VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 VIHDIN KUNTA Pertu Listaliite c Kh Oheismateriaali f Kv Kv liite 2 VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA Vammaisneuvosto 2006

2 1 JOHDANTO. 2 JOHDANTO...2 OHJELMAN TAVOITTEET TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN Nykytilanne Tavoitteet PALVELUTARPEIDEN KARTOITUS Nykytilanne Toimenpiteet TERVEYDENHOITO JA KUNTOUTUS Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet LIIKUNTAESTEIDEN POISTAMINEN JA EHKÄISEMINEN Nykytilanne Tavoitteet VAMMAISPALVELUT Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet KOULUTUS Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet TYÖLLISTYMINEN JA TALOUDELLINEN TURVA Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet ASUNTOTUOTANTO Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet KULTTUURI JA VIRKISTYS Nykytilanne Tavoitteet Toimenpiteet... 21

3 2 JOHDANTO Vihdin Vammaispoliittinen ohjelma on laadittu vuonna 2000 ja päivitetty vuosina 2002 sekä Vammaispalvelulaki sisältää vammaisuuden yleismääritelmän, minkä lisäksi lähes jokaisen palvelun ja tukitoimen osalta vammaisuus ja vaikeavammaisuus on määritelty erikseen. Vammaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista toiminnoista. Laissa puhutaan sekä vammaisuudesta että vajaakuntoisuudesta. On huomattava, että vammaisuus ei aina ole vajaakuntoisuutta. Myöskään vammaisuutta ja sairautta tai vammaisuutta ja työkyvyttömyyttä ei voi rinnastaa toisiinsa. Vaikeavammaisuudella tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa vammaisella henkilöllä on eri syistä johtuvia vaikeita toiminnallisia rajoitteita. Kun käytetään vaikeavammainen sanaa, on aina kysymys toiminnallisesti merkityksellisestä anatomisesta tai fysiologisesta tai psyykkisestä ongelmasta. Lainsäädännössä käsitteellä vaikeavammaisuus on merkittäviä vaikutuksia. Toisaalta vaikeavammaisuus on ehtona joidenkin palvelujen tai etuuksien saamiselle, toisaalta vaikeavammaisuus voi olla palvelujen esteenä, jos palveluja ei tällaisessa tilanteessa pidetä tarkoituksenmukaisena tai tuloksellisena. Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista kuuluu kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaisella on subjektiivinen oikeus saada näitä palveluja. Ensisijaisesti näistä palveluista vastaa kunnan sosiaalitoimi. Näitä palveluja ovat vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut. Näin ollen vaikeavammaisten oikeus saada palveluja ei ole sidottu määrärahoihin, vaan se on lakisääteistä. Näitä palveluja ovat mm. kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Määrärahasidonnaisissa palveluissa ja tukitoimissa on määrärahat varattava tarpeenmukaisessa laajuudessa. Talousarvioita laadittaessa ja määrärahoja suunnattaessa eri sektoreille saadaan tarvetta kuvaavia tietoja edellisenä vuonna tehdyistä yksilöhuollon päätöksistä ja sosiaalihuoltolain asiakaslain tarkoittamasta palvelusuunnitelmista.

4 3 OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä ja tavoitteena on yhdenvertaistaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden mahdollisuudet muiden kuntalaisten kanssa hyvään ja mielekkääseen elämään, tasavertaisuuteen, osallistumiseen ja kohtuullisten elämän perusedellytysten toteuttamiseen. Tasavertaiset mahdollisuudet toteutuvat vain siten, että vammaiset ihmiset ovat mukana heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ohjelma perustuu YK:n yleisohjeisiin, jotka hyväksyttiin vuonna 1993, ja joihin Suomi on sitoutunut, sekä EU:n direktiiveihin ja Suomen sosiaali- ja vammaispalvelua koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi on otettu huomioon YK:n yleiskokouksen lapsen oikeuksien julistuksen periaate numero viisi sekä lapsen oikeuksien komitean Suomea koskeva maaraportti Vuonna 1995 voimaan tullut perustuslakiuudistus kieltää kaikenlaisen syrjinnän mm. vammaisuuden perusteella. Ohjelman toteuttamiseen osallistuvat yhteistyössä Vihdin kunnan hallintokunnat omilla alueillaan, Vihdin vammaisneuvosto sekä vammaisjärjestöt. Kaikille sopivan toimintaympäristön aikaan saaminen on yksi vammaispoliittisen ohjelman tärkeimmistä tavoitteista. Rakennettu ympäristö saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia vammaisten liikkumiselle ja asioimiselle eri palvelupisteissä. Erilaisia ratkaisuja mietittäessä on otettava huomioon mm. seuraavanlaisia ongelmia. tasoero-ongelmat tilantarveongelmat etäisyysongelmat orientoitumisongelmat ulottumisongelmat tasapaino-ongelmat voimattomuusongelmat monimutkaisuusongelmat turvallisuusongelmat hygieniaongelmat Koska ongelmat ovat monimuotoisia, niiden ratkaisu edellyttää, että kunnassa olisi vammaisasiamies, joka samalla toimisi vammaisneuvoston sihteerinä ja yhdyshenkilönä kunnan hallinnon ja vammaisjärjestöjen välillä. Edellä luetellut ongelmat kuuluvat eri hallintokuntien toimialaan, ja sen vuoksi on taloudellista ratkaista niitä siten, että sekä vammaisneuvosto että myös vammaisasiamies toimivat keskushallinnon alaisuudessa. Näin vammaistietämys voidaan ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Toimi voi olla myös osa-aikainen, yhdistetty johonkin muuhun virkaan tai yhteinen lähikuntien kanssa. Vammaisasiamiehellä tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja hyvä vammaisasioiden tuntemus.

5 4 Vihdin vammaisneuvosto on tehnyt perusturvakeskukselle esityksen Hiiden Pilotin alueen kuntien yhteisestä vammaisasiamiehestä. Esitys on ollut esillä vammaispoliittisessa työryhmässä keväällä Toimenpiteet 1. Perustetaan alueellisen vammaisasiamiehen toimi. 2. Vammaisneuvosto asetetaan edelleen keskushallinnon alaisuuteen. 3. Vammaisia koskevia asioita suunniteltaessa ja päätettäessä eri hallintokuntien tulee ottaa vammaisnäkökulma huomioon. 4. Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään valtuustokausittain. 5. Vammaispoliittinen ohjelma käsitellään kunnanvaltuustossa. 1. TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN 1.1 Nykytilanne Tietoisuuden lisäämisen ensisijainen tavoite on tuoda tietoa ja näkemyksiä vammaisen ihmisen arkielämästä ja siinä selviytymisen ongelmista joita ei aina ne henkilöt huomaa tai ymmärrä joilla ei ole omakohtaista kokemusta vammaisuudesta. 1.2 Tavoitteet Tietoisuuden lisäämiseen kuuluu paitsi vammaisten itsensä saama tieto itseään koskevista asioista myös muiden kuntalaisten tietoisuuden lisääminen vammaisuuteen liittyvistä asioista. Positiivisella näkyvillä olemisellaan vammaiset itse voivat vaikuttaa asenteiden muuttumiseen myönteisempään suuntaan. Asenneilmapiiriä tulisi kehittää siten, että vammainen koetaan ensin ihmisenä ja vasta toissijaisesti henkilönä, jolla on vamma 1. Erilaisuuden hyväksymistä tulisi lisätä. Fyysisen ympäristön ongelmat eivät useinkaan johdu halusta syrjiä, vaan huomioon ottamisen puutteesta. Vammaispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että tieto vammaisille kuuluvista palveluista ja tukitoimista on helposti kaikkien palveluihin oikeuttavien saatavilla. Vihdissä vuonna 1999 suoritetun vammaisten palvelutarpeiden kartoituksen mukaan 76 %:lla kyselyyn vastanneista oli ollut ongelmia tiedon saannissa. Useat vastanneista toivoivat, että palveluista olisi yhtenäinen esite, jotta tietoa ei tarvitsisi etsiä monesta eri paikasta. Kartoituksen perusteella oli todettavissa, 1 Espoon vammaispoliittisen ohjelman 1999 motto, s.1.

6 5 että henkilökohtaista neuvontaa pidettiin parhaana keinona tiedon jakamiseksi (33,1 % vastaajista). Toiseksi parhaana keinona pidettiin kotitalouksiin jaettavaa informaatiota (26,5 % vastaajista). 1.3 Toimenpiteet 1. Ylläpidetään vammaisneuvoston, vammaisjärjestöjen sekä kunnan hallintokuntien, päättäjien ja viranhaltijoiden keskinäistä tiedonkulkua ja yhteistyötä. 2. Vammaisneuvosto toimii asiantuntijaelimenä, jolta hallintokuntien edustajat ja viranhaltijat pyytävät lausuntoja ja kannanottoja ja jolta kuka tahansa voi saada vammaisuuteen, järjestöihin ja lainsäädäntöön liittyvää tietoa. 3. Edistetään vammaisuuden hyväksymistä opetus- ja sivistystoimessa pyrkimällä sisällyttämään oppilaitosten opetussuunnitelmiin vammaisuuteen liittyvää tietoutta. 4. Vammaisneuvosto tekee tarpeen mukaan esityksiä ja antaa lausuntoja lautakunnille ja kunnanhallitukselle. 5. Perusturvakeskus laatii "Vihdin vammaispalvelut" oppaan, jossa esitellään Vihdin kunnan vammaisille järjestämät palvelut. Opasta pidetään näkyvästi saatavilla kaikissa kunnan eri palvelupisteissä. 6. Edistetään asenteiden kehittymistä myönteisemmäksi vammaisuutta ja yleensä erilaisuutta kohtaan. 7. Vammaispoliittista ohjelmaa pidetään näkyvästi saatavilla kaikissa kunnan eri palvelupisteissä. Vammaispoliittista ohjelmaa pidetään esillä myös Vihdin kunnan internet-sivuilla. 2. PALVELUTARPEIDEN KARTOITUS 2.1 Nykytilanne Vammaispalveluasetuksen mukaan Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen ja hänen huoltajansa kanssa tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tulee tarvittaessa sisältää myös muita vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Vaikeavammaisille on laadittu jossain määrin palvelusuunnitelmia. Palvelusuunnitelmien laatiminen on ollut paljolti riippuvaista asiakkaiden omasta aktiivisuudesta. Palvelusuunnitelmien yleistymistä vaikeuttaa asiakkaiden tietämättömyys oikeudesta palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelmien laatiminen kaikille vaikeavammaisille on tärkeää asiakkaiden, että palvelujen järjestäjien kannalta.

7 Tavoitteet Palvelutarpeiden selville saamiseksi kaikille vammaispalvelujen käyttäjille tehdään henkilökohtainen palvelutarpeiden kartoitus heidän omassa toimintaympäristössään kotona ja tarvittaessa työpaikalla. Kartoituksen suorittavat vammaispalveluista vastaavat sosiaalityöntekijät. Palvelutarpeiden kartoituksen perusteella laaditaan asiakaskohtainen palvelusuunnitelma. Kartoitus tehdään siten, että palveluihin tarvittavat määrärahat niiden palvelujen osalta, mitkä eivät kuulu subjektiivisiin oikeuksiin, voidaan varata kunnan tulevan vuoden talousarvioon. 2.3 Toimenpiteet 1. Vihdin vammaisneuvosto on esittänyt vuoden 2005 syksyllä perusturvakeskukselle, että Vihdissä tehtäisiin vammaisten palvelutarpeiden kartoitus. Edellinen vastaava on tehty vuonna Esitys ei kuitenkaan johtanut toivottuun tulokseen. Vammaisneuvosto näkee edelleen tarpeelliseksi, että palvelujen tarpeet kartoitetaan uudelleen. Monet asiat ovat muuttuneet seitsemän (7) vuoden aikana. 2. Vaikeavammaisten palvelusuunnitelmien laatimista jatketaan perusturvakeskuksen aloitteellisuuden pohjalta siten, että palvelusuunnitelmat saadaan kaikille vaikeavammaisille vuoden 2007 loppuun mennessä. 3. Vammaisten palvelutarvekartoitus uusitaan vuoden 2007 loppuun mennessä. 3. TERVEYDENHOITO JA KUNTOUTUS Hoitotakuu on ollut voimassa alkaen. Kiireettömään hoitoon on päästävä tietyssä määräajassa. Terveyskeskukseen on saatava arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään. Potilaan hoidon tarve voidaan arvioida usein jo puhelimessa, ja sen voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilöstö. Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Terveyskeskuksessa hoito aloitetaan tavallisesti jo ensimmäisellä käyntikerralla, jos näin ei voida tehdä, hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Sairaalaan pääsy edellyttää lääkärin lähetettä. Sairaalassa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta sinne. Arvio voidaan tehdä joko lähetteen perusteella tai kutsumalla potilas sairaalaan. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa tarpeen arvioinnista.

8 7 Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille. Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja Nykytilanne Kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen perusteet on määritelty kansanterveyslaissa. Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteiden kokonaisuutta, joilla parannetaan ja ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutuksella edistetään ja tuetaan kuntoutujan paluuta työhön ja työssä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan hänen itsenäistä suoriutumiskykyään. Kuntoutus voidaan määritellä myös elämänhallinnan tukijaksi. Kuntoutus voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteiksi määritellään kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja työkokeiluineen, toiminta- ja fysioterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus, tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitosja avohoidossa, kuntoutusohjaus sekä muut näihin rinnastettavat palvelut. Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ja vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen. Järjestämisvelvollisuus kuuluu terveydenhuollolle siltä osin kuin sitä ei ole säädetty kansaneläkelaitoksen tehtäväksi (vaikeavammaisten muut kuin välittömään sairaanhoitoon kuuluvat pitkäaikaiset tai vaativat kuntoutusjaksot avo- ja laitoshoidossa alle 65-vuotiaille henkilöille). Jos kuntoutusta ei ole säädetty sairaanhoitopiirin tehtäväksi tai sitä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää erikoissairaanhoitona, ohjataan asiakas tarpeen mukaan terveyskeskuksen, sosiaalihuolto-, työvoimatai opetusviranomaisen taikka kansaneläkelaitoksen tai muun kuntoutuksen palveluorganisaation palveluiden piiriin.

9 8 Kotihoito Kotihoito muodostuu kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, omaishoidon tuesta ja tukipalveluista. Tukipalveluja ovat turvapuhelin, ateriapalvelu ja päivätoiminta. Kotihoidon palveluja myönnetään mm. alentuneen toimintakyvyn perusteella. Kotihoito voi olla tilapäistä tai säännöllistä. Säännöllisesti palveluja saavalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota tai palvelurahaa, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Toimiva kotihoito on terveyden ylläpitämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Lapset ja nuoret Neuvolapalvelut toimivat normaalisti. Erityispalvelut ostetaan Uudenmaan erityispalveluiden kuntayhtymältä ja Rinnekodista mm. erikoislääkäripalvelut ja psykologipalvelut. Apuvälineasiat käsitellään normaaliin tapaan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Vamman laadusta riippuen palvelevat sairaalat: lasten ja nuorten sairaala, Jorvi, Lohjan sairaala ja Orton. Vihdin päivähoidossa on kolme integroitua erityisryhmää, joissa molemmissa on viisi erityislasta ja seitsemän tukilasta. Lisäksi erityislapsia on integroitu normaaliryhmiin joko ryhmäkokoa pienentämällä tai osoittamalla avustaja ryhmään. Erityislapsille tehdään päivähoidossa kuntoutussuunnitelma ja erityisopetuksessa HOJKS. Kiertävien erityislastentarhanopettajien seurannassa on vuosittain noin 230 lasta. 3.2 Tavoitteet Kunnan terveystoimen taholta varmistetaan, että vammaiset saavat vammansa edellyttämän hoidon ja apuvälineet, ja että he pääsevät lain mukaisen kuntoutuksen piiriin. Omalääkärijärjestelmä on toimiva, jos lääkäreiden vaihtuvuus ei ole suuri. Varmistetaan, että hyvin toimiva yhteistyö erikoissairaaloiden, Kelan ja yksityisten palvelujen tuottajien kanssa jatkuu. Kotihoidon yhtenä tehtävänä on henkilön omatoimisuuden edistäminen. Vaikeavammaiset ikääntyvät, ja avuntarve tulee lisääntymään, joten riittävän kotihoitohenkilöstön saanti on turvattava. Myös henkilökohtaisen avustajan varajärjestelmää tulee kehittää. Lasten ja nuorten varhaiskuntoutukseen tarvitaan lisää työntekijöitä ja heille riittävät työtilat. Kouluille on annettava riittävät resurssit (koulukuraattorit, -terveydenhoitajat, -psykologit) mielenterveyden ongelmista tai vastaavista kärsivien oppilaiden tukemiseen.

10 9 3.3 Toimenpiteet Terveyden ylläpitäminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet Kuntoutus Kotihoito 1. Perusturvakeskus laatii "Vihdin vammaispalvelut" oppaan. 2. Fysioterapiapalveluissa tulee kehittää ja lisätä vaikeavammaisten toimintaryhmiä ja yksilöhoitoja. 3. Kannustetaan omaehtoisen liikunnan lisäämiseen. 4. Apuvälineiden tarjonta ja huolto tulee turvata riittävin määrärahoin käsittäen myös HUS:in sairaanhoitopiirin apuvälineiden tarjonnan ja huollon. 5. Sopeutumisvalmennusta ja järjestettävä kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan. 1. Kotihoitohenkilöstön määrää pyritään lisäämään 2. Henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään ottaen huomioon eri vammaisryhmien tarpeet. 3. Henkilökohtaisen avustajan varajärjestelmää tulee kehittää ja määrärahoja lisätä. Kotipalvelun tulee ottaa vastuu henkilökohtaisen avustajan sijaistamisesta äkillisissä sairaustapauksissa. Kotipalvelussa tulee nimetä yksi vastuuhenkilö, joka koordinoi vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien sijaistamista äkillisissä sairaustapauksissa. 4. Omaishoidon tukeen liittyviä palveluja annetaan tehtyjen omaishoidon tukisopimusten ja soveltamisohjeiden mukaisesti ja niitä tulee lisätä vuosittain. Lapset ja nuoret 1. Vihdissä toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (KELTO). Suositusten mukaan pitäisi olla yksi työntekijä 500 päivähoitolasta kohden. 2. Panostetaan erityispäivähoidossa oleviin ja kouluikäisiin lapsiin turvaamalla erityistyöntekijöiden (erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, psykologit) palvelut. 3. Tehdään kartoitus lasten ja nuorten palvelutarpeista.

11 10 4. LIIKUNTAESTEIDEN POISTAMINEN JA EHKÄISEMINEN Liikuntaesteiden kartoituksen tekeminen antaa konkreettisen lähtökohdan olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Kartoituksessa on selvitettävä kaikkien julkisten palvelujen ja muiden palvelujen saavutettavuus ja liikuntaesteet. Konkreettisiin toimenpiteisiin olosuhteiden parantamiseksi voidaan ryhtyä, kun ongelmakohdat ja niiden laajuus on kartoitettu. 4.1 Nykytilanne Taajamien ja kylien rakenne Vihdin kunnan päätaajamat Nummela ja kirkonkylä sekä kaksi muuta taajamaa Ojakkala ja Otalampi ovat asemakaavoitettuja. Vihdissä on lisäksi 12 erillistä "kylää" sekä runsaasti hajarakennusalueita, jotka ovat tiheämmin rakennettujen taajamien ympärillä sekä niissä osissa Vihdin aluetta, joista on lyhimmät yhteydet Helsingin suuntaan. Vihdin kunnan alueelta on poistettu vartioimattomia tasaristeyksiä. Vartioimattomat tasoristeykset on tavoitteena poistaa, koska ne aiheuttavat näkö- ja kuulovammaisille erityisen suuren turvallisuusriskin. Julkiset ja liikerakennukset Nummelan keskustan liike- ja palvelurakennusten liikuntaesteet on kartoitettu vuonna Kartoituksen perusteella on havaittu esteet, jotka on saatettu rakennusten omistajien tietoon. Korjausesitykset eivät ole johtaneet merkittäviin tuloksiin. Vihdin kirkonkylän liikuntaesteet on kartoitettu vuonna Valmiina olevan julkisen ja liikerakennuskannan liikuntaesteiden poistaminen on esteettömyyden toteuttamisen kannalta edelleen välttämätöntä. Liikuntaesteiden lisäksi ongelmana on mm. INVA-WC:n puuttuminen Vihdin alueen julkisista tiloista ja liikerakennuksista. Maankäytön suunnittelu Osayleiskaavallinen kuntarakenteen tarkistus on aloitettu kunnan kaavoitustoimessa luvun alussa. Asemakaavoituksella tuetaan tällä hetkellä erityisesti Nummelan kehittämistä. Kaavoitusasioissa on kuultu myös vammaisten näkemyksiä.

12 11 Liikenne Vihdin päätaajamista Nummelasta ja kirkonkylästä on hyvät linjaautoyhteydet Helsinkiin. Myös päätaajamien väliset linja-autoyhteydet arkisin ovat melko hyvät. Linja-autoyhteydet muista taajamista, kylistä ja haja-asutusalueilta päätaajamiin ovat osittain järjestämättä. Palveluliikenne on kaikille kuntalaisille tarkoitettua joukkoliikennettä, jossa voidaan huomioida myös liikuntavammaisten tarpeet. 4.2 Tavoitteet Kaavoituksella huolehditaan aluekokonaisuuksien toimivuudesta ja palvelujen liikuntaesteettömästä saavutettavuudesta. Uudisrakentaminen tulee toteuttaa liikuntaesteettöminä helposti saavutettavina ja hahmotettavina tiloina siten, että tiloissa on kaikilla tasapuoliset mahdollisuudet itsenäiseen liikkumiseen ja asiointiin sekä työllistymiseen. Peruskorjauksen tavoitteena tulee olla se, että korjattavat tilat saatetaan uudisrakentamista vastaavalle tasolle. Samoja liikunta-esteettömyyden periaatteita noudatetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella ja myös liikenneympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa. 4.3 Toimenpiteet Maankäytön suunnittelu 1. Tekninen ja ympäristökeskus pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikista valmistelussa olevista asemakaavoista. 2. Tekninen ja ympäristökeskus pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikista valmistelussa olevista joukkoliikennesuunnitelmista ja liikenneympäristöjen yleissuunnitelmista. Tekninen ja ympäristökeskus lähettää kuulutuksen katusuunnitelman aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman vammaisneuvostolle sen näkemysten saamiseksi jo suunnittelun alkuvaiheessa.

13 12 Julkinen rakentaminen, yritykset, kauppaliikkeet ja yksityisiä palveluja tarjoavat rakennukset 1. Tekninen ja ympäristökeskus esittelee ja pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikista julkista ja liikerakentamista koskevista rakennushankkeista sekä varmistaa vammaisneuvostolle rakennustöiden edetessä seuranta- sekä lausuntamahdollisuuden ja tilaisuuden mukanaoloon lopputarkastuksissa, jotta rakennusten mahdollisimman hyvä esteettömyys saadaan toteutetuksi. 2. Kaavasuunnittelijat käyttävät tarkistuslistaa jolla varmistetaan aluekokonaisuuksien toimivuus ja palvelujen liikuntaesteetön saavutettavuus. 3. Rakennustarkastajilla on tarkistuslista niistä asioista, joiden avulla varmistetaan julkisissa rakennuksissa tarjottavien palvelujen liikuntaesteetön saavutettavuus. Liikuntaesteiden kartoitus 1. Pyritään huomioimaan liikuntaesteet jotta kaikki taajamat saadaan tulevaisuudessa mahdollisimman esteettömiksi. Kartoitukseen täytyy saada mukaan myös teknisen ja ympäristökeskuksen edustaja, jolla on ammatillinen pätevyys ongelmien ratkaisemiseksi. Muut toimenpiteet 1. Vammaisneuvostossa tulee olla teknisen ja ympäristökeskuksen edustaja, joka tuntee sekä kaavoitusta että rakennustarkastusta. 2. Yleisen esteettömyyden saavuttamiseksi vammaisneuvosto toimii tiiviissä yhteistyössä teknisen lautakunnan ja ko. keskuksen kanssa. Yleisen esteettömyyden saavuttamiseksi rakentamisessa tulee noudattaa uudistunutta maankäyttö- ja rakennuslakia sekä sitä tukevia esteetöntä rakentamista sääteleviä määräyksiä.

14 13 5. VAMMAISPALVELUT Vammaisten henkilöiden tulee pääsääntöisesti saada tarvitsemansa palvelut kunnan yleisistä palvelupisteistä kuten muutkin kuntalaiset. Vammaisilla on kuitenkin oikeus näiden peruspalvelujen lisäksi erityispalveluihin. Kunnalla on vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan erityinen velvollisuus järjestää erityispalveluja vaikeavammaisille henkilöille. Näitä ns. subjektiivisia oikeuksia ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Tämän lisäksi kunta voi harkinnanvaraisesti myöntää korvausta mm. henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen, päivittäisissä toiminnoissa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan, ylimääräisiin vaatekustannuksiin ja sopeutumisvalmennukseen. Lisätietoja saa perusturvakeskuksesta. 5.1 Nykytilanne Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voidaan myöntää vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua myönnetään asiointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja virkistykseen sekä työhön ja opiskeluun liittyviin matkoihin asuinkunnan alueella tai lähikuntiin. Vihdin lähikuntia ovat Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila ja Loppi. Vammaispalvelujen soveltamisohjeiden tarkistuksen yhteydessä ohjeisiin lisättiin lause perustelluista syistä on mahdollista myöntää matkoja Helsinkiin, Vantaalle ja Kauniaisiin. Kunnanhallitus täydensi ohjetta tarkentamalla, että lausetta sovelletaan vain poikkeustapauksissa viranhaltijan erillisellä päätöksellä. Päätöksessä otetaan huomioon vaikeavammaisten yksilöllinen elämäntilanne ja se, että tarvittavaa palvelua ei ole saatavissa asuinkunnan lähikunnasta. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelussa on käytössä julkisen liikenteen taksoihin perustuvat matkojen pituuden mukaan määräytyvät omavastuuosuudet. Vuoden 2005 lopussa Vihdissä oli 335 vaikeavammaisten kuljetuspalvelun saajaa.

15 14 Taloudelliset tukitoimet Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan välttämättöminä asunnon muutostöinä esimerkiksi pesuhuoneen muutostöistä, kynnysten poistosta ja luiskan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Asunnon muutostöinä voidaan korvata myös asunnon välittömässä läheisyydessä tehtävät muutostyöt. Vuoden 2005 aikana asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita myönnettiin 24:lle henkilölle. Muu Vammaispalvelu Palveluasumista voidaan järjestää vaikeavammaiselle, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa jatkuvaluonteisesti vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti, mutta ei ole kuitenkaan jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää omaan asuntoon tarvittavien asunnon muutostöiden ja esimerkiksi kotipalvelun avulla, omaishoidon tuella tai palkkaamalla henkilökohtainen avustaja. Palveluasuminen voidaan järjestää myös palvelutalossa. Vuoden 2005 lopussa palveluasumisen piirissä oli 5 vaikeavammaista. Tulkkipalvelua myönnetään vaikeavammaiselle,jolla on vaikea kuulo-, näkö tai puhevamma. Tulkkipalveluihin kuulu työssä käymisen, opiskelun, asioinnin, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Vuoden 2005 aikana tulkkipalvelua sai 10 henkilöä. 5.2 Tavoitteet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut järjestetään siten, että palvelun tarvitsijan liikkumistarpeet hänelle tarpeellisella toiminnallisella alueella tulevat huomioiduiksi. Vammaispalvelun täytäntöönpanoon liittyviä soveltamisohjeita tarkistetaan säännöllisesti. Taloudelliset tukitoimet Seurataan säännöllisesti määrärahatarvetta. Muu vammaispalvelu Seurataan säännöllisesti määrärahatarvetta.

16 Toimenpiteet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 1. Vammaispalvelulain täytäntöönpanoa varten laaditut soveltamisohjeet tarkistetaan säännöllisesti. Taloudelliset tukitoimet 1. Varataan vuosittain määräraha arvioidun tarpeen mukaisesti. Muu vammaispalvelu 1. Varataan vuosittain määräraha arvioidun tarpeen mukaisesti.

17 16 6. KOULUTUS 6.1 Nykytilanne Erityisopetuksessa oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Vihtiin valmistui syksyllä 2004 Kuoppanummen koulukeskus, jossa toimii suurin osa vihtiläisistä erityisluokista. Myös muissa kouluissa on erityisluokkia. Uudet opetussuunnitelmat vaativat laatimaan erityisoppilaille henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli HOJKS:n. Siihen kirjataan erityisoppilaan opiskelulle asetetut tavoitteet ja arviointimenetelmät sekä tietysti toimenpiteet, joilla pyritään em. tavoitteisiin. HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä tietysti oppilaan huoltajien kanssa. 6.2 Tavoitteet Vammaispoliittisen ohjelman tulee tukea koulujärjestelyjä, mitkä jo ovat hallintokuntien hyväksymiä. Tavoitteena tulee olla, että oppilas voidaan tukitoimin integroida yhteisopetukseen. Tällöin opetusryhmän koon tulee olla riittävän pieni ja oppilaille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Integraation rinnalla tulee säilyttää mahdollisuus oppilaan opiskella pienryhmässä erityisluokanopettajan johdolla ja tarvittaessa erityisoppilaitoksessa. Myös laajaalaisen erityisopettajan palvelun lisääminen ennaltaehkäisee luokkamuotoiseen erityisopetukseen siirtymistä. Oppilaan koulunkäynnin tueksi on tarvittaessa palkattava koulunkäyntiavustaja. Niille vammaisille lapsille, joilla vammansa vuoksi ei ole mahdollisuutta käydä kouluaan kotikunnassa, tulee järjestää samat oikeudet kuin muillekin oppilaille. Koulunkäyntiavustajien vaihtuminen saattaa vaikeuttaa vammaisten lasten koulunkäyntiä.

18 Toimenpiteet 1. Lisätään opetushenkilöstön tietoutta erityispedagogiikasta tarjoamalla henkilöstölle lisäkoulutusta ja luentoja erityispedagogiikan eri osa-alueilla. 2. Varmistetaan pätevän henkilökunnan saanti. 3. Turvataan riittävät resurssit erityisopetukselle. 4. Varataan riittävät määrärahat tarvittavan välineistön hankintaan sekä opettajien ja tukihenkilöiden palkkaamiseen. 5. Oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. 6. Koulunkäynnin tueksi palkataan tarvittaessa henkilökohtainen erityisavustaja. 7. Lisätään vanhempien, vammaisjärjestöjen ja opettajien välistä yhteistyötä. 7. TYÖLLISTYMINEN JA TALOUDELLINEN TURVA 7.1 Nykytilanne Työllistymisen tulee olla toimeentulon turva kaikille kuntalaisille. Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Usein vammaisten työllistymistä vaikeuttavat kuitenkin asenteiden lisäksi ympäristötekijät sekä apuvälineiden ja henkilökohtaisen avustajan löytäminen. Vajaakuntoisella työnhakijalla tarkoitetaan työvoimapalveluasetuksen mukaan henkilöä, jonka mahdollisuudet sopivan työn saamiseen tai säilyttämiseen ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Vammaisten henkilöiden työllistämistä ja koulutusta edistävät lainmuutokset tulivat voimaan Uudistus lähtee siitä, että mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja työhön tulee ensisijaisena eläkkeeseen nähden. Vajaakuntoisten työllistäminen on vaikeampaa kuin muiden. He ovat saaneet työpaikkoja työllistämistuen ja muiden tukien avulla. Työllistymisen esteinä ovat olleet ennakkoluulot, liikunnalliset ja muut toiminnalliset esteet, nykyinen tehokkuusajattelu jne. Uusi perustuslaki kieltää syrjinnän mm. terveydentilan ja vammaisuuden perusteella, ja se koskee myös työnhakutilannetta. Voidaan siis todeta, että vammaisuus ja varsinkin vaikeavammaisuus voi olla joidenkin palvelujen ja etuuksien saamisen ehtona, mutta se voi myös olla esteenä, jos jossakin tilanteessa ei jotain palvelua tai toimintaa pidetä tarkoituksenmukaisena tai tuloksellisena (lakiterminä kohtuullinen mukauttaminen).

19 18 Loppuvuodesta 2005 Vihdissä oli työvoimaa henkeä, joista työttömänä 7,4 %. Vajaakuntoisten työnhakijoiden kokonaismäärä oli 145 henkilöä joista suurin osa oli työttömänä. Työllistämistoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, koska vajaakuntoisista työnhakijoista suurempi osa oli työttömänä kuin vuonna Tavoitteet Työllistymisen painopisteen tulee olla avoimilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on integraatio. Yritystoiminta on hyvä vammaisen työllistämisen muoto. Yrittäjyys vaatii siihen suuntautunutta ajattelua, alkutietoa ja pääomaa eikä se sovi kaikille. Mahdollisuuksia kannattaisi tutkia ja tukea. Kokopäiväisten töiden lisäksi tulee vammaisille järjestää myös mahdollisuus osa-aikaiseen tai projektiluonteiseen työhön. Myös etätyön tekemisen mahdollisuutta tulisi laajentaa. Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa tulee kehittää avotyöllistämisen suuntaan. On myös esitetty sellainen ajatus, että vammaisia pitäisi voida työllistää samassa suhteessa kuin heitä on kaikkiaan yhteiskunnassa (noin 5% ). Tämän käsityksen mukaan esimerkiksi kunnan työntekijöistä vammaisten osuus tulee olla yhtä suuri kuin vammaisten kuntalaisten osuus. 7.3 Toimenpiteet 1. Lisätään vajaakuntoisten työntekijöiden määrää kunnan omien työtehtävien suorituksissa. 2. Edistetään kunnan tukitoimin yksityisten työnantajien mahdollisuuksia palkata vajaakuntoinen työntekijä. 3. Tuetaan vajaakuntoisten työttömien mahdollisuuksia toimia kunnassa yrittäjinä esimerkiksi varaamalla tarvittaessa työtiloja käsityön, taiteen tai muun yrittämisen tarpeisiin. Valtiolta on saatavissa tukea vammaisen henkilön työtilan/huoneen korjaus/muutostöihin. 8. ASUNTOTUOTANTO 8.1 Nykytilanne Asuntojen suurimmat puutteet liittyvät pesutilojen ja keittiön toimivuuteen. Vammaispalvelulain mukaisilla asunnonmuutostöillä asunto saadaan toimivaksi. Hissittömät talot aiheuttavat myös hankaluuksia vammaisten jokapäiväiselle selviytymiselle. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (määräys ja ohjeet 2005) on ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakentamisesta.

20 Tavoitteet Asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa perustavoitteena tulee olla ns. elinkaari-asuminen. Taataan asuntojen hyvä saavutettavuus ja toimivuus myös piha-alueiden, autopaikoituksen ja muiden asumista palvelevien tilojen osalta. Asuntojen on oltava helposti muunneltavissa elinolosuhteissa tapahtuvien muutosten kuten perhetilanteen tai terveydentilan muuttumisen, ikääntymisen tai muun vastaavan seikan sitä vaatiessa. Vanhan asuntokannan peruskorjauksen tavoitteena tulee olla korjattavien asuntojen saattaminen uudisrakentamisen periaatteiden mukaiselle tasolle. Julkista rahoitusta (arava, korkotuki) saavia asuntokohteita toteutettaessa tulee varmistaa, että asuntokantaan valmistuu koko ajan riittävästi asuintiloiltaan ja ympäristöltään myös liikuntaesteisille soveltuvia asuntoja. 8.3 Toimenpiteet 1. Asuntojen yleisen esteettömyyden saavuttamiseksi rakentamisessa tulee noudattaa uudistunutta maankäyttö- ja rakennuslakia sekä sitä tukevia esteetöntä rakentamista sääteleviä määräyksiä. 2. Käytetään hyväksi valtion asuntorahaston myöntämät hissiavustukset. 3. Vuokra-asuntoja (arava- ja korkotukirahoitteiset) rakennettaessa tulee seurata kunnassa esiintyvää tarvetta invamitoitettuihin asuntoihin. 4. Vammaisneuvostolta pyydetään lausuntoja invamitoitettujen asuntojen tarpeesta uudistuotantoa ja peruskorjaushankkeita suunniteltaessa. 5. Kaavasuunnittelussa pyritään siihen, että maastolliset mahdollisuudet huomioon ottaen kaksikerroksiset asuintalot sijoitetaan tonteille siten, että myös toiseen kerrokseen on esteetön sisäänpääsy (esim. rinneratkaisu). 6. Kunnan talousarvioihin varataan vuosittain määräraha hissiavustuksia varten.

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 MUONION VANHUSNEUVOSTON KOKOUS Aika KLO 14.00 16.30 Paikka Läsnä Sosiaalitoimiston kokoushuone Kutsutut/osallistujat Läsnä Yrjö Perkkiö veteraanijärjestöjen edustaja,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET ALKAEN 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET Vammainen henkilö

VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET ALKAEN 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET Vammainen henkilö VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 01.01.2010 ALKAEN 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1. Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 483 Diaarinumero 2577/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot