PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2012-2015"

Transkriptio

1 Liite nro 1 Ptlk 16 8.~P~QN?~ 1 ::~ ~ t 4 - PIEKSÄMÄKI KAIKILLE PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

2 SISÄLLYS 2 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 3 1. OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN Itsenäinen perhe-elämä Asuminen - oma koti Liikkuminen 8 2. PERUSTURVA Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut KOULUTUS, OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus ja opiskelu Työelämä ELÄMÄ VAPAA-AJALLA Osallistuminen ja vapaa-aika Kulttuuripalvelut Liikunta KOHTI ESTEETÖNTÄ PIEKSÄMÄKEÄ Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kanavat Saavutettava asiointi Esteetön rakennettu ympäristö SYRJIMÄTTÖMYYS JA TURVALLISUUS YHTEENVETO 26 LÄHTEET 27 LNTTEET 28 TOIMENPIDEOSIO

3 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 3 Pieksämäen seudulla tehtiin 2000-luvulla kuntaliitoksia. Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2004 Pieksänmaaksi Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaa tekivät kuntaliitoksen ja muodostivat uuden Pieksämäen kaupungin. Asukkaita Pieksämäen kaupungissa oli tilanteen mukaan Kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa edelleen itsenäisesti omana kuntana. Pieksämäen kaupunki vahvisti vuonna 2009 ensimmäisen vammaispoliittisen ohjelmansa vuosille Kaupungissa toimii 7 -jäseninen vammaisneuvosto, joka koostuu kuuden sosiaali- ja vammaisjärjestön sekä kaupunginhallituksen edustajasta, sihteerinä toimii perusturvan viranhaltija. Vammaisneuvostolle on vahvistettu toimintasääntö, jossa on määritelty sen rooli yhteistyöelimenä, vammaisten näkökulman esille tuojana ja vaikuttajana vammaisten tasa-arvon toteutumiseksi. Liite 1. Elokuussa 2010 julkaistiin uusi valtakunnallinen Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO, Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Kyseisen ohjelman pohjalta aloitettiin kaupungin oman VAMPON päivitystyö. Vammaisneuvoston esityksestä ja perusturvalautakunnan päätöksellä Pieksämäellä järjestettiin valtakunnallisesta VAM POSTA informaatio- ja keskustelutilaisuus marraskuussa Asiantuntijana oli sosiaali- ja terveysministeriöstä ylitarkastaja San Loijas. Tilaisuuden tarkoitus oli välittää tietoa ja avata keskustelu Pieksämäen kaupungin vammaispolitiikasta. Kohderyhminä olivat vammaiset itse, eri vammaisjärjestöt, kaupungin Iuottamushenkilöt, muut yhteistyökumppanit sekä kaupungin viranhaltijat ja työntekijät. Kaupungin perusturvalautakunta nimesi vammaispoliittisen ohjelman päivitystä valmistelevaan työryhmään perusturvalautakunnan jäsenet Päivi Pasasen ja Hanna Ylösen. Vammaisneuvosto nimesi edustajikseen

4 puheenjohtaja Markku Poikolan, varapuheenjohtaja Sirkka Hokkasen ja jäsen Anne-Man Tarvosen ja kaupunginhallituksen edustaja Anja Mannisen. Yhteistyötahoja edustamaan kutsuttiin seurakunnasta Taina Minkkinen. Sihteerinä toimi vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Anna-Liisa Miettinen. 4 Konkreettinen päivitystyö tehtiin yhteistyössä työryhmän ja eri hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Ohjelmaa valmistelevan työryhmän ja asiantuntijoiden kesken oli teemoittain yhteisiä tapaamisia maaliskuusta syyskuulle 2011, yhteensä 5. Niissä käsiteltiin kunkin tahon palveluja ja niiden muutostarpeita vammaisten näkökulmasta. Yhteinen keskustelu vammaisten asioista koettiin tärkeäksi. Aihepiirit jaettiin seuraavasti: O O O O rakennettu ympäristö ja asuminen koulutus ja työelämä liikenne, osallistuminen ja vapaa-aika perusturva Vammaispolitiikan lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet. Vammaisten oikeuksia edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus vuodelta 2006, jonka Suomi on allekirjoittanut. Liite 2. Jokaisella ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan ja olla yhteisön tasa-arvoinen jäsen. Vammaispoliittinen ohjelma tavoitteineen ja toimenpide-ehdotuksineen on kunnassa ohjenuora vammaispolitiikan toteuttamiseksi eri hallinnonaloilla siten, että vammaisten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat käytännössä. 1. OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN Itsenäinen elämä koostuu mahdollisuuksista asumisen ja perhe-elämän valinnanvapauteen, kommunikointiin, tiedonsaantiin ja viestintään sekä yhdenvertaiseen asiointiin. Keskeistä on yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita vastaavat asumisen ja liikkumisen ratkaisut.

5 Kommunikoinnin ja asioinnin tulee toimia (mm. viittoma- ja selkokielen sekä puheen tulkkauksen avulla). Esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat lähiympäristöt ja toimivat palvelut ovat itsenäisen elämisen tärkeimpiä edellytyksiä. Tekniikan kehittyminen tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia vammaisten ihmisten omatoimisuudelle ja elämän hallinnalle. Haasteena on esteettömien tai helposti sellaisiksi muutettavissa olevien asuntojen vähäinen tarjonta. 5 Esteettömien asuntojen tarve on Pieksämäellä tiedostettu. Vanhojen asuntojen saneerausten tai uudisrakentamisen yhteydessä paikalliset vuokra asuntoviranomaiset ovat ottaneet esteettömyysedellytyksiä huomioon jo asuntojen ja korjausten suunnittelussa. Vammaisten käyttöön on löytynyt alakerran asuntoja tai asuntoja hissitaloista eri puolilta kaupunkia. Pieksämäellä on sekä kaupungin omaa että yksityistä palveluasumista henkilöille, jotka asumisen lisäksi tarvitsevat päivittäisissä toimissa asumista tukevia palveluita. 11. Itsenäinen elämä perhe-elämä Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat. Heidän saatavillaan on oltava erilaisia koti- ja asumispalveluja, mukaan lukien tukipalvelut ja henkilökohtainen apu. Jokaisella on oikeus hallita omaa elämäänsä. Erilaisin tukimuodoin mahdollistetaan itsenäinen ja omatoiminen elämä. Vammaisia henkilöitä ei eroteta perheestään runsaan palvelutarpeen perusteella. Palvelujen ja tukitoimien tarve ei saa muodostaa estettä yksin asumiselle, parisuhteelle tai perheen perustamiselle. Vammaisella on oikeus toimia tasavertaisena perheenjäsenenä ja vanhempana. Tämä voidaan mahdollistaa henkilökohtaisella avulla.

6 Vammaisperheitä tulee tukea monipuolisesti, yhdenvertaisesti muihin perheisiin nähden. Perheet käyttävät lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluja. Näiden tulee palvella myös vammaisten lasten sekä vammaisten vanhempien perheitä. 6 Lasten ja nuorten Pieksämäki- ohjelmassa varhaiskasvatuksen osiossa mainitaan seuraavaa: Päivähoidon ensisijaisena tehtävänä on edistää ja tukea lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Etusijalla on mm. lapsen oikeus osallistua vertaisryhmässä julkiseen varhaiskasvatukseen tai erityisen tuen tarpeen vuoksi kuntoutukseen. Päivähoito edistää myös perheiden hyvinvointia tukemalla perheitä vaikeissa tilanteissa kasva tuskumppanuuden kautta sekä toimimalla ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa Nämä periaatteet koskevat kaikkia perheitä. Varhaiskasvatuksen piirissä on myös lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osaalueilla. Erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia on noin 8 10 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Pieksämäen kaupungin erityispäivähoidossa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa, jotka konsultoivat, havainnoivat ja arvioivat lasten kasvua ja kehitystä sekä osallistuvat yhdessä lähityöntekijöiden kanssa lapsen yksilölliset tarpeet huomioivan toiminnan ja varhaiskuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vammaisilla henkilöillä on oikeus kuntalaisena saada tukea perhe-elämän ja mielenterveyden pulmiin ja elämän stressitilanteisiin esim. lapsuuden kodista muuton yhteydessä tai perheen kriiseissä. Pieksämäen perustu rvan perheneuvolan ja psykiatrisen poliklinikan asiantuntemus ja neuvonta ovat tarpeen mukaan käytettävissä. Esteetön asiointi kyseisissä palvelupisteissä vaatii vaikeavammaisten kohdalla toistaiseksi yhteistyötä työntekijöiden kanssa esim. ulko-oven avaamisessa.

7 1.2. Asuminen oma koti Oma koti on jokaiselle tärkeä. Omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan vahvistaa yleisellä ympäristön, palvelujen ja tuotteiden hyvällä suunnittelulla. Tavoitteena on esteettömien, toiminnallisesti joustavien ja tarvittaessa helposti mukautettavissa olevien asuntojen riittävä tarjonta. Vammaisten henkilöiden asumisen edellytysten parantamiseksi tarvitaan usein yksilöllisiä asunnon muutostöitä, palveluja ja tukitoimia. Asunnon muutostyöt turvaavat omaehtoisen elämän ottaen huomioon yksilölliset tarpeet ja niillä vähennetään vammaisen ihmisen riippuvuutta toisten avusta. 7 Omassa kodissa asumista tuetaan omaishoidon, kotihoidon ja henkilökohtaisen avun turvin. Palveluja järjestetään sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voidaan järjestää kaupungin omana palveluna, henkilökohtaisella avustajalla tai ostamalla palvelu yksityiseltä palvelu ntuottajalta. Tukiasunnoissa ja palveluasunnoissa on otettava huomioon asumisen laatu. Ryhmämuotoinen asuminen voi muodostaa kodinomaisen yhteisön, oma huone mahdollistaa yksityisyyden. Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisen eteneminen asettaa jatkossa haasteita vammaisten palvelu- ja tukiasuntojen saamiselle tarvetta vastaavasti. Asumisen lisäksi tarvitaan myös eritasoisia palveluja turvaamaan asuminen. Rakennussuunnittelun tavoitteena tulee olla kaavoituksen ja asuinympäristöjen suunnittelun sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian monipuolinen hyödyntäminen. Näillä voidaan merkittävästi parantaa ihmisten omatoimisuutta, vaikuttaa yhteisöllisyyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun. Nykyisin Pieksämäen vammaisneuvosto voi osallistua julkisten rakennusten esteettömyyden suunnitteluun ja parantamiseen tekemällä mm. esteettömyyskartoituksia ja toimittamalla tulokset edelleen

8 rakennusviranomaisille toimenpiteitä varten. Myös kaavoitukseen voidaan vaikuttaa antamalla vireille tulevista kaavoista lausuntoja vammaisuudesta aiheutuvien tarpeiden huomioimiseksi Liikkuminen Julkinen liikenne on tärkeä yhteiskunnan peruspalvelu. Tästä syystä julkista liikennettä tulee kehittää niin, että se pystyy palvelemaan tasapuolisesti kaikkia matkustajia heidän asuinpaikastaan, iästään tai mahdollisesta vammastaan huolimatta. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä liikenteen suunnittelijoiden, liikennöitsijöiden ja palvelun käyttäjien välillä. Päämääränä tulee olla erilaisilla kulkuvälineillä (linja-autot, junat jne.) tapahtuvan julkisen liikenteen saavutettavuus. Lisäksi erilaisten liikennevälineiden varustelutason tulee soveltua kaikille asiakkaille. Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista liikennevälineistä ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista sekä asema- ja terminaalirakennuksista. Välttämätön tieto esimerkiksi joukkoliikenneaikatauluista on oltava kaikkien saatavilla. Julkisen liikenteen toimivuutta lisäämällä voidaan vähentää yksilöllisten kuljetuspalvelujen tarvetta. Julkisen liikenteen lisäksi voidaan palvelu- ja asiointiliikenteen avulla niin ikään lisätä liikuntarajoitteisten sekä muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden liikkumismahdollisuuksia. Tavoitteena on saada toimivat palveluliikennelinjat asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Palveluliikennelinjojen tulee palvella erityisen tuen tarpeessa olevia eri-ikäisiä asukkaita. Valitettavasti julkisen liikenteen lakkauttaminen harvaan asutuilta seuduilta on yhä yleisempää. Tämän vuoksi tarvitaan enenevästi erityisiä kuljetusratkaisuja. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu takaa vaikeavammaiselle asiakkaalle vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asiointia ja virkistystä varten. Kuljetuspalveluissa tulee harkita yksilöllinen tarve. Kaupungin vastuualueiden välinen ja liikennesuunnittelijan kanssa tehtävä yhteistyö tuo tehokkuutta olemassa olevien palvelujen käyttämiselle ja on

9 talouden kannalta järkevää. Pieksämäellä PALI -palveluliikenteen ja asiointitaksiliikenteen tila-autojen mahdollisuudet palvella myös vammaisia henkilöitä ovat auttaneet vammaisten pääsyä kotoa taajamiin palvelujen äärelle. Kaikkien yhteiskunnan kuljetusten laajempi selvittely ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen on menossa Pieksämäen ja lähikuntien kanssa PERUSTURVA Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelut niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Vasta toissijaisena tulevat täydentävät palvelut. Kun yleiset palvelut eivät riitä turvaamaan vammaisten täyttä osallistumista, tulee yhteiskunnan varmistaa vammaisten henkilöiden apuvälineiden ja tukipalvelujen saatavuus. Tähän perustuen vammaisella henkilöllä on oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalveluasetuksen mukaan vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet edellytetään järjestettävän siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Palveluja on järjestettävä siinä laajuudessa ja muodossa kuin vammaiset henkilöt niitä tarvitsevat. Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat säännökset säilyivät ennallaan myös lakien yhdistyttyä. Pieksämäen kaupungin vammaisten palvelujen vertailutietoa vuosilta on esitetty liitteessä 3. Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakiin perustuen perusturvalautakunta ja sen alaiset viranhaltijat/työntekijät huolehtivat ko. lakien mukaisten etuuksien ja toimenpiteiden toteutumisesta. Organisaatio liitteenä 4. Toimintaa on sekä

10 kaupungin omana toimintana (mm. vammaispalvelujen sosiaalityö ja erityisnuorten sosiaaliohjaus, kehitysvammaisten ohjaus ja neuvonta, päivätoimintakeskus Hietsu) että ostopalveluna (mm. asumispalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu) ja kuntayhtymän palveluina (mm. laitoshoito, erityispoliklinikkatoiminta, perhehoito) Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut Jokaisella kansalaisella on oikeus perustoimeentuloturvaan. Valtion taholla sosiaaliturvaviranomaisena toimii kansaneläkelaitos, Kela. Kunnan sisällä sosiaalipalveluista vastaa perusturvalautakunta. Työ on toimeentulon ensisijainen lähde ja keino vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaan. Sosiaaliturva on kuitenkin usein vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaja, koska työn teko ei eri syistä ole mahdollista. Perustoimeentulon matala taso on este täysipainoiselle yhteiskunnan osallisuudelle. Takuueläkelain voimaan tultua tasoa on saatu jonkin verran korotettua. Sosiaaliturva on jakaantunut eri hallinnonaloille (kunnat, Kela) ja se tuo paljon vaivaa etuuksien hakemisessa ja yhteensovittamisessa ja toisaalta tarvetta neuvonnalle ja ohjaukselle. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ohjaa lainsäädännön toteutumista ja asiakaspalvelun sisältöä. Kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden terveyden- ja sairaanhoito. Pieksämäen kaupunki järjestää lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut omalääkäri-hoitaja työpari -mallilla. Kullekin kuntalaiselle on määritelty omalääkäri pääosin aluevastuu periaatteella. Kaikilla kansalaisilla, myös vaikeavammaisilla henkilöillä, on oikeus terveydenhuollon laadukkaisiin palveluihin, asianmukaiseen hoitoon ja terveydentilan seurantaan. Tuen antamisen tulee alkaa heti vamman toteamisvaiheessa, heti syntymän jälkeen tai vammautumisen tapahduttua. LastenneLivolapalveluilla on tärkeä merkitys. Vaikeavammaisella henkilöllä on

11 oikeus tulla kuulluksi samoin kuin oikeus osallistua omaa terveyttään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. 11 Vammaisten henkilöiden mahdollisuus käyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa toteutuu kuitenkin vain osittain. Esteinä palvelujen käytölle voi olla toimitilojen ja niiden ympäristöjen esteellisyys ja saavuttamattomuus. Tavoitteena tuleekin olla toimitilojen esteettömyys ja oikeanlaiset kommunikaatiomahdollisuudet (esimerkiksi tulkin käyttö tai asian kirjoittaminen paperille). Perusterveydenhuollon vammaisuuteen liittyvää erityisosaamista tarvitaan nykyistä enemmän, jotta palvelujen käyttö olisi toimivaa ja sujuvaa. Erityislakien mukaisten palvelujen saatavuus voi aiheuttaa eriarvoisuutta vammaisten henkilöiden välillä (esim. vammaispalvelulaki-kehitysvammalaki). Kunta huolehtii myös siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; 7)1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön.

12 Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta, jos lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Kuntoutus vahvistaa vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmistenkin osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä. Kuntoutuspolku muodostuu monen eri tahon palveluista ja etuuksista, joiden yhteensovittaminen on kuntoutujan kannalta merkityksellistä. Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti nivoutua osaksi saumatonta palveluketjua. Apuvälinepalveluja tuotetaan sekä perusterveydenhuollossa (kaupungin terveyskeskuksen apuvälinelainaamo) että erikoissairaanhoidossa (Mikkelin keskussairaalan apuvälinelainaamo). Apuvälineen tarve todetaan lääketieteellisin perustein ja vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tulee olla mukana kuntoutussuunnitelman tekemisessä. Keskeistä on, että apuvälinepalvelut samoin kuin tarpeelliset hoitotarvikkeet saadaan vastaamaan yksilöllisiä tarpeita, niitä on saatavana ja ne ovat laadukkaita. Apuvälineiden tarve myös lisääntyy vaikeavammaisten määrän ja uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien lisääntyessä. 12 Asiakasnäkökulmasta katsoen moninaisessa palveluverkossa tarvitaan enenevästi palveluohjausta ja neuvontaa etuuksien hakemisessa ja palveluiden saamisessa. Asiakasta palvelisi parhaiten yhden luukun periaate, josta saisi keskitetysti tarvitsemansa tiedon.

13 13 3. KOULUTUS, OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Vammaisten lasten ja nuorten tulee voida käydä koulua ja opiskella yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana tulee olla yleisopetuksessa toteutettavat, yhdenvertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin, koulutukseen ja ammatin hankintaan. Peruskoulun jälkeiseen opetukseen pääsy ei edelleenkään ole vammaiselle nuorelle itsestään selvyys. Eroja on sekä koulutusasteiden ja -alojen kuin myös paikkakuntien välillä. Vaikein tilanne on kaikkein vaikeimmin vammaisilla nuorilla. Vammaiselle henkilölle tulee turvata heidän kyvyistään lähtien muiden kanssa yhdenvertaiset ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet. Ammatillista koulutusta on tarjottava keskiasteella ja korkeakouluasteella. Myös erilaisia muita ammattiin valmentavia koulutuksen muotoja (mm. etäopiskelu, oppisopimuskoulutus) on hyödynnettävä. Koulutuksen on oltava ajanmukaista ja vammaisten henkilöiden tietoisuutta uusista mahdollisuuksista kouluttautua tulee lisätä. Lisäksi erilaisten tukipalvelujen saatavuus tulee turvata. Vammautumisen jälkeinen uudelleenkoulutus on mahdollistettava. Yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamisessa keskeisiä ovat koulu- ja opiskelurakennusten, samoin kuin lähiympäristöjen esteettömyys- ja saavutettavuustason nosto, riittävät mukautustoimet (esim. oppimateriaalin saatavuus pistekirjoituksella), uuden teknologian mahdollistamat apuvälineet sekä yksilölliset palvelut (mm. tulkki- ja kuljetus-palvelut ja koulunkäyntiavustajan tuki ja apu). Koulu- ja opiskelurakennusten sekä lähiympäristöjen esteettömyyttä ja saavutettavuutta kehitetään yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja yhdyskuntatekniikan asiantuntijoiden kanssa.

14 Koulutus ja opiskelu Perusopetus Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta. Opetusryhmät muodostetaan perusopetuksessa pääsääntöisesti edelleen vuosiluokittain. Pieksämäki järjestää ilmaisen koulukuljetuksen esioppilaille, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille, joiden koulumatka on yli 3 kilometriä sekä vuosiluokan oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 kilometriä. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos oppilaan ikä tai muut olosuhteet tekevät koulumatkan liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulukuljetusten turvallisuutta varten on annettu ohjeet sekä oppilaille että kuljetusta hoitaville autoilijoille. Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. Oppimisvaikeuksien eri tukimuodot määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen, tukitoimien aloittaminen sekä yhteistyö huoltajien kanssa, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Oppilaalle voidaan antaa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai siirtää hänet erityisopetuksen piiriin. Erityisopetuksessa oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen

15 järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. 15 Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen yhteydessä oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Osaaikaista erityisopetusta annetaan pienryhmässä tai yksilöllisesti. Yksilöllistä opetusta voidaan antaa, mikäli siihen katsotaan olevan tarvetta psykologisen, lääketieteellisen tai sosiaalisen selvityksen perusteella. Pieksämäellä yksilöllistä opetusta saa erityisopetusryhmissä ja päiväkodin esiopetusryhmässä noin 100 oppilasta. Lisäksi yleisopetuksen ryhmissä on integroituneena lähes saman verran oppilaita. Asiantuntijalausuntojen perusteella koulunkäyntiavustajia on palkattu 39. Lisäksi on starttiluokka, joka on perusopetukseen valmistavaa opetusta antava ryhmä niille oppilaille, jotka ovat jo käyneet esiopetusluokan. Vammaisten lasten tukeminen koululaisten iltapäivähoidon avulla on tärkeää. Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoitoa varten on perusturvan kehitysvammaisten toimintakeskuksessa pienryhmä, johon voidaan ottaa kerrallaan 5-6 lasta. Ryhmää vetää yksi iltapäiväohjaaja. Yhteistyötä iltapäivähoidon kehittämiseksi ja palvelujen parantamiseksi on viritelty koulutoimen ja perusturvan välille, jotta palvelutarjonta voisi vastata kysyntään Toisen asteen opinnot Toisen asteen koulutus tarkoittaa Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun jälkeistä lukio- ja ammatillista koulutusta tai mahdollista kaksoistutkintoa, jolloin opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon lisäksi myös ylioppilastodistuksen. Ammatillisen perustutkinnon voi ammatillisten

16 oppilaitosten lisäksi suorittaa kansanopistossa, oppisopimuskoulutuksessa tai erityisammattikoulussa. Näiden opintojen jälkeen on oikeus hakea jatkokoulutukseen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillinen perustutkinto antaa myös suoraan ammattipätevyyden opiskeltuun ammattiin. 16 Pieksämäellä on tarjolla toisen asteen koulutusta useassa eri oppilaitoksessa ja myös monia erityisoppilaiden jatkokoulutuksen mahdollistavia toisen asteen koulutuspaikkoja (lukio, ammattioppilaitos, Agricola-opisto, Bovallius opisto, Partaharjun opisto) Korkeakouluopetus Opetusministeriö on todennut, että esteettömyys tulee ottaa huomioon sekä korkeakoululaitoksen opiskelijoiden että henkilökunnan kohdalla. Esteettömyyden toteutuminen on erittäin tärkeää niille korkeakouluyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai jotka kuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin. Esteettömyyttä korkeakouluopinnoissa voidaan edistää järjestämällä esteettömät opiskelutilat sekä tieto- ja viestintätekniset ympäristöt. Saavutettavuutta korkeakouluopinnoissa voidaan edistää kartoittamalla opiskelijoiden erityistarpeet ja suunnittelemalla yksilöllistä oppimisprosessia tukeva tukimalli, vahvistamalla ja luomalla oppimista tukevia toimintamenetelmiä ja kouluttamalla henkilökuntaa. Henkistä hyvinvointia voidaan turvata ottamalla käyttöön hyviä ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja. Pieksämäellä Diakonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa ammattikorkeakoulu tasoisia opintoja. DIAKIN opinnot suoritetaan nykyisin suurelta osin verkko opintoina ja lähiopetuspäiviä Pieksämäellä on vain viikko kuukaudessa. Opiskeluympäristön fyysiseen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota, vaikka tiloja onkin rakennettu useassa eri vaiheessa, mikä on tuonut haastetta esteettömyydelle. Esteettömyyden huomioon ottamista on osaltaan

17 edistänyt se, että samalla kampuksella opiskelee myös toisen asteen erityisoppilaita, joista osalla on liikuntavamma. 17 3t4. Elinikäinen oppiminen Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteella tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Tavoitteena on myös edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Pieksämäen Seutuopisto on vapaan sivistystyön laadukas ja monipuolinen toteuttaja paikkakunnalla, joka turvaa omaehtoista opiskelua ja harrastetoimintaa. Opistossa opiskelee vuosittain yli kurssilaista. Seutuopistolle on laadittu tasa-arvosuunnitelma ja esteettömyyttä pidetään tietoisesti esillä. Seutuopiston tiloissa on pyörätuoliluiskia ja kynnyksiä on poistettu, palvelutiskit ovat matalia, on inva wc, induktiosilmukka ja hiljaisia ATK-monitoreja. Tekeillä on Erilaisen oppijan opas. Opisto on laajentanut tarjontaa myös vammaisten omiin ryhmiin; kansalaistaito, musiikki, käden taidot, keramiikka, teatteri, erityisliikunta esimerkkeinä. Opintopiirejä on siirretty opistolta saavutettavampiin tiloihin, jos kohderyhmä ei pääse opistolle. Tietotekniikan hyödyntämistä elinikäisen oppimisen tueksi laajennetaan eri tavalla vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Pieksämäellä tietotekniikan opetusta on suunnattu myös heille, joille tietotekniikka ei ole ennestään tuttua, mm. ikäihmisille ja tietotekniikan käytön opetusryhmiä on ollut myös vammaisille henkilöille. Agricola-opisto on järjestänyt Pieksämäellä kehitysvammaisille henkilöille Arjen suola- teemalla mahdollisuuden osallistua ohjattuun, aktivoivaan, minäkuvaa tukevaan ja sosiaalista seuraa tarjoavaan toimintaan.

18 3.2.Työelämä 18 Työelämää koskevat lait ja määräykset eivät saa syrjiä vammaisia henkilöitä eivätkä asettaa esteitä heidän työllistymiselleen. Suurimmat vammaisten työllistymistä vaikeuttavat esteet ovat asenteellisia. Myös ympäristötekijät sekä apuvälineiden ja avustajapalveluiden saannin hankaluus vaikeuttavat ja estävät monilta työnsaannin. Vammaisen henkilön työllistymisen tavoitteena on sijoittua koulutusta vastaavaan työhön tai jatkaa entisessä työssä myös vammautumisen jälkeen, mitä tuetaan tarvittaessa uudelleen koulutuksella. Työpaikoilla tulee huomioida erilaisia ihmisiä tarjoamalla joustavia ja yksilöllisiä työmuotoja ja työaikoja. Työskentelyä tuetaan järjestämällä yksilölliset, esteettömät ja saavutettavat työolosuhteet. Tässä riittää haastetta, sillä varsinkin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisten myötä osatyökykyisten työpanos tulee jatkossa olemaan entistä merkityksellisempi. Kaupungin tulee julkisen sektorin työnantajana edistää vammaisten henkilöiden pitkäjänteistä työllistymistä. Osatyökykyisille tulee järjestää työpaikoille työhönvalmennuspalveluja. Pieksämäellä on yhteistyössä Savon Vammaisasuntosäätiön kanssa alkanut viisivuotinen Työelämän Päämies hanke Tavoite on kehitysvammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisen työuran tukeminen ja työhön valmennuksen mallin luominen Pieksämäelle. Työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa asiakasta siten, että hän selviytyy valmennuksen jälkeen itsenäisesti työtehtävien ja työyhteisön kanssa. Tärkeää on kehittää opiskelusta työelämään ulottuva jatkumo, työelämään tutustumisjaksoineen, työharjoitteluineen ja työhön valmennuksineen. 4. ELÄMÄ VAPAA-AJALLA Pieksämäen kaupungissa tuotetaan monipuolisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Tavoitteena on, että kaikilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin harrastuksiin, kulttuuriin ja liikkumiseen koko elämänkaaren ajan.

19 Osallistuminen ja vapaa-aika Liikunta-, taide- ja kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikkien virkistykseksi ja hyödyksi, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Kulttuurin ja taiteen keinoin voidaan edistää hyvinvointia: siksi näiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset tulee huomioida osana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Taidetta ja kulttuuria voidaan käyttää osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöl lisyyden lisäämisessä. Pieksämäellä on keskeisillä paikoilla kulttuurikeskus Poleeni ja yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan keskus Järjestötalo, jossa on monenlaista järjestötoimintaa. Kulttuurikeskus Poleeniin on saatu sähköisesti avautuva ulko-ovi ja Järjestötalon esteettömyyteen ovat saaneet vammaiset itse olla vaikuttamassa peruskorjauksen aikana. Seurakunnilla on moninaista toimintaa ja nekin ovat kartoittaneet tilojensa esteettömyyttä. Poleenin kirjastossa on tehty esteettömyysselvitys vuonna Poleenissa on inva-wc. Kirjaston aukioloajat ovat pitkiä, joten siellä voi asioida työpäivän jälkeen. Fyysiseen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota mm. seuraavasti; matalat asiakastiskit, kirjaston toimipisteet sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa myös kaupungin sivukirjastoissa. Pääkirjaston hyllyvälit ovat leveitä myös pyörätuolilla kulkemiseen ja kahvioon pääsee luiskaa pitkin. Kirjastoauto kulkee kylillä, siinä ei ole hissiä, mutta autosta palvellaan asiakasta myös ulkopuolelle ja asiakas voi etukäteen tilata kirjoja. Yhteistyötä tehdään Seutuopiston kanssa, kirjastoautossa toimii erilaisia harrastuspiirejä, tällä keinolla toimintaa viedään kylien asiakkaiden luokse. Kirjasto lainaa äänikirjoja paljon ja lainaus on edelleen kasvussa. Erityisryhmiä on huomioitu mm. kirjastoauton pysäkkejä määriteltäessä, mm. Vaalijalan Sateenkaaren koululla on pysäkki. Seuraavaksi hankittavaan kirjastoautoon tulee hankkia hissi. Naarajärvellä Kanttilan kirjaston ulko-ovi on todella hankala avata, joten sen muutostyö on tarpeen.

20 4.2 Kulttuuripalvelut Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus Taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät yhteiset kokemukset ovat tärkeitä jokaiselle. Vammaisen ihmisen on myös voitava hyödyntää ja ilmaista omaa luovuuttaan. Taide-elämyksiä on tärkeää saada jo lapsena, sillä taiteen tarjoamat kokemukset auttavat lasta ymmärtämään paremmin itseään ja ympäristöään. Kulttuuritoimijoiden ja kulttuuri- ja taidelaitosten toiminta tulee olla vammaisten saavutettavissa. Pieksämäen kulttuuritoimi on myöntänyt vaikeavammaisten saattajille maksuttoman sisäänpääsyn Poleeniin kaupungin omiin kulttuuritilaisuuksiin. Poleenin salin invalidipaikat ovat eturivissä, mikä ei aina ole mieluisaa. Rakennuksen salin puoleisessa päädyssä olevassa porraskäytävässä on porrashissi, jonka toimivuus tulee testata ja jonka olemassa olosta tulisi tiedottaa asiakkaille. Tällöin mahdollistuisi pääsy salin yläosaan. Salissa on induktiosilmukka kuulovammaisia varten. Poleenin tapahtumia on tulkattu viittomakielellä mm. vuosittain syysnäyttelyn avaus ja opastuskierros Vammaisjärjestöjen toiminta Kansalaisaktiivisuus luo yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Vammaisjärjestöillä on keskeinen rooli jäsentensä kulttuuritoiminnan aktivoijana ja osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä. Niiden asiantuntemusta tarvitaan ja voidaan käyttää myös kulttuuripalvelujen suunnittelussa vammaisryhmille. Pieksämäellä toimii lähes kolmekymmentä vammais- ja sairausjärjestöä, joilla on aktiivista toimintaa ja jonkin verran keskinäistä yhteistyötä. Joka toinen vuosi järjestettävät Terveys-messut Poleenissa ovat kaupungin perusturvan ja järjestöjen yhteinen ponnistus. Messuilla levitetään tietoutta järjestötoiminnasta ja eri järjestöjen palveluista jäsenilleen. Lisäksi on saatavilla vammakohtaista ajantasaista tietoutta mm. apuvälineistä tai alan tutkimuksesta. Eri teemoja käsittelevien tietoiskujen ja luentojen avulla tietoa

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010: 6 selkokieli SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen osallistumiseen Helsinki 2011 Selkomukautus:

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot