Maria Inkinen KUUROJEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN. Selvitys kuurojen päihdeongelmista ja palvelutarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maria Inkinen KUUROJEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN. Selvitys kuurojen päihdeongelmista ja palvelutarpeista"

Transkriptio

1 Maria Inkinen KUUROJEN PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Selvitys kuurojen päihdeongelmista ja palvelutarpeista A-klinikkasäätiön monistesarja nro 24 A-klinikkasäätiö 2000 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 2 Sisällys ESIPUHE 3 1. JOHDANTO 4 2. TAUSTA Päihteiden käyttö ja päihdehuollon palvelut Kuurojen päihdeongelmat Kieli, elämäntilanne ja hyvinvointi Kuurojen hyvinvointipalveluista ja niiden käytöstä 8 3. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Tarkoitus ja tavoitteet Selvityksen kohderyhmä ja aineiston hankinta TULOKSET Vastaajat Päihdeongelmien laajuus Päihdeongelmien luonne Päihdeongelmaiset kuurot Toiminnalliset riippuvuudet koko asiakaskunnassa Palvelujen käyttö Työntekijöiden valmiudet Päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen YHTEENVETOA JA POHDINTAA Selvityksen toteuttamisesta Mitä etsittiin, mitä löydettiin? KEHITTÄMISEHDOTUKSET 27 LÄHTEET 30 LIITTEET 2

3 3 ESIPUHE Lähdin tämän selvitystyön pariin jälkeen päin arvioiden melko tietämättömänä siitä, mitä kuurous tai kuurona eläminen on. Päätän työrupeaman ymmärtäen näitä asioita huomattavasti enemmän. Me kuulevat emme tavallisesti tule ajatelleeksi kuuroutta sen enempää, ellei sen eteen jostain syystä joudu pysähtymään. Päihteiden käytön ja riippuvuuden kohdalla on ehkä samoin. Se on jotain, joka on olemassa ja tiedossamme, mutta jota ei välttämättä ymmärrä pysähtymättä ja paneutumatta. Kuurojen yhteisö on osa suomalaista yhteiskuntaa. Päihteiden saatavuus, käyttö ja ongelmat ovat lisääntyneet ja edelleen lisääntymässä. Mikään ihmisryhmä tai maantieteellinen alue ei säästy sen vaikutuksilta. Karkuun ei pääse, vaan asiaan on tartuttava. Tämä selvitystyö on yksi tarttuminen ja samalla yksi askel kuurojen päihdetyön kehittämisessä. Tässä raportoitavan selvitystyön tilaajina olivat Kuurojen Liitto ry ja Kuurojen Palvelusäätiö. Toteuttamisesta vastasi A-klinikkasäätiö. Hankkeen johtoryhmässä ovat olleet toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen Kuurojen Liitosta, toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen Kuurojen Palvelusäätiöstä sekä toimitusjohtaja Lasse Murto ja kehittämispäällikkö Ari Saarto A-klinikkasäätiöstä. Selvityksen tekijä ja tämän raportin kirjoittaja on projektisuunnittelija Maria Inkinen A-klinikkasäätiöstä. Noin puolen vuoden rupeama sisälsi kyselynä toteutetun tiedonkeruun lisäksi lukuisia kokouksissa ja muissa yhteyksissä käytyjä keskusteluja päihteiden käytöstä ja päihdeongelmista, kuuroudesta ja kuurona elämisestä. Jokainen keskustelu on ollut merkityksellinen ja osaltaan edistänyt jo käynnistynyttä prosessia kuurojen yhteisössä. Kuurojen päihdepalvelujen kehittämisen tuleekin rakentua tämän kulttuurisen prosessin perustalle. Palveluja on suunniteltava niiden käyttäjille sopiviksi. Kuurojen viittomakielisen yhteisön jäsenet tarvitsevat omakielistä tietoa ja palveluja, joissa tärkeinä elementteinä ovat riittävä kuurouden ja kuurojen yhteisön kulttuurin tuntemus. Maria Inkinen 3

4 4 1. JOHDANTO Kuuroja arvioidaan olevan Suomessa kaiken kaikkiaan noin Kuurous voi olla synnynnäistä tai myöhemmän kuulonmenetyksen aiheuttamaa. Suurin osa kuuroista syntyy kuuleviin perheisiin. Kuuroihin perheisiin taas useimmiten syntyy kuulevia lapsia. Viittomakieli voi olla äidinkieli, ensikieli tai myöhemmin opittu kieli. Viittomakieltä käyttävät eri tavoin kuurot, heidän läheisensä ja kuurojen parissa toimivat työntekijät. Ensikielenään viittomakieltä Suomessa käyttää noin henkilöä. Heillä viittomakieli on myös ajattelun kieli ja myöhemmän kielen oppimisen perusta. Päihteiden käyttö on lisääntynyt ja vaikuttaa eri tavoin yhä useamman elämään niin kuulevien kuin kuurojenkin. Pieni osa ihmisistä päätyy tilanteeseen, jossa päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat hallitsevat elämää. Tällä ryhmällä on erityinen tarve apuun ja tukeen. Päihdehuoltolaki ja valtakunnalliset päihdeohjelmat normittavat ja antavat suuntaa suomalaiselle päihdetyölle. Päihteiden käyttöä ja sen aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä eri tavoin. Lisääntyvään ja riskikäyttöön tulee puuttua ja auttaa päihteiden käyttäjää mahdollisimman varhain. Vakavasta päihderiippuvuudesta ja -ongelmista kärsiviä on autettava monipuolisesti. Päihdehoito ja kuntoutus edellyttävät erityisosaamista ja yhteistyötä asiakkaan muiden auttajien kanssa. Erityistä paneutumista tarvitaan kaikkein syrjäytyneimpien ja huono-osaisimpien päihteiden käyttäjien kohdalla. Kun kuuro ihminen tarvitsee apua päihteiden käyttönsä takia, hänen tulisi voida käyttää samoja tai vastaavanlaisia palveluja kuin kuulevankin. Tilanne saattaa kuitenkin olla esimerkiksi se, että hänellä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten päihteen käyttö on vaikuttanut hänen terveyteensä. Hän ei myöskään välttämättä tiedä, mistä ja millaista apua hän voisi saada. Apua hakiessa voi käydä niin, että viittomakielisellä kuurojentyöntekijällä ei olekaan riittävästi päihdeosaamista tai päihdetyöntekijä ei ymmärrä kuuroutta eikä viittomakieltä. Kuurolla palveluiden tarvitsijalla on palveluiden saantiin liittyvien yleisten oikeuksien lisäksi erityisiä omakielisyyteen liittyviä oikeuksia. Tässä selvityksessä on kerätty ja analysoitu tietoa kuurojen päihdeongelmista, palveluiden käytöstä ja kehittämisideoista. Tieto on kerätty Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön valikoiduilta työntekijäryhmiltä. Selvityksen tarkoituksena on saada sellaista tietoa, jonka pohjalta voidaan käynnistää kuurojen päihdetyön suunnitelmallinen kehittäminen. 4

5 5 2. TAUSTA 2.1. Päihteiden käyttö ja päihdehuollon palvelut Suomessa kulutetaan alkoholia maakunnittain 4,4 ja 8,5 litran välillä henkilöä kohden vuosittain. Runsainta kulutus on Lapissa ja Uudenmaan maakunnassa ja vähäisintä Pohjanmaan maakunnissa. Huumeiden käyttö on toistaiseksi vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Suomen huumetilanteelle on ominaista kokeilukäytön nopea lisääntyminen. Vuoden 1999 aikana alkoholin kulutus, nuorten huumeiden käyttö samoin kuin huumerikollisuus näyttävät lisääntyneen edelleen. Uusia huumeilmiöitä ovat hiv-epidemia ja heroiinimyrkytyskuolemien lisääntyminen, jotka myös näyttävät kohdistuvan nuoreen ikäluokkaan, pääkaupunkiseudulle tai suuriin kaupunkeihin. (Hein ym. 2000) Väestöstä noin 90 % käyttää alkoholia jollakin tavoin. Suurin osa kaikista alkoholin käyttäjistä on kohtuukäyttäjiä, noin % alkoholin suurkuluttajia ( ) ja vaikeista alkoholiongelmista kärsiviä on 1 5 %. (Partanen 2000) Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 10 % 14-vuotiasta käyttää alkoholia ainakin kerran viikossa. Vähintään kerran kuukaudessa tapahtuvaa humalajuomista on 11 %:lla pojista ja 16 %:lla tytöistä. (Rimpelä ym. 1999) Huumeiden käyttö kuuluu yleistymisestään huolimatta pienen väestönosan elämään. Jotain huumetta, tavallisimmin kannabista, on kokeillut noin 10 % koko aikuisväestöstä. Kovien huumeiden eli amfetamiinin ja opiaattien käyttäjiä arvioitiin 1997 olevan koko maassa , joista pääkaupunkiseudulla arvioitiin olevan noin 40 %. Amfetamiinin käyttäjiä arvioitiin näistä olevan noin % ja opiaattien käyttäjiä noin %. Valtaosa päihdehoitoon hakeutuneista on sekakäyttäjiä. (Partanen 1999) Rauhoittavien ja unilääkkeiden liiallisesta ja/tai riippuvuuskäytöstä (ilman samanaikaista muun päihteen käyttöä) ei ole tietoa saatavissa. Kunnilla on velvollisuus järjestää päihdehuollon palvelut sisällöllisen ja määrällisen tarpeen mukaiseksi. Palveluita järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon (yleisissä) palveluissa ja päihdehuollon erityispalveluissa (Liite 1). Päihdehuollon yleisenä tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon palveluina. Kunnassa annettavien päihdepalveluiden pitäisi olla helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. (Päihdehuoltolaki 1986) Suomessa on kuntien omia päihdepalveluja, järjestöjen ja yksityisten tarjoamia päihdepalveluja sekä muutamia valtakunnallisia päihdehuollon erityispalveluja antavia yksiköitä. Vuonna 1999 koko maan sosiaali- ja terveyspalveluissa yhtenä laskentapäivänä toteutui yhteensä päihde-ehtoista asiointia. Hieman yli puolet asioinneista tapahtui avohuollossa. Terveydenhuollon osuus oli noin kolmannes. Aiempiin laskentoihin verrattuna mielenterveyspalvelujen, erityisesti psykiatristen sairaaloiden, merkitys on lisääntynyt voimakkaasti. Vähän alle puolet laskennan tapauksista löytyi päihdehuollon erityispalveluista, esim. A-klinikoilta 11 % (1 278 asiasta/laskentapäivä), kuntoutuslaitoksista 5 % ja asumispalveluista 16 %. Päihdetapauslaskennan asiakkaiden päihteiden käyttö oli pääasiassa alkoholin käyttöä (91%). Asiakkaiden käyttämistä muista päihteistä lääkeaineiden osuus oli 22 %, kannabiksen 11 %, korvikkeiden 8 %, amfetamiinin 9 % ja opiaattien 5 %. Noin kolmannes päihdeasiakkaista käyttää kahta tai useampaa päihdettä. (Nuorvala ym. 2000) 5

6 Kuurojen päihdeongelmat Kuurojen päihdeongelmia kartoitettiin vuonna 1990 Ruotsissa. Tutkija keräsi tiedot eri alueilta tapaamalla kuurojen ryhmiä, henkilökohtaisen haastattelun ja puhelinkeskustelun avulla. Kartoituksen tuloksena löydettiin yhteensä 133 kuuroa henkilöä, jotka arvioitiin päihdeongelmaisiksi (Ruotsissa oli tuolloin noin vaikeasti kuulovammaista). Kuurojentyöntekijät ja kuurojen kanssa työskentelevät tunsivat yleisesti kyseiset tapaukset. Pääasiassa käytetty päihde oli useimmin (33,8 %) alkoholi (vanhemmat päihdeongelmaiset). Huumeet olivat pääasiallisena päihteenä 24,8 %:lla (pääasiassa kannabis nuorempien käyttämänä), lääkeaineet 4,5 %:lla ja sekakäytön osuus oli 18,1 % (tuntematon 18,8 %). Leites n mukaan kartoitetut päihdeongelmaiset kuurot olivat suurimmaksi osaksi syrjäytyneet muiden kuurojen muodostamista yhteisöistä ja hakivat ystäviä kuulevista päihdeongelmaisista. Hän ehdotti tutkimusta kuurojen kielellisen tilanteen vaikutuksesta päihdeongelman syntyyn tai siitä selviämiseen sekä viittomakielisen päihdehuollon tehostamista. (Leites 1990) Suomessa kartoitettiin vuonna 1992 viittomakieltä käyttävien kuurojen päihdeongelmatilannetta. Kuurojen Huoltokotisäätiön (nykyinen Kuurojen Palvelusäätiö) työryhmä toteutti kartoituksen lähettämällä arviointilomakkeen Kuurojen Liiton ja Kuurojen Huoltokotisäätiön työntekijöille. Vastaajat olivat kuntoutussihteereitä, järjestöohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä, joiden arvioitiin tuntevan riittävän hyvin kenttänsä ongelmatapaukset. Tuloksista ilmeni, että työntekijöiden tiedossa oli tuolloin 131 päihdeongelmaista kuuroa. Hoidon tarpeen todettiin keskittyvän Etelä- Suomeen. Kartoituksen lisäksi tehtiin puolen vuoden mittainen viittomakielinen ryhmämuotoinen hoitokokeilu 1992 Vantaan A-klinikalla. Työryhmä totesi kartoituksen ja hoitokokeilun jälkeen, että kuurot eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Hoidon ja tuen kehittämiseksi esitettiin hanketta, jossa tuotettaisiin viittomakielistä valistusaineistoa, tiedotettaisiin kuurojen yhteisöille, koulutettaisiin joitakin kenttätyöntekijöitä ja kehitettäisiin konkreettisia hoitovaihtoehtoja. (Nousiainen 1992, Rajaniemi 1992) Työryhmän suositukset eivät toteutuneet. Moniongelmaisten kuurojen syrjäytymisen ehkäisy ja elämän laadun parantaminen sekä itsenäisen elämän vahvistaminen -projekti (Onni) käynnistyi Kuurojen Liitossa maaliskuussa Hankkeessa on etsitty moniongelmaisia nuoria kuuroja ja pyritty auttamaan heitä (tavoitteet 1 4) sekä pyritty vaikuttamaan tarvittavien palveluiden saatavuuteen (tavoite 5). Yhtenä kohderyhmänä hankkeessa ovat olleet päihdeongelmaiset kuurot. Hanke päättyy ja raportoidaan vuoden 2000 lopussa (Kuurojen Liitto ry 1998). Sininauhaliiton Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojekti on tuonut esiin kaikkien vammaisryhmien oikeuksia ja tarpeita päihdehoitoon (Kilgast 2000) Kieli, elämäntilanne ja hyvinvointi Kuurous on käsitetty perinteisen lääketieteellisen lähestymistavan pohjalta vammana, kuulon puutoksena. Kuulon puutetta pyritään korjaamaan ja kuuroa henkilöä kuntouttamaan vammaisena henkilönä. Psykologisen viitekehyksen kautta tarkasteltuna keskeiseksi nousee kehityksen ja kasvun eri vaiheissa tarvittava riittävä vuorovaikutus, joka puolestaan edellyttää kuuron lapsen ja hänen vanhempiensa yhteistä kieltä ja kommunikointia. Sosiokulttuurisessa lähestymistavassa kuuroutta tarkastellaan kuurona olemisen sosiaalisten, lingvististen ja kulttuuristen näkökulmien kautta. Kuurojen yhteisön keskeinen tekijä on yhteinen kieli, jonka kautta viittomakieliset muodostavat kielellisen vähemmistökulttuurin. Kuurojen historia auttaa ymmärtämään kuurojen yhteisön nykytilannetta mm. viittomakielen aseman vaiheiden pohjalta. 6

7 7 Yli 90 % kuuroista syntyy kuuleviin perheisiin. Kuuleva perhe joutuu käsittelemään uuden tilanteen ja opettelemaan itselleen uuden kielen mahdollisimman varhain voidakseen kommunikoida kielellisesti lapsensa kanssa. Kuuroon perheeseen syntyvällä kuurolla lapsella tilanne on kuin kenellä tahansa lapsella: hän omaksuu alusta lähtien itsestään vanhempiensa käyttämän kielen ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan vaivattomasti. Kuurojen elämänpiiri rakentuu tavallisesti toisten kuurojen muodostaman sosiaalisen verkon varaan (Wikman 1999). Viittomakielinen yhteisö on saattanut muodostua osalle kuuroista ei-viittovia perheenjäseniä ja sukulaisia tärkeämmäksi. Kuurojen yhdistyksiä onkin jossain yhteydessä kuvattu "kuuron toiseksi kodiksi". Alueella, jossa viittomakielisiä on vähän ja pitkien etäisyyksien päässä toisistaan, kuuroilla on erityinen riski eristäytyä ja syrjäytyä sosiaalisista suhteista. Kuuron identiteetti sisältää sekä yksilöllisen että kulttuurisen identiteetin (Vyyryläinen 1994). Heilingin mukaan identiteetti on toisaalta koko elämän säilyvää persoonallisen yksilöllisyyden kokemista, minä-identiteettiä, toisaalta muuttuvaa itse-identiteettiä, joka muovautuu siitä, mitä on saanut tietää itsestään vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kuuron identiteetissä on keskeistä tietoisuus omasta kuuroudesta ja omasta kielestä (miten tulen ymmärretyksi ja saan tietoa) sekä se, mihin ryhmään (perheen lisäksi) kuulun ja haluan kuulua. (Wallvik 1999) Kuurojen ryhmässä on eritasoisesti viittomakielen ja suomen (tai ruotsin) kielen taitoisia henkilöitä. Puutteet kielitaidossa aiheuttavat mm. tiedon puutetta ja vaikeutta hoitaa omia asioita. Kuuron tiedon saanti ja selviytyminen esim. opinnoista edellyttää aina suurempaa ponnistusta ja enemmän aikaa kuin kuulevalta. Kuurot törmäävät usein tilanteeseen, jossa heillä ei ole käytössään tarvittavia viittomakielisiä palveluja, tietoa tai riittävästi tulkkipalvelua. Koulutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Pitkälle koulutettujen osuus kuuroista on pieni, mutta viittomakielen aseman parantuessa vähitellen lisääntyvä. Kuurojen työllisyystilanne on muuta väestöä vaikeampi. Vuoden 1999 lopussa Kuurojen Liiton kuntoutussihteerien rekisterin asiakkaista (noin 3 000) 25,7 % oli työttömiä (miehet 24,1 %, naiset 27,7 %). Laadullinen haastattelututkimus suomalaisten kuurojen kokemasta hyvinvoinnista (Wikman 1999) osoitti, että kuuron kokeman hyvinvoinnin kannalta oleellista on tunne oman elämän hallitsemisesta. Tutkimuksessa haastatellut kuurot olivat elämäänsä tyytyväisiä. Poikkeuksena olivat ne kuurot, jotka olivat kokeneet useita sellaisia tapahtumia, jotka olivat tapahtuneet ylitse oman vaikutus- ja päätäntävallan. Koettua hyvinvointia lisäsivät hyvä viittomakielen ja suomen kielen taito sekä kuurojen keskuudessa saatu ja annettu tuki. Kaikilla haastatelluilla oli tarve itseä tyydyttävään mielekkääseen tekemiseen. Tärkeä ehto hyvinvoinnille oli myös oma kyky ja halu aktiivisuuteen ja asioiden omaehtoiseen selvittämiseen mm. tiedon saamiseksi. Hyvinvoinnin tärkeänä ehtona on mahdollisuus kokea kuurojen yhteisö arvokkaana ja tasa-arvoisena ryhmänä muiden joukossa. Merkittävä tekijä laadukkaan elämän ylläpitämisessä on kyky sopeutua kohdattuihin joskus vaikeisiinkin tapahtumiin ja asioihin. Varhaisen vuorovaikutuksen laatu on keskeinen tekijä lapsen kehityksessä. Kuuron lapsen ja kuulevan vanhemman riittämätön tai vääränlainen kommunikaatio aiheuttaa ongelmia kehityksessä, esim. itsenäistymisessä (mm. vanhempien ylihuolehtiminen) ja ns. impulssikontrollin ja minäkuvan kehittymisessä (Rajaniemi 1992). Wikmanin tutkimuksessa lapsuuden perheen vähäiset kommunikaatiomahdollisuudet näkyvät kuurojen myöhemmissä elämänvaiheissa. Myös lapsena kohdatut vaikeasti käsiteltävät asiat ja tapahtumat muuttuivat vielä vaikeammiksi silloin, kun ne olivat jääneet selvittämättä. (Wikman 1999) Lähtökohdiltaan vaikeimmassa tilanteessa ovat ne kuurot, joilla kommunikointi lapsuudessa on ollut niukkaa, tunnesuhde vanhempiin ei ole ollut tyydyttävä ja joiden elämänkulkuun on sisältynyt useita 7

8 8 traumaattisia kokemuksia. Nykyisin kasvavilla kuuroilla lapsilla on normaalimpi perhetilanne, koska viittomakieltä käytetään enemmän (Wallvik 1999). Lapsuus- ja nuoruusiän vaikeudet voivat tuottaa sellaisia persoonallisuuden piirteitä tai mielenterveyden häiriöitä, jotka puolestaan saattavat altistaa päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuden kehittymiseen. Päihteiden ongelmakäyttäjäksi kehittyvä saattaa mm. suhtautua alun alkaen päihteisiin eri tavalla kuin muut. Päihteen vaikutuksella voi olla hänelle suurempi mielihyvää tuottava merkitys kuin sellaisella nuorella, jonka elämä on tasapainoista ja sisällöllisesti monipuolista ja mielekästä. Huumeiden ongelmakäyttäjillä huumeet muodostuvat käytön jatkuessa elämän sisällöksi tai ne toimivat korvikkeena epätyydyttävässä elämäntilanteessa. Aineesta tulee keino poistaa ahdistusta tai kokea hyvän olon tunnetta. (Partanen 2000) Päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuden kehitykseen vaikuttavat psyykkisten tekijöiden lisäksi fysiologiset ja sosiaaliset tekijät Kuurojen hyvinvointipalveluista ja niiden käytöstä Kuurojen ja huonokuuloisten kuntoutuksessa ja sosiaalityössä on laaja, vakiintunut kolmannen sektorin toimijaverkosto. Valtakunnallisen, omilla työ- ja maantieteellisillä alueillaan toimivan palveluverkoston muodostavat seurakuntien kuurojen papit, diakonit ja sosiaalityöntekijät, Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit, Kuulonhuoltoliiton kuntoutussihteerit, Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteerit, Kuurojen Palvelusäätiön asumispalvelut ja muut sosiaalipalvelut sekä yksittäisten kuntien palkkaamat kuurojen sosiaalityöntekijät. Järjestöt täydentävät ja tukevat omalla työllään julkisia palveluja. Kuurojen Liiton tärkeimpinä tehtävinä ovat viittomakielisten kuurojen aseman kehittäminen ja sosiaalisen turvallisuuden lisääminen. Edunvalvontatyössä korostuvat viittomakielisten kielelliset ihmisoikeudet. Yhteiskunnan palvelurakenteisiin pyritään vaikuttamaan siten, että palvelut olisivat myös viittomakielisten saavutettavissa. Toiminnan avainalueita ovat viittomakielityö, viittomakielisten tiedonsaannin ja koulutuksen parantaminen sekä toimivien sosiaalipalvelujen kehittäminen ja tarjoaminen. Kuurojen Liitto on koko maan kattavan noin 40:n kuurojen yhdistyksen verkoston keskusjärjestö. Yhdistykset tarjoavat alueensa kuuroille erilaisia toimintamahdollisuuksia. Liiton moniammatillinen palveluverkosto kattaa koko maan. Järjestötoiminta on jaettu viiteen piiriin, joissa toimivat viittomakieliset järjestöohjaajat. Kuurojen Liiton nuorisotyöntekijöiden työalueena on koko Suomi ja noin 500 kuuroa nuorta. Nuorisotyöntekijät järjestävät mm. kerhotoimintaa ja leirejä sekä tukevat, neuvovat ja ohjaavat nuoria yhteistyössä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Kuurojen Liiton viittomakieliset työasiamiehet välittävät työllisyyspalveluja viittomakielisille kuuroille. He kartoittavat ja etsivät työllistymismahdollisuuksia yhdessä asiakkaidensa kanssa. He kannustavat ja tukevat kuuroja työnhakijoita oma-aloitteiseen työn hakuun ja koulutukseen. He toimivat myös kuurojen työnhakijoiden yhteyslinkkeinä työnantajiin ja viranomaisiin päin. Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit muodostavat maan kattavan 15 toimiston verkoston. Toiminnan tarkoituksena on turvata kuuroille yhteiskunnan sosiaali- ja muut palvelut ja välittää niitä viittomakielellä. Asiakaspalvelun ydin on kuuron yksilöllinen palveleminen ja tukeminen viittomakielellä. Kuurojen Liiton Kuntoutussihteerien asiakaskortistossa on kaiken kaikkiaan noin kuuroa. Kuurojen Palvelusäätiö on jo vuodesta 1911 lähtien tuottanut viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kuuroille ja kuurosokeille. Säätiöllä on eri puolilla Suomea sijaitsevien 8

9 9 palvelutalojen (11) ja työkeskuksen lisäksi monipuolista projekti- ja kehittämistoimintaa. Kehittämistyö on suunnattu erityisesti syrjäytyneille ja syrjäytymisen uhkaamille kuuroille ja kuurosokeille. Palvelutalot tuottavat viittomakielisiä avo- ja asumispalveluja tukipalveluineen. Niillä tuetaan ihmisen kehitystä eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa vuorovaikutuksessa vertaisryhmän ja erityisosaamisen avulla. Työkeskus (Hämeenlinnassa) tuottaa kielellisesti tasavertaisesti toimivassa työyhteisössä yleisiä työelämän toimintatapoja vastaavaa mielekästä suojatyötä. Kotiväylä viittomakielinen kotihoito (7 paikkakuntaa) tukee kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on kuurojen pappeja (7) ja kuurojentyötä tekeviä diakoniatyöntekijöitä (10). Lisäksi joissakin kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joiden vastuulla ovat kuurojen palvelut. Viittomakielisten kuurojen asioimista yleisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa hankaloittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan ei kuulu riittävästi viittomakielentaitoisia työntekijöitä. Palveluita käytetään tavallisesti tulkin välityksellä. Tulkkipalveluja ei kuitenkaan ole riittävästi saatavissa määrällisesti ja alueellisesti. Tuettuna kyselynä (N=45) toteutetussa tutkimuksessa (Eronen ym. 1997) runsas viidennes kuuroista oli kaikin puolin tyytyväisiä elämäänsä. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista kuuroista jäi kuitenkin kokonaan erilaisten sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle. Kymmenesosalle kolmas sektori oli ainoa sosiaalisen tuen muoto. Erityisesti korostui kirkon ja järjestöjen merkitys. Sosiaalisen tuen saannissa on alueellista eriarvoisuutta. Viittomakielisten oikeus omakielisten palveluiden saamiseen perustuu useisiin säädöksiin. Suomen perustuslain (2000) mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla (17.3 ). Vammaispalvelulain (380/1987, 8 ) mukaan kunnat velvoitetaan järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle itsenäisen suoriutumisen kannalta välttämättömät, kohtuulliset tulkkipalvelut. Vammaispalveluasetuksen (759/1987, 7 ) mukaan tulkkipalveluita on järjestettävä erilaisia tilanteita mm. erilaisissa palveluissa asiointia varten kuuroille vähintään 120 ja kuurosokeille 240 tulkintatuntia vuodessa. Sosiaalihuoltolaissa (710/1982, 39 ) velvoitetaan ottamaan huomioon asiakkaan oma äidinkieli. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, 3.3 ) mukaan äidinkieli on hoidossa otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Tiedonsaantioikeudesta (5 ) em. laissa säädetään henkilökunnalle velvollisuus antaa potilaalle tietoa siten, että sen sisältö ymmärretään riittävästi ja velvollisuus huolehtia mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta. Myös hallituksen esitykseen laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (HE 137/1999, 5 ) on sisällytetty sosiaalihuollon työntekijän velvollisuus huolehtia mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon talous- ja toimintasuunnitelmassa yhtenä toiminnan painotuksena on palveluiden toimivuuden parantaminen. Yhtenä tavoitteena (7) on palveluiden saatavuuden varmistaminen ja sen osatavoitteena omakielisten palveluiden järjestäminen myös viittomakieltä käyttäville asiakkaille. Toimenpidesuosituksen (40) mukaan omakielisten palvelujen järjestämistapoja tuetaan erilaisten valtakunnallisten kehittämishankkeiden sekä tietoteknologian kehittämisen avulla. (Sosiaali- ja terveydenhuollon 1999) Kuurojen päihdepalveluiden tarpeesta ja käytöstä Suomessa on löydettävissä hyvin vähän tietoa. Vuonna 1992 tehdyn kartoituksen (Nousiainen 1992) jälkeen uutena tietona löytyy vain Erosen ym. tutkimuksesta (Eronen ym. 1997) seikka, että yli puolet kyselyyn vastanneista ei osannut vastata kysymykseen päihdehuollon palveluiden toimivuudesta (22 % hyvä tai melko hyvä, 56 % ei osaa sanoa, 22 % melko huono tai huono). Kuurojen yhteisössä on tiedossa päihteiden käytön 9

10 10 ja päihdeongelmien lisääntyminen myös kuurojen piirissä ja riittävien tai oikeanlaisten palvelujen puuttuminen. Erityisesti Onni-projektin ja Sininauhaliiton Vammaisten päihdehaittojen ehkäisy -projektin myötä asiaa on nostettu esille. Päihdehuoltolaki (41/1986) ja kansalliset päihdeohjelmat koskevat myös kuuroja. Tarvittavien palveluiden kehittämiseksi tarvitaan tietoa kuurojen päihdeongelmista, palveluiden käytöstä ja tarpeesta. 3. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Tarkoitus ja tavoitteet Selvityksen välittömänä tavoitteena saada koottua perustietoa 1. kuurojen päihdeongelmien ja palvelutarpeiden luonteesta, 2. palvelujen käyttämisestä, 3. viittomakielen käyttämismahdollisuuksista päihdetyön erityispalveluissa. Yleistavoitteena on kehittää kuurojen päihdepalveluja, joiden avulla ehkäistään ja hoidetaan kuurojen päihdeongelmia sekä tätä kautta tuetaan selviytymistä kuurojen ja kuulevien yhteisöissä. (Saarto 1999) 3.2. Selvityksen kohderyhmä ja aineiston hankinta Ensimmäisessä vaiheessa tietoa kerättiin lomakekyselyllä valikoiduilta kuurojen yhteisön työntekijöiltä. Selvitystä suunniteltaessa keskusteltiin siitä, että kattavan kartoituksen tekeminen edellyttäisi laajempaa vastaajajoukkoa. Molemmissa tapauksissa ongelmana olisi ollut, miten välttää arvioitujen päihdeongelmaisten päällekkäinen arviointi. Tiedettiin, että samat henkilöt voivat olla useampien työntekijöiden tai palvelujen asiakkaana. Tiedonantajaryhmiksi sovittiin Kuurojen Liitosta kuntoutussihteerit (15), Onni-projektin työntekijät (3), nuorisotyöntekijät (2) ja työasiamiehet (9). Kuurojen Palvelusäätiön tiedonantajina oli yksi työntekijä kustakin palveluyksiköstä (5). Mahdollisia vastaajia oli näin yhteensä 34. Tiedonkeruuta varten suunniteltiin kyselylomake, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Määrällisen kartoittamisen lisäksi pidettiin tärkeänä laadullisen tiedon saamista erityisesti koulutuksen ja kehittämistyön tarpeisiin. Lomakkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin kuurojen yhteisössä työskentelevien kommentteja ja ehdotuksia. Kyselylomakkeen sisältöalueet olivat: A. Vastaajan tiedot B. Tieto oman asiakasryhmän päihdeongelmista 10

11 11 C. Kuurojen päihdeongelmaisten käyttämät palvelut D. Omat valmiudet ja tiedon tarve päihdeasioissa E. Kuurojen päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen Ohjeeksi vastaajille annettiin se, että kyselyn avulla kerätään suuntaa antavaa tietoa kunkin omien tietojen ja arvion pohjalta (B ja C). Toisessa vaiheessa tiedonkeruuta täydennettiin haastattelemalla puhelimitse viiden kaupungin seurakuntien kuurojen työntekijää, kolmen kuuroja opettavan oppilaitoksen rehtoria ja yhtä kuurojen psykiatrisen poliklinikan työntekijää. Myös hankkeen aikana käydyillä keskusteluilla kuurojen yhteisön työntekijöiden kanssa useissa kokous- ym. tilanteissa on ollut tärkeä merkitys. Toisen vaiheen tiedonkeruussa saatua tietoa käsitellään kyselyn tulosten yhteydessä kyseisen aiheen yhteydessä. Selvityksen varsinaisen tiedonkeruun lisäksi päätettiin haastatella viittomakielellä muutamaa päihdeongelmaista kuuroa. Haastattelujen tarkoituksena oli saada kuuroilta päihdeongelmaisilta itseltään syventävää tietoa päihteiden käytöstä ja hoitokokemuksista. Kolmen päihdeongelmaisen kuuron viittomakieliset haastattelut toteutti haastateltaville ennestään tuttu Kuurojen Liiton kuuro työntekijä. Haastattelija tallensi haastattelujen keskeisen sisällön muistiinpanojen avulla ja tarkisti välittömästi haastattelun jälkeen, että oli ymmärtänyt asiat oikein. Muistiinpanojen pohjalta kirjoitetut tapauskertomukset esitetään liitteessä (Liite 3). Niissä eivät tule esiin haastateltavien henkilöllisyys, ikä eivätkä hoitopaikat, joissa he ovat asioineet. Tapauskertomuksiin viitataan jaksossa TULOKSET 4.1. Vastaajat Kyselyyn vastasivat kaikki kuntoutussihteerit (15), molemmat nuorisotyöntekijät (2), Onniprojektin työntekijät (3) sekä lisäksi myös projektissa aiemmin työskennelleet henkilöt (2). Kuurojen työasiamiehistä vastasi viisi (5) ja Kuurojen Palvelusäätiön kuuden yksikön työntekijä (6). Vastaajien kokonaismäärä oli 33. Vastaajista 10 on myös itse kuuroja. Osa vastasi yksikkönsä puolesta päihdeongelmia ja palveluiden käyttöä kartoittaviin kysymyksiin (osat B ja C), osa vastasi vain henkilökohtaisiin avoimiin kysymyksiin (osat D ja E). Useimmilla vastaajista oli jokin sosiaalialan koulutus, lisäksi vastaajissa oli muutama sairaanhoitaja, nuorisotyöntekijä ja tulkki. Vastaajien joukosta löytyi myös mm. fysioterapeutti, opettaja, lastentarhanopettaja ja seikkailutoimintaan erityisen koulutuksen saanut henkilö. Työasiamiehet ovat saaneet tehtäväänsä varten koulutuksen Kuurojen Liiton työllisyyshankkeessa. Nuorisotyöntekijät olivat paraikaa päättämässä nuorisotyön opintojaan. Sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneet olivat työskennelleet tavallisesti tehtävässään useita vuosia Päihdeongelmien laajuus Päihdeongelmien laajuutta kartoitettiin kysymällä vastaajilta, kuinka monella heidän kaikista vuoden 1999 asiakkaistaan he arvioivat olevan jonkinlainen päihdeongelma. Vastaajat arvioivat päihteiden käyttäjien määrää osittain eri tavoin. Lähes kaikki merkitsivät lukumääräksi ne tietyt 11

12 12 henkilöt, jotka he olivat tunnistaneet selkeästi päihdeongelmaisiksi. Vain pieni osa vastaajista merkitsi lukumäärän väljemmin arvionvaraisesti. Vastausohjeessa pyydettiin antamaan arvio. Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön rekisteröityinä asiakkaina (vastaajien ilmoittama kokonaisasiakasmäärä) oli vuoden 1999 aikana kaiken kaikkiaan asiakasta. Näistä kuntoutussihteerien asiakkaita oli yhteensä ja Kuurojen Palvelusäätiön yksiköiden asiakkaita oli 232. Onni-projektilla asiakkaita oli yhteensä 99. Osa asiakkaista oli useamman kuin yhden tahon asiakas. Kahden nuorisotyöntekijän työn piiriin kuuluu yhdessä noin 500 nuorta. Työasiamiesten asiakasmääristä ei saatu tietoja vastaajilta. Tämän kysymyksen osalta tärkein vastaajien ryhmä oli kuntoutussihteerien koko maan kattava alueellisten viittomakielisten palvelujen verkosto. Kuntoutussihteerien selkeästi päihdeongelmaisiksi tunnistamien asiakkaiden määrä oli 153. Vastaajien arvioima kokonaismäärä oli tavallisesti sama kuin miehiksi ja naisiksi yksilöityjen päihdeongelmaisten henkilöiden määrä. Muutamien vastaajien väljemmin tehdyt arviot nostavat lukumäärän 169:ään. Päihdeongelmaisiksi tunnistettujen asiakkaiden osuus kuntoutussihteerien vuoden 1999 asiakkaiden kokonaismäärästä on näin 6,4 7 %. Kuurojen Palvelusäätiön asiakkaista vastaava osuus on 11 % (25/232). Yhteenlaskettuna näissä palveluissa selkeästi tunnistettujen päihdeongelmaisten asiakkaiden osuus on 6,8 % (178/2631). Näin saatu kokonaismäärä lienee melko oikea, koska Kuurojen Palvelusäätiön työntekijöitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn niiden asiakkaiden osalta, jotka asuvat säätiön palvelutaloissa tai ryhmäkodeissa. Vastaavasti Kuurojen Liiton työntekijöitä pyydettiin vastaamaan niiden asiakkaiden osalta, jotka asuvat kotonaan tai muualla kuin Kuurojen Palvelusäätiön toimipisteissä. Onni-projektin 99 asiakkaasta päihdeongelmaisiksi arvioitiin 20 henkilöä. Nuorisotyöntekijät arvioivat, että heidän tuntemistaan kuuroista nuorista noin kymmenellä olisi päihdeongelma. Kyselyyn vastanneista viidestä työasiamiehestä neljä tiesi kukin 2 6 päihdeongelmaista henkilöä (yhteensä 12) omista asiakkaistaan. Annetut arviot riippuvat vastaajan taidoista tunnistaa päihteen käyttöä. Kyselyssä tiedusteltiin avoimena kysymyksenä sitä, miten vastaajat tunnistavat päihdeongelman. Vastaukset kertoivat tunnistamisen perustuvan pääasiassa päihteen käytön näkyviin ja selviin merkkeihin ja vaikutuksiin. Tuloksena saatu tunnistettujen päihdeongelmaisten määrä sisältänee pääasiassa päihteistä eri tavoin riippuvaisia ja/tai sellaisia henkilöitä, joilla on selviä ja näkyviä haittoja päihteen käytöstä. Tässä kyselyssä saatujen tietojen perusteella voitaneen arvioida, että Kuurojen Liiton ja Kuurojen Palvelusäätiön piirissä on arviolta noin 200 sellaista henkilöä, jonka kuurojen yhteisön työntekijät ovat tunnistaneet päihdeongelmaisiksi. Kyselyssä arvioitu lukumäärä on noin 4 % ensikieleltään viittomakielisistä henkilöistä (noin 5000). Laskennassa on huomioitu palveluiden päällekkäinen käyttö siten, että eri työntekijäryhmien arvioimista lukumääristä on vähennetty noin 40. Arviota päihdeongelmaisten kuurojen lukumäärästä kysyttiin myös seurakuntien kuurojen työntekijöiltä viidessä puhelinhaastattelussa. Suurissa kaupungeissa päihdeongelmaisia asiakkaita arvioitiin olevan 6 15 kirkon työtekijää kohden. Näistä asiakkaista suurin osa oli yhteisiä kuntoutussihteerien kanssa. Vain kirkon työntekijöiden kanssa asioiviksi arvioitiin noin kolmannes näistä asiakkaista (2 5/kaupunki). Kirkon päätoimisia kuurojen diakoniatyöntekijöitä on kymmenessä suuressa kaupungissa. Vain kirkon työntekijöiden palveluja käyttäviä kuuroja päihdeongelmaisia lienee yhteensä ainakin noin

13 13 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) palveluna toimii Helsingissä kuurojen psykiatrinen poliklinikka. Yksikön työntekijöiden arvion mukaan noin 10 %:lla heidän asiakkaistaan (noin 199 eri asiakasta vuonna 1999) on päihdeongelma. Näiden noin 20 asiakkaan lisäksi on joitakin kuuroja huumeiden käyttäjiä, joiden lähete ohjataan suoraan läheiseen huumevieroitusyksikköön. Tässä selvityksessä kerättyjen tietojen pohjalta kuuroja päihdeongelmaisia arvioidaan olevan noin 250. Arvioidun lukumäärän mukaan laskien päihdeongelmaisten osuus kuurojen ryhmässä olisi noin 3 5 % (8 000/5 000). Karkeasti tätä lukua vastaava väestötason arvio on 1 5 % Päihdeongelmien luonne Päihdeongelmien luonnetta kartoitettiin kysymyksillä, joissa pyydettiin arvioimaan päihteitä eri tavoin käyttävien henkilöiden lukumäärää. Kaikki vastaajat eivät vastanneet päihdeongelmien luonnetta kartoittaviin kohtiin tai merkitsivät niihin esim. kysymysmerkin tai rastin (?/x). Seuraavassa esitetyt luvut kertovat vain suuntaa antavaa tietoa siitä, missä määrin kyseisiin kohtiin vastanneet tunnistivat/arvioivat omassa asiakasryhmässään olevan erityyppistä päihteiden käyttöä. Ensimmäisessä sarakkeessa on kuntoutussihteerien (KS) ja Kuurojen Palvelusäätiön (KPS) vastausten lisäksi mukana myös muutaman työasiamiehen (TA) vastaukset. Onni-projektin ja nuorisotyöntekijöiden antamat arvioinnit esitetään erikseen. Taulukko 1. Arvio päihteitä eri tavoin käyttävien asiakkaiden määrästä. Päihteen käyttötyyppi KS / KPS / TA Onni Nuoret Yhteensä asiakkaista Huumeet riippuvuus Huumeet satunnaisesti Lääkkeet väärinkäyttö / riippuvuus Alkoholi riippuvuus Alkoholi riskihumalakäyttö Alkoholi suurkulutus / riskikäyttö Päihteiden sekakäyttö Vastaajia ensimmäisessä sarakkeessa yhteensä 25, Onni-projektin ja nuorten kohdalla luvut perustuvat keskusteltuihin yhteisarviointeihin. Muutamat vastaajat toivat avoimessa kysymyksessä esille arvioinnin vaikeuden. Lisäksi muutama merkitsi kysymysmerkkejä joihinkin kohtiin. Annetuista vastauksista voi todeta, että alkoholi on yleisin päihde. Lisäksi voi todeta, että kuurojen päihdeongelmaisten ryhmässä on lisäksi sekakäyttöä, lääkkeiden väärin-/riippuvuuskäyttöä sekä huumeiden satunnais- ja riippuvuuskäyttöä. Huumeiden käytön osuus näkyy tässä kartoituksessa selvimmin Turussa. Lukuja ei voi laskea yhteen. 13

14 14 Kysymykset olivat: - kuinka moni arviosi mukaan käyttää jatkuvasti huumeita? (laiton päihde + riippuvuus) - kuinka moni arvioisi mukaan käyttää huumeita satunnaisesti? (laiton päihde) - kuinka moni arviosi mukaan käyttää väärin tai on riippuvainen rauhoittavista tai unilääkkeistä? (lääkeriippuvuus) - kuinka moni arviosi mukaan käyttää alkoholia runsaasti ja jatkuvasti eikä pysty olemaan ilman alkoholia? (alkoholiriippuvuus/alkoholismi) - kuinka moni arviosi mukaan juo tavallisesti kerralla itsensä haitallisen voimakkaaseen humalaan (ei juo jatkuvasti)? (riskihumalakäyttö) - kuinka moni arviosi mukaan on alkoholin riskikäyttäjä: juo niin paljon ja usein, että arvelet sen aiheuttavan haittaa terveydelle? (riskikäyttö + haitat) - kuinka monen kohdalla päihteen käyttöä voisi kuvata sekakäytöksi (yhtä aikaa tai vuorotellen kahta tai useampaa päihdettä? Lomakkeen D-osassa pyydettiin "kuvaile, mistä tunnistat päihteiden käytön". Vastaajat kuvailivat tunnistavansa humalan ja krapulan erilaisista havaittavista asioista. Pari vastaajaa kuvasi erikseen huumeiden käytön tunnistamista. Lisäksi tunnistamiseen liittyivät erilaiset elämäntilanteen ja elämänhallinnan muutokset Päihdeongelmaiset kuurot Kuvaa päihdeongelmaiseksi tunnistetuista asiakkaista tarkennettiin kysymällä ikäryhmiä, joitakin elämäntilannetta kuvaavia asioita sekä erilaisia tunnistettuja ongelmia tai vaikeuksia. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kohtiin, joissakin kohdissa oli merkitty lukumäärän tilalle x. Seuraavat päihdeongelmaisten ryhmää kuvaavat tunnusluvut ovat kuhunkin kohtaan annetuista luvuista laskettuja prosenttiosuuksia ja lukumääriä (henkilöt). Taulukko 2. Päihdeongelmaisiksi tunnistetut asiakkaat sukupuolen mukaan. Sukupuoli Osuus Henkilöt Miehet 79 % 148 Naiset 21 % 40 Yhteensä 100 % 188 Seuraavassa taulukossa esitetään prosenttiosuuksina tunnistettujen aikuisten päihdeongelmaisten asiakkaiden jakautuminen ikäryhmiin. Alaikäisten nuorten ikäryhmä ei ole mukana, koska vastauksissa oli vain yksi havainto Onni-ryhmän kohdalla ja nuorisotyöntekijöiden arvioimien henkilöiden (10) osalta puuttui tieto ikäryhmiin jakautumisesta. Taulukko 3. Tunnistettujen aikuisten päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen ikäryhmiin. Ikäryhmä Osuus Henkilöt % % % % tai yli 6 % 12 Yhteensä 100 %

15 15 Seuraavissa kolmessa taulukossa esitetään tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen työtilanteen (taulukko 4), perhetilanteen (taulukko 5) ja asumisen (taulukko 6) mukaan. Taulukko 4. Tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen työtilanteen mukaan. Työssäolo/muu Osuus Henkilöt Työssä 10 % 16 Suojatyöpaikassa/tuetussa työssä 13,5 % 22 Työtön 46 % 76 Eläkkeellä 25 % 41 Opiskelee 5,5 % 9 Yhteensä 100 % 164 Taulukko 5. Tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen perhetilanteen mukaan. Perhetilanne Osuus Henkilöt Perheellinen 32 % 55 Perheetön 68 % 116 Yhteensä 100 % 171 Taulukko 6. Tunnistettujen päihdeongelmaisten kuurojen jakautuminen asumisen mukaan. Asuminen Osuus Henkilöt Puolison/perheen kanssa asuva 25 % 46 Vanhempien/perheen kanssa asuva 7 % 13 Yksin asuva 47 % 88 Ryhmäkodissa/palvelutalossa tai 19 % 36 muussa yhteisössä asuva Asunnoton 2 % 3 Yhteensä 100 % 186 Tunnistetuista päihdeongelmaisista kuuroista kerättiin täydentävää lisätietoa pyytämällä vastaajia merkitsemään alla olevan taulukon mukaisten vaihtoehtojen kohdalle arvio siitä, kuinka monella heidän arvioimistaan päihdeongelmaisista asiakkaista on kyseisiä ongelmia tai vaikeuksia. Taulukossa vaihtoehdot on järjestetty niiden esiintyvyyden mukaan (annetut maininnat). 15

16 16 Taulukko 7. Arvio erilaisten ongelmien tai vaikeuksien esiintyvyydestä päihdeongelmaisiksi tunnistetuilla asiakkailla. Ongelma tai vaikeus Lkm Puutteellinen suomen kielen taito 155 Rahankäyttöongelmia 136 Vaikeuksia hoitaa omia asioitaan 131 Puutteelliset sosiaaliset taidot 126 Yksinäisyyttä 94 Alakuloisuutta / masentuneisuutta 85 Arkuutta 72 Ahdistuneisuutta 65 Jännittämistä 64 Eristäytyneisyyttä 62 Puutteellinen viittomakielen taito 50 Pelkoja 46 Voimakasta mielialan vaihtelua 45 Väkivaltaisuutta 34 Vihamielisyyttä 32 Ongelmapelaamista 22 Lisäksi kysyttiin vammoja ja psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia. Vastaajilla oli eri tavoin tietoa asiakkaidensa sairauksista ja diagnooseista. Kaikkein merkittävimpänä näyttäytyivät erilaiset mielenterveyshäiriöt. Muita kyselyssä esille tuotuja päihdeongelmaisten asiakkaiden diagnooseja olivat esim. epilepsia, kehitysvamma, dysfasia ja aivovaurio. Monivammaisuus/-ongelmaisuus ja sairaudet tuotiin esille erityisesti Palvelusäätiön asiakasryhmän kohdalla. Kohtaan, jossa kysyttiin kuinka monella tunnistetuista päihdeongelmaisista on tiedossa jokin psykiatrinen diagnoosi, merkittiin yhteensä 54 asiakasta. Osa tiesi, että asiakkaat käyvät mielenterveystoimistossa tai psykiatrisella poliklinikalla, osa nimesi erilaisia diagnooseja. Diagnooseina mainittiin mm. skitsofrenia, depressio ja persoonallisuushäiriö. Monessa kohdassa annettiin vain lukumäärä, joissakin lisäksi maininta ettei tiedä/muista tarkemmin. Kohdassa "muita ongelmia/vaikeuksia" tuotiin lisäksi esille erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Näiden tietojen perusteella näyttäisi siltä, että vastaajien tunnistamista kuuroista päihdeongelmaisista arviolta noin %:lla on myös jokin mielenterveyden häiriö. Vain kaksi kuntoutussihteeriä ei merkinnyt mielenterveystoimistoa tunnistettujen päihdeongelmaisten asiakkaiden asiointipaikaksi. Tavallisesti mielenterveystoimiston palveluja käytettiin kuitenkin harvoin tai silloin tällöin. Kymmenen vastaajan mielestä mielenterveystoimiston palveluja samoin kuin psykiatrisen poliklinikan palveluja pitäisi käyttää enemmän. Kuurojen psykiatrisen poliklinikalla asioi vuoden 1999 aikana 199 eri asiakasta. Asiakkaiden yleisin diagnoosi on depressio. Työntekijöiden arvion mukaan heidän asiakkaistaan noin 10 %:lla on jonkinlainen päihdeongelma. Tässä ryhmässä (noin 20) ei kuitenkaan ole mukana niitä asiakkaita, jotka lähetteessä kerrotun huumeiden käytön takia ohjataan suoraan huumevieroitusyksikön poliklinikalle. Peliriippuvuutta asiakkailla esiintyy työtekijän arvion mukaan useammin kuin alkoholiriippuvuutta. "Mielenterveysongelma on meillä päällimmäisin, alkoholi voi olla esim. lääkkeenä masennukseen." Päihteiden käyttäjien mielenterveysongelmat nousivat esiin 16

17 17 myös kirkon kuurojentyöntekijöiden puhelinhaastatteluissa. Yksi haastateltavista arvioi, että jopa puolella päihdeongelmaisista asiakkaista on myös mielenterveysongelmia. Raportin liitteessä esitetyt kolme tapauskertomusta ovat esimerkkejä kuuroista, joilla on ollut sekä päihdeongelmia että eriasteisia mielenterveysongelmia (Liite 3). Haastatteluihin valitut kuurot edustavat kuitenkin omanlaistaan ryhmää: kaikki ovat nuoria miehiä, jotka ovat käyttäneet laittomia päihteitä. Heillä kaikilla on myös ollut lapsuudessaan erilaisia kielteisiä kokemuksia. Näihin haastatteluihin valittiin myös tarkoituksella sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät kertomaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Kertomusten sisältö täydentää ja syventää tämän raportin tuloksena saatua kuvaa kuurojen päihteiden käytöstä ja hoitokokemuksista Toiminnalliset riippuvuudet koko asiakaskunnassa Selvityksessä kartoitettiin, missä määrin kaikilla vastaajien asiakkailla (ei siis vain päihdeongelmaisiksi tunnistetuilla) arvioitiin esiintyvän erilaisia toiminnallisia riippuvuuksia tai liiallisuutta jossain toiminnassa. Vastaajille kerrottiin lomakkeessa, että "riippuvuus voi kehittyä päihteiden ohella myös erilaisiin toimintoihin. Riippuvuudesta on kysymys, jos johonkin toimintaan liittyy voimakasta halua tai pakkoa tai vaikeutta lopettaa se". Vastaajia pyydettiin merkitsemään annettujen vaihtoehtojen (ks. alla) kohdalle arvio siitä, kuinka monella hän arvioi olevan kyseiseen toimintaan liittyviä ongelmia tai riippuvuutta. Seuraavassa taulukossa esitetään annetut vastausvaihtoehdot. Neljä suurimman lukumäärän (noin kukin) kerännyttä vaihtoehtoa on alleviivattu. Kaikkein suurin lukumäärä kertyi kohtaan "takertumista, epäitsenäisyyttä / läheisriippuvuus". Kaikkiin annettuihin vaihtoehtoihin kertyi mainintoja, vähiten liialliseen internetin käyttöön (10). Tarkempia lukumääriä ei tässä esitetä, koska osa vastaajista oli merkinnyt kohtiin x tai?, ja lisäksi pari arvioijaa oli merkinnyt huomattavan suuria arvioita, joiden vaikutusta tarkistettiin vielä vastausten laskennan jälkeen. Liiallinen pelaaminen / peliriippuvuus Liiallinen internetin käyttö / nettiriippuvuus Poikkeavaa syömiskäyttäytymistä / syömishäiriö Takertumista, epäitsenäisyyttä / läheisriippuvuus Vaikeus olla tekemättä mitään / pakonomainen toiminta/työ Liiallista seksuaalista aktiivisuutta / seksiriippuvuus Liiallista ostelemista / "ostoriippuvuus" Muu liiallinen toiminta 4.6. Palvelujen käyttö Kuurojen päihdeongelmaisten palvelujen käyttöä kartoitettiin kysymällä sekä palvelujen käytöstä yleensä että erityisten päihdepalvelujen käytöstä. Päihdepalvelujen käytössä selvitettiin erikseen myös käytettyä kommunikointitapaa. Kuurojen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä selvitettiin kysymyksellä, jossa oli vaihtoehtoisia kuurojen palveluverkostoon kuuluvia tahoja. Vastaajia pyydettiin merkitsemään, mitä palveluja ja kuinka usein heidän tuntemiensa päihdeongelmaisten kuurojen ryhmä yleensä käyttää. Seuraavassa annetut palveluvaihtoehdot on järjestetty käyttöyleisyyden mukaan. 17

18 18 1. Kuurojen Liiton kuntoutussihteeri 2. sosiaalitoimiston työntekijä 3. terveyskeskuslääkäri/terveydenhoitaja 4. Kuurojen Palvelusäätiön työntekijä; kuurojen psykiatrinen poliklinikka 5. mielenterveystoimisto, A-klinikka 6. seurakunnan diakoni/pappi Erot käyttöyleisyydessä olivat pieniä. Kaikkia palveluja käytetään melko tasaisesti. Kuurojen Palvelusäätiön, kirkon ja kuurojen psykiatrisen poliklinikan palvelun käytöstä puuttui merkintä muutamilta paikkakunnilta. Kyseisten vaihtoehtojen kohdalle sai myös merkitä, mitä vastaajan mielestä pitäisi käyttää enemmän. Eniten mainintoja sai A-klinikka (16). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat mielenterveystoimisto (10) ja kuurojen psykiatrinen poliklinikka (9). Kaikki muut palvelumuodot saivat vähintään muutaman maininnan. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä selvitettiin kysymällä, mitä päihdepalveluja ja millä tavoin kommunikoiden heidän tuntemansa päihdeongelmaiset kuurot ovat käyttäneet (noin viiden vuoden aikavälillä). Vastaajia pyydettiin merkitsemään lukumäärä kunkin vaihtoehdon kohdalle palvelumuodon ja kommunikointitavan mukaan. Tässä kohdassa suuri osa vastaajista merkitsi lukumäärän tilalle kuitenkin rastin. Kunkin palvelumuodon käyttömäärä (käyttäneitä henkilöitä) on laskettu annetuista lukumääristä sekä merkityistä rasteista tulkiten ne ykkösiksi. Kyselyn tulosten mukaan palveluja käytetään pääasiassa tulkin välityksellä. Suoraa viittomakielistä palvelua oli saanut vain yksi henkilö A-klinikalla. Seuraavassa esitetään tulkin välityksellä käytetyt palvelumuodot tuloksen mukaisessa yleisyysjärjestyksessä. Tulkkia käyttäen: 1. A-klinikka (27) 2. Katkaisuhoitoyksikkö (21) 3. Päihdehuollon kuntoutusyksikkö (8) ja AA-ryhmä (8) 4. nuorisoasema (4) 5. yksityislääkäri (1) ja huumevieroitusyksikkö (1) Tulkkia käyttäen eri palveluissa asioineet henkilöt ovat mahdollisesti osittain samoja. Kirjoittamista apunaan käyttäneiksi oli merkitty 23 ja vähän viittovan henkilön apua käyttäneiksi 10. Myös osa kuurojen työntekijöistä toimii joskus tulkkeina asiakkailleen hoitotilanteissa. Näissä tilanteissa työntekijä ei ole pelkästään tulkki. Työntekijä voi toimia tukena tapaamisen aikana ja sen jälkeen. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan kuurojen päihdeongelmaisten kokemuksista päihdepalveluiden käyttäjänä. Oletuksena oli, että heidän asiakkaansa ovat kertoneet kokemuksistaan. Vastaajien (16/33) mukaan kuurojen on vaikea hakeutua päihdepalveluihin, koska he eivät tiedä mistä hakisivat apua. Palveluita on vaikea käyttää, koska niissä ei ole viittomakielisiä työntekijöitä. Seuraava lainaus kuvaa viittomakielisen työntekijän merkitystä: asiakkaalla ei ehkä ole rohkeutta hakeutua vieraskieliseen terapiaan, omakieliselleen sen sijaan voisi vapaasti puhua ongelmistaan. "Voi olla puutteellisia rohkene mennä terapia ongelmien pois, että palveluja olisi 18

19 19 viittomakielen palvelua helppo keskustellaan purkautumistapa voi toteutua." (15) Myös tulkin kanssa lähtemisen kynnys (kuulevien porukkaan) on korkea. Esteenä voi olla myös tulkin puute. Vastausten perusteella asiakkailla vaikuttaisi olevan pääsääntöisesti negatiivinen kokemus päihdepalvelujen käytöstä. "Monet kertovat, että palvelut ovat olleet huonoja ja suomen kielellä tapahtuvia. Kommunikaatio puuttuu! Viittomakielen tulkkia ei saatavilla tai tulee "huono" tulkki." (20) Joskus palvelu on koettu ystävälliseksi, mutta kaikkea ei ole pystytty kuitenkaan kertomaan (esim. kirjoittamalla kommunikoiden). Myöskään tulkin välityksellä ei ole päästy todelliseen vuorovaikutukseen, vaan se on jäänyt pinnalliseksi. Vaikka tulkki olisi taitava, ongelmana voi olla, ettei päihdetyöntekijä ymmärrä kuurojen maailmaa. Yksi vastaaja kertoo, että hoidot ovat jääneet lyhytaikaisiksi ja jatkohoito on toteutunut eri kuurojen työntekijöiden luona, koska keskustelu voidaan käydä suoraan viittomakielellä, "saa suoraan yhteyden". Laitoshoitojaksoilla asiakkaat kokevat yksinäisyyttä, erilaisuutta ja ulkopuolisuutta. Kielelliset ja ymmärtämisen vaikeudet lisäävät ahdistusta ja vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. "Katkaisuhoidossa voinut olla tulkki jossakin haastattelussa, mutta muuten oleillut yksikössä aikansa muu aika pelkkää säilömistä." (9) Kirkon kuurojentyöntekijöiden haastatteluissa nousi esille myös se, etteivät jotkut hoitoon hakeutuneet kuurot olleet aluksi ymmärtäneet, mistä hoidossa oikein on kysymys. "Kuuroilla ei ole kokemusta, tietoa siitä, mitä on terapia, mitä puhuminen, mitä merkitystä sillä on. Jos saa kokemusta, oppii, että helpottaa." Joillakin kuuroilla esteenä voi olla se, etteivät he tunne voivansa luottaa kuulevaan työntekijään Työntekijöiden valmiudet Kuurojen yhteisön työntekijöiden valmiuksia ja tiedon tarvetta selvitettiin avoimilla kysymyksillä: "Kuvaile, mistä tunnistat päihteiden käytön." "Millä tavoin kysyt ja otat puheeksi päihdeasiat?" "Kerro, miten neuvot ja keskustelet päihteiden käyttöön liittyvistä asioista." "Kerro, millaista osaamista, tietoa tai tukea tarvitsit lisää." Vastaajien osaaminen oli osittain vaihtelevaa. Tunnistaminen oli pääasiassa selvien tapausten tunnistamista. Kysyminen ja puheeksi ottaminen mainittiin tavallisimmin suoraksi. Auttamisen valmiudet neuvomalla ja keskustelemalla itse asiakkaan kanssa olivat suurimmalla osalla monipuolisia, osalla auttaminen painottui tiedon antamiseen ja osalla ammattiauttajalle ohjaamiseen. Tunnistaminen: Työntekijät tunnistavat päihteiden käytön pääasiassa selvästi havaittavista merkeistä tai saavat asian muilta tietoonsa. Asiakkaasta näkyy, että hän on humalassa/päihtynyt tai krapulassa. Tilanne nähdään ja haistetaan. Usein asiakkaan käyttäytyminen on poikkeavaa. Pari toi esille myös huumeiden käyttäjän tunnistamisen. Lisäksi tunnistaminen tapahtuu erilaisten haittojen ja ongelmien esiintymisen kautta. Kysyminen ja puheeksi ottaminen: Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmaisi kysyvänsä/puhuvansa päihteen käytöstä suoraan/avoimesti. Pääosa ilmaisi kysyvänsä, kun epäily tai tieto asiasta on jo olemassa. Muutama toi puolestaan esille varovaisuuden/lämmittelyn ennen tarkempaa 19

20 20 kysymistä. Pari nosti esille luottamuksen voittamisen. Lisäksi muutama toi esille kysymisen "jonkin muun yhteydessä" (esim. tilannekatsauskeskustelu/elämäntapoihin liittyvä keskustelu). Neuvonta ja keskustelu: Suurimmalla osalla vastaajista on itsellään monipuolisia taitoja päihteitä käyttävän asiakkaan auttamiseksi: mm. tilanteen selvittely keskustellen asiakkaan kanssa, tuen antaminen, päihteisiin ja hoitoon liittyvän tiedon antaminen, hoitoon ohjaaminen (joskus yhdessä meneminen) sekä muutamilla myös lisäksi muutosmotivaatiota edistävä keskustelu. Niukemmin vastanneiden ryhmä tuo esille tavallisesti kaksi auttamisen tapaa: he ohjaavat asiantuntijalle ja/tai antavat tietoa päihteiden haitoista. Muutamaan vastaukseen sisältyi ehdollisuutta: "jos asiakas halukas". Osaamisen, tiedon, tuen tarve: Vastaajat toivat hyvin monipuolisesti esille sitä, millaista osaamista, tietoa tai tukea he tarvitsisivat. Muutama mainitsi tarvitsevansa perustietoa, kertausta tai päivitystä. Pääosa vastauksista sijoittui seuraavien päihdetyön yleisten osaamisalueiden sisälle minkään aiheen korostumatta erityisesti: Päihteet fyysiset ja psyykkiset vaikutukset erilaiset haitat; käyttö riskit riippuvuus; tunnistaminen puheeksi ottaminen vuorovaikutustaidot motivointi tukeminen retkahduksen ehkäisy; hoitoon ohjaaminen palveluverkoston, päihdepalveluiden ja niissä tehtävän työn ja menetelmien tunteminen; yhteistyö ja konsultaatio päihdetyössä. Muutamissa vastauksissa nostettiin esille kuurojen päihdetyön erityisyys, esim. miten kuuroa asiakasta lähestytään ja hoidetaan, miten kuuro voi toimia kuuron päihdeongelmaisen tukihenkilönä ja millaiset hoitomuodot/-tavat/-paikat sopivat kuuroille Päihdepalvelujen tarve ja kehittäminen Vastaajilta kysyttiin, millaista päihdetietoa kuurot tarvitsevat ja millaisia palveluja kuuroilla päihdeongelmaisilla tulisi olla. Kuuroilla on oikeus ja tarve viittomakieliseen päihdetietoon ja -palveluihin. Tämä peruslähtökohta tuotiin esiin kaikissa vastauksissa sekä usein myös muihin kysymyksiin annettujen vastausten yhteydessä. Kehittämisideoita tuotiin monipuolisesti esille sekä tiedottamisen että palveluiden kehittämiseksi. Vastaukset käsittelivät tarvittavan tiedon ja palvelujen sisältöä ja muotoja. Ehkäisevän päihdetyön keinoista nostettiin tiedon lisäämisen lisäksi esille myös kuurojen lasten ja nuorten kasvatuksen ja kielellisen kehityksen tukeminen sekä perheiden tukeminen kriisitilanteissa. Tieto Kuurojen tiedon puute tuotiin esille kaikissa vastauksissa. "Viittomakielellä kaikkea mahdollista, koska tiedon puute on valtavan suuri." (23) Kuurot tarvitsevat perustietoa päihteistä: yleisimmin mainittiin päihteet, niiden vaikutukset ja riskit, riippuvuus, itsehoito ja erilaiset hoitomahdollisuudet. Lisäksi tuotiin esille tieto siitä, miten päihteen käyttö vaikuttaa arkeen ja elämään ja mitä palveluissa tapahtuu; tieto onnistuneesta hoidosta, kokemustietoa raitistuneelta kuurolta (esimerkki) sekä tietoa ei-käyttäjille, jotta he kohtaisivat oikealla tavalla päihdeongelmaisia. "Päihteistä lopettaneet kuurot kertovat, että heidät on 'leimattu' ja heistä puhutaan pahaa, vaikka käyttö on loppunut." (20) 20

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013]

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013] EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ VANTAAN KAUPUNKI KHAT -KYSELY MITEN SOMALITAUSTAISTEN ASIAKKAI- DEN PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ NÄ- KYY VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA. Savikkomaa Veera [SYKSY

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot