PÄÄTÖS. Yhteyshenkilö: Riitta Karvinen, puh. n:o ja Tuomas Lukkari, puh. n:o

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA 2005 Y ASIA Ympäristönsuojelulain 64 :n mukainen päätös, joka koskee YSL:n 30 2 mom. mukaista koeluonteista toimintaa Setrikadun pohjoispäässä Mikkelin kaupungissa (koetoiminta III). ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kapiteeli Oyj Pieni Roobertinkatu Helsinki Yhteyshenkilö: Riitta Karvinen, puh. n:o ja Tuomas Lukkari, puh. n:o TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 30 2 mom. ja 61 Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohta 4 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen TOIMINNAN NIMI JA SIJAINTI, KIINTEISTÖTIEDOT Koetoiminnan nimi Mikkelin entisen kreosoottikyllästämön tontin kunnostaminen Koeluonteisen toiminnan sijoittuminen Osa tonteista , M602 ja M603 Setrikadun pohjoispään ja junaradan välinen alue Mikkelin kaupunki Kiinteistön omistaja Kapiteeli Oyj Pieni Roobertinkatu Helsinki Jääkärinkatu Mikkeli Puh Faksi kirjaamo.esa@ymparisto.fi Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland Tfn Fax kirjaamo.esa@ymparisto.fi

2 2 YMPÄRISTÖ, LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET JA KAAVOITUSTILANNE VR:n kyllästämö on toiminut vanhalla soranottoalueella 1900 luvun alusta vuoteen 1982 Mikkelin kaupungin Urpolassa noin 3,7 ha:n alueella. Entisen kyllästämön alue rajautuu pohjoispuolelta Savonradan rata alueeseen. Nykyisin entisen kyllästämön alueella on mm. VT5 tiealue sekä Rinnekadun ja Setrikadun katualueet sekä viheralueita. Katualueilla ja tiealueella on kunnallistekniikan viemäreitä ja kaukolämpölinjoja. Setrikadun ja VT5 risteyksessä on silta. Entisen kyllästämön kentän pohjoisosa on tasattu ja kyllästämörakennukset purettu. entisen kyllästämön alueen länsipuolella on suoalue ja itäpuolella liikerakennus paikoitusalueineen. Entisen kyllästämön alueen eteläosassa tehtiin maaperän kunnostus massanvaihtona Entisen kyllästyslaitoksen alue, laitoksen länsipuolella oleva suoalue sekä varastoalueet ovat tutkimusten perusteella pintakerrosten osalta pilaantuneet kreosoottiöljystä peräisin olevilla orgaanisilla haitta aineilla: PAH yhdisteillä ja niiden erilaisilla johdannaisilla tai muuntumistuotteilla. Entisen kyllästyslaitoksen kohdalla ja viereisellä suoalueella maaperän pilaantuneisuus ulottuu pohjavesipinnan alapuolelle kalliopintaan. Lisäksi kreosoottiöljyä on havaittu kallioruhjeessa entisen kyllästyslaitoksen koillispuolella. Entisen kyllästämön alueelta on pohjaveden virtausyhteys Pursialan vedenottamolle. Pohjavesi virtaa entisen kyllästämön alueella idän koillisen suuntaan kääntyen Kaihunharjun Kaijanniemen harjuselänteessä kohti Pursialan vedenottamoa ( pohjoinen reitti ). Vedenottamo sijaitsee noin 1,5 kilometriä entiseltä kyllästämöltä kaakkoon. Lisäksi on mahdollista että entisen kyllästämön eteläosasta pohjavesi virtaa kaakkoon suoraan kohti vedenottamoa ( eteläinen reitti ). Koetoiminta alue sijaitsee asemakaavassa KTT merkinnällä olevalla alueella eli liike, toimisto, teollisuus ja varastorakennusten korttelialueella. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Koekunnostuksen aikaisen mahdollisen ympäristöriskin aiheuttavat biologisen hajoamisen seurauksena syntyvät vesiliukoiset yhdisteet ja niiden kulkeutuminen koealueen ulkopuolelle. Haitta aineiden leviämisen estämiseksi saastunutta pohjavettä poistetaan pumppaamalla niin, että veden liike on koealueen keskustaan päin ja korvaavaa nestettä, jossa on biohajoamista edistäviä tekijöitä syötetään puhdistettavan kohteen reunoilta. Koekunnostuksen mittakaava ja pumpattavat vesimäärät ovat kuitenkin kokonaisuutta ajatellen vähäisiä, joten koekunnostuksesta alueen pohjavedelle aiheutuva riski on verraten pieni. SUUNNITELLUT YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMET In situ koekunnostuksen aikana puhdistusprosessin toimintaa ohjataan pumpattavasta ja käsitellystä pohjavedestä otettavin näyttein. Vesinäytteiden perusteella ravinteiden pi

3 toisuudet maaperään syötettävässä vedessä mitoitetaan niin pieniksi, että ne kuluvat kokonaan hajotustoiminnassa. Mikäli analyysitulokset osoittavat pohjaveden haitta aine pitoisuuksien merkittävää kohoamista, toiminta keskeytetään välittömästi. Jatkotoimista sovitaan tämän jälkeen erikseen. 3 KOELUONTEINEN TOIMINTA Koetoiminnan tavoite Suurimman riskin Pursialan vedenottamon veden laadulle aiheuttavat helposti pohjaveden mukana liikkuvat kolme ja nelirenkaiset PAH yhdisteet. Nordic Envicon Oy:n johtaman projektiryhmän suorittaman pilot mittakaavan kenttäkokeen tavoitteena on vähentää pohjavedenpinnan yläpuolisessa maaperässä olevien haitta aineiden määrää biologisella in situ hajotuksella. Lisäksi pyritään estämään vesiliukoisimpien yhdisteiden liikkuminen kyllästämöalueen ulkopuolelle pilaantuneen pohjaveden pumppauksella ja sen biologisella puhdistuksella. Menetelmän toimintaperiaate Sekä maaperän että pohjaveden käsittelyssä periaatteena on pyrkiä poistamaan tekijät, jotka estävät tai merkittävästi hidastavat kohteessa havaittujen haitta aineiden biologista hajoamista. Menetelmän materiaalit, laitteistot ja niiden mitoitus perustuvat projektiryhmän aiempaan kokemukseen, kohteen olosuhteista koekaivauksissa hankittuun tietoon sekä suoritetuissa laboratoriokokeissa saavutettuihin tuloksiin. In situ puhdistuksessa maahan pyritään viemään ns. puuttuvia tekijöitä ja siten muuttamaan olosuhteita biologiselle hajotukselle sopiviksi sekoittamatta maata. Puuttuvien tekijöiden kontaktia haitta aineiden kanssa parannetaan liikuttamalla tekijöitä maaperässä ja pohjavedessä elektrokineettisen sekä hydraulisen pumppauksen avulla. Samalla varmistetaan pohjaveden pumppauksella, ettei pohjaveden laatu saastuneen alueen ulkopuolella ole vaarassa pohjaveden muuttuneiden virtausolosuhteiden tai alkuperäisiä kreosoottiöljyn yhdisteitä vesiliukoisempien hajoamistuotteiden vuoksi. Koetoiminnan ja laitteiston kuvaus Projektiryhmän aiemmin suorittamassa näytteenotossa havaittiin, että suunnitellulla koetoiminta alueella maaperä oli osin heterogeenistä, melko tiivistä ja hienorakeista. Näin ollen koetoiminnan aikana ravinteita, happea ja bakteereja sisältävän veden kontakti myös tiiviimpien kerroksien kanssa varmistetaan käyttämällä elektrokineettistä pumppausta. Aivan koejakson alussa näin ei kuitenkaan menetellä, vaan käytössä on vain hydraulinen pumppaus. Näin voidaan arvioida elektrokineettisen pumppauksen tehokkuutta verrattuna hydrauliseen pumppaukseen käytännössä. Käytettävässä elektrokineettisessä pumppauksessa katodi sijoitetaan pystyyn puhdistettavan alueen keskipisteeseen, ylettyen maan pinnasta noin kahden metrin syvyyteen. Alueen reunoille sijoitetaan kuusi anodia kahden metrin päähän katodista ja ne upotetaan samaan syvyyteen kuin katodi. Anodien ulkopuolelle kaivetaan syöttökaivoja, jotka mahdollistavat näytteenoton ja nesteen lisäämisen. Katodin yhteyteen kaivetaan poistokaivo näytteenkeräystä ja nesteen poistamista varten. Käytettäessä elektrokineettistä pumppausta tasavirtaista sähköä ajetaan maan läpi 5 10 V/cm jännitteellä. Anodeilla oleviin syöttökaivoihin pumpataan puskuriliuosta, jossa

4 on sopiva ravinnekoostumus ja bakteerisiirros korvaamaan sieltä poistuvaa nestettä. Vastaavasti katodin vieressä olevaan poistokaivoon kertyvä neste poistetaan ja johdetaan käsiteltäväksi merikonttiin sijoitettavaan puhdistusprosessiin. Käsittelyprosessissa pumpattava vesi johdetaan aluksi öljynerottimeen, jossa mahdollisesti erottuva veteen liukenematon fraktio poistetaan ja toimitetaan hävitettäväksi luvan omaavaan laitokseen. Erotuksen jälkeen vesi puhdistetaan biologisessa prosessissa. Biologisen käsittelyn jälkeen vesi suodatetaan tarvittaessa puhtaustason varmistamiseksi aktiivihiilisuodattimella ja johdetaan viemäriin tai palautetaan anodien yhteydessä oleviin syöttökaivoihin. Palautettavan veden määrä on arviolta 0,5 2 m 3 vuorokaudessa. Ennen kaivoihin pumppausta veteen lisätään ravinne ja bakteeriliuosta sekä happea. Pohjaveden käsittelykoetta varten koetoiminta alueelle porataan noin 12 metrin syvyinen pumppauskaivo. Kaivosta pumpattava pilaantunut pohjavesi yhdistetään katodin vierestä pumpattavaan veteen johtamalla se samaan, edellä kuvattuun käsittelyprosessiin. Pumpattavan pohjaveden määrä on arviolta 1 5 m 3 /d. Kenttäkoe suoritetaan aidalla erotettavalla alueella. Maaperän ja pohjaveden tarkkailu Maaperän in situ kunnostuksen kenttäkokeeseen liittyvä erityinen pohjaveden lisäseuranta sisältää koealueelta pumpattavan veden ja otettujen maanäytteiden laadun tarkkailun. Pumpattavasta pohjavedestä otetaan näytteitä kahden viikon välein. Maanäytteitä otetaan kerran kuukaudessa kierrekairalla kahden metrin syvyydestä anodien ja katodin puolivälistä mahdollisimman läheltä toisiaan. Näytteet otetaan puolen metrin kokoomanäytteinä ja ne toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon saman päivän aikana. Vesi ja maanäytteet analysoidaan SGS Inspection Services Oy:n toimesta. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt jaettuna kahteen jakeeseen (C 10 C 20,C 21 C 40 ), PAHyhdisteet sekä niiden vesiliukoiset hajoamistuotteet eli ns. oxy PAH:it. Viimeksi mainituista yhdisteistä analysoidaan summapitoisuus ja suurimpien yksittäisten komponenttien pitoisuudet. Työturvallisuus ja laadunvalvonta Kenttäkokeen suorittamisesta on tehty alustava työturvallisuus ja laatusuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan koealueella vallitsevien olosuhteiden perusteella ennen töiden aloittamista. Lisäksi kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt saavat ennen töihin ryhtymistään työturvallisuuskoulutuksen, jossa selvitetään oikeat työskentelytavat sekä toiminta häiriö ja onnettomuustilanteissa. Suoritusorganisaatio Vastuullisena yrityksenä koetoimintahankkeessa on Nordic Envicon Oy (DI Hannu Silvennoinen ja DI Jarmo Kosonen), joka käyttää alihankkijoinaan Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitosta (prof. Martin Romantschuk) ja teamprotection A/S:ää (Erik Fogh Jensen, Tanska). Maa ja vesinäytteiden laboratorioanalyysit tehdään SGS Inspec 4

5 tion Services Oy:ssä. Näytteenottoon ja asennustöihin käytetään myöhemmin nimettävää alihankkijaa. Aikataulu Kenttäkokeen valmistelutyöt aloitetaan elokuussa ja tämä vaihe sisältää koetoimintaalueen aitaamisen, tarvittavien syöttö ja pumppauskaivojen rakentamisen sekä elektrodien maahan upottamisen. Varsinainen koetoiminta alkaa elokuun loppuun mennessä. Veden kierrättämistä maaperässä ja pohjaveden pumppausta on tarkoitus jatkaa niin kauan, kunnes tavoitteena olevat pitoisuudet saavutetaan tai kunnes menetelmän tehokkuutta kohteessa voidaan luotettavasti arvioida. Raportointi Maa ja vesinäytteiden seurantamittaustulokset kootaan taulukkoon, jonka avulla voidaan seurata puhdistuksen etenemistä. Taulukko toimitetaan sähköisenä ympäristökeskukseen aina uuden näytteenottokierroksen tulosten saavuttua (käytännössä noin kahden viikon välein). Koejakson loputtua kenttäkokeesta tehdään loppuraportti, jossa esitetään seurantamittausten tulokset ja arvio koetoiminnan vaikutuksista ympäristöön. 5 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausunnot Ilmoituksen (koetoimintavaihe III) johdosta ei ole pyydetty lausuntoja. Koetoimintailmoituksen (vaihe I) johdosta ympäristölautakunta lausui seuraavaa: lautakunnalla ei ole huomautettavaa ilmoituksen johdosta. Lautakunnan näkemyksen mukaan on tärkeää saada alue puhdistettua. Koetoiminnalla voitaneen hallitusti löytää sopiva puhdistustapa. Koetoimintavaihe tulee toteuttaa huolellisesti siten, ettei aiheuteta lisää pilaantumisriskiä käytettävälle raakavedelle. Ympäristölautakunta pitää hyvänä asiaan liittyvää tiedottamista ja toivoo, että koevaiheesta tiedotetaan säännöllisesti. Tarkkailutulokset pyydetään toimittamaan lautakunnalle tiedoksi. Kuuleminen Ilmoituksesta ei ole erikseen tiedotettu eikä kuultu ympäristön asukkaita. Ympäristökeskus tiedotti koetoimintailmoituksen (vaihe I) vireilläolosta kuuluttamalla Mikkelin kaupungin ja Etelä Savon ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Ilmoituksen johdosta ei tehty muistutuksia eikä ilmaistu mielipiteitä. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus on tarkastanut Kapiteeli Oyj:n ilmoituksen, joka koskee koetoimintaa Mikkelin kaupungin Setrikadun pohjoispäässä (koetoiminta III), ja hyväksyy sen siinä esitetyn lisäksi seuraavin määräyksin.

6 6 Koetoiminta ja sen kesto 1. Kapiteeli Oyj saa käyttää aluetta koeluonteiseen toimintaan asti. (YSL 64 ) Tiedottaminen 2. Koetoiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 64 ) Ympäristönsuojelulliset varotoimet 3. Koetoiminnasta vastaavan tulee ilmoittaa välittömästi Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mikäli koetoiminta keskeytetään ympäristöhaitan tai sen vaaran johdosta, joka on ilmennyt suoritettavan analyysitulosten perusteella. (YSL 64 ) 4. Koetoiminnasta vastaavan tulee toimittaa työturvallisuus ja laatusuunnitelma Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen koetoiminnan aloittamista. (YSL 64 ) 5. Hakijan tulee huolehtia siitä, että koetoimintahankkeiden välinen sisäinen tiedonkulku toimii tehokkaasti siten, että kuhunkin koetoimintavaiheeseen vaikuttava informaatio on mahdollisimman nopeasti käytettävissä. Hakijan tulee laatia kaikista hankkeisiin osallistuvista mahdollisine varahenkilöineen yhteystietolista (nimi, organisaatio, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja osoite) ja toimittaa se sen valmistuttua Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 64 ) Kirjanpito ja raportointi 6. Koeluonteisen toiminnan aikana on pidettävä kirjaa suoritettavista mittauksista koetoiminnan kaikissa vaiheissa. Koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä koetoiminnasta saadut tarkkailu ja muut tulokset sekä yhteenveto työnaikaisesta kirjanpidosta ja suoritettujen mittausten tulokset analysoituna. Loppuraportti on toimitettava Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua koetoimintaan liittyvien tarkkailujen päättymisestä. (YSL 64, JL 51, 52 ) TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Etelä Savon ympäristökeskus määrää, että päätöstä noudatetaan mahdollisista valituksista huolimatta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

7 7 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka tai polttoainetta, valmistus tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ilmoituksessa esitettyä koetoimintaa on perusteltu sillä, että tavoitteena on vähentää pohjavedenpinnan yläpuolisessa maaperässä olevien haitta aineiden määrää biologisella in situ hajotuksella. Lisäksi pyritään estämään vesiliukoisimpien yhdisteiden liikkuminen kyllästämöalueen ulkopuolelle pilaantuneen pohjaveden pumppauksella ja sen biologisella puhdistuksella. Etelä Savon ympäristökeskus katsoo, että haettu koetoiminta täyttää lainsäädännön edellytykset, koska kyseessä on puhdistusmenetelmän käyttökelpoisuuden selvittäminen. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Annetut määräykset ovat tarpeen, jotta koeluonteinen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä toiminnan järjestämiseen liittyvien jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1 6) Viranomainen voi määrätä, että ympäristönsuojelulain 64 :ssä tarkoitettua päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Ympäristökeskus katsoo, että määräys päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta on syytä antaa, koska on kyseessä Mikkelin talousalueen pohjaveden laadun turvaaminen ja koska maaperän kunnostukseen tähtäävät suunnitelmat koeluonteisesta toiminnasta ovat toteutusta vailla valmiit ja vielä riittävät resurssit on turvattu hankkeen läpiviemiseksi. Varsinainen maaperän kunnostaminen ja pohjaveden puhdistaminen pääsevät alkamaan sitä pikemmin mitä nopeammin koeluontoinen toiminta aloitetaan ja siitä saatavat tulokset päästään hyödyntämään. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 61, 63, 64, 101 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

8 8 MAKSU 970 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja sen nojalla alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) mukaisesti. Koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 970 euroa. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Kapiteeli Oyj saantitodistuksella/lasku mukana Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin kaupunki/kaupunginhallitus Mikkelin vesilaitos Suomen ympäristökeskus/sähköisenä Vaasan hallinto oikeus MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus

9 LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA 2005 Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.