EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 KAIKKI YHDESSÄ EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA EURAN KUNNAN SOSIAALITOIMEN JULKAISUJA 2006

2 2 EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN VISIO Vammaiset kunnan asukkaat ovat tasavertaisia muiden kuntalaisten kanssa. Vammaisten kuntalaisten tarpeet huomioidaan kunnan eri hallintokuntien suunnitelmissa, tavoitteissa ja toiminnassa sekä poliittisessa päätöksenteossa Luodaan mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Turvataan joustavat, riittävät ja yksilölliset palvelut sekä tukitoimet Ympäristö, asuminen ja palvelut ovat esteettömiä. Esteetön ympäristö sopii kaiken ikäisille kuntalaisille.

3 3 SISÄLTÖ sivu 1. JOHDANTO 4 2. VAMMAISPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT 4 3. VALTAKUNNALISET TAVOITTEET Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon yhteensovittaminen Vammaispoliittinen selonteko vammaispolitiikasta VALTAKUNNALINEN VAMMAISNEUVOSTO 8 5. VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY Vammaispalvelut Kehitysvammaisten erityishuolto 9 6. NYKYTILANNE Euran vammaisneuvosto Yleisimpien vammaisetuuksien- ja palvelujen saajat Eurassa VAMMAISPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Asuminen ja asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuminen ja kuljetuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet Päivähoito Tavoitteet ja toimenpiteet Koulunkäynti ja koulutus Tavoitteet ja toimenpiteet Työelämä Tavoitteet ja toimenpiteet Vapaa-aika ja harrastukset Tavoitteet ja toimenpiteet Kuntoutus Tavoitteet ja toimenpiteet Sosiaali- ja terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet LOPUKSI 23 KÄYETTY LÄHDEAINEISTO LIITE 1 Vammaispalvelukartoituksen pohjalta esitettävät toimenpiteet LIITE 2 Vammaisia ihmisiä koskevaa lainsääsäntöä LIITE 3 Taulukko 2. Sosiaalitoimen myöntämiä vammaishuollon palveluja vuosina

4 4 1. JOHDANTO Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumiselle suomalaisessa yhteiskunnassa sekä luoda mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on, että vammaisten kuntalaisten tarpeet huomioitaisiin kunnan eri hallintokuntien suunnitelmissa, tavoitteissa ja toiminnassa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Tämä vaatii eri hallintokuntien välistä yhteistyötä Vammaisten henkilöiden täysivaltaistuminen ja tasavertaisuus muiden kanssa edellyttävät yhteiskunnan ja ympäristön muokkaamista mahdollisimman esteettömäksi. Esteetön ympäristö on kaiken ikäisten kuntalaisten etu. Vuoden 2006 aikana valmistuu Euran kunnassa teknisen osaston toimesta opinnäytetyönä tehty Euran kunnan esteettömyyskartoitus. Myös Euran kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma samoin kuin Euran kunnan mielenterveysohjelma valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2005 on rakennetyöryhmien projekteina laadittu selvitykset erityishuollon kehittämisestä ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisestä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kolmen sosionomiopiskelijan yhteisenä opinnäytetyönä on vuonna 2004 valmistunut Euran kunnan vammaispalvelukartoitus, jossa on kartoitettu ja selvitetty, miten vammaispalvelut on kunnassa järjestetty ja miten niitä voisi kehittää. Euran vammaisneuvosto on edellä mainitun selvityksen pohjalta käsitellyt vammaispalvelujen nykytilannetta, esille nousseita tarpeita ja kehitysehdotuksia (liite 1.) sekä tuonut esille tarpeen Euran kunnan vammaispoliittisen ohjelman laatimisen edellä mainitun opiskelijatyön pohjalta. Asia on käsitelty sosiaalilautakunnassa huhtikuussa Tavoitteena on, että vammaispoliittinen ohjelma, tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan edellä mainitun vammaispalvelukartoituksen pohjalta. Ohjelma laaditaan sosiaalitoimen vammaispalvelun ja vammaisneuvoston yhteistyönä. 2. VAMMAISPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet hyväksyttiin vuonna Niiden perusteella valtakunnallinen vammaisneuvosto julkaisi vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa kaikille vuonna Tavoitteena on edistää vammaisten itsenäistä elämää, tasavertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteet saavutetaan lisäämällä vammaisten henkilöiden omatoimisuutta ja päätäntävaltaa sekä poistamalla osallistumisen fyysisiä, asenteellisia ja kommunikointiin liittyviä esteitä. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon lisättiin vuonna 1995 vammaisten yhdenvertaista kohtelua koskeva säännös, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Perusoikeussäännökset edellyttävät, että valtio ja kunnat toimivat aktiivisesti vammaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Vammaisten yhdenvertaisuutta turvataan lainsäädännöllä (liite 2).

5 5 3. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Valtioneuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteja toimintaohjelma vuosille (TATO) määrittelee lähivuosien sosiaali- ja terveyspoliittisia kehittämistavoitteita ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia. Taton mukaan vammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten tasa-arvoinen kohtelu on turvattava. Vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää ja tulkkipalveluja kehitetään. Valtakunnalliset vammaisten ihmisten asumispalveluja koskevat laatusuositukset ovat valmistuneet vuonna Yleisenä tavoitteena kunnissa on asumispalvelujen ja apuvälinepalvelujen kehittäminen suosituksessa esitetyllä tavalla. Laatusuosituksen keskeinen ajatus on, että palvelut tulee järjestää vammaiselle henkilölle riittävän yksilöllisesti. Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet olisi otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vammaispoliittisten ohjelmien ja vammaisneuvostojen asiantuntemuksen kautta. Sosiaalialan kehittämishankkeen (Stm esitteitä 2006:4) avulla halutaan varmistaa, että ihmiset saavat korkeatasoisia sosiaalipalveluja maan eri osissa. Palveluja parannetaan lasten ja perheiden palveluista ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on uudistaa palvelujärjestelmää niin, että se paremmin vastaisi tämän päivän tarpeisiin. Sosiaalialan kehittämishankkeessa vastataan lähiajan kiireellisimpiin kehittämistarpeisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistetaan. Lisäksi palveluja parannetaan muun muassa lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä, tehostamalla varhaista ongelmiin puuttumista ja kehittämällä tietoteknologian käyttömahdollisuuksia. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman mukaan vammaispalveluja kehitetään turvaamalla vammaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja itsenäisen elämän mahdollisuus sekä parantamalla heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan. Vammaispalveluiden ajanmukaistamiseksi kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki sovitetaan yhteen. Vammaispalvelut tuotetaan riittävän suurella väestöpohjalla ja turvataan toimivat seudulliset yhteistyö- ja työjakomallit. Vammaispalveluiden kehittämishankkeen toimenpiteinä ovat mm. kehitysvammahuollon hallinnollisten rakenteiden ja työnjaon uudistaminen, henkilökohtaisen avustajajärjestelmän ja tulkkipalvelujen kehittäminen ja lisääminen, poikkihallinnollisen selvityksen tekeminen kattavan kokonaiskuvan saamiseksi eri hallinnonalojen vammaispolitiikasta. Omaishoidontuen lakimuutos on tullut voimaan vuoden 2006 alusta. Omaishoitolaki ( /2005) korvaa sosiaalihuoltolain omaishoidon tukea koskevat säännökset (SHL 22 a 27 c ) sekä asetuksen omaishoidon tuesta (318/1993). Omaishoitolain tarkoituksena on lain 1 :n mukaan edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

6 Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittaminen Kehitysvammalaki on säädetty vuonna 1977 ja vammaispalvelulaki vuonna Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin (STM, työryhmämuistio 2003) mukaan nykyinen lainsäädäntö on pirstaleinen ja vaikeasti hallittava. Kehitysvammalaki tarvitsee kokonaisuudistuksen ja yhteensovittamisen erityisesti vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja mielenterveyslain kanssa. Nykyisen lain mukaan kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja lakisääteinen velvollisuus kuulua erityishuoltopiiriin, mutta palveluiden ostovelvoitetta ei ole. Palvelujen tuottajana voi olla kunta itse, kuntayhtymät, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt, säätiöt tai palvelut voidaan järjestää sopimuksella kuntayhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä 2004 erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paaran selvittämään ja tekemään ehdotukset vaikea- ja monivammaisten tarvitsemien palvelujen hallinnon ja rahoituksen järjestämisestä sekä palveluissa tarvittavan erityisosaamisen turvaamisesta. Tehtävä liittyi hallitusohjelman mukaiseen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamiseen. Selvitystyö on valmistunut keväällä Selvityshenkilö ehdottaa raportissaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistetään viimeistään vuonna Vuosina tarkistetaan yleislainsäädäntö vammaisten kansalaisten palvelujen saannin turvaamiseksi. 3. Erityisosaamisen varmistamiseksi nykyiset erityishuoltopiirin kuntayhtymät muutetaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymiksi niissä maakunnissa, joissa ne eivät jo aikaisemmin ole yhdistyneet sairaanhoitopiiriin tai maakuntayhtymään. 4. Kunnat vastaavat edelleen vammaispalvelujen järjestämisestä, mutta valtio osallistuu palveluiden rahoittamiseen merkittävästi nykyistä enemmän. 5. Laaditaan Suomen vammaispoliittinen ohjelma kymmenen vuoden ajanjaksoksi. Edellä mainittujen pääehdotusten lisäksi Erkki Paara esittää muita vammaisten ihmisten elämään liittyviä lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia uudistuksia, joista osa ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muille hallinnon aloille. Lakiesitys ei tällä näkymin kuitenkaan toteudu esitetyssä aikataulussa Paarman esityksen mukaan. Vammaislakien uudistamisen yhteydessä kehitysvammaisten laitoshoito tullee uudelleen arvioinnin kohteeksi. Yleisen eurooppalaisen ja pohjoismaisen mallin mukaan kehitysvammaisten laitoshoidosta tultaneen luopumaan / merkittävästi vähentämään viimeistään aikavälillä Vammaispoliittinen selonteko vammaispolitiikasta 2006 Vammaisten henkilöiden tasa-arvoinen kohtelu, elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn sekä omatoimisuuden tukeminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Keväällä 2006 valmistuneessa selonteossa (Stm julkaisuja 2006:9) hallitus arvioi nykyisen vammaispolitiikan vahvuuksia ja haasteita sekä esittää ratkaisuja sen kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

7 7 Suomalainen vammaispolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen: 1. Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään yhteiskuntaa, joka on avoin kaikille. Suomessa vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu perustuslakiin. 2. Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen. Vammaisen henkilön osallisuuden toteutumisen edellytyksenä on myönteinen suhtautuminen, vammaisten ihmisten tarpeiden huomioon ottaminen, rajoittavien esteiden tunnistaminen, esteiden poistaminen sekä esteiden ennakointi. 3. Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, joilla turvataan yhdenvertaisuuden toteutuminen. Vammaispolitiikan kehittämistoimenpiteet yllä mainitun selonteon mukaan: 1. Vammaispolitiikalla taataan ihmisoikeudet ja syrjimättömyys. Tämä on vammaispolitiikan peruslähtökohta. Suomalainen yhteiskunta on tarkoitettu kaikille. 2. Laaditaan Suomen vammaispoliittinen ohjelma ohjaamaan vammaispoliittista toimintaa. Vammaispoliittinen vastuu kuuluu kaikille hallinnonaloille ja kaikille yhteiskunnallisille toimijoille. 3. Vammaisten kansalaisten työn saantia edistetään. Työ on keskeinen tapa lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Työhön osallistumisen esteitä poistetaan ja vammaisten henkilöiden työllistymistä edistetään työntekijöitä ja työnantajia kannustavalla tavalla. 4. Kohtuullinen toimeentulo turvataan. Toimeentulon varmistaminen on erityisen tärkeä niiden vammaisten henkilöiden kohdalla, joilla minimieläke on elämän mittaisena toimeentulon lähteenä. 5. Koulutuksellinen yhdenvertaisuus toteutetaan sekä turvataan palvelut ja tuki opiskeluun. Koulutuksella vahvistetaan keskeisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistään syrjäytymisen riskiä. Vammaisia henkilöitä koskevat samat koulutusmahdollisuudet kuin muitakin, mukaan lukien elinikäisen koulutuksen tavoite. 6. Kulttuuriset oikeudet turvataan ja kulttuurin saavutettavuutta edistetään. Tuetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kehittää omia taitojaan sekä taiteen että liikunnan alueilla. 7. Mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen tuetaan. Vammaisten henkilöiden asumista kehitetään yleisen asuntopolitiikan osana edistämällä esteetöntä rakentamistapaa ja toimivaa asuinympäristöä. 8. Parannetaan oman elämän hallintaa vammaispalveluilla. Vammaislainsäädännön uudistamisella vahvistetaan perusoikeuksien toteutumista, selkiytetään vammaispalvelujen soveltamiskäytäntöjä ja lisätään vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän mahdollisuuksia. 9. Tietoteknologisin ratkaisuin lisätään osallisuutta ja saavutettavuutta. Lisätään teknologian luomia mahdollisuuksia vammaisten henkilöiden opiskelun, työn tekemisen, asioinnin, harrastamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi. 10. Vammaisia henkilöitä koskevaa tiedon hankintaa lisätään ja vammaistutkimusta vahvistetaan. Vammaisten henkilöiden hyvinvointia ja olosuhteita koskevan tiedon keräämistä sekä tehtyjen toimenpiteiden arviointia tehostetaan osana vammaispolitiikan seurantaa.

8 8 4. VALTAKUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO Valtakunnallinen vammaisneuvosto on viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaelin yhteiskuntapolitiikan suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista koskevissa, vammaisten henkilöiden elinoloihin ja hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Vammaisneuvosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Vammaisneuvoston tehtävänä on: 1. Seurata yhteiskunnan suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja tasa-arvon edistämiseksi; 2. Tehdä aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä antaa lausuntoja kysymyksistä, jot ka liittyvät vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin ja tasa-arvoon; 3. Edistää vammaisten henkilöiden, heidän järjestöjensä ja viranomaisten yhteistyötä sekä toimia vammaisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä koskevissa asioissa. 5. VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY 5.1. Vammaispalvelut Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisia, pysyviä sekä huomattavia vaikeuksia selviytyä tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vammaisuutta ei nähdä vain diagnoosipohjaisena määritelmänä, vaan vammaisuus ja toimintarajoitteisuus ilmenevät suhteessa johonkin toimintaan. ja ympäristöön. Toimintakykyä ei voi pelkästään arvioida lääketieteellisesti. Vaikeavammaisuus määrittyy suhteessa vammaisen ihmisen elämäntilanteeseen ja ympäristöön ja se merkitsee runsasta avun, palveluiden ja tukitoimien tarvetta. Suomessa noin viidellä prosentilla eli noin henkilöllä on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toimintavajavuus. Väestöstä vaikeavammaisia henkilöitä on alle prosentti, jotka tarvitsevat erilaisia palveluja ja tukitoimia saavuttaakseen yhdenvertaisen aseman muiden kanssa. Kunnille on säädetty erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisille palveluja ja taloudellisia tukitoimia, jotka ovat välttämättömiä itsenäisen elämän kannalta. Vammaispolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kunnan asukkaille taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta heidän tarvitsemansa palvelut. Toiminnan painopisteitä ovat vammaisten henkilöiden osallistumisen esteiden poistaminen, palvelut ja kuntoutus. Palvelujen järjestämisen periaatteena on yleisten palvelujen ensisijaisuus. Vammaiset tarvitsevat kuitenkin jokapäiväisessä elämässään myös erityispalveluja kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluja.

9 9 Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia (subjektiivinen oikeus) palveluja ja tukitoimia ovat kuljetuspalvelu ja siihen liittyvä saattopalvelu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä tulkkipalvelut. Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia ja niitä järjestetään kunnan varaamien määrärahojen edellyttämässä laajuudessa. ja ne kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen avustaja, päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatekustannukset sekä ylimääräiset erityiskustannukset. Vammaisille ihmisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve vaatii. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Palvelusuunnitelmien laatimisella voidaan ennakoida tulevaisuudessa tarvittavien palveluiden määrä Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammahuollon järjestäminen perustuu pääasiassa lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta, jossa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää laissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. (So 206 L kehitysvammaisten erityishuollosta /519). Muuta keskeistä lainsäädäntöjä ovat sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, perhehoitajalaki, kuntoutuslainsäädäntö ja laki yksityisen sosiaalipalvelujen valvonnasta. Suomessa on 17 erityishuoltopiiriä. Ruotsinkielistä väestöä varten on lisäksi oma piirinsä, johon kuuluvat ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat. Piirit järjestävät kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut. Kunnat voivat myös järjestää erityishuoltoa tai ostaa palvelut toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Keskeisiä asioita ovat asumispalvelut, työtoiminta ja vapaa-ajan toiminnot, perhehoito sekä laitoshoito. Erityishuoltopiiri täydentää myös erityisosaamisellaan kuntien palveluja. 6. NYKYTILANNE 6.1. Euran vammaisneuvosto Euran vammaisneuvosto on perustettu vuonna Vammaisneuvosto on Euran kunnan ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja alueella asuvien vammaisten sekä Euran seurakuntyhtymän yhteistyöelin. Sen tarkoituksena on - toimia vammaisjärjestöjen, vammaisten hyväksi toimivien yhteisöjen ja erilaisten vammaisten yhdyssiteenä - edistää Euran kunnan ja vammaisten yhteistoimintaa - edistää vammaisten oikeutta kuntoutukseen, koulutukseen, työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin, taloudelliseen sosiaaliturvaan sekä kulttuuri- ja harrastustoimintaan ja muihin kunnallisiin palveluihin.

10 10 - tehdä aloitteita ja esityksiä vammaisia koskevissa asioissa ja antaa niistä lausuntoja - seurata vammaisten tarpeita sekä vammaishuollon kehitystä - toimia ulospäin vammaisten yhteisten asioiden ajamiseksi - järjestää erilaisia tiedotus- ja valistustilaisuuksia Euran vammaisneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Vammaisneuvosto pitää kokouksia noin viisi vuoden aikana. Näistä kaksi on yleisötilaisuuksia kulloinkin ajankohtaisesta aiheesta. Vammaisneuvosto on järjestänyt lisäksi vuosittain retken vammaisille kunnan asukkaille Yleisimpien vammaisetuuksien ja -palvelujen saajat Eurassa Euran kunnassa oli 9448 asukasta vuonna Kelan myöntämän hoitotuen piirissä oli yhteensä 385 henkilöä eli 4,1 % kunnan väestöstä. Korotetun tai erityishoitotuen saajia oli 173 eli 1,8 % kunnan väkiluvusta. Luku on kuitenkin vain suunta-antava, koska kaikki vammaiset henkilöt eivät ole kyseisen avustuksen piirissä.. Taulukko 1. Hoitotuen saajat joulukuu 2005 (Kela-tilasto 2005) Hoitotuki Korotettu Erityis- Suojattu Suoja, apulisän / Yht tavallinen hoitotuki hoitotuki hoitotuki hoitolisän suur. LASTEN HOITUKI VAMMAISTUKI ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI Yht Euran kunnan kehitysvammahuollon palvelut ostetaan pääasiassa Satakunnan erityishuoltopiiriltä. Ostopalveluihin kuuluvat laitoshoito, erimuotoiset asumispalvelut, perhehoito, työkeskustoiminta ja itsenäistymiskurssit sekä erityisosaamiskeskuksen palvelut.. Lisäksi kunta järjestää myös kehitysvammaisten palveluja suoraan omana toimintanaan, lähinnä asumis- ja tukipalveluina. Euran kunta ostaa asumispalveluja myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Heiltä ostettujen palvelujen määrä on lisääntynyt viimeisten parin vuoden aikana. Kehitysvammaisia on koko maassa n eli 0,57 % asukkaista. Satakunnan erityishuoltopiirin alueella kehitysvammaisten osuus on ollut n.0,56 %. Vuonna 2005 Eurassa oli 91 lievästi tai vaikeasti kehitysvammaista asukasta eli 0,96 % Euran asukasluvusta. Kehitysvammaisten kokonaismäärä ei ole olennaisesti muuttunut viime vuosina ja pysynee jatkossakin melko vakiona. Euran kunnan sosiaalitoimi on myöntänyt vaikeavammaisille ja vammaisille henkilöille itsenäistä elämää ja asumista tukevia palveluja ja avustuksia liitteenä (liite 3) olevan taulukon mukaisesti. Lasten henkilökohtainen avustajajärjestelmä päiväkodeissa on lisääntynyt ja väestön ikääntymisen myötä vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen tarve on jatkuvassa kasvussa. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen käyttäjistä (231 asiakasta) vuonna 2005 oli noin 160 asiakasta eli yli 60 % yli 65-vuotiaita. Tämä on valtakunnallista tasoa.

11 11 7. VAMMAISPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 7.1. Asuminen ja asumispalvelut Yhteiskunta, jossa vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus yhdenvertaisesti toimia on yhteiskunta, joka antaa mahdollisuuden kaikille ikään, sukupuoleen tai toimintakykyyn katsomatta. Asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut ovat osa hyvinvointivaltion perustaa. Valtakunnallisen vammaisten ihmisten asumispalvelusuosituksen (Stm opas 2003:4) tavoitteena on tukea kuntia vammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalvelujen kehittämisessä. Perustuslain mukainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suosituksen perustana. Asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus ovat olleet myös lähtökohtana.. Suosituksen sisältö koostuu seuraavista osista: - vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitteluun - rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi - riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja - yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi - yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Asumispalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain (710/82), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) ja vammaispalvelulain (380/87) nojalla. Palvelujen järjestämisessä yleiset palvelut ovat ensisijaisia erityispalveluihin nähden. Mikäli sosiaalihuoltolain tarkoittamat asumispalvelut ovat riittämättömiä, palveluja järjestetään erityislakien nojalla. Vammaispalvelulaissa on nimenomainen maininta sen toissijaisuudesta (4 ). Sosiaalihuoltolain17 :n mukaisilla asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluja järjestetään palvelu- ja tukiasunnoissa, joissa asiakkaan itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla (ShL 22-23, ShA 10 ) Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Asukkailla on turvallinen, terveellinen, ja viihtyisä sosiaalisesti toimiva, esteetön ja eri väestöryhmien tarpeita vastaava asuinympäristö. Esteettömyysnäkökulma on periaatteena kaikessa rakentamisessa. Asukkaiden toimintakyvyn erilaisuus huomioidaan kaavoituksessa ja rakentamisessa. Varmistetaan hallinnon ja käytännön toimenpiteiden toteuttajien yhteistyö. Mahdollistetaan asuminen omassa asunnossa kotikunnassa tai lähellä kotikuntaa. Riittävä ympärivuorokautista asumista tarjoava palveluasuminen.

12 12 Ikääntymisen aiheuttamat muutokset pyritään huomioimaan kotona annettavissa palveluissa ja asuinympäristössä. Yhteistyön kehittäminen asumispalvelujen järjestämisessä naapurikuntien kanssa. Toimenpiteet Asuntopoliittinen ohjelma Riittävä asuntotuotanto Yhteistyö lähikuntien kanssa Vammaisneuvoston kuuleminen julkisten rakennusten ja tilojen suunnitteluvaiheessa Asuntojen ja asumisympäristön esteettömyyden huomioiminen, turvallisuus ja asuntojen muunneltavuus, luiskat ja hissit. Esteettömyyskartoitus ja sen säännöllinen päivittäminen. Korjaus- ja asuntojen muutostyöavustusten myöntäminen. Riittävät vuosittaiset määrärahat Ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa antava palvelutalo vammaisille ja vanhuksille Jo olemassa olevien asumispalvelujen hyödyntäminen (esim. Erityishuoltopiirin Lukkalankodon asumispalvelujen kehittäminen ympärivuorokautiseksi, Käräjämäen alueen edelleen kehittäminen) Henkilökuntaresurssien riittävyys Riittävät vuosittaiset tarpeita vastaavat määrärahat omaishoidontukeen ja omaishoitajien vapaiden järjestämiseen / tilapäishoitojärjes- Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi / jatkuva seuranta Tekninen toimi / jatkuva kehittäminen Sosiaalitoimi / jatkuva kehittäminen Tekninen toimi / jatkuva Tekninen toimi / jatkuva seuranta Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi / Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi ja terveystoimi / jatkuva kehittäminen Sosiaalitoimi ja terveystoimi / jatkuva kehittä-

13 13 telyt ja palvelusetelitoiminnan kehittäminen Hyvien toimintamallien- ja tapojen luominen hallintokuntien ja yhteistyötahojen kanssa. Asumiskokeilu- ja asumisvalmennusmahdollisuus asumistaitojen tukena. minen Kaikki hallintokunnat / jatkuva Sosiaalitoimi / Erityishuoltopiiri / Liikkuminen ja kuljetuspalvelut Hyvin suunniteltu ympäristö mahdollistaa ihmisen liikkumisen omatoimisesti huolimatta toimintakyvyn rajoituksista.. Ympäristön tulee olla toimiva ja esteetön.. Esteettömyys tulee nähdä kaikkia hyödyntävänä ja taloudellisena tavoitteena. Perusoikeuksiin kuuluva liikkumisvapaus toteutuu vain esteettömässä ympäristössä. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön omaehtoisen liikkumisen. Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka vammansa tai sairautensa vuoksi ei voi käyttää julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut ovat välttämättömiä heidän normaaliin jokapäiväiseen elämään liittyvän liikkumisen kannalta. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut sekä niihin liittyvät saattajapalvelut. Vaikeavammaisen henkilön tulee saada kuljetuspalvelua työhön, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muuhun tarpeelliseen, normaaliin elämään kuuluvaan toimintaan. Vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Väestön ikääntyminen ja samalla vaikeavammaisten ikäihmisten määrän lisääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin sairasvakuutuslain mukaan korvattavien matkojen järjestämisessä. Matkapalvelukeskus (MPK) on matkojen yhdistelyä varten perutettava keskus, jonne ohjataan pääasiassa yhteiskunnallisia kuljetustilauksia laajalta alueelta. Satakunnan maakunta muodostaa yhden MPK alueen, jonka on tarkoitus olla toiminnassa vuonna Suunnitelma valmistuu syyskuussa Tarkoituksena on yhdistää kuljetuksia asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Kunnat tekevät päätökset liittymisestään järjestelmään suunnitteluvaiheen jälkeen.

14 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Turvallinen ja esteetön kaikkia ikäryhmiä palveleva liikkumisympäristö / tiet, kadut ja yleiset tilat Liikennevälineiden ja kaluston kehittäminen. Oman auton käytön mahdollistaminen Kuljetuspalveluiden kehittäminen joustavaksi kohtuullisin odotusajoin. Avustaja- ja saattajapalveluiden saatavuus Toimenpiteet Valmistuvien esteettömyyskartoituksen ja liikenneturvallisuusselvityksen toimenpiteiden toteutus suositusten mukaan. (kävely, pyöräily- ja suojatiet, katujen reunukset, levähdys- ja pysäköintipaikat, teiden auraus ja hiekoitus) Vammaisneuvoston kuuleminen ja yhteistyö Erilaisten liikkumisvaihtoehtojen käytön mahdollistaminen. Satakunnan matkapalvelukeskuspalveluiden käyttöönoton hyödyn kartoitus ja mahdollinen palveluun osallistuminen Avustajakeskuspalveluiden edelleen kehittäminen- nopea avustajan saatavuus. Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen avustajakeskuksen välityksellä.. Tiedossa olevia tarpeita vastaavat määrärahat (esim.autoavustukset vaikeavammaisille) Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi 2007 / jatkuva Sosiaalitoimi /Tekninen toimi Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi /Tekninen toimi / Sivistystoimi Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi / jatkuva

15 Päivähoito Vammaisen lapsen päivähoito on tärkeä osa lapsen kehitystä ja kuntoutusta. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Yleisenä tavoitteena on järjestää päivähoitopaikka integroidusti muiden lasten kanssa Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Päivähoito mahdollistetaan vammaisille lapsille yksilöllisen tarpeen mukaan. Yksilölliset kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat Vammaiselle lapselle järjestetään päivähoidossa vamman edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Vaikeavammaisten lasten päivähoitokuljetukset turvataan. Varhainen puuttuminen ja riittävät henkilökunta / avustajaresurssit turvaamaan lapsen kehitystä Pienten vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito mahdollistetaan riittävän henkilökunnan ja tarvittaessa henkilökohtaisten avustajien avulla Toimenpiteet Vammaisen lapsen tukiverkoston välisen yhteistyön kehittäminen- Siirtymävaiheet Päivähoidossa riittävä koulutettu henkilökunta Tarvittavat apuvälineet Iltapäivähoidon ja tarvittavien avustajien järjestäminen Vastuutaho ja toteutus Sosiaalitoimi / kaikki osalliset tahot Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi / päivähoitopaikka /Terveystoimi Sivistystoimi /sosiaalitoimi - jatkuva 7.4. Koulunkäynti ja koulutus Suomessa on kaikkia lapsia koskeva yleinen oppivelvollisuus sukupuoleen ja vammaisuuteen katsomatta. Oikeus oppimiseen on jokaisen lapsen perusoikeus. Esi- ja perusopetus järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Vammaisilla lapsilla on pääsääntöi-

16 16 sesti mahdollisuus käydä peruskoulua muiden lasten kanssa. Tarvittaessa heille järjestetään erityis- ja tukiopetusta. Erityisopetus voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä, tavallisen koulun yhteydessä olevassa erityisluokassa tai erityiskoulussa. Vammaisten lasten oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa vammaiset oppilaat aloittavat koulunkäynnin 6-vuotiaina. Opetus tulee järjestää oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Vammaiselle oppilaalla on oikeus maksutta saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, apuvälineet sekä erityisopetuksen tukipalvelut. vaikeavammaisten lasten koulukuljetukset ovat maksuttomia. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa sekä yliopistoissa opiskeleva vammainen henkilö on oikeutettu saamaan palveluja ja tukea oppilaitoksesta, omasta kotikunnasta, kansaeläkelaitokselta tai tietyin edellytyksin myös vakuutusyhtiöltä. Kunnan myöntämiä palveluja ovat tällöin muun muassa avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalvelut. Suomessa toimii 11 erityisammattikoulua, jotka ovat erikoistuneet vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten ammatilliseen koulutukseen Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Koulunkäynnin ja opiskelun yleiset edellytykset ovat kunnossa vammaisen oppilaan näkökulmasta. Tuetaan oppilaan selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti Vammaisen lapsen turvallinen maksuton koulukuljetus järjestetään Koulunkäyntiavustajien riittävyys taataan. Turvataan se, että on riittävät itsenäisen selviytymisen ja oppimisen kannalta välttämättömät apuvälineet Taataan mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen sekä tarvittavat vamman edellyttämät tukipalvelut peruskoulun jälkeen. Kehitetään tukiverkoston yhteistyötä koko kouluajan ja siirtymävaiheessa eri toimijoiden kesken. Loma-aikojen hoitojärjestelyt turvataan. Toimeenpiteet Koulunkäyntiavustajien riittävyys Vastuutaho ja toteutus Sivistystoimi

17 17 Tarvittavat apuvälineet, tulkkipalvelut ja maksuton koulukuljetus Kehitetään vammaisen oppilaan tukiverkoston yhteistyötä koko kouluajan kestäväksi Ammatillisen koulutuksen ja työelämän katkeamattoman yhteistyön tukemiseksi lisätään opintoohjaajan, työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja Kelan edustajien yhteistyötä hyvissä ajoin ennen koulutuksen päättymistä Opiskeleville kuljetus- tulkki ym. tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen. Sivistystoimi / Terveystoimi Sivistystoimi / kaikki osalliset tahot Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi 7.5. Työelämä Vammaisten tai vajaakuntoisten henkilöiden yhtäläinen oikeus työhön on yksi työllisyyspolitiikan keskeinen päämäärä. Työllistymisen tehostaminen on työhallinnon ja sosiaalihuollon yhteinen tehtävä. Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden käytettävissä ovat yleiset työvoimapalvelut, joiden lisäksi heitä varten voidaan tarpeen mukaan järjestää ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Vammaisille ja vajaakuntoisille ihmisille tarkoitettuja erityispalveluja ovat työvoimahallinnon alalla ammatillinen kuntoutus ja työhön sijoittumista tukevat etuudet. Näitä etuuksia ovat esimerkiksi työ- ja koulutuskokeilut sekä työhön valmennuksesta ja työkokeilusta aiheutuvien kustannusten korvaaminen työnantajalle. Vajaakuntoisen ihmisen palkkaavalle työnantajalle voidaan maksaa työolosuhteiden järjestelytukea. Myös Kansaneläkelaitos tukee ammatillista kuntoutusta ja muun muassa tarvittavien apuvälineiden hankkimista työpaikalle. Suojatyössä työntekijöinä ovat vammaiset ja vajaakuntoiset henkilöt, jotka eivät ole sijoittuneet avoimille työmarkkinoille. Suojatyö perustuu työsuhteeseen ja siitä maksetaan palkkaa. Työtoiminta, jota järjestetään kehitysvammaisille ja muille vajaakuntoisille ihmisille tarkoittaa toimintakyvyn ylläpitämistä sekä sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille ihmisille, joiden toimeentulo perustuu pääasiassa sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettyihin etuuksiin. Työtoimintaa Eurassa järjestää Satakunnan erityishuoltopiiri Euran työhönvalmennuskeskuksessa. Työtoiminnassa olevalle maksetaan työosuusrahaa. Sosiaaliset yritykset ovat vuodesta 2004 alkaen olleet keino parantaa vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksia. Sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 % on oltava vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä yhteensä. Yritys saa työllistäessään vajaakuntoisen henkilön työllistämistukea. Työntekijälle maksetaan palkkaa työehtosopimuksen mukaan.

18 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymisessä painopiste on avoimilla työmarkkinoilla. Asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttaminen Suojatyötä ja avotyöllistymistä edistetään ottamalla huomioon myös mielenterveysongelmaiset ja lievästi kehitysvammaiset sekä muut vammaiset asiakkaat, joille tulee taata myös ammattikoulutuksen jälkeinen työ. Työhönvalmennuskeskuksen tulee vastata nykypäivän muuttuneeseen tilanteeseen. Sitä tulee kehittää osana laajempaa, vaikeasti työllistettävien palvelujärjestelmänä. Yhteistyön edelleen kehittäminen Pyhäjärviseudun kuntien kanssa. Toimenpiteet Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen oppilaitosten, erityishuoltopiirin ja työvoimahallinnon sekä lähikuntien kanssa Euran työhönvalmennuskeskuksen laajentaminen Nuorten työpajatoiminnan käynnistäminen Asennekasvatus Vastuutaho ja toteutus Sosiaalitoimi / jatkuvaa 2007 Tekninen toimi / Sosiaalitoimi (päivähoito) / sivistystoimi 7.6. Vapaa-aika ja harrastukset Kuntien rakennus ja ympäristöviranomaisilla on keskeinen tehtävä fyysisen esteettömyyden toteuttajana. Ympäristön suunnittelusta sekä asunto- ja kadun rakentamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja -asetuksessa. Vuonna 2005 asuntojen ja asuinrakennusten esteettömyys vaatimuksia laajennetiin lain muutoksella ja hissin rakentaminen tehtiin tällöin pakolliseksi vähintään kolmekerroksiseen kerrostaloon. Velvollisuudesta pitää kadut, torit,puistot ja muut alueet kunnossa ja turvallisena kulkea säädetään alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta säädetyssä laissa (669/1978). Lainsäädäntö huomioi esteettömyys näkökulmat ja vammaisten ihmisten tarpeet. Esteettömyyden turvaamisessa korostuu viranomaisten, vammaisjärjestöjen, liike-elämän edustajien ja muiden toimijoiden yhteistyö.

19 19 Vammaisille henkilöille suunnatun vapaa-ajan- ja harrastus toiminnan järjestämisessä on kunnan liikuntatoimella keskeinen tehtävä. Kunnalla on liikuntalakiin (1054/1998) perustuva velvollisuus huolehtia erityisryhmien liikunnasta. Vammaisten henkilöiden on voitava nauttia taide- ja kulttuuripalveluista toimintakyvyistään riippumatta Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Vammaiselle henkilöllä on mahdollisuus itse valita mieleisensä vapaa-ajan harrastus. Erilaiset kulttuuri-, liikuntatilat sekä niiden toiminnot soveltuvat kaikille. Erityisryhmien liikunnan mahdollistaminen. Toimenpiteet Fyysisten esteiden poistaminen ympäristöstä Kuulovammaisten induktiosilmukoiden asentaminen julkisiin tiloihin Yleisen tulkkauksen ja yksilöllisen tulkkipalvelun järjestäminen Vamman kannalta välttämättömät apuvälineet Erityisryhmien liikunnan ohjaajat Kunnan kulttuuritoimen ja vammaisjärjestöjen yhteistoiminnan kehittäminen Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi / jatkuvaa Tekninen toimi Sivistystoimi / Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi / jatkuvaa tarpeeseen perustuvaa Sivistystoimi Sivistystoimi 7.7. Kuntoutus Vammaisten ihmisten kuntoutuksella pyritään vähentämään vammaisuuden yksilölle aiheuttamia haittoja sekä mahdollistamaan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallistuminen ja itsenäinen selviytyminen. Kuntoutuksella pyritään fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen vajavuuden ja/tai haitan vähentämiseen. Kuntoutuksessa painotetaan vammaisen henkilön lisäksi myös hänen sosiaalista ympäristöään. Läheisten ihmisten antama tuki on kuntoutuksen kannalta merkityksellistä.

20 20 Kuntoutukseen kuuluu neuvonta, kuntoutustutkimus, erilaiset terapiat, kuntoutuslaitosjaksot, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus ja lääkinnällinen kuntoutus apuvälineineen. Kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Lääkinnällisen kuntoutuksen avulla ylläpidetään ja parannetaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön toimintakykyä sekä eristetään ja tuetaan hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisessä toiminnoissa. Lääkinnällinen kuntoutustyöryhmä toimii terveyskeskuksessa. Alle 65-vuotiailla vaikeavammaisilla on oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen, joka on joko työ- ja toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää terapiaa, avohoidossa tai hoitojakso kuntoutuslaitoksessa. Yli 65-vuotiaiden kuntoutuksesta vastaa perusterveydenhuolto. Sopeutumisvalmennusta voidaan myöntää myös vammaispalvelulain nojalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (Stm oppaita 2003:7) edellyttänyt sairaanhoitopiirejä sopimaan apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. AATU-hankkeessa on suunniteltu uusi yhdenmukainen toimintamalli Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueille. Apuvälinepalvelun on tarkoitus käynnistyä vuoden 2007 alusta Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Turvataan vammaiselle henkilölle pääsy oikea-aikaiseen kuntoutukseen. Riittävien apuvälineiden avulla turvataan itsenäinen selviytyminen ja elämänlaatu. Toimenpiteet Riittävät resurssit: henkilökunta, määrärahat, toimitilat, kalusto ja koulutus Apuvälinetoiminnan kehittämiseen osallistuminen Puheterapeutti Jalkojen hoitaja Vastuutaho ja toteutus Terveystoimi Terveystoimi / Sosiaalitoimi Terveystoimi / Terveystoimi /

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 20.11.2013

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 20.11.2013 4371/05.10.00/2013 127 Periaatepäätös suomenkielisten, kehitysvammalain tai vammaispalvelulain perusteella aamuja/tai iltapäivähoitoon sekä loma-ajan hoitoon oikeutettujen kehitysvammaisten ja autististen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta?

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Uusi lainsäädäntö ja palvelurakenne tulossa - kuinka toimimme keskisuomalaisissa vammaispalveluissa Keski-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa.

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot