VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 VIHDIN KUNTA Pertu Listaliite c Kh Oheismateriaali f Kv Kv liite 2 VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Vammaisneuvosto 2006

2 1 JOHDANTO. 2 JOHDANTO...2 OHJELMAN TAVOITTEET TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN Nykytilanne Tavoitteet PALVELUTARPEIDEN KARTOITUS Nykytilanne Toimenpiteet TERVEYDENHOITO JA KUNTOUTUS Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet LIIKUNTAESTEIDEN POISTAMINEN JA EHKÄISEMINEN Nykytilanne Tavoitteet VAMMAISPALVELUT Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet KOULUTUS Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet TYÖLLISTYMINEN JA TALOUDELLINEN TURVA Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet ASUNTOTUOTANTO Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet KULTTUURI JA VIRKISTYS Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet... 21

3 2 JOHDANTO Vihdin Vammaispoliittinen ohjelma on laadittu vuonna 2000 ja päivitetty vuosina 2002 sekä Vammaispalvelulaki sisältää vammaisuuden yleismääritelmän, minkä lisäksi lähes jokaisen palvelun ja tukitoimen osalta vammaisuus ja vaikeavammaisuus on määritelty erikseen. Vammaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista toiminnoista. Laissa puhutaan sekä vammaisuudesta että vajaakuntoisuudesta. On huomattava, että vammaisuus ei aina ole vajaakuntoisuutta. Myöskään vammaisuutta ja sairautta tai vammaisuutta ja työkyvyttömyyttä ei voi rinnastaa toisiinsa. Vaikeavammaisuudella tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa vammaisella henkilöllä on eri syistä johtuvia vaikeita toiminnallisia rajoitteita. Kun käytetään vaikeavammainen sanaa, on aina kysymys toiminnallisesti merkityksellisestä anatomisesta tai fysiologisesta tai psyykkisestä ongelmasta. Lainsäädännössä käsitteellä vaikeavammaisuus on merkittäviä vaikutuksia. Toisaalta vaikeavammaisuus on ehtona joidenkin palvelujen tai etuuksien saamiselle, toisaalta vaikeavammaisuus voi olla palvelujen esteenä, jos palveluja ei tällaisessa tilanteessa pidetä tarkoituksenmukaisena tai tuloksellisena. Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista kuuluu kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaisella on subjektiivinen oikeus saada näitä palveluja. Ensisijaisesti näistä palveluista vastaa kunnan sosiaalitoimi. Näitä palveluja ovat vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut. Näin ollen vaikeavammaisten oikeus saada palveluja ei ole sidottu määrärahoihin, vaan se on lakisääteistä. Näitä palveluja ovat mm. kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Määrärahasidonnaisissa palveluissa ja tukitoimissa on määrärahat varattava tarpeenmukaisessa laajuudessa. Talousarvioita laadittaessa ja määrärahoja suunnattaessa eri sektoreille saadaan tarvetta kuvaavia tietoja edellisenä vuonna tehdyistä yksilöhuollon päätöksistä ja sosiaalihuoltolain asiakaslain tarkoittamasta palvelusuunnitelmista.

4 3 OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä ja tavoitteena on yhdenvertaistaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden mahdollisuudet muiden kuntalaisten kanssa hyvään ja mielekkääseen elämään, tasavertaisuuteen, osallistumiseen ja kohtuullisten elämän perusedellytysten toteuttamiseen. Tasavertaiset mahdollisuudet toteutuvat vain siten, että vammaiset ihmiset ovat mukana heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ohjelma perustuu YK:n yleisohjeisiin, jotka hyväksyttiin vuonna 1993, ja joihin Suomi on sitoutunut, sekä EU:n direktiiveihin ja Suomen sosiaali- ja vammaispalvelua koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi on otettu huomioon YK:n yleiskokouksen lapsen oikeuksien julistuksen periaate numero viisi sekä lapsen oikeuksien komitean Suomea koskeva maaraportti Vuonna 1995 voimaan tullut perustuslakiuudistus kieltää kaikenlaisen syrjinnän mm. vammaisuuden perusteella. Ohjelman toteuttamiseen osallistuvat yhteistyössä Vihdin kunnan hallintokunnat omilla alueillaan, Vihdin vammaisneuvosto sekä vammaisjärjestöt. Kaikille sopivan toimintaympäristön aikaan saaminen on yksi vammaispoliittisen ohjelman tärkeimmistä tavoitteista. Rakennettu ympäristö saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia vammaisten liikkumiselle ja asioimiselle eri palvelupisteissä. Erilaisia ratkaisuja mietittäessä on otettava huomioon mm. seuraavanlaisia ongelmia. tasoero-ongelmat tilantarveongelmat etäisyysongelmat orientoitumisongelmat ulottumisongelmat tasapaino-ongelmat voimattomuusongelmat monimutkaisuusongelmat turvallisuusongelmat hygieniaongelmat Koska ongelmat ovat monimuotoisia, niiden ratkaisu edellyttää, että kunnassa olisi vammaisasiamies, joka samalla toimisi vammaisneuvoston sihteerinä ja yhdyshenkilönä kunnan hallinnon ja vammaisjärjestöjen välillä. Edellä luetellut ongelmat kuuluvat eri hallintokuntien toimialaan, ja sen vuoksi on taloudellista ratkaista niitä siten, että sekä vammaisneuvosto että myös vammaisasiamies toimivat keskushallinnon alaisuudessa. Näin vammaistietämys voidaan ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Toimi voi olla myös osa-aikainen, yhdistetty johonkin muuhun virkaan tai yhteinen lähikuntien kanssa. Vammaisasiamiehellä tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja hyvä vammaisasioiden tuntemus.

5 4 Vihdin vammaisneuvosto on tehnyt perusturvakeskukselle esityksen Hiiden Pilotin alueen kuntien yhteisestä vammaisasiamiehestä. Esitys on ollut esillä vammaispoliittisessa työryhmässä keväällä Toimenpiteet 1. Perustetaan alueellisen vammaisasiamiehen toimi. 2. Vammaisneuvosto asetetaan edelleen keskushallinnon alaisuuteen. 3. Vammaisia koskevia asioita suunniteltaessa ja päätettäessä eri hallintokuntien tulee ottaa vammaisnäkökulma huomioon. 4. Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään valtuustokausittain. 5. Vammaispoliittinen ohjelma käsitellään kunnanvaltuustossa. 1. TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN 1.1 Nykytilanne Tietoisuuden lisäämisen ensisijainen tavoite on tuoda tietoa ja näkemyksiä vammaisen ihmisen arkielämästä ja siinä selviytymisen ongelmista joita ei aina ne henkilöt huomaa tai ymmärrä joilla ei ole omakohtaista kokemusta vammaisuudesta. 1.2 Tavoitteet Tietoisuuden lisäämiseen kuuluu paitsi vammaisten itsensä saama tieto itseään koskevista asioista myös muiden kuntalaisten tietoisuuden lisääminen vammaisuuteen liittyvistä asioista. Positiivisella näkyvillä olemisellaan vammaiset itse voivat vaikuttaa asenteiden muuttumiseen myönteisempään suuntaan. Asenneilmapiiriä tulisi kehittää siten, että vammainen koetaan ensin ihmisenä ja vasta toissijaisesti henkilönä, jolla on vamma 1. Erilaisuuden hyväksymistä tulisi lisätä. Fyysisen ympäristön ongelmat eivät useinkaan johdu halusta syrjiä, vaan huomioon ottamisen puutteesta. Vammaispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että tieto vammaisille kuuluvista palveluista ja tukitoimista on helposti kaikkien palveluihin oikeuttavien saatavilla. Vihdissä vuonna 1999 suoritetun vammaisten palvelutarpeiden kartoituksen mukaan 76 %:lla kyselyyn vastanneista oli ollut ongelmia tiedon saannissa. Useat vastanneista toivoivat, että palveluista olisi yhtenäinen esite, jotta tietoa ei tarvitsisi etsiä monesta eri paikasta. Kartoituksen perusteella oli todettavissa, 1 Espoon vammaispoliittisen ohjelman 1999 motto, s.1.

6 5 että henkilökohtaista neuvontaa pidettiin parhaana keinona tiedon jakamiseksi (33,1 % vastaajista). Toiseksi parhaana keinona pidettiin kotitalouksiin jaettavaa informaatiota (26,5 % vastaajista). 1.3 Toimenpiteet 1. Ylläpidetään vammaisneuvoston, vammaisjärjestöjen sekä kunnan hallintokuntien, päättäjien ja viranhaltijoiden keskinäistä tiedonkulkua ja yhteistyötä. 2. Vammaisneuvosto toimii asiantuntijaelimenä, jolta hallintokuntien edustajat ja viranhaltijat pyytävät lausuntoja ja kannanottoja ja jolta kuka tahansa voi saada vammaisuuteen, järjestöihin ja lainsäädäntöön liittyvää tietoa. 3. Edistetään vammaisuuden hyväksymistä opetus- ja sivistystoimessa pyrkimällä sisällyttämään oppilaitosten opetussuunnitelmiin vammaisuuteen liittyvää tietoutta. 4. Vammaisneuvosto tekee tarpeen mukaan esityksiä ja antaa lausuntoja lautakunnille ja kunnanhallitukselle. 5. Perusturvakeskus laatii "Vihdin vammaispalvelut" oppaan, jossa esitellään Vihdin kunnan vammaisille järjestämät palvelut. Opasta pidetään näkyvästi saatavilla kaikissa kunnan eri palvelupisteissä. 6. Edistetään asenteiden kehittymistä myönteisemmäksi vammaisuutta ja yleensä erilaisuutta kohtaan. 7. Vammaispoliittista ohjelmaa pidetään näkyvästi saatavilla kaikissa kunnan eri palvelupisteissä. Vammaispoliittista ohjelmaa pidetään esillä myös Vihdin kunnan internet-sivuilla. 2. PALVELUTARPEIDEN KARTOITUS 2.1 Nykytilanne Vammaispalveluasetuksen mukaan Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen ja hänen huoltajansa kanssa tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tulee tarvittaessa sisältää myös muita vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Vaikeavammaisille on laadittu jossain määrin palvelusuunnitelmia. Palvelusuunnitelmien laatiminen on ollut paljolti riippuvaista asiakkaiden omasta aktiivisuudesta. Palvelusuunnitelmien yleistymistä vaikeuttaa asiakkaiden tietämättömyys oikeudesta palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelmien laatiminen kaikille vaikeavammaisille on tärkeää asiakkaiden, että palvelujen järjestäjien kannalta.

7 Tavoitteet Palvelutarpeiden selville saamiseksi kaikille vammaispalvelujen käyttäjille tehdään henkilökohtainen palvelutarpeiden kartoitus heidän omassa toimintaympäristössään kotona ja tarvittaessa työpaikalla. Kartoituksen suorittavat vammaispalveluista vastaavat sosiaalityöntekijät. Palvelutarpeiden kartoituksen perusteella laaditaan asiakaskohtainen palvelusuunnitelma. Kartoitus tehdään siten, että palveluihin tarvittavat määrärahat niiden palvelujen osalta, mitkä eivät kuulu subjektiivisiin oikeuksiin, voidaan varata kunnan tulevan vuoden talousarvioon. 2.3 Toimenpiteet 1. Vihdin vammaisneuvosto on esittänyt vuoden 2005 syksyllä perusturvakeskukselle, että Vihdissä tehtäisiin vammaisten palvelutarpeiden kartoitus. Edellinen vastaava on tehty vuonna Esitys ei kuitenkaan johtanut toivottuun tulokseen. Vammaisneuvosto näkee edelleen tarpeelliseksi, että palvelujen tarpeet kartoitetaan uudelleen. Monet asiat ovat muuttuneet seitsemän (7) vuoden aikana. 2. Vaikeavammaisten palvelusuunnitelmien laatimista jatketaan perusturvakeskuksen aloitteellisuuden pohjalta siten, että palvelusuunnitelmat saadaan kaikille vaikeavammaisille vuoden 2007 loppuun mennessä. 3. Vammaisten palvelutarvekartoitus uusitaan vuoden 2007 loppuun mennessä. 3. TERVEYDENHOITO JA KUNTOUTUS Hoitotakuu on ollut voimassa alkaen. Kiireettömään hoitoon on päästävä tietyssä määräajassa. Terveyskeskukseen on saatava arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään. Potilaan hoidon tarve voidaan arvioida usein jo puhelimessa, ja sen voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilöstö. Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Terveyskeskuksessa hoito aloitetaan tavallisesti jo ensimmäisellä käyntikerralla, jos näin ei voida tehdä, hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Sairaalaan pääsy edellyttää lääkärin lähetettä. Sairaalassa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta sinne. Arvio voidaan tehdä joko lähetteen perusteella tai kutsumalla potilas sairaalaan. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa tarpeen arvioinnista.

8 7 Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille. Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja Nykytilanne Kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen perusteet on määritelty kansanterveyslaissa. Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteiden kokonaisuutta, joilla parannetaan ja ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutuksella edistetään ja tuetaan kuntoutujan paluuta työhön ja työssä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan hänen itsenäistä suoriutumiskykyään. Kuntoutus voidaan määritellä myös elämänhallinnan tukijaksi. Kuntoutus voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteiksi määritellään kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja työkokeiluineen, toiminta- ja fysioterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus, tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitosja avohoidossa, kuntoutusohjaus sekä muut näihin rinnastettavat palvelut. Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ja vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen. Järjestämisvelvollisuus kuuluu terveydenhuollolle siltä osin kuin sitä ei ole säädetty kansaneläkelaitoksen tehtäväksi (vaikeavammaisten muut kuin välittömään sairaanhoitoon kuuluvat pitkäaikaiset tai vaativat kuntoutusjaksot avo- ja laitoshoidossa alle 65-vuotiaille henkilöille). Jos kuntoutusta ei ole säädetty sairaanhoitopiirin tehtäväksi tai sitä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää erikoissairaanhoitona, ohjataan asiakas tarpeen mukaan terveyskeskuksen, sosiaalihuolto-, työvoimatai opetusviranomaisen taikka kansaneläkelaitoksen tai muun kuntoutuksen palveluorganisaation palveluiden piiriin.

9 8 Kotihoito Kotihoito muodostuu kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, omaishoidon tuesta ja tukipalveluista. Tukipalveluja ovat turvapuhelin, ateriapalvelu ja päivätoiminta. Kotihoidon palveluja myönnetään mm. alentuneen toimintakyvyn perusteella. Kotihoito voi olla tilapäistä tai säännöllistä. Säännöllisesti palveluja saavalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota tai palvelurahaa, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Toimiva kotihoito on terveyden ylläpitämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Lapset ja nuoret Neuvolapalvelut toimivat normaalisti. Erityispalvelut ostetaan Uudenmaan erityispalveluiden kuntayhtymältä ja Rinnekodista mm. erikoislääkäripalvelut ja psykologipalvelut. Apuvälineasiat käsitellään normaaliin tapaan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Vamman laadusta riippuen palvelevat sairaalat: lasten ja nuorten sairaala, Jorvi, Lohjan sairaala ja Orton. Vihdin päivähoidossa on kolme integroitua erityisryhmää, joissa molemmissa on viisi erityislasta ja seitsemän tukilasta. Lisäksi erityislapsia on integroitu normaaliryhmiin joko ryhmäkokoa pienentämällä tai osoittamalla avustaja ryhmään. Erityislapsille tehdään päivähoidossa kuntoutussuunnitelma ja erityisopetuksessa HOJKS. Kiertävien erityislastentarhanopettajien seurannassa on vuosittain noin 230 lasta. 3.2 Tavoitteet Kunnan terveystoimen taholta varmistetaan, että vammaiset saavat vammansa edellyttämän hoidon ja apuvälineet, ja että he pääsevät lain mukaisen kuntoutuksen piiriin. Omalääkärijärjestelmä on toimiva, jos lääkäreiden vaihtuvuus ei ole suuri. Varmistetaan, että hyvin toimiva yhteistyö erikoissairaaloiden, Kelan ja yksityisten palvelujen tuottajien kanssa jatkuu. Kotihoidon yhtenä tehtävänä on henkilön omatoimisuuden edistäminen. Vaikeavammaiset ikääntyvät, ja avuntarve tulee lisääntymään, joten riittävän kotihoitohenkilöstön saanti on turvattava. Myös henkilökohtaisen avustajan varajärjestelmää tulee kehittää. Lasten ja nuorten varhaiskuntoutukseen tarvitaan lisää työntekijöitä ja heille riittävät työtilat. Kouluille on annettava riittävät resurssit (koulukuraattorit, -terveydenhoitajat, -psykologit) mielenterveyden ongelmista tai vastaavista kärsivien oppilaiden tukemiseen.

10 9 3.3 Toimenpiteet Terveyden ylläpitäminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet Kuntoutus Kotihoito 1. Perusturvakeskus laatii "Vihdin vammaispalvelut" oppaan. 2. Fysioterapiapalveluissa tulee kehittää ja lisätä vaikeavammaisten toimintaryhmiä ja yksilöhoitoja. 3. Kannustetaan omaehtoisen liikunnan lisäämiseen. 4. Apuvälineiden tarjonta ja huolto tulee turvata riittävin määrärahoin käsittäen myös HUS:in sairaanhoitopiirin apuvälineiden tarjonnan ja huollon. 5. Sopeutumisvalmennusta ja järjestettävä kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan. 1. Kotihoitohenkilöstön määrää pyritään lisäämään 2. Henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään ottaen huomioon eri vammaisryhmien tarpeet. 3. Henkilökohtaisen avustajan varajärjestelmää tulee kehittää ja määrärahoja lisätä. Kotipalvelun tulee ottaa vastuu henkilökohtaisen avustajan sijaistamisesta äkillisissä sairaustapauksissa. Kotipalvelussa tulee nimetä yksi vastuuhenkilö, joka koordinoi vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien sijaistamista äkillisissä sairaustapauksissa. 4. Omaishoidon tukeen liittyviä palveluja annetaan tehtyjen omaishoidon tukisopimusten ja soveltamisohjeiden mukaisesti ja niitä tulee lisätä vuosittain. Lapset ja nuoret 1. Vihdissä toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (KELTO). Suositusten mukaan pitäisi olla yksi työntekijä 500 päivähoitolasta kohden. 2. Panostetaan erityispäivähoidossa oleviin ja kouluikäisiin lapsiin turvaamalla erityistyöntekijöiden (erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, psykologit) palvelut. 3. Tehdään kartoitus lasten ja nuorten palvelutarpeista.

11 10 4. LIIKUNTAESTEIDEN POISTAMINEN JA EHKÄISEMINEN Liikuntaesteiden kartoituksen tekeminen antaa konkreettisen lähtökohdan olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Kartoituksessa on selvitettävä kaikkien julkisten palvelujen ja muiden palvelujen saavutettavuus ja liikuntaesteet. Konkreettisiin toimenpiteisiin olosuhteiden parantamiseksi voidaan ryhtyä, kun ongelmakohdat ja niiden laajuus on kartoitettu. 4.1 Nykytilanne Taajamien ja kylien rakenne Vihdin kunnan päätaajamat Nummela ja kirkonkylä sekä kaksi muuta taajamaa Ojakkala ja Otalampi ovat asemakaavoitettuja. Vihdissä on lisäksi 12 erillistä "kylää" sekä runsaasti hajarakennusalueita, jotka ovat tiheämmin rakennettujen taajamien ympärillä sekä niissä osissa Vihdin aluetta, joista on lyhimmät yhteydet Helsingin suuntaan. Vihdin kunnan alueelta on poistettu vartioimattomia tasaristeyksiä. Vartioimattomat tasoristeykset on tavoitteena poistaa, koska ne aiheuttavat näkö- ja kuulovammaisille erityisen suuren turvallisuusriskin. Julkiset ja liikerakennukset Nummelan keskustan liike- ja palvelurakennusten liikuntaesteet on kartoitettu vuonna Kartoituksen perusteella on havaittu esteet, jotka on saatettu rakennusten omistajien tietoon. Korjausesitykset eivät ole johtaneet merkittäviin tuloksiin. Vihdin kirkonkylän liikuntaesteet on kartoitettu vuonna Valmiina olevan julkisen ja liikerakennuskannan liikuntaesteiden poistaminen on esteettömyyden toteuttamisen kannalta edelleen välttämätöntä. Liikuntaesteiden lisäksi ongelmana on mm. INVA-WC:n puuttuminen Vihdin alueen julkisista tiloista ja liikerakennuksista. Maankäytön suunnittelu Osayleiskaavallinen kuntarakenteen tarkistus on aloitettu kunnan kaavoitustoimessa luvun alussa. Asemakaavoituksella tuetaan tällä hetkellä erityisesti Nummelan kehittämistä. Kaavoitusasioissa on kuultu myös vammaisten näkemyksiä.

12 11 Liikenne Vihdin päätaajamista Nummelasta ja kirkonkylästä on hyvät linjaautoyhteydet Helsinkiin. Myös päätaajamien väliset linja-autoyhteydet arkisin ovat melko hyvät. Linja-autoyhteydet muista taajamista, kylistä ja haja-asutusalueilta päätaajamiin ovat osittain järjestämättä. Palveluliikenne on kaikille kuntalaisille tarkoitettua joukkoliikennettä, jossa voidaan huomioida myös liikuntavammaisten tarpeet. 4.2 Tavoitteet Kaavoituksella huolehditaan aluekokonaisuuksien toimivuudesta ja palvelujen liikuntaesteettömästä saavutettavuudesta. Uudisrakentaminen tulee toteuttaa liikuntaesteettöminä helposti saavutettavina ja hahmotettavina tiloina siten, että tiloissa on kaikilla tasapuoliset mahdollisuudet itsenäiseen liikkumiseen ja asiointiin sekä työllistymiseen. Peruskorjauksen tavoitteena tulee olla se, että korjattavat tilat saatetaan uudisrakentamista vastaavalle tasolle. Samoja liikunta-esteettömyyden periaatteita noudatetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella ja myös liikenneympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa. 4.3 Toimenpiteet Maankäytön suunnittelu 1. Tekninen ja ympäristökeskus pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikista valmistelussa olevista asemakaavoista. 2. Tekninen ja ympäristökeskus pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikista valmistelussa olevista joukkoliikennesuunnitelmista ja liikenneympäristöjen yleissuunnitelmista. Tekninen ja ympäristökeskus lähettää kuulutuksen katusuunnitelman aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman vammaisneuvostolle sen näkemysten saamiseksi jo suunnittelun alkuvaiheessa.

13 12 Julkinen rakentaminen, yritykset, kauppaliikkeet ja yksityisiä palveluja tarjoavat rakennukset 1. Tekninen ja ympäristökeskus esittelee ja pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikista julkista ja liikerakentamista koskevista rakennushankkeista sekä varmistaa vammaisneuvostolle rakennustöiden edetessä seuranta- sekä lausuntamahdollisuuden ja tilaisuuden mukanaoloon lopputarkastuksissa, jotta rakennusten mahdollisimman hyvä esteettömyys saadaan toteutetuksi. 2. Kaavasuunnittelijat käyttävät tarkistuslistaa jolla varmistetaan aluekokonaisuuksien toimivuus ja palvelujen liikuntaesteetön saavutettavuus. 3. Rakennustarkastajilla on tarkistuslista niistä asioista, joiden avulla varmistetaan julkisissa rakennuksissa tarjottavien palvelujen liikuntaesteetön saavutettavuus. Liikuntaesteiden kartoitus 1. Pyritään huomioimaan liikuntaesteet jotta kaikki taajamat saadaan tulevaisuudessa mahdollisimman esteettömiksi. Kartoitukseen täytyy saada mukaan myös teknisen ja ympäristökeskuksen edustaja, jolla on ammatillinen pätevyys ongelmien ratkaisemiseksi. Muut toimenpiteet 1. Vammaisneuvostossa tulee olla teknisen ja ympäristökeskuksen edustaja, joka tuntee sekä kaavoitusta että rakennustarkastusta. 2. Yleisen esteettömyyden saavuttamiseksi vammaisneuvosto toimii tiiviissä yhteistyössä teknisen lautakunnan ja ko. keskuksen kanssa. Yleisen esteettömyyden saavuttamiseksi rakentamisessa tulee noudattaa uudistunutta maankäyttö- ja rakennuslakia sekä sitä tukevia esteetöntä rakentamista sääteleviä määräyksiä.

14 13 5. VAMMAISPALVELUT Vammaisten henkilöiden tulee pääsääntöisesti saada tarvitsemansa palvelut kunnan yleisistä palvelupisteistä kuten muutkin kuntalaiset. Vammaisilla on kuitenkin oikeus näiden peruspalvelujen lisäksi erityispalveluihin. Kunnalla on vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan erityinen velvollisuus järjestää erityispalveluja vaikeavammaisille henkilöille. Näitä ns. subjektiivisia oikeuksia ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Tämän lisäksi kunta voi harkinnanvaraisesti myöntää korvausta mm. henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen, päivittäisissä toiminnoissa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan, ylimääräisiin vaatekustannuksiin ja sopeutumisvalmennukseen. Lisätietoja saa perusturvakeskuksesta. 5.1 Nykytilanne Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voidaan myöntää vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua myönnetään asiointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja virkistykseen sekä työhön ja opiskeluun liittyviin matkoihin asuinkunnan alueella tai lähikuntiin. Vihdin lähikuntia ovat Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila ja Loppi. Vammaispalvelujen soveltamisohjeiden tarkistuksen yhteydessä ohjeisiin lisättiin lause perustelluista syistä on mahdollista myöntää matkoja Helsinkiin, Vantaalle ja Kauniaisiin. Kunnanhallitus täydensi ohjetta tarkentamalla, että lausetta sovelletaan vain poikkeustapauksissa viranhaltijan erillisellä päätöksellä. Päätöksessä otetaan huomioon vaikeavammaisten yksilöllinen elämäntilanne ja se, että tarvittavaa palvelua ei ole saatavissa asuinkunnan lähikunnasta. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelussa on käytössä julkisen liikenteen taksoihin perustuvat matkojen pituuden mukaan määräytyvät omavastuuosuudet. Vuoden 2005 lopussa Vihdissä oli 335 vaikeavammaisten kuljetuspalvelun saajaa.

15 14 Taloudelliset tukitoimet Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan välttämättöminä asunnon muutostöinä esimerkiksi pesuhuoneen muutostöistä, kynnysten poistosta ja luiskan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Asunnon muutostöinä voidaan korvata myös asunnon välittömässä läheisyydessä tehtävät muutostyöt. Vuoden 2005 aikana asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita myönnettiin 24:lle henkilölle. Muu Vammaispalvelu Palveluasumista voidaan järjestää vaikeavammaiselle, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa jatkuvaluonteisesti vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti, mutta ei ole kuitenkaan jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää omaan asuntoon tarvittavien asunnon muutostöiden ja esimerkiksi kotipalvelun avulla, omaishoidon tuella tai palkkaamalla henkilökohtainen avustaja. Palveluasuminen voidaan järjestää myös palvelutalossa. Vuoden 2005 lopussa palveluasumisen piirissä oli 5 vaikeavammaista. Tulkkipalvelua myönnetään vaikeavammaiselle,jolla on vaikea kuulo-, näkö tai puhevamma. Tulkkipalveluihin kuulu työssä käymisen, opiskelun, asioinnin, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Vuoden 2005 aikana tulkkipalvelua sai 10 henkilöä. 5.2 Tavoitteet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut järjestetään siten, että palvelun tarvitsijan liikkumistarpeet hänelle tarpeellisella toiminnallisella alueella tulevat huomioiduiksi. Vammaispalvelun täytäntöönpanoon liittyviä soveltamisohjeita tarkistetaan säännöllisesti. Taloudelliset tukitoimet Seurataan säännöllisesti määrärahatarvetta. Muu vammaispalvelu Seurataan säännöllisesti määrärahatarvetta.

16 Toimenpiteet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 1. Vammaispalvelulain täytäntöönpanoa varten laaditut soveltamisohjeet tarkistetaan säännöllisesti. Taloudelliset tukitoimet 1. Varataan vuosittain määräraha arvioidun tarpeen mukaisesti. Muu vammaispalvelu 1. Varataan vuosittain määräraha arvioidun tarpeen mukaisesti.

17 16 6. KOULUTUS 6.1 Nykytilanne Erityisopetuksessa oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Vihtiin valmistui syksyllä 2004 Kuoppanummen koulukeskus, jossa toimii suurin osa vihtiläisistä erityisluokista. Myös muissa kouluissa on erityisluokkia. Uudet opetussuunnitelmat vaativat laatimaan erityisoppilaille henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli HOJKS:n. Siihen kirjataan erityisoppilaan opiskelulle asetetut tavoitteet ja arviointimenetelmät sekä tietysti toimenpiteet, joilla pyritään em. tavoitteisiin. HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä tietysti oppilaan huoltajien kanssa. 6.2 Tavoitteet Vammaispoliittisen ohjelman tulee tukea koulujärjestelyjä, mitkä jo ovat hallintokuntien hyväksymiä. Tavoitteena tulee olla, että oppilas voidaan tukitoimin integroida yhteisopetukseen. Tällöin opetusryhmän koon tulee olla riittävän pieni ja oppilaille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Integraation rinnalla tulee säilyttää mahdollisuus oppilaan opiskella pienryhmässä erityisluokanopettajan johdolla ja tarvittaessa erityisoppilaitoksessa. Myös laajaalaisen erityisopettajan palvelun lisääminen ennaltaehkäisee luokkamuotoiseen erityisopetukseen siirtymistä. Oppilaan koulunkäynnin tueksi on tarvittaessa palkattava koulunkäyntiavustaja. Niille vammaisille lapsille, joilla vammansa vuoksi ei ole mahdollisuutta käydä kouluaan kotikunnassa, tulee järjestää samat oikeudet kuin muillekin oppilaille. Koulunkäyntiavustajien vaihtuminen saattaa vaikeuttaa vammaisten lasten koulunkäyntiä.

18 Toimenpiteet 1. Lisätään opetushenkilöstön tietoutta erityispedagogiikasta tarjoamalla henkilöstölle lisäkoulutusta ja luentoja erityispedagogiikan eri osa-alueilla. 2. Varmistetaan pätevän henkilökunnan saanti. 3. Turvataan riittävät resurssit erityisopetukselle. 4. Varataan riittävät määrärahat tarvittavan välineistön hankintaan sekä opettajien ja tukihenkilöiden palkkaamiseen. 5. Oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 6. Koulunkäynnin tueksi palkataan tarvittaessa henkilökohtainen erityisavustaja. 7. Lisätään vanhempien, vammaisjärjestöjen ja opettajien välistä yhteistyötä. 7. TYÖLLISTYMINEN JA TALOUDELLINEN TURVA 7.1 Nykytilanne Työllistymisen tulee olla toimeentulon turva kaikille kuntalaisille. Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Usein vammaisten työllistymistä vaikeuttavat kuitenkin asenteiden lisäksi ympäristötekijät sekä apuvälineiden ja henkilökohtaisen avustajan löytäminen. Vajaakuntoisella työnhakijalla tarkoitetaan työvoimapalveluasetuksen mukaan henkilöä, jonka mahdollisuudet sopivan työn saamiseen tai säilyttämiseen ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Vammaisten henkilöiden työllistämistä ja koulutusta edistävät lainmuutokset tulivat voimaan Uudistus lähtee siitä, että mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja työhön tulee ensisijaisena eläkkeeseen nähden. Vajaakuntoisten työllistäminen on vaikeampaa kuin muiden. He ovat saaneet työpaikkoja työllistämistuen ja muiden tukien avulla. Työllistymisen esteinä ovat olleet ennakkoluulot, liikunnalliset ja muut toiminnalliset esteet, nykyinen tehokkuusajattelu jne. Uusi perustuslaki kieltää syrjinnän mm. terveydentilan ja vammaisuuden perusteella, ja se koskee myös työnhakutilannetta. Voidaan siis todeta, että vammaisuus ja varsinkin vaikeavammaisuus voi olla joidenkin palvelujen ja etuuksien saamisen ehtona, mutta se voi myös olla esteenä, jos jossakin tilanteessa ei jotain palvelua tai toimintaa pidetä tarkoituksenmukaisena tai tuloksellisena (lakiterminä kohtuullinen mukauttaminen).

19 18 Loppuvuodesta 2005 Vihdissä oli työvoimaa henkeä, joista työttömänä 7,4 %. Vajaakuntoisten työnhakijoiden kokonaismäärä oli 145 henkilöä joista suurin osa oli työttömänä. Työllistämistoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, koska vajaakuntoisista työnhakijoista suurempi osa oli työttömänä kuin vuonna Tavoitteet Työllistymisen painopisteen tulee olla avoimilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on integraatio. Yritystoiminta on hyvä vammaisen työllistämisen muoto. Yrittäjyys vaatii siihen suuntautunutta ajattelua, alkutietoa ja pääomaa eikä se sovi kaikille. Mahdollisuuksia kannattaisi tutkia ja tukea. Kokopäiväisten töiden lisäksi tulee vammaisille järjestää myös mahdollisuus osa-aikaiseen tai projektiluonteiseen työhön. Myös etätyön tekemisen mahdollisuutta tulisi laajentaa. Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa tulee kehittää avotyöllistämisen suuntaan. On myös esitetty sellainen ajatus, että vammaisia pitäisi voida työllistää samassa suhteessa kuin heitä on kaikkiaan yhteiskunnassa (noin 5% ). Tämän käsityksen mukaan esimerkiksi kunnan työntekijöistä vammaisten osuus tulee olla yhtä suuri kuin vammaisten kuntalaisten osuus. 7.3 Toimenpiteet 1. Lisätään vajaakuntoisten työntekijöiden määrää kunnan omien työtehtävien suorituksissa. 2. Edistetään kunnan tukitoimin yksityisten työnantajien mahdollisuuksia palkata vajaakuntoinen työntekijä. 3. Tuetaan vajaakuntoisten työttömien mahdollisuuksia toimia kunnassa yrittäjinä esimerkiksi varaamalla tarvittaessa työtiloja käsityön, taiteen tai muun yrittämisen tarpeisiin. Valtiolta on saatavissa tukea vammaisen henkilön työtilan/huoneen korjaus/muutostöihin. 8. ASUNTOTUOTANTO 8.1 Nykytilanne Asuntojen suurimmat puutteet liittyvät pesutilojen ja keittiön toimivuuteen. Vammaispalvelulain mukaisilla asunnonmuutostöillä asunto saadaan toimivaksi. Hissittömät talot aiheuttavat myös hankaluuksia vammaisten jokapäiväiselle selviytymiselle. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (määräys ja ohjeet 2005) on ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakentamisesta.

20 Tavoitteet Asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa perustavoitteena tulee olla ns. elinkaari-asuminen. Taataan asuntojen hyvä saavutettavuus ja toimivuus myös piha-alueiden, autopaikoituksen ja muiden asumista palvelevien tilojen osalta. Asuntojen on oltava helposti muunneltavissa elinolosuhteissa tapahtuvien muutosten kuten perhetilanteen tai terveydentilan muuttumisen, ikääntymisen tai muun vastaavan seikan sitä vaatiessa. Vanhan asuntokannan peruskorjauksen tavoitteena tulee olla korjattavien asuntojen saattaminen uudisrakentamisen periaatteiden mukaiselle tasolle. Julkista rahoitusta (arava, korkotuki) saavia asuntokohteita toteutettaessa tulee varmistaa, että asuntokantaan valmistuu koko ajan riittävästi asuintiloiltaan ja ympäristöltään myös liikuntaesteisille soveltuvia asuntoja. 8.3 Toimenpiteet 1. Asuntojen yleisen esteettömyyden saavuttamiseksi rakentamisessa tulee noudattaa uudistunutta maankäyttö- ja rakennuslakia sekä sitä tukevia esteetöntä rakentamista sääteleviä määräyksiä. 2. Käytetään hyväksi valtion asuntorahaston myöntämät hissiavustukset. 3. Vuokra-asuntoja (arava- ja korkotukirahoitteiset) rakennettaessa tulee seurata kunnassa esiintyvää tarvetta invamitoitettuihin asuntoihin. 4. Vammaisneuvostolta pyydetään lausuntoja invamitoitettujen asuntojen tarpeesta uudistuotantoa ja peruskorjaushankkeita suunniteltaessa. 5. Kaavasuunnittelussa pyritään siihen, että maastolliset mahdollisuudet huomioon ottaen kaksikerroksiset asuintalot sijoitetaan tonteille siten, että myös toiseen kerrokseen on esteetön sisäänpääsy (esim. rinneratkaisu). 6. Kunnan talousarvioihin varataan vuosittain määräraha hissiavustuksia varten.

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa.

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011

12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011 HUITTINEN PTLTK 12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011 Perusturvalautakunta HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2011 ALKAEN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET...

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Vammaisneuvosto Työryhmän puolesta Marketta Forsell KV 11/2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 1.1 Ohjelman tavoitteet ja päämäärät...3 1.2...4 2. Asenteet...4 3. Elinolot...4

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot