäkelä Tuija Seppänen /Treen seudun näkövammaiset ry, Krista Heiniö / Kuulonhuoltoliitto ry, TtM Tarja Heinonen ft Anne Toivonen, ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä Leena Autio /Pshp, Terttu Roivas /PIRAMK, Kai Mustalahti / Respecta Oy ajankohta /koulutuspaikka kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) - to klo (luokka 26 /PIRAMK) - ke klo (luokka 26 /PIRAMK) ryhmä b) - to klo (luokka26 / PI- RAMK) - ke klo (luokka 26 /PIRAMK) Kaksi samansisältöistä ryhmää: - to klo (PIRAMK/Tampere) - ti klo (PIRAMK/Tampere) - ke klo (Treen Apuvälinelainausyksikkö, Hatanpää) - ma klo PIRAMK/Tampere HYVITE seminaari: Tietojärjestelmät apuna arjessa vai ainainen riesa? klo Turvapuhelinpalvelut ja - käytännöt sekä ympäristönhallintalaitteet 4 h Juha Saarinen / Suomenensiapupalvelu Oy, Miikka Kyllönen / Kajoteca Oy - ti klo PIRAMK/Tampere 14

16 Taulukko 3. Toteutunut koulutus vuonna 2007, esimerkkinä Tampereen koulutusryhmä. Kevät 2007 Sisältö/ aihe vastuukouluttaja/ ajankohta Dementoituvan maailma ja teknologian mahdollisuudet - Muutokset dementoituvan maailmassa (agnosia, afasia, apraxia) - Muistin kadotessa tunteet ohjaavat toimintaa - Kotona asumisen mahdollistaminen (keinot, apuvälineet) prosessin ohjaaja Lehtori, validaatiokouluttaja Kaarina And /PIRAMK /koulutuspaikka kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) - ke klo luokka 26 /PIRAMK) ryhmä b) - to klo (luokka26 / PIRAMK) Muistihäiriöinen kotihoidossa ja teknologian mahdollisuudet 4h - Kotihoitoa uhkaavat tekijät ja teknologian mahdollisuudet - dementiaperhe, räätälöidyt tukimuodot ja kotihoidon vaikuttavuus - esantra -hanke tukemassa dementoituneen kotihoitoa Tietotekniikka kotihoidossa varmuutta tietokoneen käyttöön 12 h - Windows -käyttöjärjestelmä - tekstinkäsittely (Word) - internet, sähköposti - taulukkolaskenta (Excell) Neurologinen asiakas kotihoidossa 4h Neurologiset sairaudet ikääntyneillä -huomiointi arjen työssä Miten huomioit nielemis- ja kommunikaatiovaikeudet neurologisella asiakkaalla? AVH -asiakkaan ohjaaminen ja tukeminen 12 h (omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä 4 h) - Mikä on aivoverenkiertohäiriö - Ympäristö toiminnan tukena Geriatrian professori Raimo Sulkava /Kuopion Yo, tutkija Ulla Eloniemi - Sulkava/ Vanhustyön keskusliitto, Projektipäällikkö Sari Rämö / HAMK, Projektipäällikkö Tarja Heinonen /PIRAMK Tietojenkäsittelyn lehtori Tapio Yrjölä /PIRAMK Neurologi Ritva Oikarinen, puheterapeutti Tanja Makkonen / Pshp Kouluttaja ft, terveystieteiden yo., Markus Mäkelä, lehtori TtM Terttu Roivas/ PIRAMK - ti klo PIRAMK /Tampere ryhmä a): ti klo (atk -luokka 0038) to klo to 15.3 klo ryhmä b): to klo (atk -luokka 0038) ti klo ti klo kaksi samansisältöistä seminaaria: - ti klo PIRAMK/Tampere ti klo PIRAMK/Tampere ryhmä a): teoria: ke klo (luokka 26 / PIRAMK, M. Mäkelä) 15

17 - Aivoverenkiertohäiriöiden moninaiset oireet - Hemiplegia, dysfagia, spastisuus - Perusliikkumisen ohjaus ja avustaminen (lihastonuksen normalisoiminen, pukeminen, syöminen ja hygienian hoitaminen ) ryhmä b): - ke klo (luokka 26 /PIRAMK, M. Mäkelä) käytännön harj.: - ke klo (d121 /PIRAMK, T. Roivas) Opintokäynnit: Toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden toimintakyvyn tueksi ma klo 8-19:30, Hämeenlinna, Helsinki Voutilakeskus, moderni vanhustenkeskus H:linnassa Kustaankartanon vanhustenkeskus: Inno Kusti -hanke, Turvavallisesti aktivoivaan arkeen, tutustumista Kustaankartanoon Toimiva koti Syksy 2007 Sisältö/ aihe vastuukouluttaja/ prosessin ohjaaja ajankohta /koulutuspaikka Opintokäynnit: Toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden toimintakyvyn tueksi 2 ke klo :30, Helsinki - Kustaankartanon vanhustenkeskus: Inno Kusti -hanke, Turvavallisesti aktivoivaan arkeen, tutustumista Kustaankartanoon - Toimiva koti Tekonivelpotilaan hoito- ja palveluketju 4h - Tekonivelpotilaan hoito- ja palveluketju kokonaisuutena - Pre- ja postvaiheen kuntoutus - Tekonivelleikkaus Coxassa - Mitä kotihoidon työntekijän on hyvä tietää - Tutustumiskäynti Tekonivelsairaala Coxaan Tekonivelpotilaan hoito- ja kuntoutuminen kotona - Nivelrikko ja tekonivelleikkaukset - Kävelyn erityisongelmat tekonivelleikkauksen jälkeen (porraskävely, sauvakävely jne.) Toimintakyvyn tukeminen tekonivelleikkauksen jälkeen (pienapuvälineet, kotiharjoitteet ja kivunhoito) Lehtori, Irmeli Ahonen /PIRAMK, sh Marika Mikkola, sh Minna Nyrhi ja ft Merja Kanervisto- Koivunen, Tekonivelsairaala Coxa Lehtori Terttu Roivas / PIRAMK 16 kaksi saman sisältöistä seminaaria: - to 6.9 klo Finn-Medi 1, auditorio - ti 11.9 klo Finn-Medi 1, auditorio kaksi saman sisältöistä ryhmää: ryhmä a) - ke klo (delta 121 /PIRAMK) ryhmä b) - ke klo (delta 121 /PIRAMK)

18 Miten minä työntekijänä jaksan? Kotihoitotyön kuormittavuus, ergonomia ja oman kehon käyttö - Windows -käyttöjärjestelmä tekstinkäsittely (word) internet, sähköposti taulukkolaskenta (Excell) Teknologiasta apua kotihoitotyöhön - Terveiset Wienistä: hyvinvointiteknologiaa ikääntyneille - Kokemuksia HyLa - hankkeesta: teknologia apuna kotihoitotyössä - Ratkaisu lääkejaon kehittämiseen: muistuttava lääkekiekko Tietojenkäsittelyn lehtori Tapio Yrjölä /PIRAMK Projektipäällikkö Tarja Heinonen /PIRAMK, Projektikoordinaattori Paula Roilas / HyLa - hanke, toimitusjohtaja Tuomo Ahonen / Suomen ensiapupalvelu Oy, Tuotepäällikkö Antti Tömänen / Addoz Oy kaksi saman sisältöistä seminaaria: - ti klo (delta121/piramk) - ke klo (delta d121/piramk) - ti klo PIRAMK /Tampere TeknosKo -hankkeen päätösseminaari , Ikaalisten Kylpylä, Maininkisali Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön irrottautuminen työstään ja osallistuminen koulutuksiin ei ollut aina helppoa. Haasteena olivat sijaisjärjestelyt sekä kulkeminen kaukaisemmista kunnista (esim. Virrat) Tampereelle PIRAMKiin. Koulutusta pystyttiin toteuttamaan määrällisesti sen mukaisesti, mikä on ollut osallistujien realistinen mahdollisuus irrottautua työstään. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan kirjatut oppilastyöpäivät eivät ole toteutuneet suunnitellussa määrin, mikä selittyy myös kirjaamisen ongelmana. Oppilastyöpäivissä ei näy kaikkea sitä ohjauksellista, konsultoivaa ym. kehittämistyötä, jota hanke on tehnyt yhdessä työelämän kanssa. Välittömän palautteen lisäksi jokaisen opintojakson päättyessä tai seminaarin jälkeen osallistujilta koottiin palautetta kyselylomakkeella. Koulutukset koettiin antoisiksi ja sisällöllisesti omaa työtä palveleviksi. Hankkeen alkaessa monellakin osallistujalla oli epätietoisuutta, jopa pelkoa hankkeen teknisyydestä. Hankkeen ja sen koulutusten edetessä onnistuttiin kuitenkin selkiyttämään tavoitteita ja lähtökohtia. Teknologialla tässä hankkeessa tarkoitettiin erityisesti apuvälineteknologiaa, hälytys- ja turvaratkaisuja sekä kotihoitotyötä helpottavia teknisiä ratkaisuja, jotka pääosin olivat arjen teknologioita. Koulutuskokonaisuus käynnistyi itsenäisen suoriutumisen peruselementeistä, kuten ikääntyneiden toimintakyvystä, sen arvioinnista ja tukemisesta. Hankkeen edetessä tuotiin yhä enemmän tutuksi apuvälineitä ja teknisiä ratkaisuja. Punaisena lankana kuitenkin säilyi se, että teknologia on apuväline kotihoidon eri asiakasryhmille ja kotihoitotyöstä nouseviin tarpeisiin. 17

19 2.2 Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta TeknosKo -hanke käynnistyi syksyllä 2005 kotihoito- ja fysioterapiahenkilöstölle suunnatulla koulutus- ja osaamistarvekartoituksella. Kartoituksella selvitettiin henkilöstön (N=335) tietoteknistä osaamista ja valmiuksia sekä itsenäistä suoriutumista tukevaa teknologiaosaamista. Tämä tutkimus oli pohjana hankkeessa toteutetulle koulutus- ja kehittämistoiminnalle. Tutkimuksellinen ote on ollut keskeisenä osana koko hankeprosessia. Käyttäjien, kotihoidon ammattilaisten ja ikääntyneiden tarpeista ja mahdollisuuksista hyödyntää teknologiaa on saatu realistista kuvaa kartoittavien kotikäyntien ja erilaisten selvitysten kautta. Myös hankkeissa kehitettyihin toimintamalleihin, kartoittavat kotikäynnit ja kaatumisen ehkäisy, on sisältynyt toimipaikoilla tapahtuvaa jalkauttamis- ja kehittämistyötä. Hankkeessa toteutettu laaja ja monipuolinen koulutuskokonaisuus antoi ikääntyneiden kotihoidossa työskenteleville sote -alan ammattilaisille tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia kehittää työkäytäntöjä tukemaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja hyödyntämään apuvälineitä ja teknologiaa työssään. TeknosKo - hankkeen tavoitteena oli myös lisätä teknologian kehittäjien ymmärrystä kotihoitotyöstä sekä ikääntyneiden ja ammattilaisten tarpeista ja realistisista valmiuksista hyödyntää teknologiaa. Kartoittavien kotikäyntien kautta saatiin selvitettyä ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä sekä tarpeita ja mahdollisuuksia hyödyntää apuvälineitä ja teknologiaa itsenäisen selviytymisen tukena. Hankesuunnitelman mukaisesti PIRAMKin opiskelijoita osallistui tutkimus- ja kehittämistyöhön. Fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat tekivät kartoittavia kotikäyntejä sekä arvioivat ikääntyneiden kaatumisriskiä ja toimintakykyä Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, sekä Tampereen Hervannassa ja Härmälässä yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa. Hankkeen kuluessa kotikäynti ja arviointi tehtiin arviolta 200 ikääntyneen pirkanmaalaisen luo. Syksyn 2006 aikana TeknosKo -hanke toteutti yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa pienimuotoisen haastattelututkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin kotisairaanhoitajien työtä sekä millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia kotisairaanhoitajat näkevät kotihoitotyön kehittämisessä teknologiaa hyödyntäen. Haastateltavana oli viisi kotisairaanhoitajaa Annalasta ja Hervannasta. Yksilöteemahaastattelut toteuttivat yhteistyössä tutkijat Harri Kailanto ja Esko Hyvärinen TTY:ltä sekä projektipäällikkö Tarja Heinonen TeknosKo -hankkeesta. TTY:n tutkijat laativat kirjallisen raportin haastatteluista. Haastattelut antoivat lisää ymmärrystä kotihoitotyön arjesta, asiakaskunnasta ja realismia siitä, miten vähäistä teknologian käyttö ja välineet, kuten tietokoneet, vieläkin kotihoidossa ovat. Haastatelluista kotisairaanhoitajista välittyi kuitenkin positiivinen asenne teknologian mahdollisuuksiin ja käyttöönottoon kotihoidossa. 18

20 Hankkeen edetessä erääksi kehittämisen painopisteeksi nousi ikääntyneiden kaatumisen ehkäisy. Kansanterveyslaitos julkaisi vuonna 2006 IKINÄ -materiaalin ja ikääntyneiden kaatumisriskiä arvioivan lomakkeiston. TeknosKo -hankkeen osallistujat pääsivät koulutuksen kautta etujoukoissa kyseisen tiedon äärelle sekä testaamaan kaatumisriskilomakkeistoa omilla asiakkaillaan. Arviolta 150 kotihoidon ammattilaista osallistuivat kaatumisen ehkäisyyn liittyvään koulutukseen, jota kautta myös kaatumisriskin arviointi ja sen käyttö tulivat tutuksi. Raportin luvussa 2 käsitellään kaatumisen ehkäisyä TeknosKo -hankkeessa oman artikkelin kautta. Koulutuksen jälkeen kunta- ja toimipaikkakohtaisesti henkilöstö yhdessä esimiestason kanssa tekivät päätöksen lomakkeen käyttöönotosta omassa toimipaikassa. TeknosKo -hanke teki yhteistyötä Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa käynnissä olleen Kiikun Kaakun kotona -projektin kanssa. Yhteistyössä oli mukana myös Ikäinstituutti ja dosentti Pertti Pohjolainen vastasi tutkimuksellisesta osuudesta. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää ikääntyneiden kotona selviytymistä, jopa niiden ikäihmisten kohdalla, joiden selviytyminen on kiikun kaakun. Molemmista kunnista seurantahankkeeseen oli valittu 40 ikäihmisen joukko. Tälle ikääntyneiden ryhmälle tehtiin helmikuussa 2006 kartoittava kotikäynti ja fyysisenkunnon mittaukset sekä vuoden 2006 aikana kaatumisriskin arviointi. Puolet ikääntyneistä muodostivat interventioryhmän, jolle laadittiin ja ohjattiin kotona tehtäviä tasapaino- ja lihasvoimaharjotteita. Toinen puoli ikääntyneistä muodosti verrokkiryhmän. Talvella 2007 tehtiin seurantamittaukset ja syksyllä 2007 loppumittaukset. TeknosKo -hankkeen koulutus tuki myös tätä kuntakohtaista pilotointi- ja kehittämistyötä. Tärkeän voimavaran ja resurssin toivat PIRAMKin fysioterapeuttiopiskelijat. He suorittivat opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja TeknosKo -hankkeessa osallistuen Kiikun kaakun - ikääntyneiden kartoittaville kotikäynneille ja tehden ikääntyneille suunnattuja mittauksia yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa. Kevään 2007 aikana kaatumisen ehkäisytyö eteni Tampereen Hervannassa ja Härmälässä. TeknosKo -hankkeen koulutuksissa tutuksi tullutta Kansanterveyslaitoksen kaatumisriskin arviointilomake jalkautettiin kotihoitohenkilöstön käyttöön Hervannan Keinupuiston palvelutalossa sekä Tampereen kaupungin Hervannan kotihoidossa. Myös tähän pilottiin osallistui PIRAMKin opiskelijoita; kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa suorittivat viiden viikon harjoittelun Hervannassa, lisäksi pilottiin osallistui kaksi sosionomiopiskelijaa osana opintojaan. Hervannassa kaatumisriskin arviointi yhdessä kartoittavan kotikäynnin kanssa tehtiin 16 Pohjois-Hervannan kotihoidon ja Keinupuiston palvelutalon asukkaalle. Kaatumisriskiä ei ainoastaan arvioitu, vaan arvioinnin pohjalta kaatumisen riskiryhmään kuuluville asiakkaille laadittiin yksilölliset toimenpidesuunnitelmat kaatumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi kotikäynnin yhteydessä opiskelijat yhdessä tutun kotihoidon työntekijän kanssa antoivat ohjeistusta ja opastusta kodin turvallisuuteen ja esteettömyyteen sekä itsenäiseen liikkumiseen ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Hervannasta saatujen myönteisten ja innostuneiden kokemusten pohjalta kaatumisen ehkäisyn pilotti laajennettiin huhti- ja toukokuussa v Härmälään. Tämän teki mahdolliseksi se, että kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa suoritti harjoittelujaksonsa TeknosKo -hankkeessa. Yhdessä TeknosKo -hankkeeseen osallistuvien kotihoidon työntekijöiden kanssa kaatumisvaaran arviointi tehtiin 12 Härmälän kotihoidon vanhusasiakkaalle sekä 14 Kuuselan palvelutalon asukkaalle. Opiskelijat laativat kirjallisen raportin sekä Hervannan että Härmälän piloteista. 19

TeknosKo -hanke pähkinänkuoressa, tuloksia ja kokemuksia

TeknosKo -hanke pähkinänkuoressa, tuloksia ja kokemuksia Päätösseminaari 23.01.2008, Ikaalisten Kylpylä TeknosKo -hanke pähkinänkuoressa, tuloksia ja kokemuksia Projektipäällikkö Tarja Heinonen tarja.heinonen@piramk.fi www.piramk.fi/teknosko Tavoitteet: Osaaminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 MIKKELIN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON KÄYTTÖÖN VANHUKSIIN KOHDISTUVASSA KALTOINKOHTELUSSA, VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita KOTI hanke 2011-2014 Tavoitteet Suunnitella ja rakentaa itsenäisen asumisen mahdollistava tulevaisuuden koti ikääntyville liikuntarajoitteisille muita eritystarpeita

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yhteenveto. mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 04.02.2011

Yhteenveto. mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 04.02.2011 Yhteenveto mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Mitä TOIMIA on saanut aikaan? 1) Yhteistyöverkosto Monipuolinen, laaja-alainen ja syvällinen asiantuntemus, into ja paneutuminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

Videra Visual Communications

Videra Visual Communications Videra Visual Communications Maximum productivity. Zero jet lag. Erja Kantola Asiakkuuspäällikkö Videra Oy Videoneuvotteluratkaisuja vuodesta 1993 Markkinajohtaja Suomessa ja johtava toimija Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot