Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Seppo Pirttikoski Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallintosihteeri Nimi Anna Savolainen Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Palvelurakenteita ja toimintatapoja on syytä tarkastella uudelleen. Työikäinen väestö suomessa vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Tästä syystä sosiaali, hoiva ja terveyspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan suuresti. Nykyinen palvelurakenne ja kuntien lakisääteisten tehtävien runsas määrä velkaannuttaa kuntia ja edelleen pakottaa nostamaan kunnallisveroprosentin tasoa. Kuntaliitokset eivät ratkaise edellä mainittuja asioita. Huomioitavaa on se, että huoltosuhde vaihtelee huomattavasti kunnittain ja vm:n selvityksen s.238 mukaan Ilmajoella, Lapualla ja Seinäjoella on huoltosuhde ja sen kehitys edullisimmat Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kuntarakennetyöryhmän mukaan Ilmajoen huoltosuhde ja väestökehitysnäkymä on maakunnan edullisimmasta päästä. Todettakoon, että tässä kohtaa esitetyt tiedot pitävät paikkansa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raportin sivulla 239 on todettu kuntatalouden painelaskelman muodossa, että pienimmillä veroprosenteilla (korotuspaine) selvinnevät Ilmajoki, Lappajärvi ja Seinäjoki. Ilmajoen kunta viittaa tilastokeskuksen tutkimukseen, jossa on todettu Ilmajoella olevan Eteläpohjanmaan toiseksi parhaat talouden resurssit tutkimuksessa, jossa muuttujina on tarkasteltu väestönmuutosta, työpaikkamuutosta, verotuloja ja työllisyysastetta. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Raportin sivulla 241 on väittämä Ahonkylän toiminnallisesta yhteydestä Seinäjokeen. Väitteenä edellinen ei pidä paikkansa. Kunnallisten palvelujen suhteen Ahonkylän asukkaat käyttävät sataprosenttisesti Ilmajoen

10 kunnan palveluja. Ahonkylän alueella on kunnan eri toimintojen työpaikkoja yli 50. Yksityisyrittäjät ym. mukaan lukien työpaikkoja Ahonkylän alueella on noin 100. Viitaten raportin sivuun 245 yhdyskuntarakenteen osalta yhteistyön tarve on Seinäjoen kanssa on kaavoituksen osalta, viitaten itäiseen ohituskulkutiehen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportissa ei ole millään tavalla huomioitu, että työssäkäynnin tarkastelussa on myös mukana yhteiset kuntayhtymät, joissa kunta on osaomistajana. Sairaanhoitopiiri, Koulutuskuntayhtymä ja Maakunnan liitto ym. ja valtiolliset työpaikat työllistävät alueella yhteensä 5000 ihmistä. Esimerkiksi suhdannevaihtelut vaikuttavat ratkaisevasti työpaikkojen syntyyn/häviämiseen eri paikkakunnilla ja eri osissa suomea. Työssäkäyntialue ei ole mikään kuntarakenne tai palvelurakenneperuste, koska palveluiden suurkäyttäjät, lapset ja vanhukset eivät käy työssä, eivätkä asioi erikoisliikkeissä. Palvelurakennetta ei voi muodostaa niillä perusteilla. Työssäkäyvät pendelöivät saavat terveyspalvelunsa yleensä työssäkäyntipaikkakunnaltaan, työnantajan tai viime kädessä veronmaksajien kustannuksella. miksi muun palvelurakenteen pitäisi vielä tukea tätä samaa kehitystä? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Ilmajoen kunnalla on vahvat edellytykset tuottaa ja järjestää peruspalveluita. Työryhmän raportti ei ole noteerannut tätä millään tavalla. Samoin peruspalvelujen tuottamisessa on jäänyt täysin noteeraamatta JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä yhteistyö Jalasjärven kunnan ja Kurikan kaupungin kanssa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Raportin tarkastelussa ei ole otettu kantaa elinkeinotoimen kehittämiseen. Ilmajoen kunnassa on itsenäinen elinkeinotoimi. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työryhmä ei ole huomioinut lainkaan, että Ilmajoen kunta saa kaikki peruspalvelunsa Ilmajoen kunnan alueelta. Työpaikkaomavaraisuuden nostamiseen on Ilmajoella erittäin hyvät mahdollisuudet: Ilmajoki on tutkitusti suomen 6. paras yrittäjäystävällisin kunta. Kaupalliset palvelut tulevat merkitsevästi paranemaan, kun Kesko aloittaa syksyllä 2012 ison päivittäistavarakaupan rakentamisen. Viitaten s.242 tnsgallupin tutkimustuloksiin vuodelta 2006, Ilmajoen kunta huomauttaa, että kyseisen vaikutusaluetutkimuksen (asiointi) jälkeen Ilmajoelle on rakennettu Tokmannin tavaratalo, joka osaltaan vaikuttaa asiointiliikenteeseen. Olettama on, että pidemmällä jänteellä työpaikkapendelöinti ja kauppaasiointi Seinäjoen suuntaan vähenevät. Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan voimanvarana nähdään Seinäjoen kokemukset kuntaliitoksen toteuttamisesta. Ilmajoen näkökulmasta katsottaessa liittyneiden kuntien kokemukset eivät ole kannustavia Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä ,57

11 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Yhdyskuntarakennetarkastelu: Selvityksessä esimerkin asemaan nostettu Ahonkylä ei kaava ja maankäyttömielessä integroidu Seinäjoen kaupungin maankäyttöön millään tavalla. Ilmajoella yhdyskuntarakennetta leimaa vahvat ja elinvoimaiset maaseutumaiset kylät. Peruspalveluiden järjestämis ja tuotantoedellytykset: terveyspalvelut tuotetaan kolmen kunnan alueella (Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi) yhteisen peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. Asia ei tule raportissa juuri millään tavalla ilmi tai sitä ei noteerata millään tavalla johtopäätöksissä. Elinkeinotoimen kehittäminen: raportissa ei ole tosiasiallisesti otettu aiheeseen mitään kantaa. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi: Edelleen voidaan todeta, että Ilmajoen kunta tuottaa peruspalvelut kunnan sisällä ml. JIKperuspalveluliikelaitosyhtymän tuottamat terveydenhuollon palvelut. Kaikki palvelut ovat saavutettavissa kunnan alueella. Näitä tosiseikkoja ei ole huomioitu millään tavalla. Esitettyjä kriteerejä painavampi ja ohjaavampi tekijä kuntarakenneuudistuksessa tulisivat olla nuo edellä luetellut seikat. Myös kunnan potentiaali lisätä työpaikkaomavaraisuutta tulisi ottaa huomioon. Kauppaasiointi tulee jatkossa enemmän rajoittumaan kunnan alueelle sen johdosta, että kauppaliikkeet ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta kunnan alueelle sijoittumiseen Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntamme osalta ei ole tarpeen tarkastella kuntaliitoksen tarvetta Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä 0 1 Ei

12 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä Ei Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.

13 Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Selvityksen käynnistäminen kuuluu kunkin kunnan itsemääräämisoikeuden piiriin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ilmajoen kunnan näkemyksen mukaan ei ole tarpeellinen. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Ajatuksena ristiriitainen hallitusohjelmaan kirjattuun vahvaan peruskuntaan nähden. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kuntien veropohjan laajentamista tulee arvioida. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Lainvastaista: Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu peruspalvelujen turvaamiseen, ei kuntarakenteen muokkaamiseen. Valtionosuuksien perusteena täytyy olla väestömäärä ja rakenne, se ei muutu kuntarajoja siirtämällä. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Valmisteluryhmä ohjaa kriteereillä ainoastaan uusien kuntien muodostumista. Lähtökohtana pitäisi olla palveluiden järjestämistavat ja tarpeet, ei tavoitellut kuntarakenteet. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ehdottomasti ei. Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Ilmajoen kunnan osalta tarpeeton kysymys Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntaliitosten tulee perustua kuntien valtuustojen omassa harkinnassa oleviin, vapaaehtoisiin liitospäätöksiin. Liittyvien kuntien tulee löytää keskenään liittymistä tukevat, aidot synergiaedut.

14 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakennetyöryhmä on unohtanut kuntalaisen kannalta keskeiset asiat: Lähipalvelujen turvaamisen, lähidemokratian turvaamisen ja kunnan roolin paikallisidentiteetille Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen kuntalaki sisältää keskeiset asiat kunnan hallinnosta, asukkaiden osallistumisoikeudesta, henkilöstöstä, hallintomenettelystä, tarkastustoimesta, muutoksenhausta ja kuntien yhteistoiminnasta. Edellisiin asiakokonaisuuksiin viitaten, itse kuntalaissa ei ole merkittävää muutostarvetta Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Noin asukkaan kunta, niin kuin Ilmajoen kunta, on toimivan kokoinen lähidemokratiaa ajatellen. Yksittäisen kuntalaisen on helppo asioida henkilöstöön ja luottamushenkilöihin ja toimielimiin nähden Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Uudistusta täytyy ohjata todellinen rahoitustarve: erityisesti päivähoitopalveluja sekä sosiaali ja terveyspalvelujen käyttäjien osalta on rahoituksen painopistettä tarkistettava. Kuntien talousongelmat johtuvat tehtäväkuormasta suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, mikä on paljolti syntynyt valtion päätöksillä ja ongelma on koko kuntakentän yhteinen. Olennaisen mittakaavan säästöjä voidaan saada aikaan vain kuntien tehtäväkuormaa keventämällä vähentämällä normi ja lakiohjausta. Myöskään tehtävien siirtely kunnilta valtiolle tai maakunnille tai yhteistoimintaalueille ei vähennä koko julkisen sektorin yhteenlaskettua kuormaa, kokemus on osoittanut päinvastaista Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä tulisi vähentää ja yksilön vastuuta itsestä ja yhteisöstään tulisi lisätä. Palveluntuotantoa ja määrää on kunnille osoitettu liian paljon, lailla suojattuja etuuksia tulisi tarkastella kriittisesti ja omavastuuta lisätä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tehtävänjakoa tulisi tarkastella aidosti; ottaa huomioon olemassa olevat tukiorganisaatiot ja toiminnot, kumpi hoitaa tehtävät kustannustehokkaammin yhteiskunnan kannalta esim. poliisi/puolustusvoimat/pelastustoimi. Tarkastella tulisi esim. voitaisiinko aluepelastuslaitoksen toimintoja siirtää valtiolle. Pelkkä tehtävien siirto ei ratkaise, vaan tarkastelu kummassa tapauksessa tehtävä tulee tehokkaammin hoidettua. Tehtävänjakoon todettakoon vielä, että valtio ei voi vetäytyä vastuusta turvata, itse lailla säätämänsä, palvelut koko maahan. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tässä kuntien ja valtiontalouden tilanteessa kunnille ei tule lailla määritellä yhtään uusia tehtäviä.

15 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ilmajoen kunta huomauttaa, että raportin sivulla 245 lauseissa Ilmajoen, Lapuan ja Jalasjärven suuri pendelöinti, asiointi ja kuntayhteistyö osoittavat voimakasta yhteenkuuluvuutta Seinäjoen kanssa. Lisäksi Seinäjoen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve puoltaa kaikkien voimakkaimmin juuri näiden neljän kunnan yhdistymistä. On perusteeton viittaus laajamittaiseen kuntayhteistyöhön. Merkillepantavaa on, että tässä asiayhteydessä ei ole mitään mainintaa JIKyhteistyöstä. Ilmajoen kunta huomauttaa lisäksi, että työpaikkapendelöinti ja kauppaasiointi ovat ajan ilmiöitä: ne muuttuvat lähinnä yritysten ja suhdannevaihteluiden tahdon ja suunnan mukaan.