KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Liite : SVOL KIRKKONUMMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 Saatteeksi Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymiin valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman linjauksiin (2002) sekä linjausten mukaisesti laadittuihin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003 ja 2005). 2 Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on valmistunut v ja sitä on päivitetty aikaisemmin v Tätä asiakirjaa on päivitetty päiväkoteihin toimintavuonna tehtyjen vasukatsastusten pohjalta. Vasukatsastuksissa varhaiskasvatuksen johtaja ja suunnittelija kävivät jokaisessa kunnallisessa päiväkodissa arvioimassa päiväkotien varhaiskasvatusta ja yksikkökohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta päivähoitoyksiköt päivittävät myös omia yksikkökohtaisia suunnitelmiaan toimintavuonna Varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluu erillinen arviointisuunnitelma, jota päivitetään vuosittain päivähoidon ohjaustiimin toimesta. Arviointisuunnitelma toimii varhaiskasvatuksen eri osa-alueiden suunnittelun ja kehittämisen sekä arvioinnin pohjana.

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1 KUVAUS KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSISTA JA STRATEGIOISTA Päivähoidon visio Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana kunnan varhaiskasvatusta Kirkkonummelainen varhaiskasvatus Lapsilähtöinen pedagogiikka Lapsikäsitys Lapsen osallisuus Aikuisen aktiivinen läsnäolo Tutkiva oppiminen yhteistoiminnallinen oppiminen Sadutus Medialeikki Kasvun kansiot Inkluusio päivähoidossa Kasvatuskumppanuus VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Tavoitteena hyvinvoiva lapsi VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatusympäristö Fyysinen oppimisympäristö Sosiaalis-psyykkinen oppimisympäristö Vertaisryhmän merkitys lapsen oppimisprosessissa Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Omahoitajuus (vastuukasvattaja) Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen Kasvatuskumppanuussuhteen rakentuminen Lapselle ominainen tapa toimia... 18

4 Leikki Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Liikkuminen Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Oppimisen ilo Sisällölliset lähestymistavat (orientaatiot) Matemaattinen lähestymistapa Luonnontieteellinen lähestymistapa Historiallis-yhteiskunnallinen lähestymistapa Esteettinen lähestymistapa Eettinen lähestymistapa Uskonnollis-katsomuksellinen lähestymistapa Mediakasvatus Medialeikki MONIKIELISTEN JA -KULTTUURISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen liittyvistä käsitteistä Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen Kasvatuskumppanuus monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa Lapsen ja perheen oman kulttuurin, äidinkielen ja identiteetin tukeminen Suomen kielen opetus (suomi toisena kielenä, S2) Viittomakielisten lasten varhaiskasvatus Romanilasten varhaiskasvatus KIELIKYLPY, VIERASKIELINEN VARHAISKASVATUS JA VAIHTOEHTOISEEN PEDAGOGIIKKAAN PERUSTUVA VARHAISKASVATUS Kielikylpy Sisällöt ja menetelmät Vieraskielinen varhaiskasvatus... 37

5 5 6.3 Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai kasvatusfilosofiaan perustuva varhaiskasvatus 37 7 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA SEURANNAN PERIAATTEET Päivähoidon aloitus Suunnitelman laatiminen ja arviointi Lapsen yksilöllisen tuen huomioiminen suunnitelmassa Esiopetuksen aloittaminen Kouluvalmius YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa Varhaisen tuen työryhmä VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖN JA JATKUMON RAKENTUMINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN JA KONKRETISOIMINEN YKSIKÖN VASUKSI Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Varhaiskasvatuksen laadun hallinta Sisällöllinen arviointi ja seuranta Varhaiskasvatussuunnitelman arviointi Toiminnan arviointi... 49

6 Vaikutusten arviointi Turvallisuussuunnitelma Turvataitokasvatus Päivähoitopalvelujen kehittäminen Varhaiskasvatuksen palveluiden organisaatio, tuottamistavat, toimintamuodot ja niiden ominaispiirteet Päiväkodit Perhepäivähoito Leikkitoiminta, asukaspuistot ja lähiliikuntapaikat Esiopetus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Yksityisen hoidon tuki Kotihoidon tuki Moniammatillinen ja verkostoyhteistyö: päivähoidon kasvunkumppanit... 55

7 7 1 KUVAUS KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSISTA JA STRATEGIOISTA Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymiin valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman linjauksiin (2002) sekä linjausten mukaisesti laadittuihin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003 ja 2005). Varhaiskasvatussuunnitelmassa on huomioitu myös Kirkkonummen Kunta- ja palvelustrategia (2006) sekä kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (2009). Kunta- ja palvelustrategian tavoitteena on, että lapsen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun tiivistää yhteistyötä perusopetuksen kanssa ja mahdollistaa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevat yhtenäiset ratkaisut. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaan Varhaiskasvatuksessa lapsi on aktiivisessa roolissa, toimijana ja tekijänä, osallistuen varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä vanhempiensa ja varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstön kanssa. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja oppia omien edellytystensä mukaisesti. (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009, 16). 1.1 Päivähoidon visio Päivähoidon visiona on tuottaa monipuolisia ja joustavia palveluja siten, että varhaiskasvatuksen toteuttajat - perheet, päivähoidon kasvattajat ja muut varhaiskasvatusta toteuttavat tahot - toimivat kasvatuskumppaneina, yhteisenä tavoitteenaan edistää jokaisen lapsen hyvinvointia sekä tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

8 1.2 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana kunnan varhaiskasvatusta 8 Kirkkonummen Esiopetuksen opetussuunnitelma, joka on hyväksytty suomenkielisessä opetuslautakunnassa , 97, sekä , on osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, 7). 1.3 Kirkkonummelainen varhaiskasvatus Kirkkonummen varhaiskasvatuksen ominaispiirteitä ovat lapsilähtöisyys - lapsen osallisuus, pienryhmätoimintaan liittyvä tutkiva oppiminen, sadutus, medialeikki, portfoliotoiminta, inkluusio ja kasvatuskumppanuus Lapsilähtöinen pedagogiikka Lapsilähtöisyys on pedagoginen lähestymistapa, jossa kasvatuksen ja opetuksen tehtäviä lähestytään lapsen näkökulmasta, lapsen olemuksesta käsin Lapsikäsitys Lapsuus on itseisarvo, ei välivaihe matkalla aikuisuuteen. Lapsen maailma on sellaisenaan arvokas ja kiinnostava. Lapsi on itse aktiivinen toimija. Lapsella on sekä halu että valmiudet oppia tuntemaan itsensä ja ympäristönsä, kyky säädellä ja ohjata omaa toimintaa tarpeiden ja kiinnostusten mukaan. Lapsilähtöisyys on lapsen näkemistä lapsena Lapsen osallisuus Lapsilähtöisessä kasvu- ja oppimisympäristössä lapsi vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä sekä osallistuu itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsi on mukana

9 toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Toiminta noudattaa lapsen rytmejä, aikakäsitystä ja hahmottamisen tapaa. Järjestelyt tukevat lapsen sosiaalista sijoittumista ja turvaavat lasten mahdollisuudet ottaa huomioon toisiaan ja jättää riittävästi tilaa lasten keskinäiselle vuorovaikutukselle. 9 Osallisuudessaan lapsi kokee, että hänen mielipiteillään ja tunteillaan on merkitystä ja ne ovat arvokkaita. Hänen kysymyksiään ja ajatuksiaan kuullaan ja niitä dokumentoidaan. Lapsella on monipuolisesti välineitä ilmaista itseään ja tilaa tulla näkyväksi ryhmässään toisille lapsille ja aikuisille sekä vanhemmille. Lapset kokevat oman oppimisensa merkitykselliseksi Aikuisen aktiivinen läsnäolo Lapsilähtöisessä toiminnassa aikuinen mahdollistaa sen, että lapsi voi vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä. Lapsen ilmaisun vapaus syntyy aikuisessa, suhteessa aikuiseen ja aikuisen jatkuvalla avustuksella. Lapsilähtöisyys syntyy aikuisen halusta kuulla lasta. Näin myös lapsi oppii kuulemaan aikuista ja toisia lapsia. Vuorovaikutus on molemminpuolista kuulemista ja arvostusta. Lapsi seuraa sitä, miten aikuinen suhtautuu. Hän kaipaa huomiota ja etsii yhteyttä aikuiseen. Lapsilähtöisyyteen kuuluu aikuisen aktiivinen mukana oleminen. Lapsi kohtaa jatkuvasti kasvun ja oppimisen kysymyksiä ja haasteita, jotka ovat hänelle liian vaativia yksin. Lapsilähtöisyys on aikuisen kannattelemaa lapsena olemista ja oppimista. Aikuisella on aikuisen vastuu, eikä aikuisen vastuuta siirretä lapselle. Aikuinen tekee tarvittavat päätökset, huolehtii lapsen tarpeista ja turvallisuuden tunteesta. Lapsilähtöisyyttä voi olla vain, kun aikuinen on läsnä huolehtimassa siitä, että jokaisella lapsella on hyvä olla mukana ja kun lapsi voi tuntea aikuisen läsnäolon Tutkiva oppiminen yhteistoiminnallinen oppiminen Pienryhmätyöskentely tarjoaa lapselle mahdollisuuksia yhdessä leikkimiseen, tutkimiseen, oppimiseen ja vuorovaikutustaitojen opettelemiseen. Pienryhmätyöskentelyssä lapsi voi verrata omia ajatuksiaan muiden ajatuksiin, ja

10 10 rakentaa ja muokata omia käsityksiään vertaillen, keskustellen ja tutkien toisten lasten kanssa. Tässä työskentelymuodossa jokaisen ryhmän jäsenen osallisuus on yhtä tärkeää. Pienryhmät muodostetaan niin, että lapset tukevat parhaiten toistensa oppimista sekä vertaiskumppanuutta. Pienryhmät voivat olla pysyviä tai kuhunkin tilanteeseen sopivia, kooltaan 2-4 lasta. Pienryhmät voivat olla lasten itsensä kokoamia leikkiryhmiä tai kasvattajien muodostamia lasten pienryhmiä, joissa lapsen yksilöllisyyttä tuetaan yhteisöllisyyden kautta. Toiminnan suunnittelussa kasvattaja ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet. Ryhmässä lapset harjoittelevat toisten lasten huomioonottamista, ajatuksien ilmaisemista, kuuntelua ja yhteisten päätösten tekemistä. Lasten vertaiskumppanuutta ja -oppimista kehitetään mm. leikin ja sadutuksen kautta Sadutus Sadutus on menetelmä, jossa lapsen ajatukset ja kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi ja dokumentoiduksi. Lasten tarinoilla on merkitystä kasvatusyhteisön kasvatuskulttuurin rakentumisessa, lapset luovat omaa tarinakulttuuriaan. Aikuisen saduttaessa lasta, lapsi saa varhaisia kokemuksia omasta subjektiasemastaan. Kun satu luetaan ryhmässä, lapsi liittyy oman kulttuurinsa kautta ryhmän jäseneksi. Näin rakentuu tunne ryhmän jäsenyydestä ja osallisuudesta omassa vertaisryhmässä. Saduttamisessa opitaan toisen kuuntelemista, arvostamista ja toisen huomioon ottamista Medialeikki Medialeikki on lapsilähtöisen pedagogiikan tapa vastata mediakasvatuksen haasteisiin. Oman tekemisen kautta, luomalla omaa mediaa, lapset oppivat yhdessä ymmärtämään, miten median tarjoama maailmankuva syntyy. Lapsilähtöisessä oppimisympäristössä aikuinen mahdollistaa toiminnan, tarjoaa välineitä ja ideoita, ohjaa antamatta valmiita vastauksia. Näin lapsissa kehittyy mediataitojen lisäksi sekä

