Rikoksentorjuntaneuvoston toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 Rikoksentorjuntaneuvoston toimintakertomus 2012 Hyväksytty rikoksentorjuntaneuvoston kokouksessa Johdanto...2 Painopisteiden mukaisten tavoitteiden toteutumisesta Neuvosto tukee paikallista rikoksentorjuntaa ja edistää rikoksentorjunta-näkökulman huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa...2 Rikoksentorjunnan valtionavustukset ja muu hankkeiden tukeminen...2 Edistetään monirahoitteisia hankkeita, joilla on rikoksentorjuntarelevanssia ja jotka dokumentoidaan ja arvioidaan myös rikoksentorjuntanäkökulmasta....3 Kansalaisten osallistaminen turvallisuustyöhön...3 Turvallisuuskyselypilotit...3 Rikoksentorjunnan näkökulma yhdyskuntasuunnittelussa...4 Turvallisuussuunnittelun teemasivuston uudistaminen...4 Ehkäistään senioreihin kohdistuvia rikoksia Neuvosto edistää väkivallan ehkäisyä...5 Väkivaltajaosto...5 Väkivallan vähentämisen teemasivusto...5 Väkivaltateema paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa Neuvosto tukee rikosten uhrin aseman parantamista kiinnittäen erityistä huomiota toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn Neuvosto tukee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja tuo esiin syrjäytymisen merkityksen keskeisenä rikosten riskitekijänä...6 Ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä Neuvosto edistää rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tekee tunnetuksi näyttöön perustuvia rikoksentorjuntamenetelmiä...6 Neuvoston kokoukset...7 Viestintä...8 Verkkosivustot ja uutiskirje...9 Haaste...9 Vuotuinen rikoksentorjuntaseminaari...9 Kansainvälinen toiminta...9 Osallistuminen sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutukseen...10 Neuvoston ja sen eri elinten kokoonpanoja...11 Neuvoston kokoonpano...11 Rikoksentorjuntaneuvoston työvaliokunta...12 Väkivaltajaosto Haasteen toimitusneuvosto Sihteeristö...13 Naapuriaputyöryhmä /13

2 Johdanto Neuvosto hyväksyi kokouksessaan toimintaohjeekseen asiakirjan Rikoksentorjuntaneuvoston toimintalinjat ja vuoden 2012 toimintasuunnitelma. Siinä asetettiin viisi painopistettä neuvoston koko syyskuun loppuun 2014 ulottuvaksi toimikaudeksi sekä määriteltiin joukko tavoitteita ja tehtäviä vuodelle Toimikauden painopisteet ovat: 1) Neuvosto tukee paikallista rikoksentorjuntaa ja edistää rikoksentorjuntanäkökulman huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. 2) Neuvosto edistää väkivallan ehkäisyä. 3) Neuvosto tukee rikosten uhrin aseman parantamista kiinnittäen erityistä huomiota toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn. 4) Neuvosto tukee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja tuo esiin syrjäytymisen merkityksen keskeisenä rikosten riskitekijänä. 5) Neuvosto edistää rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tekee tunnetuksi näyttöön perustuvia rikoksentorjuntamenetelmiä. Toimintakertomus esittelee vuoden 2012 toimintaa jaoteltuna näiden painopistetavoitteiden sekä eräiden muiden muotojen kautta. Painopisteiden mukaisten tavoitteiden toteutumisesta Neuvosto tukee paikallista rikoksentorjuntaa ja edistää rikoksentorjunta-näkökulman huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa Rikoksentorjunnan valtionavustukset ja muu hankkeiden tukeminen Rikoksentorjuntaneuvosto valmisteli oikeusministeriön myöntämän rikoksentorjunnan valtionavun jakoa. Varoja oli käytettävissä euroa. Neuvosto ilmoitti, että hakemukselle on eduksi, jos hanke edistää yhtä tai useampaa neuvoston toimikauden viidestä painopistetavoitteesta tai ikääntyneiden rikosriskien vähentämistä. Vuoden 2012 valtionapujen hakukierroksella kokeiltiin uudenlaista hakemusten arviointiprosessia, jossa kullekin hakemukselle nimetään arviohenkilöt neuvoston varsinaisten ja varajäsenten piiristä ja lisäksi sihteeristön jäsenet kommentoivat hakemuksia. Prosessissa nähtiin hyviä piirteitä, mutta se koettiin osittain työlääksi, ja neuvosto päätti joulukuussa, että vuoden 2013 hakemusten arvioinnissa sihteeristön esivalmistelu korostuu ja neuvoston jäsenten arviointitehtäviä kohtuullistetaan. Kaikkiaan saapui 35 hakemusta. Haettujen avustusten yhteissumma oli euroa. Neuvosto suositteli tukea 9 hankkeelle. Oikeusministeriö myönsi valtionavun neuvoston esityksen mukaan seuraaville hankkeille: 1. Aseman Lapset ry: Yhdistävä tekijä -hankkeeseen euroa 2. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: Asunnottomien rikoksentorjunta -hankkeeseen euroa 3. Kris-Tampere ry: Vaihtoehto rikolliselle elämäntavalle vertaistuella -hankkeeseen euroa 4. Kuopion kaupunki: Navigaattori -hankkeeseen euroa 5. Lions Club Vantaa ja Korso ry: Korson keskusta-alueen turvallisuuden ja siistiytymisen lisääminen turvallisuuskävelyn keinoin -hankkeeseen euroa 6. Liperin 4H-yhdistys ry: TyöTurvaksi -hankkeeseen euroa 2/13

3 7. Satakunnan poliisilaitos ja Porin kaupunki: Väkivallan vähentäminen Porissa väkivallan tihentymäkartoituksen ja yhteisöllisten toimien avulla -hankkeeseen euroa 8. Tampereen yliopisto: Väkivallan vähentäminen Porissa väkivallan tihentymäkartoituksen ja yhteisöllisten toimien avulla hankkeen arviointiin euroa 9. Äänekosken kaupunki: Puheen voimalla -hankkeeseen euroa Avustusta saaneille hankkeiden edustajille oli tarkoitus järjestää koulutustilaisuus ja nimetä hankkeille kummeja sihteeristöstä, jotka seuraavat ja tukevat hankkeen toteutusta. Pääosalle hankkeista nimettiin sihteeristöstä yhdyshenkilöt, mutta koulutustilaisuutta ei ehditty järjestää, vaan koulutuskysymykseen palataan vuonna Tavoitteena oli, että hankkeiden raportoinnissa tuodaan aikaisempaa selvemmin esiin muille toimijoille käyttökelpoisia kokemuksia. Hankkeiden loppuselvityslomaketta uudistettiin tämän tavoitteen edistämiseksi. Neuvoston verkkosivujen käyttöönoton lykkäytymisen johdosta hankkeiden kuvaus verkkosivuilla ei edistynyt tarkoitetulla tavalla. Edistetään monirahoitteisia hankkeita, joilla on rikoksentorjuntarelevanssia ja jotka dokumentoidaan ja arvioidaan myös rikoksentorjuntanäkökulmasta. Tarkoituksena on muun muassa edistää rikoksentorjuntanäkökulmaa hankkeissa, joilla voi olla rikoksia ehkäiseviä vaikutuksia mutta joissa tämä näkökulma muuten jäisi vähäisemmälle tai kokonaan huomioon ottamatta. Neuvosto voisi tukea esimerkiksi tällaisten hankkeiden rikoksentorjuntavaikutusten dokumentointia ja arviointia. Rikoksentorjuntaneuvoston suosituksesta valtionavustusta vuonna 2012 saaneiden hankkeiden joukossa ei ollut juurikaan sellaisia, joissa muulla ulkopuolisella rahoituksella olisi ollut merkittävä osuus. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hanke asumispalveluasukkaiden rikoskierteen katkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi on kuitenkin rikoksentorjuntahanke, jossa hakijan oma rahoitusosuus on merkittävä ja jossa valtionavustus tukee myös hankkeen arviointia. Vuoden 2012 aikana neuvosto tutustui myös Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaan ja sen mahdollisuuksiin tukea rikoksentorjuntarelevantteja hankkeita. Kansalaisten osallistaminen turvallisuustyöhön Yhteisöllisyyttä tukevien menetelmien käyttämistä paikallistasolla edistettiin tukemalla kansalaisten ja kuntalaisten osallistamista ja osallistumista turvallisuustyön ja rikoksentorjunnan suunnitteluun, toteutukseen ja arvioimiseen. Yhtenä keskeisenä menetelmänä tässä toimi turvallisuuskävelyt. Vuodenvaihteessa 2011/2012 julkaistua turvallisuuskävelyopasta postitettiin kaikille halukkaille (yhteensä noin 300 kpl) ja sitä jaettiin runsaasti rikoksentorjunta- ja turvallisuussuunnitteluseminaareissa (Lahti, Lappeenranta, Tampere). Oikeusministeriö myönsi Korson turvallisuuskävelyn raportointiin ja pimeäkävelyn suunnitteluun valtionavustusta 1000 euroa neuvoston esityksen mukaisesti. Turvallisuuskävelyjä tukivat myös neuvoston verkkosivuilla olevat turvallisuuskävelyjen tukisivut, mutta tämän osion täydentäminen siirtyi vuoden 2013 kevääseen julkaisujärjestelmäuudistuksen aikataulun venymisen johdosta. Turvallisuuskyselypilotit Paikallisen turvallisuus- ja rikoksentorjuntatyön suunnittelun ja toteutuksen tueksi kehitettiin verkkopohjainen kyselymalli, jonka avulla kunnat ja muut paikalliset toimijat voivat kartoittaa asukkaiden kokemia rikos- ja muita turvallisuusongelmia sekä kerätä ideoita ongelmien ratkaisuksi. Kyselyä pilotoitiin Vaasassa kesällä ja Hyvinkäällä alkusyksyllä Vaasassa kysely toteutettiin kaikille avoimena verkkokyselynä sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasan kyselyn tuloksia on jo ehditty analysoida kattavasti. Hyvinkäällä kysely postitettiin 1500 asukkaalle, jotka olivat edustava 3/13

4 satunnaisotos kaupungin vuotiaasta väestöstä. Molempiin kyselyihin saatiin vastausta. Kysely oli myös esillä omassa rinnakkaissessiossaan Tampereen seminaarissa Rikoksentorjunnan näkökulma yhdyskuntasuunnittelussa. Rikoksentorjunnan näkökulma yhdyskuntasuunnittelussa oli neuvoston lokakuussa järjestämässä kaksipäiväisen rikoksentorjuntaseminaarin ensimmäisen päivän teema. Päivän pääalustajana kuultiin kansainvälisesti arvostettua ruotsalaista asiantuntijaa Bo Grönlundia. Vuoden 2012 yhtenä tavoitteena oli harkita kannattaako neuvoston verkkosivustoon luoda rikoksentorjuntaan yhdyskuntasuunnittelussa keskittyvä oma osio, mikä sisältäisi linkkejä turvallinenkaupunki.fi-sivuston rikoksentorjunnan kannalta relevanteimpiin kohtiin ja tarjoaa tarvittaessa lisätietoa ja käytännön esimerkkejä. Turvallinenkaupunki.fi on Aalto-yliopiston rakentama verkkosivusto, joka avattiin syksyllä Oikeusministeriö tuki hanketta taloudellisesti rikoksentorjuntaneuvoston suosituksesta. Hanke sisältyi sisäisen turvallisuuden toiseen ohjelmaan ja sen päärahoittaja oli ympäristöministeriö. Hankkeen ohjausryhmään osallistui edustaja neuvoston sihteeristöstä. Osion lisäämisestä neuvoston verkkosivuille vuoden 2012 ei tehty päätöstä. Osaltaan tähän vaikutti neuvoston verkkosivujen uudistuksen siirtyminen vuodelle Turvallisuussuunnittelun teemasivuston uudistaminen Turvallisuussuunnittelun teemasivuston uudistusta valmisteltiin vuoden 2012 aikana. Julkaisujärjestelmäuudistuksen aikataulun venymisen johdosta sivusto julkaistiin kuitenkin vasta Sivusto uudistui ulkoasultaan, rakenteeltaan ja sisällöltään. Ehkäistään senioreihin kohdistuvia rikoksia. Ikääntyneiden turvallisuusopas julkaistiin neuvoston lokakuisen seminaarin yhteydessä Tampereella. Opasta saa painettuna suomeksi. Sähköisessä muodossa se on ladattavissa neuvoston verkkosivuilta suomeksi ja ruotsiksi 1. Ikääntyneelle väestölle tarkoitetuissa turvaohjeissa konkreettisesti neuvotaan, miten toimien voi itse vähentää rikoksen uhriksi joutumisen riskiä. Lisäksi kerrotaan, mitä tehdä, jos kaikesta huolimatta joutuu rikoksen uhriksi. Rikoksentorjuntaneuvosto toivoo, että oppaan avulla lähipoliisi, vanhusjärjestöt ja muut keskeiset tahot voisivat yhteistyössä jakaa tätä tietoa senioreille turvallisuuden lisäämiseksi. Neuvosto suunnitteli päättävänsä jatkotoimista ikääntyneiden rikosriskien vähentämiseksi neuvoston työryhmän raportista saatujen lausuntojen arvioinnin jälkeen. Lausuntojen arviointi on valmistumassa vuoden 2013 alussa ja asia on tarkoitus käsitellä neuvoston ensimmäisestä kokouksessa vuoden 2013 puolella. Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry luovutti rikoksentorjuntaneuvostolle ja sen sihteeristölle vuoden 2012 Valontuoja-tunnustuspalkinnon ansiokkaasta ikääntyneiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdystä työstä. Yhdistyksen mukaan neuvoston julkaisema raportti on tehnyt ikääntyneiden turvallisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä näkyviksi /13

5 2. Neuvosto edistää väkivallan ehkäisyä Väkivaltajaosto Neuvosto asetti väkivaltajaoston alkaen neuvoston toimikauden loppuun. Jaosto kokoontui vuonna 2012 seitsemän kertaa. Väkivallan kirjaamisen ja tilastoinnin parantaminen ja yhdenmukaistaminen Väkivaltajaosto valitsi toimintansa painopisteeksi vuonna 2012 väkivallan kirjaamisen ja tilastoinnin kehittämisen ja yhdenmukaistamisen. Taustalla oli havainto, että eri väkivallan tilastoinnissa on puutteita, joita korjaamalla siitä saataisiin tarkempi kuva, mikä auttaisi myös väkivallan ehkäisytyön suunnittelua ja toteuttamista. Kartoitettiin mahdollisuuksia kehittää eri viranomaisten tuottamia väkivaltatilastoja yhteismitallisemmaksi keskenään sekä suhteessa kyselytutkimusten tuottamaan tietoon. Otettiin huomioon myös se, että eri viranomaisissa on käynnissä kirjaamis- ja tilastojärjestelmän uudistustyö, esimerkiksi poliisin Vitja-hanke. Jaosto kuuli kokouksissaan väkivaltatilastojen asiantuntijoita ja käyttäjiä. Kuullut edustivat seuraavia tahoja: oikeusministeriö, valtakunnansyyttäjänvirasto, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (sekä terveydenhoitotilastojen että sosiaalitoimen tilastojen asiantuntijat), poliisihallitus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Ajatuksia koottiin yhteen ja niistä keskusteltiin jaoston järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa. Tämän perusteella jaosto päätti kokouksessaan esittää poliisihallitukselle, että väkivaltajaoston laatima lista väkivaltaa koskevista kysymyksistä lisättäisiin mahdollisuuksien mukaan poliisin tietojärjestelmään. Tiedot voisi mahdollisuuksien mukaan kerätä kaikista henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa sekä virkamiehen väkivaltaisissa vastustamisista ja haitanteoista virkamiehille. Jaosto esitti myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoinnille, oikeusministeriön tietohallintoyksikölle, Valtakunnansyyttäjänvirastolle ja Tilastokeskukselle, että nekin ottaisivat huomioon nämä lähinnä poliisin tilastojärjestelmää silmällä pitäen määritellyt kysymykset ja lisäisisivät niitä mahdollisuuksien mukaan myös omiin tietojärjestelmiinsä. Lisäksi jaosto esitti, että väkivaltaa koskevien kysymysten käyttökelpoisuutta arvioidaan jonkin ajan kuluttua. Väkivallan vähentämisen teemasivusto Neuvosto ylläpiti ja kehitti edelleen kesällä 2011 julkaistua väkivallan vähentämisen teemasivustoa. Uuteen julkaisujärjestelmään siirtymisen aikataulun venymisen johdosta sivustoa ei saatu siirrettyä uuteen julkaisujärjestelmään vuoden 2012 puolella vaan se siirtyi alkuvuoteen Sivuston sisältöjä täydennettiin hyvien käytäntöjen osalta. Myös linkkejä lisättiin ja tehtiin joitakin pienempiä päivityksiä. Väkivaltateema paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa Neuvoston sihteeristön oli tarkoitus seurata miten Ota väkivalta huomioon turvallisuussuunnittelussa - oppaan tarkistuslistan toimet näkyvät uusissa turvallisuussuunnitelmissa. Suuri osa kunnallisista turvallisuussuunnitelmista oli laadittu ajalle 2009/ Tästä syystä neuvoston tietoon tuli vain yksittäisiä vuonna 2012 päivitettyjä turvallisuussuunnitelmia. Määrä oli niin pieni, ettei seurantaa kannattanut tehdä vuonna 2012, vaan se siirtyi vuoteen /13

6 3. Neuvosto tukee rikosten uhrin aseman parantamista kiinnittäen erityistä huomiota toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn Toimintavuonna valmistui lyhyt katsausluonnos uhrikokemusten kasautumisesta ja toimivista/lupaavista ehkäisykäytännöistä. Asia on tarkoitus käsitellä perusteellisemmin neuvoston syyskuun 2013 kokouksessa. Toimintasuunnitelmassa varauduttiin muihin toimiin rikoksen uhrin aseman parantamiseksi ottaen huomioon se, mitä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asiasta sanotaan sekä muun muassa se, millaisiin ratkaisuihin oikeusministeriössä päädytään yhteistyötä edellyttävien uhripoliittisten kysymysten käsittelyssä ja edistämisessä. OM:ssa on valmisteltu uhripoliittisen toimikunnan tai vastaavan elimen perustamista. Sisäisen turvallisuuden ohjemassa mainitaan OM vastuutahona uhripalveluiden kehittämisen toimissa (kestävän rahoitusmallin selvittäminen ml. rikosuhrirahaston perustaminen). Rikoksentorjuntaneuvosto ei ryhtynyt näissä asioissa toimiin. Rikoksentorjuntaneuvosto/OM oli mukana lähisuhdeväkivallan riskinarviointimallin MARAKpilotoinnin ohjausryhmässä. Neuvosto piti tärkeänä., että hanke jatkuu, mutta ei suositellut MARAKhankkeen tukemista eduskunnan myöntämistä valtionavustusmäärärahoista. Hanke jatkui kolmen ministeriön (OM, SM, STM) rahoittamana. 4. Neuvosto tukee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja tuo esiin syrjäytymisen merkityksen keskeisenä rikosten riskitekijänä Ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä Vuoden 2012 aikana lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä käsiteltiin neuvoston toukokuun ja joulukuun kokouksissa. Toukokuun kokouksessa Mikko Aaltonen esitteli nuorten syrjäytymistä käsittelevää väitöskirjatyötään. Joulukuun kokouksessa Jouko Karjalainen pohti syrjäytymiskeskustelua ja Marja-Liisa Parjanne esitteli hallituksen syrjäytymistä vähentävää poikkihallinnollista toimenpideohjelmaa. Lasten ja nuorten syrjäytyminen oli toinen neuvoston lokakuussa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa järjestetyn rikoksentorjuntaseminaarin pääteemoista. Seminaarissa esiteltiin tutkimustietoa nuorten syrjäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joilla lasten ja nuorten syrjäytymistä on pyritti ehkäisemään. 5. Neuvosto edistää rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tekee tunnetuksi näyttöön perustuvia rikoksentorjuntamenetelmiä Edistetään rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tehdään tunnetuksi rikoksentorjuntamenetelmiä, jotka pätevien arvioiden perusteella kustannustehokkaasti vähentävät rikollisuutta, rikosten riskitekijöitä tai rikollisuuden pelkoa 6/13

7 Neuvosto otti huomioon arvioinnin ja dokumentoinnin painotuksen antaessaan suosituksia valtionavustusten jakamisesta rikoksia ehkäisevään työhön ja tällaisen työn arviointiin. Oikeusministeriö myönsi neuvoston esityksen mukaisesti valtionavustusta. Tukea myönnettiin yhdelle puhtaasti arviointihankkeelle. Tampereen yliopisto arvioi Satakunnan poliisilaitoksen ja Porin kaupungin yhteistä hanketta Väkivallan vähentäminen Porissa väkivallan tihentymäkartoituksen ja yhteisöllisten toimien avulla. Toisessa avustusta saaneessa hankkeessa arvioitiin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Asunnottomien rikoksentorjuntahankkeen toiminnallisuuden vaikutuksia rikoskierteen katkaisussa ja ennaltaehkäisyssä Sofie-arviointijärjestelmällä. Myös Liperin 4Hyhdistyksen Työturvaksi -hankkeeseen liittyy kattava arviointi. Hankkeelle myönnetystä euron avustuksesta euroa varattiin arviointiin. Neuvosto jatkoi ja kehitti hyvien ja lupaavien rikoksentorjuntakäytäntöjen tunnetuksi tekemistä verkkosivuillaan ja muussa viestinnässä. Tavoitteena oli myös tuoda esiin helposti lähestyttävässä muodossa ulkomaisia kokemuksia ja katsauksia hyvistä rikoksentorjuntakäytännöistä. Tampereen rikoksentorjuntaseminaarissa esitellyt konkreettiset esimerkit saivat positiivista palautetta. Niitä toivottiin jatkossakin seminaariohjelmaan Loppuvuodelle 2012 suunniteltu rikoksentorjunnan kustannustehokkuudesta keskusteleva seminaari ei toteutunut. Seminaari aiheesta sisältyy vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan. Yhtenä vuoden 2012 tehtävänä oli perustaa työryhmä, joka asiantuntijoita konsultoiden esittäisi tarkemman suunnitelman siitä, miten rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja näyttöön perustuvien rikoksentorjuntamenetelmien tuntemusta edistetään toimikaudella. Keskusteluja rahoituksen saamiseksi, tutkimusteemoista, mahdollisista tekijöistä sekä aiheista käytiin kevään ja kesän 2012 aikana Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa. Neuvoston kokoukset Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui vuonna 2012 viisi kertaa. Ensimmäinen kokous oli ympäristöministeriön vieraana. Kansliapäällikkö Hannele Pokka esitteli ympäristöministeriön toimintaa ympäristön turvallisuuden kehittämiseksi. Uusi ehdotus asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi lupaa vuosittaista neljän miljoonan euron rahoitusta uudelle lähiöohjelmalle ja lisäksi 0,6 miljoonaa vuodessa asumisneuvonnalle. Rikoksentorjuntaneuvosto painotti, että alueiden eriarvoistumisen ehkäisyn tulee pysyä yhdyskuntasuunnittelun keskeisenä ohjenuorana. Yliarkkitehti Timo Saarinen esitteli Turvallinen kaupunki -verkkosivustoa, jonka tarkoituksena on välittää tietoa ja herättää keskustelua turvalliseen elinympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Yksi sivuston teemoista on "Rikoksia ja ilkivaltaa ehkäisevä elinympäristö". Sivuston on toteuttanut Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston suosituksesta, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Keskuskauppakamari ja Palosuojelurahasto. Tässä kokouksessa neuvosto hyväksyi painopisteet koko toimikaudelleen, joka kestää syyskuun loppuun 2014 asti. Vuoden toiseen kokoukseen rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vieraana. Tutkimusjohtaja Janne Kivivuori esitteli laitoksen ajankohtaisia kriminologisia tutkimushankkeita. Suunnittelija Mikko Aaltonen esitteli syrjäytymistä, rikollisuutta ja väkivallan uhriksi joutumista käsittelevän rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimushankkeen alustavia tuloksia. 7/13

8 Kokous teki päätöksen neuvoston suosituksesta rikoksentorjunnan valtionavun jaosta. Kolmas kokous käsitteli ajankohtaisia yritysturvallisuuskysymyksiä. Kokous pidettiin Keskuskauppakamarissa, jonka varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa esitteli organisaation toimintaa. Asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoivat Yritysten rikosturvallisuus selvityksen tuloksista. Vesterinen esitteli lisäksi Kauppakeskusten turvallisuushanketta, jota myös oikeusministeriö on rikoksentorjuntaneuvoston suosituksesta tukenut. Neljännen kerran rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui Raha-automaattiyhdistyksen vieraana. Kokouksessa RAY:n avustustoiminnan johtaja Sisko Seppä kertoi yhdistyksen avustuspolitiikasta ja seurantapäällikkö Janne Jalava avustusten saajien toiminnan seuraamisesta ja tukemisesta. Tavoitteena on parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kokouksessa hyväksyttiin työvaliokunnan ehdotus perustaa työryhmä naapuriapumallin valmistelemiseksi sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Viidennen ja vuoden viimeisen kokouksensa rikoksentorjuntaneuvosto piti sosiaali- ja terveysministeriön vieraana. Ennen varsinaista kokousta keskusteltiin syrjäytymisen ehkäisystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen esitteli syrjäytymiskeskustelun vaiheita ja toi esiin muun muassa sen riskin, että erityisiin ongelmiin paneutuvat tukiohjelmat saattavat aiheuttaa vaikeuksia yleisten sosiaalipoliittisten järjestelmien toiminnassa. Hallituksen syrjäytymistä vähentävää poikkihallinnollista toimenpideohjelmaa esitteli ohjelman koordinaattori, Marja-Liisa Parjanne sosiaalija terveysministeriöstä. Ohjelma sisältää 35 kärkihanketta, jotka kaikki on Parjanteen mukaan käynnistetty. Rikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön yhdessä julkaiseman Haaste-lehden päätoimittajaksi uudelle 3-vuotiskaudelle nimettiin Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Juha Kääriäinen. Tämä on Kääriäisen toinen kausi. Uuteen oikeusministeriön nimittämään toimitusneuvostoon neuvosto ehdotti 12 henkilöä, joista viisi on uusia. Neuvosto hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle Se noudattaa samoja peruslinjauksia, jotka neuvosto on määritellyt koko syksyyn 2014 ulottuvaksi toimikaudekseen. Joulukuun kokouksessa neuvosto päätti myös vuoden 2013 rikoksentorjunnan valtionavustusten painotuksista. Vuonna 2013 jakosuosituksissa noudatetaan samoja peruskriteerejä kuin vuonna Hankkeelle on eduksi, jos se tukee rikoksentorjuntaneuvoston toimikauden päätavoitteita. Näihin kuuluvat paikallisen rikoksentorjunnan edistäminen sekä väkivallan, toistuvan uhriksi joutumisen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Lisäksi suositaan ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten ehkäisyä ja esimeriksi ulkomailla hyviksi todettujen rikoksentorjuntamenetelmien soveltamista Suomessa. Myös naapuriapuhanketta tukevista hankkeista ollaan kiinnostuneita. Rikoksentorjuntaneuvoston työvaliokunta kokoontui 2012 kuusi kertaa. Viestintä Tavoitteen mukaisesti lisättiin rikoksentorjuntaneuvoston tunnettuutta luotettavana rikoksentorjuntatiedon tuottajana. Neuvostolle laadittiin uusi viestintäsuunnitelma, joka hyväksyttiin neuvoston toukokuun kokouksessa. 8/13

9 Verkkosivustot ja uutiskirje Neuvoston ylläpitämät neljä verkkosivustoa oli tarkoitus siirtää oikeusministeriön uuteen julkaisujärjestelmään vuoden 2012 aikana. Julkaisujärjestelmäuudistuksen aikataulujen venymisen johdosta tämä siirtyi vuoden 2013 alkupuolelle. Neuvoston ylläpitämät verkkosivustot ovat: rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivut, Haaste-lehden verkkosivut, väkivallan vähentämisen teemasivusto ja turvallisuussuunnittelun teemasivusto. Neuvoston toiminnasta ja ajankohtaisista rikoksentorjunta-asioista tiedotettiin verkkosivujen ohella neuvoston sähköisellä uutiskirjeellä. Uutiskirje ilmestyi 7 kertaa vuoden 2012 aikana. Uutiskirje oli tarkoitus lisätä neuvoston verkkosivuille, mutta julkaisujärjestelmäuudistuksen aikataulujen venymisen johdosta se siirtyi vuodelle Haaste Haaste-lehti ilmestyi suunnitellusti neljä kertaa vuonna Haasteessa 1/2012 teemana oli vihapuhe ja uhkailu, 2/2012 yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen, 3/2012 sovittelu ja restoratiivinen oikeus ja numerossa 4/2012 käsiteltiin valvontateknologiaa. Numerosta 3/2012 oli lisäjakelu sovittelutoimistoihin, ja irtonumeroita haluttiin ostaa koulutuskäyttöön niin paljon, että teemanumerosta päätettiin ottaa 500 kpl lisäpainos. Lehden sivutoimisena päätoimittajana toimi erikoistutkija Juha Kääriäinen Poliisiammattikorkeakoulusta. Laajapohjainen toimitusneuvosto kokoontui kolme kertaa antamaan palautetta ja suunnittelemaan lehden sisältöä. Rikoksentorjuntaneuvosto nimitti joulukuussa Kääriäisen päätoimittajaksi uudelle kolmivuotiskaudelle ja teki oikeusministeriölle esityksen toimitusneuvoston kokoonpanoksi Lehden jakelu oli noin kappaletta. verkkoversion arkistoon täydennettiin puuttuneet artikkelit. Vuotuinen rikoksentorjuntaseminaari Vuotuinen rikoksentorjuntaseminaari järjestettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa Tamperetalolla Kaksipäiväisen seminaarin molemmille päiville oli valittu omat teemat. Ensimmäisen päivän teemana oli rikoksentorjunnan huomioiminen rakennetun ympäristön suunnittelussa. Toisen päivän teemana oli lasten ja nuorten syrjäytyminen. Seminaariin osallistui kahden päivän aikana noin 150 osallistujaa. Seminaari sai hyvää palautetta. Erityisesti kiiteltiin sitä, että seminaarissa esiteltyjä hyviä käytäntöjä pohjustettiin laadukkailla tutkimustietoihin keskittyvillä alustuksilla. Seminaarin esitykset ja yhtenäinen raporttijulkaisu 2 ovat saatavilla rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuilla 3. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaisten rikoksentorjuntaneuvostojen vuositapaaminen Pohjoismaisten rikoksentorjuntaneuvostojen vuositapaaminen pidettiin Nesjavellirissä Islannissa. Tapaamiseen osallistui yhteensä 21 henkeä Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan rikoksentorjuntaneuvostoista sekä Islannin ja Grönlannin rikoksentorjuntaelimistä. Suomesta osallistuivat rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja ja pääsihteeri sekä erikoissuunnittelija Mika Junninen ja suunnittelija Mirka Smolej /13

10 Kokouksessa vaihdettiin kuulumisia eri maiden tapahtumista sitten viimevuotisen kokouksen. Lisäksi kokouksessa oli kolme työryhmää, joissa käsiteltiin uusintarikollisuuden ja rikosuhrikokemusten kasautumisen ehkäisyä, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä osana rikoksentorjuntaa sekä rikollisia moottoripyöräjengejä Pohjoismaissa. Osallistuminen Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) toimintaan Rikoksentorjuntaneuvosto edustaa yhdessä oikeusministeriön kanssa Suomea Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa. Suomen kansallisena edustajana EUCPN:ssä oli alkuvuonna 2012 Jukka- Pekka Takala ja varaedustajana Mika Junninen lähtien Junninen on kansallinen edustaja ja Takala varaedustaja. Sihteeristön edustaja osallistui Tanskan puheenjohtajakauden kokouksiin helmi- ja toukokuussa sekä Kyproksen puheenjohtajakauden kokouksiin syys- ja joulukuussa. Neuvosto järjesti Suomen kilpailuehdokkaan haun Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun ja valitsi Suomen ehdokkaaksi Ankkurimallin. Osallistuminen sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutukseen Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman. Rikoksentorjuntaneuvoston päävastuulla on toimenpide 1. Asukkaiden turvallisuutta ja asuinalueiden viihtyisyyttä parannetaan ottamalla käyttöön naapuritiimi- tai apujärjestelmä. Toimenpiteen alustavana tavoitteena on räätälöidä toimintamalli kullekin alueelle sopivaksi. Toimintamallissa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaisen väestön mukaan ottamisen edellyttämät erityistoimet. Tukiaineiston tulee olla valmis vuonna Rikoksentorjuntaneuvosto asetti työryhmän (naapuriaputyöryhmä) tätä tehtävää valmistelemaan. Työryhmää täydennettiin Työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa ja kokoontui vuoden 2012 aikana yhteensä kolme kertaa. Työryhmän on määrä esittää väliraportti maaliskuun 2013 loppuun mennessä. 10/13

11 Neuvoston ja sen eri elinten kokoonpanoja Neuvoston kokoonpano toimikautensa aloittaneen neuvoston kokoonpano Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, Suomen Mielenterveysseura Muut jäsenet apulaisosastopäällikkö Arto Kujala, oikeusministeriö/kriminaalipoliittinen osasto hovioikeudenneuvos Maija Nyyssönen Helsingin hovioikeus poliisijohtaja Robin Lardot poliisihallitus sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriö lakimies Marja Pajukoski, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos johtaja Kari Paaso, sosiaali- ja terveysministeriö ylitarkastaja Immo Parviainen opetus- ja kulttuuriministeriö sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aalto Helsingin kaupunki lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari ympäristöministeriö tutkija Martti Lehti, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos asiantuntija Kaisa Saario, Keskuskauppakamari turvallisuuspäällikkö Reijo Lähde, Finnsecurity ry asiamies Matti Räisänen, Kaupan Liitto johtaja Risto Karhunen Finanssialan keskusliitto työalasihteeri Sami Puumala, Kirkkohallitus avdelningschef Gun Andersson Folkhälsan Varapuheenjohtaja: Poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallitus varajäsenet ylijohtaja Tuula Asikainen, rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski, Helsingin syyttäjänvirasto rikosylikomisario Antti Leppilahti, Helsingin poliisilaitos poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää, sisäasiainministeriön poliisiosasto kehittämispäällikkö Helena Ewalds, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hallitussihteeri Tapani Aaltela, sosiaali- ja terveysministeriö johtaja Georg Henrik Wrede, opetus- ja kulttuuriministeriö aluetyön päällikkö Janne Typpi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto yliarkkitehti Timo Saarinen, ympäristöministeriö tutkimusjohtaja Janne Kivivuori, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari toimitusjohtaja Jouko Laitinen, Finnsecurity ry turvallisuuspäällikkö Petri Käyhkö, Kesko Oyj tiedotusjohtaja Veikko T. Valkonen, Liikennevakuutuskeskus työalasihteeri Sami Ojala, Kirkkohallitus toiminnanjohtaja Petra Kjällman, Rikosuhripäivystys 11/13

12 Rikoksentorjuntaneuvoston työvaliokunta toimikautensa aloittaneen neuvoston työvaliokunnan kokoonpano Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, Suomen mielenterveysseura Varapuheenjohtaja Poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallitus Muut jäsenet apulaisosastopäällikkö, lähtien osastopäällikkö Arto Kujala, oikeusministeriö/kriminaalipoliittinen osasto hovioikeudenneuvos Maija Nyyssönen, Helsingin hovioikeus sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aalto Helsingin kaupunki tutkija Martti Lehti, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos asiantuntija Kaisa Saario, Keskuskauppakamari sijainen 1. poliisijohtaja Robin Lardot poliisihallitus 2. poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää, sisäasiainministeriön poliisiosasto varajäsenet ylijohtaja Tuula Asikainen, rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski, Helsingin syyttäjänvirasto aluetyön päällikkö Janne Typpi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto tutkimusjohtaja Janne Kivivuori, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari Väkivaltajaosto Puheenjohtaja: Kehittämispäällikkö Helena Ewalds, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Jäsenet: Hallitussihteeri Tapani Aaltela, STM/työsuojeluosasto Professori Kauko Aromaa, Manchesterin yliopisto Tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Tommi Hoikkala, Nuorisotutkimusverkosto Tutkija Martti Lehti, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Ylitarkastaja Immo Parviainen, opetusministeriö Rikosylikomisario Antti Leppilahti, Helsingin poliisilaitos Toiminnanjohtaja Petra Kjällman, Rikosuhripäivystys Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg, Suomen Punainen Risti Poliisitarkastaja Heidi Kankainen, Sisäasiainministeriön poliisiosasto Sihteeri: erikoissuunnittelija Saija Sambou, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö 12/13

13 Haasteen toimitusneuvosto Puheenjohtaja: Rikosoikeuden yliopistonlehtori (ma.) Sakari Melander, Helsingin yliopisto Varapuheenjohtaja: Tutkimusjohtaja Janne Kivivuori, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Jäsenet: Asianajaja Markku Fredman, Helsinki Viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, Finanssialan Keskusliitto Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen, oikeusministeriö Projektipäällikkö Riitta Koivisto, Vantaan turvallisuusohjelma Poliisijohtaja Robin Lardot, Poliisihallitus Erikoistutkija Henrik Linderborg, Rikosseuraamuslaitos Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirasto Päällikkö Olli Salin, Helsingin kaupungin sosiaalipäivystys Tutkimusjohtaja Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala, rikoksentorjuntaneuvosto Sihteeristö pääsihteeri, rikoksentorjuntaneuvos Jukka-Pekka Takala. neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo, erikoissuunnittelija Saija Sambou, erikoissuunnittelija Markus Alanko, erikoissuunnittelija Mika Junninen, suunnittelija Regina Järg-Tärno, suunnittelija Mirka Smolej ( ), toimitussihteeri Riikka Kostiainen (Haaste-lehti), osastosihteeri Katriina Kiviharju, korkeakouluharjoittelija Heidi Haapanen ( ). Erikoissuunnittelija Minna Piispa oli virkavapaalla edelleen Sihteeristön kokouksiin osallistui säännöllisesti myös neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen. Naapuriaputyöryhmä Puheenjohtaja: Pentti Lemmetyinen, pääsihteeri, Setlementtiliitto ry Jäsenet: Pentti Tarvonen, ylikonstaapeli, sisäasiainministeriö/poliisihallitus/helsingin poliisilaitos Sirpa Pekkarinen, projektipäällikkö, Suomen Kylätoiminta ry Nexhat Beqiri, ylitarkastaja, sisäasiainministeriö Titi Gävert, työalasihteeri, Kirkkohallitus Janne Typpi, aluetyön päällikkö, Helsingin kaupunki Marketta Kyttä, FT, erikoistutkija, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä, Aalto-yliopisto Markus Alanko, erikoissuunnittelija, oikeusministeriö/rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Taina Hakamäki, asiakkuuspäällikkö, SATO Juha Toropainen, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Sihteeri: Regina Järg-Tärno, suunnittelija, oikeusministeriö/rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö. 13/13