KUNTOUTUSKYSELY: CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN VASTAUKSET KUNTOUTUSPALVELUJEN KEHITTÄMISESTÄ. Invalidiliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTUSKYSELY: CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN VASTAUKSET KUNTOUTUSPALVELUJEN KEHITTÄMISESTÄ. Invalidiliitto ry"

Transkriptio

1 Invalidiliitto ry CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti KUNTOUTUSKYSELY: CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN VASTAUKSET KUNTOUTUSPALVELUJEN KEHITTÄMISESTÄ Tiina Airaksinen, projektipäällikkö, YTM, Invalidiliitto ry Sanna Nurmilaakso, opiskelija projektiharjoittelija, Tampereen yliopisto

2 Kyselyn vastausten sisällys: Johdanto a. Miten apuvälineiden saamista ja käyttöön ottamista voisi helpottaa? b. Miten apuvälineet edistävät omaehtoista kunnon ylläpitämistä? a. Kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista. Mitä Sinä odotat tulevaisuudelta? Millaisia unelmia ja tavoitteita Sinulla on? b. Mitä pelkoja liität tulevaisuuteen? Kuntoutuksen tulee tukea monipuolisesti toimintakyvyn eri osa-alueita. Millaisia toimintakykyä edistäviä tai ylläpitäviä kuntoutuspalveluja tarvitsisit nykyisessä ja tulevassa elämäntilanteessasi (kotona / arjessa / työssä selviytymisessä)? Mikä auttaisi Sinua pääsemään tavoitteisiisi tai, että voisit estää pelkojen toteutumisen? Mitä kuntoutuspalveluja toteuttavien ammatti-ihmisten pitäisi osata ja ymmärtää CPvammasta aikuisista? (esim. yleis- ja erikoislääkärit, eri terapeutit, kuntoutusohjaajat, sosiaalityöntekijät) Miten haluaisit KEHITTÄÄ CP-vammaisten aikuisten tarvitsemaa kuntoutusta ja kokonaisvaltaista toimintakyvyn edistämistä? a) kuntoutuspalveluja, miten? b) mahdollisuuksia oman kunnon ylläpitämiseen, miten? Mikä taho rahoittaa tänä vuonna (v. 2008) kuntoutuksesi / toimintakykysi ylläpidon? a. Mitä myönteisiä VAIKUTUKSIA kuntoutuspalvelujen SAAMISELLA on omassa elämässäsi? b. Mitä kielteisiä VAIKUTUKSIA kuntoutuspalvelujen SAAMISELLA on omassa elämässäsi? a. Mitä myönteisiä VAIKUTUKSIA kuntoutuspalvelujen PUUTTUMISELLA on omassa b. Mitä kielteisiä VAIKUTUKSIA kuntoutuspalvelujen PUUTTUMISELLA on omassa elämässäsi? Kuka / ketkä tekivät viimeisimmän KUNTOUTUSSUUNNITELMASI? Oliko viimeisimmässä kuntoutussuunnitelmassasi monipuolisesti ne asiat mitä tarvitset? Mitä tavoitteita ja perusteluja kuntoutuksen tarpeelle oli esitetty?... 31

3 12. Miten olet itse vaikuttanut / osallistunut kuntoutussuunnitelmasi tekoon? Halutessasi voit lisäksi kirjoittaa tarinoita ja näkemyksiäsi tilanteista tai tapahtumista oman toimintakyvyn edistämiseen ja kuntoutuspalveluihin liittyen Johdanto Invalidiliiton ry:n CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella hankkeessa toteutettiin vuoden 2008 lopussa kysely CP-vammaisille aikuisille kuntoutuksen kehittämisen tarpeista. Kysely lähetettiin 60 henkilölle, jotka olivat keväällä 2008 yhteydessä ja ilmaisivat kiinnostuksensa CP-vammaisten aikuisten kuntoutuksen kehittämiseen. Vastauksia saapui yhteensä 28 henkilöltä. Lisäksi vastauksiin on lisätty Suomen CP-liiton internetsivuille saapuneiden vastausten lisäanti. Vastaukset on ryhmitelty vastaajien liikunnallisen toimintakyvyn mukaan GMFCS (Gross motor functional clasification system) mukaan viiteen eri ryhmään. I = henkilö kävelee ilman rajoitteita, rajoituksia korkeamotorisissa taidoissa. (2 vastausta) II = henkilö kävelee ilman apuvälineitä (paitsi kengänkorotuksia ja tukipohjallisia), rajoituksia ulkona liikkumisessa (9 vastausta) III = henkilö kävelee (vaikeasti) apuvälineiden avulla, rajoituksia ulkona liikkumisessa (3 vastausta) IV = henkilön liikkumiskyky on rajoittunutta, joka edellyttää pyörätuolia tai avustajaa (6 vastausta) V = henkilön liikkumiskyky on oleellisesti vaikeutunutta huolimatta apuvälineteknologiasta, liikkumisessa hän on riippuvainen avustajasta (8 vastausta) Kyselyn 1. kysymyksen vastauksia on käytetty liikuntasuositusten laatimiseen CPvammaisille aikuisille. Muut kuntoutusta koskevat vastukset ovat alla lyhenneltyinä.

4 2a. Miten apuvälineiden saamista ja käyttöön ottamista voisi helpottaa? I Yksi vastaaja ei tällä hetkellä tarvitse apuvälinettä ollenkaan ja toinen kertoo tarvitsevansa vain kuulokojetta, jonka saamisessa tai käyttöönottamisessa ei ole ilmennyt ongelmia. II Apuvälineen käyttöönottoa helpottaisi se, että sen käytön hyöty perusteltaisiin asiallisesti. Lisäksi apuvälineen voisi antaa koekäyttöön niin, että asiakas voisi itse arvioida ja kokea, onko siitä apua. On tärkeää antaa neuvontaa ennen hankintaa, ohjausta käytön alussa ja seurata tilannetta; apuvälineellä on merkitystä vain, jos sitä käytetään. Esteettömyyteen tulisi panostaa. Pyörätuolista ja rollaattorista on vaikea saada apua väsymykseen, koska niitä käyttäen ei pääse kaikkialle ja se voi aiheuttaa lisää stressiä ehtimisestä ja perille pääsemisestä. Olisi myös toivottavaa, että apuvälinettä hakiessa ei joutuisi antamaan tarpeettoman tarkkoja selityksiä. Kaksi vastaajista kertoo pärjäävänsä ilman apuvälineitä ainakin toistaiseksi. Samaten kaksi vastaajaa kertoo saaneensa itsenäisiä keittiötoimia helpottavia pienapuvälineitä, kuten hyviä veitsiä ja purkinkannen avaajia. Yhden vastaajan kokemukset apuvälineiden saannista ovat hyvin myönteisiä: hän on saanut niitä joustavasti. Parhaillaan hän on hakemassa kolmirattaista pyörää, jotta hän uskaltautuisi vilkkaille pyöräteille. III Yksi vastaaja toivoo, että apuvälineiden saanti olisi nykyistä helpompaa eikä olisi olla turhanpäiväistä byrokratiaa. On huono asia, jos joka kerta pitää käydä tiukka kädenvääntö siitä, tarvitseeko kyseistä apuvälinettä. Sen sijaan tulisi madaltaa apuvälineiden hakemisen kynnystä, jotta ihmiset ottaisivat enemmän käyttöön välineitä, jotka helpottavat liikkumista ja vähentävät virheasentoja. Osa apuvälineistä tulee keskussairaalasta, mutta se ei ole aina ongelmatonta. Eräs vastaaja kertoo kuitenkin saaneensa rollaattorin ja sauvat helposti, kuten myös pienapuvälineet. Toinen vastaaja kertoo hakeneensa erilaisia apuvälineitä käsiensä ja jalkojensa toimintakyvyn edistämiseksi sekä pienapuvälineitä kotitaloustöihin itsenäistä, päivittäistä toimintaa helpottamaan. Rollaattori on yhdelle vastaajalle välttämätön; sähkömopoa hän käyttää

5 kauppareissuilla. Eräs vastaaja sanoo, että hänellä ei ole ollut suuria ongelmia saada apuvälineitä. Hänen nykyiset apuvälinetarpeensa ovat näkövammaispuolella, ja Kela hoitaa ne asiat hyvin niin kauan, kun hän käy töissä. Toisessa vastauksessa muistutetaan, että käyttäjä on itse avainasemassa uuden apuvälineen valinnassa ja hänen pitää löytää kokeilemalla itselleen sopiva malli apuvälinevalikoimasta. Eräs vastaaja kertoo apuvälineissä tapahtuneista muutoksista: jääpiikit ovat muuttuneet tähtimallisista huonommin toimiviksi, teräväpäisiksi ja uudet suihkutuolit eivät ole niin hyviä kuin vanhat. IV Yksi vastaajista on sitä mieltä, että apuvälineiden käyttöönottoa voisi edesauttaa yksinkertaisesti niiden hakuprosessia helpottamalla, sillä nykytilanteessa joutuu käyttämään kohtuuttomasti voimavaroja niiden hakemiseen. Apuvälinekeskuksia pitäisi kehittää, jotta niistä olisi hyötyä. Esimerkkinä vastaaja mainitsee TYKS:n, jossa varastossa olevien apuvälineiden määrä on niin pieni, että siellä ei ole kokeiltavaksi juuri mitään. Kuntoutus on sujuvaa ja mielekästä silloin, kun apuvälineet ovat mitoiltaan sopivat ja niiden tekniikan osaa hyödyntää. Yksi vastaaja ehdottaa muutamia asioita apuvälineiden saannin kehittämiseksi: apuvälineitä voitaisiin vuokrata enemmän ja ottaa käyttöön niiden "pikahuolto", joka toteutuisi yhdellä käynnillä. Jos huolto kestäisikin pidempään, sijaisvälineen saanti pitäisi olla nykyistä helpompaa (vrt. auton huolto). Yksi vastaajista kertoo käyttävänsä pyörätuolia ja nelipistekeppiä päivittäin. Hän toivoisi lisää erilaisia välineitä avukseen. Eräs toinen vastaaja taas toivoo mahdollisuutta käyttää Motomedia jatkuvasti kotona. V Liikunnan apuvälineiden käyttöönottoa vaikeuttaa se, että kuntoilun apuvälineet ovat erittäin kalliita eivätkä kunnat myönnä niitä, koska ne eivät kuulu jokapäiväisen elämän tarpeisiin. Hän kertoo omakohtaisesta kokemuksestaan, jossa kaupunki hylkäsi nojapyörähakemuksen juuri tästä syystä. Omaehtoiseen kuntoiluun tarvitaan kuntoiluväline, joka on itselle sopiva sekä turvallinen ja jota uskaltaa käyttää yksinäänkin. Eräs toinen vastaaja muistuttaa, että on olemassa hyvinkin yksinkertaisia apuvälineitä, kuten esimerkiksi kuminauhoja ja keppejä, joilla voi tehdä kuntoutusliikkeitä. Yksi vastaajista kertoo omaehtoisesta kunnon ylläpitämisestä: hän käyttää kesäisin paljon sähköpyörätuolia muun muassa asiointimatkoihinsa kuljetuspalvelumatkojen asemasta. Tämä on vastaajan tietoinen valinta, ja se perustuu nimenomaan ekologisiin seikkoihin sekä kuntoiluun; hän saa sähköpyörätuoliulkoilusta raitista ilmaa ja pystyy samalla kehittämään

6 vartalolihasten hallintaa. 2b. Miten apuvälineet edistävät omaehtoista kunnon ylläpitämistä? II Liikunnan apuvälineellä voisi ylläpitää kuntoa kotona, niin ei tarvitsisi lähteä erikseen esimerkiksi kuntosalille. Näin säästyisi voimia, aikaa ja rahaa. Ohjaajan apu olisi monessa asiassa tarpeen ja esimerkiksi kuntosalilla olevat apuvälineet auttavat lihaksien ja tasapainon hallinnassa, kuten myös vesivoimistelu. III Vastaaja on kahden vaiheilla sen suhteen, edistävätkö huonosti toimivat apuvälineet kunnon ylläpitoa. Ongelmana on, että kotona ei ole tilaa kuntoutusvälineille. Esimerkiksi käsirespiraattori on hyvä kuntoutusväline, mutta se pitää kyetä nostamaan lattialta. IV Yksi vastaajista kokee kolmipyörän sekä Thera-restoraattorinsa erityisen tärkeiksi apuvälineiksi kuntonsa ylläpidossa. Kaikkiaan hän on sitä mieltä, että apuvälineyksiköiden tulisi ymmärtää ennaltaehkäisevän kuntoutuksen merkitys ja myöntää kuntoiluun apuvälineitä, minkä hän tällä hetkellä kokee olevan lähes mahdotonta kotikunnassaan. Tilanne on sellainen, että käyttäjältä itsellään edellytetään olevan rahaa ostaa tarvittavat kuntoilun apuvälineet, mutta se ei ole mahdollista kaikille, esimerkiksi pelkällä kansaneläkkeellä eläville. Erään vastaajan mukaan liikunnan harrastaminen pitäisi nähdä selkeästi osana kuntoutusta. Siten etenkin juuri jokapäiväiseen liikkumiseen tarvitsisi saada harrastusapuvälineitä, jotka ovat lääkinnällisen kuntoutuksen kautta tuettuja. Hän muistuttaa, että harva pystyy hankkimaan niitä omakustanteisesti; VPL:n momenttikin takaa vain osarahoituksen, eikä sekään ole itsestään selvää. V Vastaaja kertoo, että apuvälineet mahdollistavat liikkumisen: ilman niitä hän ei pääsisi ollenkaan liikkumaan. Vamman laajuudesta riippuen apuvälineiden saamisen tulisi olla itsestään selvyys. Apuvälineet auttavat liikkumista ja edistävät siten itsenäisyyttä. Eräs vastaaja sanoo, että apuvälineen hankinnassa olisi hyvä olla apuna fysioterapeutti ja että hankinnan tulisi muutenkin olla selkeämpää ja vähemmän paperityötä aiheuttavaa. Yksi vastaaja ehdottaa, että työntekijä voisi tulla vammaisen kotiin katsomaan, mitä apuvälineitä

7 tämä todella tarvitsisi ja käyttäisi. Eräs vastaaja sanoo, että pitäisi saada kaikkien tietoon, minkälaisia apuvälineitä on saatavilla; hänestä apuvälinemessut ovat oiva keino välittää tietoa käyttäjille. Yksi vastaajista on tyytyväinen saamiinsa apuvälinepalveluihin, sillä hän on saanut välttämättömät apuvälineensä hyvin. Hän ei itse pysty käyttämään muita apuvälineitä kuin sähköpyörätuolia ja tietokonetta päähiiren avulla. CP-LIITON KESKUSTELUFOORUMISTA: Vastauksessa muistutetaan, että apuvälinevalikoima on maailmalla laaja, mutta Suomessa se on muutaman maahantuojan varassa ja sen vuoksi esimerkiksi erilaisten tukien suhteen valikoima on suppeahko. Yksi vastaaja odottaa pääsyä vanhuuseläkkeelle. 3a. Kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista. Mitä Sinä odotat tulevaisuudelta? Millaisia unelmia ja tavoitteita Sinulla on? I Toiveena on, että kuntoutus- ja muista vastaavista palveluista tiedotettaisiin paremmin, jotta niitä tarvitseva osaisi hakea oikeaan aikaan oikeita palveluja ja etuuksia. Nykytilanne on erään vastaajan mukaan se, että saattaa sattumalta kuulla joltakin tutulta palvelusta, jonka voisi itsekin saada. Eräs vastaaja odottaa tulevaisuudelta, että pysyisi nykyisessä fyysisessä kunnossaan, joka on suhteellisen hyvä ja jota hän pyrkii edesauttamaan liikkumalla. Tavoitteinaan ja haasteinaan hän mainitsee ammattiin valmistumisen sekä yliopisto-opintojensa täydentämisen ja hyödyntämisen. II Usealla vastaajalla on tavoitteenaan säilyttää nykyinen toimintakyky mahdollisimman pitkään, joten sen vuoksi kuntoutukselta odotetaan, että se tukee toimintakyvyn ylläpitämistä. Yksi vastaajista kertookin, että kuntoutuksen tavoitteena on jo monta vuotta ollut nykyisen toimintakyvyn ylläpitäminen. Toinen toivoo, että hänen kuntonsa pysyisi samana, kuin se tällä hetkellä on: hän olisi terve ja omatoiminen eikä joutuisi toisten hoidettavaksi. Eräs vastaaja määrittelee tavoitteekseen nykyisen kunnon säilyttämisen ainakin 30 vuoden ajan. Eräs vastaaja toivoo voivansa mahdollisimman pitkään liikkua itsenäisesti, eli ilman apuvälineitä ja avustajaa. Toiveena on myös, että niska-hartiaseudun ja selän sekä lonkan

8 alueen lihakset olisivat kunnossa; näin vastaaja pystyisi kävelemään ilman suurempia kiputiloja. Pää- ja silmäsärkyjen harveneminen on myös toiveissa. Yksi vastaaja haluaa työskennellä mahdollisimman pitkään ja asua paikassa, jossa viihtyy, eikä missään nimessä palvelutalossa. Myös toinen vastaaja kertoo tavoitteekseen pysyä työelämässä. Hänen mukaansa se edellyttää fyysisen ja psyykkisen kunnon hyvänä pysymistä. Myös kaksi muuta vastaajaa pitää molempia, sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia, tärkeinä. Eräs vastaaja näkee kuntoutuksen mahdollisuutena positiiviseen korjausliikkeeseen. Hänestä tuntuu hienolta, kun kuntoutuksessa ammattilaiset arvioivat ja yrittävät saada korjausta aikaan, sillä hän itse on hakenut kuntoutusta harvoin. Eräs toinen vastaaja kertoo tavoitteikseen oppia uimaan ja päästä samaan kestävyyskuntoon, kuin hän oli kouluaikoina. Yksi vastaaja muistuttaa, että tukitoimien tarve riippuu myös mahdollisen puolison toimintakyvystä, mutta joka tapauksessa henkilökohtainen avustaja voisi olla järkevää hankkia kodinhoitoon ja matkoihin sekä pieneen hienomotoriseen avuntarpeeseen. Yksi vastaaja odottaa saavansa yhteiskunnalta tukea ja apua kuntoutus-, virkistys- ja muihin sosiaalisiin tarpeisiinsa. III Omatoimisuuden ja toimintakyvyn säilyminen näyttäytyy tärkeänä tulevaisuuden tavoitteena. Se pitää sisällään sekä kunnon pysymisen nykyisenlaisena että itsenäisen asumisen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Yksi vastaajista odottaa kuntoutukselta monipuolisuutta ja sitä, että se huomioisi ihmisen kokonaisvaltaisesti sekä psyykkisesti että fyysisesti. Eräs vastaaja mainitsee toiveekseen sen, että saisi avustajatunteja lisää kuntoutusta varten ja että fysioterapiaan suhtauduttaisiin kuntoutus- ja hoitomuotona. IV Suurin osa vastaajista mainitsee tavoitteekseen toimintakyvyn säilyttämisen tai sen heikkenemisen hidastamisen. Heistä yhdellä toimintakyvyn mittana on se, että hän pärjää kotonaan avustajan avustuksella. Kolme heistä kertoo työelämään pääsemisen tai siellä pitkään pysymisen toimintakyvyn kriteerikseen. Myös omatoimisuus ja itsenäinen selviäminen toimintakyvyn mittapuuna mainitaan kahdesti. Kaksi vastaajaa sanoo, että tarvitsee kuntoutusta jatkossa entistä enemmän, jotta iän myötä heikkenevä toimintakyky säilyisi ennallaan. Yksi vastaaja mainitsee kuntoutuksen tehtäväksi henkisen vireyden säilyttämisen. Yksi toivoo enemmän omaehtoista kuntoutusta, esimerkiksi laitepilatestunteja.

9 V Usea vastaaja sanoo toiveekseen itsenäisen asumisen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja vähällä avustamisella selviämisen. Heistä yksi tarkentaa, että toivoisi voivansa antaa äidilleen vihdoinkin vapautuksen palkattomasta avustamisesta saamalla itselleen palkatun henkilökohtaisen avustajan. Kaikkiaan neljä vastaajaa mainitsee tavalla tai toisella toiveekseen nykyisen terveydentilansa ennallaan säilymisen tai parantumisen. Jos kuntoutukseen ei pääse säännöllisesti, keho jäykistyy ja se vaikeuttaa esimerkiksi pukeutumista. Lisäksi vastaajista kaksi haluaa korostaa henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä fyysisen ohella. Yksi vastaajista sanoo tärkeäksi, että fysioterapeutti on ammattitaitoinen ja osaa tulkata hänen puhettaan. Eräälle vastaajalle kuntoutuksella on muihin tavoitteisiin liittyvää välinearvoa: hän tarvitsee kuntoutusta voidakseen opiskella, koska ilman fysioterapiaa hän kärsii opiskelun mahdottomiksi tekevistä niska-hartiaseudun kivuista. 3b. Mitä pelkoja liität tulevaisuuteen? I Pelkona on se, että tulevaisuudessa raha ratkaisee entistä enemmän myös palvelujen saatavuudessa. Palvelujen saatavuuden kannalta on merkitystä sillä, missä kunnassa sattuu asumaan; toisilla paikkakunnilla vammaispalvelut toimivat paremmin kuin toisilla. Yksi vastaaja kertoo suurimmaksi pelokseen hermosärkynsä yltymisen tulevaisuudessa niin, että hän ei enää kykene liikkumaan omatoimisesti. Hänellä on tällä hetkellä särkyihin lääkitys, ja tilanne on hyvä. Yksi vastaajista kertoo huonosta kuntoutuskokemuksestaan: hän oli Kelan kustantamalla, niskaoireisille tarkoitetulla kuntoutuskurssilla, josta hän ei kokenut hyötyvänsä yhtään. Sen sijaan hänen oma fysioterapeuttinsa sanoi kuntoutuksen jälkeen, että kurssilla tehtiin hänen kannaltaan vääränlaisia jumppaliikkeitä. II Vastaajaa hirvittää tulevaisuus, sillä iäkkäiden vanhempien kuollessa hänellä ei ole ketään apuna esimerkiksi kaavakkeiden täyttämisessä ja terveysasioiden hoitamisessa. Hänen tulevaisuuden unelmanaan on henkilökohtainen, mahdollisesti kunnan palkkaama avustaja

10 Oman toimintakyvyn heikkeneminen ja toisten autettavaksi joutuminen pelottaa vastaajia. Yhden vastaajan pelkona on etenkin kuntoutuksen puutteellisuus ja sitä kautta oman toimintakyvyn nopeampi heikkeneminen sekä masennuksen iskeminen. Yhtä vastaajaa huolettaa hieman ikääntyminen, sillä iän tuomat kiristykset ja kolotukset tulevat vammaiselle aiemmin ja voimakkaammin kuin muille ihmisille. Toinen vastaaja näkee suurimpina pelkoina tai uhkina spastisuuden lisääntymisen iän myötä ja sitä kautta liikkumisen vaikeutumisen sekä kuulon ja näön normaalia nopeamman heikkenemisen ja lisääntyvän onnettomuusalttiuden. Erään vastaajan pelkona on, että hän ei pysty liikkumaan entiseen tapaan tapaturmassa murtuneen lonkan vuoksi. Yleisesti pelkona on asenneilmapiirin koveneminen, kuntoutukseen saatavan rahoituksen pieneneminen ja terveydenhuollon priorisoinnit: kuntoutuksen siirtyminen yhä enemmän yksityisen ja kolmannen sektorin vastuulle. Toinen uhkakuva on suuren yleisön CPvammaisiin kohdistuvat pelot ja niistä johtuvat henkinen ja fyysinen väkivalta. Pelkona on myös, että lainsäädännölliset toimet johtavat liikkumisen rajoituksiin. Esimerkkinä vastaaja kertoo, että jo nyt vammainen mieshenkilö tullaan hyvin helposti ajamaan pois, jos hän sattumalta pysähtyy hetkeksi leikkikentän tai koulun läheisyyteen. III Vastaajien pelkona on, että yhteiskunta ei tue tarpeeksi ikääntyvien vaikeavammaisten kuntoutusta. Eräs vastaaja mainitsee, että lama ja ikääntyminen mietityttävät: kuntoutetaanko jatkossakin, kun vastaaja menee eläkkeelle. Kaksi kyselyyn vastanneista ottaa esille pelon kunnon huononemisesta ja toisten avun varaan joutumisesta. Uhkakuvana ovat pyörätuoliin tai laitoshoitoon joutuminen. IV Kahden vastaajan kertomat pelot sivuavat toimeentuloa: ensimmäinen pohtii, kuinka hän pärjää omavastuuosuuksien kanssa, kun palveluita on ajettu alas ja henkilökohtaiset kustannukset tulevat nousemaan. Toinen heistä sanoo, että jos työtä ei tulevaisuudessa ole, huolena on taloudellinen toimeentulo, joka heijastuu laajasti kaikille elämänalueille. Myös toimintakyvyn heikentyminen on vastausten perusteella huolenaiheena. Pelkona on muun muassa se, että Kela ei myönnä tarpeeksi fysioterapiaa, vaikka se olisi toiminta- ja työkyvylle välttämätöntä. Lisäksi uhkakuvana on, että lihas- ja nivelkivut lisääntyvät iän myötä ja vaikeuttavat itsenäistä selviytymistä; pahimmillaan liikuntakyky voisi kadota kokonaan, ja se johtaisi laitoselämään. Yksi vastaaja mainitsee pelokseen avustajapalvelun huonon saatavuuden. V

11 Toimintakyvyn heikentymiseen liittyvänä pelkoina eräs vastaaja mainitsee toisen henkilön avun varaan joutumisen. Toinen vastaaja taasen sanoo, että uhkana on palvelutaloon joutuminen, sillä avunsaanti kotiin on ollut sosiaalitoimen taholta uhattuna jo pitkään. Palvelutason alenemiseen liittyy uhkakuvia kolmen vastaajan ajatuksissa. Heistä yksi mainitsee erityisesti sen, että 65 vuotta täyttäessä Kelan kuntoutus loppuu, vaikka hän ei selviä ilman säännöllistä terapiaa. 4. Kuntoutuksen tulee tukea monipuolisesti toimintakyvyn eri osa-alueita. Millaisia toimintakykyä edistäviä tai ylläpitäviä kuntoutuspalveluja tarvitsisit nykyisessä ja tulevassa elämäntilanteessasi (kotona / arjessa / työssä selviytymisessä)? Mikä auttaisi Sinua pääsemään tavoitteisiisi tai, että voisit estää pelkojen toteutumisen? I Yksi vastaaja sanoo, että ei tarvitse tällä hetkellä minkäänlaisia toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluita. Toisen vastaajan mukaan esimerkiksi yksilölliset fysioterapiajaksot ja kannustus omatoimiseen fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitoon auttaisivat toimintakyvyn (omatoimisuuden ja työelämässä pysymisen) ylläpitämisessä. Lisäksi hän sanoo, että vertaistuki olisi tärkeää; tällä hetkellä hänen on vaikea tavoittaa samassa elämäntilanteessa olevia CP-vammaisia aikuisia. II Kolme vastaajaa mainitsee kuntoutuksen yleisellä tasolla. Yhden mukaan kerran vuodessa olisi hyvä päästä kuntoutukseen. Eräs toinen vastaaja taasen ehdottaa kerran vuodessa olevaa, kaksiosaista laitoskuntoutusjaksoa, joka koostuisi ensin pidemmästä hoitojaksosta ja myöhemmästä seurantajaksosta; jälkimmäisessä tarkasteltaisiin annettujen hoitojen ja kotihoito-ohjeiden vaikutuksia ja tehoa. Kolme vastaajaa mainitsee fysioterapian toimintakykyä edistävänä ja ylläpitävänä kuntoutuspalveluna. Yksi heistä sanoo, että fysioterapian tulisi olla yksilöllistä ja sitä pitäisi olla enemmän kuin kerran viikossa, jotta aikaa olisi riittävästi sekä lihaskoordinaation parantamiseen että lihashuoltoon. Eräs vastaaja toivoo, että allasjumpassa olisi myös yksilöllistä ohjausta ja että ryhmäkoko olisi pienempi; CP-vammaisille voisi olla oma ryhmänsä. Toinenkin vastaaja mainitsee allasjumpan ja kertoo muutamista tärkeistä käytännön asioista: veden olisi oltava riittävän lämmintä ja avustavan fysioterapeutin ennakkoluuloton ja samanhenkinen kuin kuntoutuja itse. Eräs vastaaja mainitsee tärkeäksi kuntoutuspalveluksi vertaistuen korkeakoulutetuille

12 vammaisille, jotka haluaisivat työelämään. Yksi vastaaja huomauttaa, että hänen kunnalta saamansa avustajapalvelun tuloksellisuus riippuu avustavan henkilön persoonasta. Yhdessä vastauksessa toivotaan, että nykyiset palvelut ja mahdollisuudet kuntoiluun säilyisivät ennallaan. Erään vastaajan mukaan olisi hyvä, jos vuorotteluvapaata olisi pakko myöntää, kun vammainen henkilö tarvitsee sitä kuntonsa palauttamiseen. Toinen vastaaja sanoo, että työaika tulisi säätää lakisääteiselle ja sopimusten mukaiselle 37,5 tunnin viikkoajalle nykyisestä 50 tunnin työajasta. Hän painottaa, että työsuojelutarkastajien tulisi tarkkailla myös ylempien toimihenkilöiden työaikoja käytännössä eikä vain luottaa siihen, mitä henkilöstöpäälliköt vakuuttelevat. Muita vastaajien toivomia kuntoutuspalveluita ovat hieronta, ratsastusterapia ja personal trainerin palvelut (kotiohjelma ja sen seuranta). III Muutama vastaaja on tyytyväinen saamaansa kuntoutukseen ja toivoo sen jatkuvan, koska se on auttanut kunnon ylläpitämisessä, itsenäisessä elämässä ja arjen haasteista selviämisessä. Yksi vastaajista tarkentaa, että toivoo jatkossakin saavansa sekä avo- että laitoskuntoutusjaksoja. Kahden vastaajan pelkona on, että Kela hylkää kuntoutussunnitelman ja siitä seuraa kunnon heikkeneminen. Yksi vastaaja kaipaa muitakin toimintakykyä edistäviä palveluita kuin Kelan nykyisellään myöntämiä fysio- ja ratsastusterapioita. Erityisesti hän mainitsee Voice Massage hieronnan, joka hänen mielestään tulisi kuulua jokaisen puhevammaisen kuntoutusmuotoon. Toinen vastaaja taas peräänkuuluttaa liikkumistaidon ohjausta, jota näkövammaiset yleensä saavat. Hänen oma näkövammansa ei ole sataprosenttinen, mutta se vaikeuttaa elämää. Hän tarvitsisi ohjaajan, jonka kanssa voisi käydä läpi hahmotusvaikeiden mukanaan tuomia haasteita; esimerkiksi itsestään aukeavat lasiovet, hissit ja yhdistelmäkynnykset ovat haastavia. Hän kaipaa kokonaisvaltaisuutta kuntoutukseen. Myös neuropsykologinen kuntoutus mainitaan: sitä tulisi saada nykyistä helpommin. Yksi vastaaja esittää, että kuntosalikuntoutuksen pitäisi olla nykyistä helpompaa sekä halvempaa. Nykyisellään se on kallista, ja sen maksuihin joutuu sitoutumaan jopa vuodeksi kerrallaan; kaikkiin kuntosaleihin avustaja ei pääse ilmaiseksi mukaan. IV Lääkinnällinen kuntoutus on suurelta osin koettu toimivaksi. Eräs vastaaja tarkentaa, että hänen kohdallaan tehokkaat laitosjaksot ovat toimineet hyvin mutta avokuntoutus on ollut

13 melko tehotonta. Yksi vastaajista mainitsee erityisesti avustajan omaa toimintakykyään tukevana asiana ja aktiivisen, itsenäisen elämän mahdollistajana sekä nyt että tulevaisuudessa. Hänen mukaansa avustajan tuntimäärän tarve tulee tulevaisuudessa vain lisääntymään. Erään vastaajan vastauksessa näkyy toimintakyvyn ja toimeentulon yhteenkietoutuminen: hänellä on tällä hetkellä kaikki tarvitsemansa kuntoutuspalvelut, mutta toimeentulon heikentyessä hänen on luovuttava laitepilateksesta ja naprapatiasta. Tulevaisuudelta hän toivoo, että Kela myöntää jatkossakin hänelle fysio- ja allasterapiaa ja että kuntoutussuunnitelmaan sisällytettäisiin laitepilates ja naprapatia. Yksi vastaaja mainitsee toimintakykynsä ylläpidossa tarvitsevansa muun muassa seinäpyörää harjoitteluun ja teleskooppitartuntapihtejä ottaessaan korkealta jotakin kevyttä. Hän pitää tärkeänä henkistä kuntoutusta. Kuntoutukseen liittyvänä tulevaisuuden toiveena on, että kehossa on mahdollisimman vähän kipuja, nivelissä on liikkuvuutta, omatoimisuutta tuetaan ja kuntoutujalla on rohkeutta omien tarpeidensa esille tuomiseen. Myös avun säännöllisyys ja nopea muutoksiin reagoiminen kuntoutuksessa olisi tärkeää; parhaassa tapauksessa kuntoutujan toimintakyky palautuisi. Eräs vastaaja sanoo, että jos kuntoutujan toimintakyvyssä tapahtuu nopea muutos esimerkiksi tapaturman seurauksena, olisi hyvä saada nopea, tilapäinen ratkaisu asiaan. Jos tällaisessa tapauksessa vaaditaan lääkärin lausuntoa, päätöksessä kestää useita kuukausia ja samaan aikaan kuntoutujan tilanne voi huonontua ratkaisevasti ja pysyvästi. Lisäksi usein on epäselvyyksiä siitä, kuka maksaa kuntoutuksen, esimerkiksi oma kunta vai Kela, mistä johtuen kuntoutuspäätös voi viipyä kauankin. V Vastaajien mukaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittaisiin seuraavanlaisia kuntoutuspalveluita: fysioterapiaa, puheterapiaa, seksuaaliterapiaa, lääkinnällistä avo- sekä laitoskuntoutusta. Niistä fysioterapia mainitaan neljässä vastauksessa, puheterapia ja laitoskuntoutus kahdessa vastauksessa. Laitoskuntoutuksen arvo on sen päivittäiselle selviytymiselle tuomassa turvassa sekä vertaistuessa ja sosiaalisissa kontakteissa. Eräs vastaaja sanoo toivovansa, että kuntoutus olisi nykyistä tavoitteellisempaa tähtäimenään kunnon ylläpitäminen. Kyseisessä vastauksessa toivotaan kuntoutuskursseja, jossa paneuduttaisiin etenkin ikääntyvien CP-vammaisten ongelmakenttään. Toinen vastaaja sanoo kuntoutukseen liittyväksi huolekseen kuntoutusjaksojen saamisen epävarmuuden. Itsenäiseen asumiseen liittyviä toimintakyvyn tekijöitä pohdiskellaan kolmessa eri vastauksessa. Yksi vastaaja sanoo, että tarvitsee tulevaisuudessa mahdollisesti lisää apuvälineitä turvaamaan itsenäistä asumista. Toinen vastaaja sanoo, että häntä huolettaa, miten ikääntyessään tulee selviytymään kotona itsenäisesti. Kolmas vastaaja sanoo olevansa

14 riippuvainen toisen ihmisen avusta 24 tuntia vuorokaudessa. Hän peräänkuuluttaa sosiaalityöntekijöiden asennemuutosta suhtautumisessa vaikeavammaisia kohtaan ja lisää tietoutta vaikeavammaisuudesta sekä heidän arjestaan. Hän toivoo myös lakimuutosta niin, että vaikeavammainenkin saisi tarvitsemansa avun kotiin. 5. Mitä kuntoutuspalveluja toteuttavien ammatti-ihmisten pitäisi osata ja ymmärtää CP-vammasta aikuisista? (esim. yleis- ja erikoislääkärit, eri terapeutit, kuntoutusohjaajat, sosiaalityöntekijät) I Ammatti-ihmisten tulisi ymmärtää, että kaikki CP-vammaiset aikuiset ovat yksilöitä eikä heitä saa luokitella yhteen kategoriaan kuuluviksi. Heidän tulisi tietää myös, että CP-vammaiset eivät ole kehitysvammaisia eivätkä tyhmiä. Kuntoutuksen ammattilaisilla pitäisi olla enemmän tietoa siitä, millainen on lievästi CP-vammainen ihminen. Erään vastaajan kokemuksen mukaan jotkut ammatti-ihmiset ovat hänen tapauksessaan tehneet päätöksiä asioista musta tuntuu periaatteella ja eri lausuntoja yhdistellen; lopputuloksena on ollut paikkansa pitämätön lausunto. II Kuntoutuspalveluja toteuttavien ammatti-ihmisten pitäisi erään vastaajan mukaan ymmärtää varata tarpeeksi aikaa CP-vammaisen ihmisen asioiden kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen, jos hänellä on puhevamma ja sen myötä ulosanti hidasta ja epäselvää. Eräässä vastauksessa toivotaan ammatti-ihmisille tietoa siitä, mitä CP-vamma tarkoittaa ja että se ei ole yhtä kuin kehitysvamma. Myös toisessa vastauksessa peräänkuulutetaan, että heidän pitäisi tietää tarpeeksi CP-vammasta, jotta kaikkea ei tarvitsisi aina vääntää rautalangasta. Eräs vastaaja huomauttaa, että CP-vammaiset ovat usein monivammaisia, joten sen vuoksi kuntoutuksessa tulisi katsoa kokonaisuutta. Yksi ongelma nimittäin käynnistää ketjureaktion: esimerkiksi liikkumisvaikeudet saattavat lisätä spastisuutta. Myös toinen vastaaja sivuaa aihetta sanoessaan, että kuntoutusohjaajien olisi ymmärrettävä, että lievemmästäkin CPvammasta on aina haittaa arjessa, koska liikuntakykyä ei voi korjata, ja pienilläkin puutoksilla on suuri fyysistä toimintakykyä alentava vaikutus. Eräs vastaaja sanoo, että eri CP-vammaisten ihmisten vammat poikkeavat suuresti toisistaan. Hänen mukaansa yhdistävät tekijät liittyvät ikääntymiseen: ennenaikainen vanheneminen selkärankaperäisten vaivojen osalta. Sen vuoksi hermotukset eivät ole kunnossa käsiin ja jalkoihin eikä hengityksenkään osalta. Kaikkien tilanne on kuitenkin erilainen, joten kuntoutuksessa on yksilöterapian tarvetta. On tehtävä yksilökohtaista hienosäätöä sen suhteen, kuinka paljon kuntoutusta annetaan ja miten sitä toteutetaan. Kuntoutuksesta ei ole

15 hyötyä, jos se ei ole kohdallaan. Myös toinen vastaaja huomauttaa, että jokaisen vamma on yksilöllinen. Kolmas vastaaja lisää edelliseen, että jokaisen vammaisen ihmisen tapa käsitellä ja kyky sietää siihen liittyviä asioita, kuten kipua tai häpeää, on yksilöllinen. Yhden vastauksen mukaan CP-vammaan ei välttämättä liity samanlaisia persoonallisuuden muutoksia kuin myöhemmin tulleisiin neurologisiin vammoihin, koska ihminen on kasvanut vammansa kanssa. Sen sijaan kokemukset ovat voineet tehdä ihmisen arvomaailmasta massasta poikkeavan, mikä ei välttämättä ole pahasta. Monessa vastauksessa otetaan esille ammatti-ihmisten suhtautumistapa CP-vammaiseen ja se, miten CP-vammainen aikuinen tulisi kohdata. Avun tulee olla hienovaraista, sillä tilanne voi olla vaikea sekä avunpyytäjän että sen antajan kannalta. Eräässä vastauksessa toivotaan ammatti-ihmisiltä liberaalia suhtautumistapaa kaikkiin asioihin ilman ennakkoasenteita: mikään asia ei saisi olla tabu, ei edes seksi ja seksuaalisuus. Toinen vastaaja kehottaa kuntoutuksen ammattilaisia kohtamaan CP-vammainen ihminen avoimin mielin ja päättämään vasta kunnolla tutustuttuaan, mikä on kyseisen ihmisen oma osaaminen ja tietämys vammastaan. Hän painottaa, että yleensä potilas on itse oman vammansa paras asiantuntija. Kolmas vastaaja kritisoi sitä, että lääkintähenkilökunta tuntuu joskus suhtautuvan vähättelevästi CP-vammaisen ihmisen ongelmiin. Eräs vastaaja antaa kuntoutuksen ammattilaisille ohjeen olla avoin, näyttää epävarmuutensa ja kysyä suoraan, jos jokin asia askarruttaa; liittyy se sitten, henkilön vammaan, puheisiin, käytökseen tai asenteisiin. Toinen vastaaja sanoo, että kaikki eivät yksinkertaisesti tule toimeen kaikkien kanssa: arvomaailma tai kokemustausta voi olla liian erilainen. Hänen mielestään se on tarvittaessa uskallettava ottaa esiin ja tunnustaa. Joskus terapeutin vaihto on molempien eduksi. Yksi vastaaja ottaa esille luottamuksen, jossa on keskeistä sen molemminpuolisuus; potilaan asioista ei kuulu puhua muiden kanssa kuin hänen itsensä, ei edes esimiehen kanssa. Lääkäreiden osaamisesta vastauksissa sanotaan seuraavaa: Yleislääkäreitä ei edes kannata yrittää saada ymmärtämään muuta kuin sen, että CP-vammainen aikuinen tarvitsee lähetteen erikoislääkärille. Erään vastauksen mukaan erikoislääkärien on syytä ymmärtää, ettei työssäkäynti ole syy siirtää hoitovastuuta terveyskeskukseen tai työterveyshuollolle. Eräs vastaaja painottaa, että tasa-arvoinen kohtelu on tärkeää; jos esimerkiksi yhtä autetaan saamaan korotettu vammaistuki, pitää toistakin auttaa, sillä maksuton kuntoutus on kaikille CP-vammaisille olennainen asia. Yhdessä vastauksessa korostetaan, että myös psyykkiset asiat olisi hyvä ottaa kuntoutuksessa huomioon, sillä vastaajan mukaan CP-vammainen aikuinen masentuu helposti niin sanottujen terveiden joukossa, koska heihin nähden oma toiminta on rajallista ja vaikeaa.

16 Eräs vastaaja haluaa muistuttaa kuntoutuksen ammattilaisia siitä, että lihasjännitykset ovat osittain itsestä riippumattomia tiloja. III Eräs vastaaja toivoo kuntoutuksen ammattilaisilta (esim. yleis- ja erikoislääkärit, eri terapeutit, kuntoutusohjaajat, sosiaalityöntekijät) kykyä erotella eri vammaisryhmät eikä laittaa heitä saman kategorian alle. Jos kaikki tutkimukset tehdään saman kaavan mukaan, CPvammaiset jäävät taka-alalle muihin vammaisryhmiin nähden eivätkä saa vammansa mukaista kuntoutusta. Vastauksissa tulee voimakkaasti esiin toive siitä, että ammatti-ihmiset ymmärtäisivät jokaisen CP-vammaisen olevan yksilö omine ongelmineen ja vaivoineen. Vamma itsessään on monimuotoinen ja yksilöllinen, mutta se ei ole synonyymi kehitysvammaisuuden kanssa. Eräs vastaaja on kokenut ongelmalliseksi CP-vammaa tuntevan lääkärin löytämisen. Hänen mukaansa edes CP-liitto ei osaa ohjata aikuista CP-vammaista sellaisen luo, vaikka juuri liiton pitäisi olla paneutunut vamman moni-ilmeisyyteen. Lääkäreiden pitäisi suhtautua nykyistä vakavammin etenkin ikääntyvän CP-vammaisen vaivoihin eikä automaattisesti laittaa niitä vain ikääntymisen piikkiin. Vastauksista ilmenee myös toive saada tarpeensa huomioiduksi ja mielipiteensä kuulluksi kuntoutuksessa. Kuten eräs toinen vastaaja asian muotoilee, suhtautumisen tulisi olla kunnioittavaa ja asiallista. Kuntouttajien on hyväksyttävä se, että he eivät aina voi tietää, miltä vammaisesta henkilöstä tuntuu. Hänestä ikävintä on ollut, kun esimerkiksi jumpassa tai fysioterapiassa on todella pakottamalla pakotettu johonkin. IV Erään vastaajan mielestä tärkeintä olisi ymmärtää, että toimintakyky heikkenee iän myötä, jo 30 vuoden iässä, vaikka CP-vamma ei ole etenevä. Nivelet nimittäin kuluvat ja spastisuus lisääntyy. Hänen mukaansa kuntoutuksen ammattilaisten pitäisi myös osata ohjata erilaisten liikuntamuotojen pariin. Pelkkä fysioterapia ei riitä kunnon ylläpitämisessä, vaikka se tärkeää onkin. Hän sanoo joutuneensa etsimään itse toimivat kuntoilumuodot. Hän ei ole saanut asiaan ohjausta, vaan esimerkiksi laitepilateksen hän on löytänyt viidakkorummun kautta. Toinen vastaaja toivoo opastusta, millä keinoin voisi rentouttaa itseään. Omaehtoinen liikunta on tärkeä osa kuntoutusta. Jokainen vammainen henkilö on yksilö, jolla on yksilölliset tarpeet. Jokaiselle tulisi tarjota mahdollisuus osallisuuteen heidän omista lähtökohdistaan. Eräässä vastauksessa odotetaan kuntoutuksen ammattilaisilta sitä, että he yleensä tietävät jotakin CP-vammasta, etenkin, että CP-vamma on pääsääntöisesti liikuntavamma.

17 Ammattilaisten tulisi kuunnella paremmin CP-vammaisen ihmisen omaa tietämystä ja kokemusta kuntoutuksesta ja oman kehon tuntemuksesta. Toisessa vastauksessa toivotaan myös ymmärrystä CP-vammasta ja etenkin tietoa siitä, että se ei ole kehitysvamma. Kokonaisuuden huomioiminen korostuu yhdessä vastauksessa. Vastaaja nimittäin toivoo moniammatillista tapaa käsitellä CP-vammaisen ihmisen elämänhallintaa, viestintää ja vamman taustaa (esimerkiksi spastisuuteen vaikuttavia tekijöitä). V Kaksi vastaaja toivoo kuntoutuksen ammattilaisten tietävän, että CP-vamman aiheuttamat haitat ovat moninaisia; CP-vamma voi sisältää myös vaikean puhevamman, näkö- tai kuulovamman tai huomattavaa rajoittuneisuutta liikkumisessa. Myös toinen vastaaja painottaa, että CP-vamma ei ole yksiselitteinen. Hänen mielestään on tärkeätä huomata ja huomioida CP-vammasta aiheutuvat toiminnan vajavuudet, mutta myös ne toiminnalliset normaaliudet, jotka CP-vammaisella henkilöllä on: esimerkiksi normaali älykkyys tai jokin täysin toimiva raaja. CP-vammaisella voi myös olla itse luotu arkielämä, johon hän ei edes tarvitse ylimääräisiä kuntouttavia toimenpiteitä. Toteutettavan kuntoutuksen pitäisi suuntautua CP-vammaisen kuntoutujan arkeen ja edistää CP-vammaisten kuntoutujien omaa tekemistä heidän arjessaan. Lääkäreistä eräs vastaaja sanoo seuraavaa: Kelan asiantuntijalääkäreiden päätökset pitäisi tehdä niin, että lääkäri näkee asiakkaan, ei pelkkien papereiden perusteella. Ikääntyminen mainitaan kahdessa vastauksessa. Vastaajan mielestä ammatti-ihmisten pitäisi tuntea vanhentumisen vaikutukset ja välttää lääkkeiden määräämistä, koska sillä ei ole koskaan positiivista vaikutusta. Toinen vastaaja sanoo ikääntyvänä CP-vammaisena toivovansa, että kuntoutuksessa huomioitaisiin esimerkiksi pakkoliikkeiden ajan kanssa mukanaan tuomat lisävammat ja niistä aiheutuvat hermovauriot. Myös kuuntelemisen taito mainitaan vastauksissa: kuntoutusalalla toimivien ammatti-ihmisten pitäisi oppia kuuntelemaan asiakkaitaan. Eräs vastaaja toivoo, että fysioterapiakoulutukseen kuuluisi myös vaikeavammaisten kanssa toimiminen sekä vaikeavammaisten puheen ymmärtämisen harjoitteleminen. Toinen vastaaja sanoo lääkäreiden olevan yksi ammattijoukko, joka ei tahdo ymmärtää puhevammaisia. Kolmannen vastaajan mukaan terapeutit ja muut sellaiset osaavat suhtautua muita paremmin CP-vammaisiin, koska heidät on koulutettu siihen. Vastaaja painottaa, että kaikki CP-vammaiset eivät ole henkisesti jälkeenjääneitä. Vastauksessa kritisoidaan etenkin kaupunkien sosiaalityöntekijöitä siitä, että he eivät kuuntele vammaisen ihmisen mielipidettä vaan aliarvioivat hänen ymmärryksensä tason. Hänen mielestään kuntoutusohjaajien pitäisi olla enemmän vammaisten tukena ongelmatilanteissa.

18 CP-LIITON NETTIKESKUSTELUFOORUMSTA Asiantuntijoiden tietämys CP-vammasta voi olla hyvin heikko. Erityisesti vamman aikuisuudessa aiheuttamia lisäongelmia ei tunneta juuri lainkaan. Tämä johtaa siihen, että aikuisia CP-vammaisia kuntoutetaan muista vammoista tai lapsista saadun kokemuksen turvin. Asiantuntijuudestakaan ei ole hyötyä, jos vammaisella henkilöllä ei ole mahdollisuutta valita hoitavaa tahoa tai ylipäänsä päästä terapiaan tai lääkäriin tai ne eivät vastaa tarvetta. Kuntouttavan puolen tulisi käyttää sellaisia metodeja, joilla on vaikuttavuutta. Kuntoutus menee osittain metsään silloin, kun puuhastellaan jotain vain sormituntumalla. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää moniammatillinen tiimityön merkitys. Kuhunkin akuuttiin ongelmaan tulisi etsiä sen alan paras asiantuntemus - siis kirjoittaa lähete erikoislääkärille herkästi. 6. Miten haluaisit KEHITTÄÄ CP-vammaisten aikuisten tarvitsemaa kuntoutusta ja kokonaisvaltaista toimintakyvyn edistämistä? a) kuntoutuspalveluja, miten? I Eräs vastaaja painottaa, että kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus mahdollisimman laadukkaisiin ja monipuolisiin (yksilöllisiin) kuntoutuspalveluihin riippumatta omasta asuinpaikasta ja varallisuudesta. Toinen vastaaja toivoo, että CP-vammaiset ihmiset saisivat fysikaalista hoitoa ja hierontaa samaan tapaan kuin 1990-luvun loppupuolella, jolloin vastaaja itse käytti 15 kerran hoitojakson joka vuosi. Hän painottaa, että on tärkeää saada hierontaa säännöllisesti, jotta jalkojen lihaksen pysyvät hyvässä kunnossa. Lisäksi allasjumppaan tai vesijuoksuun olisi hyvä saada ilmaisia lippuja. II Konkreettisina kehitysehdotuksina vastauksissa mainitaan muun muassa personal trainerin palvelut, hahmotuskyvyn kehittäminen, avokuntoutuksessa viikoittain saatava fysikaalinen hoito, hieronta, venyttely ja jumppa. Eräs vastaaja ehdottaa, että kerran vuodessa olisi kaksiosainen laitoskuntoutusjakso: ensimmäinen osa sisältäisi hoitoja, venyttelyjä ja jumppaa sekä kotiohjelman ja toisessa osassa olisi ohjelman vaikutuksen ja tehon seurantaa. Myös kaksi muuta vastaajaa ehdottaa määräaikaiskontrollia, sillä sen avulla huomattaisiin toimintakyvyn mahdollinen hiljattainen lasku.

19 Parissa vastauksessa toivotaan yksilöllisen tilanteen huomioimista. Toinen vastaaja toivoo erityisesti ikääntyville CP-vammaisille räätälöityjä kuntoutuskursseja, sillä hän kokee, että sopeutumisvalmennuskurssit eivät ole heille enää parhaita mahdollisia. Erään vastaajan mielestä olisi tärkeää, että CP-vammainen aikuinen saisi osallistua itse oman kuntoutuksensa suunnitteluun. Myös toinen vastaaja on sitä mieltä, että kuntoutuksen kehittäminen vammaisen näkökulmasta olisi olennaista. Hänen mielestään esimerkiksi aktiivisen liikkumisen apuvälineet pitäisi saada helpommin saataville. Henkiseen toimintakykyyn vaikuttaa se, kuinka vammainen pystyy osallistumaan yhteiskuntaan: toimimaan työelämässä ja ylipäätään mielenkiintoisissa tehtävissä. Eräässä vastauksessa toivotaan, että olisi aikuisiin CP-vammaisiin erikoistuneita terapeutteja sekä CP-vammaisille aikuisille kohdennettuja laitoskuntoutusjaksoja. Toinen vastaaja ehdottaa, että kuntoutusvastuu siirtyisi keskussairaaloille, koska siten erikoislääkäreiden asiantuntemus voitaisiin huomioida kuntoutussuunnitelmaa tehdessä. Näin kuntoutus ei myöskään olisi kotikunnasta riippuvaista. Myös kuntoutuksen rahoituksen myöntämiseen toivotaan sujuvuutta. Yksi vastaaja toivoo, että Kelan maksama kuntoutus muuttuisi subjektiiviseksi oikeudeksi diagnoosin perusteella. Eräs toinen vastaaja sanoo, että vaikka aikuisten CP-vammaisten tutkimus on vielä alkuvaiheessa, ei aikuisia CP-vammaisia saisi sivuuttaa kuntoutusmäärärahoista päättäessä. Useassa vastauksessa sivutaan kuntoutuksen tavoitettavuutta ja toivotaan, että kuntoutukseen pääsy ja kuntoutussuunnitelman saanti olisivat helpompia sekä pitkäjännitteisempiä kuin nyt. Kuntoutussuunnitelmat voisivat olla pidempiaikaisia kuin yksi vuosi kerrallaan. Myös lääkärinlausunnon saanti voisi olla erään vastaajan mielestä nykyistä yksinkertaisempaa. III Kuntoutuspalveluilta toivotaan erityisesti, että niitä saisi nykyistä helpommin, laitoskuntoutus olisi yksilöllisempää kuin nyt ja kuntoutusta toteuttavilla olisi CP-vammaisuudesta enemmän tietoa. Jälkimmäisenä mainittu voisi käytännössä toteutua esimerkiksi siten, että kaikki kuntoutuskeskukset ottaisivat CP-vammaiset aikuiset huomioon ryhmiä muodostettaessa ja että CP-vammaiseen aikuiseen suhtauduttaisiin asiallisesti. IV Eräs vastaaja toivoo kuntoutuksen tiedollista kehittämistä: hän ehdottaa asiakastyöryhmiä, joilla saataisiin aikaan moniosaamista. Myös päätöksenteon siirtäminen keskussairaaloille olisi kannattavaa, sillä silloin kansainvälinen tieto ja taito olisivat helpommin saatavilla. Hän peräänkuuluttaa myös tutkimustoiminnan lisäämistä ja rehellistä sekä avointa keskustelua asioista.

20 Erään vastaajan mukaan tällä hetkellä aikuiset usein putoavat kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa tyhjän päälle, koska kukaan ei seuraa heidän tilannettaan peruskoulun jälkeen. Heillä tulisi olla selkeämpi tukiverkosto ympärillään, sillä monien kohdalla syrjäytyminen alkaa juuri noihin aikoihin. Sen vuoksi sosiaalinen kuntoutus on avainasemassa; olisi tärkeää huomioida itsetunnon kehittyminen ja omien kykyjen löytäminen. Myös toinen vastaaja toivoo, että kuntoutuspalvelut aloitettaisiin riittävän ajoissa. Eräs vastaaja toivoo, että kuntoutujan oma ääni saataisiin kuuluviin: Kuntoutujan näkemyksille pitäisi antaa suurempi painoarvo, nykyisin KELA:n asiantuntijalääkäri käytännössä päättää, useinkin varsin kyseenalaisilla perusteluilla. Toinen vastaaja sanoo, että kuntoutussuunnitelmaa pitäisi olla tekemässä siihen perehtynyt lääkäri eikä terveyskeskuslääkäri, joka näkee kuntoutettavan vain kerran kolmessa vuodessa. Eräs vastaaja on sitä mieltä, että fysioterapian laitosten erikoistuminen etenkin isoilla paikkakunnilla olisi hyödyllistä. Kaksi muuta vastaajaa sanoo, että Kelan pitäisi myös korvata erilaisia kuntoutusmuotoja fysioterapian lisäksi. Neljännen vastaajan mielestä avokuntoutuksessa voisi olla useammin kuin kerran viikossa fysioterapiaa. V Eräs vastaaja sanoo, että kuntoutuspalvelujen kehittämisen lähtökohta on viestintä ja CPvammaisten asiantuntijuuden tunnustaminen heidän oman elämänsä ja tarpeidensa suhteen. Hän toivoo, että CP-vammaiset aikuiset kohdattaisiin kuntoutusviestinnässä tasa-arvoisesti kuluttajayleisön jäseninä ja että kuntoutuksen ammattilaiset toimisivat myös kuntoutuksen konsultteina kuntoutujiin päin. Vastauksissa toivotaan muun muassa, että fysioterapia olisi säännöllistä ja iästä riippumatonta. Eräs vastaaja painottaa, että kuntoutuspalvelut eivät saisi loppua 65 ikävuoteen, sillä juuri silloin CP-vammainen ihminen alkaa tarvita kuntoutusta yhä enemmän. Myös toinen vastaaja nostaa esiin ikääntymiseen liittyvät erityispiirteet, jotka kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tulisi huomioida: esimerkiksi pakkoliikkeet tuovat ajan kanssa lisävammoja, kuten niskakulumia ja niistä aiheutuvia hermovaurioita. Eräs vastaaja toivoo kuntoutukseen hakemisen helpottamista esimerkiksi niin, että kaikki vuosittain haettavat kuntoutukset voisi saada automaattisesti vaikkapa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Siten niitä ei tarvitsisi hakea vuosittain aina uudestaan ja uudestaan. Eräs toinen vastaaja unelmoi ajatuksesta, että palvelut eivät olisi määrärahasidonnaisia. Kahdessa vastauksessa kuntoutuspalveluita toivottiin lähemmäksi omaa arkielämää; kuntoutusta voitaisiin mahdollisuuksien puitteissa antaa myös kotona tai ainakin tietoa ja taitoa voisi tuoda arkielämän keskelle.

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

SYYSKAUDEN OHJELMA 2013 Ryhmät alkavat maanantaina 2.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15

SYYSKAUDEN OHJELMA 2013 Ryhmät alkavat maanantaina 2.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15 KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen SYYSKAUDEN OHJELMA

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa 5.2.2016 1 (5) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa Vammaisneuvosto

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

SYYSKAUDEN 2015 OHJELMA Ryhmät alkavat maanantaina ja päättyvät viikolla 50 Kertoja on 15.

SYYSKAUDEN 2015 OHJELMA Ryhmät alkavat maanantaina ja päättyvät viikolla 50 Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. 045 7731 13 44 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen ELOKUUN EXTRAT

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot