Soinilansalmen kyläsuunnitelma

Transkriptio

1 Soinilansalmen kyläsuunnitelma Salmitalo Soinilansalmen sydän Soinilansalmen kyläyhdistys ry Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry

2 Soinilansalmen kyläsuunnitelma 1 JOHDANTO 3 2 KYLÄN SIJAINTI JA HISTORIA Sijainti Luonto ja maisema Historia 6 3 KYLÄN NYKYTILA Väestö ja asuminen Elinkeinot, yritykset ja palvelut Järjestöt ja yhdistykset Vapaa-aika- ja harrastustoiminta Kylän nykytila - vahvuudet, heikkoudet, 15 uhat ja mahdollisuudet 4 KEHITTÄMISTAVOITTEET 16 5 TOIMENPITEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN 17 6 SUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYS 23 7 PALVELU JA YRITYSLUETTELO 24 8 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET 26 Soinilansalmen kyläsuunnitelman tekemisestä vastasi työryhmä, johon kuuluivat Tuomo Räisänen, Anne Vepsäläinen, Taisto Huovinen, Airi Markkanen, Aulis Keinänen, Tuula S. Vepsäläinen ja Arja Huovinen. Työryhmää ohjasi alussa Kaisa Törmänen Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n rahoittamasta Kyläpuhuri-hankkeesta. 2

3 1 JOHDANTO Kylätoiminnan tavoitteena on kylän monipuolinen kehittäminen ja kyläläisten viihtyvyyden ja toimeentulon turvaaminen sekä kylän elämisen edellytysten ylläpitäminen ja parantaminen. Tärkeintä toiminnalle on saada kyläläiset puhaltamaan yhteiseen hiileen sekä vireän ilmapiirin synnyttäminen kylälle ja kaikkien asukasryhmien huomioonottaminen rakennettaessa positiivista asuinympäristöä. Nykyisen EU-ohjelmakauden aikana kyliä on kannustettu lähtemään itse liikkeelle ja hakemaan EU-rahoitusta erilaisille hankkeille. Hankerahoituksen saamiselle on eduksi, jos kylällä on kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelma on kyläläisten yhteinen tuote, jossa kohtaavat historia, nykypäivä ja tulevaisuus. Kyläsuunnitelma on työväline ja opas kaikille kylän ja koko Leppävirran kunnan kehittämisestä kiinnostuneille tahoille. Se toimii kylän käsikirjana. Suunnittelun lopputuloksena saatiin selville epäkohdat ja kehittämisen paikat kylällä. Kyläsuunnitelmasta ilmenee, että soinilansalmelaisilla on tahtoa ja halua kehittää sekä parantaa omaa asuin- ja elinympäristöä. Soinilansalmen kyläsuunnitelman tarkoituksena on kartoittaa kylän palvelutarjontaa: asukkaiden tyytyväisyyttä palvelujen, harrastustoiminnan sekä ympäristön suhteen ja lisäksi haettiin mahdollisia kehittämisideoita ja ajatuksia siitä miten voitaisiin tarjota uusia virikkeitä kyläläisille. Tällä hetkellä Soinilansalmen kyläyhdistys ry:n toiminta on vireää. Kyläyhdistys järjestää erilaisia yhteisiä tapahtumia ja kyläläiset ovat osallistuneet tapahtumiin kiitettävästi. Kyläyhdistyksen hallitus toivookin mukaan lisää innokkaita toimijoita tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen. Mikäli olet kiinnostunut toimimaan oman kyläsi parhaaksi, seuraa paikallisia lehtiä ja muita tiedotuskanavia (internet-sivut osoitteessa Kyläyhdistys ilmoittaa myös paikallislehti Soisalon Seudun järjestöpalstalla tapahtumista ja talkoista. Kyläsuunnitelman laatimisen aloitusta on ohjannut Kaisa Törmänen Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry;n rahoittamasta kyläpuhuri -hankkeesta. 3

4 2 KYLÄN SIJAINTI JA HISTORIA 2.1 Sijainti Soinilansalmen kylä sijaitsee Leppävirran kunnan itä-kaakkoisosassa. Kylä jää Leppävirta Heinävesi -tien varrelle. Leppävirralta tullessa Heinäveden suuntaan tietä nro 534 matkaa on 27 km ja Heinävedeltä Leppävirran suuntaan on matkaa yhtä paljon eli 27 km. Varkaudesta tullessa ajetaan ensin valtatietä nro 23 Joensuun suuntaan 29 km ja sitten käännytään vasemmalle Leppävirralle vievälle tielle nro 534. Risteyksestä kylän keskellä sijaitsevalle Salmitalolle on matkaa 7,5 km. Joensuusta tullessa käännytään samasta risteyksestä oikealle. Joensuuhun on matkaa 98 km ja Kuopioon 81 km. 2.2 Luonto ja maisema Kylä kokonaisuudessaan on Soisalon saaressa, joka on Suomen suurin sisävesisaari. Kylän alueella on kaksi maantiesiltaa: Pöljä ja Turpeensalmi. Siltojen väliin jää Parkkolansaari. Kylää rajaavat vesistöt ovat eteläpuolella Paljakkavesi ja pohjoisessa Suvasvesi. Viimeisen asutuksen muodostuessa Suvasveden, Vehmersalmen ja Riistaveden alueille Soinilansalmen kylän läpi kulki vaaraton vesi- tai talvitiereitti, tosin Paljakan ja Unnukkaveden välillä oli yksi vetotaipale. 4

5 Soinilansalmelaista sielunmaisemaa Soinilansalmi kuuluu Järvi-suomeen. Kylän maisemakuva on tyypillinen Pohjois-Savon eteläosien järviseudulle. Kapeahkoja saaria väistelevät salmireitit laajenevat pienehköiksi järvenseliksi, esimerkkinä Takun ja Nyhermän selät. Metsät vesistöjen rannoilla ovat mäntymetsiä. Rantaviivalta syvemmälle metsään mennessä tulevat kuusikkoalueet vallitseviksi, myös sekametsät ovat osin säilyneet. Maanviljelys ja metsätalous ovat muokanneet Soinilansalmen kylämaisemaa. Kylään on muuttanut myös muualla työssä käyvää väestöä. Karvilanniemi on saanut suurimman osan paluumuuttajista. Kylällä on eläkeläisten osuus lisääntymässä. Pääosa kylän asutuksesta on rantapeltojen ja metsän rajauksessa, osa mäellä, esimerkiksi Kivimäki, osa laaksoissa, esimerkiksi Halla-aho, Ilos ja Turpeensalmi tietyin osin. 5

6 2.3 Historia Historiaosuus on koottu Soinilansalmen perinnepiirin tekemästä kyläkirjasta. Soinilansalmella on ollut 1500-luvulta lähtien pysyvää asutusta, josta on myös kirjallista tietoa. Kampakeraamiset löydöt viittaavat vielä paljon vanhempaan aikaan eli kivikauteen. Esimerkiksi Turpeensalmen seuduilta löydetyt kampakeraamiset astianpalat ja asutuksen jäljet sekä Pöljänniemeltä 1963 löydetty korutaltta kertovat siitä. Isoviha on taas jättänyt pysyviä merkkejä kylän asuttamisesta. Pöljänniemeltä löydetty hautapaikka vainajineen on todisteena tältä ajalta. Monet sodat ja rajankäynnit ovat vaikuttaneet kylän asutukseen. Vesistörikas ympäristö on taannut ihmisille ravinnonsaannin ja liikkumisvapauden sekä suuret salot erämiehille riistan. Toiminnan historiaa Soinilansalmen kylä on ollut kautta historiansa toiminnallinen kylä. Toiminnallisuuden puolesta puhuvat vilkas ja rikas hengellinen elämä, jota on ollut 1870-luvulta lähtien. Suurimpana vaikuttajana on ollut evankelisluterilainen kirkko, mutta myös eri herätysliikkeet ja uskontosuunnat ovat vaikuttaneet kylällä. Soinilansalmelaiset saivat luvan aloittaa kansakoulun toiminnan vuonna Varsinaista koulurakennusta ei ollut, joten toiminta alkoi vuokratiloissa Kivimäen isossa tuvassa. Ensimmäinen opettaja oli Elsa Ester Jääskeläinen ja oppilaita oli n. 30. Koulun toiminta siirtyi Ilokselle Lahja Räisäseltä vuokrattuun Kivipuron taloon, koska kesällä 1929 tuli poltti Kivimäen rakennuksen. Ilokselle vaihtui myös opettaja, joka oli Anna Kaisa Ripatti. Hän oli opettajana kevääseen 1930, jonka jälkeen Lempi Jylhä aloitti pitkän opettajanuran soinilansalmelaisten parissa. Koulu toimi Iloksella kaksi lukuvuotta. Niin Kivimäellä kuin Iloksellakin koulu toimi ns. supistettuna kouluna, jossa oli oppilaita neljällä eri luokalla. Syksyllä 1931 valmistui keskelle kylää kauniille Parkkolansaarelle uusi koulurakennus, joka otettiin juhlavasti käyttöön. Koulun vihkiäispuheessaan kirkkoherra, rovasti Pekka Karhu lausui unohtumattomat sanat: Tänne Soinilansalmelle kun tulee, täytyy ihan ottaa hattu päästä, tämä on niin kaunista seutua. Uudet ovet avautuvat Koulutyön aloittaminen avasi heti alusta lähtien myös uusia ovia kyläläisille. Opettaja Elsa Ester Jääskeläinen aloitti kylän nuorten parissa seuratoiminnan opintopiirin ja kuoron merkeissä. Piirit olivat suosittuja ja nuorisoa osallistui toimintaan Kolarinsaarelta, Karvilanniemeltä ja Lylymäen Alapellolta saakka. Opettajan vaihtumisen myötä toiminta ei 6

7 lakannut, koska Anna Kaisa Ripatti jatkoi innokkaana toimintaa. Näiden opettajien toiminta loi hyvän kasvualustan ja perustan kylän toiminnalle, josta saamme nauttia vielä tänäkin päivänä merkittäviksi henkilöiksi nousivat kanttori-nuoriso-ohjaaja Matti Pesonen ja pastori Pertti Luikku, joiden sijaintipaikka oli Näädänmaan pappila. Matti Pesonen veti kylällä nuorisopiiriä. Luikku oli innokkaita musiikkimiehiä ja hänen toimestaan kyläkuoroja perustettiin yhdeksälle kylälle ympäri pitäjää. Kuorossa opetus oli tehokasta kahden innokkaan musiikkimiehen ansiosta ja edelleenkin kylältämme löytyy näiden musiikkimiesten innoittamia kuoropoikia ja kuorotyttöjä, joilla lauluharrastus jatkuu edelleen. Toimeentulon historiaa Kautta aikojen maanviljelys, metsätyöt, kalastus ja metsästys ovat antaneet toimeentulon soinilansalmelaisille. Alueen vesistörikkaus vaikutti myös teolliseen toimintaan. Mainitsemisen arvoisia ovat kaksi veneveistämöä; Kivimäen veneveistämö ja Jousniemen veistämö. Kerrotaan myös, että Parkkolansaaren Kinnusilla oli kaksi rahtialusta, joista toinen liikkui soutaen, toinen purjeilla. Lisäksi Höyrylaiva Oy:n osakkaina olivat talojen isännät mm. Juho Huovinen ja Juoso Räisänen. Laivaliikennettä kylällä oli välisenä aikana. Höyrylaiva Kalla ja Louhi liikennöivät kuljettaen matkustajia sekä yksityisten ja kauppiaitten tarvitsemia tavaroita. Vuosien välisenä aikana toimi Kivimäen Räisästen tiilitehdas Iloksenjoen rannalla. Parhaimmillaan tiilitehdas työllisti kymmenkunta henkilöä ja tiiliä valmistui enimmillään vuodessa kpl. Tiiliä vietiin Kuopioon ja niitä käytettiin mm. seuraavien rakennusten rakentamiseen: Kuopion lääninsairaala, Tyttölyseo ja Siilinjärven Tarinaharjun parantola. Tiiliä käytettiin myös omalla kylällä rakentamiseen. Myös tiilien kuljetus tapahtui vesistöreittejä hyödyntäen. Räisäsillä olivat omat alukset, jotka liikkuivat soutaen ja purjeita käyttäen. Eri puolilla kylää on ollut kivilouhoksia. Ensimmäinen toimintansa aloittanut louhos on ollut 1920-luvulla Ollinvuoressa. Jo sieltä louhittuja kiviä vietiin vesitse Varkauteen. Muita kivilouhoksia on ollut Pöljänniemellä, Pursumäellä, Takunsuolla ja Onkimäellä. Kivilouhinta työllisti merkittävästi kyläläisiä aina 1960-luvulle saakka. Kiviä vietiin lähikaupunkeihin Varkauteen, Kuopioon, Savonlinnaan, Joensuuhun ja Iisalmeen. Tässä mainintoja, mihin on käytetty Soinilansalmelta louhittuja kiviä: Kuopion Yliopistollisen keskussairaalan ja Leppävirran sairaalan vanhanpuolen rappukivet, Pieksämäen ja Hyvinkään torien laattakivet, hautakivet, hautojen reunakivet, katujen laitakorokkeita, kivinavetat ja TVH:lle sillantekokiviä. Kannattaa myös mainita Pöljänniemen louhokselta louhittu muistomerkkikivi v vakaumuksensa puolesta kaatuneille. Muistomerkki sijaitsee Leppävirran kirkonkylällä. 7

8 Menettämisen ajat Soinilansalmen historiassa on ollut myös päiviä ja aikakausia, jolloin on koettu menettämisen tuskaa ja surua. Historia kertoo vuodesta 1868, jolloin elettiin suuria nälkävuosia ja tappavat sairaudet raivosivat koko maassa. Nälkävuodet ajoivat ihmisiä pohjoisesta etelään etsimään ruokaa ja toimeentuloa. Soinilansalmelle kulkeutui ihmisiä myös pohjoisesta. Ihmiset, jotka lähtivät Oulun ja Vaasan lääneistä, olivat lähteneet etsimään kanavatöitä Varkaudesta. Valitettavasti monelta pohjoisen matkaajalta matkan teko päättyi ikävällä tavalla. Soinilansalmen ympäristössäkin teillä makasi sairaita ja kuolleita ihmisiä, joita kyläläiset hoivasivat ja kuljettivat koteihinsa. Maaliskuussa 1868 avattiin Nyhermä-nimiselle paikalle köyhäinhoitolautakunnan kehotuksesta sairastupa. Sairastuvassa hoidettiin 3 kk ajan 185 potilasta, joista kuoli 60 ja ennen sairastuvan toiminnan aloittamista oli kuollut 17 henkilöä. Kuolleiden joukossa oli niin kyläläisiä kuin kulkijoita pohjoisesta. Toinen vaikea aika elettiin sotavuosina Sota-aika vaikutti kaikkeen elämään kylällä. Sotaväki-ikäiset miehet kutsuttiin Isänmaan puolustukseen ja he, jotka jäivät kotikunnaille, hoitivat kaikki ne työt, mitä arkielämään kuului. Kylällä toimivat aktiivisesti lotat, jotka huolehtivat siirtoväen muonituksesta ja hyvinvoinnista. Kylän naiset, vanhat miehet ja nuoret pojat joutuivat osallistumaan mottitalkoisiin. Halkojen tarve oli sota-aikana suuri ja kaikkien työpanosta tarvittiin. Sota vaati uhrinsa ja soinilansalmelaisia kaatui sodassa 13. Jälleenrakentaminen sodan jälkeen toi vielä pitkään niukkoja vuosia. Lähihistoriassa mainittavia menetyksiä olivat Pöljänniemeltä kyläkaupan loppuminen vuonna 1974 ja Soinilansalmen kansakoulun lakkautus Varsinkin koulun lakkautus lamaannutti kyläläisiä ja se näkyi mm. kylän toiminnan hiljentymisenä. Mutta tuo hiljentymisen aika on voitettu ja kylämme elämä on vilkasta ja tapahtuma rikasta. Soinilansalmen koulu lakkautettiin 1969, mikä oli kylälle suuri menetys 8

9 Viime vuodet, jona aikana olemme organisoineet kesäajan mittavan tapahtuman Parkkolansaaren soudun ja talvitapahtuman TalviTemppelin, ovat jääneet uusille historianlehdille, joita tulevat sukupolvet vielä ihaillen ihmettelevät. Vetooo! Vetooo! Kiirii ilmoille lähtölaukauksen kajahdettua Nuoret veistäjät ja luomisen iloa 9

10 3 KYLÄN NYKYTILA Voidaan sanoa, että tilanteet kylällä elävät joka hetki. Vuoden 2006 kesän kuivuus toi tullessaan mietinnän alle vesihuolto-osuuskunnan perustamisen Soinilansalmen alueelle. Osuuskunta perustettiin Tämä kertoo siitä, kuinka kylällä tartutaan rohkeasti asioihin ja lähdetään viemään niitä eteenpäin. 3.1 Väestö ja asuminen Soinilansalmen kylän alueella on asukkaita 110 henkilöä. Osa kylän asukkaista käy ansiotyössä alueen ulkopuolella ja osa työskentelee alueella itsensä työllistäen. Lapsiperheiden osuus kotitalouksista on suhteellisen pieni. Asukkaiden keski-ikä on korkea, eläkeläisiä suurin osa. Eläkeläiset ovat vireitä ja hyväkuntoisia, jotka osallistuvat aktiivisesti kyläntoimintaan. Suurelta osin väestö asuu synnyinseudullaan tai paluumuuttajina kotitilallaan, jonka ovat asuttaneet joko uudelleen rakentaen tai entistä kunnostaen. Asumismuoto on omakotitalo tai ns. maalaistalo, rivitaloasuntoja ei kylällä ole. Muuttotappiota ei alueella ole lähivuosina ollut lainkaan. Tarpeen tullen kyläläiset ovat auttaneet toisiaan esim. sairaustapauksissa, kodin töissä talkoilla ja yhteiskyydein työmatkoilla tms. Kesäasukkaat muodostavat merkittävän osan kylän asukkaista, heidän ansiostaan asukasluku lisääntyy huomattavasti kesäaikana. Osa kesäasunnoista on varustukseltaan talviasunnoiksi sopivia, joten niillä on käyttöä ympärivuotisesti. Osa kesäasukkaista on aktiivisesti mukana kyläyhdistyksen toiminnassa sekä talvella että kesällä. 3.2 Elinkeinot, yritykset ja palvelut Toimeentulomahdollisuudet kylällä ovat hyvät monestakin syystä. Ensimmäisenä sijainti, joka tarjoaa hyvät yhteydet ympäristön kuntiin ja suurempiin kaupunkeihin. Näin on mahdollista käydä töissä vieraalla paikkakunnalla ja kehittää logistisia palveluja yritystoiminnan käyttöön. Tästä johtuen alueella on useita erilaisia pienyrityksiä. Yritysluettelo on suunnitelman lopussa. 10

11 Pääosassa kenttäsahuri 3.3 Järjestöt ja yhdistykset Soinilansalmen kylätoimikunta rekisteröityi kyläyhdistykseksi vuonna Kyläyhdistys jatkaa 80-luvun alussa perustetun kylätoimikunnan ansiokasta toimintaa. Kylän toiminnan tukipilariksi ostettiin Leppävirran kunnalta helmikuussa 1999 Soinilansalmen entinen koulukiinteistö, nykyinen Salmitalo. Soinilansalmella on 110 asukasta, joista noin puolet on kyläyhdistyksen virallisena jäsenenä. Soinilansalmella toimii aktiivisesti metsästysseurat ja kalastuskunnat, joista tarkemmat tiedot suunnitelman lopussa. 3.4 Vapaa-aika- ja harrastustoiminta Kyläläisten vapaa-ajantoiminnan ja harrastusten kokoontumispaikkana on Salmitalo pihapiireineen. Kyläläiset tekivät viisaasti ostaessaan vuonna 1999 Leppävirran kunnalta koulukiinteistön. Tämä rohkea päätös takasi sen, että kyläläisillä on kokoontumispaikka pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle harrastus- ja vapaa-ajantoiminnalle ympäri vuoden. Luonto Soinilansalmen luonto tarjoaa upeat puitteet harrastamiseen; kalaisat järvet ja monimuotoiset metsät tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kalastusta, metsästystä, marjastusta ja sienestystä. Myös luonnon, lintujen ja eläinten tarkkailu on mielenkiintoista. 11

12 Ajon jälkeen maistuu makkara Kansalaisopisto Kansalaisopisto on tuonut vuosien varrella virkistävää ja monipuolista toimintaa kylälle: itämaisista tansseista lavatansseihin, kalaverkkojen yms. valmistusta, pajutyökurssi ja liikuntapiirejä. Kädentaitojen piirit vuosien varrella ovat koonneet yhteen oman kylän ja ympäristökylien väkeä. Soinilansalmelaiset ovat olleet kansalaisopistonpiirejä anoessaan ennakkoluulottomia. Tästä on hyvänä esimerkkinä takavuosina pidetyt lumi- ja jäänveistokurssit. Tiettävästi missään muualla Suomessa ei ole pidetty kansalaisopiston kurssina kyseisen aihealueen opintopiiriä. Ympäröivä luonto on innostanut kyläläisiä anomaan mm. lintujen tunnistamiskurssia, joka toteutui keväällä 2005 ja jatkuen saman vuoden syksyllä. Innostus luonnon tutkimiseen jatkui ja kyläläisten katseet tähysivät taivaalle kevättalvella 2007 Tutustu tähtitaivaaseen kurssilla. Kyläläisten halutessa jotain tiettyä opintopiiriä heidän kannattaa ottaa yhteyttä kyläyhdistyksen hallituksen jäseniin, mitä kautta opintopiirien anominen tapahtuu. 12

13 Lintuja tunnistamassa Kyläyhdistyksen järjestämä toiminta Syksystä 2005 on toiminut Salmitalolla kuntopiiri, joka jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuoden 2005 joulukuussa kylänväki opetteli tekemään makkaroita makkarantekokurssilla ja suuren suosion saavutettuaan, kurssi otettiin uusiksi joulukuussa Vuosien varrella on ollut myös sienikursseja. Kyseiset kurssit ovat olleet suosittuja, joten samansuuntaista kurssitoimintaa kannattaa jatkaa. Syksystä 2005 alkoivat joka toinen sunnuntai-ilta pidetyt kyläillat, jotka jatkuvat myös tulevaisuudessa. Kyläläiset kokoontuivat yhteen rupattelemaan, pelaamaan lautapelejä tai koronapeliä. Muutamissa illoissa kokoonnuttiin myös tietyn teema-aiheen ympärille, jolloin keskustelua johdatti teema-aiheen asiantuntijat. Vapaa-ajan toimintaan liittyy olennaisena osana Salmitalon talkootyöt. Talkootyöt ovat koonneet kylän miehiä ja naisia yhteen milloin Salmitalon remonttitöihin, sisätilojen ja piha-alueen siistimiseen, Parkkolansaaren soutukilpailun järjestämiseen tai TalviTemppelin rakentamiseen ja Temppelitapahtumien järjestelytehtäviin. Lisäksi kyläyhdistys järjestää tilauksesta ruokapalveluja, jolloin kylän naiset ovat pitokokkeina unohtamatta myöskään miesten työpanosta raaka-aineiden esivalmisteluissa. Talkootyön vastapainoksi loppukesästä olemme kokoontuneet viettämään saunailtaa tanssin, karaokelaulun ja makkarangrillauksen merkeissä. Myös teatterimatkat ovat kuuluneet osana virkistystoimintaa. 13

14 Takan muurausta Kesäaikana Salmitalon lentopallokentät ovat koonneet kyläläisiä pelaamaan. Viime vuosina toiminta on hiipunut, joten pieni piristysruiske olisi tarpeen. Talviaikana kyläyhdistys on järjestänyt laturetken Soinilansalmen Erämiesten hirvimajalle ja laavulle. Nämä edellä kerrotut toiminnat tulevat jatkumaan ja toiminta on avoin kaikille uusille ideoille, joita kannatta tuoda esille niin kyläläisten kuin kesäasukkaidenkin. Soinilansalmella riittää hiihtokelejä ympäri vuoden 14

15 3.5 Kylän nykytila vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Suoritetun kyläkyselyn yhteydessä kysyttiin kylän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Verrattaessa vahvuuksien ja mahdollisuuksien sekä heikkouksien ja uhkien määrää keskenään, näyttää tilanne positiiviselta. Heikkouksien ja uhkien tarkastelu on kuitenkin tarpeellista, jotta kylän ja toiminnan kehittäminen ei jämähtäisi paikoilleen. KYLÄN VAHVUUDET - hyvä yhteishenki - talkooinnostus - paikka kokoontumiselle - hienot maisemat, luonnon kauneus - hyvä sijainti, välimatkat sopivat - hyvät tie- ja vesiyhteydet - toimiva kyläyhteisö - yhteisvastuullisuus, ystävälliset ihmiset - aktiivinen kyläyhdistys - kylään muuttanut uusia asukkaita - aktiiviset asukkaat - asukkaita vauvasta vaariin - eri alojen ammattitaito - laaja asuintaajama - vielä muutama toimiva maatila KYLÄN MAHDOLLISUUDET - Salmitalon markkinointi - Salmitalolla eri tapahtumien järjestämismahdollisuus - kehittyä erilaisten tapahtumien loistaviksi järjestäjiksi - kyky järjestää suuria yleisötilaisuuksia - houkutella lapsiperheitä asumaan kylälle - hankkia uusia asukkaita tarjoamalla hyviä rakennuspaikkoja - markkinointi ja esilläolo tuo enemmän uusia asukkaita - hyvä sijainti mahdollistaa vapaaajan asuntojen vuokraamista - matkailutarjonnan lisääminen - luonnon ja rauhallisuuden hyödyntäminen luontopolku - uudet toimeentulomahdollisuudet (yrittäjyys, etätyö) - vuosien mittaan saatu myönteistä julkisuutta - kyläyhdistyksen toiminta KYLÄN HEIKKOUDET - väestön ikääntyminen, korkea keski-ikä - heikko julkinen liikenne - palvelut kaukana: kauppa, koulu - tonttien puute - vähän lapsia ja nuoria - vastuu yksien harteilla - asutus hajallaan - pitkä matka asutuskeskuksesta - osa kyläläisistä passiivisia - katuvalojen puute KYLÄN UHKAT - väestön ikärakenne muuttuu vanhempaan suuntaan - väestön ikääntyminen ja jaksaminen yhteisiin talkoisiin vähenee - asukasmäärän väheneminen autioituminen - vanhemman väestön poismuutto - nuorten poismuutto - ihmiset muuttavat työn perässä pois - maatalousammatin loppuminen - kulttuurimaiseman häviäminen - metsäluonnon monimuotoisuuden väheneminen - vesistöjen rehevöityminen - teiden ym. kunnossapito huononee - nykyisen liikenteen loppuminen (linja-autot) - palvelujen puuttuminen - syrjäisyys 15

16 4 KEHITTÄMISTAVOITTEET Soinilansalmen tulevaisuuden kehittämistavoitteet määritettiin Salmitalolla järjestetyssä kaikille kyläläisille avoimessa kyläkokouksessa. Samassa tilaisuudessa keskusteltiin myös tavoitteiden toteuttamisesta. Kyläsuunnitelman työryhmä on koonnut esille nousseet kehittämistavoitteet seuraavasti: 1. Terveys ja hoivapalvelut 2. Asiointiliikenne 3. Tiedottaminen; infotaulu (tapahtumat, palvelut) 4. Uusien asukkaiden saaminen 5. Maalaistori / suoramyyntipiste 6. Luontomatkailu uudeksi elinkeinoksi 7. Monipuolinen yritystoiminta 8. Kylätalkkari, kylärenki tai piika 9. Harrastusmahdollisuudet ja niiden lisääminen sekä kansalaisopiston piirien saaminen 10. Perinnemaiseman säilyttäminen ja luonnon huomioiminen 11. Kaikki mukaan vauvasta vaariin 12. Yhteistyön tekeminen 16

17 5 TOIMENPITEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Toimenpide-ehdotukset tähtäävät kyläkokouksessa asetettujen kehittämistavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteista ja toimenpiteistä keskusteltiin Salmitalolla järjestetyssä kaikille kyläläisille avoimessa kyläkokouksessa. Osa aiemmin asetetuista tavoitteista yhdistettiin keskenään. Nämä kehittämistavoitteet ovat hyvänä työkaluna Soinilansalmen kyläyhdistys ry:lle toiminnan suuntaviivoja asetettaessa vuosittain. Kyläsuunnitelman työryhmä on koonnut esille nousseista asioista seuraavanlaisia toimenpide-ehdotuksia. Terveys- ja hoivapalvelut Hoiva-alan palvelujen turvaaminen kyläläisille katsottiin jatkossa yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Leppävirran kunnalla on käytössä palvelusetelijärjestelmä, jota käytetään, kun kunnan resurssit eivät riitä palvelujen tuottamiseen. Asiakas voi sopimuksen mukaisesti saada kotipalvelutoimistosta palvelusetelin, jolla hän ostaa tarpeellisen avun yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluita voi ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta myös omalla kustannuksellaan. Tällaisen avun saaminen haja-asutusalueelle on hyvin tärkeä johtuen pitkistä välimatkoista. Esim. Heinävedellä toimivat yksityiset palveluntuottajat olisivat suhteellisen lyhyen matkan päässä. Ihanteellinen tilanne olisi jos voisimme tarjota mahdollisuuden upeaan ranta-asumiseen ja mahdollisuuden yritystoimintaan alueellamme. Tavoittelemisen arvoista olisi saada alueelle moniammatillinen yrittäjä, joka voisi antaa esim. hieronta-, perushoito- ja terveyspalveluja. Siihen voimme vaikuttaa tarjoamalla tontteja myyntiin ja rakennusmahdollisuuksia kauniilta kylämme alueelta. Toimenpiteet: Kuntalaisaloite Vastuutaho: Kunta, yksityinen palvelujen tuottaja Aikataulu: 2007 > Asiointiliikenne Asiointiliikenteessä on käytettävissä Leppävirran kunnan palveluliikenteen taksibussi. Auto ajaa tilausten perusteella, noutaa matkustajat ja vie heidät asiointipaikkoihin ja kuljettaa kotiin. Soinilansalmelta on taksibussilinja kaksi kertaa viikossa kirkonkylään ja takaisin. Kuljetuksesta huolehtii taksiyrittäjä, jolta kyyti tilataan etukäteen. Asiointiliikenne on ehdottomasti säilytettävä asukkaiden ikääntymisen takia. Tällä tavoin voidaan tukea vanhusten asumista kodissaan pitempään. Toimenpiteet: Vaaditaan palvelun pysyvyyttä Vastuutaho: Kunta Aikataulu: 2007, jatkuu 17

18 Tiedottaminen: infotaulu (tapahtumat, palvelut) Tiedonkulun parantamiseksi tehdään Salmitalolle pihaan tulotien läheisyyteen infotaulu. Toteutusaikataulu on alkukesä Taululta löytyy yhteystiedot kyläyhdistyksen toimijoista ja kylällä tapahtuvista tapahtumista sekä lähiympäristön menovinkit. Päivityksen hoitaa kyläyhdistyksen nimeämä henkilö. Toimenpiteet: Kyläyhdistys vastaa infotaulun rakentamisesta ja tarveaineiden hankinnasta Vastuutaho: Soinilansalmen kyläyhdistys ry Aikataulu: alkukesä 2007 Uusien asukkaiden saaminen Kylän elinvoimaisuuden kannalta uusien asukkaiden saamista kylälle pidetään hyvin tärkeänä. Etenkin nuoria perheitä toivotaan saatavan asumaan vakituisesti maalle. Keinoina maallemuuton lisäämiseksi markkinoidaan viihtyisää ja rauhallista asuinympäristöä. Pyritään olemaan esillä ja tarjoamaan vapaita tontteja. Toimenpiteenä on suorat yhteydenotot maanomistajiin. Toimenpiteet: Kyläyhdistys kutsuu koolle maanomistajat Vastuutaho: Yksityiset maanomistajat Aikataulu: Kevät 2007 Kylälle kaivataan lapsiperheitä 18

19 Maalaistori / suoramyyntipiste Kesäasukkaiden taholta on tullut esitys maalaistorin / suoramyyntipisteen toiminnasta ja Salmitalo on keskeinen paikka kyseiselle toiminnalle. Toteutusta jatketaan vuosittaisilla kokeiluilla. Kesällä 2005 oli ensimmäinen toritapahtuma ja kesällä 2006 toisen kerran. Olemme saaneet myönteisistä palautetta ja kysynnän lisääntyessä toripäiviä tai -iltoja on hyvä järjestää säännöllisesti. Toimenpiteet: Kyläyhdistys toimii järjestäjänä Vastuutaho: Kyläyhdistys ja paikalliset tuottajat sekä kädentaitajat Aikataulu: Kesä 2007, kyläyhdistyksen vuosikokouksessa päätetään tarkka ajankohta Luontomatkailu uudeksi elinkeinoksi Soinilansalmen kylällä olisi luontonsa puolesta mahdollisuus harjoittaa luontomatkailua, mikäli löytyisi sopivia yrittäjiä, joilla olisi aikaa ympäröivän luonnon ja vesistöjen hyödyntämiseen kesä- ja talvikausilla. Tämä vaatisi yrittäjältä investointeja kalastusalusten ja talvella tarvittavien moottorikelkkojen hankkimiseksi. Luontomatkailureitistö Vuonna 1999 Juhani Everilä teki selvityksen Soinilansalmen matkailullisesta kehittämisestä. Tehty selvitys on edelleen ajankohtainen ja varsinkin Soinilansalmi Iloksenjoki Pohjalampi Nyhermäjoki Soinilansalmi -reitistön kunnostaminen olisi satsaus tulevaisuuteen. Iloksenjoki yhdistää Soinilansalmen vesistöön kuuluvan Iloksenlahden ja Iloksenlammen. Niiden väliin jää Keskilampi. Iloksenjoen pituus on n. 2 km. Joessa on runsas vesikasvusto ja se on toisin paikoin kasvanut umpeen niin, ettei siinä pääse liikkumaan soutuveneellä. Veden virtaus keskikesällä on lähes olematonta. Joen rannat ovat rehevöityneet ja pikkuhiljaa kasvamassa umpeen. Keskilammessa on pohjakasvillisuus noussut aivan pintaan joten veneellä liikkuminen on sielläkin lähes mahdotonta. Iloksenjoki pitäisi kunnostaa. Nykyisellään runsas vesikasvusto haittaa liikkumista. Ruoppaamalla joesta saadaan kelvollinen väylä veneellä liikkumiseen. Suunnitelmissa on ollut melontareitti Soinilansalmelta Iloksenlampeen ja siitä kauttakulku Pohjalampeen ja edelleen Nyhermänjokeen. Näin saataisiin joelle myös matkailukäyttöä kalastuksen ohella. Joen kunnostukseen on haettu joitakin vuosia sitten kunnan rahoitusta, mutta sitä ei ole saatu. Tällä hetkellä asiapaperit ovat Pohjois-Savon Ympäristökeskuksessa. Edellytyksenä on kunnan myönteinen päätös ja 19

20 osarahoitteinen tuki ennen kuin ympäristökeskus antaa oman osuutensa rahoituksesta. Toimenpiteet: Edellä mainittujen vesistöreittien kunnostaminen ja rahoituksen löytäminen sekä yrittäjän löytäminen. Vastuutaho: Kyläyhdistys, kunta / Ympäristökeskus, yrittäjä Ajankohta: 2010 > Monipuolista yritystoimintaa Kylällä on monipuolista yritystoimintaa. Maatalouden tuotantosuunnista löytyy maito-, liha- ja viljatiloja sekä tuotannosta luopuneita maatiloja. Tämän lisäksi on koneurakoitsijoita, metalliyrittäjä ja puutavaran sahausyritys. Metsätaloudella on merkittävä asema toimeentulon antajana. Kylälle houkutellaan pienyrittäjiä ja annetaan mahdollisuus järjestää toimintaa: esim. hieroja, vanhusten hoito- ja terveyspalvelujen järjestäminen, matkailupalveluyrittäjä, joka voi järjestää pitopalvelutoimintaa ja/tai opaspalveluja sekä kylätalkkari tai kylärenki, joka asuu Salmitalolla. Salmitalon keskeinen sijainti ja ympäröivä luonto luo puitteet leirikoulujen pitämisen eri puolilta Suomea tuleville koululaisryhmille. Soinilansalmen keskeinen sijainti mahdollistaa retkien tekemisen esim. Orinorolle, Vesileppikseen, Kymppiareenalle, yms. Leppävirran nähtävyyksiin tutustumalla sekä Mekaanisen musiikin museoon tai Valamon ja Lintulan luostareihin. Toimenpiteet: Salmitalon markkinointi ja tiedottaminen yritysten / palvelujen tarpeellisuudesta Vastuutaho: Kyläyhdistys ja yrittäjät / palvelujen tuottajat Aikataulu: Syksy 2007 > Lehmä osana maalaismaisemaa 20

21 Kylätalkkari, kylärenki tai -piika Kun hätä on suuri, apu on lähellä. Kaikki kylällä asuvat eivät käy ns. ansiotyössä ja he voisivat antaa voimavaransa apua tarvitseville. Kylällä voisi toimia talkkari, renki tai piika, mutta tilanteiden vaatiessa toiset voisivat myös auttaa. Rohkeus ja avoimuus auttavat kynnyksen yli sekä avun tarvitsijaa, että avun antajaa, ennakkoluulot ja jossittelut pitää unohtaa. Tällä kylätalkkari, -renki/-piika toiminnalla olisi myös työllistävä vaikutus. Toimenpiteet: Tiedottaminen yritysten / palvelujen tarpeellisuudesta Vastuutaho: Kyläyhdistys ja yrittäjät / palvelujen tuottajat Aikataulu: Harrastusmahdollisuudet ja niiden lisääminen sekä kansalaisopiston piirien saaminen Kyläillat, lentopalloa yms. pelejä ja yhdessä oloa: Salmitalo piha-alueineen tarjoaa hyvät puitteet yhdessäoloon niin kesä- kuin talviaikoina. Kyläyhdistyksen järjestämiä kyläiltoja jatketaan syys- ja kevätkaudella tulevaisuudessa. Kesäaikana lentopallopeli-illat viritellään uudelleen käyntiin. Kyläilloista ja lentopalloilloista on tiedotettava paikallislehden seuratoimintapalstalla ja kylän ilmoitustaululla. Kansalaisopiston piirit ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen Kansalaisopistonpiirejä anotaan kyläläisten toiveiden mukaan. Niiden lisäksi kyläyhdistys voi toimia järjestävänä organisaationa erilaisten kurssien järjestäjänä. Haasteena tulevaisuudessa on lapsille ja nuorille järjestettävät harrastusmahdollisuudet, jotka luovat pohjan lasten ja nuorten kasvamisen kyläntoimintaan. Toimenpiteet: Kyläyhdistys laatii toimintasuunnitelman asukkaita kuunnellen Vastuutaho: Kyläyhdistys, kunta/ kansalaisopisto Aikataulu: Vuosittain kyläyhdistyksen vuosikokouksessa esille tuleva asia Perinnemaiseman säilyttäminen ja luonnon huomioiminen Satojen vuosien viljely tähän päivään asti on muokannut kylämaisemaa. Entä tulevaisuudessa? Syrjäiset viljelykset otettaneen metsätalouden käyttöön. Tienvarsien pellot ja laidunniityt säilynevät viljeltyinä. Kylän läpi kulkeva Heinävedentie on näyteikkuna ohiajaville. Me alueella asuvat voimme vaikuttaa tuohon näkymään. Huomion arvoisia kohteita ovat maisemapuut ja puuryhmät sekä metsän ja pellon rajaukset. Myös ryhdikkäät talo- ja tilakeskukset antavat maiseman, jossa sielu ja silmä lepää. Luonto korjaa ihmisen tekemät virheet viiveellä. Mitä karumpi metsätyyppi, sitä hitaammin paranevat meidän tekemämme virheet. 21

22 Toimenpiteet: Asukkaiden aktivoiminen oman ja ympärillä olevan maiseman hoitoon Vastuutaho: Yksityiset asukkaat Aikataulu: 2007, jatkuvaa Kaikki mukaan vauvasta vaariin Kylätoimintaa pyritään järjestämään kaikenikäisille, jolloin eri sukupolvet voivat kohdata toisiaan. Toiminnan tulee olla avointa ja toiminnan tiedottamiseen on panostettava, jotta se kohtaa kaikenikäiset kyläläiset ja kesäasukkaat. Toimintaan osallistuneiden tulee saada kokea tunne, että he ovat lämpimästi tervetulleita. Toimenpiteet: Asukkaiden aktivoiminen ja toiveiden huomioon ottaminen sekä yhteistyö esim. metsästysseurojen ja kalastuskuntien kanssa Vastuutaho: Kyläyhdistys ja yllä mainitut yhteistyötahot Aikataulu: 2007, jatkuvaa Yhteistyön tekeminen Yhteistyötä naapurikylien kanssa on tehty konsertti- ja teatterimatkojen muodossa ja joululauluiltoja pitäen. Ne yhteistyömuodot on hyvä säilyttää. Lisäksi Soinilansalmi on ollut mukana virittelemässä koko Leppävirran hajaasutusalueen kylien välillä tehtävää yhteistyötä. Tulevaisuudessa yhteistyötä ja verkostoitumista on laajennettava koko maata kattavaksi unohtamatta myöskään kansainvälisiä yhteyksiä. Toimenpiteet: Kyläläisten aktivoiminen osallistumaan yhteistyössä järjestettäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin ja kylän edustajien lähettäminen koulutuksiin, seminaareihin yms. sekä laajennettava verkostoitumista Vastuutaho: Kyläyhdistys ja asukkaat Aikataulu: 2007, jatkuvaa 22

23 6 SUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYS Kyläsuunnitelma muuttuu, kun aikaa kuluu ja kyläkin muuttuu. Kyläsuunnitelman ei ole tarkoitus olla vain kirjahyllyssä pölyttyvä asiapaperi, vaan sen tehtävä on elää kylän mukana. Niinpä kyläsuunnitelmaa on tärkeää päivittää sitä mukaa, kun kyläsuunnitelman tavoitteet on toteutettu ja uusia ajatuksia kylän kehittämisestä syntyy. Kyläsuunnitelma tarkastetaan vuosittain, esimerkiksi kyläyhdistyksen vuosikokouksessa. Tämän kyläsuunnitelman toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2015 saakka. Viimeistään sen jälkeen on tarpeellista tarkastella kylän tilannetta uudelleen, pohtia yhdessä uusia kehittämistavoitteita ja niiden toteuttamiskeinoja. Tämä kyläsuunnitelma olkoon ohjekirjana Soinilansalmen kylän toimintojen suunnittelussa ja asukkaiden asumisen laadunparantajana. Suunnitelman tavoitteet vaativat toteutuakseen aktiivista osallistumista. Toivomme jokaisen kylällä asuvan antavan oman tärkeän työpanoksensa rakkaan kotikylämme tulevaisuuden turvaamiseksi. Yhdessä yrittäen, yhdessä tehden, takaamme itsellemme ja toisillemme valoisan tulevaisuuden vielä 2015 jälkeenkin. Pitäkäämme lippu korkealla! Arja Huovinen puheenjohtaja Soinilansalmen kyläyhdistys ry 23

24 7 PALVELU JA YRITYSLUETTELO SOINILANSALMEN KYLÄYHDISTYS RY / SALMITALO Salmitaloa vuokrataan - juhlatilaisuuksiin - majoitustiloiksi - leiri- ja koulutustilaisuuksiin - saunailtoihin ja tapahtumiin - lisäksi ruokapalvelutoimintaa Tiedustelut Soinilansalmen kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Arja Huovinen, P ja varaukset Airi Markkanen, P TUULA VEPSÄLÄINEN Poppanatyöt ja pajutyöt P. (017) , EVERILÄN LOMAMÖKIT Vuokrattavana neljä rantalomamökkiä P KONEOSAT KOLARI T:mi Sorvaustyöt Jousiniementie P TUOMO RÄISÄNEN Pyöröpaalausta, kivien keräystä kivikarhulla ym. Kivimäentie P. (017) , tuomoraisanen@jippii.fi IRJA TIITINEN Juustomaitoa Lylymäentie 29, Leppävirta P. (017) , HEIMO VIRNES Kalojen myyntiä Heinävedentie 2967 A, Leppävirta P T. RIPATTI / P. JATKOLA Kenttäsahaus, sahatavara, polttopuut P ,

25 TIMO RIPATTI Äänitysstudio, mainospalvelut P HEIKKI HUOVINEN Aurauspalvelua, maatalouskoneurakointi P TalviTemppelin Ketjujen silta iltavalaistuksessa

26 8 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET Soinilansalmen kyläyhdistys ry Soinilansalmen vesihuolto-osuuskunta Soinilansalmen kalastuskunta Kolarinpellon kalastuskunta Soinilansalmen Erämiehet ry Turpeensalmen Erä-Veikot ry Pj. Arja Huovinen Siht. Suoma Koivistoinen Pj. Pertti Jatkola Siht. Juhani Everilä Pj. Matti Kosunen Siht. Matti Kosunen Pj. Tarmo Ikonen Siht. Väinö Kilpeläinen Pj. Heikki Huovinen Siht. Osmo Majuri Pj. Jari Ikonen Siht. Sami Laitila Soinilansalmen Keskustan paikallisosasto Pj. Tuomo Räisänen Siht. Taisto Huovinen Moninmäen maa- ja kotitalousseura ry Näädänmaan maa- ja kotitalousseura ry Pj. Markku Kuosmanen Siht. Helena Kuosmanen Pj. Esko Koponen Siht. Raija Ikonen 26