TRIANGLE-HANKKEEN OPINTO- JA VERKOSTOITUMISMATKA LUULAJAAN
|
|
- Noora Laura Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TRIANGLE-HANKKEEN OPINTO- JA VERKOSTOITUMISMATKA LUULAJAAN
2 Matkaseurue OSAO Saija Niemelä-Pentti, Rehtori Marja Rantala, Koulutusjohtaja Seija Lehto, vs. Yksikönjohtaja Sanna Ulén, Yksikönjohtaja Mirva Saastamoinen, Koulutussuunnittelija Alpo Kaisto, Yksikönjohtaja Antti Rovamo, Yksikönjohtaja Teija Tolonen, Yksikönjohtaja Ilkka Kettunen, Yksikönjohtaja Sirpa Tuppurainen, Suunnittelija Timo Kivelä, Aikuiskoulutuspäällikkö TE-toimisto Leila Tuohino, Palveluesimies OAKK Veikko Niiranen, hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Ilpo Tapaninen, Suunnittelupäällikkö Nuorten Ystävät Arja Sutela, pääsihteeri TRIANGLE-hanke Henna Väisänen, Projektikoordinaattori Heli Laitila, Projektipäällikkö Virve Kivelä, Projektipäällikkö
3 MATKAN TARKOITUS JA TAVOITE Triangle-hankkeen tavoitteena on tutustua nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kehitettyihin toimenpiteisiin Euroopan eri maissa ja tuoda matkoilla opittuja hyviä käytänteitä Oulun seudulle edelleen kehitettäväksi ja käyttöön otettavaksi. Luulajan matkan tarkoitus oli tutustua Luulajan ammatilliseen koulutukseen sekä työhallinnon projekteihin. Vaikka ruotsalainen toisen asteen koulutusjärjestelmä onkin erilainen kuin Suomessa, muistuttavat ruotsalainen kulttuuri ja olosuhteet erityisesti Pohjois-Ruotsissa niin paljon Suomea ja Oulun seutua, että Luulajassa kehitettyjä käytänteitä on helppo soveltaa omassa toiminnassamme jopa sellaisenaan. Matkan tarkoitus oli myös toimia verkostoitumismatkana Oulun seudulla yhteiskuntatakuuasioiden parissa toimivien tahojen kesken. Matkalle kutsuttiin mukaan laajasti eri toimijoita, mutta valitettavasti päällekkäinen tapahtuma esti esim. Oulun kaupungin edustajien osallistumisen matkalle kokonaan. Matkalle osallistui kuitenkin edustajia hankkeen muista yhteistyöorganisaatioista sekä ohjausryhmästä. Tavoitteena oli myös ylläpitää ja luoda uusia yhteistyöverkostoja Luulajan ja Oulun välillä. MATKAOHJELMA Keskiviikko Matkalle lähdettiin linja-autolla OSAOn Myllytullin yksikön pihasta klo keskiviikkoaamuna. Matka Luulajaan kesti nelisen tuntia ja matkan aikana matkan osallistujat esittelivät itsensä muille ja projektipäällikkö Heli Laitila kertoi hieman Triangle-hankkeen seuraavan vuoden suunnitelmista ja tavoitteista. Luulajaan saavuttuamme oli aikaa käydä lounaalla ennen ensimmäistä vierailua. Luleå Gymnasieskola Ensimmäinen vierailu oli sovittu Luleå Gymnasieskolaniin, jota meille esitteli yksi koulun rehtoreista Anders Wedin sekä Jyrki Unhola, joka toimii projektipäällikkönä Pyramidenhankkeessa, joka on suunnattu syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Luleå Gymnasieskola on kunnallinen oppilaitos ja samalla Luulajan suurin toisen asteen oppilaitos. Siellä on n opiskelijaa, jotka opiskelevat 18 eri koulutusohjelmassa. 12 koulutusohjelmista on ammatillisia koulutusohjelmia ja 6 korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusohjelmaa (vrt. suomalainen lukio). Luleå Gymnasieskola sijaitsee fyysisesti neljässä eri rakennuksessa ja sitä johtaa 7 rehtoria. Luulajassa toimii lisäksi yksityisiä toisen asteen oppilaitoksia. 18 ammatillisen pätevyyden tai korkeakouluopintokelpoisuuden tuottavan koulutusohjelman lisäksi Luleå Gymnasieskolan tarjoaa viisi erilaista valmentavaa koulutusta niille nuorille, jotka eivät
4 ole hakukelpoisia koulutusohjelmiin. Tilastojen mukaan 87,5% luulajalaisista nuorista on peruskoulun päättäessään hakukelpoisia toisen asteen koulutusohjelmiin. Valmentavat koulutukset pitävät sisällään mm. maahanmuuttajille tarkoitetun kielivalmennuksen, työhönvalmennusta sekä mahdollisuuden osallistua virallisen koulutusohjelman opintoihin tuettuna. Ruotsin lain mukaan tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle on tarjottava apua opinnoissaan. Lisäksi kunnat on velvoitettu olemaan tietoisia kaikkien vuotiaiden nuorten tilanteesta. Oppilaitoksessa huoli opiskelijasta herää silloin, jos poissaoloja kertyy paljon. Koulun henkilökunta kokoontuu kerran viikossa palaveriin, jossa keskustellaan opiskelijoiden asioista. Tukiprosessi alkaa sillä, että opiskelijan tilanne otetaan tutkittavaksi. Palavereihin osallistuvat alkuvaiheessa ainakin opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja sekä nuoren vanhemmat sekä tietysti nuori itse. Tilanteen arvioimisen jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, joka voi sisältää erilaisia toimenpiteitä opiskelijan tarpeen mukaisesti, kuten erityisopetuksen tarjoamista, avustajan, pienryhmäopetusta, mukauttamista tai työn ja opiskelun yhdistämistä. Toimintasuunnitelman laatimisessa on mukana opiskelijahuoltoryhmä, jossa on mukana 4 erityisopettajaa, 6 terveydenhoitajaa, 6 ohjaajaa, koulupsykologi, toiminta/työterapeutti (occupational therapist), 7,5 opintoneuvojaa sekä kaikkien yksiköiden rehtorit. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan aktiivisesti. Pyramiden-projekti Luleå Gymnasieskola koordinoi Pyramiden-yhteistyöprojektia, jossa koulun lisäksi on mukana sosiaalilautakunta sekä työhallinto. Pyramiden on kolmevuotinen projekti, joka saa rahoituksen kansanterveysvirastosta. Projekti on aloittanut toimintansa elokuussa Projektin kokonaisrahoitus on n. 5 miljoonaa kruunua. Projekti tarjoaa ryhmämuotoista opetusta sellaisille nuorille, joilla ei ole vielä valmiuksia osallistua koulun virallisiin koulutusohjelmiin. Nuorilla voi olla mm. sosiaalisia ja psykososiaalisia vaikeuksia, neuropsykiatrisia diagnooseja, he ovat olleet peruskoulussa mukautetussa opetuksessa, heillä on ollut paljon poissaoloja ja päihdeongelmia. Projektin palkkalistoilla on yhteensä 9,5 henkilöä. Projektipäällikön lisäksi projektissa työskentelevät opettajat, avustajat, toiminta-/työterapeutti, terveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto- ja työohjaaja ja sosionomi. Jokaisen rooli ja työtehtävät projektissa on kuvattu. Projektin tavoitteena on luoda nuorille tie eteenpäin ja voittaa matkalla olevat esteet. Erityisesti painotetaan luottamusta ja sitä, että nuoret kokevat olonsa turvalliseksi. Numeerisiksi tavoitteeksi on asetettu, että osallistuttuaan projektiin vuoden ajan 50% nuorista jatkaa opintojaan projektin ulkopuolella, 30% nuorista saa työpaikan/muun paikan 1. vuoden jälkeen ja 20% nuorista jää projektin toimintaan mukaan vielä seuraavaksi vuodeksi.
5 Elokuussa 2012 projektissa aloitti 40 opiskelijaa, jotka toimivat kahdessa eri ryhmässä. Ryhmässä on kaksi opettajaa ja kaksi avustajaa. Ryhmät toimivat Luleå Gymnasieskolanin tiloissa, mutta erillään muusta opetuksesta rauhallisessa ympäristössä, jolloin nuoret uskaltavat paremmin tulla kouluun. Monilla nuorista on eritasoisia sosiaalisia pelkoja, jolloin kynnys pelkästään tulla paikalle kouluun on suuri. Ryhmässä on mukana myös 10 opiskelijaa, jotka eivät osallistu opetukseen, mutta heidän luokseen tehdään kotikäyntejä. Näille opiskelijoille on tulossa jatkossa oma pienryhmä. Projektissa tehdään yhteistyötä perusopetuksen kanssa ja jo tammi-helmikuussa pidetään tapaaminen peruskoulussa, jossa aletaan kartoittamaan seuraavan syksyn projektissa aloittavaa ryhmää. Projektiin pääsee mukaan myös ennakkoilmoituksella. Kun ryhmä on alustavasti kartoitettu, järjestetään verkostotapaaminen nuoren, hänen vanhempiensa, peruskoulun opintoohjaajan ja projektin työntekijän kesken. Nuorelle järjestetään myös mahdollisuus käydä tutustumassa Pyramidenin toimintaan. Nuorelle tehdään toimenpideohjelma, jonka toteutumista arvioidaan vuoden aikana oppilastiimin kokouksissa. Pyramidenin kautta nuorella on mahdollisuus päästä nopeammin terveydenhuollon palveluihin, koska projektissa on toimii yhteistyöprojektina usean eri tahon kesken. Monilla projektiin osallistuvista nuorista on jo projektiin tullessaan hoitosuhde olemassa johonkin terveydenhuollon palveluun ja nämä olemassa olevat hoitosuhteet tietysti huomioidaan. Pyramiden-projektin aikaansaannoksena on Luulajan kunnassa luotu salassapitovelvollisuussopimus. Sopimuksessa määritellään niin, että nuoren kanssa toimivat viranomaistahot saavat luovuttaa nuorta koskevia tietoja toisilleen. Ruotsissa on mahdollista tehdä paikallistasolla tämäntasoinen päätös, joka mahdollistaa ko. sopimuksen tekemisen. Luleå Gymnasieskolaniin tutustumisen jälkeen ohjelmassa oli hieman vapaata aikaa, jolloin oli mahdollisuus tutustua Luulajan kaupunkiin ja tehdä ostoksia. Illallisen nautimme O Learysravintolassa luulajalaisten isäntiemme kanssa. Paikalla oli Gymnasieskolanin rehtori sekä seuraavan päivän vierailukohteen, paikallisen työhallinnon organisaation väkeä. Torstai Torstaina vierailuohjelmassa oli tutustuminen Luulajan työhallintoon (Arbetsmarknadförvaltningen) ja erityisesti sen koordinoimiin nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviin projekteihin. Aluksi Arbetsmarknadförvaltningenin johtaja Kajsa Pösö kertoi, miten työhallinto on Luulajassa organisoitu ja muutamia faktatietoja nuorisotyöttömyyteen liittyen. Työhallinnon alla Luulajassa ovat maahanmuuttaja-asiat, aikuiskoulutus, työvoimatoimiston palvelut sekä tuetun työllistymisen
6 asiat. Tavoitteena on yhdistää yksilön henkilökohtainen kehittyminen ja työmarkkinoiden tarpeet ja odotukset. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille tarjotaan harjoittelu- tai opiskelupaikkoja, jotka myöhemmin johtavat työllistymiseen. Aikuiskoulutuksen kautta tarjotaan mahdollisuus osaamisen kehittämiseen yli 20-vuotiaille. Luulajassa nuorisotyöttömyys on n. 15%, joka tarkoittaa n. 900 työtöntä nuorta. Lisäksi on arvioitu, että n nuorta muuttaa pois Luulajasta, elleivät saa sieltä töitä. Luulajassa on tehty poliittinen päätös: Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi. Yhteistyötä tehdään kunnan, oppilaitosten ja työnantajien välillä, jotta nuorille olisi mahdollisimman helppo päästä osaksi työelämää. UTAN-projekti UTAN on ESR-rahoitteinen hanke, joka on suunnattu vuotiaille nuorille, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa ja joilla on vaikeuksia päästä työelämään. UTAN tarjoaa nuorille erilaisia aktiviteetteja nuorten omien tarpeiden mukaisesti. Nuorille on tarjolla mm. uraohjausta, tietoa ja ohjausta eri koulutus- ja harjoittelupaikkamahdollisuuksista, opastusta työnhakuun ja omien taitojen ja vahvuuksien tunnistamiseen sekä realististen tavoitteiden asettamiseen. Projektia toteutetaan yhteistyössä Luleå Gymnasieskolanin kanssa. Jos nuori haluaa keskeyttää opintonsa, hänet ohjataan projektiin. UTAN tekee myös etsivää nuorisotyötä, he ylläpitävät listaa alle 20-vuotiaista työttömistä nuorista ja pyrkivät saamaan heitä projektin piiriin. Etsivässä nuorisotyössä hyödynnetään myös erilaisten urheilujärjestöjen yms. listoja nuorista. Projektille on palkattuna nuoria työntekijöitä (informants), joiden tehtävänä on etsiä nuoria projektin pariin. Nämä. työntekijät ovat paikalla erilaisissa nuorille suunnatuissa tapahtumissa ja lisäksi he myös soittavat ja käyvät tapaamassa nuoria, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa. Projektissa hyödynnetään myös erilaisia some-työkaluja, kuten Facebookia. Tähän mennessä projektiin on osallistunut n. 170 nuorta, joista n. 54% on joko jatkanut opintojaan tai saanut työpaikan. 16% nuorista on paikallisen työvoimatoimiston palvelujen parissa. VÅGA-projekti Myös VÅGA-on ESR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on luoda nuorille (16-30-vuotiaille) työnhakijoille ja työnantajille mahdollisuuksia kohdata toisiaan ja yhdessä luoda erilaisia työllistymisen mahdollisuuksia ja alentaa työllistymisen kynnystä. Projektissa on mukana suuri yritysten verkosto. Nuoria kutsutaan osallistumaan työpajojen kautta. Yhteistyö ja nuorten äänen kuuleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita projektissa. Projektissa ei ole ennalta määrättyjä toimenpiteitä, vaan tapahtumia ja toimenpiteitä järjestetään sen mukaan, mitä nuoret ja työnantajat itse toivovat. Projektin puitteissa on mm. järjestetty nuorten ja työnantajien kohtaamispäivä, jossa mietittiin yhdessä hyvän työpaikan tunnusmerkkejä. Lisäksi on järjestetty erilaisia tapahtumia ja festivaaleja. Tavoitteena on järjestää rentoja
7 tapahtumia, joissa nuoret ja työnantajat voivat tehdä luontevasti ja vapaamuotoisesti yhteistyötä ja kohdata. Hankkeella on VIP-ryhmä, joka koostuu nuorista. Ryhmän tavoitteena on arvioida hankkeen toteutusta ja järjestettyjä tapahtumia. Kuultuamme luulajalaisten projekteista, esittelyvuoro siirtyi meille. OSAOn rehtori Saija Niemelä- Pentti esitteli lyhyesti OSAOn ja projektipäälliköt Heli Laitila ja Virve Kivelä esittelivät Trianglehankkeen. Esittelyiden jälkeen söimme vielä lounaan yhdessä isäntien kanssa. Lounaan jälkeen linja-auto suuntasi takaisin Oulua kohti, jossa olimme perillä hieman klo 18 jälkeen torstai-iltana. MATKAN YHTEENVETOA JA ARVIOINTIA Luulajan matka oli hieman erityyppinen, kuin aiemmat Triangle-hankkeessa tehdyt opintomatkat. Matkakohteen sijainti lähellä Oulua mahdollisti linja-autolla matkustamisen, jolloin matkalle oli mahdollista saada mukaan aiempia matkoja suurempi joukko osallistujia. Näin hyviä käytänteitä saadaan tehokkaammin levitettyä omissa organisaatioissamme Oulun seudulla. Suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin ja toimintatapojen ollessa niin samankaltaisia, Luulajassa kehitettyjen toimenpiteiden voi olettaa toimivan hyvin myös Oulun seudun nuorten kohdalla. Meille esitellyt projektit olivat kaikki sellaisia, joita voisi toteuttaa myös meillä. Monia toimenpiteitähän jo toteutetaankin, mutta hieman eri tavoin organisoituna. Luulajassa saattaen vaihto peruskoulusta toisen asteen opintoihin tuntui toimivan tehokkaasti, koska siellä pyritään tunnistamaan jo ennen toisen asteen koulutuksen aloittamista ne nuoret, jotka olisi hyvä ottaa mm. Pyramiden-projektin toiminnan pariin. Meillä monesti toimitaan niin, että nuoret otetaan tehostetun tuen piiriin vasta sitten, kun he ovat jo hyvää matkaa pudonneet pois oppilaitoksen tai muiden palveluiden parista. Ennaltaehkäisemällä saataisiin nuorille enemmän onnistumisen kokemuksia ja tuettua nuorten itsetunnon kehittymistä. Suomalaisessa yhteiskunnassa törmätään myös monesti siihen ongelmaan, että eri viranomaistahojen välillä ei kulje riittävästi tietoa nuoresta ja hänen asioistaan. Ellei nuori itse ymmärrä kertoa jotakin asiaa omasta taustastaan ja jo läpikäymistään toimenpiteistä, saatetaan nuorelle tarjota päällekkäisiä, samankaltaisia toimenpiteitä. Luulajan kunnassa tehty salassapitosopimus voisi olla hyvä ratkaisu tähän ongelmaan, mutta Suomessa ei liene mahdollista tehdä paikallistason ratkaisuja tällaisissa asioissa. Tämä vaatisi siis lakimuutoksen. Nuorten mielipiteiden kuunteleminen ja osallistaminen heitä koskeviin asioihin oli erityisesti VÅGA-projektissa keskiössä. Tätä tarvittaisiin enemmän myös Oulun seudulla. Meillä on paljon hyvä projekteja ja toimenpiteitä, mutta niiden kehittämisessä on aika harvoin mukana nuoria. Myös meillä voitaisiin kehittää tapahtumia, joissa nuoret ja työnantajat voisivat kohdata sekä
8 kehittää erilaisia mahdollisuuksia, joiden kautta nuoret pääsisivät osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Yhteistyö luulajalaisten kanssa jatkuu vielä myöhemminkin, sillä matkan aikana sovittiin jo vastavierailusta Oulun seudulle. Saamme vieraita Luulajasta helmikuussa 2014, jolloin voimme jatkaa hyvien käytänteiden vaihtamista.
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
Lisätiedottyöpaikkaohjaaja Know How-messut Ammatinopettaja/ryhmänohjaaja Marraskuussa
OPAS OHJAAJILLE Perustiedot oppitunneilla Ammatinopettaja 1. vuoden alusta jatkuen läpi opintojen, kaikissa ammattiaineissa Työpaikkavierailuja, työnantajien/ammatinedustajien vierailuja Ammatinopettaja
LisätiedotAmmatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt
Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotOHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä
OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
LisätiedotUraohjaus2020 palvelumallihahmotelma
Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjausta opintoihin integroituneena! Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteinen koulutusprosessiin
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotTOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.
TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotNIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO
Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotValmentaudu tuleviin opintoihin!
Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotNivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS
Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin
LisätiedotOulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri
Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö
LisätiedotOpiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä
Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät 6.-7.6. 2018, Iisalmi Anu Häikiö, opiskeluhuollon asiantuntija, Riveria Matti Ilvonen, kuraattori, Kainuun ammattiopisto
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotMiten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski
Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti
LisätiedotOppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014
Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotNuorten tuki-hankkeen ydintavoite:
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotYhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto
tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotTiinan tarina. - polkuni työelämään
Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotOpiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa
Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotYhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen
Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotMatalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut
Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat oululaiset nuoret yhden luukun periaate
LisätiedotOppimisen tuki Stadin ammattiopistossa
Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi
LisätiedotKuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
LisätiedotNuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen
Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotTEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset
TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotHyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi
Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotLasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010
Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotEDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana
EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotYHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN
YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN ERITYISEN TUEN MALLI OPINNOISTA TÖIHIN SIIRRYTTÄESSÄ KENELLE: Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heitä työllistäville työnantajille. MIKSI: Opintojen mahdollistajaksi,
LisätiedotTeknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotSUJUVA OPINTOPOLKU LUKIOLAISESTA AKATEEMISEKSI ASIANTUNTIJAKSI
SUJUVA OPINTOPOLKU LUKIOLAISESTA AKATEEMISEKSI ASIANTUNTIJAKSI Millaista yhteistyötä lukion henkilökunta toivoo yliopistojen kanssa? Loppukysely hankkeen yhteistyölukioiden henkilökunnalle Hankeraportti
LisätiedotErityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki
Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä
LisätiedotKuka vastaa ja välittää?
1 Kuka vastaa ja välittää? Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Pohjois- Karjalassa? 2 Avoimen ammattiopiston ja Ohjaamon nuorten suusta: Mitä keinoja pitäisi olla nuorisotakuun toteuttamiseksi, mikä
Lisätiedot- silta parempaan tulevaisuuteen -
- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry
LisätiedotAmmattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010
Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotHUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k
HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotTyövoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus
Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
LisätiedotTORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA
Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon
Lisätiedotwww.turkuai.fi Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund
Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund 1 Opetushallituksen hanke - Hankeaika 1.1.2014-31.5.2015 - Hankkeessa mukana Oulu ja Turun ammatti-instituutti - Hankkeessa luvattua: - Opiskelijoiden profilointi
LisätiedotYhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa
Yhteistyö nuorten rikoskierteeseen ajautumisen torjunnassa sairaanhoitaja Päivi Viro ja ohjauksen asiantuntija Anna Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, etsivä nuorisotyö 17.9.2014 Nuorten koulutus- ja työllisyystyöryhmä
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotOsallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa
Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013
LisätiedotKILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella
KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotKauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus
9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotKEVÄT 2018 SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ. Jyväskylän Kansalaisopisto. Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus
KEVÄT 2018 Jyväskylän Kansalaisopisto Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus Monikulttuurikeskus Gloria Huhtasuon asukasyhdistys Jyvälän Setlementti ry SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotYhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
Lisätiedot