11 tervettä itsetuntoa että sosiaalista luottamusta siihen, miten omaan todellisuuteen voi vaikuttaa (ks. luku 4.7.1) Kasvun kansiot Lasten kasvun kansiot tehdään yhteistyössä lapsen, vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa. Kasvun kansiot edistävät vuorovaikutusta päivähoidon ja kodin välillä ja välittävät tietoa lapsen ajatuksista ja kiinnostuksen kohteista sekä siitä, miten lapsen osallisuus toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa päivähoidossa. Lapsen kasvun kansio tukee lapsen oppimaan oppimista, lapsen vahvuuksien ja osaamisen näkyväksi tekemistä. Kasvun kansiot voivat toimia myös apuna nivelvaihekeskusteluissa lapsen oppimispolulla lapsen siirtyessä eri hoitomuodosta toiseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja alkuopetukseen Inkluusio päivähoidossa Päivähoidossa toteutetaan inkluusioperiaatetta, jossa päivähoidon erityispalvelut on viety osaksi päivähoidon kehitysympäristöjä: päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon Kasvatuskumppanuus Kirkkonummen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksi painopistealueista on kasvatuskumppanuus, joka on vanhempien ja kasvattajien tietoista sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja päivähoidon henkilöstö ovat tasavertaisessa vuorovaikutuksessa siten, että molempien kokemuksia, näkemyksiä ja asiantuntemusta kuullaan ja hyödynnetään lapsen parhaaksi. Tähän lapsen ja perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävään yhteistyöhön osallistuvat myös muut perheitä tukevat tahot. Lapsen aloittaessa päivähoidon, järjestetään ensitapaaminen lapsen kotona tai päivähoitopaikassa. Ensitapaamisessa lapsen kotona kasvattaja tapaa lapsen ja huoltajan lapsen omassa kasvuympäristössä. Näin luodaan kasvatuskumppanuudelle vahva pohja heti päivähoidon alkaessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, kunnioittamista ja kuulemista.

12 12 2 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Kirkkonummen varhaiskasvatuksen tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus omien edellytystensä mukaiseen kehittymiseen ja oppimiseen. Lähtökohtana on lapsuuden vaaliminen, lapsen osallisuuden, mielikuvituksen, leikin ja luovuuden tukeminen. Toimintamme rakentuu kasvatuskumppanuudelle, jossa vanhemmat ja kasvattajat sitoutuvat tietoisesti toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Esiopetuksen toiminta-ajatus: Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä, oppimaan oppimista ja tukea tervettä itsetuntoa antamalla hänelle mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Esiopetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on lähtökohtana lapsen kiinnostuksen kohteet ja halu oppia.

13 13 3 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointi on pohja lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset. Saadessaan toimia itselleen ominaisella tavalla, lapsen hyvinvointi lisääntyy ja motivaatio oppimiseen kasvaa. Tällöin lapsen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi on tasapainossa. Lapsen päivittäiseen hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa kuuluvat lapsen mahdollisuus lepoon, mahdollisuus riittävästi liikkua, tasapainoinen ravinto ja mahdollisuus hiljentymiseen. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia siitä, että terveellisen elämän toimintatapoja vahvistetaan ja päivähoitoon kehitetään pysyviä toimintamalleja lapsen terveellisen elämän tukemiseksi.

14 14 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen eri ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä pienet työtehtävät ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattaja tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin opetuksen ulottuvuuden. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 13-14). 4.2 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö rakentuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Koska varhaiskasvatus on kasvatuksellista vuorovaikutusta, sosiaalisen ja psyykkisen ympäristön merkitys korostuu. Ympäristö viestittää yksikön arvoista, lapsikäsityksestä ja toiminnasta.

15 4.2.1 Fyysinen oppimisympäristö 15 Kasvattajan tehtävänä on muokata lapsen fyysistä oppimisympäristöä niin, että se toimii lapsen leikin, oppimisen ja muun toiminnan mahdollistajana, aktivoijana, elämyksellisenä tilana, tutkimuskohteena sekä dokumentoinnin alustana. Lapsi muokkaa myös omaa varhaiskasvatusympäristöään yhdessä lapsiryhmän ja kasvattajien kanssa kasvunsa, kehityksensä ja kiinnostuksensa mukaan. Lapsen näkemystä kunnioitetaan ja kasvattajalla tulee olla taito nähdä varhaiskasvatusympäristö myös lapsen näkökulmasta. Rakennettu ympäristö, päivähoitopaikan lähiympäristö sekä arkkitehtuurisesti arvokas kulttuuriympäristö välittää lapselle myös kulttuuriperintöä. Kirkkonummella myös luonto on lähellä jokaista päivähoitoyksikköä. Fyysinen ympäristö muodostaa siten osan kasvatuksellista vuorovaikutusta Sosiaalis-psyykkinen oppimisympäristö Kasvattajalla on tärkeä rooli lapsen sosiaalisen ympäristön rakentamisessa. Kasvattaja toimii mallina vuorovaikutussuhteissa. Hän on kiinnostunut myös lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta. Psyykkisen varhaiskasvatusympäristön avoin ja luottamuksellinen tunneilmapiiri innostaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja toimimaan itse. Kun lapsi kokee päivähoitopaikan ilmapiirin myönteiseksi ja kannustavaksi, hän tuntee kuuluvansa yhteisöön. Henkilökohtainen huomiointi päivän aikana luo edellytykset turvan tunteen kokemiselle. Aikuisten ja lasten eleet ja ilmeet ovat merkittävä osa vuorovaikutusta. Hyvä varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa lasten pienryhmätoiminnan sekä lapsen ja kasvattajan välisen vuorovaikutuksen Vertaisryhmän merkitys lapsen oppimisprosessissa Sosiaalinen toiminta ja kommunikaatio vertaisryhmässä luovat pohjan lapsen ajattelulle sekä käynnistävät ja tukevat lapsen oppimisprosessia. Vertaisryhmässä lapset jakavat ja vertailevat käsityksiään rakentaen samalla yhteisiä merkityksiä asioille. Vertaisryhmä muovaa vahvasti lapsen omanarvontunnetta. Vertaissuhteet tarjoavat lapsille mahdollisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja ja saada palautetta omasta

16 toiminnasta. Vertaissuhteissaan lapsi rakentaa minäkäsitystään suhteessa toisiin, muokkaa persoonallisuuttaan, kehittää tiedollista osaamistaan oppimalla yhdessä samassa ryhmässä olevien lasten kanssa ja omaksuu asenteita, arvoja ja normeja Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusta toteutetaan moniammatillisesti ja toiminta perustuu yhteisiin arvoihin ja toimintamalleihin. Kirkkonummen varhaiskasvatuksen arvoja ovat turvallinen kasvuympäristö, lapsen kunnioittaminen lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus, kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen sekä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö - kasvatuskumppanuus. Toimintaa ohjaavat lapsen kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja kunnioittaa lasta, lapsen vanhempia ja työskentely tapahtuu kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Päävastuu kasvatuksesta on vanhemmilla/huoltajilla ja kotona tapahtuvaa varhaiskasvatusta arvostetaan ja tuetaan. Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuutensa ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Ammatillisuus, tieto ja kokemus ovat kasvattajan osaamisen perusta, ja siinä näkyy myös kasvattajan oma persoonallisuus. Kasvattaja toimii tietoisesti ja suunnitelmallisesti noudattaen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa ja oman työyksikkönsä tavoitteita. Hänellä on kokonaisvaltainen näkemys kasvatuksesta, hoidosta ja opetuksesta sekä lapsen/lapsiryhmän tarpeista. Kasvattaja tukee lapsen oppimisprosessia eri kehitysvaiheissa tavoitteena oppimaan oppiminen. Näin lapsi saa kokemuksia omasta oppimisestaan ja vähitellen oppii oman oppimistapansa. Kasvattajat dokumentoivat lapsen toimintaa kirjaamalla, valokuvaamalla ja videoimalla, tehden näin näkyväksi lapsen ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita, oppimista sekä toimintaa. Kasvattajan sensitiivisyys ja lapsen tarpeiden ymmärtäminen luo perustan lapsen turvallisuuden kokemukselle ja samalla koko varhaiskasvatuksen laadulle (Kasvun

17 kumppanit/thl 2009). Kasvattaja toimii aina lapsen edun mukaisesti ja kannustaa lasta omatoimisuuteen Omahoitajuus (vastuukasvattaja) Kirkkonummella useissa päiväkodeissa on käytössä omahoitajamalli. Omahoitajuus on toimintatapa, jossa lapsilla on päiväkodissa omat nimetyt hoitajat, jolloin tietty aikuinen ottaa vastuun lapsesta päiväkotipäivän aikana. Omahoitajan tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen kiintymyssuhde yhteen hoitajaan hoitosuhteen alussa Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, kunnioittamista ja kuulemista Kasvatuskumppanuussuhteen rakentuminen Kasvattaja on aktiivinen kasvatuskumppanuussuhteen käynnistämisessä ja toimii yhteistyössä vanhempien kanssa. Kun päätös päivähoitopaikasta on myönnetty, päivähoitopaikasta otetaan yhteyttä lapsen kotiin. Vanhempien kanssa sovitaan siitä, miten yhteistyön rakentaminen aloitetaan päivähoitopaikan henkilökunnan ja vanhempien kesken. Ensimmäisessä tapaamisessa tai aloituskeskustelussa, kuulemalla vanhempia, kasvattaja saa vanhemmilta ensiarvoista tietoa lapsesta ja perheestä ennen päivähoitosuhteen alkua. Ensimmäinen tapaaminen on mahdollista toteuttaa päiväkodissa/perhepäivähoitopaikassa tai lapsen kotona. Yhteinen keskustelu käydään myös silloin, kun lapsi siirtyy päivähoitopaikasta tai ryhmästä toiseen, aloittaa esiopetuksen ja aina lapsen tarvitessa erityistä tukea. Aloituskeskustelu voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Vanhemmilta voidaan esimerkiksi pyytää tarina lapsesta ja hänen perheestään. Tarina voi olla pohjana tapaamiselle, jonka tavoitteena on tutustua lapseen ja lasten vanhempiin sekä kuulla vanhempien ensitoiveita ja odotuksia päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä näkemyksiä kasvatuksesta.

18 18 Tapaamisessa suunnitellaan yhdessä perheen kanssa lapsen tutustuminen uuteen hoitopaikkaan. Varsinkin pienille lapsille on hyvä varata riittävän pitkä tutustumisaika, jossa lapsi sekä vanhemmat yhdessä tutustuvat lapsen hoitopaikkaan. Lapsen on turvallista tutustua alussa yhteen kasvattajaan, mahdolliseen omahoitajaan. Päivähoidon aloituksessa on tavoitteena edistää turvallista päivähoidon aloitusta, luoda pohjaa kumppanuussuhteen rakentumiselle ja luoda pohja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/ esiopetuksen oppimissuunnitelman laadinnalle. Lapsi kasvaa ja kehittyy tunnesuhteiden varassa ja vanhemmat ovat lapsen ensimmäinen ja tärkein ihmissuhde varhaislapsuudessa. Tätä kiintymyssuhdetta on tärkeää tukea päivähoidossa koko varhaiskasvatuksen ajan, mutta varsinkin alle 3- vuotiailla. Lapsen vahvaa sidettä vanhempiin tuetaan ja eroikävää hoidetaan jakamalla lapsen tunteet ja kokemukset päivähoitopäivän aikana. Kun lapsi on turvallisesti tutustunut päivähoitoon, hän voi aloittaa itsenäisesti päivähoidon ja vähitellen liittyä lapsiryhmään. Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tuetaan arjen tilanteissa ottamalla lapsi mukaan keskusteluun päivähoitopäivän aloitus- ja lähtötilanteissa. Vanhemmat liittyvät osaksi kasvatusyhteisöä ja vanhempien vertaisryhmää. Perheet tarvitsevat yksilöllisen aikansa ennen kuin luottamus päivähoitopaikkaan syntyy ja useimmiten vielä pidemmän ajan eri yhteistyötahojen kanssa. Kasvatuskumppanuus eroaa perinteisestä yhteistyöstä siinä, että kumppanit tuntevat toisensa hyvin, luottavat toisiinsa ja sitoutuvat yhteisen päämäärän saavuttamiseen. 4.3 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu lasten maailma ja lapsen tapa ajatella.

19 19 Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksen muodoissa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) Leikki Leikki on kaikille lapsille ominainen tapa toimia. Se on tutkimista ja oppimista. Mielikuvituksen ja leikin avulla lapsi käsittelee uutta tietoa, jäsentää sitä suhteessa kokemuksiinsa; sijoittaa sen johdonmukaisesti osaksi aiemmin oppimaansa. Leikki on lapselle välttämätöntä, jotta tiedon karttuessa kokemuksista rakentuu vahva perusta uuden oppimiselle. Leikissä lapset hahmottavat elämäänsä omatoimisesti, tutkivat ympäristöään ja sen tapahtumia, prosessoivat tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi oivaltaa asioiden yhteyksiä ja merkityksiä leikin avulla. Leikissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, lasten oma huumori, leikin riemu ja toiminnan ilo. Leikissä lapsi rakentaa, muokkaa ja muuttaa jatkuvasti sekä fyysistä että sosiaalista ympäristöään. Leikissä lapsi myös luo uutta; etsii ja löytää uusia ratkaisuja kysymyksiinsä ja elämänsä ongelmiin. Leikin käyttövoimana ovat lapsen kokemukset ja mielikuvitus. Leikissä lapsen mielikuvitus myös kehittyy. Ihminen tarvitsee mielikuvitusta kaikessa ajattelussa. Suunnittelu, päättely ja ongelmanratkaisukyky onnistuvat vain mielikuvituksen avulla. Aikuinen toimii leikin mahdollistajana. Hän tukee lapsen leikkiä antamalla siihen aikaa, tilaisuuksia ja vapautta. Kasvattajan tehtävänä on olla läsnä, havainnoida ja kuunnella lasta, huomioida leikissä lapsen tapaa toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä ohjata, osallistua ja rikastuttaa lapsen leikkiä eri ikäkausien vaatimalla tavalla. Myös ympäristöllä on tärkeä merkitys lapsen leikille. Turvallinen ja salliva ilmapiiri antaa mahdollisuuden lapsen erilaisille leikin ilmaisuille. Vanhemmat voivat yhdessä lasten ja henkilökunnan kanssa luoda ja rikastuttaa päivähoidon leikkiympäristöä.

20 4.3.2 Tutkiminen 20 Lapsi on luontaisesti utelias. Aikuinen tukee tätä luontaista uteliaisuutta suunnittelemalla toimintaa ja järjestämällä oppimisympäristöä niin, että lapsi saa tilaisuuksia ja aikaa tapahtumien ja ilmiöiden tutkimiseen yksin pienryhmässä ja/tai vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Lapsi esittää kysymyksiä ja oletuksia, testaa niitä, yrittää ja erehtyy, oivaltaa ja keksii uutta. Yhteinen ihmettely lasten kanssa auttaa keksimään uusia näkökulmia tutkittavaan asiaan. Tutkimusprosessi muistuttaa tieteellisen tutkimuksen vaiheita: lapset esittävät tutkimuskysymyksen tai kysymyksiä. Yhdessä lapsiryhmän kanssa pohditaan, miten kysymyksiin voitaisiin löytää vastaukset. Lapset ovat mestareita tutkimushypoteesien laadinnassa. Yhdessä laaditaan tutkimussuunnitelma eli se, miten tutkimuskysymyksiä voidaan selvittää. Aikuisen rooli on keskeinen miten havainnollistetaan ja konkretisoidaan lasten usein hyvinkin filosofiset aiheet ja kysymykset ja miten rakennetaan tutkimusprosessi, jossa lapset ovat mukana jokaisessa vaiheessa (kysymykset, tutkimussuunnitelman toteutus, kokeet, testaukset, johtopäätökset, tulosten julkaisu koko lapsi- ja aikuisyhteisölle). Tutkimusryhmät voivat olla 2-4 lapsen pienryhmiä tai kiinteitä kotiryhmiä (4-lasta). Lapset voivat leikkiä tai esittää sekä piirtää ja kirjata tutkimuksiaan itse tai kasvattajan dokumentoimana. Aikuisen avulla lapset voivat liittää havaintonsa osaksi suurempaa kokonaisuutta. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutkiessaan käyttää kaikkia aistejaan ja tehdä havaintoja kaikesta sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä. Teema- ja projektityöskentely Teema- ja projektityöskentely on pitempikestoista, muutamasta viikosta jopa koko toimintavuoden kestävää tiettyyn asiaan tai aiheeseen liittyvää tutkimista. Projektityöskentelyn aihe tai teema (tutkimuskysymykset) voivat nousta lapsilta tai

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. 16.9.2014 Hollolan kunta

HOLLOLAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. 16.9.2014 Hollolan kunta HOLLOLAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hollolan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) 2014 perustuu valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003, 2005) ja perusteiden pohjana

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma - VASU näkökulmia

Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma - VASU näkökulmia Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma - VASU näkökulmia Toimiva kasvattajayhteisö merkitsee tiimityötä. Tiimityö on luottamusta, sitoutumista, valintojen tekemistä, työn jakoa ja sopimuksia. Tiimityöhön

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot