Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen PALVELUOPAS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen PALVELUOPAS 2014"

Transkriptio

1 Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen PALVELUOPAS 2014

2 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEEN PALVELUOPAS 2014 Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti sosiaali ja terveydenhuollon palveluja, jotka voivat olla ajankohtaisia, jos henkilö on sairast nut aivoverenkiertohäiriön. Muista palveluista voi tiedustella oman paikkakunnan sosiaalivirastosta, sosiaaliasiamieheltä, Kelasta tai Aivoliitosta. Sosiaaliturva asiat on esitelty aakkosjärjestyksessä ja sulkuihin on merkitty viranomaistaho, josta palvelua voi hakea. AJONEUVOVERON PERUSVEROSTA VAPAUTUS (Liikenteen turvallisuusvirasto) Ajoneuvoverolain mukaan vapautuksen ajoneuvoveron perusverosta voidaan myöntää, jos ajoneuvon omistajalle on myönnetty autoverolain 50 mukainen autoveron palautus tai poliisi on myöntänyt henkilölle vammaisen pysäköintiluvan. Perusverosta vapautusta haetaan liikenteen turvallisuusvirastolta lomakkeella nimeltä Vapautus ajoneuvoveron perusverosta vammaisuuden perusteella. Lomakkeen voi tulostaa osoitteesta: Hakemukseen on liitettävä jäljennös pysäköintiluvan molemmista puolista tai mahdollisesta autoveronpalautuspäätöksestä. Jos autoveronpalautuksesta on tehty merkintä ajoneuvorekisteriin, erillistä hakemusta ei tarvitse tehdä, vaan vapautus ajoneuvoverosta tulee automaattisesti. (Ajoneuvoverolaki, AMMATILLINEN KUNTOUTUS (Kela, työvoimaviranomaiset, tapaturma ja liikennevakuutuslaitokset, työeläkelaitokset, ammatilliset oppilaitokset) Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Ammatillista kuntoutusta järjestetään henkilölle, jonka ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet. Ammatillista kuntoutusta ovat esim. ammatinvalinnanohjaus, perus, jatko ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuessa tarvitaan mukaan lääkärinlausunto. 1

3 APUVÄLINEET (Kela, sosiaalitoimisto, terveydenhuolto, työvoimahallinto, vakuutuslaitokset ) Aivoverenkiertohäiriön sairastanut henkilö voi tarvita apuvälineitä selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista. Vuoden 2012 alusta astui voimaan sosiaali ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen perusteena on lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineen tarpeen arviointi on tehtävä käyttäjälähtöisesti, oikea aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla. (Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta) Apuvälineitä myöntävät monet eri tahot ja kuntoutujan voi olla hankala hahmottaa, miltä taholta mitäkin apuvälinettä pitäisi hakea. Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä, jolla autetaan kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut sekä edistetään hänen asemaansa ja oikeutta osallistua hänen kuntoutustaan koskevaan asian käsittelyyn. Laki velvoittaa viranomaisia toimimaan yhteistyössä niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. (Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä) Kelan kautta haetaan apuvälineitä, joita tarvitaan ammatillisesta koulutuksesta tai työstä suoriutumiseksi. Apuvälineiden tulee olla kalliita, vaativia, henkilölle välttämättömiä apuvälineitä. Apuvälineen järjestämiseen sisältyvät tarpeen määrittely, apuvälineen kokeilu, apuvälineen saaminen omaksi tai lainaan, käytön opetus, seuranta sekä huollon järjestäminen. (Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Sosiaalitoimi järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kotiin ja kodin lähiympäristöön tarvittavia asunnon muutostöitä sekä asuntoon kuuluvia kiinteästi asennettavia välineitä ja laitteita. Lisäksi sosiaalitoimen kautta korvataan harkinnanvaraisesti (puolet kustannuksista) päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavia välineitä, koneita ja laitteita. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehtävät korjaukset puolestaan korvataan kokonaan. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) 2

4 Terveydenhuolto vastaa apuvälineistä, jotka kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Apuvälineitä voi saada sekä perus että erikoissairaanhoidosta, saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus tai vamma ja sen aiheuttama apuvälineen tarve. Apuvälineitä ovat mm. liikkumisen apuvälineet (esim. kävelykeppi tai pyörätuoli), mutta myös päivittäisissä toiminnoissa ja kommunikoinnissa tarvittavat apuvälineet. (mm. terveydenhuoltolaki, erikoissairaanhoitolaki, asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta) Työvoimahallinto vastaa työolosuhteiden järjestelytuesta, jolla työnantaja voi hankkia vajaakuntoiselle työntekijälle hänen tarvitsemiaan apuvälineitä. Tuella työnantaja voi järjestää esim. työkoneita, työmenetelmiä tai työpaikan muutostöitä, joiden avulla tuetaan työntekijän työhön sijoittumista tai työssä pysymistä. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta, asetus työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista) Vakuutuslaitokset korvaavat apuvälineitä, joita tarvitaan vammautumisen vuoksi ja lääketieteellisin perustein. Apuvälineet korvataan vakuutuksen ehtojen mukaisesti. Siltä osin kun vakuutus ei kata kaikkia tarvittavia apuvälineitä, siirtyy järjestämisvastuu terveydenhuollolle, sosiaalitoimelle tai Kelalle tarpeesta ja apuvälineestä riippuen. (Laki tapaturmavakuutuslainperusteella korvattavasta kuntoutuksesta, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta) Suomessa järjestetään vuosittain apuvälinemessuja, joissa eri apuvälinevalmistajat esittelevät uusimpia tuotteitaan. Messuilla käydessään saa käsityksen tarjolla olevista tuotteista ja ideoita kuntoutujaa helpottavista apuvälineistä. Kun tietää, mitä mahdollisuuksia on tarjolla, on helpompi keskustella eri viranomaistahojen kanssa apuvälinehankinnoista. ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Asunnon muutostöihin tukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Tukea haetaan mieluiten ennen kustannusten syntyä, jotta muutostyön tarve voidaan arvioida. Sosiaalitoimistosta saa tiedon muutostöihin liittyvistä hakumenettelyistä vaikeavammaisuuden perusteella. Tavallisimpia muutostöitä ovat ovien leventäminen, kulkuliuskojen asentaminen, kynnysten poistaminen ja keittiön ja kylpyhuoneen muutostyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat mm. hissit, turvahälytyslaitteet ja tekstipuhelimet. Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asunnon muutostyöt ovat vammaispalvelulain mukaisia ns. subjektiivisia palveluja, joten kunnalla on niiden erityinen järjestämisvelvollisuus. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) 3

5 AUTOVERONPALAUTUS JA HUOJENNUS (Hangon tulli, Tullihallitus) Autoveronpalautuksen voi saada uutena ostettuun tai ulkomailta käytettynä ostettuun Suomessa ensi kertaa rekisteröitävään autoon. Autoveronpalautuksesta säädetään autoverolain 51 :ssä. Autoveronpalautuksen voi saada, jos hakijan pysyvästä liikunta tai näkövammasta aiheutuva haitta on vähintään 80 % ja auto tulee hakijan henkilökohtaiseen käyttöön, tai pysyvästä invaliditeetista aiheutuva haitta on vähintään 60 %, tai yksin alaraajavammoista 40 % ja auton hankinta on olennaisen tarpeellinen työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun vuoksi. Autoveronpalautusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun auto on rekisteröity kuntoutujan nimiin. Päätöstä voi hakea jo ennen auton hankkimista tai rekisteröintiä. Hakemus toimitetaan osoitteeseen Eteläinen tullipiiri, Hangon tulli, Hanko. (www.tulli.fi, autoverolaki) Tullihallitus voi myöntää autoverolain 50 :n mukaan autoveron huojennusta, jos hakija ei täytä edellä mainittuja 51 :n mukaisia vaatimuksia. Tässä tapauksessa autovero voidaan palauttaa erityisen painavista syistä kokonaan tai osittain, palautuksen myöntäminen on harkinnanvaraista. Autoveron huojennusta harkitessaan Tullihallitus kiinnittää erityistä huomiota hakijan tai hänen perheensä liikkumista estävän tai sitä merkitsevästi rajoittavan vamma laatuun, ajoneuvon tarpeeseen ja perheen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen Tullihallitus, PL 512, Helsinki. Tullihallituksen internet sivuilla osoitteessa >yksityisille > autoverotus > autoveronpalautus invalideille > Invalideille myönnettävä veronpalautus löytyy opas, joka neuvoo autoveronpalautuksen ja huojennuksen hakemiseen liittyvissä asioissa. (www.tulli.fi, autoverolaki) AVUSTUS AUTON HANKINTAAN Kotikunta voi harkintansa mukaan osallistua sairastuneen henkilön autonhankintakustannuksiin, jos auto katsotaan välttämättömäksi hänen hoidon ja kuntoutuksen kannalta. Auto voi olla uusi tai käytetty. Jos henkilö vaihtaa vanhan auton uudempaan, vanhan auton myyntihinta vähennetään uuden auton hinnasta ja loppusummasta kunta voi maksaa puolet. Jos autoon on saatu esim. autoveron palautus, se vähennetään auton hankintahinnasta. Kunnilla on yleensä olemassa tietyt kattohinnat, mitä auto voi korkeintaan maksaa eli kysymys on kohtuuhintaisesta perheautosta. Kunnalta voi anoa päätöstä ennen auton ostoa (kaikki kunnat eivät myönnä ennakkopäätöksiä). Hakemukseen tulee perustella, miksi sairastunut tarvitsee autoa hoitoon ja kuntoutukseen liittyen. Hakemukseen kannattaa liittää lääkärin lausunto (esim. epikriisi), sekä jäljennökset pysäköintiluvasta ja autoveronpalautuksesta, jos ne on myönnetty. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) 4

6 ELÄKETTÄ SAAVAN HOITOTUKI (Kela) Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan eläkettä saavalle henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa ja /tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Hoitotuki on verotonta tuloa. Tuen määrä on porrastettu avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella kolmeen luokkaan: perushoitotuki 62,21 korotettu hoitotuki 154,86 ylin hoitotuki 327,46 Hoitotukea maksetaan myös yli kolme kuukautta kestävien laitoshoitojaksojen ajalta. Aiemmin hoitotuen maksaminen keskeytettiin kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen. Tämän vuonna 2010 voimaan astuneen lakimuutoksen tarkoituksena on poistaa avo ja laitoshoidon välistä rajanvetoa. HENKILÖKOHTAINEN APU Vammaispalvelulain uudistuksen myötä henkilökohtainen apu muuttui kunnan erityisen järjestämisvastuun alaiseksi eli asiakkaan subjektiiviseksi oikeudeksi, jolloin määrärahojen puute ei voi olla perusteena avun epäämiseen. Tämän palvelun kohdalla vaikeavammaisuuden kriteerit ovat, että henkilö tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän sairauden tai vamman johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa kotona tai kodin ulkopuolella. Palvelun kohdalla ei ole määritelty asiakkaan ylä tai alaikärajaa. Henkilökohtainen avuntarve on aina yksilöllistä, avuntarpeen kohteet voivat liittyä vaikeavammaisen henkilön välttämättömään avustamiseen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä kotona ja kodin ulkopuolella. Avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammainen henkilö itse pystyy määrittelemään avun tarpeensa, sisällön ja toteuttamistavan. Jos henkilön avuntarve perustuu selkeästi hoitoon ja hoivaan, avuntarve tulee toteuttaa muilla keinoin kuin henkilökohtaisen avun turvin. Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten henkilökohtaista apua on järjestettävä niin paljon kuin avustettava henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muihin tarkoituksiin, kuten harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen apua on järjestettävä 30 tuntia kuukaudessa. Kunta voi toteuttaa henkilökohtaisen avun kolmella eri tavalla: 1. Kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunnan tulee myös tarvittaessa ohjata ja neuvoa vaikeavammaista henkilöä avustajan palkkaamiseen 5

7 liittyvissä asioissa. 2. Kunta antaa palveluseteleitä avustajapalvelujen hankkimista varten. Tämä käytäntö on varmasti hyvä ratkaisu silloin, kun tarvittava avustajapalvelujen määrä on pieni. 3. Kunta hankkii avustajapalveluja julkiselta tai yksityiseltä sektorilta. Kunta voi myös tuottaa tarvittavat avustajapalvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) INVALIDIVÄHENNYS (Verovirasto) Verotuksesta on mahdollista hakea invalidivähennystä. Invalidivähennystä voi hakea henkilö, jolla on sairauden, vian tai vamman aiheuttama pysyvä haitta aste. Haitta asteen tulee olla vähintään 30 %, täyden invalidivähennyksen saa 100 %:n haitta asteella. Lääkärilausunnossa tulee näkyä haitta aste ja alkamisajankohta. Ensimmäisen vähennyskerran jälkeen verottaja tekee vähennyksen automaattisesti. KORJAUSAVUSTUS (Kunnan asuntovirasto, Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA)) Korjausavustusta myönnetään sosiaalisin perustein vanhuusväestön ja vammaisten asuinrakennusten tai asuntojen korjaustoimintaan. Asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yhden henkilön tulee olla 65 vuotias tai vanhempi tai vammainen. Korvausavustuksessa on tulo ja varallisuusharkinta. Korjausavustuksia on myönnetty esim. vanhojen asuntojen keittiöja kylpyhuoneremontteihin, talousvesijärjestelmien parantamiseen, hissien rakentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen. Lisätietoa korjausavustuksesta voi kysyä esim. Vanhustyön keskusliitosta: jossa työskentelee asiaan perehtyneitä korjausneuvojia. (Laki asuntojen korjaus, energia ja terveyshaittaavustuksista) KOTIPALVELU Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluna annetaan: 6

8 kodinhoitoapua, jota kodinhoitaja suorittaa perheen kotona tukipalveluja, kuten ateria, vaatehuolto, kylvetys, siivous, kuljetus, saattaja, sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja omaishoidontukea Kuntien mahdollisuudet kotipalvelujen antamiseen vaihtelevat. Kotipalveluja voidaan antaa sekä lyhytaikaiseen että pitkäaikaiseen avuntarpeeseen. Tuen tarve ja palvelut tulee olla kirjattuna palvelusuunnitelmaan. Kotipalveluista peritään maksu perheen tulojen perusteella. Kuntien ohella kotipalvelua toteuttavat myös monet järjestöt ja yksityiset yrittäjät. (Sosiaalihuoltolaki ja asetus) KULJETUSPALVELUT Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluina on järjestettävä välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuin tai lähikunnissa. Kuljetuspalveluista voidaan periä maksu, joka saa olla enintään paikkakunnan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu kohtuullinen maksu. Saattajan tarpeesta on ilmoitettava kuljetuspalvelua haettaessa, saattajapalvelu on maksutonta. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) KUNTOUTUS (Kela, terveyskeskus, sairaala, työeläkelaitokset, sosiaalitoimisto) Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat mm. fysioterapia ja laitoskuntoutusjaksot, ammatillista kuntoutusta mm. työkokeilut ja ammatillinen koulutus ja sosiaalista kuntoutusta on mm. sopeutumisvalmennuskurssit. Keskussairaaloissa toimivat kuntoutusohjaajat auttavat ja tukevat asiakasta sekä hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa. Heidän tehtävänään on ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. KUNTOUTUSSUUNNITELMA (Hoidosta vastaava taho) Sairastuneen henkilön kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan hänen hoidosta vastaavassa yksikössä yhdessä sairastuneen ja hänen perheensä kanssa. Sairastuneen, perheen ja lääkärin lisäksi kuntoutussuunnitelmaa on usein laatimassa moniammatillinen 7

9 työryhmä eli kaikki ne erityistyöntekijät, jotka ovat sairastunutta henkilöä tutkineet ja hoitaneet. Kuntoutussuunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kuntoutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: sairastuneen elämäntilanne ja toimintaympäristön merkitys kuntoutukselle miten sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasitusta selviytyä kotona, koulussa sekä muissa elämäntilanteissa lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta kuntoutuksen tavoitteet aiempi kuntoutus ja sen tulokset yhdyshenkilöt, seurantamenetelmät ja hoitovastuu Kuntoutussuunnitelmassa tulee näkyä päivittäisten vaikeuksien ja rasitusten yleisyys. Kuntoutussuunnitelma voi olla kirjattuna esim. B lääkärilausunnon lomakkeelle ja se on luonteeltaan suositus, jonka avulla kuntoutuksen myöntävä taho tekee päätöksen sairastuneen henkilön kuntoutuksesta. LÄÄKKEET (Kela) Lääkekorvaukset Kela kortilla apteekeista saa lääkärin määräämiin lääkkeisiin, perusvoiteisiin ja kliinisiin ravintovalmisteisiin korvausta, jos ne on määrätty sairauden hoitoon. Kaikilla lääkkeillä on omavastuu, jonka jälkeen peruskorvaus on 35 % tai erityiskorvattavissa lääkkeissä 65 % tai 100 %. Lääkkeitä korvataan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, mahdollisimman edullisina pakkauskokoina ja niitä pitää käyttää lääkärin määräämän annostusohjeen mukaisesti. Maksukatto lääkekorvauksissa (lääkkeiden vuotuinen omavastuu) Lääkehoitoa tarvitsevalla asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista reseptilääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 610 euroa. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa/lääke ja Kela korvaa loput lääkkeen hinnasta. Kela huolehtii maksukaton täyttymisestä apteekista saatujen tietojen perusteella ja lähettää asiakkaalle tiedon sekä ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvauksen saa suoraan apteekista, kunhan esittää Kela kortin ja ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan. Lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä Suomessa on käytössä lääkkeiden viitehintajärjestelmä, jonka mukaan lääkekorvaus maksetaan. Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, joissa maksettava korvaus määritellään edullisemman markkinoilla olevan rinnakkaisvalmisteen mukaan. Asiakkaalle maksettava Kelakorvaus lasketaan siis edullisemman vastaavan, vaihtokelpoisen rinnakkaislääkkeen perusteella, 8

10 vaikka lääkäri olisi määrännyt kalliimman alkuperäisvalmisteen. Jos asiakas haluaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän maksaa itse lääkkeen hinnan ja Kela korvauksen välisen erotuksen. (Sairausvakuutuslaki, MATKAKORVAUKSET (Kela) Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen henkilön perheelle kertyy matkakustannuksia esim. tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista. On hyvä pitää päiväkirjaa tai kalenteria, mihin merkitään kaikki käynnit esim. lääkärillä, terapioissa, laitoskuntoutuksessa, sopeutumisvalmennuksessa jne. Jälkikäteen voi olla vaikea muistaa kaikkia tehtyjä matkoja, jos niitä ei merkitse ylös. Matkalaskuun tarvitaan aina tosite siitä, missä on käyty, miksi on käyty ja paljonko kuluja on kertynyt. Matkakustannukset korvataan sairastuneen henkilön terveydentila huomioonottaen halvimman matkustustavan mukaan omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta. Matkakorvauksen omavastuuosuus yhteen matkustussuuntaan on 14,25 ja kalenterivuodelta yhteensä 242,25. Henkilön mukana oleva saattaja on oikeutettu matkakorvauksiin, jos hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi henkilön sairauden perusteella tai esim. perheenjäsenen hoitoon osallistumisen välttämättömäksi. Jos sairastunut henkilö ja hänen saattajansa joutuvat yöpymään matkalla tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden takia, Kelasta voi hakea yöpymisrahaa majoituskustannusten korvaamiseen, enintään 20,18 /vrk. Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä (242,25 ) ja jos omavastuu kalenterivuodelta täyttyy, ylittävä osa korvataan kokonaan. Tällöin Kela lähettää automaattisesti sairastuneelle henkilölle matkakustannusten omavastuukortin. Alle omavastuun jäävistäkin matkoista on siis haettava korvausta kuuden kuukauden kuluessa, jotta ne voidaan ottaa huomioon kattosummaa laskettaessa. Matkakorvauksia voi hakea kuusi kuukautta maksun suorittamisesta. Kelasta saatavasta matkakorvaushakemuksesta voi lukea lisäohjeita matkakustannusten hakemiseen. Taksimatkojen suorakorvaus Jos terveydenhuollon edustaja on katsonut henkilön terveydentilan vuoksi taksin tarpeelliseksi ja tilanteesta on todistus, Kela korvaa taksimatkat omavastuuosuutta lukuun ottamatta. Jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta halvempien matkustustapojen käyttöön esim. puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi, myös tässä tapauksessa voidaan korvata taksimatkoja. Korvaus taksimatkoista siirtyi suorakorvausmenettelyyn vuosien aikana. Taksimatkat tilataan sairaanhoitopiirien tilausnumeroista. Tilausnumerosta tilatusta matkasta omavastuuosuus on 14,25 euroa yhdensuuntaisesta matkasta. Kela kortti esitetään ennen matkan alkamista suorakorvauksen saamiseksi. Taksimatkat tulee tilata mahdollisimman ajoissa, mutta viimeistään matkaa edeltävänä päivänä klo mennessä. Tilauksen yhteydessä tilauskeskuksesta 9

11 tiedustellaan matkaan liittyviä asioita. Samassa kyydissä voi olla myös muita matkustajia. (www.kela.fi) MUUTOKSENHAKU Kelan päätökset: Sairastunut henkilö voi hakea muutosta Kelan päätökseen, jos hän ei ole tyytyväinen päätöksen sisältöön. Muutoksenhaku eli valitus on oltava aina kirjallinen. Kela liittää aina valitus osoituksen niihin päätöksiin, joihin voi hakea muutosta. Päätöksessä on ohjeet, mitä valituskirjelmän tulee sisältää ja minne ja milloin se on toimitettava. Valituskirjelmän teossa voi käyttää apuna Kelan laatimaa valmista lomakepohjaa, jonka voi tulostaa esim. Kelan internetsivustolta. Ensimmäiseksi Kelan paikallistoimisto käsittelee asian uudelleen ja heillä on mahdollisuus tehdä oikaisupäätös. Jos he eivät muuta päätöstä, se lähetetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (työttömyysturvaetuuksien päätöksistä valitetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan). Jos henkilö ei ole tyytyväinen muutoksenhakulautakunnan päätökseen, voi vielä valittaa Kelan vakuutusoikeuteen. Henkilön tekemä valituskirjelmä mahdollisine liitteineen on toimitettava Kelaan viimeistään 30 päivänä sen jälkeen, jona henkilö on saanut päätöksestä tiedon. Kunnan virkamiespäätökset: Kunnan virkamiespäätöksistä voidaan hakea muutosta sosiaalilautakunnasta 14 vrk sisällä päätöksen saamisesta. Sosiaalilautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto oikeuteen 30 vrk kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Osasta vammaispalvelulain mukaisista palveluista voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallinto oikeuteen. Jos viranomainen on toiminut virheellisesti tai lainvastaisesti, voi asiasta kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kun valitustie Suomessa on käyty loppuun, voi päätöksestä valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. OMAISHOIDON TUKI Kunta voi harkinnanvaraisesti maksaa omaishoidon tukea kotona tapahtuvan sairastuneen hoidon turvaamiseksi. Tukea voi saada vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon tai muun huolenpidon takaamiseksi. Tuen tarkoituksena on mm. ehkäistä laitoshoitoon sijoittumista. Hoitopalkkion suuruus vaihtelee kunnittain. Omaishoidon tuen saamisen kriteerit ovat hoitotyön vaativuus ja sitovuus. Omaishoitajan ja kunnan välille laaditaan hoitosopimus, siinä sovitaan mm. rahassa maksettavasta palkkiosta ja hoitajalle järjestettävästä vapaasta. Sopimuksen liitteenä tulee olla sairastuneelle laadittu hoito ja palvelusuunnitelma, josta tulee ilmetä tarvittavat muut palvelut. Omaishoidon tuki on porrastettu vaativuuden ja sitovuuden mukaan. Alin lakisääteinen eläketurvaa kerryttävä omaishoidontuki on 381 /kk ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 761,99 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio voidaan 10

12 sopia säädettyä alinta määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus on vähäistä tai hoidon tarve on väliaikaista. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kerryttää eläketurvaa. Hoidettavan henkilön tai omaishoitajan tulot ja varallisuus eivät vaikuta tuen myöntämiseen. Omaishoidon tukea voi saada rahallisen korvauksen sijasta myös palveluina tai rahallisen korvauksen ja palvelujen yhdistelmänä. Omaishoidon tuen saajalla on oikeus saada vähintään kolme vapaapäivä sellaista kuukautta kohti, jonka aikana hoitotyö on luonteeltaan erittäin sitovaa. Kunta huolehtii hoidon järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu alkaen järjestää toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee tehtävään soveltuvan sijaishoitajan kanssa. Sijaishoitajan avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan henkilön kotona. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Lisätietoja omaishoidontuesta saat esim. oman kunnan sosiaalivirastosta ja Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä, p ja PALVELUASUMINEN Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko vammaisen henkilön omassa omistus, vuokra tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarpeelliset palvelut tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai vastaavassa. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ Palvelusetelijärjestelmän tarkoituksena on asiakkaan näkökulmasta lisätä palvelujen valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Jokainen kunta tai kuntayhtymä voi päättää, ottaako se palvelusetelijärjestelmän käyttöönsä ja mitä palveluja sillä voi hankkia. Kuntakohtaiset erot voivat siis olla suuria. Kunta tai kuntayhtymä hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämiä palvelusetelejä. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista ja luettelo on oltava julkisesti saatavilla. 11

13 Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan velvollisuus on tarjota hänelle muita vastaavia kunnan järjestämiä palveluja. Palveluseteli voi olla kaikille asiakkaille samansuuruinen tai vaihtoehtoisesti tulosidonnainen, jolloin asiakkaan tulot vaikuttavat setelin suuruuteen. Jos palveluseteliä käytetään sellaisiin palveluihin, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, esim. henkilökohtainen apu, niin silloin setelin arvo on määriteltävä niin, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Palveluseteli on saajalleen veroton etuus, etuutta ei voi siirtää toiselle henkilölle eikä muuttaa rahaksi. Jos asiakas käyttää palveluseteliä esim. kotinsa siivoukseen ja hänelle jää maksettavaksi omavastuuosuus, siitä ei voi enää saada kotitalousvähennystä. (Laki sosiaali ja terveydenhuollon palvelusetelistä) PALVELUSUUNNITELMA Palvelusuunnitelma auttaa vammaista henkilöä ja hänen läheisiään palvelujen ja tukitoimien selvittämisessä. Palvelusuunnitelma on kokonaisuus, joka sisältää kaikki henkilön saamat palvelut. Sitä tulee tarkistaa säännöllisesti. Sen avulla palvelujen kokonaisuutta on mahdollista arvioida helpommin. Palvelusuunnitelma ei ole ainoastaan nykyisen tilanteen kartoitus, vaan lisäksi suunnitelmassa tulee näkyä tulevaisuudensuunnitelmat eli mitä asiakas ja ammatti ihmiset ovat yhdessä suunnitelleet asiakkaan riittävän tuen turvaamiseksi voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen myötä palvelusuunnitelman asema vahvistui ja se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Palvelusuunnitelma on luonteeltaan suositus palveluista, palvelut pitää vielä erikseen hakea erillisellä hakulomakkeella. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) PYSÄKÖINTILUPA (Poliisilaitos) Tieliikennelain mukaan poliisi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Pysäköintilupa on sairastuneen henkilön henkilökohtainen ja sen mukanaan tuomia etuja saa käyttää ainoastaan silloin, kun henkilö matkustaa autossa. Pysäköintilupa anotaan kunnan poliisilaitokselta. Anomukseen tulee liittää hoitavan lääkärin lausunto pysäköintiluvan tarpeesta. Pysäköintiluvissa on henkilön valokuva, nimi ja myöntämistä koskevat tiedot. Lupa on voimassa 10 vuotta ja se on voimassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Pysäköintilupa pitää asettaa auton ikkunaan näkyvälle paikalle. Pysäköintiluvan myötä auton voi pysäköidä vammaisille autoilijoille tarkoitetuille pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä, maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta, alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkein kielletty ja rajoitusta pidemmäksi ajaksi sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu. (Tieliikennelaki) 12

14 PÄIVITTÄISISTÄ TOIMINNOISTA SUORIUTUMISESSA TARVITTAVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa ajan toiminnoissa. Korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) SAIRAUSPÄIVÄRAHA (Kela) Sairauspäivärahaa maksetaan vuotiaalle henkilölle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja on ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Oikeus päivärahaan alkaa, kun sairaus on kestänyt omavastuuajan eli sairastumispäivän lisäksi yhdeksän arkipäivää. Hakemukseen liitetään lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä. (www.kela.fi) SOPEUTUMISVALMENNUS (Kela, terveyskeskus, sosiaalitoimisto, vakuutusyhtiöt, vammaisjärjestöt) Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään vamman aiheuttamissa muutoksissa elämässä. Sopeutumisvalmennusta järjestävät pääasiassa vammaisjärjestöt erilaisina kursseina, mutta myös yksilöllistä sopeutumisvalmennusta on mahdollista saada. Lisätietoja sopeutumisvalmennuksesta voi antaa keskussairaalan kuntoutusohjaaja, terveyskeskus tai vammaisjärjestön työntekijä. Sopeutumisvalmennukseen pääseminen edellyttää kuntoutussuunnitelmaa tai lääkärin lausuntoa, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Lisätietoja kursseista p. (02) , s posti , tai p , s posti ann (kurssien sisältö ja rahoitus). 13

15 SUBJEKTIIVINEN OIKEUS/ HARKINNANVARAISUUS Vammaispalvelulainsäädäntö jakaa kunnan tarjoamat vammaispalvelut kahteen ryhmään, kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden ja yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin. Erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ovat vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivätoiminta, palveluasuminen sekä henkilökohtainen apu. Asiakkaan subjektiivinen oikeus tulkkauspalveluihin on myös säilynyt, vaikka palvelujen järjestämisvastuu siirtyikin Kelalle alkaen. Vaikeavammaisuuden kriteerit määritellään jokaisen palvelun kohdalla erikseen. Jos vaikeavammaisuuden kriteeri kyseisen palvelun kohdalla täyttyy, kunnan on järjestettävä palvelut riippumatta siitä, onko toimintaan ollut varattuna määrärahoja. Yleisesti puhutaan asiakkaan subjektiivisesta oikeudesta palveluihin. Yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisten palvelujen myöntäminen puolestaan on sidoksissa kunnan talousarviossa varattuihin määrärahoihin. Kunnan tulee kuitenkin varata määrärahoja palveluihin riittävästi vastaamaan kunnassa esiintyvää tarvetta. Palveluja myönnetään tarveharkinnan ja määrärahojen mukaan, yleisesti puhutaankin määrärahasidonnaisista palveluista. Tällaisia määrärahasidonnaisia kunnan järjestämiä palveluja ovat mm. kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen avustaja, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaatetus ja erityiskustannukset. TAKUUELÄKE Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, jos henkilön kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä enintään 736,64 e/kk. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin pienemmäksi silloin, kun eläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Täyden takuueläkkeen saavat vain ne, joilla ei ole mitään muita eläkkeitä. Muut eläkkeet vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Eläkkeisiin luetaan mukaan myös esimerkiksi leskeneläkkeet ja tapaturmaeläkkeet. Takuueläkettä eivät sen sijaan pienennä eläkettä saavan hoitotuki, rintamalisät eikä eläkkeen lapsikorotus. Takuueläkettä eivät pienennä ansiotulot, pääomatulot eikä omaisuus. Myöskään omaishoidon tuki ei vaikuta sen määrään. Takuueläkettä haetaan Kelasta ja siinä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. (www.kela.fi) TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATTO (Terveyskeskus, sairaala) Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto, joka on suuruudeltaan 679 euroa. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon 14

16 lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö ja päivähoidon maksut, kuntoutushoidon maksut. Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista eikä yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio ja kuvantamistutkimuksista. Maksukattoon ei lasketa myöskään tulo sidonnaisia maksuja eikä maksuja, jotka on korvattu asiakkaalle esimerkiksi toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksen perusteella. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta, ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 16,10 euron hoitopäivämaksu. Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Maksetut maksut merkitään terveyskeskuksesta saatavaan seurantakorttiin. Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä, ja ne on esitettävä tarvittaessa. Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. (Laki ja asetus sosiaali ja terveydenhuollon asiakasmaksuista) TOIMEENTULOTUKI Mikäli sairastuneen henkilön tulot eivät riitä perustoimeentuloon esimerkiksi suurten lääkemenojen vuoksi, asiakkaalla on mahdollisuus saada toimeentulotukea. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joka tarkoittaa sitä, että ensin tulee kartoittaa kaikki muut mahdolliset yhteiskunnan tuet. Toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan eli sen on tarkoitus olla väliaikainen tukimuoto. Toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä tehdyn hallinto oikeuden päätöksen mukaan asiakas voi nykyisin hakea toimeentulotukea myös sähköisesti omalla vastuullaan. Viranomainen ei edelleenkään voi lähettää tietoja sähköisesti tietoturvasyistä. TULKKAUSPALVELUT (Kela) Tulkkauspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo ja näkövammaista tai puhevammaista henkilöä. Tulkkauspalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Tulkkauspalveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti puhevammaisella henkilöllä on vähintään 180 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Opiskeluun liittyvänä tulkkauspalveluja 15

17 järjestetään kuitenkin siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen opinnoistaan. Kela vastaa kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista. Tulkkauspalveluoikeutta haetaan Kelalta kirjallisesti. Oikeutta palveluun haetaan tavallisesti vain kerran, mutta lisätunteja, opiskelutulkkausta ja tulkkausta ulkomaanmatkalle on haettava erikseen. Hakemuksen liitteeksi on täytettävä Kelan asiakasprofiililomake, jossa kerrotaan mm. millaisia kommunikointikeinoja hakija käyttää ja millaista tulkkausta hän tarvitsee. Hakemukseen on liitettävä myös sosiaali tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto hakijan tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut mahdolliset selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi. Haku ja asiakasprofiililomakkeita saa kaikista Kelan toimistoista ja palvelupisteistä, ja ne voi myös tulostaa osoitteesta Hakemuksen voi lähettää postitse Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen tai jättää sen mihin tahansa Kelan toimipisteeseen. Vuoden 2012 alusta lähtien tulkkauspalvelu on voitu järjestää myös etätulkkauspalveluna. Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun. Etätulkkauksessa asiakas on kotonaan tietokoneen ääressä ja tulkki on vastaavan laitteen luona studiossa. Studiosta otetaan yhteys kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilataan aika lääkärin vastaanotolle. Kela hankkii etätulkkausta käyttäville asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut atklaitteet ja käyttöyhteydet. (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta) Vammaisten tulkkauspalveluun ei kuulu eri kommunikaatiomenetelmien opetus. Siitä vastaa edelleen asiakkaan oma kotikunta. Kunnat järjestävät siis edelleen viittomakielen ja muiden kommunikaatiomenetelmien opetuksen. 16 VUOTTA TÄYTTÄNEEN VAMMAISTUKI (Kela) 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on taloudellinen korvaus, jos henkilön sairaus tai vamma aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta sekä erityiskustannuksia. Vammaistuen tarkoitus on helpottaa henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, opiskelussa ja työssä. Vammaistuen saaminen edellyttää henkilön toimintakyvyn heikentymistä vähintään vuoden ajalta. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ ja opiskelutehtävistä. Vammaistuen saaja ei voi olla eläkkeellä. Vammaistukeen eivät vaikuta hakijan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Vammaistuki on verotonta tuloa. Tuki jakaantuu kolmeen luokkaan: 16

18 Vammaistuki 92,88 /kk Korotettu vammaistuki 216,73 /kk Ylin vammaistuki 420,26 /kk Nykyisin vammaistukea maksetaan myös yli kolme kuukautta kestävien laitoshoitojaksojen ajalta. Aiemmin vammaistuen maksaminen keskeytettiin kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen. Tämän lakimuutoksen tarkoituksena on poistaa avo ja laitoshoidon välistä rajanvetoa. (Vammaistukilaki ja asetus) YLIMÄÄRÄISET ERITYISRAVINTOKUSTANNUKSET Vammaispalvelulain mukaan vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset kustannukset, jotka aiheuttavat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. Erityisravintovalmisteiden tarpeesta tulee olla lääkärin lausunto. (Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) NEUVONTAA SOSIAALITURVA ASIOISSA AIVOLIITOSSA ANTAVAT: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö p tai sähköposti LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto, to pe klo 8 16, liitto.fi Palveluoppas on päivitetty

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Liite 3 TARKISTUSLISTA / palvelusuunnitelma ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Kela Lapsilisä Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 31/05.02.20/2014 Sotelk 1 Omaishoidon tuki on lakisääteinen (937/2005) sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1 KOKEMÄEN KAUPUNKI OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta Ptlk 2.12.2015 102 23/032/2015 2 1. OMAISHOIDON TUKI... 3 Tuen myöntämisedellytykset... 3 Omaishoidon tuen hakeminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 2016 2016 Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 1 Sisällys 1. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu eli asiointikuljetus... 2 1.1 Huomioon otettavat tulot ja menot... 3 1.2 Hakumenettely... 4

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä PERUSTERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2012 Terveydenhuollon maksukatto on 636 (633 ) kalenterivuosi. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN ELÄKKEENSAAJAN ETUUDET PALVELUJEN HANKINTAAN Eläkkeensaajana sinun kannattaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat tuet ja vähennykset palvelujen hankinnassa. Tuen

Lisätiedot

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 2 Säädösperusta (1, 2 ) Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoitus on edistää hoidettavan

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) 14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Yhtymähallitus 26.1.2016, liite 7 Ikäihmisten palvelulinja / Ikäkeskus OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.2.2016 alkaen 1. OMAISHOIDON TUEN TARKOITUS JA SEN SISÄLTÖ Laki omaishoidon tuesta 937/2005

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET HARJAVALLAN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 14.12.2016/ 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2017 2 Sisällysluettelo 1. Omaishoidontuen sisältö ja tarkoitus 3 2. Omaishoidontuen hakeminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2010 A. Indeksitarkastuksen piirissä olevat asiakasmaksu Nykyinen maksu Uusi maksu Uuden maksun voimaantulo ajankohta Terveyspalveluiden tulosalue Terveyskeskuksen

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI

HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Hakemus 24.8.2015 HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Saapunut: Käsitelty: PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT 1. Palvelun tuottajan tiedot Palvelutuottaja (yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi)

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2014 lukien

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2014 lukien Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2014 lukien Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 Sisällysluettelo 1. Omaishoidon tuen määritelmä ja myöntämisedellytykset... 1 2. Hoitopalkkion määrät ja kriteerit

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS 1 VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Haettavat palvelut (Huomioi, että hakemus täytetään vain niiden palveluiden osalta, joita haetaan)

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot