KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISHUOLLON STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISHUOLLON STRATEGIA 2006-2011"

Transkriptio

1 KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISHUOLLON STRATEGIA

2 SISÄLLYS 2 1. JOHDANTO 3 2. VAMMAISPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA 3 3. KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLITIIKKA 6 4. KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN PALVELUTARJONTA VAMMAISILLE Sosiaalikeskuksen tarjoamat palvelut Kehitysvammalain mukainen erityishuolto Terveydenhuollon palvelut, apuvälineet ja fysioterapiapalvelut Päivähoitopalvelut Perusopetuksen tarjonta Peruskoulun jälkeinen koulutus Vammaisten työllistyminen Muut palvelut KUUSANKOSKEN VAMMAISPALVELUIDEN NYKYTILAN ANALYYSI PALVELUTUOTANNON TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN VAMMAISPALVELUJEN JA -POLITIIKAN ARVIOINTI JA SEURANTA 15 LÄHTEET 16 LIITTEET Liite 1. Vammaispalveluiden asiakkaita vuonna 2004 Liite 2. Erityistukea saavat lapset varhaiskasvatuksessa

3 1. JOHDANTO 3 Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia, ja vammaispalvelulaissa todetaan, että kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille henkilöille. Lisäksi kunnan on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja ja pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kunnassa toteutettavan vammaispolitiikan lähtökohtana tulee olla vammaisen henkilön kaikilla elämänalueilla olevan palvelun tarve. Päätöksenteon tulee perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja siinä tulee ottaa huomioon valtakunnalliset tavoiteohjelmat ja suositukset. Vammaishuollon ja politiikan tehtävänä on turvata vammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä erilaisiin yhteiskunnan toimintoihin ja varmistaa sellaiset elin- ja toimintaympäristöt, jotka turvaavat vammaisille henkilöille samat mahdollisuudet toimintaan kuin muillakin ihmisillä. Tämä edellyttää sitä, että vammaisten tarpeet otetaan huomioon jo asuinalueiden ja erilaisten palveluiden suunnittelussa. Kuusankosken vammaisneuvosto valmisteli vammaispoliittista ohjelmaa, jota perusturvalautakunta halusi täydennettävän palvelujen nykytilan ja sisällön kartoituksella ja kehittämistoimenpideehdotuksilla. Kuusankosken kaupunginhallitus päätti, yhtyen perusturvalautakunnan lausuntoon, palauttaa vammaispoliittisen ohjelman sosiaalikeskuksen muokattavaksi vuoden 2005 loppuun asti. Sosiaalikeskus päätti ryhtyä työstämään ohjelmaa vammaishuollon strategiana yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaalialan kanssa. 2. VAMMAISPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA Maailman Terveysjärjestö WHO on määritellyt vammaisuuden sen aiheuttamien haittojen perusteella. Vammalla tarkoitetaan psykologisten ja fysiologisten toimintojen tai anatomisen rakenteen puutosta tai poikkeavuutta. Vajaatoiminnalla tarkoitetaan vammasta johtuvaa rajoitusta tai puutosta ihmiselle normaaleiksi katsottavissa toiminnoissa. Haitalla tarkoitetaan vammasta tai vajaatoiminnasta johtuvaa, tiettyä yksilöä koskevaa huono-osaisuutta, joka rajoittaa tai estää hänen ikänsä, sukupuolensa, sosiaalisen asemansa ja kulttuuritaustansa huomioon ottaen normaaliksi katsottavaa suoritusta.

4 4 Vammaispolitiikan lähtökohtia ovat YK:n yleiskokouksen hyväksymät vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet, Euroopan vammaisten vuoden 2003 tavoitteet, Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma, valtakunnalliset linjaukset, oppaat ja ohjeistukset sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen vammaispoliittinen ohjelma YK:n yleisohjeet on muotoiltu Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten vuosikymmenen ( ) aikana saatujen kokemusten perusteella. Poliittisen ja moraalisen pohjan näille ohjeille muodostaa kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja, joka käsittää muun muassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja vammaisia koskevan yleismaailmallisen toimintaohjelman. Lait ja asetukset määrittelevät yhteiskunnan suhtautumisen vammaisiin. Suomen perustuslain (731/1999) 6. :n mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Laki kieltää syrjimisen mm. terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Kuntalain (1995/365) mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan on sosiaalihuoltolain 1982/ :n mukaan huolehdittava sosiaalipalveluiden järjestämisestä, mm. vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevan toiminnan, vammaisten henkilöiden työtoiminnan, kehitysvammaisten erityishuollon ja vammaisuuden perusteella järjestettävän palveluiden ja tukitoimien järjestämisestä. Asiakaslaki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisen erityishuollosta (1977/519) määrittelevät, ketkä saavat palveluita ja mitä palvelut ovat. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Suunnitteilla on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Yhdistämisestä on tehty lausuntoyhteenveto, joka on runkona uudelle laille. Uuden lain olisi tarkoitus astua voimaan viimeistään vuonna 2009, joskin lain voimaanastumisen aikataulu voi nopeutua. Yhteenvedossa on ehdotukset Suomen vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta kymmenen vuoden ajanjaksoksi, palveluiden järjestämistavoista, hallinnosta ja lakiin sisällytettävistä palveluista.

5 5 Kansallisessa sosiaalialan kehittämisohjelmassa ensisijaisesti kehitetään ja tehostetaan vammaispalveluja. Palveluja kehitetään turvaamaan vammaisten ihmisten tasa-arvoista kohtelua ja itsenäisen elämän mahdollisuutta sekä parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Valtakunnallinen vammaisneuvosto on laatinut YK:n yleisohjeiden pohjalta valtakunnallisen Kohti yhteiskuntaa kaikille -vammaispoliittisen ohjelman, joka sisältää yleiset vammaispolitiikan teoreettiset tavoitteet. Ohjelman päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumiselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Täysivaltaistamisella ja aktivoimalla vammaiset ja heidän järjestönsä mukaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan nostetaan vammaisten tarpeet ja intressit näkyviin. Vaikka Suomessa vammaisten asema on viime vuosina parantunut, esteet vaikeuttavat yhä vammaisten liikkumista, työnsaantia, koulutusta ja tiedonsaantia. Vammaisuuden takia koetaan yhä syrjintää ja syrjäydytään. Suurimmat esteet vammaisten ihmisten täydelle osallistumiselle ovat kuitenkin asenteissa erilaisuutta kohtaan. Etelä-Suomen läänin vammaispoliittisen ohjelman ( ) tarkoituksena on antaa kunnille tarkastelunäkökulmaa siihen, mitä kunnan vammaispolitiikassa pitää ottaa huomioon. Ohjelma edistää kuntien välistä yhteistyötä, ja sen tavoitteena on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen. Ohjelmassa hyvinvointi on määritelty toteutuvaksi kolmen yleisen tavoitteen avulla: yhdenvertaisuuden, itsenäisen elämän ja voimaantumisen. Tavoitteena on systeemiajattelu, joka korostaa eri toimijoiden yhteistä vastuuta yhteisistä tavoitteista. Ohjelma tukee vammaisneuvostoja ja kuntia vammaispolitiikan toteutumisessa ja kehittämisessä. Ohjelman tehtävänä on edistää ennaltaehkäisevää hyvinvointipolitiikkaa konkretisoimalla vammaispoliittisen päätösten vaikutuksia sekä yksilöettä yhteisötasolla. Vammaispolitiikassa ennaltaehkäisyä on koko elinympäristöä koskevan suunnittelun arvioiminen vammaisten tarpeesta käsin ja rakenteellisten haittojen poistaminen. Ohjelmassa korostetaan kuntien velvollisuutta lakisääteisten palvelujen ja tukitoimien järjestämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii neljäksi vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman. Nykyisessä ohjemassa ( ) vammaisten osalta tavoitteena on kehittää vammaispalveluja. Tulkkipalvelujen ja henkilökohtaisen avustajan saatavuutta pyritään parantamaan. Muuten vammaispalvelut, oikeudet palveluihin ja vammaisten tasa-arvoinen kohtelu pyritään pitämään vähintään olemassa olevalla tasolla. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten palvelut pyritään myös turvaamaan. Tavoitteena olisi, että kunnissa kehitetään palveluja vuonna 2003 tehtyjen vammaisten ihmisten asumispalveluja koskevien laatusuositusten ja apuvälinepalvelujen laatusuositusten mukaan.

6 Kuusankoskella on oma Tiina Apajasaaren tekemä selvitys vammaisten asumispalvelujen tarpeesta (2003). Selvitys tarjoaa lähtökohtia palveluiden kehittämiselle KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN VAMMAISPOLITIIKKA Kuusankosken kaupunki on hyvinvointipalveluihin, monimuotoiseen asumiseen ja palveluiden läheisyyteen panostava asuinpaikka. Kuusankosken kaupungin vammaispolitiikassa heijastuvat valtakunnalliset linjaukset sekä pitkät perinteet vammaispalveluiden järjestämisessä. Toimintaajatuksena on, että palvelut tuodaan kotiin ja laitoshoitoa pyritään minimoimaan. Palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain ja toissijaisesti vammaispalvelulain mukaisesti. Ensisijaisesti määrärahoja käytetään näiden lakien määrittelemien subjektiivisiin oikeuksiin perustuvien palveluiden järjestämiseen. Vammaisten työllistymistä ja osallistamista pidetään tärkeänä. Voimavarana pidetään yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa. Myös seutuyhteistyö on noussut merkittävään asemaan. Vammaisneuvostolla on tärkeä asema tiedottajana, sillä se toimii yhteistyöelimenä päättäjien ja vammaisten henkilöiden välillä. Vammaisneuvostolla on asiantuntijan rooli ja lausunnonanto-oikeus ja samalla neuvosto toimii voimavarana kaupungin palveluiden kehittämisessä. Kaupunginhallitus valitsee vammaisneuvoston toimikaudekseen. Kaupunginhallitus Vammaisneuvosto Kaupunginhallituksen edustaja Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Kuusankosken seurakunta Yhdistykset: * Kuusankosken Hengitysyhdistys ry * Kuusankosken Invalidit ry * Pohjois-Kymenlaakson Diabetesyhdistys ry * Kuusankosken Kuuloset ry * Kuusankosken Kehitysvammaisten Tuki ry * Pohjois-Kymen Näkövammaiset * Kuusankosken sydänyhdistys ry * Kuusankosken Reumayhdistys ry * Pohjois-Kymenlaakson Epilepsiayhdistys ry *Kymenlaakson mielenterveysseura ry Hallintokunnat: * Sosiaalitoimi (vammaisneuvoston sihteeri) * Opetustoimi * Tekninen virasto * Vapaa-aikakeskus Kuva 1. Vammaisneuvoston organisaatiokaavio

7 7 Kunnan kaikkien hallintokuntien toiminnassa, suunnittelussa ja päätöksissä tulisi näkyä vammaisten tarpeet. Nämä tarpeet tulisi huomioida ennen kaikkea yleispolitiikassa kaikkien hallintokuntien osalta, ja mikäli tämä ei riitä, niin sitten vasta järjestetään vammaisille tarpeen mukaisia erityispalveluita. Tavoitteena on siis se, että yleiset palvelut olisivat sellaisia, että vammaisetkin henkilöt pystyisivät niitä käyttämän ilman erityisjärjestelyjä. Esimerkiksi rakennetun toimintaympäristön esteettömyys tukee osaltaan itsenäistä toimintakykyä ja mahdollisuutta omatoimisuuteen. Kuusankosken julkiset rakennukset ovat pääosin liikuntaesteettömiä. Kuitenkin monet muut rakennukset ovat edelleen liikuntaesteisiä ja uusiakin virastoja on sijoitettu tiloihin, jotka ovat vammaisten saavuttamattomissa. Esteitä liikkumiselle aiheuttaa myös katujen huono kunto. Liikuntaesteiden lisäksi ongelmia tuottavat mm. sisäilman huono laatu sekä kokolattiamatot (hengityselinsairaudet). Näkö- ja kuulovammaisia ei myöskään ole huomioitu tarpeeksi. Vammaispalvelun oman työn kehittämisen kannalta tavoitteena on muodostaa asiakkaalle toimiva verkosto. Näin sosiaalitoimi ja muut viranomaiset voisivat tukea häntä, ohjata häntä resurssien pariin sekä etsiä ja luoda hänelle uusia mahdollisuuksia. Yhdessä prosessissa voi olla mukana useita toimijoita: asiakkaan itsensä lisäksi mm. järjestöt, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, tekninen toimi, kuntoutus, KELA, vakuutusyhtiö ja yksityiset palvelut. 4. KUUSANKOSKEN KAUPUNGIN PALVELUTARJONTA VAMMAISILLE 4.1 Sosiaalikeskuksen tarjoamat palvelut Kuusankosken vammaisten asukkaiden arjessa selviytymistä edesauttaa sosiaalityö, joka toteuttaa palveluiden järjestämisessä ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. Sosiaalityö on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia (esim. toimeentulotuki), jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista arjen asioista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityön lisäksi sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita ovat kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto ja perhehoito. Mikäli nämä eivät ole riittäviä, hyödynnetään vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaisia palveluita.

8 8 Sosiaalityön johtaja - vammaispalveluista päättäminen: laitoshoito ja asumispalvelut, työkuntoutus, asuntojen muutostyöt, liikkumisvälineet, omaishoidontuki, avustaja-apu ja em. palveluista perittävät maksut Etuuskäsittelijä - vammaispalvelupäätösten valmistelu - kuljetuspalvelusta, sopeutumisvalmennuksesta, erityisvaatekustannuksista ja -ravintokustannuksista sekä tekstipuhelinten ja videoiden vuokrauksesta päättäminen - alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen valmistelu - sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki Vastaava sosiaalityöntekijä - vammaissosiaalityö - kehitysvammaiset Palveluohjaaja - ohjaus- ja neuvontatyö Etapissa Kuva 2. Kuusankosken sosiaalikeskuksen vammaistyön organisaatio Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista määrittää vammaisille tarkoitetut palvelut. Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Kuusankosken kaupunki järjestää vaikeavammaisille subjektiiviseen oikeuteen perustuvat palvelut sekä määrärahojen puitteissa muita palveluja.

9 9 Kuusankosken vammaispalveluihin kuuluvat lisäksi vammaisten päivätoiminta, työllistämistoiminta, asumispalvelut, tuki- ja virkistyspalvelut sekä kehitysvammaisten laitoshoito. Palvelut ja tukitoimet hoidetaan kokonaisuudessaan ostopalveluin Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymältä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sopeutumisvalmennukseen jää niukasti rahaa, mutta lasten kohdalla sopeutumisvalmennukseen pyritään panostamaan, sillä esimerkiksi viittomakielen opetus kuuluu sopeutumisvalmennukseen. Lapset ovat Kuusankoskella etusijalla määrärahojen käytössä, vaikka suurimpana palveluiden käyttäjäryhmänä ovatkin ikääntyvät asiakkaat. Asumispalvelua tarvitsevat asiakkaat asuvat erityishuollon kuntayhtymän asumispalveluissa, yksityisiltä ja järjestöiltä (esim. Invalidiliiton palvelutalo) ostetuissa asumispalveluissa. Kuusankoskella ei tilastoida erikseen kotipalvelun vammaisasiakkaita, mutta näitä asiakkaita on kotipalvelun piirissä. (Liite 1.) 4.2 Kehitysvammalain mukainen erityishuolto Kehitysvammalain mukainen erityishuolto asumispalveluissa toteutuu Kuusankoskella suhteellisen hyvin ja se vastaa tarpeeseen. Asumispalveluita ovat tuottaneet yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän asumisyksiköt. Kehitysvammaisten työtoiminta jakautuu Kuusankoskella niin, että suurin osa asiakkaista on erityishuollon kuntayhtymältä ostetussa työtoiminnassa ja lisäksi ostetaan palveluita Parik-säätiöltä sekä Sotek-säätiöltä Kotkasta. Lisäksi asiakkaita on kunnan omissa yksiköissä suojatyössä. Asiakkaita on laitoshoidossa Kuusaan kuntoutuskeskuksessa ja Kårkulla samkommun-nimisen kuntayhtymän yksikössä. Tavoitteena Kuusankoskella on, että laitoshoidon osuutta vähennetään. Vaikeavammaisten osalta laitoshoitopaikkoja tullaan kuitenkin jatkossakin tarvitsemaan, joten laitoshoidosta ei voida kokonaan luopua. Erityishuollon muuta tukea on vaikea eritellä, koska kaikki pyritään järjestämään yleisiä palveluja käyttäen ja erityispalveluihin siirrytään vasta tarvittaessa. Erityshuollon palveluita Kuusankoskella ovat lisäksi neuvolapalvelut sekä avohuollon ohjaus, jotka on ostettu Kymenlaakson erityishuollonkuntayhtymältä.

10 4.3 Terveydenhuollon palvelut, apuvälineet ja fysioterapiapalvelut 10 Terveydenhuoltopalvelut ostetaan Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä. Terveysaseman fysioterapiaosasto tarjoaa avopuolen yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä hoitaa apuvälinelainauksia. Alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen (fysioterapia avo-/kotikäynteinä, laitoskuntoutusjaksot) kustantaa Kela. Yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset, jotka tarvitsevat kuntoutusta, siirtyvät perusterveydenhuollon asiakkaiksi. Kuntoutuksen tarve kartoitetaan ja asiakkaalla tulee olla oman lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma. Palvelut pyritään järjestämään omana toimintana joko yksilö- tai ryhmäterapioina. Kotona annettaviin hoitosarjoihin ei ole mahdollisuuksia. Yksityisiä ostopalveluja käytetään mahdollisimman vähän, eikä esim. laitoskuntoutusjaksoja ole mahdollista asiakkaalle kustantaa. Fysioterapiaosastolla toimii seuraavat terapiaryhmät: neurologisten potilaiden ryhmät, lasten ryhmä, ikääntyneiden toimintakykyryhmä, kuntoryhmät, lääkinnällisen harjoitusterapian ryhmä, tasapainoryhmä sekä allasryhmät. Apuvälineet, kuten pyörätuolit, wc- ja suihkutuolit sekä muut päivittäistoimintoihin tarvittavat apuvälineet, voi lainata terveysaseman fysioterapiaosastolta. Erikoisapuvälineet, esim. sähkökäyttöiset pyörätuolit, hankitaan sairaanhoitopiirin kautta. Väestön ikärakenteen muuttuessa kuntoutustarve lisääntyy ja siihen käytettävät varat ovat rajalliset, joten palveluiden tarjonta ei vastaa kysyntää.

11 4.4 Päivähoitopalvelut 11 Kuusankoskella vammaiset lapset pyritään integroimaan normaaleihin päiväkotiryhmiin lähipalveluperiaatteella eli heidät sijoitetaan mahdollisimman lähelle kotia oleviin hoitopaikkoihin. Vammaiselle lapselle järjestetään hänen tarvitsemansa tukipalvelut, kuten terapiat, ja häntä varten tarvittava henkilöstö, kuten erityislastentarhanopettaja tai henkilökohtainen avustaja. Tilat pyritään muuttamaan tarkoituksenmukaisiksi ja hankkimaan tarvittavat apuvälineet. Erityislasten määrästä tehdään selvitys vuosittain. (Liite 2.) 4.5 Perusopetuksen tarjonta Perusopetuksessa vammaiset lapset integroidaan mahdollisuuksien mukaan tavallisiin luokkiin. Tällöin varmistetaan, että oppilas saa riittävät tukitoimet, kuten erityisopettajan tai avustajan. Tilat muutetaan tarkoituksenmukaisiksi ja hankitaan tarvittavat apuvälineet. Vaikeasti liikunta-, näkö- tai kuulovammaisten koulupaikka suunnitellaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Keskustan ja Pilkanmaan kouluissa (luokat 1.-6.), Naukion koulussa (luokat 7.-9.) ja Tähteenkadun koulussa (luokat 1.-9.) annetaan opetusta erityisryhmissä. Mikäli oppilaalle ei löydy sopivaa koulua Kuusankoskelta, hänelle järjestetään mahdollisuus käydä toisen kunnan erityiskoulua. Erityisoppilaalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka tarkoituksena on oppilaan yksilöllisten erityispiirteiden huomioiminen. Oppilaan kehittymistä seurataan vähintään kerran lukukaudessa. Ongelmana perusopetuksessa on pätevien erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien puute, joka tosin koskee koko maata. Erityisopetuksen kehitysryhmä aloittaa toimintansa lähiaikoina. Sen tarkoituksena on paneutua erityisopetuksen ongelmakohtiin ja pyrkiä kehittämään erityisryhmien opetusta.

12 4.6 Peruskoulun jälkeinen koulutus 12 Peruskoulun jälkeen vammaiset pyritään integroimaan tavallisiin oppilaitoksiin. Lisäksi käytettävissä ovat erityisoppilaitokset ja kansanopistojen erityislinjat ympäri Suomea. Kuusankoskella toimii Perttulan ammattioppilaitos, joka on valtion omistama erityisammattioppilaitos ja ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus. Kehittämiskeskuksen pääpaikka on Hämeenlinnassa. Perttula on tarkoitettu kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville nuorille. Kuusankosken toimipaikassa annetaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on yksilön kehittyminen itsenäisessä elämänhallinnassa ja soveltuvan työ- tai opiskeluympäristön löytyminen hänelle. Koulutoimi tekee yhteistyötä Perttulan ammattioppilaitoksen kanssa. 4.7 Vammaisten työllistyminen Vammaisten sijoittuminen työelämään on edelleen vaikeaa. Vammaisten henkilöiden työllistymistä vaikeuttavat asenteet, ympäristötekijät, apuvälineiden ja avustajapalveluiden puute. Parik -säätiö on merkittävä vammaisten työllistäjä Kuusankoskella. Sen palvelutuotteita ovat työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, tuettu työllistyminen, määräaikainen työvalmennus, nuorten ja mielenterveyskuntoutujien työvalmennus sekä ammatillinen työvalmennus, työkyvyn arviointi, mielenterveyskuntoutujien Valmennus Vire sekä arviointi asiakkaan työpaikalla. Kuusankosken kaupungintalolla on aloittanut toimintansa Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskus. Kuusankosken toimipisteen palveluihin kuuluvat määräaikais- ja aktivointisuunnitelmat, työnhakusuunnitelmat, kuntouttava työtoiminta ja työvoimakoulutukseen ohjaaminen. Yksilön tarpeisiin vastaava palvelu edellyttää hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen, työvoimaviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Palvelukeskuksen tehtävänä on edistää asiakkaiden työllistymistä, työkyvyn ylläpitoa, aktivointia ja kuntoutumista. Asiakkaalle tarjotaan tukea työnhaussa ja elämänhallinnassa sekä monipuolisia kuntouttavia ja aktivoivia palveluita. Tarvittaessa selvitetään asiakkaan työkyvyttömyyseläke-edellytykset.

13 4.8 Muut palvelut 13 Tärkeitä palveluja ovat myös liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä kulttuuripalvelut. Erityisryhmien liikuntapalveluilla on pitkät perinteet Kuusankoskella. Vammaisille on tarjolla laaja valikoima erilaisia liikuntaryhmiä, esim. neurologinen ryhmä sekä vesivoimistelu- ja kuntosaliryhmiä useille erityisryhmille. Lisäksi kolmas sektori toimii Kuusankoskella hyvin, esimerkkinä Etappi, joka on kymmenen eri vammaisjärjestön yhteinen tukipiste. Etapissa työskentelee myös kaupungin työntekijä sosiaaliohjaajana. 5. KUUSANKOSKEN VAMMAISPALVELUJEN NYKYTILAN ANALYYSI Kuusankoskella on pitkät perinteet vammaispalveluiden järjestämisessä. Kaupunkiin on keskittynyt paljon erityisosaamista, kuten Kuusaan kuntoutuskeskus kaikkine palveluineen. Kaupungin päättäjät ovat halunneet panostaa vammaishuoltoon, ja tämä näkyy moninaisina palveluina. Pienen paikkakunnan etuna on mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja asiakkaiden palvelu on yksilöllistä. Yhteistyö naapurikuntien, kolmannen sektorin, omaisten ja vammaisneuvoston välillä on tiivistä. Laman jälkeiset leikkaukset näkyvät vammaispalveluissa resurssipulana niin, että subjektiiviset oikeudet voidaan turvata, mutta muita palveluita joudutaan karsimaan. Työtehtävät ovat moninaistuneet ja palvelujärjestelmä on pirstaleinen. Sosiaalityöntekijöiden lisääntynyt työmäärä on heikentänyt vammaisten asiakkaiden asemaa. Palvelusuunnitelmia ei ole riittävästi, ja työntekijöiltä puuttuu usein realistinen kuva asiakkaan tarpeista. Tilanteeseen toivotaan parannusta uuden sosiaalityöntekijän myötä. Päivähoidon ja perusopetuksen haasteena on onnistuminen pätevien erityisopettajien rekrytoinnissa, mikä on valtakunnallinen ongelma. Yhteiskunnan muutokset ovat luoneet paineita selkiyttää vammaishuoltoa ja Kuusankoskella tarvitaan entistä enemmän palveluohjausta, jotta asiakkaat saisivat riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa tarvitsemistaan palveluista.

14 SWOT - ANALYYSI KUUSANKOSKEN VAMMAISPALVELUISTA 14 NYKYISET VAHVUUDET NYKYISET HEIKKOUDET historiallinen tausta ammattitaitoinen henkilökunta, erityisosaaminen päättäjien halu edistää vammaisten toimintaa, kaupungin panostus yhteistyö, verkostot (naapurikunnat, vammaisneuvosto, 3.sektori, omaiset) yksilölliset palvelut, mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin erityispalvelut (Perttula, Etappi, Invalidiliiton palvelutalo, Pariksäätiö, Kuusaan kuntoutuskeskus) asiakaslähtöisyys integroituminen (päiväkoti, koulu) keskeinen sijainti puutteelliset resurssit (raha, henkilöstö) työtehtävien moninaistaminen palvelujärjestelmän pirstaleisuus yhteistyö eri sektoreiden välillä palveluohjauksen puute erimielisyydet kuntayhteistyössä (poliittiset, taloudelliset) asiantuntijuuden riittävä löytyminen asiakkaalle tiedottaminen pienien vammaisryhmien huomiointi käsitteiden sekavuus erilaiset näkemykset, asenteet palvelusuunnitelman puute yhtenäinen, yhteinen potilastiedosto puuttuu TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDEN UHAT yhteistyö 3. sektorin kanssa uusi lainsäädäntö palveluohjaus (tiedon kulun paraneminen, tavoitettavuus, suunnitelmallisuus) palveluiden kehittäminen (projektit) laadun käsitteiden määrittely osaamisen jakautuminen avoin ja rohkea työote palveluiden keskittäminen lisää henkilökuntaa vastaavan sosiaalityöntekijän panos yhtenäinen potilastietojärjestelmä kuntayhteistyö resurssien väheneminen tai muualle suuntaaminen uusi lainsäädäntö valtion antamat uudet velvoitteet kuntayhteistyö kilpailuosaaminen, kilpailutilanne väliaikaisratkaisut asennemuutoksen eteneminen pienet vammaisryhmät suurten jalkoihin vammaisten kyky selvitä palveluviidakossa muutospelko yksilöllisyyden unohtaminen väliinputoaminen tiedon puute toimintojen ulkoistaminen

15 6. PALVELUTUOTANNON TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN Lähtökohtana Kuusankosken vammaispolitiikassa tulee olla erilaisuuden hyväksyminen, vammaisten osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien parantaminen. Jotta tulevaisuudessa tarvittaisiin mahdollisimman vähän erityispalveluita, olisi lähdettävä liikkeelle jo yhteiskunnallisesta suunnittelutyöstä. Kuntouttava työote tulee olla ensisijainen kaikissa vammaisten palveluissa. Suurimpana haasteena vammaisten palveluissa Kuusankoskella on taloudellisten resurssien turvaaminen. Vammaispalveluissa eletään epävarmaa aikaa, sillä lakimuutoksia on tulossa lakien yhteensovittamisessa vuosina Epätietoisuutta aiheuttaa myös omaishoitolain muutos sekä sisäministeriön valmistelema kotikuntalaki, jonka mukaan kotikunta määräytyisi sen mukaan, missä kunnassa asiakas saa asumispalvelua. Muutos aiheuttaisi huomattavia kustannuksia Kuusankosken kaupungille. Lakimuutokset saattavat horjuttaa erityishuoltopiirien asemaa ja niiden purkaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. Lisäksi haasteita aiheuttaa mahdollinen kuntarakennemuutos ja seudullinen vammaispalveluhanke. Muutoksia on tulossa lähitulevaisuudessa paljon, joten vammaispalveluiden kehittäminen on haasteellista. Kehittämistyön painopisteenä on kunta- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö kuntaseitsikon alueella. Tälle ovat edellytyksenä yhtenäiset ohjeistukset ja normit. Kuusankosken kaupunki on mukana Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeessa ( ), jonka päätarkoituksena on vammaispalveluiden seudullinen kehittäminen ja koordinointi kuntien, erityishuollon kuntayhtymän, Parik-säätiön sekä vammaisjärjestöjen ja Socomin yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on eri palvelujen tuottajien yhteistyönä luotu vammaispalvelujen järjestämisen toimintamalli, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen, dialogisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tulevaisuudessa tehdään enenevässä määrin yhteistyötä kolmannen sektorin ja vammaisneuvoston kanssa. Tiedon kulun ja tietojärjestelmien kehittäminen on tärkeää yhteistyön kannalta. Tekninen kehitys antaa vammaisille mahdollisuuden entistä itsenäisempään elämään. Kun tiedotus ja tietoisuus palveluista lisääntyy, myös palveluiden kysyntä kasvaa ja vaatimustaso laadun osalta nousee. Asiakkaan kannalta palveluohjauksen ja palvelusuunnitelmien kehittäminen edistää tiedon kulkua ja parantaa asiakkaan asemaa. Palveluiden suunnitelmallisuus ja jatkuvuus on turvattava kaupungin ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä.

16 16 Henkilöstöresursseja tulee myös kehittää ja varmistaa henkilökunnan sitouttaminen uudistuksiin niiden toteuttamiseksi. Tuloksena ovat entistä asiakaslähtöisemmät palvelut, joissa palvelujen sisältö on aina räätälöity yksilön tarpeisiin. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tulevaisuudessa kokonaisuuksien hallintaa. Tällä turvataan myös yhteistyö ja verkostoituminen. Palveluiden tasalaatuisuus tulee turvata, jotta asiakkaat ovat tasavertaisessa asemassa. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus hankaloittaa palveluiden saatavuutta ja näin ollen heikentää asiakkaan asemaa. Palvelusuunnitelmien tekoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja siksi vammaispalveluissa onkin tarvetta sekä omalle sosiaalityöntekijälle että palveluohjaajalle. Vammaishuollon etuuskäsittelyn hoitavat etuuskäsittelijät. Päivähoidon kehityshaasteena on lapsuuden näkökulman esiin nostaminen. Lasta tarkastellaan ensisijaisesti lapsena ja vasta sitten huomioidaan, että kyseessä on erityislapsi. Kaupungin on varauduttava järjestämään lapselle ryhmäavustaja tai henkilökohtainen avustaja tarvittaessa. Erityisoppilaiden määrä tulee koulutoimessa kasvamaan, joten vammaisten lasten koulupalveluita on kehitettävä. Erityisopetuksen kehitysryhmä on käynnistynyt, ja sen myötä voi löytyä lisää kehittämistarpeita. Kehitysvammaisille on Perttulan toimipiste, mutta muiden vammaisten jatkokoulutusmahdollisuuksiin peruskoulun jälkeen ja työllistymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vammaisten kanssa työskentelevien koulutukseen tulee panostaa. Tavoitteena on turvata riittävä koulutustaso erityisesti kotipalvelun työntekijöille ja erityisopetuksen koulunkäyntiavustajille. Vammaispalveluissa työskentelevien osaamista tulee lisätä myös täydennyskoulutuksella. Vammaisten henkilöiden ja eri vammaisjärjestöjen sekä vammaisneuvoston asiantuntemus tulee ottaa käyttöön palveluita ja kaupungin rakennetta kehitettäessä. Vammaisneuvoston järjestöedustajien haastattelussa on tullut ilmi kehittämistä vaativia kohtia, kuten katujen ja pyöräteiden kunnossapito, kerrostalojen huono sisäilmanlaatu ja hissittömyys sekä julkisen liikenteen toimimattomuus. Jalka- ja reumahoitajien palveluiden saatavuus tulee myös turvata. 7. VAMMAISPALVELUJEN JA -POLITIIKAN ARVIOINTI JA SEURANTA Vammaishuollon strategiaa arvioidaan ja seurataan valtuustokausittain. Vammaisneuvoston sihteeri vastaa strategian päivityksestä. Arvioinnissa käytetään valtakunnallisia laatusuosituksia.

17 LÄHTEET 17 Apajasaari, Tiina. Selvitys vammaisten asumispalvelujen tarpeesta Apuvälineiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:7. Erilaisuus on normaalia. Etelä-Suomen läänin vammaispoliittinen ohjelma Etelä- Suomen lääninhallituksen julkaisu nro 65. Euroopan parlamentti. Tiedote vammaispolitiikasta. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta. Lokakuu Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke Paara, Erkki. (toim.) Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen. Selvitys vammaislakien yhdistämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 17/2000. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 20/2003. Suomen perustuslaki 731/1999 Suomen laki. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 sekä asetus 895/1999. Suomen laki. Uudisrakentamista koskeva laki ja asetus 132/1999, A 895/1999. Suomen laki. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Suomen laki. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. Suomen laki. Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 ja 759/1987. Suomen laki. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Suomen laki. Työvoimapalveluasetus 1251/1993. Suomen laki. Kuntalaki 365/1995. Valtakunnallinen vammaisneuvosto. Kohti yhteiskuntaa kaikille Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö YK:n Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4.

18 HAASTATTELUT 18 Apajasaari, Tiina, asumispalveluvastaava, Asumispalvelusäätiö ASPA Hakkarainen, Ritva, asumispalveluiden johtaja. Kuusankosken Invalidiliiton asumispalvelut Hongisto, Terttu, etuuskäsittelijä. Kuusankosken kaupunki, Korpelainen, Niina, perusturvajohtaja. Kuusankosken kaupunki, Kuusisto, Helena, varhaiskasvatusjohtaja. Kuusankosken kaupunki, Lappalainen, Ritva, sosiaalityön johtaja. Kuusankosken kaupunki, Nikka, Leena, fysioterapeutti. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Siponen, Anne, johtaja. Kymenlaakson erityishuoltopiiri, Uusipaikka, Sirkka, koulutoimenjohtaja. Kuusankosken kaupunki, Virtala, Karoliina, aikuissosiaalityön vastaava sosiaalityöntekijä. Kuusankosken kaupunki, Vammaisneuvoston järjestöedustajat, STRATEGIAN LAATIJAT Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu sosiaaliala Elimäki. Opiskelijat: Kirsi Kylmäniemi, Raija Merikukka, Maria Riihiaho, Janna Saikkonen, Tanja Tuunainen. Ohjaaja lehtori Tuomo Paakkonen.

19 Liite 1 19 Vammaispalveluiden asiakkaita vuonna 2004 Vammaispalvelun saajia väkiluvusta 2,35 %. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 415 Vaikeavammaisten palveluasuminen 8 Henkilökohtainen avustaja 10 Tulkkipalvelut 14 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet 32 Auton hankinta ja auton muutostyöt 6 Sopeutumisvalmennus 5 Ylimääräiset vaatekulut 7 Erityisravintokustannukset 1 Muut 2 Kehitysvammaiset Laitoshoidossa 17 Asumispalvelut: Autettu asuminen 29 Ohjattu asuminen 7 Työ- ja toimintakeskusten työ- ja päivätoiminta 46

20 Liite 2 20 Erityistukea saavat lapset varhaiskasvatuksessa vuonna 2004 Lapsia, joilla on lausunto, on 39 eli heitä on 5,3 % hoidossa olevien päivähoitolasten kokonaismäärästä. Näiden lasten hoito ja kasvatus on yhteydessä seuraaviin erityiskysymyksiin: kokonaismäärä osuus erityislapsista kielen kehityksen ongelmat 16 41% monimuotoiset kehitysviivästymät 10 26% tarkkavaisuuden ongelmat 4 10% kehitysvammaisuus 4 10% erilaiset sairaudet 3 8% muut kysymykset 2 5%

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella:

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella: Perusturvan toimiala Voimassaolevien delegointipäätösten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa. Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään. Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vammaispalvelun toteuttaminen pohjautuu vammaispalvelulakiin ja asetukseen sekä soveltamisohjeisiin. Lain tarkoitus on - edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa.

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Tavoite Toimenpiteet 2012 Mittarit Toteutuma Henkilöstö Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Tavoite Toimenpiteet 2012 Mittarit Toteutuma Henkilöstö Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 4.2 Perusturvatoimi TOIMIELIN SOSIAALITYÖ JA HALLINTO Perusturvajohtaja Anne Hokkanen Sosiaalityön ja hallinnon osasto vastaa sosiaalitoimen hallinnosta ja sosiaalityöstä. Sosiaalityön tehtävänä on asiakkaan

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Riitta Jolanki riitta.jolanki@hiy.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Helsingin

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Vammaispalvelut Päijät-Hämeessä

Vammaispalvelut Päijät-Hämeessä Vammaispalvelut Päijät-Hämeessä Vammaisasioiden maakunnallinen seminaari 3.11.2017 Hollola Pirkko Valtanen Organisaatio Phhyky toimintakulut n. 767 M Valtuusto Hallitus Toimitusjohtaja Eetu Salunen Esikunta

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Opetushallitus 3.12.2009 1 Erityisopetuksen lähtökohtia/ valmentava koulutus 1980 Vammaisten ammatillisen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa. Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki

Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa. Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki 10.9.2008 Uuden Kouvolan toimintatapa Sisäinen tilaaja-tuottaja toimintatapa ja

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti RITVA TILTTI ritva@tiltti.net Organisaatio, jota vastaus edustaa Tuusulan vammaispalvelu

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot