AiMo-käsikirja 1.0 AiMo-käsikirja 1.0. AiMo-käsikirja. Opas aistimonivammaisuudesta. Opas aistimonivammaisuudesta. Opas aistimonivammaisuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AiMo-käsikirja 1.0 AiMo-käsikirja 1.0. AiMo-käsikirja. Opas aistimonivammaisuudesta. Opas aistimonivammaisuudesta. Opas aistimonivammaisuudesta"
  • Esa Aho
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Opas aistimonivammaisuudesta Opas aistimonivammaisuudesta AiMo-käsikirja 1.0 Opas aistimonivammaisuudesta AiMo-käsikirja 1.0 AiMo-käsikirja 1.0 Eteva kuntayhtymä 2014 Eteva kuntayhtymä 2014 Eteva kuntayhtymä 2014

2

3 Opas aistimonivammaisuudesta AiMo-käsikirja 1.0 Hanna Keränen, Minna Laitinen, Piia Pellikainen, Sirkku Ruusuvuori, Petri Tervonen, Emmi Tuomi, Anna-Liisa Vanhatalo Eteva kuntayhtymä Julkaisuja 1 / 2014

4 Eteva kuntayhtymä PL Mäntsälä puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) Esa Print Oy Lahti 2014

5 Sisältö 1 Määrittelyä Tunnistaminen ja diagnosointi kuka on kuurosokea eli AiMo-henkilö? Arviointimenetelmät Aistimonivammaisuuden kuvausta Vireystila Toimintakyky Aistitoiminnot Tuntoaisti Näköaisti Kuuloaisti Haju- ja makuaisti Liike- ja tasapainoaisti Asentotunto Sisäiset aistimukset ja aistimuksiin liittyviä tunnetiloja Fyysinen toimintakyky Lähiympäristö Vuorovaikutus ja kommunikointi (viestintä) Kognitiivinen kehitys AiMo-työ Etevassa AiMo-työn taustoja AiMo-asiakkaan polku AiMo-kuntoutus Etevassa Tukitiimitoiminta, koulutukset Asuminen sekä päiväaikainen toiminta Resurssointi, henkilöstö ja tilat Kuntouttava arki ja toimintamallit Lähde- ja kirjallisuusluettelo... 36

6 1 Määrittelyä AiMo-käsikirja AiMo-työn tavoitteet Etevassa Tukea aistimonivammaisen henkilön mahdollisimman hyvää fyysistä ja psykososiaalista toimintakykyä. Vahvistaa henkilön osallistumista yhteisöön ikänsä mukaisesti. Tukea ja ohjata lähi-ihmisiä hyvään vuorovaikutuskumppanuuteen. 1 Määrittelyä Synnynnäinen kuurosokeus on määritelmällisesti lähellä aistimonivammaisuutta. Tässä käsikirjassa esitetyissä määritelmissä sekä kehityksellisissä ja kuntoutuksellisissa kuvauksissa puhutaankin usein synnynnäisestä kuurosokeudesta. Käytännön työssä Eteva kuntayhtymässä puhumme aistimonivammaisuudesta, ja esitetyt teoriat ja menetelmät ovat sovellettavissa aistimonivammaisiin asiakkaisiimme. Aistimonivammaisella henkilöllä on kuulon ja/tai näön puutteiden lisäksi yleensä kehitysvamma sekä muita lisävammoja, esimerkiksi liikuntavamma, epilepsia. Käytännössä aistimonivammaisella ihmisellä on sekä kuulon että näön alueella vähintäänkin toiminnallisia vaikeuksia, joita voidaan kompensoida kosketuksen avulla. Synnynnäinen kuurosokeus määritellään toiminnanvajavuudeksi, joka syntyy vakava-asteisen kuulonäkö-vamman seurauksena. Toiminnanvajavuuden ilmenemismuoto vaihtelee näkö- ja kuulovamman laajuuden mukaan. Synnynnäinen kuurosokeus eroaa kuurosokeutumisesta siten, että toiminnanvajavuus on olemassa ennen kielellisen kommunikoinnin kehittymistä. Synnynnäisen kuurosokeuden tyypilliset piirteet ilmenevät suhteessa toisiin ihmisiin: henkilön jäljellä olevat kuulo- ja näköaistitoiminnot eivät riitä kommunikointikanaviksi, vaan tärkeiden asiayhteyksien ja merkitysten kehittyminen edellyttää ennen kaikkea kosketuksen ja muiden lähiaistien systemaattista mukaanottoa. Kommunikatiivisten suhteiden kehitys ja ylläpito tapahtuvat kahdenkeskisissä tilanteissa ja ovat riippuvaisia osaavan kumppanin kyvystä tukea kehitystä ja yhdessäolon kestoa. 6

7 1 Määrittelyä Kuurosokeussanastoa Kuurosokeus = kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmä. Synnynnäinen kuurosokeus vs. kuurosokeutuneet = toiminnanvajaus, joka syntyy vakava-asteisen kuulonäkövamman seurauksena. Toiminnanvajavuuden ilmenemismuoto vaihtelee näkö- ja kuulovamman laajuuden mukaan. Synnynnäinen kuurosokeus eroaa kuurosokeutumisesta siten, että toiminnanvajavuus on olemassa ennen kielellisen kommunikoinnin kehittymistä. Synnynnäinen kuurosokeus on ensisijaisesti kommunikointihaitta. Kuurosokeus toiminnanvajavuutena -määritelmä Kaukoaistit = näkö, kuulo Lähiaistit = tunto, liike, tasapaino, asento, maku AiMo = henkilö, jolla on kuulon ja/tai näön puutteiden lisäksi yleensä kehitysvamma sekä muita lisävammoja esim. liikuntavamma, epilepsia. Taktiili, taktiiliaisti, taktiilikommunikointi = kosketuksella ja liikkeellä kommunikointia Näkö- ja kuulovamman yhdistelmä johtaa luonnollisesti kummankin aistivamman erillisiin seurauksiin, mutta myös paljon monimutkaisempiin ja kokonaisvaltaisempiin yhteisseurauksiin. Tämän lisäksi henkilön kognitiiviset ja aistimotoriset edellytykset sekä muut vammat vaikuttavat voimakkaasti henkilön mahdollisuuksiin kehittyä ja oppia. Syntymästään kuurosokeiden ryhmä voidaan jakaa neljään pääryhmään riippuen näkö- ja kuulovammojen laajuudesta. a) Henkilöt, jotka ovat täysin kuuroja ja täysin sokeita, ovat täysin riippuvaisia siitä, että he viettävät suuren osan päivästään kahdenkeskisissä tilanteissa tutun vuorovaikutuskumppanin kanssa. Kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta ja merkityksellisten ympäristöelämysten syntymiseen tarvitaan osaavien kumppaneiden tukea. Tarve kokea useita kahdenkeskisiä tilanteita ei poistu koskaan. b) Henkilöt, jotka ovat sokeita ja joilla on jäljellä kuuloaistin toimintoja luovat ja kehittävät vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kehollisesti ja taktiilisti kuuloaistin tukemana. Jotkut säilyttävät taktiilin kommunikoinnin, toiset kehittävät myöhemmin joko osittain tai kokonaan kuuloon perustuvan kommunikoinnin. Taktiiliaistin mukaanotto on kuitenkin aina välttämätöntä monimutkaisissa ja uusissa tilanteissa sekä liikkumisen yhteydessä. c) Henkilöille, jotka ovat kuuroja ja joilla on jäljellä näköaistin toimintoja, taktiiliaistin mukaanotto on aina välttämätöntä monimutkaisissa ja uusissa tilanteissa, erityisesti useamman kuin yhden henkilön kanssa kommunikoitaessa. d) Henkilöt, joilla on jäljellä sekä näön- että kuuloaistin toimintoja. Tämän ryhmän kohdalla työntekijät kokevat usein, että ympäristön on vaikea ymmärtää aistivammojen yhdistelmän seuraus ja että kuurosokeus usein jää huomaamatta. Tälle ryhmälle on myös ominaista, että vuorovaikutus ja kommunikointi vaikeutuvat vakavimmin ja ettei henkilö pysty kehittämään niitä suhteessa kognitiivisiin mahdollisuuksiinsa ellei hänelle tarjota kuurosokeiden kuntoutuksen strategioita (ensisijaisesti taktiileja strategioita). 7

8 1 Määrittelyä 1.1 Tunnistaminen ja diagnosointi kuka on kuurosokea eli AiMo-henkilö? Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä on vuonna 2011 päivitetty, virallinen kuurosokeuden tunnistamisen pohjana oleva dokumentti. Kyse on toiminnallisesta määritelmästä, mikä tarkoittaa, ettei määritelmä sisällä lääketieteellisiä kriteereitä, kuten esimerkiksi tietoja näön tarkkuuden tai kuulovamman asteesta. Sen sijaan määritelmä kuvaa, miten vakava näön ja kuulon ongelmien yhdistelmä johtaa toiminnanvajavuuteen nimeltä kuurosokeus, jossa kuurosokeuden luomat ongelmat ovat erilaiset ja moninaisemmat kuin yksittäisen näkövamman tai kuulovamman luomat ongelmat. Kuurosokeuden tunnistaminen on erittäin monimutkainen ja aikaa vievä prosessi. Tunnistamisen on tapahduttava toiminnallisesti ja moniammatillisesti. Erityisen vaikeaa tunnistaminen ja kuntoutuksen suunnittelu on niiden syntymästään kuurosokeiden aikuisten kohdalla, jotka eivät ole saaneet asiaankuuluvaa kuntoutusta lapsena. Heillä havaitaan usein tästä johtuen emotionaalisia häiriöitä ja tarpeetonta kehitysvammaisuutta, joka vaikeuttaa kuurosokeuden tyypillisten piirteiden huomaamista. 1.2 Arviointimenetelmät Monet arviointimenetelmät eivät sovellu sinällään AiMo-henkilöille, vaan niitä on muokattava, sovellettava ja kehitettävä yksilöllisesti sopiviksi. Arviointi luonnollisesti on tärkeää, että löydetään oikeat ja sopivat tavat tukea AiMo-henkilöä ja hänen lähi-ihmisiään. Arvioinneissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi liikkumisen rajoitteisiin, vuorovaikutukseen ja kommunikoinnin pieniin eleisiin sekä vuorovaikutuskumppanin toimintaan. Videoanalyysin osuus on ensiarvoisen tärkeä, koska havainnointitilanteessa harvoin suoraan huomaa AiMo-ihmisen reaktioita ja ylipäätään vuorovaikutustilanteen eri elementtejä. AiMo-kuntoutustiimin asiantuntijat (ks. 3.1 AiMo-työn taustoja, s. 27) ovat erikoistuneet aistimonivammaisuuden toiminnalliseen tunnistamiseen ja ohjaukseen AiMo-kuntoutuksessa. Synnynnäisen kuurosokeuden tunnistaminen -teemavihkoissa on kuvattu niitä toiminnallisia alueita, joita aistimonivammaisuuden tunnistamisessa tutkitaan ja arvioidaan. Aisteista tutkitaan näköä ja kuuloa niin lääketieteelliseltä kuin toiminnalliselta pohjalta. Taktiilista / kinesteettistä aistia tutkitaan kosketuksen ja liikkeen kautta. Tunnistaminen painottuu vuorovaikutustilanteiden havainnointiin, jossa videointi menetelmänä toimii hyvin. Syntymästään kuurosokeiden kehitysprofiili on varhaisten kehitysvaiheiden arviointiin perustuva teoreettinen malli, joka voi toimia työvälineenä kun AiMo-henkilön diagnoosia määritellään ja kun pohditaan ja suunnitellaan hänelle soveltuvaa kuntouttavaa toimintaa. Kehitysprofiilin mallissa (Varran Nafstad & Bögh Rödbroe, 2013) kuvataan lapsen varhaiskehityksessä ilmeneviä läheisyyden, tutkimisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kommunikaation ympäristösuhteita. Periaatteessa kehitys etenee samojen vaiheiden kautta myös aistimonivammaisella henkilöllä, mutta vuorovaikutuksen erityispiirteiden vuoksi (kaukoaistien käytön vaikeudet) hänen kehityksensä on täysin ympäristön järjestelmällisen ja määrätietoisen tuen varassa. Aistimonivammaisuudelle on tyypillistä, että mikään sosiaalisista ympäristösuhteista ei kehity normaalilla tavalla, ellei aistimonivammaisuuden seurauksia kompensoida kiinnittämällä erityistä huomiota varhaiseen vuorovaikutukseen. Riskinä on, että vaikka henkilöllä olisi yleisen aktiivisuuden ja/tai yksittäisten valmiuksien kautta havaittavissa potentiaalia, sitä ei voida hyödyntää tai saada käyttöön suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön yleensä. Arvioinnissa on erityisesti painotettava syntymästään kuurosokean kognitiivisten mahdollisuuksien ja oppimisstrategioiden selvittämistä. Kognitiivisten toimintojen ja ymmärryksen tason arviointi kuurosokeilla ja aistimonivammaisilla henkilöillä on erittäin haastavaa, mutta myös olennaisen tärkeää oikeanlaisen kuntoutuksen suunnittelemiseksi. Pohjoismaisessa psykologien yhteistyössä on viime vuosina pyritty kehittämään ja soveltamaan erilaisia arviointimenetelmiä näiden yksilöllisten ja piilevien kognitiivisten taitojen selvittämiseksi. 8

9 1 Määrittelyä AiMo-henkilön arviointi lääketieteelliset tutkimukset toiminnalliset arvioinnit aistien käyttö vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa Kun AiMo-henkilöä arvioidaan, arviointiprosessi aloitetaan useimmiten kaikilla kolmella alueella samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että kuntoutus- ja tunnistamistyö kulkevat rinnakkain tukien toisiaan jatkuvasti. Lääketieteelliset tutkimukset sisältävät tietoja esimerkiksi silmälääkäriltä, korva-nenä-kurkkulääkäriltä, neuropsykologilta ja fysioterapeutilta. Pitkät sairaalassaoloajat ovat erittäin epäsuotuisia syntymästään kuurosokeille, koska sairaalaympäristössä on vaikea ylläpitää luonnollista, vakaata ja hyvää kontaktia tuttujen ja turvallisten lähihenkilöiden kanssa. Lääketieteellisen seurannan lähtökohtana on oltava elämänkaariajattelu, sillä sairauskuva voi muuttua tai voi syntyä uusia lisäongelmia. Toiminnalliseen arviointiin kuuluvat havainnointi, muodolliset ja epämuodolliset testit, joiden tarkoitus on kartoittaa näön, kuulon ja taktiiliaistin toimintoja. Toiminnalliseen arviointiin kuuluu myös henkilön liikkumisen arviointi ja olosuhteiden muokkaaminen sopivaksi mahdollisimman yksilölliselle elämälle kaikilta osin. Saatujen lääketieteellisten tietojen ja havainnoinnin pohjalta tiimi hahmottelee henkilön fyysiselle ja sosiaaliselle ympäristölle koituvat välittömät yksilölliset toimenpiteet. Arvioinnissa on aina oltava mukana vähintään yksi syntymästään kuurosokean lähihenkilö, jonka havainnot ovat tärkeä osa kartoitusta. Aistien käytön arviointi painottuu havainnoimaan henkilön aistien käyttöä vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Vuorovaikutukselliset taidot liittyvät paljolti sanattomaan asioiden hallintaan, esimerkiksi kontaktin luomiseen ja ylläpitämiseen, vuoronvaihtoon dialogissa, yhteiseen teemaan viittaamiseen sekä vuorovaikutuksen lopettamiseen ja mahdolliseen jatkamiseen. Kommunikointi tarkoittaa tietoisempaa viestin ilmaisua ja toisaalta myös toiselta ihmiseltä saadun viestin tulkintaa. Näennäisen hyvät näön ja/tai kuulon jäänteet eivät usein riitä vuorovaikutukseen ja kommunikointiin ilman, että AiMo-henkilön kanssa kompensoidaan näitä taktiiliaistin avulla. Tämä johtuu muun muassa siitä, että yhden kaukoaistin heikkoa toimintoa ei voida kompensoida toisella, koska tämä ei lainkaan toimi tai sen toiminto on myös alentunut. AiMo-henkilön voi olla vaikeaa käyttää useampaa aistia samanaikaisesti, minkä vuoksi on tärkeää huomioida, että myös heikompia aisteja aktivoidaan. Tunnistamisprosessissa on täysin ratkaisevaa analysoida, miten eri aisteja käytetään vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Kaikkien aistien arvioinnissa on välttämätöntä havainnoida henkilöä sekä ihanteellisissa että tavallisemmissa olosuhteissa. Kokemuksen mukaan erityisesti alentunut kuulon toiminto paljastuu vasta, kun ympäristö on hälyinen. Voi esimerkiksi olla, että syntymästään kuurosokea hallitsee kahdenkeskiset tilanteet, mutta ei pärjää tilanteissa, joissa on useampia henkilöitä samanaikaisesti. Synnynnäisen kuurosokeuden tunnistamisen suuntaviivoissa painotetaan, että arvioinnin ja kuntoutuksen on tapahduttava yhtenäisenä ja systemaattisena prosessina, samanaikaisesti ja pidemmällä aikavälillä. 9

10 1 Määrittelyä Lähteet Ruuskanen, S., Paananen, L. & Kalske-Koivu, M. (2007) Rakentuva maailma. Aistimonivammaisten henkilöiden palvelujärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti. Pääjärven kuntayhtymä. Varran Nafstadt, A. & Bögh Rödbroe, I. (2013) Kommunikatiiviset suhteet. Toimenpiteitä, joilla luodaan kommunikaatiota syntymästään kuurosokeiden kanssa. Aalborg: Materialecentret 10

11 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta 31-vuotias Veera asuu Etevan asumisyksikössä omassa kotikunnassaan. Veeran kehitysvammaisuuden taustalla on aivojen kehityshäiriö. Tähän liittyy myös silmänpohjien kehittymisen häiriöitä. Veeran näöstä on olemassa monenlaisia arvioita täysin sokeasta kohtuulliseen näköön. Lähi-ihmisten havaintojen perusteella Veera ei käytä lainkaan näköään ja on käytännössä sokea. Vahvimpia aistikanavia ovat kuulo ja kehoaistit. Veera kävelee käsistä ohjaten ja tukien. Lattiatasossa Veera vaihtelee asentoaan makuulle ja istumaan. Käsien aktiivinen käyttö on hyvin vähäistä. Veera tunnustelee harvoja asioita ja kohteita ja pitää mielellään sormiaan suussaan. Veera tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toimissaan. Joissakin toiminnoissa, kuten syömisessä, käsien käytön harjoittelu on lisännyt Veeran omaa aktiivisuutta. Vuorovaikutus on riippuvaista toisen henkilön kontaktinotosta ja vuorovaikutuksen rakentamisessa. Vuorovaikutus katkeaa herkästi ja Veera vaipuu helposti omaan sisäiseen maailmaansa. Veera viestii tunnetilojaan äännellen ja kehollaan. Veeran oloa ja ajatuksia tulkitaan hyvin kokonaisvaltaisesti kehoviesteistä. Käytämme nimitystä aistimonivammainen ihminen, kun puhumme henkilöstä, jolla on kuuloja/tai näkö-vamman lisäksi liikunta- ja/tai kehitysvamma. Määritelmä henkilön toimintakyvystä on rinnastettavissa synnynnäisen kuurosokeuden määritelmään (Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä). Tärkeää on huomioida aistivammojen yhteisvaikutus, joka on merkittävästi suurempi kuin yksittäisen vamman tai toimintarajoitteen vaikutus. Asiayhteyksien ja merkitysten kehittyminen kommunikatiivisissa suhteissa riippuu liikkeen ja kosketuksen käytöstä yhdessä mahdollisesti jäljellä olevien näkö- ja kuuloaistin toimintojen kanssa. Aistimonivammaisen ihmisen liikeaisti ja käsitys omasta kehosta on usein heikko, minkä vuoksi hän tarvitsee paljon taktiilia tukea oman kehonsa ja ympäristön hahmottamiseen. Täydellinen kaukoaistien menetys kompensoidaan muilla aisteilla siten, että oppiminen ja kehittyminen perustuvat taktiiliaistiin. Lähteet Kovanen, M., Mielityinen, M. & Västilä, T. (2012) Kuurosokeus osana elämää. Tietoa ja kokemuksia kaksoisaistivamman seurannaisvaikutuksista. Suomen Kuurosokeat ry. Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä (2011). Suomen Kuurosokeat ry. 11

12 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta 2.1 Vireystila Vireystila kuvaa ihmisen virkeyden astetta, ja sillä on suuri merkitys muun muassa keskittymiselle ja uuden oppimiselle. Normaali uni ja vireystila on jokaisen henkilön toimintakyvyn peruspilareita. Toimintakyky on parhaimmillaan silloin, kun vireystila on sopivan korkea toiminnan vaatimuksiin nähden, mutta ei liian korkea. Vireystilan vaihtelua voidaan mitata kuinka nopeasti reagoidaan aistiärsykkeeseen. Aistimonivammaisella henkilöllä reagointi aistiärsykkeeseen (näkö, kuulo, tunto, haju, maku) voi näkyä esimerkiksi lihastonuksen nousuna tai laskuna, eleenä, ääntelynä, liikkeenä, tarkkaavuuden lisääntymisenä ja/tai kohdentamisena, asennon muutoksena. 26-vuotias Sanna tuli musiikki- ja toimintaterapeutin yhteiseen arviointiin musiikki-terapeutin arviointitilaan. Sanna istui pyörätuolissa nukkuen, kun veimme hänet arviointitilaan, jossa hän ei ollut aikaisemmin käynyt. Kokeilimme erilaisia ääniä, musiikkia eri äänen voimakkuuksilla, kosketusta, tärinää, kontaktin luomista ja niin edelleen, mutta emme saaneet Sannaa heräämään. Kasvojen ilmekään ei värähtänyt erilaisista ärsykkeistä, joita tarjosimme auditiivisesti tai taktiilisti. Kun veimme kahvinpurujen tuoksun nenän alle, Sanna avasi silmänsä, nousi ryhdikkääseen asentoon istumaan ja katseli ympärilleen. Kun hän huomasi olevansa vieraassa tilassa, vieraiden ihmisten seurassa hän painoi päänsä alas ja sulki silmänsä. Aistimonivammaisen henkilön vireystila voi vaihdella ympäristöstä, toiminnasta ja omasta toimintakyvystä ja motivaatiosta johtuvista syistä. Jos henkilö on esimerkiksi stressaantunut, väsynyt, kokee turvattomuutta tai on pitkästynyt, voivat reagoinnit aistimuksiin ja aistiärsykkeisiin olla korostuneita tai reagointia ei tapahdu ollenkaan. Jos henkilö on alivireinen, vireystilaa voidaan yrittää nostaa aistimuksia tarjoamalla (esimerkiksi voimakkaat tuoksut, valaistus, karkeat materiaalit, nopeat liikeaistimukset, yllättävä tapahtuma). Jos vireystila on ylivireinen, sitä voidaan yrittää laskea tarjoamalla rauhoittavia aistimuksia (muun muassa toimintojen tuttuus, pureskelu, syvätunto aistimukset, rauhallinen keinuminen, lämpö, hidasrytmiset liikkeet). Lähteet Kankkunen, Marianna (2013) Lapsen vireystilan säätelyn opas, Opinnäytetyö Saimaan ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma 12

13 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta 2.2 Toimintakyky Kuntouttavassa työskentelyssä olennaista on ymmärtää ihmisen toimintakyky kokonaisuudeksi ja tiedostaa eri osa-alueiden riippuvuus toisistaan. Keho, psyyke ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. (Muutos yhdellä toimintakyvyn osa-alueella vaikuttaa myös muihin. Eri tieteenalojen näkökulmasta lähtevä ICF-luokitus on WHO:n hyväksymä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Sen mukaan toimintakyky määräytyy henkilön lääketieteellisen terveydentilan sekä ympäristö- ja yksilötekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena.) Suomen kielessä toimintakyky-termi voi eri yhteyksissä tarkoittaa tekemistä, toimimista, suoriutumista, selviytymistä, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, fyysistä aktiivisuutta, mahdollisuutta toimintaan tai yleensä osallistumista ja kiinnostuneisuutta jotain asiaa kohtaan. Aistimonivammaisen henkilön toimintarajoitteet voivat olla niin merkittäviä, että edellä listatut käsitteet on pohdittava hänen kohdallaan laajemmin. Toimintakyky on vahvasti sidoksissa fyysiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen ympäristöön, hetkeen ja aikaan sekä yksilöllisten kykyjen huomiointiin. Se ei siis ole pysyvä ilmiö. Aistimonivammaisten henkilöiden toimintakykyä arvioitaessa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää vertailukohtana tilastollisia viitearvoja, vaan jättää yksilöllistä tulkinnanvaraa. Lähteet Ruuskanen, S., Paananen, L. & Kalske-Koivu, M. (2007) Rakentuva maailma. Aistimonivammaisten henkilöiden palvelujärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti. Pääjärven kuntayhtymä. 2.3 Aistitoiminnot Aistit ovat välttämättömiä vuorovaikutukselle, tiedonsaannille ja oppimiselle. Kun silmä näkee, korva kuulee, iho ja keho tuntevat, nenä haistaa ja suu maistaa, saamme tietoa, näkemyksiä, kokemuksia ja tuntemuksia. Aistien kautta aivot saavat ajateltavaa. Ilman aistitoimintoja ei olisi ajattelua. Poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin on hyvin tyypillistä aistimonivammaisilla henkilöillä. Aimohenkilöllä on yleensä lääketieteellisesti todettu näön ja/tai kuulon vamma sekä toiminnallinen vaikeus käyttää näitä aisteja. Lisäksi henkilöllä voi olla liikuntavamma, jonka vuoksi hän voi olla täysin liikuntakyvytön tai liikkumisessa on toiminnan häiriöitä. Syntymästään liikuntavammaisen henkilön kosketus-, asento- ja liiketuntoaistimukset ovat poikkeavia verrattuna eiliikuntavammaisiin henkilöihin. Reagointi on yksilöllistä ja aistikanavat saattavat yli- ja/tai alireagoida aistiärsykkeisiin. Toiminnallinen vaikeus voi liittyä esimerkiksi kykyyn erotella aistihavaintoja, yhdistää merkityksiä aistihavaintoihin tai käyttää eri aisteja joustavasti erilaisissa tilanteissa. Aistiärsykkeisiin ylireagoivan henkilön aivot rekisteröivät aistimuksia liian voimakkaasti. Tällöin hän kiinnittää huomionsa kaikkiin, myös epäolennaisiin ärsykkeisiin. Heikko ja puutteellinen reagointi eli alireagointi aistiärsykkeisiin puolestaan antaa aistitietoa henkilölle liian vähän. Saadakseen riittävästi aistimuksia henkilö tarvitsee paljon aistiärsykkeitä saavuttaakseen normaalin vireystilan. Alireagoiva henkilö saattaa myös hakea aistimuksia erikoisilta näyttävin keinoin. Teemu on näkövammainen, syvästi kehitysvammainen ja liikuntavammainen nuorimies. Hän vie mielellään kaiken (omat kädet, hihan, tavarat) suuhunsa, pureskelee, imeskelee ja työntää syvälle kurkkuun. Hän painelee silmiään voimakkaasti. Hän tuottaa itselleen jatkuvasti paljon sisäisiä ja ulkoisia aistimuksia äännelleen, suullaan tunnustellen, itseään hytkyttäen ja rapsuttaen. 13

14 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta Poikkeava reagointi voi olla ongelmallista aistimonivammaiselle henkilölle sekä heidän läheisilleen. On tärkeää arvioida, millaisesta poikkeavuudesta on kyse, sillä esim. haasteellisen tai erikoisen käyttäytymisen taustalla saattaa olla poikkeava reagointi aistimuksille. Arviointikeinoja ovat mm. käyttäytymisen havainnointi ja toimintaterapiassa käytössä olevat erilaiset kartoituslomakkeet. Aistimonivammaisella henkilöllä on usein kuntoutuksen avulla hyödynnettäviä näön- ja/tai kuulonjäänteitä. Kaukoaistien toiminta voidaan kompensoida tai tukea erityisesti taktiilin tuen avulla. Ympäristöä muokkaamalla ja ulkoisten struktuurien avulla pyritään luomaan turvallinen toimintaympäristö aistipoikkeavuuksien lievittämiseksi. Aistitoimintojen harjaannuttamisessa tärkeitä asioita ovat ennakointi, totuttelu ja asioiden nimeäminen. Yksilöllisesti suunniteltujen toimintojen ja harjoitteiden avulla voidaan helpottaa aistipoikkeavuuksien tuottamia ongelmia ja opettaa selviytymään niistä riittävän hyvin ja sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Teemu tykkää kovasti kun hänen kanssaan ollaan kahden kesken, tarjotaan hänelle koko kehon voimakkaita sivelyitä ja hierontaa. Hän ohjaa kumppanin käden kädellään siihen kohtaan mihin haluaa rapsutusta, hieronta ja syvätuntoaistimuksia. Hän myös läpsii kumppanin käsiin voimakkaasti ja reagoi näihin hymyilemällä ja nauramalla. Kosketuksen, liikkeen, hajun ja maun käyttö eivät vaadi vain lisäaikaa, vaan asettavat myös suurempia vaatimuksia fyysiselle ja henkiselle toiminnalle kuin näön ja kuulon käyttö. Syntymästään kuurosokeiden oppimistilanne vaikeutuu, koska tiedonkulku samanaikaisesti kosketuksen ja liikkeen sekä alentuneiden näön ja kuulon toimintojen kautta on mahdotonta tai sitä tapahtuu vain hajanaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kun henkilö tutkii jotakin käsillään, hän ei samanaikaisesti voi kiinnittää taktiilia tai visuaalista huomiotaan hänelle ilmaistuihin viittomiin. Siksi kehitys tapahtuu usein hitaasti ja toiminnot/taidot rakentuvat usein yksitellen, päinvastoin kuin tavallisessa kehityksessä. 14

15 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta Tuntoaisti Tuntoaisti on yksi tärkeimmistä aisteistamme. Se auttaa meitä suorittamaan erilaisia toimintoja ja tuntemaan olomme turvalliseksi. Tuntoaistilla on kaksi tehtävää: suojella vaaroilta ja puolustaa sekä antaa tietoa ympäristöstä. Kosketus on tärkeää, sillä se vaikuttaa koko hermoston toiminnan jäsentymiseen. Tuntoaistialueen yliherkkyys voi näkyä käyttäytymisessä siten, että henkilö saattaa reagoida kosketukseen kielteisesti. Yliherkässä tunnossa hermosto ei vaimenna aistimuksia riittävästi, minkä vuoksi aistimus tuntuu epämiellyttävältä tai pelottavalta. Etenkin hellän kosketuksen sietäminen voi olla vaikeaa ja esimerkiksi kutittaminen voi satuttaa. Tuntoaistimuksiin ylireagoivaa on hyvä koskettaa niin kuin hän koskettaa itseään, sillä tällaisen kosketuksen hän sietää parhaiten. Tuntoyliherkällä henkilöllä voi olla vaikeus sietää erilaisia vaatteita ja materiaaleja. Hampaiden ja kasvojen peseminen on vastenmielistä, samoin kuin hiusten harjaaminen ja suihkussa käynti. Hierominen ja peittoon kääriminen tai muu syvätuntoaistimuksia tuottavat aistimukset hyödyttävät ylireagoivaa henkilöä tuoden turvallisuuden tuntoa syvätuntoaistimusten kautta. Tuntoaistin alireagoinnissa hermosto vaimentaa aistimuksia liikaa, minkä vuoksi tuntoaistimukset eivät tunnu normaalisti, vaan niitä haetaan itse voimakkaasti. Kipukynnys on usein korkea ja voimansäätely tilanteeseen nähden epäsopivaa. Alireagoivalle henkilölle on tarjottava paljon kosketuksia esimerkiksi kutittamalla, hieromalla ja harjaamalla. Tuntoaistiharjoituksia on tärkeä tehdä pikkuhiljaa kertoen aina etukäteen, mitä aiotaan tehdä, ettei kosketus tule liian yllättäen. Moona hakee voimakkaita tuntoaistikokemuksia. Hän saattaa hakata päätään tv-ruutuun ja toista ihmistä lähestyessään hän voi ottaa tiukan otteen hiuksista eikä päästä irti. Aistituokiossa harjoiteltiin eri aistien kautta tulevia elämyksiä. Moona oli mukana, kun puhallettiin saippuakuplia. Kokemus oli Moonalle uusi. Moona jähmettyi paikalleen ja odotti tikkusuorana, milloin kuplat koskettavat hänen ihoaan. Kuplia puhallettiin vain, jos Moonan kehonkieli kertoi hänen olevan siihen valmis Näköaisti Näköaistin kautta ihminen käsittelee suuren osan aistitiedostaan sekä tarkkailee lähiympäristössä tapahtuvia asioita. On arvioitu, että % varhaisesta oppimisesta tapahtuu näönvaraisesti. Näköhavaintokyvyllä tarkoitetaan kykyä tunnistaa näkemäämme, kykyä ennakointiin ja reagointiin. Aistimonivammaisella voi olla lääketieteellisesti todettua näkövammaa tai hän voi reagoida näköärsykkeisiin poikkeavalla tavalla eri syistä johtuen. Liikuntavammaisella henkilöllä lihastonuksen vaihtelut vaikuttavat myös silmänlihasten toimintaan. Vammaisuuden syy ei aina ole silmässä, vaan se voi olla myös niissä näköjärjestelmän osissa, jotka vastaavat näköaistin kautta saadun tiedon käsittelystä. Tällöin ongelmia on toiminnallisessa näössä eli siinä, kuinka henkilö osaa käyttää ja hyödyntää näköaistia toiminnassaan. Osalla näkövammaisista kuulon merkitys on niin vahva, että he pyrkivät saamaan tietoa ympäröivästä maailmasta pääosin kuuloaistin välityksellä ja jättävät huomioimatta näön kautta tulevan tiedon. Näin ollen näkö ei pääse myöskään kehittymään. Samanaikaisesti huomion kiinnittäminen monen aistikanavan kautta tulevaan tietoon on aistimonivammaiselle usein mahdotonta. On tärkeää vahvistaa tuntoaistikokemuksilla näkövammaisen henkilön mahdollisesti hyvinkin heikkoja näköaistimuksia. Ääniärsykkeitä voidaan käyttää näönvaraisen tarkkaavuuden herät- 15

16 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta tämiseksi tai suuntaamiseksi. Näköärsykkeisiin ylireagoiva henkilö saattaa siristellä silmiään tai pitää niitä kiinni, koska näköaistin kautta tulevat aistimukset ovat liian voimakkaita. Alireagoiva puolestaan pitää usein kirkkaista valoista ja saattaa painella silmiään. Moonalla on putkinäkö. Hän katsoo esineitä ja ihmisiä hyvin tarkasti ja käyttää näön tukena myös tuntoaistia Kuuloaisti Aistimonivammaisella henkilöllä voi olla lääketieteellisesti todettu kuulovamma tai hän voi reagoida kuulo-ärsykkeisiin poikkeavalla tavalla eri syiden vuoksi. Kuulolla on tärkeä merkitys ääneen ja puheeseen perustuvan kommunikoinnin kehittymisessä sekä sen mahdollistajana. Kuuron tai vaikeasti kuulovammaisen henkilön kieli ja sen kehitys on riippuvainen lähiihmisten taidoista tarjota tälle merkityksellisiä kosketus- ja/tai visuaalisia viestejä. Näillä viestintäkeinoilla vaikeasti kuulovammainen henkilö oppii paitsi kieltä ja ilmaisumahdollisuuksia sinänsä, myös jäsentämään ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Kuuloyliherkkyys saattaa aiheuttaa pelkoa ja hysteerisiä reaktioita ääniä kohtaan ja tavallisetkin äänet voivat tuntua erittäin epämiellyttäviltä. Yliherkkyys saattaa rajoittua vain tiettyihin yksittäisiin ääniin, tiettyihin äänen taajuuksiin tai päällekkäisiin useisiin ääniin, jolloin henkilö esimerkiksi ei siedä yskimistä tai toisen ihmisen ääntä. Kuuloyliherkät voivat kuitenkin sietää itse tuottamiaan ääniä, koska ne ovat ennakoitavissa ja niitä voi itse säädellä. Kuuloyliherkälle henkilölle kuulosuojaimista tai korvatulpista on usein apua. Kuuloaistimuksille alireagoiva henkilö pitää puolestaan voimakkaista äänistä. Hän voi esimerkiksi kolistella tavaroitaan tai äännellä itse kovaäänisesti, vaikka muiden henkilöiden äänien sietäminen olisikin vaikeaa. Tiina asuu ryhmäkodissa. Samassa talossa asuu kaksi nuorta miestä, joilla on tapana imitoida toisiaan. Kun toinen yskii, toinen matkii hetken päästä. Tiina kokee tämän hankalaksi ja ärsyyntyy, koska hänelle toisen ihmisen yskiminen aiheuttaa voimakkaan jännitysreaktion. Hänen koko kehonsa jännittyy tässä tilanteessa. Tämä aiheuttaa toisinaan vaaratilanteita, jos Tiinaa siirretään nostolaitteella ja hän jäykistää kehonsa kesken siirron. Tiinan jännitys ja paha olo purkautuu myös hänen voimallisena kielenkäyttönä muita kohtaan. 16

17 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta Haju- ja makuaisti Haju- ja makuaistilla on läheinen yhteys toisiinsa. Hajuaisti on ensimmäinen, primitiivinen aisti. Hajuaistimukset kulkevat aivoihin suoraan limbisen järjestelmän kautta, joten tunteet liittyvät hajuihin voimakkaasti. Ylireagoiminen hajuille ja mauille voi aiheuttaa valikoivuutta esimerkiksi ruokavaliossa sekä ihmisten tai paikkojen suhteen. Myös pissaamiseen ja kakkaamiseen liittyvät ongelmat voivat liittyä haju- ja makuaistin yliherkkyyteen. Alireagoiminen voi aiheuttaa hajujen ja makujen etsimistä. Hajuaistin aliherkkyys tulee esiin esimerkiksi niin, että henkilö haistelee kaikkea ja etsii voimakkaita hajuja. Makuaistiin ylireagoiva kannattaa totuttaa uusiin makuihin vähitellen. Makuaistin aliherkkyys saattaa puolestaan näkyä niin, että henkilö syö mitä vain Liike- ja tasapainoaisti Liike- ja tasapainoaistijärjestelmä antaa tietoa liikkeestä, painovoimasta ja pään asennon muutoksista. Järjestelmän avulla tiedetään, milloin ollaan liikkeessä tai paikoillaan ja mikä on liikkeen suunta ja nopeus. Ilman näköaistiakin ihminen pystyy normaalisti havainnoimaan, onko hän pysty- vai vaakasuorassa asennossa. Liikuntavammaisen henkilön liike- ja tasapainoaistimukset ovat olleet poikkeavia syntymästään lähtien. Liike- ja tasapainoaisti on tarpeellinen lihasjänteyden muodostumisessa ja sitä tarvitaan sujuvaan ja tehokkaaseen liikkumiseen. Poikkeavuus liike- ja tasapainoaistimuksessa voi ilmetä liikkumisessa turvattomuuden tunteena. Henkilö ei pysty aistimaan painovoimaa ja sen muutoksia, mikä puolestaan vaikeuttaa omaan kehoon luottamista. Liike- ja tasapainoaistin ylireagointi voi näkyä pelkona liikettä tai eri tasoilla liikkumista kohtaan (esim. portaat), putoamisen tai kaatumisen pelkona, ahdistuksena jalkojen irrottua maasta, liikkeen aiheuttamana pahoinvointina ja lisääntyneenä lihasjännityksenä. Alireagointi voi puolestaan näkyä alhaisena lihasjänteytenä (esim. tukeutumiset istuma-asennossa) ja viivästyneenä reagointina (esim. kaatuilu). Lisäksi henkilö voi hakea voimakkaita liikekokemuksia esimerkiksi nopeita juoksupyrähdyksiä tehden, pyörien ja keinuen. Hän saattaa kokea fyysisen toiminnan liian rasittavana voimansäätelyn vaikeuksien vuoksi. Maija tykkää pyörityksen tunteesta, ja hän on usein jatkuvassa liikkeessä. Hän saattaa pyöriä kävelleen paikallaan ympäri niin kauan kunnes joku toinen katkaisee sen, minuuttiakin. Liikeaistimukset antavat kehon- ja tasapainon aistimuksia, turvallisuuden tunnetta sekä tilan ja ympäristön jatkuvaa havainnointia. Maijan liikkuminen epätasaisella alustalla tai portaissa on epävarmaa ja kömpelöä Asentotunto Asentotunto antaa tiedostamattoman tunteen kehon asennosta ja rajoista sekä kehonosien asennoista ja niiden suhteesta toisiinsa. Tämän aistijärjestelmän ansiosta pystymme säätelemään vireystilaa ja voimankäyttöä sopivalla tavalla. Mikäli tällä aistialueella on poikkeavuutta, henkilö joutuu keskittymään sellaisiin asioihin, jotka normaalisti tapahtuvat automaattisesti. Hän joutuu esim. käyttämään näköaistia kompensoidakseen puutteellista asentotietoa. Tästä seuraa kömpelyyttä ja vaikeutta liikkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä asennosta toiseen siirtymisessä. Asentotunnon ollessa puutteellinen henkilö voi hakea aistiärsytyksiä hakkaamalla tavaroita, potkimalla, hankaamalla käsiä, pureskelemalla tavaroita tai kääriytymällä tiukasti esim. peiton sisään. Tällaiselle henkilölle liikunta ja liikkuminen on tärkeää, ja näiden lisäksi hänelle voi tarjota mahdollisuutta käyttää esim. painopeittoa, riippukeinua ja nivelpintojen paineluja. 17

18 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta Matilla on vasemman puolen hemiplegia ja sen seurauksena vaikeus tunnistaa omaa asentoaan. Tuolissa hän istuu usein vinossa. Kun ohjaaja pyytää häntä suoristamaan asentoaan, hän ei onnistu siinä yrityksestään huolimatta. Ympäristön hahmottaminen on Matille vaikeaa. Ruokailutilanteissa hän joutuu keskittymään erityisesti oman asentonsa hallitsemiseen ja lusikan suuhun ohjaamiseen Sisäiset aistimukset ja aistimuksiin liittyviä tunnetiloja Aistimuskokemukset ovat omakohtaisia ja yksilöllisiä. Erityisesti sisäisistä ärsykkeistä syntyneitä aistimuksia on toisen ihmisen vaikea tietää. Sisäisiä aistimuksia ovat mm. jano, nälkä, kylläisyyden tunne, kuvottava tunne, virtsaamis- ja ulostamistarve, säikähdys, itku ja nauru. Aistikanava itse saattaa myös tuottaa aistimuksia, joita kutsutaan valkoiseksi kohinaksi. Aistikanava aiheuttaa häiriötä ja vääristää informaatiota, mikä heikentää aistijärjestelmän kykyä käsitellä ja havaita ympäristöä selkeästi. Oman kehon äänien tarkkailu heikentää keskittymistä muuhun kuuntelemiseen. Valkoista kohinaa voi verrata radioon, joka suhisee, koska kanava ei ole kohdallaan. Valkoisesta kohinasta johtuvat aistimukset saattavat ilmetä siten, että henkilön suussa on jatkuvasti jokin maku, joka häiritsee ruuan maistamista. Myös ihoa voi kutittaa ilman syytä tai henkilö saattaa syventyä kuuntelemaan omaa hengitystään, imeskelemään kieltään tai painelemaan silmiään. Lähteet Kranowitz, C. (2008) Tahatonta tohellusta. Jyväskylä: PS-kustannus. Launonen, K. (2007) Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Jyväskylä: Kehitys-vammaliitto ry. Nurminen, S. & Saar, V. (toim.) (2000) Aistit väylänä vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Kuulonhuoltoliitto ry. Ojanen, A. & Roisko, E (toim.) (2007) Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukeminen. Kuntoutus-Iiris ja Tikoteekki. Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä (2011). Suomen Kuurosokeat ry. Ruuskanen, S., Paananen, L. & Kalske-Koivu, M. (2007) Rakentuva maailma. Aistimonivammaisten henkilöiden palvelujärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti. Pääjärven kuntayhtymä. 18

19 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta 2.4 Fyysinen toimintakyky Rikulla on neliraajahalvaus. Hän liikkuu pyörätuolilla. Tutussa ympäristössä Riku kelaa tuolia yhdellä kädellä ja käyttää suunnan muutoksiin ympäristön tukipisteitä. Riku liikkuu myös lattialla ryömien ja kierien. Vasen puoli kehosta on toimivampi. Hän käyttää vasenta kättään aktiivisesti oikean ollessa avustava käsi. Riku tarvitsee apua ja ohjausta kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan, mutta hän muun muassa syö ja juo pienellä avustuksella itse. Riku tarvitsee monia apuvälineitä päivittäisen elämän sujumiseen. Hän on vaativa apuvälineiden käyttäjä: kaikkiin apuvälineisiin on tehty yksilöllisiä sovellutuksia ja muutoksia. Rikun vahvuuksia ovat sosiaaliset taidot ja motivoituneisuus kaikkea toimintaa kohtaan. Riku ymmärtää kuvien, eleiden ja merkkien symboliikan. Hän pystyy luomaan eleitä myös abstrakteille käsitteille, joista hänellä on jaettuja kokemuksia lähi-ihmisten kanssa. Riku pystyy kertomaan eleiden ja viittomien avulla jonkin verran omia ajatuksiaan. Lähipiirin henkilöistä hän käyttää aktiivisemmin itse keksimiään eleitä, joskin hän ottaa ele- ja viittomavarastoonsa myös toisten esittelemiä eleitä ja viittomia. Aistimonivammaisen henkilön liikunta- ja toimintakyky on rajoittunut, jolloin päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen ja perustarpeiden tyydyttymiseen tarvitaan toisen henkilön apua. Hänellä on usein toimintakykyä heikentäviä liitännäissairauksia ja -vammoja, kuten epilepsia, joko cp-, tai liikehäiriötyyppinen liikuntavamma, osteoporoosi. Henkilö voi olla täysin liikuntakyvytön tai liikkumisessa on vain vähän toiminnan häiriöitä. Asennon hallinta ja liikkuminen on vaikeutunut mm. kosketus-, asento- ja liiketuntohäiriöiden vuoksi. Asento- ja liikehäiriöt ovat usein keholle haitallisia aiheuttaen tuki- ja liikuntaelimistöön rakenteellisia poikkeamia, liikerajoituksia ja virheasentoja. Aistimonivammainen henkilö tarvitsee usein apuvälineitä liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin. Lähteet Ruuskanen, S., Paananen, L. & Kalske-Koivu, M. (2007) Rakentuva maailma. Aistimonivammaisten henkilöiden palvelujärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti. Pääjärven kuntayhtymä. 2.5 Lähiympäristö Ihmisen ja ympäristön kiinteä yhteys asettaa tarjolle erilaisia mahdollisia rakennusaiheita, joista ihminen valitsee ne, joihin tarttuu ja joita käyttää maailmankuvansa muokkaamiseen. Aistimonivammaisen ihmisen ympäristösuhteen rakentamiselle on ratkaisevaa, miten pystytään herättämään hänen kiinnostuksensa ympäristöön. Parhaiten se tapahtuu vuorovaikutuksessa kahdenkeskisissä ja emotionaalisesti merkityksellisissä ihmissuhteissa. Aistimonivammaisen ihmisen keinot ilmaista itseään ovat totutusta poikkeavia, joten vuorovaikutuskumppanilta edellytetään monipuolista, eri aistikanavat huomioivaa lähestymistä, jolloin tuntoaistin ja kosketuksen merkitys korostuu. 19

20 2 Aistimonivammaisuuden kuvausta Aistimonivammainen ihminen on täysin riippuvainen ympäristöstään. Tuen tarve poistuu harvoin kehityksen tai harjoittelun myötä. Kuntoutus tapahtuu ympäristöön kohdistuvien interventioiden kautta ja sosiaalinen lähiverkosto muodostaa tärkeän kasvuympäristön aistimonivammaisen henkilön kehitykselle. Aistimonivammaisen henkilön taidoissa tai kommunikaatiossa ei välttämättä tapahdu selvästi huomattavia muutoksia, mutta ympäristön parantunut kyky ymmärtää ja kommunikoida henkilön kanssa vie hänen kehitystään eteenpäin ja antaa hänelle mahdollisuuden ilmaista itseään. Vuorovaikutus voi olla hyvin hienojakoista ja sidoksissa tiettyihin harvoihin vuorovaikutuskumppanuussuhteisiin. Aimo-henkilön ja hänen ympäristönsä välistä suhdetta ja sen rakentumista tuetaan muokkaamalla ympäristöä toiminnallisesti tasaarvoisemmaksi ja luonnollista oppimista edistäväksi. Lähi-ihmisiltä vaaditaan paljon tietämystä ja herkkyyttä aistimonivammaisen henkilön erityispiirteiden havaitsemiseen ja yksilölliseen huomiointiin. Kuntoutuksen lähtökohtana on ajatus, että aistimonivammainen ihminen luo itse oman todellisuutensa, mutta häntä on välttämätöntä tukea. Kahden ihmisen välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla aisti-monivammaisen ihmisen merkityksellinen todellisuuskäsitys voi laajentua. Yleensä ihmiset kiinnittävät huomiota toiseen ihmiseen kokonaisuutena ja tunneilmaisuja arvioidessaan tarkkailevat erityisesti pään ja käsien aluetta. Aistimonivammaisella henkilöllä tunneilmaisut voivat kuitenkin ilmetä hyvin eri lailla ja näkyä vaikkapa jalan liikkeinä. Tulkinnan vuoksi asiakkaan tunteminen on tärkeää. Yhteistä kehonkieltä luodaan vuorovaikutuksessa, joka on vastavuoroista. Vuorovaikutuskumppanin on tiedostettava myös oma kehonkielensä pyrkiessään tulkitsemaan toisen ihmisen ilmaisuja. Aistimonivammaisen henkilön kehoa ja kehon käyttöä on totuttu käsittelemään vamman, sairauden tai toiminnanrajoitteiden näkökulmasta eikä niinkään osana hänen persoonallisuuttaan. Kuntoutuksen suuri haaste onkin aistimonivammaisen ihmisen yksilöllisten edellytysten tiedostaminen ja huomioonottaminen. Millaisena todellisuus hahmottuu ihmiselle, jolla on vamma esimerkiksi näön, kuulon tai liikuntakyvyn alueilla? Millaisia merkityssuhteita hänelle on tähän mennessä muodostunut, miten hän pystyy niitä ilmaisemaan ja kuinka muodostamaan uusia merkityksiä? Miten hän käyttää aistejaan eri tilanteissa, erityisesti vuorovaikutustilanteissa ja mikä on hänen toimivin aistikanavansa? Millaisessa ympäristössä ja millaisten apuvälineiden avulla hän pystyy parhaiten toimimaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on löydettävä yksilöllisiä vastauksia. Tärkeää on myös, että kuurosokeuden tunnistamisen ja kuntoutuksen prosessit tapahtuvat samanaikaisesti ja pidemmällä aikavälillä, jotta esimerkiksi aistien käytön vahvistaminen tapahtuu henkilön kognitiivisten mahdollisuuksien mukaisesti. Esimerkiksi kirjoissa Kommunikatiiviset suhteet (Varran Nafstad & Bögh Rödbroe, 2013) ja Voimauttava vuorovaikutus (Nind & Hewett, 2011) kuvataan sellaisia kuurosokeille ja aistimonivammaisille henkilöille välttämättömiä lähiympäristön ja vuorovaikutuksen muotoja, joilla kehitystä on mahdollista tukea. Lähteet Nind, M. & Hewett, D. (2011) Voimauttava vuorovaikutus. Opas toimintatavan käyttöön. Kehitysvammaliitto ry. Varran Nafstadt, A. & Bögh Rödbroe, I. (2013) Kommunikatiiviset suhteet. Toimenpiteitä, joilla luodaan kommunikaatiota syntymästään kuurosokeiden kanssa. Aalborg: Materialecentret 20

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA

AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA Kontakti kahden ihmisen välille syntyy aistien kautta. Näillä sivuilla kerrotaan aistien toiminnasta, kehityksestä ja siitä, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu, jos aistit

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika:

Nimi ja syntymäaika: 1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Autismikäsikirja 2.0 Eteva kuntayhtymä 2015

Autismikäsikirja 2.0 Eteva kuntayhtymä 2015 Autismikäsikirja 2.0 Eteva kuntayhtymä 2015 Autismikäsikirja 2.0 Toni Ikonen, Marjatta Karjala, Susanna Kortelainen, Miia Mäkelä, Minna Nevalainen, Laura Oksala, Sirkku Ruusuvuori, Tarja Roponen, Katja

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät 5.11.2015 Katja Burakoff Asiantuntija, puheterapeutti Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kommunikaation tukeminen

Kommunikaation tukeminen Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot