Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. APUVA-palveluopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. APUVA-palveluopas"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA-palveluopas

2 2 (37) Sisällys 1. JOHDANTO 5 2. APUVÄLINE- JA VAMMAISPALVELUJA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET KUNTA APUVÄLINEPALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ Terveydenhuollon apuvälinepalvelut Sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut Sosiaalitoimen muu apuvälinetoiminta Kehitysvammaisten apuvälinepalvelut MUITA APUVÄLINEPALVELUJA JÄRJESTÄVIÄ TAHOJA Liikenne- ja tapaturmavakuutukset Valtiokonttori Kansaneläkelaitos Perusopetus Ammatillinen koulutus Työhallinto APUVÄLINEPALVELUIDEN LAATUSUOSITUS HOITOTAKUU JA YHTENÄISET KIIREETTÖMÄN HOIDON PERUSTEET POTILAAN TYYTYMÄTTÖMYYS PÄÄTÖKSEEN APUVÄLINEPALVELUN RESURSOINTI- JA KUSTANNUSVASTUU Kuntien vastuu Erikoissairaanhoidon vastuu APUVÄLINEPALVELUN MAKSUT Apuvälinepalvelun kustannukset asiakkaalle Asiakkaan matkakustannukset Apuvälineiden kuljetuksista syntyvät kustannukset APUVÄLINEPALVELUISSA KÄYTETTÄVIÄ MITTAREITA APUVÄLINEPALVELUPROSESSI APUVÄLINEPALVELUN PERIAATTEET PALVELUISTA TIEDOTTAMINEN TIEDOTTAMINEN KUNTALAISILLE ERI OSAPUOLTEN VÄLINEN TIEDONSIIRTO TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Hoitovastuu Apuvälineiden käytön ja apuvälinepalvelun seuranta Tietojärjestelmä Tietoturva ja tietosuoja 18

3 7. APUVÄLINEPALVELUT ETELÄ-KARJALAN TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA APUVÄLINEPALVELUUN LÄHETTÄMINEN KONSULTOINTI KUNTOUTUS- JA APUVÄLINEPALVELUISSA ALUEELLINEN APUVÄLINE- JA TOIMINTAKYKYKESKUS Alueelliseen apuväline- ja toimintakykykeskukseen ja vammaispalveluun osallistuvat kunnat Apuvälinepalvelunimikkeistö Vammaispalvelunimikkeistö Alueellisen apuväline ja toimintakykykeskuksen välineet Välineiden omistus Välineiden ja palvelujen kilpailutus, hankinta ja seuranta Apuvälineiden kierrätys Uuden apuvälineen hankinta Apuvälineen ja vammaispalvelun välineen/laitteen huolto Hallinto- ja rahoitusmalli APUVÄLINEPALVELUT ERIKOISALOILLA Yleistä erikoisalojen apuvälinepalveluista Fysiatrian ja fysioterapia-apuvälinepalvelut Apuväline ja toimintakykypoliklinikka Hengitystukipotilaiden hoito Kehitysvammapoliklinikan apuvälinepalvelut Ihotautiyksikön apuvälinepalvelut Keuhkosairauksien apuvälinepalvelut Kirurgian ja ortopedian apuvälinepalvelut Korva-, nenä- ja kurkkutautien apuvälinepalvelut Kuntoutusosaston ja kuntoutuspoliklinikan apuvälinepalvelut Lastentaudit ja lastenneurologian apuvälinepalvelut Naistentaudit ja synnytykset Päivystyksenä tarvittavat apuvälineet Silmäyksikön apuvälinepalvelut Sisätautien apuvälinepalvelut Syöpä- ja sädehoidon apuvälinepalvelut Toimintaterapiayksikön apuvälinepalvelut ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN TOIMINTA-KÄYTÄNTÖJÄ VASTUUNJAKO APUVÄLINEPALVELUISSA Apuvälineen luovuttajan vastuu Apuvälineen käyttäjän vastuu Käyttäjän vastuu apuvälineiden huolloissa Käyttäjän vastuu apuvälinekuljetuksissa Apuvälinekuljetukset erikoissairaanhoidon ja terveysaseman välillä PYSYVÄSTI LAITOKSESSA ASUVIEN/LAITOSHOITOON SIIRTYVIEN APUVÄLINEPALVELUT APUVÄLINEPALVELUT KODINOMAISISSA YKSITYISISSÄ JA JULKISISSA ASUMIS- JA HOIVAYKSIKÖISSÄ KUNNASTA TAI EKSOTESTA MUUTTAVAN APUVÄLINEPALVELUT ULKOKUNTALAISTEN APUVÄLINEPALVELUT ULKOMAILLE MUUTTAVAN TAI LOMAILEVAN APUVÄLINE- JA KORJAUS/HUOLTOPALVELUT 31 3 (37)

4 8.7 ULKOMAALAISILLE ANNETTAVAT APUVÄLINEET Toisen EU/ETA- tai sosiaaliturvasopimusmaan sosiaaliturvaan kuuluvat: Toisen EU/ETA- tai sosiaaliturvasopimusmaan sosiaaliturvaan kuulumattomat Täyskustannuskorvauksen piiriin kuuluva tapaturma Apuvälinepalvelut maahanmuuttajille, pakolaisille ja turvapaikanhakijoille LIIKENNE- JA TAPATURMAVAKUUTUSASIAKKAIDEN APUVÄLINEPALVELUIDEN TOIMINTA- KÄYTÄNNÖT TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNNAN JA LIIKENNEVAKUUTUSKESKUKSEN TOIMINTAOHJE APUVÄLINEIDEN TARPEEN ARVIOINTI JA HANKINTA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN VAKUUTUSASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUKÄYTÄNNÖT Vasta vammautuneen henkilön apuvälinepalvelut Vakuutusasiakkaan apuvälinepalvelut Apuvälineiden maksaminen Kuntoutuslaitoksessa olevan vakuutusasiakkaan apuvälineet Vakuutusasiakkaan apuvälineiden dokumentointi Aikuisen selkäydinvammaisen potilaan hoito 36 4 (37)

5 5 (37) 1. JOHDANTO Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) alueellinen Apuvälinekeskus käynnistyi Alueellinen Apuvälinekeskus on keskussairaalan apuvälinekeskuksen ja alueen terveysasemien muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Asiakkaan apuvälinepalvelut järjestetään joko avoterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa hoitovastuun tai sovitun työnjaon mukaisesti. Avoterveydenhuollossa järjestetään pääasiassa perusapuvälinepalvelut ja erikoissairaanhoidossa erityisosaamista vaativat apuvälinepalvelut lähtien muodostetussa Apuväline- ja toimintakykykeskuksessa hoidetaan keskitetysti apuvälinepalvelujen lisäksi asunnonmuutostyöasiat. Alueellisen apuvälinekeskukseen omistukseen ja hallintaan on keskitetty sekä avoterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kierrätettävissä olevat apuvälineet (lukuun ottamatta Imatran perusapuvälineitä) mm. kyynärsauvat, peruspyörätuolit ja suihkutuolit. Alueellinen tietojärjestelmä Effector mahdollistaa apuvälinepalveluiden, vammaispalvelun koneiden/välineiden/laitteiden sekä asunnonmuutostöiden yhdenmukaisen dokumentoinnin. Potilaan/asiakkaan käytössä olevat apuvälineet, koneet/välineet/laitteet sekä asunnonmuutostyöt ovat yhdessä rekisterissä. Apuväline- ja toimintakykykeskuksen tavoitteena on potilaiden/asiakkaiden yhdenvertaisuus, apuvälineiden ja välineiden/laitteiden tehokas kierrätys ja kokonaistaloudellinen toiminta, jossa palvelut järjestetään yhdessä sovitulla toimintamallilla siten, että palveluita tarvitsevat henkilöt saavat käyttöönsä tarpeittensa mukaiset apuvälineet, välineet/laitteet sekä asunnonmuutostyöt mahdollisimman joustavasti. Eksoten strategiana on tukea kuntalaisten toimintakyvyn edistämistä ja ylläpysymistä erilaisin toimenpitein, jotka mahdollistavat kuntalaisten kotona asumisen ja selviytymisen mahdollisimman pitkään. Apuva- myöntämisperusteiden ja Apuva- palveluoppaan tarkoituksena on toimia tietolähteenä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen, vammaispalvelun koneiden/välineiden/laitteiden, kuljetuspalvelun ja vaativan henkilökohtaisen avun sekä asunnonmuutostöiden linjauksissa ja toimintakäytännöissä. Laadinnassa on huomioitu aiemmin käytössämme olleet oppaat ja toimintatavat. Apuva- myöntämisperusteista ja Apuva- palveluoppaasta vastaavat apuväline- ja toimintakykykeskuksen vastaava sekä vammaispalvelun avopalvelujen palvelupäällikkö ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijä yhdessä kuntoutusjohtajan ja erikoisalojen asiantuntijoiden kanssa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen myöntämisperusteiden osalta tulemme noudattamaan HYKS erva-alueen (Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Carea ja Eksote) yhdessä sovittuja myöntämisperusteita. Apuva- palveluopas ja myöntämisperusteet on käsitelty Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen, perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä kuntoutuksen johtoryhmissä ja ne ovat hyväksytty hallituksessa. Materiaalia päivitetään tarvittaessa. Tehdyistä muutoksista tiedotetaan mahdollisimman laajasti potilaille/asiakkaille ja palveluita toteuttaville työntekijöille Eksoten verkkopalvelusivuilla sekä Eksonetissä.

6 6 (37) OSA I 2. APUVÄLINE- JA VAMMAISPALVELUJA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET 2.1 Kunta apuvälinepalvelujen järjestäjänä Pääasiallinen vastuu apuvälinepalveluista on kunnilla. Terveydenhuolto vastaa lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvistä, sosiaalitoimi asumiseen ja koulutoimi perusopetukseen liittyvistä apuvälineistä. Eksote vastaa kuntien puolesta sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisestä ja näin myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluista. Imatran osalta Eksote vastaa vain erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista. Tarkempaa tietoa lainsäädännöstä löytyy internetsivuilta: ja Vaikka päävastuu apuvälinepalveluista onkin terveydenhuollolla, niin etenkin vaikea- tai monivammaisten ihmisten apuväline- ja kuntoutusasioissa tarvitaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Tätä koskee laki kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöstä. Se velvoittaa eri toimijoita valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti yhteistyöhön. (Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä 497/2003) Terveydenhuollon apuvälinepalvelut Terveydenhuoltolain 29 :ssä säädetään potilaan sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sen mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1. kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus 2. potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 3. kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia 4. toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 5. apuvälinepalvelut 6. sopeutumisvalmennus kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalveluja järjestetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työn- ja vastuunjaon mukaisesti alueellisesti yhdessä sopien. Näin voidaan edistää alueellista yhteistyötä apuvälinepalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä parantaa toiminnan tuottavuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Myös saumattoman palveluketjun edistämiseksi voidaan sosiaalihuollon ja muiden apuvälinepalveluja kustantavien vastuutahojen apuvälinepalvelut tarvittaessa sovittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen. Tällä mahdollistetaan esimerkiksi apuvälineiden kierrätys kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

7 7 (37) Sosiaalitoimen vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut Kuntien sosiaalitoimen vastuulla ovat vammaisten ihmisten asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden sekä muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (L 380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen on oikeutettu henkilö, jonka liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Pysyvästi laitoshoidossa asuvalle henkilölle ei ole velvollisuutta järjestää em. vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Kunnan tulee myöntää vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, päivätoiminta, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (sekä tulkkipalvelut - Kela järjestää nykyään) palveluihin oikeutetulle vaikeavammaiselle henkilölle. Palvelut kuuluvat erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin eli palvelut on järjestettävä määrärahoista riippumatta. Muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin eli palvelut ja tukitoimet järjestetään määrärahojen puitteissa. Näitä palveluja ovat esim. kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisravinto. Korvattaviksi tulevat vammaispalvelulain mukaan tarpeenmukaiset, todelliset kustannukset Sosiaalitoimen muu apuvälinetoiminta Turvallisuuteen liittyvien apuvälineiden tarve ja kysyntä tulevat entisestään lisääntymään. Dementiaa sairastavien ja iäkkäiden vanhusten määrä lisääntyy. Itsenäisen selviytymisen tukemiseksi tarvitaan mm. monipuolinen turvajärjestelmä. Sosiaalihuoltolain mukaan voidaan myöntää esim. turvapuhelimia tarveharkintaan perustuen osana kotipalvelun tukipalveluita. Kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä siinä, miten ja mistä talousarvion kohdasta kustannetaan esim. hälytysrannekkeet, turvapuhelimet, ovihälyttimet ja hellavahdit. Eksote:n apuvälineiden saatavuusperusteissa on tarkemmin, miten ko. apuvälinepalvelut järjestetään. Tärkeintä on, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982; K-S ITSE- hanke, apuvälinekäsikirja, 13 14) Kehitysvammaisten apuvälinepalvelut Kehitysvammaisten apuvälinepalvelut järjestetään ensisijaisesti lääkinnällisenä kuntoutuksena hoitovastuun mukaisesti samalla tavoin kuten muillekin apuvälineitä tarvitseville. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991). Vaikeavammainen kehitysvammainen voi hakea korvausta asuntoon kuuluvien välineiden, laitteiden ja koneiden hankkimisesta hänelle aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat mm. nostolaitteet, hälytyslaitteet tai muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987) Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella voidaan apuvälineitä järjestää, mikäli muiden lakien perusteella palvelut eivät tule turvatuiksi. Se edellyttää sosiaalitoimen ja asiakkaan laatimaa palvelusuunnitelmaa, johon erityishuoltona järjestettävät tukitoimet sisällytetään. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519)

8 8 (37) 2.2 Muita apuvälinepalveluja järjestäviä tahoja Kuntien lisäksi vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien nojalla vakuutettujen tarvitsemia apuvälineitä ja Valtiokonttori korvaa sodissa tai armeijassa vammautuneiden apuvälineitä. Kansaneläkelaitos vastaa vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa tarpeellisista apuvälineistä. Myös koulutoimi ja ammatilliset oppilaitokset järjestävät apuvälinepalveluita. Työnantajat voivat saada työhallinnon kautta tukea apuvälinehankintoihin ja työpaikan muutostöihin vammaisen henkilön työnteon mahdollistamiseksi Liikenne- ja tapaturmavakuutukset Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenneonnettomuudesta tai tapaturmasta aiheutuneen vamman tai sairauden toiminnanrajoitusten vuoksi tarpeellisten apuvälineiden hankkimisen. Korvauksen piiriin kuuluvat apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käytön opettelusta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991, Maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslaki (1026/1981), Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa mm. asevelvollisten, siviilipalvelusmiesten, eräiden puolustusvoimien palveluksessa olleiden sekä YK-rauhanturvajoukoissa palvelleiden tarvitsemat sairaanhoitoon kuuluvat proteesit ja apuvälineet. Apuvälinekorvausta suoritetaan, kun kyseessä on sotilastapaturma tai palvelussairaus. (Sotilasvammalaki 404/1948, Kansaneläkelaitos Kela järjestää vaikeavammaiselle henkilölle työssä ja opiskelussa tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet, jos vaikeavammainen henkilö ei ilman suunniteltua apuvälinettä selviydy työstään tai opiskelusta. Kalliita ja vaativia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atklaitteistot. Apuvälineitä voidaan myöntää peruskoulun 7. luokalta alkaen. Jos apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa, silloin hakemukseen tulee liittää ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 sekä siihen liittyvä asetus 646/2005, Perusopetus Opetuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään maksutta vammaiselle tai erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle koulussa käytettävät apuvälineet. Niihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Muita ovat esim. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Oppilaan henkilökohtaiset koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet järjestetään terveydenhuollon kautta. (Perusopetuslaki 628/1998, perusopetusasetus 852/1998, Rajanveto henkilökohtaisten ja opetuksessa tarvittavien apuvälineiden välillä on tehtävä tapauskohtaisesti. Pääsääntönä on, että oppimisessa tarvittavien apuvälineiden (esim. tietokone, työpöytä/pulpetti) on ensisijaisesti koulun järjestämisvastuulla. Apuva- oppaassa on kirjattu tarkemmat apuvälinekohtaiset myöntämisperusteet.

9 9 (37) Ammatillinen koulutus Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin oppilashuoltopalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, Työhallinto Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Työolosuhteiden järjestelytukena korvattavista kustannuksista, tuen enimmäismäärästä ja -kestosta sekä menettelystä tukea myönnettäessä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/ Apuvälinepalveluiden laatusuositus Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL on vastannut apuvälinealan valtakunnallisesta kehittämisestä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. THL:n sivuilla on APUDATA tietokanta, johon on kerätty kattava tietopaketti apuvälinealalta. Apudatassa julkaistaan myös alan tutkimuksia sekä ajankohtaisia asioita. Tietokanta löytyy osoitteesta: Apuvälinepalvelujen laatusuositus on laadittu ohjaamaan ja kehittämään apuvälinepalveluja. Suositusta voidaan käyttää apuvälinepalveluiden suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin tukena. Suositus perustuu apuvälinepalveluja ohjaavaan voimassa olevaan lainsäädäntöön. Apuvälinepalveluja tarkastellaan laatusuosituksessa apuvälineiden tarvitsijoiden ja käyttäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen johdon ja päätöksentekijöiden näkökulmasta. Apuvälinepalvelun laatusuositus löytyy osoitteesta: (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/julkaisu/ Apuvälinepalveluja ohjaavat periaatteet Joustavat ja saumattomat palvelut Apuvälinettä tarvitsevan tulee saada palvelut nopeasti ja vaivattomasti, kun tarve on todettu. Palvelun tulee tapahtua niin, että yhteistyö ja tiedonvälitys toimivat asiakkaan/potilaan, eri organisaatioiden ja palvelun tuottajien välillä. Käyttäjälähtöiset palvelut Apuvälinepalvelun lähtökohtana on tarvitsijan ja ammattihenkilön yhdessä toteama tarve. Eksotessa on sovittu yhtenäiset apuvälineiden, vammaispalvelujen kuljetuspalvelun ja vaativan henkilökohtaisen avun sekä asunnonmuutostöiden myöntämisperusteet. Tapauskohtainen yksilöllinen harkinta ja henkilön kokonaistilanne ratkaisee viime kädessä tuotettavan palvelun. Palvelujen käyttäjää tulee ohjeistaa mihin hän ottaa yhteyttä esimerkiksi apuvälineen käyttöön, huoltoon, korjaukseen ja palautukseen liittyvissä asioissa. Käyttäjän tulee myös tietää, kuinka toimia tilanteessa, jossa hän ei ole tyytyväinen palveluun. Eksoten hallituksen hyväksymät Apuva- myöntämisperusteet ja Apuva- palveluopas löytyvät osoitteesta

10 10 (37) Työntekijöiden ja palvelun tuottajien ammattitaito ja osaaminen Riittävällä ammattitaidolla ja osaamisella turvataan apuvälineen käyttäjälle hänen saamansa hyöty apuvälineestä. Käytön opetuksessa ja ohjauksessa otetaan huomioon apuvälineen käyttäjän voimavarat ja edellytykset. Tarvittaessa opetusta tarjotaan myös käyttäjän läheisille. Eksotessa toimivien ammattihenkilöiden ammattitaitoa tulee kehittää ja ylläpitää täydennyskoulutuksen, verkostoitumisen ja yhteistyön avulla. Apuväline- ja toimintakykykeskus järjestää alueellista, tarvelähtöistä koulutusta. Ammattihenkilöstö noudattaa hyviä palveluperiaatteita ja kohtelee asiakkaitaan kunnioittavasti. Kaikki tarpeellinen apuvälineittä ja palveluja koskeva henkilökohtainen tieto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. Tiedottaminen kuntalaisille Apuvälineiden laatusuosituksen mukaan kuntalaisten tulee saada riittävästi tietoa apuvälinepalveluista: mitä palveluja on saatavilla, mistä palveluja saa ja miten niihin hakeudutaan. Eksoten tulee tiedottaa aktiivisesti apuväline- ja toimintakykykeskuksen palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee osata ohjata apuvälineen tarvitsija sopivan palvelun pariin ja ammattihenkilön luo. Ohjauksen ja neuvonnan tulee olla riittävää. 2.4 Hoitotakuu ja Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Hoitotakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa kuuluu kansanterveyslain (L 66/1972) mukaisesti kunnalle. Kunta voi hoitaa sille määrätyt tehtävät itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, hankkia tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja myös muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin. Erikoissairaanhoidossa hoitotakuun toteuttaminen kuuluu erikoissairaanhoitolain (L 1062/1989) nojalla sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, joka vastaa toiminnan järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin perustein. Terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä kolmen arkipäivän kuluessa ja erikoissairaanhoidossa kolmen viikon kuluessa yhteydenotosta. Perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Erikoissairaanhoidossa hoito tulee aloittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Hoitoon pääsyä koskevia aikarajoja on noudatettava myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suosituksen yhtenäisistä hoitoon pääsyn perusteista ks. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010 (selvityksiä 2010:31), jossa on suositukset myös apuvälinepalveluiden järjestämisestä. Perusteita korjataan ja kehitetään jatkuvasti. Uusimmat perusteet on löydettävissä osoitteista ja Avoimen verkkojakelun kautta perusteet ovat myös kansalaisten luettavissa. Suosituksen mukaan ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Apuvälinepalvelun ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. sairauden etenemisnopeus tapaturman /vamman aiheuttama tarve sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet ja laitoshoitoon joutumisen uhka lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta

11 11 (37) 2.5 Potilaan tyytymättömyys päätökseen Terveydenhuollossa Apuvälineiden tarpeen arviointiin ja hankintaan liittyvät päätökset ovat hoitopäätöksiä, joista ei potilaalla ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin yksikköjen omaa toimintaa kuin ostopalveluja. Potilaan omasta näkemyksestä poikkeava päätös on kirjattava sairauskertomukseen. Mikäli potilas on tyytymätön tehtyyn päätökseen, hän voi saattaa asian - ensisijaisesti päätöksentekijän tai hänen esimiehensä käsiteltäväksi tai - tekemällä muistutuksen asiasta vastuualueen johtajalle eli - terveys- ja vanhustenpalvelut johtajalle tai - perhe- ja sosiaalipalvelut johtajalle tai - kuntoutuksen johtajalle tai - tekemällä asiasta kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Mahdolliset riidat tulee pyrkiä ratkaisemaan heti alkuvaiheessa keskustellen. Muistutusmenettelystä säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992.) Laissa korostetaan myös potilaan osallistumismahdollisuutta, tiedonsaantioikeutta ja itsemääräämisoikeutta omaan terveydentilaansa liittyvissä asioissa. Apuvälineiden myöntämistä koskevissa asioissa on mahdollista saattaa ratkaisut myös hallinto-oikeuden tutkittavaksi hallintolainkäyttölain mukaisina julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevina hallintoriitaasioina (Hallintolainkäyttölaki 586/1996). Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sosiaalitoimessa päätökset tekee yleensä vammaispalveluista vastuussa oleva sosiaalityöntekijä. Kalliissa ratkaisuissa (yli ) päätöksen tekee johtava sosiaalityöntekijä asiaa hoitavan sosiaalityöntekijän esityksestä. Sosiaalitoimen viranhaltijan päätökseen tyytymätön voi 14 päivän kuluessa esittää kirjallisen oikaisupyynnön eli saattaa asian yksilöasioiden jaoston tutkittavaksi. Yksilöasioiden jaoston päätökseen tyytymätön voi edelleen valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Vammaispalvelulain mukaista kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvista palveluista ja tukitoimista (esim. asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet) voi tehdä hallinto-oikeuden päätöksestä suoraan jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jatkovalitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Muiden vammaispalvelulakiin sisältyvien palvelujen ja tukitoimien osalta hallinto-oikeuden päätöksistä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen on mahdollista vain jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on valituksen erittäin suuri merkitys valittajalle tai oikeudenkäytännön yhtäläisyydelle taikka asian tärkeys lain soveltamisen kannalta muissa samankaltaisissa tapauksissa. Valitusasioissa asiakkaita/potilaita ohjaa, neuvoo ja avustaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sosiaalija potilasasiamies. Potilasasiamiehen yhteystiedot löytyvät Eksoten nettisivuilta.

12 12 (37) 2.6 Apuvälinepalvelun resursointi- ja kustannusvastuu Kuntien vastuu Kuntien ja kuntayhtymien tulee varata riittävät taloudelliset ja asiantuntijaresurssit apuvälinepalveluiden tuottamiseen alueen tarpeiden ja ennustettavissa olevan tarvekehityksen mukaisesti (Apuvälinepalveluiden laatusuositus). Alueelliseen apuväline- ja toimintakykykeskukseen on keskitetty Eksote:n lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden määrärahat lukuun ottamatta silmätautien ja kuulokeskuksen sekä Imatran terveyskeskuksen perusapuvälineitä. Terveysasemien apuvälinepalveluiden toimipisteet huolehtivat potilaiden perusapuvälineistä kuten esimerkiksi hygienia ja liikkumisen apuvälineet. Apuvälineiden huolto ja korjaus tapahtuvat sovitusti terveysaseman toimipisteessä tai keskussairaalassa. Apuvälinetarpeen ilmetessä tulee potilaan ottaa yhteyttä ensisijaisesti omaan terveysasemaan. Apuvälinelainaamotoiminta edellyttää riittävää henkilöstöä. Kiertäviin apuvälineisiin kohdistuu paljon välillistä työtä kuten puhdistus- ja huoltotoimenpiteitä. Laadukkaat apuvälinepalvelut edellyttävät monen eri toimijan työpanosta. Sosiaalitoimi vastaa vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden resursoinnista. Asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita voidaan kohtuullisten kustannusten korvaamisen sijasta antaa myös lainaksi. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavista välineistä, koneista ja laitteista korvataan puolet kohtuullisista kustannuksista Erikoissairaanhoidon vastuu Alueellinen apuväline- ja toimintakykykeskus kilpailuttaa, hankkii ja rekisteröi keskitetysti apuvälineet. Keskussairaalan kautta hankitaan vaikeavammaisten ja erityisosaamista vaativien lapsi- ja aikuispotilaiden liikkumista ja päivittäisiä toimintoja helpottavat apuvälineet sekä erikoisapuvälineet mm. sähköiset liikkumisen apuvälineet ja kommunikoinnin apuvälineet. Lisäksi keskussairaala järjestää pääosin hengityssairaiden, kuulonäkövammaisten apuvälineet sekä protetisoinnin. Apuvälinekustannukset sisältyvät kunnilta perittävään maksuosuuteen. 2.7 Apuvälinepalvelun maksut Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin ei ole subjektiivista oikeutta, vaan niiden tarve arvioidaan osana potilaan kokonaishoitoa - ja kuntoutusta. Apuvälinepalvelut ja apuvälineet ovat potilaille maksuttomia. Asiakasmaksulain 5 :n 7 kohdan perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat niiden tarvitsijalle maksuttomia. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), jäljempänä asiakasmaksulaki) Terveydenhuollon apuvälineistä ei peritä omavastuu- ym. maksuja. Jossain apuvälineissä on käytetty hankintahinnan ylärajaa (esim. peruukit ja silmälasien sangat). Ylärajan käyttämistä on perusteltu apuvälineen Apuva- oppaassa ko. apuvälineen kohdalla Apuvälinepalvelun kustannukset asiakkaalle Apuvälinepalvelut (asiantuntijatyö, apuvälineen hankinta ja huoltopalvelut) ovat käyttäjille kokonaisuudessaan maksuttomia. Apuvälinekäynneistä ei peritä asiakasmaksua. Apuvälineistä ei peritä omavastuuosuuksia eikä apuvälineiden lainauksista panttimaksua.

13 13 (37) Asiakkaan matkakustannukset Asiakas voi hakea lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekäyntien matkakuluista korvausta Kelasta. Edellytys korvaukselle on, että asiakas on itse hakemassa tai tuomassa apuvälinettä. Terveydenhuollon yksikkö kirjoittaa todistuksen matkakorvausta varten SV 67 -lomakkeelle, jossa tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilön nimi ja virka-asema sekä lisäksi hoitolaitoksen nimi tai leima. Matkakorvausta tulee hakea 6 kuukauden kuluessa tehdystä matkasta. Kela korvaa matkan siltä osin, kuin se ylittää omavastuuosuuden Apuvälineiden kuljetuksista syntyvät kustannukset Apuvälineen kuljetus on ensisijaisesti asiakkaan vastuulla silloin, kun se on mahdollista tavanomaisin keinoin eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuksia. Kooltaan suurien ja painavien apuvälineiden (esim. kotihoitosänky) kuljetuksesta vastaa terveydenhuolto lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvana toimintana. Eksoten alueella on mahdollista käyttää arkisin apuvälineiden kuljettamiseen maksutonta reittikuljetusta keskussairaalan ja terveysasemien välillä. Reittikuljetuksista saa lisätietoa Apuvälinekeskuksesta puh APUVÄLINEPALVELUISSA KÄYTETTÄVIÄ MITTAREITA Apuvälineisiin ja apuvälinepalveluihin kehitettyjä arviointivälineitä on vielä vähän. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on tehnyt mittavaa tutkimus- ja kehittämistyötä QUEST 2.0 sekä NOMO 1.0-mitareiden osalta. Mittareita kehitettäessä on tehty tiivistä pohjoismaista yhteistyötä esimerkiksi NOMO 1.0:n osalta. QUEST 2.0-tyytyväisyysmittari Quebec User Evaluation of Satisfaction with Assistive Technology (QUEST 2.0) on ensimmäinen standardoitu käyttäjän tyytyväisyyttä arvioiva mittari, jonka tarkoituksena on arvioida sekä apuvälineen käyttäjän tyytyväisyyttä että tarjota alan ammattilaisille mittari tyytyväisyyden arvioimiseen. Tieto kerätään kyselylomakkeella. Kysely voidaan toteuttaa postikyselynä tai haastatteluna. Apuvälineen käyttäjä voi täyttää lomakkeen itsenäisesti tai asiantuntijan avustamana. Tyytyväisyydellä QUEST -mittarissa tarkoitetaan henkilön kriittistä arviota apuvälineen tai siihen liittyvien palveluiden ominaisuuksista. Mittari on tarkoitettu käytettäväksi nuorten, aikuisten ja vanhusten apuvälinepalvelussa. Apuvälinealan asiantuntijat voivat käyttää Quest 2.0 mittaria apuvälinepalvelun seurannassa. Mittari löytyy osoitteesta: NOMO 1.0 NOMO 1.0 (The Nordic mobility-related participation outcome evaluation of assistive device interventions) - mittaria käytetään liikkumisapuvälineiden vaikuttavuuden arviointiin. Mittari on kehitetty yhteispohjoismaisena yhteistyönä, johon on osallistunut yhdeksän jäsentä viidestä Pohjoismaasta. (Brandt, Iwarsson, Jónsdottir, Löfqvist, Salminen & Sund 2008, 3.) Mittarin kohderyhmänä ovat 18 vuotta täyttäneet aikuiset, jotka käyttävät tai tulevat käyttämään liikkumisapuvälineitä. Haastateltavilla ei saa olla sellaisia kognitiivisia toimintarajoitteita, jotka estävät heitä vastaamaan kysymyksiin. (Brandt ym. 2008, 8.) NOMO 1.0:n avulla arvioidaan, kuinka liikkumista parantavat apuvälineet täyttävät tarkoituksensa liikkumisessa ja liikkumisen edellyttävissä toiminnoissa. Liikkuminen määritellään kävelyksi tai pyörätuolilla liikkumiseksi, paikasta toiseen. Mittari löytyy osoitteesta:

14 14 (37) GAS GAS (Goal Attainment Scaling) on 60-luvulta lähtien kehitetty menetelmä, jota käytetään tavoitteiden laatimiseen ja arvioon lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Se kehitettiin aluksi mielenterveyskuntoutujille ja otettiin käyttöön myöhemmin laajemmin terveydenhuollossa. (Mäenpää 2008, 10.) Tavoitteiden asettamisen viitekehyksenä toimii ICF-malli. GAS -mittari on suunniteltu toimimaan tilanteissa, missä apuvälineen tarvitsija ja ammattihenkilö yhdessä ovat asettaneet tarkat tavoitteet asiakkaan toiminnalle. Mittari toimii jokaisessa kuntoutumisprosessissa yksilöllisesti ja tuloksia mitataan tietyllä aikajaksolla. Mittari löytyy osoitteesta: PAINEHAAVOJEN RISKILUOKITUSMITTARIT Painehaava on ihon haavauma, joka johtuu paineen aiheuttama pitkäaikaisesta verenkiertohäiriöstä. Painehaavojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää riskipotilaiden tunnistaminen. Riskiluokitusmittarin avulla tunnistetaan painehaavalle riskialttiit potilaat. Tunnetuimmat mittarit ovat Bradenin, Nortonin ja Waterlowin asteikot. Braden -luokitus Mittari koostuu kuudesta osiosta, joiden avulla arvioidaan painehaavan riskiä lisäävien kliinisten tekijöiden osuutta: toimintakyky, liikkuminen, tuntoaisti, ravitsemustila, ihon kosteus, sekä kudosten hankaus ja venytys. On huomioitava, että kun on riski saada painehaava tai painehaava on jo syntynyt, tulee tehdä moniammatillinen hoitosuunnitelma, jossa laaja-alaisesti otetaan huomioon painehaavaan syntyyn vaikuttavat tekijät (esim. siirtyminen/kitka, istuminen, ravitsemus, haavanhoito). 4. APUVÄLINEPALVELUPROSESSI Apuvälinepalveluprosessiin kuuluu apuvälinetarpeen määrittely, välineen sovitus, luovutus omaksi tai lainaan, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on korjata lääketieteellisin perustein todetun sairauden tai vamman aiheuttamaa toiminnanvajavuutta niin, että vajaakuntoinen henkilö selviytyy päivittäisistä toimistaan. Asetus ei määrittele, mitä ovat päivittäiset toimet, eikä yksilöi, mitkä välineet ovat apuvälineitä. Erikseen mainitaan kuitenkin, että kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet ja peruskoulua tai lukiota käyvän vammaisen oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat välineet kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Apuvälineen ja apuvälinepalvelujen edellytyksenä on lääkärin toteama sairauden tai vamman aiheuttama pitkäaikainen tai pysyvä toimintakyvyn heikentyminen, joka haittaa päivittäisiä toimintoja. Arvion voi tehdä myös toinen terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaisesti. Päivittäisillä toiminnoilla tarkoitetaan niitä jokapäiväisen elämän tehtäviä eri toimintaympäristöissä, jotka toistuvat päivittäin tai useita kertoja viikossa. Apuvälinetarvetta määriteltäessä arvioidaan asiakkaan toimintakykyä, jolla tarkoitetaan hänen kykyään suoriutua elämän jokapäiväisistä vaatimuksista. Toimintakyky sisältää fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ympäristön kanssa.

15 15 (37) Apuvälinetarpeen havaitseminen Apuvälineen valinta Apuvälinepäätös Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen huolto ja korjaus Palveluun hakeutuminen Apuvälinetarpeen arvioiminen Apuvälineen hankinta Apuvälineen luovutus ja käyttöönotto / käytönopetus Apuvälineen palautus Eksoten apuvälinepalveluprosessi (Kuvio 1) sisältää apuvälinetarpeen arvioinnin, apuvälineen sovituksen, kokeilun, luovutuksen omaksi tai lainaksi, käytön opetuksen ja käytön seurannan sekä apuvälineen huollon. Jokainen apuvälinepalveluprosessi on yksilöllinen. Lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tarve. (Apuvälinepalvelunimikkeistö 2004, 19.). Prosessiin osallistuu asiakkaan ja hänen läheistensä lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä mahdollisesti muita yhteistyötahoja. Apuvälinepalveluprosessi on ainakin osittain tarkoituksenmukaista toteuttaa henkilön päivittäisessä toimintaympäristössä. Apuvälineet ja niiden tarve tulee arvioida ja ottaa huomioon kuntoutus- tai hoitosuunnitelmia laadittaessa. Oikein arvioidut ja valitut apuvälineet tukevat kuntoutuksen tavoitteita. OSA 2 TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUT JA VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN MUKAISET VAIKEAVAMMAISTEN KONEET, VÄLINEET, LAITTEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRISSÄ 5. APUVÄLINEPALVELUN PERIAATTEET Apuvälinepalveluissa noudatetaan sosiaali- ja terveysalan ammattieettisiä ohjeita sekä apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa mainittuja periaatteista. Oikeus hyvään apuvälinepalveluun Potilaalla/asiakkaalla on oikeus hyvään apuvälinepalveluun, jolloin hän saa tilanteensa edellyttämää asiantuntevaa tietoa ja ohjausta oikea-aikaisesti. Tietoa ja ohjausta annetaan myös potilaan/asiakkaan omaisille tai muille asiakkaan/potilaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuville henkilöille niin, että he kokevat apuvälinepalvelut turvalliseksi, osaavaksi ja tuntevat tulleensa hyvin kohdelluiksi. Apuvälinepalveluissa asiakas tarvitsee tietoa sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn sekä miten eri apuvälineillä tai palveluilla voidaan kompensoida alentunutta toimintakykyä. Potilaalla/asiakkaalla on oikeus päättää asioistaan oman elämänkatsomuksensa sekä ajatus- ja arvomaailmansa perusteella. Potilaan/asiakkaan tahtoa kunnioitetaan, hänen kokemustaan arvostetaan ja hänen kanssaan haetaan yhteisymmärrystä apuvälineistä ilman johdattelua, painostusta tai pakkoa. Potilalla/asiakkaalla on myös oikeuden kieltäytyä apuvälineistä, vaikka selkeä tarve olisi olemassa. Apuvälineitä tarvitsevat henkilöt saavat palvelut yhdenvertaisesti alueellisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Apuvälinepalveluissa kaikkia asiakkaita kohdellaan tasavertaisesi riippumatta iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä, sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta tai vakaumuksesta.

16 16 (37) Laadukkaat apuvälinepalvelut tuotetaan luottamuksellisessa ja vastavuoroisessa yhteistyössä eri tehtävissä toimivien kesken ja alueellisesti yhteisesti sovitun työnjaon ja myöntämisperusteiden mukaisesti asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Käyttäjän näkökulma apuvälineeseen Apuvälineen käyttäminen edellyttää, että käyttäjä kokee tarvitsevansa apuvälinettä ja sitoutuu sekä käytön opetteluun että käyttöön. Apuväline ei ole samanlainen laite kuin joku muu elämää helpottava kodinkone tai kulkuneuvo. Useimmiten apuvälineen tarvitsijan elämässä ja toimintakyvyssä on tapahtunut suuri muutos. Uusi tilanne voi edellyttää jopa koko elämän uudelleen arviointia. Käyttöönottovaihe on apuvälineen käyttäjälle usein työlästä varsinkin, jos kyseessä on monimutkainen ja tekninen laite. Onnistunut apuvälineratkaisu edellyttää potilaalta/asiakkaalta kykyä ja halua uuden opetteluun. Apuvälinepalveluiden käyttäjät tarvitsevat yhteistyökumppanikseen asiantuntevia ammattilaisia. He tarvitsevat tietoa ja palveluja omien päätöstensä tueksi. Vammaispalvelulain 9 :n 1 momentin mukaan vaikeavammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat päivittäisestä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. 6. PALVELUISTA TIEDOTTAMINEN 6.1 Tiedottaminen kuntalaisille Apuväline- ja vammaispalveluista tiedottamien on osa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tiedottamista. Tiedottamisen tavoitteena on, että kuntalaiset saavat riittävästi tietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä palveluista ja siitä, mitä palveluja on saatavilla, mistä palveluja saa ja miten niihin hakeudutaan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueellinen Apuva- myöntämisperusteet ja Apuva palveluopas on julkaistu Eksoten nettisivuilla 6.2 Eri osapuolten välinen tiedonsiirto Palvelut järjestetään usein monen eri toimijan yhteistyönä ja eri hallintoalojen, eikä vain terveys- ja sosiaalitoimen kustantamana. On tärkeää, että oleellinen tieto siirtyy eri osapuolten välillä. Eksote:ssa käyttöönotettu yhteinen potilas - ja apuvälinetietojärjestelmä helpottaa tiedon siirtoa. Kaikkia osapuolia sitoo vaitiolovelvollisuus. 6.3 Terveydenhuollon apuvälinepalvelujen järjestäminen Alueellisesti järjestettävät apuvälinepalvelut toteutetaan sekä terveysasemilla kunnissa että keskussairaalan Apuvälinekeskuksessa. Apuvälinepalveluiden tarvitsija saa tarvitsemansa palvelut pääsääntöisesti siltä terveydenhuollon yksiköltä, jossa hänen hoitovastuunsa on. Eksoten alueella apuvälinepalvelut järjestetään hajautetusti. Avoterveydenhuollossa järjestetään asiakkaan perusapuvälinepalvelut ja erikoissairaanhoidossa erityisosaamista vaativat apuvälinepalvelut.

17 17 (37) Hoitovastuu Peruslähtökohtana on, että asiakkaan hoitovastuu on avoterveydenhuollossa. Asiakkaan ollessa tutkimuksen tai hoidon vuoksi pitkäaikaisesti erikoissairaanhoidon seurannassa, hoitovastuu ja myös asiakkaan apuvälinepalvelut ovat erikoissairaanhoidossa. Yksittäinen polikliininen käynti sairaalassa katsotaan konsultaatioksi eikä se vielä siirrä kokonaishoitovastuuta. Hoitovastuun siirtymisestä on aina sovittava osapuolten kesken ja asia on kirjattava potilastietojärjestelmään. Erikoissairaanhoidossa hoitavan lääkärin on kirjattava selkeästi, miten potilaan jatkohoito järjestetään. Hoitovastuumerkintä on tärkeä apuvälinepalveluiden järjestämisessä. Apuvälinepalveluita tarvitsevan ja käyttävän henkilön on tiedettävä, mihin hän ottaa yhteyttä apuvälineasioissa. Tieto hoitovastuusta on oleellinen myös keskussairaalan ja terveysasemien apuvälineasiantuntijoille. Edellä mainitusta periaatteesta poiketen keskussairaalan kautta hankitaan vaikeavammaisten ja erityisosaamista vaativien lapsi- ja aikuispotilaiden liikkumista ja päivittäisiä toimintoja helpottavat apuvälineet sekä erikoisapuvälineet mm. sähköiset liikkumisen apuvälineet. Lisäksi keskussairaala järjestää pääosin hengityssairaiden, kuulo- ja näkövammaisten apuvälineet sekä protetisoinnin. Apuvälinepalveluprosessin käynnistämiseen riittää asiakkaan, omaisen tai jonkun ammattihenkilön aloite. Apuvälinesuosituksia ja aloitteita tekevät myös ulkopuoliset kuntoutuspalveluiden toteuttajat esim. kuntoutuslaitokset. Apuvälinesuositukset arvioidaan ja apuvälinepäätökset tehdään sen mukaan, mitä alueellisesti on sovittu hoitovastuusta ja työnjaosta. Apuvälinealanasiantuntija voi tarvittaessa tehdä lähettäjän kanssa yhteiskäynnin asiakkaan luo. Erikoissairaanhoidon kuntoutusohjaajat tekevät käyntejä asiakkaan toimintaympäristöön. He tukevat asiakkaan itsenäistä selviytymistä arjessa, koulussa, kotona ja työpaikalla. Kuntoutusohjaajat arvioivat käyntien yhteydessä asiakkaan toimintakykyä ja voivat suositella terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen myöntämiä apuvälineitä ja laitteita. Kotikäynneillä on mahdollista seurata ja ohjata apuvälineiden käyttöä. Vammaispalveluissa asuntoon liittyviä ja päivittäisissä toimissa tarvittavia koneita, laitteita ja välineitä haetaan aina hakemuksella. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä tekee tarvittaessa kotikäynnin palveluohjaajan, erikoisammattimiehen, kuntoutusohjaajan tai muun erityisammattilaisen kanssa. Sosiaalityöntekijä tekee hakijalle kirjallisen päätöksen, josta hakija voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätös tehdään palvelutakuun mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa Apuvälineiden käytön ja apuvälinepalvelun seuranta Apuvälineen käytön seuranta tarkoittaa apuvälineen luovuttaneen, hoitovastuussa olevan yksikön ja käyttäjän välistä yhteydenpitoa. Käytön seurannan tavoitteena on huolehtia siitä, että apuväline on käyttäjälleen sopiva, toimintakuntoinen ja edelleen käyttäjälle tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Seurannassa toivotaan jokaiselta ammattiryhmältä rohkeutta ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttaneeseen yksikköön tarvittaessa. On tärkeää, että apuvälineistä käyttöön tai toimivuuteen liittyvät tiedot välittyvät sekä hoitovastuussa että apuvälinepalvelusta vastuussa olevalle. Vastuutahon tulee tietää käyttäjän mahdollisista sairauden tai elämäntilanteen muutoksista, jolloin apuvälinepalveluprosessi voidaan tarvittaessa käynnistää uudelleen. Seurantaa voidaan toteuttaa yhteistyössä mm. käyttäjän, omaisten, kotipalvelutyöntekijöiden ja terapeuttien kanssa. Effector - tietojärjestelmän avulla voidaan seurata mm. apuvälineen käyttöä, määräaikaisesti lainattujen apuvälineiden palautumista, lähettää seurantakirjeitä käyttötarpeen tarkistamiseksi palauttamattomista apuvälineistä ja tehtyjä asunnonmuutostöitä. Tietojen tallentaminen yhdenmukaisesti tietojärjestelmään mahdollistaa myös monitahoisen ja vertailukelpoisen raportoinnin.

18 18 (37) Tietojärjestelmä Eksoten terveysasemilla (lukuun ottamatta Imatraa), keskussairaalan apuvälinepalveluita järjestävissä/tuottavissa yksiköissä sekä vammaispalvelussa palveluita koskevat tiedot kirjataan Effector - tietojärjestelmään. Tietojärjestelmällä hallinnoidaan apuvälineiden tilauksia, toimituksia ja rekisteröintiä sekä järjestelmään kirjataan apuväline- ja maksusitoumuspäätökset sekä lainaukset. Apuvälineiden sekä vammaispalvelun välineiden/laitteiden huollot ja korjaukset kirjataan myös apuvälinerekisteriin. Sosiaali- ja terveys Efficasta on yhteys Effector tietojärjestelmään. Mahdollisimman yhdenmukaiset toimintakäytännöt ja tietojen tallentaminen yhdenmukaisesti mahdollistavat monitahoisten ja vertailukelpoisten raporttien saamisen mikä osaltaan hyödyttää toiminnan seuraamista ja kehittämistä Tietoturva ja tietosuoja Työntekijä kirjautuu potilas/asiakastietojen hallintajärjestelmään henkilökohtaisella tunnuksella ja salasanalla tai henkilökortilla ja Pin-koodilla. Asunnonmuutostyöt, alueellisen apuvälinekeskuksen apuvälinetiedot sekä tiedot vammaispalvelun myöntämistä välineistä/laitteista ovat kaikkien potilasta hoitavien terveydenhuollon työntekijöiden käytössä. Tietojen käsittelystä jää merkintä lokitiedostoon. 7. APUVÄLINEPALVELUT ETELÄ-KARJALAN TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Terveyskeskuksella on perusvastuu järjestää kuntalaisten apuvälinepalvelut. Aiemmat terveyskeskusten fysioterapiatoimipisteet jatkavat terveysasemien apuvälinelainaamon toimipisteinä. Terveysasemilta saa apuvälineitä sekä lyhytaikalainaan että pitkäaikaiseen käyttöön. Lyhytaikalainaan annetaan apuvälineitä esim. leikkausten/tapaturmien jälkeen tai muuhun tilapäiseen tarpeeseen. Lyhytaikalainaan annettavia apuvälineitä ovat mm. kyynärsauvat, kävelykepit, WC-korokkeet, kävelytelineet ja peruspyörätuolit. Terveysasemien tulee huolehtia siitä, että apuvälinelainaamossa on riittävästi lainattavia apuvälineitä. Pitkäaikaiseen käyttöön myönnettävät lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepäätökset tehdään apuvälinepalveluprosessin mukaisesti. Päätösoikeus on osittain delegoitu apuvälinepalveluasiantuntijoille ja terapiahenkilöstölle. Terveysasemat tekevät tiivistä yhteistyötä keskussairaalan Apuvälinekeskuksen kanssa. Yhteisomistuksessa olevat kierrätettävät apuvälineet helpottavat yhteistyötä mm. sairaalasta kotiutuvien, apuvälineitä tarvitsevien potilaiden kohdalla. Apuvälinekeskuksen vastuulla on apuvälineiden kilpailutus, hankinta, rekisteröinti, kierrätys ja toiminnan koordinointi. Erikoissairaanhoidossa kullakin erikoisalalla lääkäri tekee suosituksen/ehdotuksen kierrätettävän apuvälineen hankinnasta kirjaamalla sen erikoisala- tai KUN-lehdelle. Tieto potilaan apuvälinetarpeesta lähetetään Effican viestipiikin välityksellä Apuvälinekeskukseen. Terveysasemilla lääkäri kirjaa suosituksen FYSTER-lehdelle ja lähettää sen viestipiikin välityksellä fysioterapian toimipisteeseen. Silmätaudeilla ja kuulokeskuksella on omat toimintamallit. Erikoisaloilla järjestettävät apuvälinepalvelut on kuvattu erikoisalakohtaisesti myöhemmin.

19 19 (37) 7.1 Apuvälinepalveluun lähettäminen Toimeksiannon apuvälinekeskukseen voi lääkärin ohella tehdä julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntija. Suosituksessa/ehdotuksessa tulee kuvata potilaan toimintakyvyn rajoitus ja sen aiheuttama haitta sekä henkilön muut apuvälineet ja palvelut. Vakuutusasiakkaan apuvälinepalvelut järjestetään pääsääntöisesti julkisessa terveydenhuollossa. Vakuutusyhtiö voi tehdä toimeksiannon erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluun. Tällöin se myös vastaa apuvälinepalvelu ja apuvälinekustannuksista. 7.2 Konsultointi kuntoutus- ja apuvälinepalveluissa Keskussairaalassa seuranta- ja hoitovastuu säilyy entistä harvemmin, minkä vuoksi avoterveydenhuollon ammattilaisten tulee ylläpitää apuvälineisiin liittyvää ammattitaitoaan. Terveysasemien fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien vastuualueeseen kuuluvat eri-ikäiset asiakkaat, joiden toimintakyky on monesta eri syystä alentunut tai vaarassa alentua. Tarvittaessa terapeutit voivat konsultoida keskussairaalan kollegoja erityisosaamista vaativissa sairauksien hoitoon, kuntoutukseen ja apuvälineisiin liittyvissä ongelmatilanteissa sekä puhelimitse että asiakaskäynteinä. 7.3 Alueellinen apuväline- ja toimintakykykeskus Apuväline- ja toimintakykykeskus sekä alueen terveysasemat muodostavat alueellisen toimintakokonaisuuden, jossa on sovittu vastuun- ja työnjaosta. Palvelut järjestetään sekä keskitettyinä että hajautettuina sen mukaan, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisin tapa tuottaa palvelut. Apuväline- ja toimintakykykeskukseen on keskitetty pääasiassa erityisosaamista vaativat, esimerkiksi lasten, hengityssairaiden, kommunikoinnin sekä sähköiset liikkumisen apuvälineet, protetisointi ja osa asunnonmuutostöistä. Yhteystiedot: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Apuvälinekeskus Valto Käkelän katu Lappeenranta puh Iso apu palvelukeskukseen on keskitetty osaamista asunnonmuutostöistä sekä vaikeavammaisten asuntoon kuuluvista koneista/välineistä/laitteista, kuljetuspalveluista sekä vaativasta henkilökohtaisesta avusta. Lisäksi keskuksen yhteyteen valmistuu Eksoten Kokeilukoti, jossa voi käydä tutustumassa erilaisiin päivittäisiä toimintoja helpottaviin välineisiin, laitteisiin sekä palveluihin. Yhteystiedot: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Iso apu- palvelukeskus Kauppakatu Lappeenranta puh

20 20 (37) Alueelliseen apuväline- ja toimintakykykeskukseen ja vammaispalveluun osallistuvat kunnat Erikoissairaanhoidon osalta alueelliseen apuvälinekeskukseen kuuluvat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Avoterveydenhuollon osalta alueelliseen apuvälineja toimintakykykeskukseen ja vammaispalveluun kuuluvat edellä mainitut kunnat Imatraa lukuun ottamatta Apuvälinepalvelunimikkeistö Julkisen terveydenhuollon apuvälinepalvelussa tehtävä työ on kuvattu Apuvälinepalvelunimikkeistössä (Kuntaliitto 2004). Nimikkeistön tavoitteena on yhtenäistää käsitteitä ja kieltä ammatillisessa koulutuksessa, tilastoinnissa, tuotteistamisessa sekä toimia apuna palvelujen ja työn näkyväksi tekemisessä. R= Rehabilitation, A= apuvälinepalvelut I Asiakkaan apuvälinepalvelut Asiakkaan apuvälinepalvelulla tarkoitetaan henkilön saamaa palvelua. RA1 Arviointi ja suunnittelu asiakkaan apuvälinepalvelussa RA2 Asiakkaan apuvälinepalvelut RA3 Asiakkaan apuvälinepalveluiden seuranta RA4 Muu asiakkaan apuvälinepalveluihin liittyvä työ Apuvälinekeskuksen henkilökunta arvioi sovitun työnjaon mukaisesti alueen väestön käyttöön luovutettavien apuvälineiden tarvetta ja osallistuu apuvälineen valintaan, opettaa apuvälineiden käytön ja luovuttaa apuvälineet käyttöön. (Apuvälinepalvelunimikkeistö, 2004). RA5 Apuvälinelogistiikka II Apuvälineisiin kohdistuva työ Apuvälinelogistiikalla tarkoitetaan apuvälineeseen liittyviä hankinta, - tuotanto, - kuljetus, - varastointi-, kierrätys, - seuranta- ja huoltotoimenpiteitä. Apuvälinelogistiset toimenpiteet kohdistuvat asiakaskohtaisiin ja / tai apuvälinevaraston toimenpiteisiin. (Apuvälinepalvelunimikkeistö, 2004). RA6 Asiantuntija ja koulutustehtävät III Asiantuntija ja koulutustehtävät Apuvälinealan ammattilainen kouluttaa ja konsultoi sekä tuottaa apuvälinepalveluun tai apuvälineisiin liittyvää aineistoa. Apuvälinealan asiantuntijuus perustuu eri sairauksien että vammaryhmien tuntemukseen ja tietämykseen vammaisuuden vaikutuksesta yksilön toimintakykyyn että apuvälinepalvelujärjestelmien tuntemukseen että apuvälinetietoisuuteen. (Apuvälinepalvelunimikkeistö, 2004). Apuvälinekeskus antaa asiantuntijapalveluja asiakkaille, terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöille ja muille yhteistyökumppaneille. Se myös seuraa apuvälinealan kehitystä ja tiedottaa apuvälinepalveluista ja niiden saatavuudesta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. APUVA-palveluopas

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. APUVA-palveluopas Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA-palveluopas 2 (37) Sisällys 1. JOHDANTO 5 2. APUVÄLINE- JA VAMMAISPALVELUJA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET 6 2.1 KUNTA APUVÄLINEPALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ 6 2.1.1 Terveydenhuollon

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUOPAS

LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUOPAS LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUOPAS www.eksote.fi 2 (55) Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluopas Laatija: Heidi Solja Vastuuhenkilö: Heidi Solja Hyväksyjä: Markku Hupli Laadittu:

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS Ulla Kolomainen (toim.) Päivitetty 15.2.2016 (Luku 9) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluopas ja apuvälinepalveluiden

Lisätiedot

Ulla Kolomainen (toim.)

Ulla Kolomainen (toim.) KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluopas ja apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet -opas

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)

Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä versio 0.9 5 Sisällysluettelo OSA I: APUVÄLINEPALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 9 1 JOHDANTO... 9 2

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet

Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1 2 Perusturvalautakunta 18.6.2014 liite nro ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. Sotainvalidien kuntoutus (Sotilasvammalaki) eli

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt

Sotilasvammalain mukaiset. Asunnon muutostyöt Sotilasvammalain mukaiset Asunnon muutostyöt sisällysluet telo 1 ESIPUHE 2 ASUNNON MUUTOSTYÖT 3 MITÄ MUUTOSTOITÄ KORVATAAN 4 KORVATTAVAT PERUSKORJAUSTYÖT 5 KUINKA KORVAUSTA HAETAAN? 6 KORVAUSMÄÄRÄT 7 KORVAUSTEN

Lisätiedot