EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 KAIKKI YHDESSÄ EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA EURAN KUNNAN SOSIAALITOIMEN JULKAISUJA 2006

2 2 EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN VISIO Vammaiset kunnan asukkaat ovat tasavertaisia muiden kuntalaisten kanssa. Vammaisten kuntalaisten tarpeet huomioidaan kunnan eri hallintokuntien suunnitelmissa, tavoitteissa ja toiminnassa sekä poliittisessa päätöksenteossa Luodaan mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Turvataan joustavat, riittävät ja yksilölliset palvelut sekä tukitoimet Ympäristö, asuminen ja palvelut ovat esteettömiä. Esteetön ympäristö sopii kaiken ikäisille kuntalaisille.

3 3 SISÄLTÖ sivu 1. JOHDANTO 4 2. VAMMAISPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT 4 3. VALTAKUNNALISET TAVOITTEET Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon yhteensovittaminen Vammaispoliittinen selonteko vammaispolitiikasta VALTAKUNNALINEN VAMMAISNEUVOSTO 8 5. VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY Vammaispalvelut Kehitysvammaisten erityishuolto 9 6. NYKYTILANNE Euran vammaisneuvosto Yleisimpien vammaisetuuksien- ja palvelujen saajat Eurassa VAMMAISPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Asuminen ja asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuminen ja kuljetuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet Päivähoito Tavoitteet ja toimenpiteet Koulunkäynti ja koulutus Tavoitteet ja toimenpiteet Työelämä Tavoitteet ja toimenpiteet Vapaa-aika ja harrastukset Tavoitteet ja toimenpiteet Kuntoutus Tavoitteet ja toimenpiteet Sosiaali- ja terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet LOPUKSI 23 KÄYETTY LÄHDEAINEISTO LIITE 1 Vammaispalvelukartoituksen pohjalta esitettävät toimenpiteet LIITE 2 Vammaisia ihmisiä koskevaa lainsääsäntöä LIITE 3 Taulukko 2. Sosiaalitoimen myöntämiä vammaishuollon palveluja vuosina

4 4 1. JOHDANTO Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumiselle suomalaisessa yhteiskunnassa sekä luoda mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on, että vammaisten kuntalaisten tarpeet huomioitaisiin kunnan eri hallintokuntien suunnitelmissa, tavoitteissa ja toiminnassa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Tämä vaatii eri hallintokuntien välistä yhteistyötä Vammaisten henkilöiden täysivaltaistuminen ja tasavertaisuus muiden kanssa edellyttävät yhteiskunnan ja ympäristön muokkaamista mahdollisimman esteettömäksi. Esteetön ympäristö on kaiken ikäisten kuntalaisten etu. Vuoden 2006 aikana valmistuu Euran kunnassa teknisen osaston toimesta opinnäytetyönä tehty Euran kunnan esteettömyyskartoitus. Myös Euran kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma samoin kuin Euran kunnan mielenterveysohjelma valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2005 on rakennetyöryhmien projekteina laadittu selvitykset erityishuollon kehittämisestä ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisestä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kolmen sosionomiopiskelijan yhteisenä opinnäytetyönä on vuonna 2004 valmistunut Euran kunnan vammaispalvelukartoitus, jossa on kartoitettu ja selvitetty, miten vammaispalvelut on kunnassa järjestetty ja miten niitä voisi kehittää. Euran vammaisneuvosto on edellä mainitun selvityksen pohjalta käsitellyt vammaispalvelujen nykytilannetta, esille nousseita tarpeita ja kehitysehdotuksia (liite 1.) sekä tuonut esille tarpeen Euran kunnan vammaispoliittisen ohjelman laatimisen edellä mainitun opiskelijatyön pohjalta. Asia on käsitelty sosiaalilautakunnassa huhtikuussa Tavoitteena on, että vammaispoliittinen ohjelma, tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan edellä mainitun vammaispalvelukartoituksen pohjalta. Ohjelma laaditaan sosiaalitoimen vammaispalvelun ja vammaisneuvoston yhteistyönä. 2. VAMMAISPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet hyväksyttiin vuonna Niiden perusteella valtakunnallinen vammaisneuvosto julkaisi vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa kaikille vuonna Tavoitteena on edistää vammaisten itsenäistä elämää, tasavertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteet saavutetaan lisäämällä vammaisten henkilöiden omatoimisuutta ja päätäntävaltaa sekä poistamalla osallistumisen fyysisiä, asenteellisia ja kommunikointiin liittyviä esteitä. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon lisättiin vuonna 1995 vammaisten yhdenvertaista kohtelua koskeva säännös, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Perusoikeussäännökset edellyttävät, että valtio ja kunnat toimivat aktiivisesti vammaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Vammaisten yhdenvertaisuutta turvataan lainsäädännöllä (liite 2).

5 5 3. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Valtioneuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteja toimintaohjelma vuosille (TATO) määrittelee lähivuosien sosiaali- ja terveyspoliittisia kehittämistavoitteita ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia. Taton mukaan vammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten tasa-arvoinen kohtelu on turvattava. Vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää ja tulkkipalveluja kehitetään. Valtakunnalliset vammaisten ihmisten asumispalveluja koskevat laatusuositukset ovat valmistuneet vuonna Yleisenä tavoitteena kunnissa on asumispalvelujen ja apuvälinepalvelujen kehittäminen suosituksessa esitetyllä tavalla. Laatusuosituksen keskeinen ajatus on, että palvelut tulee järjestää vammaiselle henkilölle riittävän yksilöllisesti. Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet olisi otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vammaispoliittisten ohjelmien ja vammaisneuvostojen asiantuntemuksen kautta. Sosiaalialan kehittämishankkeen (Stm esitteitä 2006:4) avulla halutaan varmistaa, että ihmiset saavat korkeatasoisia sosiaalipalveluja maan eri osissa. Palveluja parannetaan lasten ja perheiden palveluista ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on uudistaa palvelujärjestelmää niin, että se paremmin vastaisi tämän päivän tarpeisiin. Sosiaalialan kehittämishankkeessa vastataan lähiajan kiireellisimpiin kehittämistarpeisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistetaan. Lisäksi palveluja parannetaan muun muassa lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä, tehostamalla varhaista ongelmiin puuttumista ja kehittämällä tietoteknologian käyttömahdollisuuksia. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman mukaan vammaispalveluja kehitetään turvaamalla vammaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja itsenäisen elämän mahdollisuus sekä parantamalla heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan. Vammaispalveluiden ajanmukaistamiseksi kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki sovitetaan yhteen. Vammaispalvelut tuotetaan riittävän suurella väestöpohjalla ja turvataan toimivat seudulliset yhteistyö- ja työjakomallit. Vammaispalveluiden kehittämishankkeen toimenpiteinä ovat mm. kehitysvammahuollon hallinnollisten rakenteiden ja työnjaon uudistaminen, henkilökohtaisen avustajajärjestelmän ja tulkkipalvelujen kehittäminen ja lisääminen, poikkihallinnollisen selvityksen tekeminen kattavan kokonaiskuvan saamiseksi eri hallinnonalojen vammaispolitiikasta. Omaishoidontuen lakimuutos on tullut voimaan vuoden 2006 alusta. Omaishoitolaki ( /2005) korvaa sosiaalihuoltolain omaishoidon tukea koskevat säännökset (SHL 22 a 27 c ) sekä asetuksen omaishoidon tuesta (318/1993). Omaishoitolain tarkoituksena on lain 1 :n mukaan edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

6 Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittaminen Kehitysvammalaki on säädetty vuonna 1977 ja vammaispalvelulaki vuonna Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin (STM, työryhmämuistio 2003) mukaan nykyinen lainsäädäntö on pirstaleinen ja vaikeasti hallittava. Kehitysvammalaki tarvitsee kokonaisuudistuksen ja yhteensovittamisen erityisesti vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja mielenterveyslain kanssa. Nykyisen lain mukaan kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja lakisääteinen velvollisuus kuulua erityishuoltopiiriin, mutta palveluiden ostovelvoitetta ei ole. Palvelujen tuottajana voi olla kunta itse, kuntayhtymät, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt, säätiöt tai palvelut voidaan järjestää sopimuksella kuntayhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä 2004 erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paaran selvittämään ja tekemään ehdotukset vaikea- ja monivammaisten tarvitsemien palvelujen hallinnon ja rahoituksen järjestämisestä sekä palveluissa tarvittavan erityisosaamisen turvaamisesta. Tehtävä liittyi hallitusohjelman mukaiseen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamiseen. Selvitystyö on valmistunut keväällä Selvityshenkilö ehdottaa raportissaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistetään viimeistään vuonna Vuosina tarkistetaan yleislainsäädäntö vammaisten kansalaisten palvelujen saannin turvaamiseksi. 3. Erityisosaamisen varmistamiseksi nykyiset erityishuoltopiirin kuntayhtymät muutetaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymiksi niissä maakunnissa, joissa ne eivät jo aikaisemmin ole yhdistyneet sairaanhoitopiiriin tai maakuntayhtymään. 4. Kunnat vastaavat edelleen vammaispalvelujen järjestämisestä, mutta valtio osallistuu palveluiden rahoittamiseen merkittävästi nykyistä enemmän. 5. Laaditaan Suomen vammaispoliittinen ohjelma kymmenen vuoden ajanjaksoksi. Edellä mainittujen pääehdotusten lisäksi Erkki Paara esittää muita vammaisten ihmisten elämään liittyviä lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia uudistuksia, joista osa ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muille hallinnon aloille. Lakiesitys ei tällä näkymin kuitenkaan toteudu esitetyssä aikataulussa Paarman esityksen mukaan. Vammaislakien uudistamisen yhteydessä kehitysvammaisten laitoshoito tullee uudelleen arvioinnin kohteeksi. Yleisen eurooppalaisen ja pohjoismaisen mallin mukaan kehitysvammaisten laitoshoidosta tultaneen luopumaan / merkittävästi vähentämään viimeistään aikavälillä Vammaispoliittinen selonteko vammaispolitiikasta 2006 Vammaisten henkilöiden tasa-arvoinen kohtelu, elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn sekä omatoimisuuden tukeminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Keväällä 2006 valmistuneessa selonteossa (Stm julkaisuja 2006:9) hallitus arvioi nykyisen vammaispolitiikan vahvuuksia ja haasteita sekä esittää ratkaisuja sen kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

7 7 Suomalainen vammaispolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen: 1. Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään yhteiskuntaa, joka on avoin kaikille. Suomessa vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu perustuslakiin. 2. Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen. Vammaisen henkilön osallisuuden toteutumisen edellytyksenä on myönteinen suhtautuminen, vammaisten ihmisten tarpeiden huomioon ottaminen, rajoittavien esteiden tunnistaminen, esteiden poistaminen sekä esteiden ennakointi. 3. Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, joilla turvataan yhdenvertaisuuden toteutuminen. Vammaispolitiikan kehittämistoimenpiteet yllä mainitun selonteon mukaan: 1. Vammaispolitiikalla taataan ihmisoikeudet ja syrjimättömyys. Tämä on vammaispolitiikan peruslähtökohta. Suomalainen yhteiskunta on tarkoitettu kaikille. 2. Laaditaan Suomen vammaispoliittinen ohjelma ohjaamaan vammaispoliittista toimintaa. Vammaispoliittinen vastuu kuuluu kaikille hallinnonaloille ja kaikille yhteiskunnallisille toimijoille. 3. Vammaisten kansalaisten työn saantia edistetään. Työ on keskeinen tapa lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Työhön osallistumisen esteitä poistetaan ja vammaisten henkilöiden työllistymistä edistetään työntekijöitä ja työnantajia kannustavalla tavalla. 4. Kohtuullinen toimeentulo turvataan. Toimeentulon varmistaminen on erityisen tärkeä niiden vammaisten henkilöiden kohdalla, joilla minimieläke on elämän mittaisena toimeentulon lähteenä. 5. Koulutuksellinen yhdenvertaisuus toteutetaan sekä turvataan palvelut ja tuki opiskeluun. Koulutuksella vahvistetaan keskeisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistään syrjäytymisen riskiä. Vammaisia henkilöitä koskevat samat koulutusmahdollisuudet kuin muitakin, mukaan lukien elinikäisen koulutuksen tavoite. 6. Kulttuuriset oikeudet turvataan ja kulttuurin saavutettavuutta edistetään. Tuetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kehittää omia taitojaan sekä taiteen että liikunnan alueilla. 7. Mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen tuetaan. Vammaisten henkilöiden asumista kehitetään yleisen asuntopolitiikan osana edistämällä esteetöntä rakentamistapaa ja toimivaa asuinympäristöä. 8. Parannetaan oman elämän hallintaa vammaispalveluilla. Vammaislainsäädännön uudistamisella vahvistetaan perusoikeuksien toteutumista, selkiytetään vammaispalvelujen soveltamiskäytäntöjä ja lisätään vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän mahdollisuuksia. 9. Tietoteknologisin ratkaisuin lisätään osallisuutta ja saavutettavuutta. Lisätään teknologian luomia mahdollisuuksia vammaisten henkilöiden opiskelun, työn tekemisen, asioinnin, harrastamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi. 10. Vammaisia henkilöitä koskevaa tiedon hankintaa lisätään ja vammaistutkimusta vahvistetaan. Vammaisten henkilöiden hyvinvointia ja olosuhteita koskevan tiedon keräämistä sekä tehtyjen toimenpiteiden arviointia tehostetaan osana vammaispolitiikan seurantaa.

8 8 4. VALTAKUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO Valtakunnallinen vammaisneuvosto on viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaelin yhteiskuntapolitiikan suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista koskevissa, vammaisten henkilöiden elinoloihin ja hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Vammaisneuvosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Vammaisneuvoston tehtävänä on: 1. Seurata yhteiskunnan suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja tasa-arvon edistämiseksi; 2. Tehdä aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä antaa lausuntoja kysymyksistä, jot ka liittyvät vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin ja tasa-arvoon; 3. Edistää vammaisten henkilöiden, heidän järjestöjensä ja viranomaisten yhteistyötä sekä toimia vammaisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä koskevissa asioissa. 5. VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY 5.1. Vammaispalvelut Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisia, pysyviä sekä huomattavia vaikeuksia selviytyä tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vammaisuutta ei nähdä vain diagnoosipohjaisena määritelmänä, vaan vammaisuus ja toimintarajoitteisuus ilmenevät suhteessa johonkin toimintaan. ja ympäristöön. Toimintakykyä ei voi pelkästään arvioida lääketieteellisesti. Vaikeavammaisuus määrittyy suhteessa vammaisen ihmisen elämäntilanteeseen ja ympäristöön ja se merkitsee runsasta avun, palveluiden ja tukitoimien tarvetta. Suomessa noin viidellä prosentilla eli noin henkilöllä on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toimintavajavuus. Väestöstä vaikeavammaisia henkilöitä on alle prosentti, jotka tarvitsevat erilaisia palveluja ja tukitoimia saavuttaakseen yhdenvertaisen aseman muiden kanssa. Kunnille on säädetty erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisille palveluja ja taloudellisia tukitoimia, jotka ovat välttämättömiä itsenäisen elämän kannalta. Vammaispolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kunnan asukkaille taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta heidän tarvitsemansa palvelut. Toiminnan painopisteitä ovat vammaisten henkilöiden osallistumisen esteiden poistaminen, palvelut ja kuntoutus. Palvelujen järjestämisen periaatteena on yleisten palvelujen ensisijaisuus. Vammaiset tarvitsevat kuitenkin jokapäiväisessä elämässään myös erityispalveluja kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluja.

9 9 Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia (subjektiivinen oikeus) palveluja ja tukitoimia ovat kuljetuspalvelu ja siihen liittyvä saattopalvelu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä tulkkipalvelut. Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia ja niitä järjestetään kunnan varaamien määrärahojen edellyttämässä laajuudessa. ja ne kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen avustaja, päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatekustannukset sekä ylimääräiset erityiskustannukset. Vammaisille ihmisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve vaatii. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Palvelusuunnitelmien laatimisella voidaan ennakoida tulevaisuudessa tarvittavien palveluiden määrä Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammahuollon järjestäminen perustuu pääasiassa lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta, jossa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää laissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. (So 206 L kehitysvammaisten erityishuollosta /519). Muuta keskeistä lainsäädäntöjä ovat sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, perhehoitajalaki, kuntoutuslainsäädäntö ja laki yksityisen sosiaalipalvelujen valvonnasta. Suomessa on 17 erityishuoltopiiriä. Ruotsinkielistä väestöä varten on lisäksi oma piirinsä, johon kuuluvat ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat. Piirit järjestävät kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut. Kunnat voivat myös järjestää erityishuoltoa tai ostaa palvelut toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Keskeisiä asioita ovat asumispalvelut, työtoiminta ja vapaa-ajan toiminnot, perhehoito sekä laitoshoito. Erityishuoltopiiri täydentää myös erityisosaamisellaan kuntien palveluja. 6. NYKYTILANNE 6.1. Euran vammaisneuvosto Euran vammaisneuvosto on perustettu vuonna Vammaisneuvosto on Euran kunnan ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja alueella asuvien vammaisten sekä Euran seurakuntyhtymän yhteistyöelin. Sen tarkoituksena on - toimia vammaisjärjestöjen, vammaisten hyväksi toimivien yhteisöjen ja erilaisten vammaisten yhdyssiteenä - edistää Euran kunnan ja vammaisten yhteistoimintaa - edistää vammaisten oikeutta kuntoutukseen, koulutukseen, työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin, taloudelliseen sosiaaliturvaan sekä kulttuuri- ja harrastustoimintaan ja muihin kunnallisiin palveluihin.

10 10 - tehdä aloitteita ja esityksiä vammaisia koskevissa asioissa ja antaa niistä lausuntoja - seurata vammaisten tarpeita sekä vammaishuollon kehitystä - toimia ulospäin vammaisten yhteisten asioiden ajamiseksi - järjestää erilaisia tiedotus- ja valistustilaisuuksia Euran vammaisneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Vammaisneuvosto pitää kokouksia noin viisi vuoden aikana. Näistä kaksi on yleisötilaisuuksia kulloinkin ajankohtaisesta aiheesta. Vammaisneuvosto on järjestänyt lisäksi vuosittain retken vammaisille kunnan asukkaille Yleisimpien vammaisetuuksien ja -palvelujen saajat Eurassa Euran kunnassa oli 9448 asukasta vuonna Kelan myöntämän hoitotuen piirissä oli yhteensä 385 henkilöä eli 4,1 % kunnan väestöstä. Korotetun tai erityishoitotuen saajia oli 173 eli 1,8 % kunnan väkiluvusta. Luku on kuitenkin vain suunta-antava, koska kaikki vammaiset henkilöt eivät ole kyseisen avustuksen piirissä.. Taulukko 1. Hoitotuen saajat joulukuu 2005 (Kela-tilasto 2005) Hoitotuki Korotettu Erityis- Suojattu Suoja, apulisän / Yht tavallinen hoitotuki hoitotuki hoitotuki hoitolisän suur. LASTEN HOITUKI VAMMAISTUKI ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI Yht Euran kunnan kehitysvammahuollon palvelut ostetaan pääasiassa Satakunnan erityishuoltopiiriltä. Ostopalveluihin kuuluvat laitoshoito, erimuotoiset asumispalvelut, perhehoito, työkeskustoiminta ja itsenäistymiskurssit sekä erityisosaamiskeskuksen palvelut.. Lisäksi kunta järjestää myös kehitysvammaisten palveluja suoraan omana toimintanaan, lähinnä asumis- ja tukipalveluina. Euran kunta ostaa asumispalveluja myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Heiltä ostettujen palvelujen määrä on lisääntynyt viimeisten parin vuoden aikana. Kehitysvammaisia on koko maassa n eli 0,57 % asukkaista. Satakunnan erityishuoltopiirin alueella kehitysvammaisten osuus on ollut n.0,56 %. Vuonna 2005 Eurassa oli 91 lievästi tai vaikeasti kehitysvammaista asukasta eli 0,96 % Euran asukasluvusta. Kehitysvammaisten kokonaismäärä ei ole olennaisesti muuttunut viime vuosina ja pysynee jatkossakin melko vakiona. Euran kunnan sosiaalitoimi on myöntänyt vaikeavammaisille ja vammaisille henkilöille itsenäistä elämää ja asumista tukevia palveluja ja avustuksia liitteenä (liite 3) olevan taulukon mukaisesti. Lasten henkilökohtainen avustajajärjestelmä päiväkodeissa on lisääntynyt ja väestön ikääntymisen myötä vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen tarve on jatkuvassa kasvussa. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen käyttäjistä (231 asiakasta) vuonna 2005 oli noin 160 asiakasta eli yli 60 % yli 65-vuotiaita. Tämä on valtakunnallista tasoa.

11 11 7. VAMMAISPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 7.1. Asuminen ja asumispalvelut Yhteiskunta, jossa vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus yhdenvertaisesti toimia on yhteiskunta, joka antaa mahdollisuuden kaikille ikään, sukupuoleen tai toimintakykyyn katsomatta. Asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut ovat osa hyvinvointivaltion perustaa. Valtakunnallisen vammaisten ihmisten asumispalvelusuosituksen (Stm opas 2003:4) tavoitteena on tukea kuntia vammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalvelujen kehittämisessä. Perustuslain mukainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suosituksen perustana. Asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus ovat olleet myös lähtökohtana.. Suosituksen sisältö koostuu seuraavista osista: - vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitteluun - rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi - riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja - yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi - yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Asumispalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain (710/82), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) ja vammaispalvelulain (380/87) nojalla. Palvelujen järjestämisessä yleiset palvelut ovat ensisijaisia erityispalveluihin nähden. Mikäli sosiaalihuoltolain tarkoittamat asumispalvelut ovat riittämättömiä, palveluja järjestetään erityislakien nojalla. Vammaispalvelulaissa on nimenomainen maininta sen toissijaisuudesta (4 ). Sosiaalihuoltolain17 :n mukaisilla asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluja järjestetään palvelu- ja tukiasunnoissa, joissa asiakkaan itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla (ShL 22-23, ShA 10 ) Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Asukkailla on turvallinen, terveellinen, ja viihtyisä sosiaalisesti toimiva, esteetön ja eri väestöryhmien tarpeita vastaava asuinympäristö. Esteettömyysnäkökulma on periaatteena kaikessa rakentamisessa. Asukkaiden toimintakyvyn erilaisuus huomioidaan kaavoituksessa ja rakentamisessa. Varmistetaan hallinnon ja käytännön toimenpiteiden toteuttajien yhteistyö. Mahdollistetaan asuminen omassa asunnossa kotikunnassa tai lähellä kotikuntaa. Riittävä ympärivuorokautista asumista tarjoava palveluasuminen.

12 12 Ikääntymisen aiheuttamat muutokset pyritään huomioimaan kotona annettavissa palveluissa ja asuinympäristössä. Yhteistyön kehittäminen asumispalvelujen järjestämisessä naapurikuntien kanssa. Toimenpiteet Asuntopoliittinen ohjelma Riittävä asuntotuotanto Yhteistyö lähikuntien kanssa Vammaisneuvoston kuuleminen julkisten rakennusten ja tilojen suunnitteluvaiheessa Asuntojen ja asumisympäristön esteettömyyden huomioiminen, turvallisuus ja asuntojen muunneltavuus, luiskat ja hissit. Esteettömyyskartoitus ja sen säännöllinen päivittäminen. Korjaus- ja asuntojen muutostyöavustusten myöntäminen. Riittävät vuosittaiset määrärahat Ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa antava palvelutalo vammaisille ja vanhuksille Jo olemassa olevien asumispalvelujen hyödyntäminen (esim. Erityishuoltopiirin Lukkalankodon asumispalvelujen kehittäminen ympärivuorokautiseksi, Käräjämäen alueen edelleen kehittäminen) Henkilökuntaresurssien riittävyys Riittävät vuosittaiset tarpeita vastaavat määrärahat omaishoidontukeen ja omaishoitajien vapaiden järjestämiseen / tilapäishoitojärjes- Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi / jatkuva seuranta Tekninen toimi / jatkuva kehittäminen Sosiaalitoimi / jatkuva kehittäminen Tekninen toimi / jatkuva Tekninen toimi / jatkuva seuranta Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi / Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi ja terveystoimi / jatkuva kehittäminen Sosiaalitoimi ja terveystoimi / jatkuva kehittä-

13 13 telyt ja palvelusetelitoiminnan kehittäminen Hyvien toimintamallien- ja tapojen luominen hallintokuntien ja yhteistyötahojen kanssa. Asumiskokeilu- ja asumisvalmennusmahdollisuus asumistaitojen tukena. minen Kaikki hallintokunnat / jatkuva Sosiaalitoimi / Erityishuoltopiiri / Liikkuminen ja kuljetuspalvelut Hyvin suunniteltu ympäristö mahdollistaa ihmisen liikkumisen omatoimisesti huolimatta toimintakyvyn rajoituksista.. Ympäristön tulee olla toimiva ja esteetön.. Esteettömyys tulee nähdä kaikkia hyödyntävänä ja taloudellisena tavoitteena. Perusoikeuksiin kuuluva liikkumisvapaus toteutuu vain esteettömässä ympäristössä. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön omaehtoisen liikkumisen. Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka vammansa tai sairautensa vuoksi ei voi käyttää julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut ovat välttämättömiä heidän normaaliin jokapäiväiseen elämään liittyvän liikkumisen kannalta. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut sekä niihin liittyvät saattajapalvelut. Vaikeavammaisen henkilön tulee saada kuljetuspalvelua työhön, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muuhun tarpeelliseen, normaaliin elämään kuuluvaan toimintaan. Vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Väestön ikääntyminen ja samalla vaikeavammaisten ikäihmisten määrän lisääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin sairasvakuutuslain mukaan korvattavien matkojen järjestämisessä. Matkapalvelukeskus (MPK) on matkojen yhdistelyä varten perutettava keskus, jonne ohjataan pääasiassa yhteiskunnallisia kuljetustilauksia laajalta alueelta. Satakunnan maakunta muodostaa yhden MPK alueen, jonka on tarkoitus olla toiminnassa vuonna Suunnitelma valmistuu syyskuussa Tarkoituksena on yhdistää kuljetuksia asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Kunnat tekevät päätökset liittymisestään järjestelmään suunnitteluvaiheen jälkeen.

14 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Turvallinen ja esteetön kaikkia ikäryhmiä palveleva liikkumisympäristö / tiet, kadut ja yleiset tilat Liikennevälineiden ja kaluston kehittäminen. Oman auton käytön mahdollistaminen Kuljetuspalveluiden kehittäminen joustavaksi kohtuullisin odotusajoin. Avustaja- ja saattajapalveluiden saatavuus Toimenpiteet Valmistuvien esteettömyyskartoituksen ja liikenneturvallisuusselvityksen toimenpiteiden toteutus suositusten mukaan. (kävely, pyöräily- ja suojatiet, katujen reunukset, levähdys- ja pysäköintipaikat, teiden auraus ja hiekoitus) Vammaisneuvoston kuuleminen ja yhteistyö Erilaisten liikkumisvaihtoehtojen käytön mahdollistaminen. Satakunnan matkapalvelukeskuspalveluiden käyttöönoton hyödyn kartoitus ja mahdollinen palveluun osallistuminen Avustajakeskuspalveluiden edelleen kehittäminen- nopea avustajan saatavuus. Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen avustajakeskuksen välityksellä.. Tiedossa olevia tarpeita vastaavat määrärahat (esim.autoavustukset vaikeavammaisille) Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi 2007 / jatkuva Sosiaalitoimi /Tekninen toimi Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi /Tekninen toimi / Sivistystoimi Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi / jatkuva

15 Päivähoito Vammaisen lapsen päivähoito on tärkeä osa lapsen kehitystä ja kuntoutusta. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Yleisenä tavoitteena on järjestää päivähoitopaikka integroidusti muiden lasten kanssa Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Päivähoito mahdollistetaan vammaisille lapsille yksilöllisen tarpeen mukaan. Yksilölliset kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat Vammaiselle lapselle järjestetään päivähoidossa vamman edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Vaikeavammaisten lasten päivähoitokuljetukset turvataan. Varhainen puuttuminen ja riittävät henkilökunta / avustajaresurssit turvaamaan lapsen kehitystä Pienten vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito mahdollistetaan riittävän henkilökunnan ja tarvittaessa henkilökohtaisten avustajien avulla Toimenpiteet Vammaisen lapsen tukiverkoston välisen yhteistyön kehittäminen- Siirtymävaiheet Päivähoidossa riittävä koulutettu henkilökunta Tarvittavat apuvälineet Iltapäivähoidon ja tarvittavien avustajien järjestäminen Vastuutaho ja toteutus Sosiaalitoimi / kaikki osalliset tahot Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi / päivähoitopaikka /Terveystoimi Sivistystoimi /sosiaalitoimi - jatkuva 7.4. Koulunkäynti ja koulutus Suomessa on kaikkia lapsia koskeva yleinen oppivelvollisuus sukupuoleen ja vammaisuuteen katsomatta. Oikeus oppimiseen on jokaisen lapsen perusoikeus. Esi- ja perusopetus järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Vammaisilla lapsilla on pääsääntöi-

16 16 sesti mahdollisuus käydä peruskoulua muiden lasten kanssa. Tarvittaessa heille järjestetään erityis- ja tukiopetusta. Erityisopetus voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä, tavallisen koulun yhteydessä olevassa erityisluokassa tai erityiskoulussa. Vammaisten lasten oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa vammaiset oppilaat aloittavat koulunkäynnin 6-vuotiaina. Opetus tulee järjestää oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Vammaiselle oppilaalla on oikeus maksutta saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, apuvälineet sekä erityisopetuksen tukipalvelut. vaikeavammaisten lasten koulukuljetukset ovat maksuttomia. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa sekä yliopistoissa opiskeleva vammainen henkilö on oikeutettu saamaan palveluja ja tukea oppilaitoksesta, omasta kotikunnasta, kansaeläkelaitokselta tai tietyin edellytyksin myös vakuutusyhtiöltä. Kunnan myöntämiä palveluja ovat tällöin muun muassa avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalvelut. Suomessa toimii 11 erityisammattikoulua, jotka ovat erikoistuneet vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten ammatilliseen koulutukseen Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Koulunkäynnin ja opiskelun yleiset edellytykset ovat kunnossa vammaisen oppilaan näkökulmasta. Tuetaan oppilaan selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti Vammaisen lapsen turvallinen maksuton koulukuljetus järjestetään Koulunkäyntiavustajien riittävyys taataan. Turvataan se, että on riittävät itsenäisen selviytymisen ja oppimisen kannalta välttämättömät apuvälineet Taataan mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen sekä tarvittavat vamman edellyttämät tukipalvelut peruskoulun jälkeen. Kehitetään tukiverkoston yhteistyötä koko kouluajan ja siirtymävaiheessa eri toimijoiden kesken. Loma-aikojen hoitojärjestelyt turvataan. Toimeenpiteet Koulunkäyntiavustajien riittävyys Vastuutaho ja toteutus Sivistystoimi

17 17 Tarvittavat apuvälineet, tulkkipalvelut ja maksuton koulukuljetus Kehitetään vammaisen oppilaan tukiverkoston yhteistyötä koko kouluajan kestäväksi Ammatillisen koulutuksen ja työelämän katkeamattoman yhteistyön tukemiseksi lisätään opintoohjaajan, työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja Kelan edustajien yhteistyötä hyvissä ajoin ennen koulutuksen päättymistä Opiskeleville kuljetus- tulkki ym. tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen. Sivistystoimi / Terveystoimi Sivistystoimi / kaikki osalliset tahot Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi 7.5. Työelämä Vammaisten tai vajaakuntoisten henkilöiden yhtäläinen oikeus työhön on yksi työllisyyspolitiikan keskeinen päämäärä. Työllistymisen tehostaminen on työhallinnon ja sosiaalihuollon yhteinen tehtävä. Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden käytettävissä ovat yleiset työvoimapalvelut, joiden lisäksi heitä varten voidaan tarpeen mukaan järjestää ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Vammaisille ja vajaakuntoisille ihmisille tarkoitettuja erityispalveluja ovat työvoimahallinnon alalla ammatillinen kuntoutus ja työhön sijoittumista tukevat etuudet. Näitä etuuksia ovat esimerkiksi työ- ja koulutuskokeilut sekä työhön valmennuksesta ja työkokeilusta aiheutuvien kustannusten korvaaminen työnantajalle. Vajaakuntoisen ihmisen palkkaavalle työnantajalle voidaan maksaa työolosuhteiden järjestelytukea. Myös Kansaneläkelaitos tukee ammatillista kuntoutusta ja muun muassa tarvittavien apuvälineiden hankkimista työpaikalle. Suojatyössä työntekijöinä ovat vammaiset ja vajaakuntoiset henkilöt, jotka eivät ole sijoittuneet avoimille työmarkkinoille. Suojatyö perustuu työsuhteeseen ja siitä maksetaan palkkaa. Työtoiminta, jota järjestetään kehitysvammaisille ja muille vajaakuntoisille ihmisille tarkoittaa toimintakyvyn ylläpitämistä sekä sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille ihmisille, joiden toimeentulo perustuu pääasiassa sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettyihin etuuksiin. Työtoimintaa Eurassa järjestää Satakunnan erityishuoltopiiri Euran työhönvalmennuskeskuksessa. Työtoiminnassa olevalle maksetaan työosuusrahaa. Sosiaaliset yritykset ovat vuodesta 2004 alkaen olleet keino parantaa vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksia. Sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 % on oltava vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä yhteensä. Yritys saa työllistäessään vajaakuntoisen henkilön työllistämistukea. Työntekijälle maksetaan palkkaa työehtosopimuksen mukaan.

18 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymisessä painopiste on avoimilla työmarkkinoilla. Asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttaminen Suojatyötä ja avotyöllistymistä edistetään ottamalla huomioon myös mielenterveysongelmaiset ja lievästi kehitysvammaiset sekä muut vammaiset asiakkaat, joille tulee taata myös ammattikoulutuksen jälkeinen työ. Työhönvalmennuskeskuksen tulee vastata nykypäivän muuttuneeseen tilanteeseen. Sitä tulee kehittää osana laajempaa, vaikeasti työllistettävien palvelujärjestelmänä. Yhteistyön edelleen kehittäminen Pyhäjärviseudun kuntien kanssa. Toimenpiteet Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen oppilaitosten, erityishuoltopiirin ja työvoimahallinnon sekä lähikuntien kanssa Euran työhönvalmennuskeskuksen laajentaminen Nuorten työpajatoiminnan käynnistäminen Asennekasvatus Vastuutaho ja toteutus Sosiaalitoimi / jatkuvaa 2007 Tekninen toimi / Sosiaalitoimi (päivähoito) / sivistystoimi 7.6. Vapaa-aika ja harrastukset Kuntien rakennus ja ympäristöviranomaisilla on keskeinen tehtävä fyysisen esteettömyyden toteuttajana. Ympäristön suunnittelusta sekä asunto- ja kadun rakentamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja -asetuksessa. Vuonna 2005 asuntojen ja asuinrakennusten esteettömyys vaatimuksia laajennetiin lain muutoksella ja hissin rakentaminen tehtiin tällöin pakolliseksi vähintään kolmekerroksiseen kerrostaloon. Velvollisuudesta pitää kadut, torit,puistot ja muut alueet kunnossa ja turvallisena kulkea säädetään alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta säädetyssä laissa (669/1978). Lainsäädäntö huomioi esteettömyys näkökulmat ja vammaisten ihmisten tarpeet. Esteettömyyden turvaamisessa korostuu viranomaisten, vammaisjärjestöjen, liike-elämän edustajien ja muiden toimijoiden yhteistyö.

19 19 Vammaisille henkilöille suunnatun vapaa-ajan- ja harrastus toiminnan järjestämisessä on kunnan liikuntatoimella keskeinen tehtävä. Kunnalla on liikuntalakiin (1054/1998) perustuva velvollisuus huolehtia erityisryhmien liikunnasta. Vammaisten henkilöiden on voitava nauttia taide- ja kulttuuripalveluista toimintakyvyistään riippumatta Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Vammaiselle henkilöllä on mahdollisuus itse valita mieleisensä vapaa-ajan harrastus. Erilaiset kulttuuri-, liikuntatilat sekä niiden toiminnot soveltuvat kaikille. Erityisryhmien liikunnan mahdollistaminen. Toimenpiteet Fyysisten esteiden poistaminen ympäristöstä Kuulovammaisten induktiosilmukoiden asentaminen julkisiin tiloihin Yleisen tulkkauksen ja yksilöllisen tulkkipalvelun järjestäminen Vamman kannalta välttämättömät apuvälineet Erityisryhmien liikunnan ohjaajat Kunnan kulttuuritoimen ja vammaisjärjestöjen yhteistoiminnan kehittäminen Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi / jatkuvaa Tekninen toimi Sivistystoimi / Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi / jatkuvaa tarpeeseen perustuvaa Sivistystoimi Sivistystoimi 7.7. Kuntoutus Vammaisten ihmisten kuntoutuksella pyritään vähentämään vammaisuuden yksilölle aiheuttamia haittoja sekä mahdollistamaan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallistuminen ja itsenäinen selviytyminen. Kuntoutuksella pyritään fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen vajavuuden ja/tai haitan vähentämiseen. Kuntoutuksessa painotetaan vammaisen henkilön lisäksi myös hänen sosiaalista ympäristöään. Läheisten ihmisten antama tuki on kuntoutuksen kannalta merkityksellistä.

20 20 Kuntoutukseen kuuluu neuvonta, kuntoutustutkimus, erilaiset terapiat, kuntoutuslaitosjaksot, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus ja lääkinnällinen kuntoutus apuvälineineen. Kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Lääkinnällisen kuntoutuksen avulla ylläpidetään ja parannetaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön toimintakykyä sekä eristetään ja tuetaan hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisessä toiminnoissa. Lääkinnällinen kuntoutustyöryhmä toimii terveyskeskuksessa. Alle 65-vuotiailla vaikeavammaisilla on oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen, joka on joko työ- ja toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää terapiaa, avohoidossa tai hoitojakso kuntoutuslaitoksessa. Yli 65-vuotiaiden kuntoutuksesta vastaa perusterveydenhuolto. Sopeutumisvalmennusta voidaan myöntää myös vammaispalvelulain nojalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (Stm oppaita 2003:7) edellyttänyt sairaanhoitopiirejä sopimaan apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. AATU-hankkeessa on suunniteltu uusi yhdenmukainen toimintamalli Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueille. Apuvälinepalvelun on tarkoitus käynnistyä vuoden 2007 alusta Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Turvataan vammaiselle henkilölle pääsy oikea-aikaiseen kuntoutukseen. Riittävien apuvälineiden avulla turvataan itsenäinen selviytyminen ja elämänlaatu. Toimenpiteet Riittävät resurssit: henkilökunta, määrärahat, toimitilat, kalusto ja koulutus Apuvälinetoiminnan kehittämiseen osallistuminen Puheterapeutti Jalkojen hoitaja Vastuutaho ja toteutus Terveystoimi Terveystoimi / Sosiaalitoimi Terveystoimi / Terveystoimi /

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Henkilökuljetukset tulevaisuudessa Miten ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden liikkuminen turvataan? Päivi Voutilainen, STM/STO Tulokulma liikkumisen

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen ja perittävät asiakasmaksut

Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen ja perittävät asiakasmaksut Sosiaali- ja terveyslautakunta 18 28.01.2009 Maakuntahallitus I 124 20.04.2009 Maakuntavaltuusto 61 18.05.2009 Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen ja perittävät asiakasmaksut

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot