KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISHUOLLON STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISHUOLLON STRATEGIA 2006-2011"

Transkriptio

1 KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISHUOLLON STRATEGIA

2 SISÄLLYS 2 1. JOHDANTO 3 2. VAMMAISPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA 3 3. KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLITIIKKA 6 4. KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN PALVELUTARJONTA VAMMAISILLE Sosiaalikeskuksen tarjoamat palvelut Kehitysvammalain mukainen erityishuolto Terveydenhuollon palvelut, apuvälineet ja fysioterapiapalvelut Päivähoitopalvelut Perusopetuksen tarjonta Peruskoulun jälkeinen koulutus Vammaisten työllistyminen Muut palvelut KUUSANKOSKEN VAMMAISPALVELUIDEN NYKYTILAN ANALYYSI PALVELUTUOTANNON TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN VAMMAISPALVELUJEN JA -POLITIIKAN ARVIOINTI JA SEURANTA 15 LÄHTEET 16 LIITTEET Liite 1. Vammaispalveluiden asiakkaita vuonna 2004 Liite 2. Erityistukea saavat lapset varhaiskasvatuksessa

3 1. JOHDANTO 3 Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia, ja vammaispalvelulaissa todetaan, että kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille henkilöille. Lisäksi kunnan on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja ja pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kunnassa toteutettavan vammaispolitiikan lähtökohtana tulee olla vammaisen henkilön kaikilla elämänalueilla olevan palvelun tarve. Päätöksenteon tulee perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja siinä tulee ottaa huomioon valtakunnalliset tavoiteohjelmat ja suositukset. Vammaishuollon ja politiikan tehtävänä on turvata vammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä erilaisiin yhteiskunnan toimintoihin ja varmistaa sellaiset elin- ja toimintaympäristöt, jotka turvaavat vammaisille henkilöille samat mahdollisuudet toimintaan kuin muillakin ihmisillä. Tämä edellyttää sitä, että vammaisten tarpeet otetaan huomioon jo asuinalueiden ja erilaisten palveluiden suunnittelussa. Kuusankosken vammaisneuvosto valmisteli vammaispoliittista ohjelmaa, jota perusturvalautakunta halusi täydennettävän palvelujen nykytilan ja sisällön kartoituksella ja kehittämistoimenpideehdotuksilla. Kuusankosken kaupunginhallitus päätti, yhtyen perusturvalautakunnan lausuntoon, palauttaa vammaispoliittisen ohjelman sosiaalikeskuksen muokattavaksi vuoden 2005 loppuun asti. Sosiaalikeskus päätti ryhtyä työstämään ohjelmaa vammaishuollon strategiana yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaalialan kanssa. 2. VAMMAISPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA Maailman Terveysjärjestö WHO on määritellyt vammaisuuden sen aiheuttamien haittojen perusteella. Vammalla tarkoitetaan psykologisten ja fysiologisten toimintojen tai anatomisen rakenteen puutosta tai poikkeavuutta. Vajaatoiminnalla tarkoitetaan vammasta johtuvaa rajoitusta tai puutosta ihmiselle normaaleiksi katsottavissa toiminnoissa. Haitalla tarkoitetaan vammasta tai vajaatoiminnasta johtuvaa, tiettyä yksilöä koskevaa huono-osaisuutta, joka rajoittaa tai estää hänen ikänsä, sukupuolensa, sosiaalisen asemansa ja kulttuuritaustansa huomioon ottaen normaaliksi katsottavaa suoritusta.

4 4 Vammaispolitiikan lähtökohtia ovat YK:n yleiskokouksen hyväksymät vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet, Euroopan vammaisten vuoden 2003 tavoitteet, Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma, valtakunnalliset linjaukset, oppaat ja ohjeistukset sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen vammaispoliittinen ohjelma YK:n yleisohjeet on muotoiltu Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten vuosikymmenen ( ) aikana saatujen kokemusten perusteella. Poliittisen ja moraalisen pohjan näille ohjeille muodostaa kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja, joka käsittää muun muassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja vammaisia koskevan yleismaailmallisen toimintaohjelman. Lait ja asetukset määrittelevät yhteiskunnan suhtautumisen vammaisiin. Suomen perustuslain (731/1999) 6. :n mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Laki kieltää syrjimisen mm. terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Kuntalain (1995/365) mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan on sosiaalihuoltolain 1982/ :n mukaan huolehdittava sosiaalipalveluiden järjestämisestä, mm. vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevan toiminnan, vammaisten henkilöiden työtoiminnan, kehitysvammaisten erityishuollon ja vammaisuuden perusteella järjestettävän palveluiden ja tukitoimien järjestämisestä. Asiakaslaki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisen erityishuollosta (1977/519) määrittelevät, ketkä saavat palveluita ja mitä palvelut ovat. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Suunnitteilla on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Yhdistämisestä on tehty lausuntoyhteenveto, joka on runkona uudelle laille. Uuden lain olisi tarkoitus astua voimaan viimeistään vuonna 2009, joskin lain voimaanastumisen aikataulu voi nopeutua. Yhteenvedossa on ehdotukset Suomen vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta kymmenen vuoden ajanjaksoksi, palveluiden järjestämistavoista, hallinnosta ja lakiin sisällytettävistä palveluista.

5 5 Kansallisessa sosiaalialan kehittämisohjelmassa ensisijaisesti kehitetään ja tehostetaan vammaispalveluja. Palveluja kehitetään turvaamaan vammaisten ihmisten tasa-arvoista kohtelua ja itsenäisen elämän mahdollisuutta sekä parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Valtakunnallinen vammaisneuvosto on laatinut YK:n yleisohjeiden pohjalta valtakunnallisen Kohti yhteiskuntaa kaikille -vammaispoliittisen ohjelman, joka sisältää yleiset vammaispolitiikan teoreettiset tavoitteet. Ohjelman päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumiselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Täysivaltaistamisella ja aktivoimalla vammaiset ja heidän järjestönsä mukaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan nostetaan vammaisten tarpeet ja intressit näkyviin. Vaikka Suomessa vammaisten asema on viime vuosina parantunut, esteet vaikeuttavat yhä vammaisten liikkumista, työnsaantia, koulutusta ja tiedonsaantia. Vammaisuuden takia koetaan yhä syrjintää ja syrjäydytään. Suurimmat esteet vammaisten ihmisten täydelle osallistumiselle ovat kuitenkin asenteissa erilaisuutta kohtaan. Etelä-Suomen läänin vammaispoliittisen ohjelman ( ) tarkoituksena on antaa kunnille tarkastelunäkökulmaa siihen, mitä kunnan vammaispolitiikassa pitää ottaa huomioon. Ohjelma edistää kuntien välistä yhteistyötä, ja sen tavoitteena on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen. Ohjelmassa hyvinvointi on määritelty toteutuvaksi kolmen yleisen tavoitteen avulla: yhdenvertaisuuden, itsenäisen elämän ja voimaantumisen. Tavoitteena on systeemiajattelu, joka korostaa eri toimijoiden yhteistä vastuuta yhteisistä tavoitteista. Ohjelma tukee vammaisneuvostoja ja kuntia vammaispolitiikan toteutumisessa ja kehittämisessä. Ohjelman tehtävänä on edistää ennaltaehkäisevää hyvinvointipolitiikkaa konkretisoimalla vammaispoliittisen päätösten vaikutuksia sekä yksilöettä yhteisötasolla. Vammaispolitiikassa ennaltaehkäisyä on koko elinympäristöä koskevan suunnittelun arvioiminen vammaisten tarpeesta käsin ja rakenteellisten haittojen poistaminen. Ohjelmassa korostetaan kuntien velvollisuutta lakisääteisten palvelujen ja tukitoimien järjestämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii neljäksi vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman. Nykyisessä ohjemassa ( ) vammaisten osalta tavoitteena on kehittää vammaispalveluja. Tulkkipalvelujen ja henkilökohtaisen avustajan saatavuutta pyritään parantamaan. Muuten vammaispalvelut, oikeudet palveluihin ja vammaisten tasa-arvoinen kohtelu pyritään pitämään vähintään olemassa olevalla tasolla. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten palvelut pyritään myös turvaamaan. Tavoitteena olisi, että kunnissa kehitetään palveluja vuonna 2003 tehtyjen vammaisten ihmisten asumispalveluja koskevien laatusuositusten ja apuvälinepalvelujen laatusuositusten mukaan.

6 Kuusankoskella on oma Tiina Apajasaaren tekemä selvitys vammaisten asumispalvelujen tarpeesta (2003). Selvitys tarjoaa lähtökohtia palveluiden kehittämiselle KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLITIIKKA Kuusankosken kaupunki on hyvinvointipalveluihin, monimuotoiseen asumiseen ja palveluiden läheisyyteen panostava asuinpaikka. Kuusankosken kaupungin vammaispolitiikassa heijastuvat valtakunnalliset linjaukset sekä pitkät perinteet vammaispalveluiden järjestämisessä. Toimintaajatuksena on, että palvelut tuodaan kotiin ja laitoshoitoa pyritään minimoimaan. Palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain ja toissijaisesti vammaispalvelulain mukaisesti. Ensisijaisesti määrärahoja käytetään näiden lakien määrittelemien subjektiivisiin oikeuksiin perustuvien palveluiden järjestämiseen. Vammaisten työllistymistä ja osallistamista pidetään tärkeänä. Voimavarana pidetään yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa. Myös seutuyhteistyö on noussut merkittävään asemaan. Vammaisneuvostolla on tärkeä asema tiedottajana, sillä se toimii yhteistyöelimenä päättäjien ja vammaisten henkilöiden välillä. Vammaisneuvostolla on asiantuntijan rooli ja lausunnonanto-oikeus ja samalla neuvosto toimii voimavarana kaupungin palveluiden kehittämisessä. Kaupunginhallitus valitsee vammaisneuvoston toimikaudekseen. Kaupunginhallitus Vammaisneuvosto Kaupunginhallituksen edustaja Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Kuusankosken seurakunta Yhdistykset: * Kuusankosken Hengitysyhdistys ry * Kuusankosken Invalidit ry * Pohjois-Kymenlaakson Diabetesyhdistys ry * Kuusankosken Kuuloset ry * Kuusankosken Kehitysvammaisten Tuki ry * Pohjois-Kymen Näkövammaiset * Kuusankosken sydänyhdistys ry * Kuusankosken Reumayhdistys ry * Pohjois-Kymenlaakson Epilepsiayhdistys ry *Kymenlaakson mielenterveysseura ry Hallintokunnat: * Sosiaalitoimi (vammaisneuvoston sihteeri) * Opetustoimi * Tekninen virasto * Vapaa-aikakeskus Kuva 1. Vammaisneuvoston organisaatiokaavio

7 7 Kunnan kaikkien hallintokuntien toiminnassa, suunnittelussa ja päätöksissä tulisi näkyä vammaisten tarpeet. Nämä tarpeet tulisi huomioida ennen kaikkea yleispolitiikassa kaikkien hallintokuntien osalta, ja mikäli tämä ei riitä, niin sitten vasta järjestetään vammaisille tarpeen mukaisia erityispalveluita. Tavoitteena on siis se, että yleiset palvelut olisivat sellaisia, että vammaisetkin henkilöt pystyisivät niitä käyttämän ilman erityisjärjestelyjä. Esimerkiksi rakennetun toimintaympäristön esteettömyys tukee osaltaan itsenäistä toimintakykyä ja mahdollisuutta omatoimisuuteen. Kuusankosken julkiset rakennukset ovat pääosin liikuntaesteettömiä. Kuitenkin monet muut rakennukset ovat edelleen liikuntaesteisiä ja uusiakin virastoja on sijoitettu tiloihin, jotka ovat vammaisten saavuttamattomissa. Esteitä liikkumiselle aiheuttaa myös katujen huono kunto. Liikuntaesteiden lisäksi ongelmia tuottavat mm. sisäilman huono laatu sekä kokolattiamatot (hengityselinsairaudet). Näkö- ja kuulovammaisia ei myöskään ole huomioitu tarpeeksi. Vammaispalvelun oman työn kehittämisen kannalta tavoitteena on muodostaa asiakkaalle toimiva verkosto. Näin sosiaalitoimi ja muut viranomaiset voisivat tukea häntä, ohjata häntä resurssien pariin sekä etsiä ja luoda hänelle uusia mahdollisuuksia. Yhdessä prosessissa voi olla mukana useita toimijoita: asiakkaan itsensä lisäksi mm. järjestöt, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, tekninen toimi, kuntoutus, KELA, vakuutusyhtiö ja yksityiset palvelut. 4. KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN PALVELUTARJONTA VAMMAISILLE 4.1 Sosiaalikeskuksen tarjoamat palvelut Kuusankosken vammaisten asukkaiden arjessa selviytymistä edesauttaa sosiaalityö, joka toteuttaa palveluiden järjestämisessä ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. Sosiaalityö on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia (esim. toimeentulotuki), jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista arjen asioista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityön lisäksi sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita ovat kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto ja perhehoito. Mikäli nämä eivät ole riittäviä, hyödynnetään vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaisia palveluita.

8 8 Sosiaalityön johtaja - vammaispalveluista päättäminen: laitoshoito ja asumispalvelut, työkuntoutus, asuntojen muutostyöt, liikkumisvälineet, omaishoidontuki, avustaja-apu ja em. palveluista perittävät maksut Etuuskäsittelijä - vammaispalvelupäätösten valmistelu - kuljetuspalvelusta, sopeutumisvalmennuksesta, erityisvaatekustannuksista ja -ravintokustannuksista sekä tekstipuhelinten ja videoiden vuokrauksesta päättäminen - alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen valmistelu - sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki Vastaava sosiaalityöntekijä - vammaissosiaalityö - kehitysvammaiset Palveluohjaaja - ohjaus- ja neuvontatyö Etapissa Kuva 2. Kuusankosken sosiaalikeskuksen vammaistyön organisaatio Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista määrittää vammaisille tarkoitetut palvelut. Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Kuusankosken kaupunki järjestää vaikeavammaisille subjektiiviseen oikeuteen perustuvat palvelut sekä määrärahojen puitteissa muita palveluja.

9 9 Kuusankosken vammaispalveluihin kuuluvat lisäksi vammaisten päivätoiminta, työllistämistoiminta, asumispalvelut, tuki- ja virkistyspalvelut sekä kehitysvammaisten laitoshoito. Palvelut ja tukitoimet hoidetaan kokonaisuudessaan ostopalveluin Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymältä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sopeutumisvalmennukseen jää niukasti rahaa, mutta lasten kohdalla sopeutumisvalmennukseen pyritään panostamaan, sillä esimerkiksi viittomakielen opetus kuuluu sopeutumisvalmennukseen. Lapset ovat Kuusankoskella etusijalla määrärahojen käytössä, vaikka suurimpana palveluiden käyttäjäryhmänä ovatkin ikääntyvät asiakkaat. Asumispalvelua tarvitsevat asiakkaat asuvat erityishuollon kuntayhtymän asumispalveluissa, yksityisiltä ja järjestöiltä (esim. Invalidiliiton palvelutalo) ostetuissa asumispalveluissa. Kuusankoskella ei tilastoida erikseen kotipalvelun vammaisasiakkaita, mutta näitä asiakkaita on kotipalvelun piirissä. (Liite 1.) 4.2 Kehitysvammalain mukainen erityishuolto Kehitysvammalain mukainen erityishuolto asumispalveluissa toteutuu Kuusankoskella suhteellisen hyvin ja se vastaa tarpeeseen. Asumispalveluita ovat tuottaneet yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän asumisyksiköt. Kehitysvammaisten työtoiminta jakautuu Kuusankoskella niin, että suurin osa asiakkaista on erityishuollon kuntayhtymältä ostetussa työtoiminnassa ja lisäksi ostetaan palveluita Parik-säätiöltä sekä Sotek-säätiöltä Kotkasta. Lisäksi asiakkaita on kunnan omissa yksiköissä suojatyössä. Asiakkaita on laitoshoidossa Kuusaan kuntoutuskeskuksessa ja Kårkulla samkommun-nimisen kuntayhtymän yksikössä. Tavoitteena Kuusankoskella on, että laitoshoidon osuutta vähennetään. Vaikeavammaisten osalta laitoshoitopaikkoja tullaan kuitenkin jatkossakin tarvitsemaan, joten laitoshoidosta ei voida kokonaan luopua. Erityishuollon muuta tukea on vaikea eritellä, koska kaikki pyritään järjestämään yleisiä palveluja käyttäen ja erityispalveluihin siirrytään vasta tarvittaessa. Erityshuollon palveluita Kuusankoskella ovat lisäksi neuvolapalvelut sekä avohuollon ohjaus, jotka on ostettu Kymenlaakson erityishuollonkuntayhtymältä.

10 4.3 Terveydenhuollon palvelut, apuvälineet ja fysioterapiapalvelut 10 Terveydenhuoltopalvelut ostetaan Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä. Terveysaseman fysioterapiaosasto tarjoaa avopuolen yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä hoitaa apuvälinelainauksia. Alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen (fysioterapia avo-/kotikäynteinä, laitoskuntoutusjaksot) kustantaa Kela. Yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset, jotka tarvitsevat kuntoutusta, siirtyvät perusterveydenhuollon asiakkaiksi. Kuntoutuksen tarve kartoitetaan ja asiakkaalla tulee olla oman lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma. Palvelut pyritään järjestämään omana toimintana joko yksilö- tai ryhmäterapioina. Kotona annettaviin hoitosarjoihin ei ole mahdollisuuksia. Yksityisiä ostopalveluja käytetään mahdollisimman vähän, eikä esim. laitoskuntoutusjaksoja ole mahdollista asiakkaalle kustantaa. Fysioterapiaosastolla toimii seuraavat terapiaryhmät: neurologisten potilaiden ryhmät, lasten ryhmä, ikääntyneiden toimintakykyryhmä, kuntoryhmät, lääkinnällisen harjoitusterapian ryhmä, tasapainoryhmä sekä allasryhmät. Apuvälineet, kuten pyörätuolit, wc- ja suihkutuolit sekä muut päivittäistoimintoihin tarvittavat apuvälineet, voi lainata terveysaseman fysioterapiaosastolta. Erikoisapuvälineet, esim. sähkökäyttöiset pyörätuolit, hankitaan sairaanhoitopiirin kautta. Väestön ikärakenteen muuttuessa kuntoutustarve lisääntyy ja siihen käytettävät varat ovat rajalliset, joten palveluiden tarjonta ei vastaa kysyntää.

11 4.4 Päivähoitopalvelut 11 Kuusankoskella vammaiset lapset pyritään integroimaan normaaleihin päiväkotiryhmiin lähipalveluperiaatteella eli heidät sijoitetaan mahdollisimman lähelle kotia oleviin hoitopaikkoihin. Vammaiselle lapselle järjestetään hänen tarvitsemansa tukipalvelut, kuten terapiat, ja häntä varten tarvittava henkilöstö, kuten erityislastentarhanopettaja tai henkilökohtainen avustaja. Tilat pyritään muuttamaan tarkoituksenmukaisiksi ja hankkimaan tarvittavat apuvälineet. Erityislasten määrästä tehdään selvitys vuosittain. (Liite 2.) 4.5 Perusopetuksen tarjonta Perusopetuksessa vammaiset lapset integroidaan mahdollisuuksien mukaan tavallisiin luokkiin. Tällöin varmistetaan, että oppilas saa riittävät tukitoimet, kuten erityisopettajan tai avustajan. Tilat muutetaan tarkoituksenmukaisiksi ja hankitaan tarvittavat apuvälineet. Vaikeasti liikunta-, näkö- tai kuulovammaisten koulupaikka suunnitellaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Keskustan ja Pilkanmaan kouluissa (luokat 1.-6.), Naukion koulussa (luokat 7.-9.) ja Tähteenkadun koulussa (luokat 1.-9.) annetaan opetusta erityisryhmissä. Mikäli oppilaalle ei löydy sopivaa koulua Kuusankoskelta, hänelle järjestetään mahdollisuus käydä toisen kunnan erityiskoulua. Erityisoppilaalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka tarkoituksena on oppilaan yksilöllisten erityispiirteiden huomioiminen. Oppilaan kehittymistä seurataan vähintään kerran lukukaudessa. Ongelmana perusopetuksessa on pätevien erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien puute, joka tosin koskee koko maata. Erityisopetuksen kehitysryhmä aloittaa toimintansa lähiaikoina. Sen tarkoituksena on paneutua erityisopetuksen ongelmakohtiin ja pyrkiä kehittämään erityisryhmien opetusta.

12 4.6 Peruskoulun jälkeinen koulutus 12 Peruskoulun jälkeen vammaiset pyritään integroimaan tavallisiin oppilaitoksiin. Lisäksi käytettävissä ovat erityisoppilaitokset ja kansanopistojen erityislinjat ympäri Suomea. Kuusankoskella toimii Perttulan ammattioppilaitos, joka on valtion omistama erityisammattioppilaitos ja ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus. Kehittämiskeskuksen pääpaikka on Hämeenlinnassa. Perttula on tarkoitettu kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kuusankosken toimipaikassa annetaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on yksilön kehittyminen itsenäisessä elämänhallinnassa ja soveltuvan työ- tai opiskeluympäristön löytyminen hänelle. Koulutoimi tekee yhteistyötä Perttulan ammattioppilaitoksen kanssa. 4.7 Vammaisten työllistyminen Vammaisten sijoittuminen työelämään on edelleen vaikeaa. Vammaisten henkilöiden työllistymistä vaikeuttavat asenteet, ympäristötekijät, apuvälineiden ja avustajapalveluiden puute. Parik -säätiö on merkittävä vammaisten työllistäjä Kuusankoskella. Sen palvelutuotteita ovat työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, tuettu työllistyminen, määräaikainen työvalmennus, nuorten ja mielenterveyskuntoutujien työvalmennus sekä ammatillinen työvalmennus, työkyvyn arviointi, mielenterveyskuntoutujien Valmennus Vire sekä arviointi asiakkaan työpaikalla. Kuusankosken kaupungintalolla on aloittanut toimintansa Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskus. Kuusankosken toimipisteen palveluihin kuuluvat määräaikais- ja aktivointisuunnitelmat, työnhakusuunnitelmat, kuntouttava työtoiminta ja työvoimakoulutukseen ohjaaminen. Yksilön tarpeisiin vastaava palvelu edellyttää hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen, työvoimaviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Palvelukeskuksen tehtävänä on edistää asiakkaiden työllistymistä, työkyvyn ylläpitoa, aktivointia ja kuntoutumista. Asiakkaalle tarjotaan tukea työnhaussa ja elämänhallinnassa sekä monipuolisia kuntouttavia ja aktivoivia palveluita. Tarvittaessa selvitetään asiakkaan työkyvyttömyyseläke-edellytykset.

13 4.8 Muut palvelut 13 Tärkeitä palveluja ovat myös liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä kulttuuripalvelut. Erityisryhmien liikuntapalveluilla on pitkät perinteet Kuusankoskella. Vammaisille on tarjolla laaja valikoima erilaisia liikuntaryhmiä, esim. neurologinen ryhmä sekä vesivoimistelu- ja kuntosaliryhmiä useille erityisryhmille. Lisäksi kolmas sektori toimii Kuusankoskella hyvin, esimerkkinä Etappi, joka on kymmenen eri vammaisjärjestön yhteinen tukipiste. Etapissa työskentelee myös kaupungin työntekijä sosiaaliohjaajana. 5. KUUSANKOSKEN VAMMAISPALVELUJEN NYKYTILAN ANALYYSI Kuusankoskella on pitkät perinteet vammaispalveluiden järjestämisessä. Kaupunkiin on keskittynyt paljon erityisosaamista, kuten Kuusaan kuntoutuskeskus kaikkine palveluineen. Kaupungin päättäjät ovat halunneet panostaa vammaishuoltoon, ja tämä näkyy moninaisina palveluina. Pienen paikkakunnan etuna on mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja asiakkaiden palvelu on yksilöllistä. Yhteistyö naapurikuntien, kolmannen sektorin, omaisten ja vammaisneuvoston välillä on tiivistä. Laman jälkeiset leikkaukset näkyvät vammaispalveluissa resurssipulana niin, että subjektiiviset oikeudet voidaan turvata, mutta muita palveluita joudutaan karsimaan. Työtehtävät ovat moninaistuneet ja palvelujärjestelmä on pirstaleinen. Sosiaalityöntekijöiden lisääntynyt työmäärä on heikentänyt vammaisten asiakkaiden asemaa. Palvelusuunnitelmia ei ole riittävästi, ja työntekijöiltä puuttuu usein realistinen kuva asiakkaan tarpeista. Tilanteeseen toivotaan parannusta uuden sosiaalityöntekijän myötä. Päivähoidon ja perusopetuksen haasteena on onnistuminen pätevien erityisopettajien rekrytoinnissa, mikä on valtakunnallinen ongelma. Yhteiskunnan muutokset ovat luoneet paineita selkiyttää vammaishuoltoa ja Kuusankoskella tarvitaan entistä enemmän palveluohjausta, jotta asiakkaat saisivat riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa tarvitsemistaan palveluista.

14 SWOT - ANALYYSI KUUSANKOSKEN VAMMAISPALVELUISTA 14 NYKYISET VAHVUUDET NYKYISET HEIKKOUDET historiallinen tausta ammattitaitoinen henkilökunta, erityisosaaminen päättäjien halu edistää vammaisten toimintaa, kaupungin panostus yhteistyö, verkostot (naapurikunnat, vammaisneuvosto, 3.sektori, omaiset) yksilölliset palvelut, mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin erityispalvelut (Perttula, Etappi, Invalidiliiton palvelutalo, Pariksäätiö, Kuusaan kuntoutuskeskus) asiakaslähtöisyys integroituminen (päiväkoti, koulu) keskeinen sijainti puutteelliset resurssit (raha, henkilöstö) työtehtävien moninaistaminen palvelujärjestelmän pirstaleisuus yhteistyö eri sektoreiden välillä palveluohjauksen puute erimielisyydet kuntayhteistyössä (poliittiset, taloudelliset) asiantuntijuuden riittävä löytyminen asiakkaalle tiedottaminen pienien vammaisryhmien huomiointi käsitteiden sekavuus erilaiset näkemykset, asenteet palvelusuunnitelman puute yhtenäinen, yhteinen potilastiedosto puuttuu TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN UHAT yhteistyö 3. sektorin kanssa uusi lainsäädäntö palveluohjaus (tiedon kulun paraneminen, tavoitettavuus, suunnitelmallisuus) palveluiden kehittäminen (projektit) laadun käsitteiden määrittely osaamisen jakautuminen avoin ja rohkea työote palveluiden keskittäminen lisää henkilökuntaa vastaavan sosiaalityöntekijän panos yhtenäinen potilastietojärjestelmä kuntayhteistyö resurssien väheneminen tai muualle suuntaaminen uusi lainsäädäntö valtion antamat uudet velvoitteet kuntayhteistyö kilpailuosaaminen, kilpailutilanne väliaikaisratkaisut asennemuutoksen eteneminen pienet vammaisryhmät suurten jalkoihin vammaisten kyky selvitä palveluviidakossa muutospelko yksilöllisyyden unohtaminen väliinputoaminen tiedon puute toimintojen ulkoistaminen

15 6. PALVELUTUOTANNON TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN Lähtökohtana Kuusankosken vammaispolitiikassa tulee olla erilaisuuden hyväksyminen, vammaisten osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien parantaminen. Jotta tulevaisuudessa tarvittaisiin mahdollisimman vähän erityispalveluita, olisi lähdettävä liikkeelle jo yhteiskunnallisesta suunnittelutyöstä. Kuntouttava työote tulee olla ensisijainen kaikissa vammaisten palveluissa. Suurimpana haasteena vammaisten palveluissa Kuusankoskella on taloudellisten resurssien turvaaminen. Vammaispalveluissa eletään epävarmaa aikaa, sillä lakimuutoksia on tulossa lakien yhteensovittamisessa vuosina Epätietoisuutta aiheuttaa myös omaishoitolain muutos sekä sisäministeriön valmistelema kotikuntalaki, jonka mukaan kotikunta määräytyisi sen mukaan, missä kunnassa asiakas saa asumispalvelua. Muutos aiheuttaisi huomattavia kustannuksia Kuusankosken kaupungille. Lakimuutokset saattavat horjuttaa erityishuoltopiirien asemaa ja niiden purkaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. Lisäksi haasteita aiheuttaa mahdollinen kuntarakennemuutos ja seudullinen vammaispalveluhanke. Muutoksia on tulossa lähitulevaisuudessa paljon, joten vammaispalveluiden kehittäminen on haasteellista. Kehittämistyön painopisteenä on kunta- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö kuntaseitsikon alueella. Tälle ovat edellytyksenä yhtenäiset ohjeistukset ja normit. Kuusankosken kaupunki on mukana Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeessa ( ), jonka päätarkoituksena on vammaispalveluiden seudullinen kehittäminen ja koordinointi kuntien, erityishuollon kuntayhtymän, Parik-säätiön sekä vammaisjärjestöjen ja Socomin yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on eri palvelujen tuottajien yhteistyönä luotu vammaispalvelujen järjestämisen toimintamalli, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen, dialogisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tulevaisuudessa tehdään enenevässä määrin yhteistyötä kolmannen sektorin ja vammaisneuvoston kanssa. Tiedon kulun ja tietojärjestelmien kehittäminen on tärkeää yhteistyön kannalta. Tekninen kehitys antaa vammaisille mahdollisuuden entistä itsenäisempään elämään. Kun tiedotus ja tietoisuus palveluista lisääntyy, myös palveluiden kysyntä kasvaa ja vaatimustaso laadun osalta nousee. Asiakkaan kannalta palveluohjauksen ja palvelusuunnitelmien kehittäminen edistää tiedon kulkua ja parantaa asiakkaan asemaa. Palveluiden suunnitelmallisuus ja jatkuvuus on turvattava kaupungin ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä.

16 16 Henkilöstöresursseja tulee myös kehittää ja varmistaa henkilökunnan sitouttaminen uudistuksiin niiden toteuttamiseksi. Tuloksena ovat entistä asiakaslähtöisemmät palvelut, joissa palvelujen sisältö on aina räätälöity yksilön tarpeisiin. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tulevaisuudessa kokonaisuuksien hallintaa. Tällä turvataan myös yhteistyö ja verkostoituminen. Palveluiden tasalaatuisuus tulee turvata, jotta asiakkaat ovat tasavertaisessa asemassa. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus hankaloittaa palveluiden saatavuutta ja näin ollen heikentää asiakkaan asemaa. Palvelusuunnitelmien tekoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja siksi vammaispalveluissa onkin tarvetta sekä omalle sosiaalityöntekijälle että palveluohjaajalle. Vammaishuollon etuuskäsittelyn hoitavat etuuskäsittelijät. Päivähoidon kehityshaasteena on lapsuuden näkökulman esiin nostaminen. Lasta tarkastellaan ensisijaisesti lapsena ja vasta sitten huomioidaan, että kyseessä on erityislapsi. Kaupungin on varauduttava järjestämään lapselle ryhmäavustaja tai henkilökohtainen avustaja tarvittaessa. Erityisoppilaiden määrä tulee koulutoimessa kasvamaan, joten vammaisten lasten koulupalveluita on kehitettävä. Erityisopetuksen kehitysryhmä on käynnistynyt, ja sen myötä voi löytyä lisää kehittämistarpeita. Kehitysvammaisille on Perttulan toimipiste, mutta muiden vammaisten jatkokoulutusmahdollisuuksiin peruskoulun jälkeen ja työllistymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vammaisten kanssa työskentelevien koulutukseen tulee panostaa. Tavoitteena on turvata riittävä koulutustaso erityisesti kotipalvelun työntekijöille ja erityisopetuksen koulunkäyntiavustajille. Vammaispalveluissa työskentelevien osaamista tulee lisätä myös täydennyskoulutuksella. Vammaisten henkilöiden ja eri vammaisjärjestöjen sekä vammaisneuvoston asiantuntemus tulee ottaa käyttöön palveluita ja kaupungin rakennetta kehitettäessä. Vammaisneuvoston järjestöedustajien haastattelussa on tullut ilmi kehittämistä vaativia kohtia, kuten katujen ja pyöräteiden kunnossapito, kerrostalojen huono sisäilmanlaatu ja hissittömyys sekä julkisen liikenteen toimimattomuus. Jalka- ja reumahoitajien palveluiden saatavuus tulee myös turvata. 7. VAMMAISPALVELUJEN JA -POLITIIKAN ARVIOINTI JA SEURANTA Vammaishuollon strategiaa arvioidaan ja seurataan valtuustokausittain. Vammaisneuvoston sihteeri vastaa strategian päivityksestä. Arvioinnissa käytetään valtakunnallisia laatusuosituksia.

17 LÄHTEET 17 Apajasaari, Tiina. Selvitys vammaisten asumispalvelujen tarpeesta Apuvälineiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7. Erilaisuus on normaalia. Etelä-Suomen läänin vammaispoliittinen ohjelma Etelä- Suomen lääninhallituksen julkaisu nro 65. Euroopan parlamentti. Tiedote vammaispolitiikasta. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta. Lokakuu Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke Paara, Erkki. (toim.) Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen. Selvitys vammaislakien yhdistämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 17/2000. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 20/2003. Suomen perustuslaki 731/1999 Suomen laki. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 sekä asetus 895/1999. Suomen laki. Uudisrakentamista koskeva laki ja asetus 132/1999, A 895/1999. Suomen laki. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Suomen laki. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. Suomen laki. Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 ja 759/1987. Suomen laki. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Suomen laki. Työvoimapalveluasetus 1251/1993. Suomen laki. Kuntalaki 365/1995. Valtakunnallinen vammaisneuvosto. Kohti yhteiskuntaa kaikille Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö YK:n Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4.

18 HAASTATTELUT 18 Apajasaari, Tiina, asumispalveluvastaava, Asumispalvelusäätiö ASPA Hakkarainen, Ritva, asumispalveluiden johtaja. Kuusankosken Invalidiliiton asumispalvelut Hongisto, Terttu, etuuskäsittelijä. Kuusankosken kaupunki, Korpelainen, Niina, perusturvajohtaja. Kuusankosken kaupunki, Kuusisto, Helena, varhaiskasvatusjohtaja. Kuusankosken kaupunki, Lappalainen, Ritva, sosiaalityön johtaja. Kuusankosken kaupunki, Nikka, Leena, fysioterapeutti. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Siponen, Anne, johtaja. Kymenlaakson erityishuoltopiiri, Uusipaikka, Sirkka, koulutoimenjohtaja. Kuusankosken kaupunki, Virtala, Karoliina, aikuissosiaalityön vastaava sosiaalityöntekijä. Kuusankosken kaupunki, Vammaisneuvoston järjestöedustajat, STRATEGIAN LAATIJAT Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu sosiaaliala Elimäki. Opiskelijat: Kirsi Kylmäniemi, Raija Merikukka, Maria Riihiaho, Janna Saikkonen, Tanja Tuunainen. Ohjaaja lehtori Tuomo Paakkonen.

19 Liite 1 19 Vammaispalveluiden asiakkaita vuonna 2004 Vammaispalvelun saajia väkiluvusta 2,35 %. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 415 Vaikeavammaisten palveluasuminen 8 Henkilökohtainen avustaja 10 Tulkkipalvelut 14 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet 32 Auton hankinta ja auton muutostyöt 6 Sopeutumisvalmennus 5 Ylimääräiset vaatekulut 7 Erityisravintokustannukset 1 Muut 2 Kehitysvammaiset Laitoshoidossa 17 Asumispalvelut: Autettu asuminen 29 Ohjattu asuminen 7 Työ- ja toimintakeskusten työ- ja päivätoiminta 46

20 Liite 2 20 Erityistukea saavat lapset varhaiskasvatuksessa vuonna 2004 Lapsia, joilla on lausunto, on 39 eli heitä on 5,3 % hoidossa olevien päivähoitolasten kokonaismäärästä. Näiden lasten hoito ja kasvatus on yhteydessä seuraaviin erityiskysymyksiin: kokonaismäärä osuus erityislapsista kielen kehityksen ongelmat 16 41% monimuotoiset kehitysviivästymät 10 26% tarkkavaisuuden ongelmat 4 10% kehitysvammaisuus 4 10% erilaiset sairaudet 3 8% muut kysymykset 2 5%

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi?

Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Vammaislainsäädännön ajankohtaiset muutokset mitä ja miksi? Terve-Sos, Helsinki, 14.5.2009 lakimies Jaana Huhta, STM 15.5.2009 Vammaispalvelulain muutokset Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: asiakkaan yksilöllinen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisuus mahdollisuus itsenäiseen elämään ja liikkumiseen vammattomalle itsestäänselvyys, vammaiselle usein saavuttamaton

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot