Maria Inkinen KUUROJEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN. Selvitys kuurojen päihdeongelmista ja palvelutarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maria Inkinen KUUROJEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN. Selvitys kuurojen päihdeongelmista ja palvelutarpeista"

Transkriptio

1 Maria Inkinen KUUROJEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Selvitys kuurojen päihdeongelmista ja palvelutarpeista A-klinikkasäätiön monistesarja nro 24 A-klinikkasäätiö 2000 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 2 Sisällys ESIPUHE 3 1. JOHDANTO 4 2. TAUSTA Päihteiden käyttö ja päihdehuollon palvelut Kuurojen päihdeongelmat Kieli, elämäntilanne ja hyvinvointi Kuurojen hyvinvointipalveluista ja niiden käytöstä 8 3. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Tarkoitus ja tavoitteet Selvityksen kohderyhmä ja aineiston hankinta TULOKSET Vastaajat Päihdeongelmien laajuus Päihdeongelmien luonne Päihdeongelmaiset kuurot Toiminnalliset riippuvuudet koko asiakaskunnassa Palvelujen käyttö Työntekijöiden valmiudet Päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen YHTEENVETOA JA POHDINTAA Selvityksen toteuttamisesta Mitä etsittiin, mitä löydettiin? KEHITTÄMISEHDOTUKSET 27 LÄHTEET 30 LIITTEET 2

3 3 ESIPUHE Lähdin tämän selvitystyön pariin jälkeen päin arvioiden melko tietämättömänä siitä, mitä kuurous tai kuurona eläminen on. Päätän työrupeaman ymmärtäen näitä asioita huomattavasti enemmän. Me kuulevat emme tavallisesti tule ajatelleeksi kuuroutta sen enempää, ellei sen eteen jostain syystä joudu pysähtymään. Päihteiden käytön ja riippuvuuden kohdalla on ehkä samoin. Se on jotain, joka on olemassa ja tiedossamme, mutta jota ei välttämättä ymmärrä pysähtymättä ja paneutumatta. Kuurojen yhteisö on osa suomalaista yhteiskuntaa. Päihteiden saatavuus, käyttö ja ongelmat ovat lisääntyneet ja edelleen lisääntymässä. Mikään ihmisryhmä tai maantieteellinen alue ei säästy sen vaikutuksilta. Karkuun ei pääse, vaan asiaan on tartuttava. Tämä selvitystyö on yksi tarttuminen ja samalla yksi askel kuurojen päihdetyön kehittämisessä. Tässä raportoitavan selvitystyön tilaajina olivat Kuurojen Liitto ry ja Kuurojen Palvelusäätiö. Toteuttamisesta vastasi A-klinikkasäätiö. Hankkeen johtoryhmässä ovat olleet toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen Kuurojen Liitosta, toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen Kuurojen Palvelusäätiöstä sekä toimitusjohtaja Lasse Murto ja kehittämispäällikkö Ari Saarto A-klinikkasäätiöstä. Selvityksen tekijä ja tämän raportin kirjoittaja on projektisuunnittelija Maria Inkinen A-klinikkasäätiöstä. Noin puolen vuoden rupeama sisälsi kyselynä toteutetun tiedonkeruun lisäksi lukuisia kokouksissa ja muissa yhteyksissä käytyjä keskusteluja päihteiden käytöstä ja päihdeongelmista, kuuroudesta ja kuurona elämisestä. Jokainen keskustelu on ollut merkityksellinen ja osaltaan edistänyt jo käynnistynyttä prosessia kuurojen yhteisössä. Kuurojen päihdepalvelujen kehittämisen tuleekin rakentua tämän kulttuurisen prosessin perustalle. Palveluja on suunniteltava niiden käyttäjille sopiviksi. Kuurojen viittomakielisen yhteisön jäsenet tarvitsevat omakielistä tietoa ja palveluja, joissa tärkeinä elementteinä ovat riittävä kuurouden ja kuurojen yhteisön kulttuurin tuntemus. Maria Inkinen 3

4 4 1. JOHDANTO Kuuroja arvioidaan olevan Suomessa kaiken kaikkiaan noin Kuurous voi olla synnynnäistä tai myöhemmän kuulonmenetyksen aiheuttamaa. Suurin osa kuuroista syntyy kuuleviin perheisiin. Kuuroihin perheisiin taas useimmiten syntyy kuulevia lapsia. Viittomakieli voi olla äidinkieli, ensikieli tai myöhemmin opittu kieli. Viittomakieltä käyttävät eri tavoin kuurot, heidän läheisensä ja kuurojen parissa toimivat työntekijät. Ensikielenään viittomakieltä Suomessa käyttää noin henkilöä. Heillä viittomakieli on myös ajattelun kieli ja myöhemmän kielen oppimisen perusta. Päihteiden käyttö on lisääntynyt ja vaikuttaa eri tavoin yhä useamman elämään niin kuulevien kuin kuurojenkin. Pieni osa ihmisistä päätyy tilanteeseen, jossa päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat hallitsevat elämää. Tällä ryhmällä on erityinen tarve apuun ja tukeen. Päihdehuoltolaki ja valtakunnalliset päihdeohjelmat normittavat ja antavat suuntaa suomalaiselle päihdetyölle. Päihteiden käyttöä ja sen aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä eri tavoin. Lisääntyvään ja riskikäyttöön tulee puuttua ja auttaa päihteiden käyttäjää mahdollisimman varhain. Vakavasta päihderiippuvuudesta ja -ongelmista kärsiviä on autettava monipuolisesti. Päihdehoito ja kuntoutus edellyttävät erityisosaamista ja yhteistyötä asiakkaan muiden auttajien kanssa. Erityistä paneutumista tarvitaan kaikkein syrjäytyneimpien ja huono-osaisimpien päihteiden käyttäjien kohdalla. Kun kuuro ihminen tarvitsee apua päihteiden käyttönsä takia, hänen tulisi voida käyttää samoja tai vastaavanlaisia palveluja kuin kuulevankin. Tilanne saattaa kuitenkin olla esimerkiksi se, että hänellä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten päihteen käyttö on vaikuttanut hänen terveyteensä. Hän ei myöskään välttämättä tiedä, mistä ja millaista apua hän voisi saada. Apua hakiessa voi käydä niin, että viittomakielisellä kuurojentyöntekijällä ei olekaan riittävästi päihdeosaamista tai päihdetyöntekijä ei ymmärrä kuuroutta eikä viittomakieltä. Kuurolla palveluiden tarvitsijalla on palveluiden saantiin liittyvien yleisten oikeuksien lisäksi erityisiä omakielisyyteen liittyviä oikeuksia. Tässä selvityksessä on kerätty ja analysoitu tietoa kuurojen päihdeongelmista, palveluiden käytöstä ja kehittämisideoista. Tieto on kerätty Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön valikoiduilta työntekijäryhmiltä. Selvityksen tarkoituksena on saada sellaista tietoa, jonka pohjalta voidaan käynnistää kuurojen päihdetyön suunnitelmallinen kehittäminen. 4

5 5 2. TAUSTA 2.1. Päihteiden käyttö ja päihdehuollon palvelut Suomessa kulutetaan alkoholia maakunnittain 4,4 ja 8,5 litran välillä henkilöä kohden vuosittain. Runsainta kulutus on Lapissa ja Uudenmaan maakunnassa ja vähäisintä Pohjanmaan maakunnissa. Huumeiden käyttö on toistaiseksi vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Suomen huumetilanteelle on ominaista kokeilukäytön nopea lisääntyminen. Vuoden 1999 aikana alkoholin kulutus, nuorten huumeiden käyttö samoin kuin huumerikollisuus näyttävät lisääntyneen edelleen. Uusia huumeilmiöitä ovat hiv-epidemia ja heroiinimyrkytyskuolemien lisääntyminen, jotka myös näyttävät kohdistuvan nuoreen ikäluokkaan, pääkaupunkiseudulle tai suuriin kaupunkeihin. (Hein ym. 2000) Väestöstä noin 90 % käyttää alkoholia jollakin tavoin. Suurin osa kaikista alkoholin käyttäjistä on kohtuukäyttäjiä, noin % alkoholin suurkuluttajia ( ) ja vaikeista alkoholiongelmista kärsiviä on 1 5 %. (Partanen 2000) Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 10 % 14-vuotiasta käyttää alkoholia ainakin kerran viikossa. Vähintään kerran kuukaudessa tapahtuvaa humalajuomista on 11 %:lla pojista ja 16 %:lla tytöistä. (Rimpelä ym. 1999) Huumeiden käyttö kuuluu yleistymisestään huolimatta pienen väestönosan elämään. Jotain huumetta, tavallisimmin kannabista, on kokeillut noin 10 % koko aikuisväestöstä. Kovien huumeiden eli amfetamiinin ja opiaattien käyttäjiä arvioitiin 1997 olevan koko maassa , joista pääkaupunkiseudulla arvioitiin olevan noin 40 %. Amfetamiinin käyttäjiä arvioitiin näistä olevan noin % ja opiaattien käyttäjiä noin %. Valtaosa päihdehoitoon hakeutuneista on sekakäyttäjiä. (Partanen 1999) Rauhoittavien ja unilääkkeiden liiallisesta ja/tai riippuvuuskäytöstä (ilman samanaikaista muun päihteen käyttöä) ei ole tietoa saatavissa. Kunnilla on velvollisuus järjestää päihdehuollon palvelut sisällöllisen ja määrällisen tarpeen mukaiseksi. Palveluita järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon (yleisissä) palveluissa ja päihdehuollon erityispalveluissa (Liite 1). Päihdehuollon yleisenä tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon palveluina. Kunnassa annettavien päihdepalveluiden pitäisi olla helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. (Päihdehuoltolaki 1986) Suomessa on kuntien omia päihdepalveluja, järjestöjen ja yksityisten tarjoamia päihdepalveluja sekä muutamia valtakunnallisia päihdehuollon erityispalveluja antavia yksiköitä. Vuonna 1999 koko maan sosiaali- ja terveyspalveluissa yhtenä laskentapäivänä toteutui yhteensä päihde-ehtoista asiointia. Hieman yli puolet asioinneista tapahtui avohuollossa. Terveydenhuollon osuus oli noin kolmannes. Aiempiin laskentoihin verrattuna mielenterveyspalvelujen, erityisesti psykiatristen sairaaloiden, merkitys on lisääntynyt voimakkaasti. Vähän alle puolet laskennan tapauksista löytyi päihdehuollon erityispalveluista, esim. A-klinikoilta 11 % (1 278 asiasta/laskentapäivä), kuntoutuslaitoksista 5 % ja asumispalveluista 16 %. Päihdetapauslaskennan asiakkaiden päihteiden käyttö oli pääasiassa alkoholin käyttöä (91%). Asiakkaiden käyttämistä muista päihteistä lääkeaineiden osuus oli 22 %, kannabiksen 11 %, korvikkeiden 8 %, amfetamiinin 9 % ja opiaattien 5 %. Noin kolmannes päihdeasiakkaista käyttää kahta tai useampaa päihdettä. (Nuorvala ym. 2000) 5

6 Kuurojen päihdeongelmat Kuurojen päihdeongelmia kartoitettiin vuonna 1990 Ruotsissa. Tutkija keräsi tiedot eri alueilta tapaamalla kuurojen ryhmiä, henkilökohtaisen haastattelun ja puhelinkeskustelun avulla. Kartoituksen tuloksena löydettiin yhteensä 133 kuuroa henkilöä, jotka arvioitiin päihdeongelmaisiksi (Ruotsissa oli tuolloin noin vaikeasti kuulovammaista). Kuurojentyöntekijät ja kuurojen kanssa työskentelevät tunsivat yleisesti kyseiset tapaukset. Pääasiassa käytetty päihde oli useimmin (33,8 %) alkoholi (vanhemmat päihdeongelmaiset). Huumeet olivat pääasiallisena päihteenä 24,8 %:lla (pääasiassa kannabis nuorempien käyttämänä), lääkeaineet 4,5 %:lla ja sekakäytön osuus oli 18,1 % (tuntematon 18,8 %). Leites n mukaan kartoitetut päihdeongelmaiset kuurot olivat suurimmaksi osaksi syrjäytyneet muiden kuurojen muodostamista yhteisöistä ja hakivat ystäviä kuulevista päihdeongelmaisista. Hän ehdotti tutkimusta kuurojen kielellisen tilanteen vaikutuksesta päihdeongelman syntyyn tai siitä selviämiseen sekä viittomakielisen päihdehuollon tehostamista. (Leites 1990) Suomessa kartoitettiin vuonna 1992 viittomakieltä käyttävien kuurojen päihdeongelmatilannetta. Kuurojen Huoltokotisäätiön (nykyinen Kuurojen Palvelusäätiö) työryhmä toteutti kartoituksen lähettämällä arviointilomakkeen Kuurojen Liiton ja Kuurojen Huoltokotisäätiön työntekijöille. Vastaajat olivat kuntoutussihteereitä, järjestöohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä, joiden arvioitiin tuntevan riittävän hyvin kenttänsä ongelmatapaukset. Tuloksista ilmeni, että työntekijöiden tiedossa oli tuolloin 131 päihdeongelmaista kuuroa. Hoidon tarpeen todettiin keskittyvän Etelä- Suomeen. Kartoituksen lisäksi tehtiin puolen vuoden mittainen viittomakielinen ryhmämuotoinen hoitokokeilu 1992 Vantaan A-klinikalla. Työryhmä totesi kartoituksen ja hoitokokeilun jälkeen, että kuurot eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Hoidon ja tuen kehittämiseksi esitettiin hanketta, jossa tuotettaisiin viittomakielistä valistusaineistoa, tiedotettaisiin kuurojen yhteisöille, koulutettaisiin joitakin kenttätyöntekijöitä ja kehitettäisiin konkreettisia hoitovaihtoehtoja. (Nousiainen 1992, Rajaniemi 1992) Työryhmän suositukset eivät toteutuneet. Moniongelmaisten kuurojen syrjäytymisen ehkäisy ja elämän laadun parantaminen sekä itsenäisen elämän vahvistaminen -projekti (Onni) käynnistyi Kuurojen Liitossa maaliskuussa Hankkeessa on etsitty moniongelmaisia nuoria kuuroja ja pyritty auttamaan heitä (tavoitteet 1 4) sekä pyritty vaikuttamaan tarvittavien palveluiden saatavuuteen (tavoite 5). Yhtenä kohderyhmänä hankkeessa ovat olleet päihdeongelmaiset kuurot. Hanke päättyy ja raportoidaan vuoden 2000 lopussa (Kuurojen Liitto ry 1998). Sininauhaliiton Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojekti on tuonut esiin kaikkien vammaisryhmien oikeuksia ja tarpeita päihdehoitoon (Kilgast 2000) Kieli, elämäntilanne ja hyvinvointi Kuurous on käsitetty perinteisen lääketieteellisen lähestymistavan pohjalta vammana, kuulon puutoksena. Kuulon puutetta pyritään korjaamaan ja kuuroa henkilöä kuntouttamaan vammaisena henkilönä. Psykologisen viitekehyksen kautta tarkasteltuna keskeiseksi nousee kehityksen ja kasvun eri vaiheissa tarvittava riittävä vuorovaikutus, joka puolestaan edellyttää kuuron lapsen ja hänen vanhempiensa yhteistä kieltä ja kommunikointia. Sosiokulttuurisessa lähestymistavassa kuuroutta tarkastellaan kuurona olemisen sosiaalisten, lingvististen ja kulttuuristen näkökulmien kautta. Kuurojen yhteisön keskeinen tekijä on yhteinen kieli, jonka kautta viittomakieliset muodostavat kielellisen vähemmistökulttuurin. Kuurojen historia auttaa ymmärtämään kuurojen yhteisön nykytilannetta mm. viittomakielen aseman vaiheiden pohjalta. 6

7 7 Yli 90 % kuuroista syntyy kuuleviin perheisiin. Kuuleva perhe joutuu käsittelemään uuden tilanteen ja opettelemaan itselleen uuden kielen mahdollisimman varhain voidakseen kommunikoida kielellisesti lapsensa kanssa. Kuuroon perheeseen syntyvällä kuurolla lapsella tilanne on kuin kenellä tahansa lapsella: hän omaksuu alusta lähtien itsestään vanhempiensa käyttämän kielen ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan vaivattomasti. Kuurojen elämänpiiri rakentuu tavallisesti toisten kuurojen muodostaman sosiaalisen verkon varaan (Wikman 1999). Viittomakielinen yhteisö on saattanut muodostua osalle kuuroista ei-viittovia perheenjäseniä ja sukulaisia tärkeämmäksi. Kuurojen yhdistyksiä onkin jossain yhteydessä kuvattu "kuuron toiseksi kodiksi". Alueella, jossa viittomakielisiä on vähän ja pitkien etäisyyksien päässä toisistaan, kuuroilla on erityinen riski eristäytyä ja syrjäytyä sosiaalisista suhteista. Kuuron identiteetti sisältää sekä yksilöllisen että kulttuurisen identiteetin (Vyyryläinen 1994). Heilingin mukaan identiteetti on toisaalta koko elämän säilyvää persoonallisen yksilöllisyyden kokemista, minä-identiteettiä, toisaalta muuttuvaa itse-identiteettiä, joka muovautuu siitä, mitä on saanut tietää itsestään vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kuuron identiteetissä on keskeistä tietoisuus omasta kuuroudesta ja omasta kielestä (miten tulen ymmärretyksi ja saan tietoa) sekä se, mihin ryhmään (perheen lisäksi) kuulun ja haluan kuulua. (Wallvik 1999) Kuurojen ryhmässä on eritasoisesti viittomakielen ja suomen (tai ruotsin) kielen taitoisia henkilöitä. Puutteet kielitaidossa aiheuttavat mm. tiedon puutetta ja vaikeutta hoitaa omia asioita. Kuuron tiedon saanti ja selviytyminen esim. opinnoista edellyttää aina suurempaa ponnistusta ja enemmän aikaa kuin kuulevalta. Kuurot törmäävät usein tilanteeseen, jossa heillä ei ole käytössään tarvittavia viittomakielisiä palveluja, tietoa tai riittävästi tulkkipalvelua. Koulutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Pitkälle koulutettujen osuus kuuroista on pieni, mutta viittomakielen aseman parantuessa vähitellen lisääntyvä. Kuurojen työllisyystilanne on muuta väestöä vaikeampi. Vuoden 1999 lopussa Kuurojen Liiton kuntoutussihteerien rekisterin asiakkaista (noin 3 000) 25,7 % oli työttömiä (miehet 24,1 %, naiset 27,7 %). Laadullinen haastattelututkimus suomalaisten kuurojen kokemasta hyvinvoinnista (Wikman 1999) osoitti, että kuuron kokeman hyvinvoinnin kannalta oleellista on tunne oman elämän hallitsemisesta. Tutkimuksessa haastatellut kuurot olivat elämäänsä tyytyväisiä. Poikkeuksena olivat ne kuurot, jotka olivat kokeneet useita sellaisia tapahtumia, jotka olivat tapahtuneet ylitse oman vaikutus- ja päätäntävallan. Koettua hyvinvointia lisäsivät hyvä viittomakielen ja suomen kielen taito sekä kuurojen keskuudessa saatu ja annettu tuki. Kaikilla haastatelluilla oli tarve itseä tyydyttävään mielekkääseen tekemiseen. Tärkeä ehto hyvinvoinnille oli myös oma kyky ja halu aktiivisuuteen ja asioiden omaehtoiseen selvittämiseen mm. tiedon saamiseksi. Hyvinvoinnin tärkeänä ehtona on mahdollisuus kokea kuurojen yhteisö arvokkaana ja tasa-arvoisena ryhmänä muiden joukossa. Merkittävä tekijä laadukkaan elämän ylläpitämisessä on kyky sopeutua kohdattuihin joskus vaikeisiinkin tapahtumiin ja asioihin. Varhaisen vuorovaikutuksen laatu on keskeinen tekijä lapsen kehityksessä. Kuuron lapsen ja kuulevan vanhemman riittämätön tai vääränlainen kommunikaatio aiheuttaa ongelmia kehityksessä, esim. itsenäistymisessä (mm. vanhempien ylihuolehtiminen) ja ns. impulssikontrollin ja minäkuvan kehittymisessä (Rajaniemi 1992). Wikmanin tutkimuksessa lapsuuden perheen vähäiset kommunikaatiomahdollisuudet näkyvät kuurojen myöhemmissä elämänvaiheissa. Myös lapsena kohdatut vaikeasti käsiteltävät asiat ja tapahtumat muuttuivat vielä vaikeammiksi silloin, kun ne olivat jääneet selvittämättä. (Wikman 1999) Lähtökohdiltaan vaikeimmassa tilanteessa ovat ne kuurot, joilla kommunikointi lapsuudessa on ollut niukkaa, tunnesuhde vanhempiin ei ole ollut tyydyttävä ja joiden elämänkulkuun on sisältynyt useita 7

8 8 traumaattisia kokemuksia. Nykyisin kasvavilla kuuroilla lapsilla on normaalimpi perhetilanne, koska viittomakieltä käytetään enemmän (Wallvik 1999). Lapsuus- ja nuoruusiän vaikeudet voivat tuottaa sellaisia persoonallisuuden piirteitä tai mielenterveyden häiriöitä, jotka puolestaan saattavat altistaa päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuden kehittymiseen. Päihteiden ongelmakäyttäjäksi kehittyvä saattaa mm. suhtautua alun alkaen päihteisiin eri tavalla kuin muut. Päihteen vaikutuksella voi olla hänelle suurempi mielihyvää tuottava merkitys kuin sellaisella nuorella, jonka elämä on tasapainoista ja sisällöllisesti monipuolista ja mielekästä. Huumeiden ongelmakäyttäjillä huumeet muodostuvat käytön jatkuessa elämän sisällöksi tai ne toimivat korvikkeena epätyydyttävässä elämäntilanteessa. Aineesta tulee keino poistaa ahdistusta tai kokea hyvän olon tunnetta. (Partanen 2000) Päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuden kehitykseen vaikuttavat psyykkisten tekijöiden lisäksi fysiologiset ja sosiaaliset tekijät Kuurojen hyvinvointipalveluista ja niiden käytöstä Kuurojen ja huonokuuloisten kuntoutuksessa ja sosiaalityössä on laaja, vakiintunut kolmannen sektorin toimijaverkosto. Valtakunnallisen, omilla työ- ja maantieteellisillä alueillaan toimivan palveluverkoston muodostavat seurakuntien kuurojen papit, diakonit ja sosiaalityöntekijät, Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit, Kuulonhuoltoliiton kuntoutussihteerit, Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteerit, Kuurojen Palvelusäätiön asumispalvelut ja muut sosiaalipalvelut sekä yksittäisten kuntien palkkaamat kuurojen sosiaalityöntekijät. Järjestöt täydentävät ja tukevat omalla työllään julkisia palveluja. Kuurojen Liiton tärkeimpinä tehtävinä ovat viittomakielisten kuurojen aseman kehittäminen ja sosiaalisen turvallisuuden lisääminen. Edunvalvontatyössä korostuvat viittomakielisten kielelliset ihmisoikeudet. Yhteiskunnan palvelurakenteisiin pyritään vaikuttamaan siten, että palvelut olisivat myös viittomakielisten saavutettavissa. Toiminnan avainalueita ovat viittomakielityö, viittomakielisten tiedonsaannin ja koulutuksen parantaminen sekä toimivien sosiaalipalvelujen kehittäminen ja tarjoaminen. Kuurojen Liitto on koko maan kattavan noin 40:n kuurojen yhdistyksen verkoston keskusjärjestö. Yhdistykset tarjoavat alueensa kuuroille erilaisia toimintamahdollisuuksia. Liiton moniammatillinen palveluverkosto kattaa koko maan. Järjestötoiminta on jaettu viiteen piiriin, joissa toimivat viittomakieliset järjestöohjaajat. Kuurojen Liiton nuorisotyöntekijöiden työalueena on koko Suomi ja noin 500 kuuroa nuorta. Nuorisotyöntekijät järjestävät mm. kerhotoimintaa ja leirejä sekä tukevat, neuvovat ja ohjaavat nuoria yhteistyössä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Kuurojen Liiton viittomakieliset työasiamiehet välittävät työllisyyspalveluja viittomakielisille kuuroille. He kartoittavat ja etsivät työllistymismahdollisuuksia yhdessä asiakkaidensa kanssa. He kannustavat ja tukevat kuuroja työnhakijoita oma-aloitteiseen työn hakuun ja koulutukseen. He toimivat myös kuurojen työnhakijoiden yhteyslinkkeinä työnantajiin ja viranomaisiin päin. Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit muodostavat maan kattavan 15 toimiston verkoston. Toiminnan tarkoituksena on turvata kuuroille yhteiskunnan sosiaali- ja muut palvelut ja välittää niitä viittomakielellä. Asiakaspalvelun ydin on kuuron yksilöllinen palveleminen ja tukeminen viittomakielellä. Kuurojen Liiton Kuntoutussihteerien asiakaskortistossa on kaiken kaikkiaan noin kuuroa. Kuurojen Palvelusäätiö on jo vuodesta 1911 lähtien tuottanut viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kuuroille ja kuurosokeille. Säätiöllä on eri puolilla Suomea sijaitsevien 8

9 9 palvelutalojen (11) ja työkeskuksen lisäksi monipuolista projekti- ja kehittämistoimintaa. Kehittämistyö on suunnattu erityisesti syrjäytyneille ja syrjäytymisen uhkaamille kuuroille ja kuurosokeille. Palvelutalot tuottavat viittomakielisiä avo- ja asumispalveluja tukipalveluineen. Niillä tuetaan ihmisen kehitystä eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa vuorovaikutuksessa vertaisryhmän ja erityisosaamisen avulla. Työkeskus (Hämeenlinnassa) tuottaa kielellisesti tasavertaisesti toimivassa työyhteisössä yleisiä työelämän toimintatapoja vastaavaa mielekästä suojatyötä. Kotiväylä viittomakielinen kotihoito (7 paikkakuntaa) tukee kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on kuurojen pappeja (7) ja kuurojentyötä tekeviä diakoniatyöntekijöitä (10). Lisäksi joissakin kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joiden vastuulla ovat kuurojen palvelut. Viittomakielisten kuurojen asioimista yleisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa hankaloittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan ei kuulu riittävästi viittomakielentaitoisia työntekijöitä. Palveluita käytetään tavallisesti tulkin välityksellä. Tulkkipalveluja ei kuitenkaan ole riittävästi saatavissa määrällisesti ja alueellisesti. Tuettuna kyselynä (N=45) toteutetussa tutkimuksessa (Eronen ym. 1997) runsas viidennes kuuroista oli kaikin puolin tyytyväisiä elämäänsä. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista kuuroista jäi kuitenkin kokonaan erilaisten sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle. Kymmenesosalle kolmas sektori oli ainoa sosiaalisen tuen muoto. Erityisesti korostui kirkon ja järjestöjen merkitys. Sosiaalisen tuen saannissa on alueellista eriarvoisuutta. Viittomakielisten oikeus omakielisten palveluiden saamiseen perustuu useisiin säädöksiin. Suomen perustuslain (2000) mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla (17.3 ). Vammaispalvelulain (380/1987, 8 ) mukaan kunnat velvoitetaan järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle itsenäisen suoriutumisen kannalta välttämättömät, kohtuulliset tulkkipalvelut. Vammaispalveluasetuksen (759/1987, 7 ) mukaan tulkkipalveluita on järjestettävä erilaisia tilanteita mm. erilaisissa palveluissa asiointia varten kuuroille vähintään 120 ja kuurosokeille 240 tulkintatuntia vuodessa. Sosiaalihuoltolaissa (710/1982, 39 ) velvoitetaan ottamaan huomioon asiakkaan oma äidinkieli. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, 3.3 ) mukaan äidinkieli on hoidossa otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Tiedonsaantioikeudesta (5 ) em. laissa säädetään henkilökunnalle velvollisuus antaa potilaalle tietoa siten, että sen sisältö ymmärretään riittävästi ja velvollisuus huolehtia mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta. Myös hallituksen esitykseen laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (HE 137/1999, 5 ) on sisällytetty sosiaalihuollon työntekijän velvollisuus huolehtia mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon talous- ja toimintasuunnitelmassa yhtenä toiminnan painotuksena on palveluiden toimivuuden parantaminen. Yhtenä tavoitteena (7) on palveluiden saatavuuden varmistaminen ja sen osatavoitteena omakielisten palveluiden järjestäminen myös viittomakieltä käyttäville asiakkaille. Toimenpidesuosituksen (40) mukaan omakielisten palvelujen järjestämistapoja tuetaan erilaisten valtakunnallisten kehittämishankkeiden sekä tietoteknologian kehittämisen avulla. (Sosiaali- ja terveydenhuollon 1999) Kuurojen päihdepalveluiden tarpeesta ja käytöstä Suomessa on löydettävissä hyvin vähän tietoa. Vuonna 1992 tehdyn kartoituksen (Nousiainen 1992) jälkeen uutena tietona löytyy vain Erosen ym. tutkimuksesta (Eronen ym. 1997) seikka, että yli puolet kyselyyn vastanneista ei osannut vastata kysymykseen päihdehuollon palveluiden toimivuudesta (22 % hyvä tai melko hyvä, 56 % ei osaa sanoa, 22 % melko huono tai huono). Kuurojen yhteisössä on tiedossa päihteiden käytön 9

10 10 ja päihdeongelmien lisääntyminen myös kuurojen piirissä ja riittävien tai oikeanlaisten palvelujen puuttuminen. Erityisesti Onni-projektin ja Sininauhaliiton Vammaisten päihdehaittojen ehkäisy -projektin myötä asiaa on nostettu esille. Päihdehuoltolaki (41/1986) ja kansalliset päihdeohjelmat koskevat myös kuuroja. Tarvittavien palveluiden kehittämiseksi tarvitaan tietoa kuurojen päihdeongelmista, palveluiden käytöstä ja tarpeesta. 3. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Tarkoitus ja tavoitteet Selvityksen välittömänä tavoitteena saada koottua perustietoa 1. kuurojen päihdeongelmien ja palvelutarpeiden luonteesta, 2. palvelujen käyttämisestä, 3. viittomakielen käyttämismahdollisuuksista päihdetyön erityispalveluissa. Yleistavoitteena on kehittää kuurojen päihdepalveluja, joiden avulla ehkäistään ja hoidetaan kuurojen päihdeongelmia sekä tätä kautta tuetaan selviytymistä kuurojen ja kuulevien yhteisöissä. (Saarto 1999) 3.2. Selvityksen kohderyhmä ja aineiston hankinta Ensimmäisessä vaiheessa tietoa kerättiin lomakekyselyllä valikoiduilta kuurojen yhteisön työntekijöiltä. Selvitystä suunniteltaessa keskusteltiin siitä, että kattavan kartoituksen tekeminen edellyttäisi laajempaa vastaajajoukkoa. Molemmissa tapauksissa ongelmana olisi ollut, miten välttää arvioitujen päihdeongelmaisten päällekkäinen arviointi. Tiedettiin, että samat henkilöt voivat olla useampien työntekijöiden tai palvelujen asiakkaana. Tiedonantajaryhmiksi sovittiin Kuurojen Liitosta kuntoutussihteerit (15), Onni-projektin työntekijät (3), nuorisotyöntekijät (2) ja työasiamiehet (9). Kuurojen Palvelusäätiön tiedonantajina oli yksi työntekijä kustakin palveluyksiköstä (5). Mahdollisia vastaajia oli näin yhteensä 34. Tiedonkeruuta varten suunniteltiin kyselylomake, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Määrällisen kartoittamisen lisäksi pidettiin tärkeänä laadullisen tiedon saamista erityisesti koulutuksen ja kehittämistyön tarpeisiin. Lomakkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin kuurojen yhteisössä työskentelevien kommentteja ja ehdotuksia. Kyselylomakkeen sisältöalueet olivat: A. Vastaajan tiedot B. Tieto oman asiakasryhmän päihdeongelmista 10

11 11 C. Kuurojen päihdeongelmaisten käyttämät palvelut D. Omat valmiudet ja tiedon tarve päihdeasioissa E. Kuurojen päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen Ohjeeksi vastaajille annettiin se, että kyselyn avulla kerätään suuntaa antavaa tietoa kunkin omien tietojen ja arvion pohjalta (B ja C). Toisessa vaiheessa tiedonkeruuta täydennettiin haastattelemalla puhelimitse viiden kaupungin seurakuntien kuurojen työntekijää, kolmen kuuroja opettavan oppilaitoksen rehtoria ja yhtä kuurojen psykiatrisen poliklinikan työntekijää. Myös hankkeen aikana käydyillä keskusteluilla kuurojen yhteisön työntekijöiden kanssa useissa kokous- ym. tilanteissa on ollut tärkeä merkitys. Toisen vaiheen tiedonkeruussa saatua tietoa käsitellään kyselyn tulosten yhteydessä kyseisen aiheen yhteydessä. Selvityksen varsinaisen tiedonkeruun lisäksi päätettiin haastatella viittomakielellä muutamaa päihdeongelmaista kuuroa. Haastattelujen tarkoituksena oli saada kuuroilta päihdeongelmaisilta itseltään syventävää tietoa päihteiden käytöstä ja hoitokokemuksista. Kolmen päihdeongelmaisen kuuron viittomakieliset haastattelut toteutti haastateltaville ennestään tuttu Kuurojen Liiton kuuro työntekijä. Haastattelija tallensi haastattelujen keskeisen sisällön muistiinpanojen avulla ja tarkisti välittömästi haastattelun jälkeen, että oli ymmärtänyt asiat oikein. Muistiinpanojen pohjalta kirjoitetut tapauskertomukset esitetään liitteessä (Liite 3). Niissä eivät tule esiin haastateltavien henkilöllisyys, ikä eivätkä hoitopaikat, joissa he ovat asioineet. Tapauskertomuksiin viitataan jaksossa TULOKSET 4.1. Vastaajat Kyselyyn vastasivat kaikki kuntoutussihteerit (15), molemmat nuorisotyöntekijät (2), Onniprojektin työntekijät (3) sekä lisäksi myös projektissa aiemmin työskennelleet henkilöt (2). Kuurojen työasiamiehistä vastasi viisi (5) ja Kuurojen Palvelusäätiön kuuden yksikön työntekijä (6). Vastaajien kokonaismäärä oli 33. Vastaajista 10 on myös itse kuuroja. Osa vastasi yksikkönsä puolesta päihdeongelmia ja palveluiden käyttöä kartoittaviin kysymyksiin (osat B ja C), osa vastasi vain henkilökohtaisiin avoimiin kysymyksiin (osat D ja E). Useimmilla vastaajista oli jokin sosiaalialan koulutus, lisäksi vastaajissa oli muutama sairaanhoitaja, nuorisotyöntekijä ja tulkki. Vastaajien joukosta löytyi myös mm. fysioterapeutti, opettaja, lastentarhanopettaja ja seikkailutoimintaan erityisen koulutuksen saanut henkilö. Työasiamiehet ovat saaneet tehtäväänsä varten koulutuksen Kuurojen Liiton työllisyyshankkeessa. Nuorisotyöntekijät olivat paraikaa päättämässä nuorisotyön opintojaan. Sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneet olivat työskennelleet tavallisesti tehtävässään useita vuosia Päihdeongelmien laajuus Päihdeongelmien laajuutta kartoitettiin kysymällä vastaajilta, kuinka monella heidän kaikista vuoden 1999 asiakkaistaan he arvioivat olevan jonkinlainen päihdeongelma. Vastaajat arvioivat päihteiden käyttäjien määrää osittain eri tavoin. Lähes kaikki merkitsivät lukumääräksi ne tietyt 11

12 12 henkilöt, jotka he olivat tunnistaneet selkeästi päihdeongelmaisiksi. Vain pieni osa vastaajista merkitsi lukumäärän väljemmin arvionvaraisesti. Vastausohjeessa pyydettiin antamaan arvio. Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön rekisteröityinä asiakkaina (vastaajien ilmoittama kokonaisasiakasmäärä) oli vuoden 1999 aikana kaiken kaikkiaan asiakasta. Näistä kuntoutussihteerien asiakkaita oli yhteensä ja Kuurojen Palvelusäätiön yksiköiden asiakkaita oli 232. Onni-projektilla asiakkaita oli yhteensä 99. Osa asiakkaista oli useamman kuin yhden tahon asiakas. Kahden nuorisotyöntekijän työn piiriin kuuluu yhdessä noin 500 nuorta. Työasiamiesten asiakasmääristä ei saatu tietoja vastaajilta. Tämän kysymyksen osalta tärkein vastaajien ryhmä oli kuntoutussihteerien koko maan kattava alueellisten viittomakielisten palvelujen verkosto. Kuntoutussihteerien selkeästi päihdeongelmaisiksi tunnistamien asiakkaiden määrä oli 153. Vastaajien arvioima kokonaismäärä oli tavallisesti sama kuin miehiksi ja naisiksi yksilöityjen päihdeongelmaisten henkilöiden määrä. Muutamien vastaajien väljemmin tehdyt arviot nostavat lukumäärän 169:ään. Päihdeongelmaisiksi tunnistettujen asiakkaiden osuus kuntoutussihteerien vuoden 1999 asiakkaiden kokonaismäärästä on näin 6,4 7 %. Kuurojen Palvelusäätiön asiakkaista vastaava osuus on 11 % (25/232). Yhteenlaskettuna näissä palveluissa selkeästi tunnistettujen päihdeongelmaisten asiakkaiden osuus on 6,8 % (178/2631). Näin saatu kokonaismäärä lienee melko oikea, koska Kuurojen Palvelusäätiön työntekijöitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn niiden asiakkaiden osalta, jotka asuvat säätiön palvelutaloissa tai ryhmäkodeissa. Vastaavasti Kuurojen Liiton työntekijöitä pyydettiin vastaamaan niiden asiakkaiden osalta, jotka asuvat kotonaan tai muualla kuin Kuurojen Palvelusäätiön toimipisteissä. Onni-projektin 99 asiakkaasta päihdeongelmaisiksi arvioitiin 20 henkilöä. Nuorisotyöntekijät arvioivat, että heidän tuntemistaan kuuroista nuorista noin kymmenellä olisi päihdeongelma. Kyselyyn vastanneista viidestä työasiamiehestä neljä tiesi kukin 2 6 päihdeongelmaista henkilöä (yhteensä 12) omista asiakkaistaan. Annetut arviot riippuvat vastaajan taidoista tunnistaa päihteen käyttöä. Kyselyssä tiedusteltiin avoimena kysymyksenä sitä, miten vastaajat tunnistavat päihdeongelman. Vastaukset kertoivat tunnistamisen perustuvan pääasiassa päihteen käytön näkyviin ja selviin merkkeihin ja vaikutuksiin. Tuloksena saatu tunnistettujen päihdeongelmaisten määrä sisältänee pääasiassa päihteistä eri tavoin riippuvaisia ja/tai sellaisia henkilöitä, joilla on selviä ja näkyviä haittoja päihteen käytöstä. Tässä kyselyssä saatujen tietojen perusteella voitaneen arvioida, että Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön piirissä on arviolta noin 200 sellaista henkilöä, jonka kuurojen yhteisön työntekijät ovat tunnistaneet päihdeongelmaisiksi. Kyselyssä arvioitu lukumäärä on noin 4 % ensikieleltään viittomakielisistä henkilöistä (noin 5000). Laskennassa on huomioitu palveluiden päällekkäinen käyttö siten, että eri työntekijäryhmien arvioimista lukumääristä on vähennetty noin 40. Arviota päihdeongelmaisten kuurojen lukumäärästä kysyttiin myös seurakuntien kuurojen työntekijöiltä viidessä puhelinhaastattelussa. Suurissa kaupungeissa päihdeongelmaisia asiakkaita arvioitiin olevan 6 15 kirkon työtekijää kohden. Näistä asiakkaista suurin osa oli yhteisiä kuntoutussihteerien kanssa. Vain kirkon työntekijöiden kanssa asioiviksi arvioitiin noin kolmannes näistä asiakkaista (2 5/kaupunki). Kirkon päätoimisia kuurojen diakoniatyöntekijöitä on kymmenessä suuressa kaupungissa. Vain kirkon työntekijöiden palveluja käyttäviä kuuroja päihdeongelmaisia lienee yhteensä ainakin noin

13 13 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) palveluna toimii Helsingissä kuurojen psykiatrinen poliklinikka. Yksikön työntekijöiden arvion mukaan noin 10 %:lla heidän asiakkaistaan (noin 199 eri asiakasta vuonna 1999) on päihdeongelma. Näiden noin 20 asiakkaan lisäksi on joitakin kuuroja huumeiden käyttäjiä, joiden lähete ohjataan suoraan läheiseen huumevieroitusyksikköön. Tässä selvityksessä kerättyjen tietojen pohjalta kuuroja päihdeongelmaisia arvioidaan olevan noin 250. Arvioidun lukumäärän mukaan laskien päihdeongelmaisten osuus kuurojen ryhmässä olisi noin 3 5 % (8 000/5 000). Karkeasti tätä lukua vastaava väestötason arvio on 1 5 % Päihdeongelmien luonne Päihdeongelmien luonnetta kartoitettiin kysymyksillä, joissa pyydettiin arvioimaan päihteitä eri tavoin käyttävien henkilöiden lukumäärää. Kaikki vastaajat eivät vastanneet päihdeongelmien luonnetta kartoittaviin kohtiin tai merkitsivät niihin esim. kysymysmerkin tai rastin (?/x). Seuraavassa esitetyt luvut kertovat vain suuntaa antavaa tietoa siitä, missä määrin kyseisiin kohtiin vastanneet tunnistivat/arvioivat omassa asiakasryhmässään olevan erityyppistä päihteiden käyttöä. Ensimmäisessä sarakkeessa on kuntoutussihteerien (KS) ja Kuurojen Palvelusäätiön (KPS) vastausten lisäksi mukana myös muutaman työasiamiehen (TA) vastaukset. Onni-projektin ja nuorisotyöntekijöiden antamat arvioinnit esitetään erikseen. Taulukko 1. Arvio päihteitä eri tavoin käyttävien asiakkaiden määrästä. Päihteen käyttötyyppi KS / KPS / TA Onni Nuoret Yhteensä asiakkaista Huumeet riippuvuus Huumeet satunnaisesti Lääkkeet väärinkäyttö / riippuvuus Alkoholi riippuvuus Alkoholi riskihumalakäyttö Alkoholi suurkulutus / riskikäyttö Päihteiden sekakäyttö Vastaajia ensimmäisessä sarakkeessa yhteensä 25, Onni-projektin ja nuorten kohdalla luvut perustuvat keskusteltuihin yhteisarviointeihin. Muutamat vastaajat toivat avoimessa kysymyksessä esille arvioinnin vaikeuden. Lisäksi muutama merkitsi kysymysmerkkejä joihinkin kohtiin. Annetuista vastauksista voi todeta, että alkoholi on yleisin päihde. Lisäksi voi todeta, että kuurojen päihdeongelmaisten ryhmässä on lisäksi sekakäyttöä, lääkkeiden väärin-/riippuvuuskäyttöä sekä huumeiden satunnais- ja riippuvuuskäyttöä. Huumeiden käytön osuus näkyy tässä kartoituksessa selvimmin Turussa. Lukuja ei voi laskea yhteen. 13

14 14 Kysymykset olivat: - kuinka moni arviosi mukaan käyttää jatkuvasti huumeita? (laiton päihde + riippuvuus) - kuinka moni arvioisi mukaan käyttää huumeita satunnaisesti? (laiton päihde) - kuinka moni arviosi mukaan käyttää väärin tai on riippuvainen rauhoittavista tai unilääkkeistä? (lääkeriippuvuus) - kuinka moni arviosi mukaan käyttää alkoholia runsaasti ja jatkuvasti eikä pysty olemaan ilman alkoholia? (alkoholiriippuvuus/alkoholismi) - kuinka moni arviosi mukaan juo tavallisesti kerralla itsensä haitallisen voimakkaaseen humalaan (ei juo jatkuvasti)? (riskihumalakäyttö) - kuinka moni arviosi mukaan on alkoholin riskikäyttäjä: juo niin paljon ja usein, että arvelet sen aiheuttavan haittaa terveydelle? (riskikäyttö + haitat) - kuinka monen kohdalla päihteen käyttöä voisi kuvata sekakäytöksi (yhtä aikaa tai vuorotellen kahta tai useampaa päihdettä? Lomakkeen D-osassa pyydettiin "kuvaile, mistä tunnistat päihteiden käytön". Vastaajat kuvailivat tunnistavansa humalan ja krapulan erilaisista havaittavista asioista. Pari vastaajaa kuvasi erikseen huumeiden käytön tunnistamista. Lisäksi tunnistamiseen liittyivät erilaiset elämäntilanteen ja elämänhallinnan muutokset Päihdeongelmaiset kuurot Kuvaa päihdeongelmaiseksi tunnistetuista asiakkaista tarkennettiin kysymällä ikäryhmiä, joitakin elämäntilannetta kuvaavia asioita sekä erilaisia tunnistettuja ongelmia tai vaikeuksia. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kohtiin, joissakin kohdissa oli merkitty lukumäärän tilalle x. Seuraavat päihdeongelmaisten ryhmää kuvaavat tunnusluvut ovat kuhunkin kohtaan annetuista luvuista laskettuja prosenttiosuuksia ja lukumääriä (henkilöt). Taulukko 2. Päihdeongelmaisiksi tunnistetut asiakkaat sukupuolen mukaan. Sukupuoli Osuus Henkilöt Miehet 79 % 148 Naiset 21 % 40 Yhteensä 100 % 188 Seuraavassa taulukossa esitetään prosenttiosuuksina tunnistettujen aikuisten päihdeongelmaisten asiakkaiden jakautuminen ikäryhmiin. Alaikäisten nuorten ikäryhmä ei ole mukana, koska vastauksissa oli vain yksi havainto Onni-ryhmän kohdalla ja nuorisotyöntekijöiden arvioimien henkilöiden (10) osalta puuttui tieto ikäryhmiin jakautumisesta. Taulukko 3. Tunnistettujen aikuisten päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen ikäryhmiin. Ikäryhmä Osuus Henkilöt % % % % tai yli 6 % 12 Yhteensä 100 %

15 15 Seuraavissa kolmessa taulukossa esitetään tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen työtilanteen (taulukko 4), perhetilanteen (taulukko 5) ja asumisen (taulukko 6) mukaan. Taulukko 4. Tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen työtilanteen mukaan. Työssäolo/muu Osuus Henkilöt Työssä 10 % 16 Suojatyöpaikassa/tuetussa työssä 13,5 % 22 Työtön 46 % 76 Eläkkeellä 25 % 41 Opiskelee 5,5 % 9 Yhteensä 100 % 164 Taulukko 5. Tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen perhetilanteen mukaan. Perhetilanne Osuus Henkilöt Perheellinen 32 % 55 Perheetön 68 % 116 Yhteensä 100 % 171 Taulukko 6. Tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen asumisen mukaan. Asuminen Osuus Henkilöt Puolison/perheen kanssa asuva 25 % 46 Vanhempien/perheen kanssa asuva 7 % 13 Yksin asuva 47 % 88 Ryhmäkodissa/palvelutalossa tai 19 % 36 muussa yhteisössä asuva Asunnoton 2 % 3 Yhteensä 100 % 186 Tunnistetuista päihdeongelmaisista kuuroista kerättiin täydentävää lisätietoa pyytämällä vastaajia merkitsemään alla olevan taulukon mukaisten vaihtoehtojen kohdalle arvio siitä, kuinka monella heidän arvioimistaan päihdeongelmaisista asiakkaista on kyseisiä ongelmia tai vaikeuksia. Taulukossa vaihtoehdot on järjestetty niiden esiintyvyyden mukaan (annetut maininnat). 15

16 16 Taulukko 7. Arvio erilaisten ongelmien tai vaikeuksien esiintyvyydestä päihdeongelmaisiksi tunnistetuilla asiakkailla. Ongelma tai vaikeus Lkm Puutteellinen suomen kielen taito 155 Rahankäyttöongelmia 136 Vaikeuksia hoitaa omia asioitaan 131 Puutteelliset sosiaaliset taidot 126 Yksinäisyyttä 94 Alakuloisuutta / masentuneisuutta 85 Arkuutta 72 Ahdistuneisuutta 65 Jännittämistä 64 Eristäytyneisyyttä 62 Puutteellinen viittomakielen taito 50 Pelkoja 46 Voimakasta mielialan vaihtelua 45 Väkivaltaisuutta 34 Vihamielisyyttä 32 Ongelmapelaamista 22 Lisäksi kysyttiin vammoja ja psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia. Vastaajilla oli eri tavoin tietoa asiakkaidensa sairauksista ja diagnooseista. Kaikkein merkittävimpänä näyttäytyivät erilaiset mielenterveyshäiriöt. Muita kyselyssä esille tuotuja päihdeongelmaisten asiakkaiden diagnooseja olivat esim. epilepsia, kehitysvamma, dysfasia ja aivovaurio. Monivammaisuus/-ongelmaisuus ja sairaudet tuotiin esille erityisesti Palvelusäätiön asiakasryhmän kohdalla. Kohtaan, jossa kysyttiin kuinka monella tunnistetuista päihdeongelmaisista on tiedossa jokin psykiatrinen diagnoosi, merkittiin yhteensä 54 asiakasta. Osa tiesi, että asiakkaat käyvät mielenterveystoimistossa tai psykiatrisella poliklinikalla, osa nimesi erilaisia diagnooseja. Diagnooseina mainittiin mm. skitsofrenia, depressio ja persoonallisuushäiriö. Monessa kohdassa annettiin vain lukumäärä, joissakin lisäksi maininta ettei tiedä/muista tarkemmin. Kohdassa "muita ongelmia/vaikeuksia" tuotiin lisäksi esille erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Näiden tietojen perusteella näyttäisi siltä, että vastaajien tunnistamista kuuroista päihdeongelmaisista arviolta noin %:lla on myös jokin mielenterveyden häiriö. Vain kaksi kuntoutussihteeriä ei merkinnyt mielenterveystoimistoa tunnistettujen päihdeongelmaisten asiakkaiden asiointipaikaksi. Tavallisesti mielenterveystoimiston palveluja käytettiin kuitenkin harvoin tai silloin tällöin. Kymmenen vastaajan mielestä mielenterveystoimiston palveluja samoin kuin psykiatrisen poliklinikan palveluja pitäisi käyttää enemmän. Kuurojen psykiatrisen poliklinikalla asioi vuoden 1999 aikana 199 eri asiakasta. Asiakkaiden yleisin diagnoosi on depressio. Työntekijöiden arvion mukaan heidän asiakkaistaan noin 10 %:lla on jonkinlainen päihdeongelma. Tässä ryhmässä (noin 20) ei kuitenkaan ole mukana niitä asiakkaita, jotka lähetteessä kerrotun huumeiden käytön takia ohjataan suoraan huumevieroitusyksikön poliklinikalle. Peliriippuvuutta asiakkailla esiintyy työtekijän arvion mukaan useammin kuin alkoholiriippuvuutta. "Mielenterveysongelma on meillä päällimmäisin, alkoholi voi olla esim. lääkkeenä masennukseen." Päihteiden käyttäjien mielenterveysongelmat nousivat esiin 16

17 17 myös kirkon kuurojentyöntekijöiden puhelinhaastatteluissa. Yksi haastateltavista arvioi, että jopa puolella päihdeongelmaisista asiakkaista on myös mielenterveysongelmia. Raportin liitteessä esitetyt kolme tapauskertomusta ovat esimerkkejä kuuroista, joilla on ollut sekä päihdeongelmia että eriasteisia mielenterveysongelmia (Liite 3). Haastatteluihin valitut kuurot edustavat kuitenkin omanlaistaan ryhmää: kaikki ovat nuoria miehiä, jotka ovat käyttäneet laittomia päihteitä. Heillä kaikilla on myös ollut lapsuudessaan erilaisia kielteisiä kokemuksia. Näihin haastatteluihin valittiin myös tarkoituksella sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät kertomaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Kertomusten sisältö täydentää ja syventää tämän raportin tuloksena saatua kuvaa kuurojen päihteiden käytöstä ja hoitokokemuksista Toiminnalliset riippuvuudet koko asiakaskunnassa Selvityksessä kartoitettiin, missä määrin kaikilla vastaajien asiakkailla (ei siis vain päihdeongelmaisiksi tunnistetuilla) arvioitiin esiintyvän erilaisia toiminnallisia riippuvuuksia tai liiallisuutta jossain toiminnassa. Vastaajille kerrottiin lomakkeessa, että "riippuvuus voi kehittyä päihteiden ohella myös erilaisiin toimintoihin. Riippuvuudesta on kysymys, jos johonkin toimintaan liittyy voimakasta halua tai pakkoa tai vaikeutta lopettaa se". Vastaajia pyydettiin merkitsemään annettujen vaihtoehtojen (ks. alla) kohdalle arvio siitä, kuinka monella hän arvioi olevan kyseiseen toimintaan liittyviä ongelmia tai riippuvuutta. Seuraavassa taulukossa esitetään annetut vastausvaihtoehdot. Neljä suurimman lukumäärän (noin kukin) kerännyttä vaihtoehtoa on alleviivattu. Kaikkein suurin lukumäärä kertyi kohtaan "takertumista, epäitsenäisyyttä / läheisriippuvuus". Kaikkiin annettuihin vaihtoehtoihin kertyi mainintoja, vähiten liialliseen internetin käyttöön (10). Tarkempia lukumääriä ei tässä esitetä, koska osa vastaajista oli merkinnyt kohtiin x tai?, ja lisäksi pari arvioijaa oli merkinnyt huomattavan suuria arvioita, joiden vaikutusta tarkistettiin vielä vastausten laskennan jälkeen. Liiallinen pelaaminen / peliriippuvuus Liiallinen internetin käyttö / nettiriippuvuus Poikkeavaa syömiskäyttäytymistä / syömishäiriö Takertumista, epäitsenäisyyttä / läheisriippuvuus Vaikeus olla tekemättä mitään / pakonomainen toiminta/työ Liiallista seksuaalista aktiivisuutta / seksiriippuvuus Liiallista ostelemista / "ostoriippuvuus" Muu liiallinen toiminta 4.6. Palvelujen käyttö Kuurojen päihdeongelmaisten palvelujen käyttöä kartoitettiin kysymällä sekä palvelujen käytöstä yleensä että erityisten päihdepalvelujen käytöstä. Päihdepalvelujen käytössä selvitettiin erikseen myös käytettyä kommunikointitapaa. Kuurojen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä selvitettiin kysymyksellä, jossa oli vaihtoehtoisia kuurojen palveluverkostoon kuuluvia tahoja. Vastaajia pyydettiin merkitsemään, mitä palveluja ja kuinka usein heidän tuntemiensa päihdeongelmaisten kuurojen ryhmä yleensä käyttää. Seuraavassa annetut palveluvaihtoehdot on järjestetty käyttöyleisyyden mukaan. 17

18 18 1. Kuurojen Liiton kuntoutussihteeri 2. sosiaalitoimiston työntekijä 3. terveyskeskuslääkäri/terveydenhoitaja 4. Kuurojen Palvelusäätiön työntekijä; kuurojen psykiatrinen poliklinikka 5. mielenterveystoimisto, A-klinikka 6. seurakunnan diakoni/pappi Erot käyttöyleisyydessä olivat pieniä. Kaikkia palveluja käytetään melko tasaisesti. Kuurojen Palvelusäätiön, kirkon ja kuurojen psykiatrisen poliklinikan palvelun käytöstä puuttui merkintä muutamilta paikkakunnilta. Kyseisten vaihtoehtojen kohdalle sai myös merkitä, mitä vastaajan mielestä pitäisi käyttää enemmän. Eniten mainintoja sai A-klinikka (16). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat mielenterveystoimisto (10) ja kuurojen psykiatrinen poliklinikka (9). Kaikki muut palvelumuodot saivat vähintään muutaman maininnan. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä selvitettiin kysymällä, mitä päihdepalveluja ja millä tavoin kommunikoiden heidän tuntemansa päihdeongelmaiset kuurot ovat käyttäneet (noin viiden vuoden aikavälillä). Vastaajia pyydettiin merkitsemään lukumäärä kunkin vaihtoehdon kohdalle palvelumuodon ja kommunikointitavan mukaan. Tässä kohdassa suuri osa vastaajista merkitsi lukumäärän tilalle kuitenkin rastin. Kunkin palvelumuodon käyttömäärä (käyttäneitä henkilöitä) on laskettu annetuista lukumääristä sekä merkityistä rasteista tulkiten ne ykkösiksi. Kyselyn tulosten mukaan palveluja käytetään pääasiassa tulkin välityksellä. Suoraa viittomakielistä palvelua oli saanut vain yksi henkilö A-klinikalla. Seuraavassa esitetään tulkin välityksellä käytetyt palvelumuodot tuloksen mukaisessa yleisyysjärjestyksessä. Tulkkia käyttäen: 1. A-klinikka (27) 2. Katkaisuhoitoyksikkö (21) 3. Päihdehuollon kuntoutusyksikkö (8) ja AA-ryhmä (8) 4. nuorisoasema (4) 5. yksityislääkäri (1) ja huumevieroitusyksikkö (1) Tulkkia käyttäen eri palveluissa asioineet henkilöt ovat mahdollisesti osittain samoja. Kirjoittamista apunaan käyttäneiksi oli merkitty 23 ja vähän viittovan henkilön apua käyttäneiksi 10. Myös osa kuurojen työntekijöistä toimii joskus tulkkeina asiakkailleen hoitotilanteissa. Näissä tilanteissa työntekijä ei ole pelkästään tulkki. Työntekijä voi toimia tukena tapaamisen aikana ja sen jälkeen. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan kuurojen päihdeongelmaisten kokemuksista päihdepalveluiden käyttäjänä. Oletuksena oli, että heidän asiakkaansa ovat kertoneet kokemuksistaan. Vastaajien (16/33) mukaan kuurojen on vaikea hakeutua päihdepalveluihin, koska he eivät tiedä mistä hakisivat apua. Palveluita on vaikea käyttää, koska niissä ei ole viittomakielisiä työntekijöitä. Seuraava lainaus kuvaa viittomakielisen työntekijän merkitystä: asiakkaalla ei ehkä ole rohkeutta hakeutua vieraskieliseen terapiaan, omakieliselleen sen sijaan voisi vapaasti puhua ongelmistaan. "Voi olla puutteellisia rohkene mennä terapia ongelmien pois, että palveluja olisi 18

19 19 viittomakielen palvelua helppo keskustellaan purkautumistapa voi toteutua." (15) Myös tulkin kanssa lähtemisen kynnys (kuulevien porukkaan) on korkea. Esteenä voi olla myös tulkin puute. Vastausten perusteella asiakkailla vaikuttaisi olevan pääsääntöisesti negatiivinen kokemus päihdepalvelujen käytöstä. "Monet kertovat, että palvelut ovat olleet huonoja ja suomen kielellä tapahtuvia. Kommunikaatio puuttuu! Viittomakielen tulkkia ei saatavilla tai tulee "huono" tulkki." (20) Joskus palvelu on koettu ystävälliseksi, mutta kaikkea ei ole pystytty kuitenkaan kertomaan (esim. kirjoittamalla kommunikoiden). Myöskään tulkin välityksellä ei ole päästy todelliseen vuorovaikutukseen, vaan se on jäänyt pinnalliseksi. Vaikka tulkki olisi taitava, ongelmana voi olla, ettei päihdetyöntekijä ymmärrä kuurojen maailmaa. Yksi vastaaja kertoo, että hoidot ovat jääneet lyhytaikaisiksi ja jatkohoito on toteutunut eri kuurojen työntekijöiden luona, koska keskustelu voidaan käydä suoraan viittomakielellä, "saa suoraan yhteyden". Laitoshoitojaksoilla asiakkaat kokevat yksinäisyyttä, erilaisuutta ja ulkopuolisuutta. Kielelliset ja ymmärtämisen vaikeudet lisäävät ahdistusta ja vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. "Katkaisuhoidossa voinut olla tulkki jossakin haastattelussa, mutta muuten oleillut yksikössä aikansa muu aika pelkkää säilömistä." (9) Kirkon kuurojentyöntekijöiden haastatteluissa nousi esille myös se, etteivät jotkut hoitoon hakeutuneet kuurot olleet aluksi ymmärtäneet, mistä hoidossa oikein on kysymys. "Kuuroilla ei ole kokemusta, tietoa siitä, mitä on terapia, mitä puhuminen, mitä merkitystä sillä on. Jos saa kokemusta, oppii, että helpottaa." Joillakin kuuroilla esteenä voi olla se, etteivät he tunne voivansa luottaa kuulevaan työntekijään Työntekijöiden valmiudet Kuurojen yhteisön työntekijöiden valmiuksia ja tiedon tarvetta selvitettiin avoimilla kysymyksillä: "Kuvaile, mistä tunnistat päihteiden käytön." "Millä tavoin kysyt ja otat puheeksi päihdeasiat?" "Kerro, miten neuvot ja keskustelet päihteiden käyttöön liittyvistä asioista." "Kerro, millaista osaamista, tietoa tai tukea tarvitsit lisää." Vastaajien osaaminen oli osittain vaihtelevaa. Tunnistaminen oli pääasiassa selvien tapausten tunnistamista. Kysyminen ja puheeksi ottaminen mainittiin tavallisimmin suoraksi. Auttamisen valmiudet neuvomalla ja keskustelemalla itse asiakkaan kanssa olivat suurimmalla osalla monipuolisia, osalla auttaminen painottui tiedon antamiseen ja osalla ammattiauttajalle ohjaamiseen. Tunnistaminen: Työntekijät tunnistavat päihteiden käytön pääasiassa selvästi havaittavista merkeistä tai saavat asian muilta tietoonsa. Asiakkaasta näkyy, että hän on humalassa/päihtynyt tai krapulassa. Tilanne nähdään ja haistetaan. Usein asiakkaan käyttäytyminen on poikkeavaa. Pari toi esille myös huumeiden käyttäjän tunnistamisen. Lisäksi tunnistaminen tapahtuu erilaisten haittojen ja ongelmien esiintymisen kautta. Kysyminen ja puheeksi ottaminen: Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmaisi kysyvänsä/puhuvansa päihteen käytöstä suoraan/avoimesti. Pääosa ilmaisi kysyvänsä, kun epäily tai tieto asiasta on jo olemassa. Muutama toi puolestaan esille varovaisuuden/lämmittelyn ennen tarkempaa 19

20 20 kysymistä. Pari nosti esille luottamuksen voittamisen. Lisäksi muutama toi esille kysymisen "jonkin muun yhteydessä" (esim. tilannekatsauskeskustelu/elämäntapoihin liittyvä keskustelu). Neuvonta ja keskustelu: Suurimmalla osalla vastaajista on itsellään monipuolisia taitoja päihteitä käyttävän asiakkaan auttamiseksi: mm. tilanteen selvittely keskustellen asiakkaan kanssa, tuen antaminen, päihteisiin ja hoitoon liittyvän tiedon antaminen, hoitoon ohjaaminen (joskus yhdessä meneminen) sekä muutamilla myös lisäksi muutosmotivaatiota edistävä keskustelu. Niukemmin vastanneiden ryhmä tuo esille tavallisesti kaksi auttamisen tapaa: he ohjaavat asiantuntijalle ja/tai antavat tietoa päihteiden haitoista. Muutamaan vastaukseen sisältyi ehdollisuutta: "jos asiakas halukas". Osaamisen, tiedon, tuen tarve: Vastaajat toivat hyvin monipuolisesti esille sitä, millaista osaamista, tietoa tai tukea he tarvitsisivat. Muutama mainitsi tarvitsevansa perustietoa, kertausta tai päivitystä. Pääosa vastauksista sijoittui seuraavien päihdetyön yleisten osaamisalueiden sisälle minkään aiheen korostumatta erityisesti: Päihteet fyysiset ja psyykkiset vaikutukset erilaiset haitat; käyttö riskit riippuvuus; tunnistaminen puheeksi ottaminen vuorovaikutustaidot motivointi tukeminen retkahduksen ehkäisy; hoitoon ohjaaminen palveluverkoston, päihdepalveluiden ja niissä tehtävän työn ja menetelmien tunteminen; yhteistyö ja konsultaatio päihdetyössä. Muutamissa vastauksissa nostettiin esille kuurojen päihdetyön erityisyys, esim. miten kuuroa asiakasta lähestytään ja hoidetaan, miten kuuro voi toimia kuuron päihdeongelmaisen tukihenkilönä ja millaiset hoitomuodot/-tavat/-paikat sopivat kuuroille Päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen Vastaajilta kysyttiin, millaista päihdetietoa kuurot tarvitsevat ja millaisia palveluja kuuroilla päihdeongelmaisilla tulisi olla. Kuuroilla on oikeus ja tarve viittomakieliseen päihdetietoon ja -palveluihin. Tämä peruslähtökohta tuotiin esiin kaikissa vastauksissa sekä usein myös muihin kysymyksiin annettujen vastausten yhteydessä. Kehittämisideoita tuotiin monipuolisesti esille sekä tiedottamisen että palveluiden kehittämiseksi. Vastaukset käsittelivät tarvittavan tiedon ja palvelujen sisältöä ja muotoja. Ehkäisevän päihdetyön keinoista nostettiin tiedon lisäämisen lisäksi esille myös kuurojen lasten ja nuorten kasvatuksen ja kielellisen kehityksen tukeminen sekä perheiden tukeminen kriisitilanteissa. Tieto Kuurojen tiedon puute tuotiin esille kaikissa vastauksissa. "Viittomakielellä kaikkea mahdollista, koska tiedon puute on valtavan suuri." (23) Kuurot tarvitsevat perustietoa päihteistä: yleisimmin mainittiin päihteet, niiden vaikutukset ja riskit, riippuvuus, itsehoito ja erilaiset hoitomahdollisuudet. Lisäksi tuotiin esille tieto siitä, miten päihteen käyttö vaikuttaa arkeen ja elämään ja mitä palveluissa tapahtuu; tieto onnistuneesta hoidosta, kokemustietoa raitistuneelta kuurolta (esimerkki) sekä tietoa ei-käyttäjille, jotta he kohtaisivat oikealla tavalla päihdeongelmaisia. "Päihteistä lopettaneet kuurot kertovat, että heidät on 'leimattu' ja heistä puhutaan pahaa, vaikka käyttö on loppunut." (20) 20

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot