PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2012-2015"

Transkriptio

1 Liite nro 1 Ptlk 16 8.~P~QN?~ 1 ::~ ~ t 4 - PIEKSÄMÄKI KAIKILLE PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE

2 SISÄLLYS 2 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 3 1. OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN Itsenäinen perhe-elämä Asuminen - oma koti Liikkuminen 8 2. PERUSTURVA Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut KOULUTUS, OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus ja opiskelu Työelämä ELÄMÄ VAPAA-AJALLA Osallistuminen ja vapaa-aika Kulttuuripalvelut Liikunta KOHTI ESTEETÖNTÄ PIEKSÄMÄKEÄ Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kanavat Saavutettava asiointi Esteetön rakennettu ympäristö SYRJIMÄTTÖMYYS JA TURVALLISUUS YHTEENVETO 26 LÄHTEET 27 LNTTEET 28 TOIMENPIDEOSIO

3 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 3 Pieksämäen seudulla tehtiin 2000-luvulla kuntaliitoksia. Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2004 Pieksänmaaksi Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaa tekivät kuntaliitoksen ja muodostivat uuden Pieksämäen kaupungin. Asukkaita Pieksämäen kaupungissa oli tilanteen mukaan Kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa edelleen itsenäisesti omana kuntana. Pieksämäen kaupunki vahvisti vuonna 2009 ensimmäisen vammaispoliittisen ohjelmansa vuosille Kaupungissa toimii 7 -jäseninen vammaisneuvosto, joka koostuu kuuden sosiaali- ja vammaisjärjestön sekä kaupunginhallituksen edustajasta, sihteerinä toimii perusturvan viranhaltija. Vammaisneuvostolle on vahvistettu toimintasääntö, jossa on määritelty sen rooli yhteistyöelimenä, vammaisten näkökulman esille tuojana ja vaikuttajana vammaisten tasa-arvon toteutumiseksi. Liite 1. Elokuussa 2010 julkaistiin uusi valtakunnallinen Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO, Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Kyseisen ohjelman pohjalta aloitettiin kaupungin oman VAMPON päivitystyö. Vammaisneuvoston esityksestä ja perusturvalautakunnan päätöksellä Pieksämäellä järjestettiin valtakunnallisesta VAM POSTA informaatio- ja keskustelutilaisuus marraskuussa Asiantuntijana oli sosiaali- ja terveysministeriöstä ylitarkastaja San Loijas. Tilaisuuden tarkoitus oli välittää tietoa ja avata keskustelu Pieksämäen kaupungin vammaispolitiikasta. Kohderyhminä olivat vammaiset itse, eri vammaisjärjestöt, kaupungin Iuottamushenkilöt, muut yhteistyökumppanit sekä kaupungin viranhaltijat ja työntekijät. Kaupungin perusturvalautakunta nimesi vammaispoliittisen ohjelman päivitystä valmistelevaan työryhmään perusturvalautakunnan jäsenet Päivi Pasasen ja Hanna Ylösen. Vammaisneuvosto nimesi edustajikseen

4 puheenjohtaja Markku Poikolan, varapuheenjohtaja Sirkka Hokkasen ja jäsen Anne-Man Tarvosen ja kaupunginhallituksen edustaja Anja Mannisen. Yhteistyötahoja edustamaan kutsuttiin seurakunnasta Taina Minkkinen. Sihteerinä toimi vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Anna-Liisa Miettinen. 4 Konkreettinen päivitystyö tehtiin yhteistyössä työryhmän ja eri hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Ohjelmaa valmistelevan työryhmän ja asiantuntijoiden kesken oli teemoittain yhteisiä tapaamisia maaliskuusta syyskuulle 2011, yhteensä 5. Niissä käsiteltiin kunkin tahon palveluja ja niiden muutostarpeita vammaisten näkökulmasta. Yhteinen keskustelu vammaisten asioista koettiin tärkeäksi. Aihepiirit jaettiin seuraavasti: O O O O rakennettu ympäristö ja asuminen koulutus ja työelämä liikenne, osallistuminen ja vapaa-aika perusturva Vammaispolitiikan lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet. Vammaisten oikeuksia edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus vuodelta 2006, jonka Suomi on allekirjoittanut. Liite 2. Jokaisella ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan ja olla yhteisön tasa-arvoinen jäsen. Vammaispoliittinen ohjelma tavoitteineen ja toimenpide-ehdotuksineen on kunnassa ohjenuora vammaispolitiikan toteuttamiseksi eri hallinnonaloilla siten, että vammaisten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat käytännössä. 1. OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN Itsenäinen elämä koostuu mahdollisuuksista asumisen ja perhe-elämän valinnanvapauteen, kommunikointiin, tiedonsaantiin ja viestintään sekä yhdenvertaiseen asiointiin. Keskeistä on yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita vastaavat asumisen ja liikkumisen ratkaisut.

5 Kommunikoinnin ja asioinnin tulee toimia (mm. viittoma- ja selkokielen sekä puheen tulkkauksen avulla). Esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat lähiympäristöt ja toimivat palvelut ovat itsenäisen elämisen tärkeimpiä edellytyksiä. Tekniikan kehittyminen tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia vammaisten ihmisten omatoimisuudelle ja elämän hallinnalle. Haasteena on esteettömien tai helposti sellaisiksi muutettavissa olevien asuntojen vähäinen tarjonta. 5 Esteettömien asuntojen tarve on Pieksämäellä tiedostettu. Vanhojen asuntojen saneerausten tai uudisrakentamisen yhteydessä paikalliset vuokra asuntoviranomaiset ovat ottaneet esteettömyysedellytyksiä huomioon jo asuntojen ja korjausten suunnittelussa. Vammaisten käyttöön on löytynyt alakerran asuntoja tai asuntoja hissitaloista eri puolilta kaupunkia. Pieksämäellä on sekä kaupungin omaa että yksityistä palveluasumista henkilöille, jotka asumisen lisäksi tarvitsevat päivittäisissä toimissa asumista tukevia palveluita. 11. Itsenäinen elämä perhe-elämä Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat. Heidän saatavillaan on oltava erilaisia koti- ja asumispalveluja, mukaan lukien tukipalvelut ja henkilökohtainen apu. Jokaisella on oikeus hallita omaa elämäänsä. Erilaisin tukimuodoin mahdollistetaan itsenäinen ja omatoiminen elämä. Vammaisia henkilöitä ei eroteta perheestään runsaan palvelutarpeen perusteella. Palvelujen ja tukitoimien tarve ei saa muodostaa estettä yksin asumiselle, parisuhteelle tai perheen perustamiselle. Vammaisella on oikeus toimia tasavertaisena perheenjäsenenä ja vanhempana. Tämä voidaan mahdollistaa henkilökohtaisella avulla.

6 Vammaisperheitä tulee tukea monipuolisesti, yhdenvertaisesti muihin perheisiin nähden. Perheet käyttävät lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluja. Näiden tulee palvella myös vammaisten lasten sekä vammaisten vanhempien perheitä. 6 Lasten ja nuorten Pieksämäki- ohjelmassa varhaiskasvatuksen osiossa mainitaan seuraavaa: Päivähoidon ensisijaisena tehtävänä on edistää ja tukea lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Etusijalla on mm. lapsen oikeus osallistua vertaisryhmässä julkiseen varhaiskasvatukseen tai erityisen tuen tarpeen vuoksi kuntoutukseen. Päivähoito edistää myös perheiden hyvinvointia tukemalla perheitä vaikeissa tilanteissa kasva tuskumppanuuden kautta sekä toimimalla ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa Nämä periaatteet koskevat kaikkia perheitä. Varhaiskasvatuksen piirissä on myös lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osaalueilla. Erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia on noin 8 10 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Pieksämäen kaupungin erityispäivähoidossa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa, jotka konsultoivat, havainnoivat ja arvioivat lasten kasvua ja kehitystä sekä osallistuvat yhdessä lähityöntekijöiden kanssa lapsen yksilölliset tarpeet huomioivan toiminnan ja varhaiskuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vammaisilla henkilöillä on oikeus kuntalaisena saada tukea perhe-elämän ja mielenterveyden pulmiin ja elämän stressitilanteisiin esim. lapsuuden kodista muuton yhteydessä tai perheen kriiseissä. Pieksämäen perustu rvan perheneuvolan ja psykiatrisen poliklinikan asiantuntemus ja neuvonta ovat tarpeen mukaan käytettävissä. Esteetön asiointi kyseisissä palvelupisteissä vaatii vaikeavammaisten kohdalla toistaiseksi yhteistyötä työntekijöiden kanssa esim. ulko-oven avaamisessa.

7 1.2. Asuminen oma koti Oma koti on jokaiselle tärkeä. Omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan vahvistaa yleisellä ympäristön, palvelujen ja tuotteiden hyvällä suunnittelulla. Tavoitteena on esteettömien, toiminnallisesti joustavien ja tarvittaessa helposti mukautettavissa olevien asuntojen riittävä tarjonta. Vammaisten henkilöiden asumisen edellytysten parantamiseksi tarvitaan usein yksilöllisiä asunnon muutostöitä, palveluja ja tukitoimia. Asunnon muutostyöt turvaavat omaehtoisen elämän ottaen huomioon yksilölliset tarpeet ja niillä vähennetään vammaisen ihmisen riippuvuutta toisten avusta. 7 Omassa kodissa asumista tuetaan omaishoidon, kotihoidon ja henkilökohtaisen avun turvin. Palveluja järjestetään sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voidaan järjestää kaupungin omana palveluna, henkilökohtaisella avustajalla tai ostamalla palvelu yksityiseltä palvelu ntuottajalta. Tukiasunnoissa ja palveluasunnoissa on otettava huomioon asumisen laatu. Ryhmämuotoinen asuminen voi muodostaa kodinomaisen yhteisön, oma huone mahdollistaa yksityisyyden. Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisen eteneminen asettaa jatkossa haasteita vammaisten palvelu- ja tukiasuntojen saamiselle tarvetta vastaavasti. Asumisen lisäksi tarvitaan myös eritasoisia palveluja turvaamaan asuminen. Rakennussuunnittelun tavoitteena tulee olla kaavoituksen ja asuinympäristöjen suunnittelun sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian monipuolinen hyödyntäminen. Näillä voidaan merkittävästi parantaa ihmisten omatoimisuutta, vaikuttaa yhteisöllisyyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun. Nykyisin Pieksämäen vammaisneuvosto voi osallistua julkisten rakennusten esteettömyyden suunnitteluun ja parantamiseen tekemällä mm. esteettömyyskartoituksia ja toimittamalla tulokset edelleen

8 rakennusviranomaisille toimenpiteitä varten. Myös kaavoitukseen voidaan vaikuttaa antamalla vireille tulevista kaavoista lausuntoja vammaisuudesta aiheutuvien tarpeiden huomioimiseksi Liikkuminen Julkinen liikenne on tärkeä yhteiskunnan peruspalvelu. Tästä syystä julkista liikennettä tulee kehittää niin, että se pystyy palvelemaan tasapuolisesti kaikkia matkustajia heidän asuinpaikastaan, iästään tai mahdollisesta vammastaan huolimatta. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä liikenteen suunnittelijoiden, liikennöitsijöiden ja palvelun käyttäjien välillä. Päämääränä tulee olla erilaisilla kulkuvälineillä (linja-autot, junat jne.) tapahtuvan julkisen liikenteen saavutettavuus. Lisäksi erilaisten liikennevälineiden varustelutason tulee soveltua kaikille asiakkaille. Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista liikennevälineistä ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista sekä asema- ja terminaalirakennuksista. Välttämätön tieto esimerkiksi joukkoliikenneaikatauluista on oltava kaikkien saatavilla. Julkisen liikenteen toimivuutta lisäämällä voidaan vähentää yksilöllisten kuljetuspalvelujen tarvetta. Julkisen liikenteen lisäksi voidaan palvelu- ja asiointiliikenteen avulla niin ikään lisätä liikuntarajoitteisten sekä muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden liikkumismahdollisuuksia. Tavoitteena on saada toimivat palveluliikennelinjat asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Palveluliikennelinjojen tulee palvella erityisen tuen tarpeessa olevia eri-ikäisiä asukkaita. Valitettavasti julkisen liikenteen lakkauttaminen harvaan asutuilta seuduilta on yhä yleisempää. Tämän vuoksi tarvitaan enenevästi erityisiä kuljetusratkaisuja. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu takaa vaikeavammaiselle asiakkaalle vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asiointia ja virkistystä varten. Kuljetuspalveluissa tulee harkita yksilöllinen tarve. Kaupungin vastuualueiden välinen ja liikennesuunnittelijan kanssa tehtävä yhteistyö tuo tehokkuutta olemassa olevien palvelujen käyttämiselle ja on

9 talouden kannalta järkevää. Pieksämäellä PALI -palveluliikenteen ja asiointitaksiliikenteen tila-autojen mahdollisuudet palvella myös vammaisia henkilöitä ovat auttaneet vammaisten pääsyä kotoa taajamiin palvelujen äärelle. Kaikkien yhteiskunnan kuljetusten laajempi selvittely ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen on menossa Pieksämäen ja lähikuntien kanssa PERUSTURVA Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelut niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Vasta toissijaisena tulevat täydentävät palvelut. Kun yleiset palvelut eivät riitä turvaamaan vammaisten täyttä osallistumista, tulee yhteiskunnan varmistaa vammaisten henkilöiden apuvälineiden ja tukipalvelujen saatavuus. Tähän perustuen vammaisella henkilöllä on oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalveluasetuksen mukaan vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet edellytetään järjestettävän siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Palveluja on järjestettävä siinä laajuudessa ja muodossa kuin vammaiset henkilöt niitä tarvitsevat. Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat säännökset säilyivät ennallaan myös lakien yhdistyttyä. Pieksämäen kaupungin vammaisten palvelujen vertailutietoa vuosilta on esitetty liitteessä 3. Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakiin perustuen perusturvalautakunta ja sen alaiset viranhaltijat/työntekijät huolehtivat ko. lakien mukaisten etuuksien ja toimenpiteiden toteutumisesta. Organisaatio liitteenä 4. Toimintaa on sekä

10 kaupungin omana toimintana (mm. vammaispalvelujen sosiaalityö ja erityisnuorten sosiaaliohjaus, kehitysvammaisten ohjaus ja neuvonta, päivätoimintakeskus Hietsu) että ostopalveluna (mm. asumispalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu) ja kuntayhtymän palveluina (mm. laitoshoito, erityispoliklinikkatoiminta, perhehoito) Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut Jokaisella kansalaisella on oikeus perustoimeentuloturvaan. Valtion taholla sosiaaliturvaviranomaisena toimii kansaneläkelaitos, Kela. Kunnan sisällä sosiaalipalveluista vastaa perusturvalautakunta. Työ on toimeentulon ensisijainen lähde ja keino vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaan. Sosiaaliturva on kuitenkin usein vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaja, koska työn teko ei eri syistä ole mahdollista. Perustoimeentulon matala taso on este täysipainoiselle yhteiskunnan osallisuudelle. Takuueläkelain voimaan tultua tasoa on saatu jonkin verran korotettua. Sosiaaliturva on jakaantunut eri hallinnonaloille (kunnat, Kela) ja se tuo paljon vaivaa etuuksien hakemisessa ja yhteensovittamisessa ja toisaalta tarvetta neuvonnalle ja ohjaukselle. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ohjaa lainsäädännön toteutumista ja asiakaspalvelun sisältöä. Kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden terveyden- ja sairaanhoito. Pieksämäen kaupunki järjestää lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut omalääkäri-hoitaja työpari -mallilla. Kullekin kuntalaiselle on määritelty omalääkäri pääosin aluevastuu periaatteella. Kaikilla kansalaisilla, myös vaikeavammaisilla henkilöillä, on oikeus terveydenhuollon laadukkaisiin palveluihin, asianmukaiseen hoitoon ja terveydentilan seurantaan. Tuen antamisen tulee alkaa heti vamman toteamisvaiheessa, heti syntymän jälkeen tai vammautumisen tapahduttua. LastenneLivolapalveluilla on tärkeä merkitys. Vaikeavammaisella henkilöllä on

11 oikeus tulla kuulluksi samoin kuin oikeus osallistua omaa terveyttään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. 11 Vammaisten henkilöiden mahdollisuus käyttää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa toteutuu kuitenkin vain osittain. Esteinä palvelujen käytölle voi olla toimitilojen ja niiden ympäristöjen esteellisyys ja saavuttamattomuus. Tavoitteena tuleekin olla toimitilojen esteettömyys ja oikeanlaiset kommunikaatiomahdollisuudet (esimerkiksi tulkin käyttö tai asian kirjoittaminen paperille). Perusterveydenhuollon vammaisuuteen liittyvää erityisosaamista tarvitaan nykyistä enemmän, jotta palvelujen käyttö olisi toimivaa ja sujuvaa. Erityislakien mukaisten palvelujen saatavuus voi aiheuttaa eriarvoisuutta vammaisten henkilöiden välillä (esim. vammaispalvelulaki-kehitysvammalaki). Kunta huolehtii myös siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; 7)1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön.

12 Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta, jos lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Kuntoutus vahvistaa vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmistenkin osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä. Kuntoutuspolku muodostuu monen eri tahon palveluista ja etuuksista, joiden yhteensovittaminen on kuntoutujan kannalta merkityksellistä. Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti nivoutua osaksi saumatonta palveluketjua. Apuvälinepalveluja tuotetaan sekä perusterveydenhuollossa (kaupungin terveyskeskuksen apuvälinelainaamo) että erikoissairaanhoidossa (Mikkelin keskussairaalan apuvälinelainaamo). Apuvälineen tarve todetaan lääketieteellisin perustein ja vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tulee olla mukana kuntoutussuunnitelman tekemisessä. Keskeistä on, että apuvälinepalvelut samoin kuin tarpeelliset hoitotarvikkeet saadaan vastaamaan yksilöllisiä tarpeita, niitä on saatavana ja ne ovat laadukkaita. Apuvälineiden tarve myös lisääntyy vaikeavammaisten määrän ja uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien lisääntyessä. 12 Asiakasnäkökulmasta katsoen moninaisessa palveluverkossa tarvitaan enenevästi palveluohjausta ja neuvontaa etuuksien hakemisessa ja palveluiden saamisessa. Asiakasta palvelisi parhaiten yhden luukun periaate, josta saisi keskitetysti tarvitsemansa tiedon.

13 13 3. KOULUTUS, OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Vammaisten lasten ja nuorten tulee voida käydä koulua ja opiskella yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana tulee olla yleisopetuksessa toteutettavat, yhdenvertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin, koulutukseen ja ammatin hankintaan. Peruskoulun jälkeiseen opetukseen pääsy ei edelleenkään ole vammaiselle nuorelle itsestään selvyys. Eroja on sekä koulutusasteiden ja -alojen kuin myös paikkakuntien välillä. Vaikein tilanne on kaikkein vaikeimmin vammaisilla nuorilla. Vammaiselle henkilölle tulee turvata heidän kyvyistään lähtien muiden kanssa yhdenvertaiset ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet. Ammatillista koulutusta on tarjottava keskiasteella ja korkeakouluasteella. Myös erilaisia muita ammattiin valmentavia koulutuksen muotoja (mm. etäopiskelu, oppisopimuskoulutus) on hyödynnettävä. Koulutuksen on oltava ajanmukaista ja vammaisten henkilöiden tietoisuutta uusista mahdollisuuksista kouluttautua tulee lisätä. Lisäksi erilaisten tukipalvelujen saatavuus tulee turvata. Vammautumisen jälkeinen uudelleenkoulutus on mahdollistettava. Yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamisessa keskeisiä ovat koulu- ja opiskelurakennusten, samoin kuin lähiympäristöjen esteettömyys- ja saavutettavuustason nosto, riittävät mukautustoimet (esim. oppimateriaalin saatavuus pistekirjoituksella), uuden teknologian mahdollistamat apuvälineet sekä yksilölliset palvelut (mm. tulkki- ja kuljetus-palvelut ja koulunkäyntiavustajan tuki ja apu). Koulu- ja opiskelurakennusten sekä lähiympäristöjen esteettömyyttä ja saavutettavuutta kehitetään yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja yhdyskuntatekniikan asiantuntijoiden kanssa.

14 Koulutus ja opiskelu Perusopetus Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta. Opetusryhmät muodostetaan perusopetuksessa pääsääntöisesti edelleen vuosiluokittain. Pieksämäki järjestää ilmaisen koulukuljetuksen esioppilaille, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille, joiden koulumatka on yli 3 kilometriä sekä vuosiluokan oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 kilometriä. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos oppilaan ikä tai muut olosuhteet tekevät koulumatkan liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulukuljetusten turvallisuutta varten on annettu ohjeet sekä oppilaille että kuljetusta hoitaville autoilijoille. Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. Oppimisvaikeuksien eri tukimuodot määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen, tukitoimien aloittaminen sekä yhteistyö huoltajien kanssa, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Oppilaalle voidaan antaa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai siirtää hänet erityisopetuksen piiriin. Erityisopetuksessa oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen

15 järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. 15 Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen yhteydessä oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Osaaikaista erityisopetusta annetaan pienryhmässä tai yksilöllisesti. Yksilöllistä opetusta voidaan antaa, mikäli siihen katsotaan olevan tarvetta psykologisen, lääketieteellisen tai sosiaalisen selvityksen perusteella. Pieksämäellä yksilöllistä opetusta saa erityisopetusryhmissä ja päiväkodin esiopetusryhmässä noin 100 oppilasta. Lisäksi yleisopetuksen ryhmissä on integroituneena lähes saman verran oppilaita. Asiantuntijalausuntojen perusteella koulunkäyntiavustajia on palkattu 39. Lisäksi on starttiluokka, joka on perusopetukseen valmistavaa opetusta antava ryhmä niille oppilaille, jotka ovat jo käyneet esiopetusluokan. Vammaisten lasten tukeminen koululaisten iltapäivähoidon avulla on tärkeää. Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoitoa varten on perusturvan kehitysvammaisten toimintakeskuksessa pienryhmä, johon voidaan ottaa kerrallaan 5-6 lasta. Ryhmää vetää yksi iltapäiväohjaaja. Yhteistyötä iltapäivähoidon kehittämiseksi ja palvelujen parantamiseksi on viritelty koulutoimen ja perusturvan välille, jotta palvelutarjonta voisi vastata kysyntään Toisen asteen opinnot Toisen asteen koulutus tarkoittaa Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun jälkeistä lukio- ja ammatillista koulutusta tai mahdollista kaksoistutkintoa, jolloin opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon lisäksi myös ylioppilastodistuksen. Ammatillisen perustutkinnon voi ammatillisten

16 oppilaitosten lisäksi suorittaa kansanopistossa, oppisopimuskoulutuksessa tai erityisammattikoulussa. Näiden opintojen jälkeen on oikeus hakea jatkokoulutukseen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillinen perustutkinto antaa myös suoraan ammattipätevyyden opiskeltuun ammattiin. 16 Pieksämäellä on tarjolla toisen asteen koulutusta useassa eri oppilaitoksessa ja myös monia erityisoppilaiden jatkokoulutuksen mahdollistavia toisen asteen koulutuspaikkoja (lukio, ammattioppilaitos, Agricola-opisto, Bovallius opisto, Partaharjun opisto) Korkeakouluopetus Opetusministeriö on todennut, että esteettömyys tulee ottaa huomioon sekä korkeakoululaitoksen opiskelijoiden että henkilökunnan kohdalla. Esteettömyyden toteutuminen on erittäin tärkeää niille korkeakouluyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai jotka kuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin. Esteettömyyttä korkeakouluopinnoissa voidaan edistää järjestämällä esteettömät opiskelutilat sekä tieto- ja viestintätekniset ympäristöt. Saavutettavuutta korkeakouluopinnoissa voidaan edistää kartoittamalla opiskelijoiden erityistarpeet ja suunnittelemalla yksilöllistä oppimisprosessia tukeva tukimalli, vahvistamalla ja luomalla oppimista tukevia toimintamenetelmiä ja kouluttamalla henkilökuntaa. Henkistä hyvinvointia voidaan turvata ottamalla käyttöön hyviä ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja. Pieksämäellä Diakonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa ammattikorkeakoulu tasoisia opintoja. DIAKIN opinnot suoritetaan nykyisin suurelta osin verkko opintoina ja lähiopetuspäiviä Pieksämäellä on vain viikko kuukaudessa. Opiskeluympäristön fyysiseen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota, vaikka tiloja onkin rakennettu useassa eri vaiheessa, mikä on tuonut haastetta esteettömyydelle. Esteettömyyden huomioon ottamista on osaltaan

17 edistänyt se, että samalla kampuksella opiskelee myös toisen asteen erityisoppilaita, joista osalla on liikuntavamma. 17 3t4. Elinikäinen oppiminen Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteella tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Tavoitteena on myös edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Pieksämäen Seutuopisto on vapaan sivistystyön laadukas ja monipuolinen toteuttaja paikkakunnalla, joka turvaa omaehtoista opiskelua ja harrastetoimintaa. Opistossa opiskelee vuosittain yli kurssilaista. Seutuopistolle on laadittu tasa-arvosuunnitelma ja esteettömyyttä pidetään tietoisesti esillä. Seutuopiston tiloissa on pyörätuoliluiskia ja kynnyksiä on poistettu, palvelutiskit ovat matalia, on inva wc, induktiosilmukka ja hiljaisia ATK-monitoreja. Tekeillä on Erilaisen oppijan opas. Opisto on laajentanut tarjontaa myös vammaisten omiin ryhmiin; kansalaistaito, musiikki, käden taidot, keramiikka, teatteri, erityisliikunta esimerkkeinä. Opintopiirejä on siirretty opistolta saavutettavampiin tiloihin, jos kohderyhmä ei pääse opistolle. Tietotekniikan hyödyntämistä elinikäisen oppimisen tueksi laajennetaan eri tavalla vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Pieksämäellä tietotekniikan opetusta on suunnattu myös heille, joille tietotekniikka ei ole ennestään tuttua, mm. ikäihmisille ja tietotekniikan käytön opetusryhmiä on ollut myös vammaisille henkilöille. Agricola-opisto on järjestänyt Pieksämäellä kehitysvammaisille henkilöille Arjen suola- teemalla mahdollisuuden osallistua ohjattuun, aktivoivaan, minäkuvaa tukevaan ja sosiaalista seuraa tarjoavaan toimintaan.

18 3.2.Työelämä 18 Työelämää koskevat lait ja määräykset eivät saa syrjiä vammaisia henkilöitä eivätkä asettaa esteitä heidän työllistymiselleen. Suurimmat vammaisten työllistymistä vaikeuttavat esteet ovat asenteellisia. Myös ympäristötekijät sekä apuvälineiden ja avustajapalveluiden saannin hankaluus vaikeuttavat ja estävät monilta työnsaannin. Vammaisen henkilön työllistymisen tavoitteena on sijoittua koulutusta vastaavaan työhön tai jatkaa entisessä työssä myös vammautumisen jälkeen, mitä tuetaan tarvittaessa uudelleen koulutuksella. Työpaikoilla tulee huomioida erilaisia ihmisiä tarjoamalla joustavia ja yksilöllisiä työmuotoja ja työaikoja. Työskentelyä tuetaan järjestämällä yksilölliset, esteettömät ja saavutettavat työolosuhteet. Tässä riittää haastetta, sillä varsinkin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisten myötä osatyökykyisten työpanos tulee jatkossa olemaan entistä merkityksellisempi. Kaupungin tulee julkisen sektorin työnantajana edistää vammaisten henkilöiden pitkäjänteistä työllistymistä. Osatyökykyisille tulee järjestää työpaikoille työhönvalmennuspalveluja. Pieksämäellä on yhteistyössä Savon Vammaisasuntosäätiön kanssa alkanut viisivuotinen Työelämän Päämies hanke Tavoite on kehitysvammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisen työuran tukeminen ja työhön valmennuksen mallin luominen Pieksämäelle. Työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa asiakasta siten, että hän selviytyy valmennuksen jälkeen itsenäisesti työtehtävien ja työyhteisön kanssa. Tärkeää on kehittää opiskelusta työelämään ulottuva jatkumo, työelämään tutustumisjaksoineen, työharjoitteluineen ja työhön valmennuksineen. 4. ELÄMÄ VAPAA-AJALLA Pieksämäen kaupungissa tuotetaan monipuolisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Tavoitteena on, että kaikilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin harrastuksiin, kulttuuriin ja liikkumiseen koko elämänkaaren ajan.

19 Osallistuminen ja vapaa-aika Liikunta-, taide- ja kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikkien virkistykseksi ja hyödyksi, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Kulttuurin ja taiteen keinoin voidaan edistää hyvinvointia: siksi näiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset tulee huomioida osana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Taidetta ja kulttuuria voidaan käyttää osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöl lisyyden lisäämisessä. Pieksämäellä on keskeisillä paikoilla kulttuurikeskus Poleeni ja yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan keskus Järjestötalo, jossa on monenlaista järjestötoimintaa. Kulttuurikeskus Poleeniin on saatu sähköisesti avautuva ulko-ovi ja Järjestötalon esteettömyyteen ovat saaneet vammaiset itse olla vaikuttamassa peruskorjauksen aikana. Seurakunnilla on moninaista toimintaa ja nekin ovat kartoittaneet tilojensa esteettömyyttä. Poleenin kirjastossa on tehty esteettömyysselvitys vuonna Poleenissa on inva-wc. Kirjaston aukioloajat ovat pitkiä, joten siellä voi asioida työpäivän jälkeen. Fyysiseen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota mm. seuraavasti; matalat asiakastiskit, kirjaston toimipisteet sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa myös kaupungin sivukirjastoissa. Pääkirjaston hyllyvälit ovat leveitä myös pyörätuolilla kulkemiseen ja kahvioon pääsee luiskaa pitkin. Kirjastoauto kulkee kylillä, siinä ei ole hissiä, mutta autosta palvellaan asiakasta myös ulkopuolelle ja asiakas voi etukäteen tilata kirjoja. Yhteistyötä tehdään Seutuopiston kanssa, kirjastoautossa toimii erilaisia harrastuspiirejä, tällä keinolla toimintaa viedään kylien asiakkaiden luokse. Kirjasto lainaa äänikirjoja paljon ja lainaus on edelleen kasvussa. Erityisryhmiä on huomioitu mm. kirjastoauton pysäkkejä määriteltäessä, mm. Vaalijalan Sateenkaaren koululla on pysäkki. Seuraavaksi hankittavaan kirjastoautoon tulee hankkia hissi. Naarajärvellä Kanttilan kirjaston ulko-ovi on todella hankala avata, joten sen muutostyö on tarpeen.

20 4.2 Kulttuuripalvelut Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus Taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät yhteiset kokemukset ovat tärkeitä jokaiselle. Vammaisen ihmisen on myös voitava hyödyntää ja ilmaista omaa luovuuttaan. Taide-elämyksiä on tärkeää saada jo lapsena, sillä taiteen tarjoamat kokemukset auttavat lasta ymmärtämään paremmin itseään ja ympäristöään. Kulttuuritoimijoiden ja kulttuuri- ja taidelaitosten toiminta tulee olla vammaisten saavutettavissa. Pieksämäen kulttuuritoimi on myöntänyt vaikeavammaisten saattajille maksuttoman sisäänpääsyn Poleeniin kaupungin omiin kulttuuritilaisuuksiin. Poleenin salin invalidipaikat ovat eturivissä, mikä ei aina ole mieluisaa. Rakennuksen salin puoleisessa päädyssä olevassa porraskäytävässä on porrashissi, jonka toimivuus tulee testata ja jonka olemassa olosta tulisi tiedottaa asiakkaille. Tällöin mahdollistuisi pääsy salin yläosaan. Salissa on induktiosilmukka kuulovammaisia varten. Poleenin tapahtumia on tulkattu viittomakielellä mm. vuosittain syysnäyttelyn avaus ja opastuskierros Vammaisjärjestöjen toiminta Kansalaisaktiivisuus luo yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Vammaisjärjestöillä on keskeinen rooli jäsentensä kulttuuritoiminnan aktivoijana ja osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä. Niiden asiantuntemusta tarvitaan ja voidaan käyttää myös kulttuuripalvelujen suunnittelussa vammaisryhmille. Pieksämäellä toimii lähes kolmekymmentä vammais- ja sairausjärjestöä, joilla on aktiivista toimintaa ja jonkin verran keskinäistä yhteistyötä. Joka toinen vuosi järjestettävät Terveys-messut Poleenissa ovat kaupungin perusturvan ja järjestöjen yhteinen ponnistus. Messuilla levitetään tietoutta järjestötoiminnasta ja eri järjestöjen palveluista jäsenilleen. Lisäksi on saatavilla vammakohtaista ajantasaista tietoutta mm. apuvälineistä tai alan tutkimuksesta. Eri teemoja käsittelevien tietoiskujen ja luentojen avulla tietoa

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus Invalidiliitto ry Järjestöpäivät 4.2.2017 Kuntavaalit Sote-uudistus Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja Elina Akaan-Penttilä, lakimies Keijo Kaskiaho, liittohallituksen 2. vpj, sote-johtoryhmän pj

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot