Työntekijän käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työntekijän käsikirja"

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAISEN JA KEHITYSVIIVEISEN LAPSEN KUNTOUTUS- JA PALVELUKETJU JÄMSÄSSÄ V Työntekijän käsikirja Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke Armi Mustakallio

2 JOHDANTO Tämä käsikirja on tarkoitettu työntekijöiden käyttöön. Käsikirjan tietoja voidaan hyödyntää myös muilla alueilla ja muissa kunnissa soveltuvin osin. Käsikirjan tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yhteystietoineen Jämsän kaupungin kehitysvammaisen ja kehitysviiveisen lapsen palvelukokonaisuudesta. Käsikirjaa voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muiden vammaisten lasten palveluissa ja kuntoutuksessa. Käsikirjan avulla pyritään osoittamaan yhteistyötahojen työntekijöille vammaisen lapsen palvelujen monitahoisuus ja selkiinnyttämään eri ammattiryhmien työnjakoa ja vahvistamaan asiakasnäkökulmaa. Kuntoutus- ja palveluketjun tunteminen takaa työntekijöille jäsentyneen toiminnan perheen arjen tukemiseksi ja mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön. Tässä käsikirjassa on koottuna päälinjat ja eri toimijoiden palvelut ja tehtävät. Jämsän kaupungin vammaispalvelun työntekijät ovat ensisijaisessa asemassa palvelujen tarpeen määrittämisessä ja tarkempien tietojen antamisessa. Käsikirjan alkuun on koottu mm. yleisimpien käsitteiden ja termistöjen määrittelyä alan ammattilaisten toiveiden perusteella, yleistä tietoa palveluista, kuntoutuksesta ja eri suunnitelmista sekä keskeistä lainsäädäntöä ja huolen puheeksi ottamista. Mainituista lähteistä ja nettilinkeistä löytyy asiaan liittyvää lisätietoa. Käsikirjaa on työstetty Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoituneen vammaistyön kehittämisyksikkö -hankkeen () toimesta yhteistyössä hankkeen varhaiskuntoutuksen asiantuntijaryhmän sekä Jämsän kaupungin työryhmän kanssa. Kirjoittajana on toiminut -hankkeen kehittämissuunnittelija Armi Mustakallio. Lämpimät kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille! Lapsi ohjaa laivaa, vanhemmat pitävät perää ja verkoston tehtävänä on huolehtia, ettei laiva uppoa (Erja Pietiläinen, erikoissuunnittelija, Kehitysvammaliitto)

3 3 Jämsän seudun työryhmä: Armi Mustakallio, kehittämissuunnittelija, Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke POKE- VA Virpi Merikallio, lastenlääkäri, perhepalvelukeskushankkeen hankepäällikkö lukien Jämsän kaupungin perhepalvelukeskuksen johtaja Maili Kyllästinen, lääkäri, Jämsän kaupungin erityisneuvola Marja-Leena Mertanen, psykologi, Jämsän kaupungin erityisneuvola Mira Mäkinen, fysioterapeutti, Jämsän kaupungin erityisneuvola Ulla Lahti, suunnittelija, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön ohjaus- ja neuvontapalveluprojekti ( asti) lukien palveluohjaaja, Jämsän kaupunki Marjut Carlson, kiertävä erityislastentarhanopettaja lukien varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Jämsän kaupunki Marianne Lukkarila, vs. toimintaterapeutti, Jämsän kaupungin erityisneuvola Marjatta Röman, puheterapeutti, Jämsän kaupungin erityisneuvola Leila Rutanen, vs. vammaispalvelujohtaja, 11/08 lukien Satu Pollari, vs. vammaispalvelujohtaja, Jämsän kaupunki Leena Rauhamäki, asuntolan hoitaja, vs. palveluohjaaja, 12/08 asti, Jämsänkosken kaupunki - hankkeen varhaiskuntoutuksen asiantuntijaryhmä: Liisa Selkämaa, neuropsykologi, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. Marja-Leena Mertanen, psykologi, Jämsän kaupungin erityisneuvola Sirpa Mannismäki, varhaiskasvatuspäällikkö, Ähtärin kaupunki Kerttu-Liisa Vestola, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Jyväskylän maalaiskunta lukien Jyväskylän kaupunki Ulla Lahti, suunnittelija, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ( asti) lukien palveluohjaaja, Jämsän kaupunki Pirkko Rankaviita, kuntoutusohjaaja, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. Eija Saarimaa, koulutussuunnittelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Elina Kykyri, puheterapeutti, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Susanna Sepponen, avohuollon ohjaaja, Kokkolan kaupunki (5/2008 asti) Eija Vähäsöyrinki, kehitysvammahuollon ohjaaja, Pietarsaaren kaupunki (10/08 alk.) Marjo-Riitta Paalijärvi, sosiaalityöntekijä, Seinäjoen keskussairaala Jaana Pekkola, palveluohjaaja, Jyväskylän kaupunki Työryhmän puheenjohtaja: Ulla Yli-Hynnilä, kehittämissuunnittelija, POKE- VA -hanke Työryhmän sihteeri: Armi Mustakallio, kehittämissuunnittelija, hanke

4 4 SISÄLTÖ 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Kehitysvammaisuus Mistä kehitysvammaisuus johtuu Kehitysvammaisuuden diagnosointi Laaja-alainen kehitysviivästymä, vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus Downin oireyhtymä Autisminkirjo Harvinaiset sairaus- ja vammaryhmät FASD -alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjo Aistivammat Sensorisen integraation häiriö Viivästynyt kielenkehitys ja kielenkehityksen erityisvaikeus CP-oireyhtymä Hydrokefalia Epilepsia Vaikeavammaisuuden määritelmä laeissa ENSITIETO JA ENSITIEDON ANTAMINEN Perhelähtöinen ensitietomalli KUNTOUTUS JA TERAPIAT Varhaiskuntoutus Kuntoutus- ja kotihoidon ohjaus Kuntoutus- ja arviointimenetelmiä Lääkinnällinen kuntoutus Terapiat Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Musiikkiterapia Neuropsykologinen kuntoutus Kelan järjestämän vaikeavammaisen lääkinnällisen avokuntoutuksen standardi APUVÄLINEET Kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalvelut erikoissairaanhoidossa PÄIVÄHOITO Varhaiskasvatus VASU eli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma...38

5 5 5.2 Varhaiserityiskasvatus PALVELUOHJAUS JA SOSIAALITYÖ SUUNNITELMAT Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN HENKILÖKOHTAINEN APU KESKEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Vammaispalvelulaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja erityishuolto-ohjelma Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Mielenterveyslaki Asiakastietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö ASIAKKAANA VAMMAINEN MAAHANMUUTTAJA / MONIKULTTUURINEN TYÖ HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Huolten kartoittaminen Lastensuojelu JÄMSÄN KAUPUNKI Peruspalvelut Erikoissairaanhoito Jämsän kaupungin erityisneuvola Lapsen kehityksen ja kasvun seuranta ESIOPETUS JA KOULUN ALOITTAMINEN YHTEENVETO ERI TOIMIJOIDEN PALVELUISTA JA TEHTÄVISTÄ JÄMSÄSSÄ Tehtävä- ja palvelukuvaus / kokonaisuus Tehtävä- ja palvelukuvaus / Jämsän kaupungin erityisneuvola...77 HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA...79 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ...79 LAINSÄÄDÄNTÖÄ...79 LIITTEET...80

6 6 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 1.1 Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuutta voidaan tarkastella eri näkökulmista. Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Suomessa on arviolta noin ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvamma ilmenee ennen 18 vuoden ikää. Vamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä. Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille. Kuitenkin kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita samalla tavalla kuin muut. Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme. Jotta kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Nämä voivat liittyä kommunikaatioon, omatoimisuuteen, kodinhoitoon, sosiaalisiin taitoihin, ympäristössä liikkumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen, kirjallisiin taitoihin, vapaa-aikaan ja työhön. Yksilöllinen, tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaista ihmistä elämään hyvää, hänelle luontaista itsenäistä elämää. (Lähde: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.) Toimintakyky merkitsee aina suhdetta ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Ihmisen toimintakyky näyttäytyy erilaisena eri ympäristöissä (esimerkiksi kotona, töissä ja vapaa-aikana). Tämän vuoksi eri ympäristöissä tehtävät havainnot ja arviot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Kehitysvammaisen ihmisen kohtaamat vai-

7 7 keudet johtuvat useimmiten siitä, että hänen oma toimintakykynsä ja tilanteista nousevat vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Kun kehitysvammaisen ihmisen toimintakyky ei riitä tilanteista suoriutumiseen, hän tarvitsee ohjausta, tukea, auttamista tai hoitoa. American Association on Mental Retardation (AAMR) on määritellyt kehitysvammaisuuden seuraavasti: Kehitysvammaisuus on vammaisuutta. Sitä luonnehtivat huomattavat rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä ilmeten käsitteellisissä, sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Tämä vammaisuus on saanut alkunsa ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta (AAMR 2002). (Lähde:Verneri.net Kehitysvammadiagnoosi perustuu toistettuihin arvioihin ja seurantaan (lapsen kehityskaaren arviointiin) sekä lapsen taito- ja käyttäytymistietojen keräämiseen monesta eri lähteestä. (Lähde: lastenneurologi Jarkko Kirjavainen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) Y D I N A S I AT Kehitysvammaisuus on moniulotteinen käsite, ja yksilöiden väliset erot niin kehitysvammaisuuden etiologian, oireiden kuin avun tarpeen suhteen ovat suuret. Käytännössä kehitysvammaisuuteen liittyy ennen kaikkea vaikeus selviytyä arjen haasteista itsenäisesti. Yksilön hyväksyvä ja häntä tukeva kasvatus, opetus ja kuntoutus vahvistavat omien taitojen käyttöönottoa Mistä kehitysvammaisuus johtuu Nykyiset näkemykset kehitysvammaisuudesta edellyttävät kehitysvammaisuutta aiheuttavien erilaisten tekijöiden laaja-alaista tuntemusta. Valitettavasti kehitysvammaisuuden etiologiaa ei useinkaan pystytä selvittämään, vaan kehitysvammaisuuden syy jää tuntemattomaksi noin 30 prosentissa vaikeista ja 50 prosentissa lievistä kehitysvammoista. Perinteisesti kehitysvammaisuuden etiologia on jaettu kahteen kategoriaan: biologisista syistä johtuvaan ja psykososiaalisten tekijöiden aiheuttamaan kehitysvam-

8 8 maisuuteen. Nykyinen käsitys kehitysvammaisuuden etiologiasta on kuitenkin laajentunut siten, että useiden riskitekijöiden samansuuntainen vaikutus altistaa vammautumisprosessille ja että riskitekijät vaikuttavat toisiinsa vammautumisprosessin eri vaiheissa. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan kehitysvammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519). Syiden luokittelu: Kehitysvammaisuuteen johtavia tekijöitä tunnetaan lukuisasti. Kehitysvammaisuus voi aiheutua muun muassa äidin raskaudenaikaisista infektioista ja myrkytyksistä, kromosomianomalioista, sikiön hapen puutteesta synnytyksen aikana, synnytyksen aikaisista aivovaurioista, Rh-tekijästä, lapsuuden tapaturmista tai synnynnäisistä aineenvaihduntahäiriöistä. Usein syy on kuitenkin tuntematon. (Lähde: Verneri.net Kehitysvammaisuuden diagnosointi Kehitysvammaisella ihmisellä on mahdollisuus saada vammaisuutensa perusteella tiettyjä etuuksia ja palveluita toimeentulonsa, kotona asumisen, arjessa toimeen tulemisen ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Näiden saaminen edellyttää yleensä lääketieteellisen diagnoosin saamista. Lapsen tai nuoren diagnosoiminen kehitysvammaiseksi voi tuntua vanhemmista vaikealta, ja joskus tällaista diagnoosia halutaan lykätä. Jos ajan mittaan käy ilmeiseksi, että lapsen tai nuoren kehitys ei saavuta ikätovereiden tasoa, vaan ero muihin samanikäisiin pikemminkin kasvaa, diagnoosin teossa ei ole viisasta viivytellä. Kehitysvammaisuuden diagnosointi on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi. Lapsen kehitystä tulee seurata riittävän laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta, jotta nähdään, miten se etenee. Tarvitaan vähintään vuoden seuranta-aika, joskus pitempikin. Diagnosointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mu-

9 9 kana lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, terapeutit, opettajat ja kasvattajat yhdessä vanhempien ja muun lähipiirin kanssa. Diagnoosiin tarvitaan seuraavaa: Lääketieteelliset tutkimukset: arvio kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkiminen ja mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arviointi. Psykologin tekemät tutkimukset: arvio älyllisestä toimintakyvystä (älykkyystestaus, jota on arvioitu myös laadullisesti) sekä neuropsykologinen tutkimus, jolla selvitetään tarkemmin oppimisen vaikeuksia. Laaja-alainen toimintakyvyn arviointi, joka sisältää käsitteellisen, sosiaalisen ja käytännöllisen selviytymisen erittelyn. Tiedot asiakkaan ja hänen lähipiirinsä elämäntilanteesta sekä tuen ja palveluiden tarpeesta jokapäiväisen elämänhallinnan tueksi. Kehitysvammaisuuden toteamiseksi tarvitaan paljon tietoa eri lähteistä. Vanhempia tulee haastatella tietojen saamiseksi lapsen kehityshistoriasta ja varhaisista vaiheista. Päiväkodin tai koulun havainnot lapsen oppimisesta ja sosiaalisista taidoista ovat tärkeitä. (Lähde: Verneri.net 1.2 Laaja-alainen kehitysviivästymä, vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus Laaja-alainen kehitysviivästymä ja vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus termit ovat käytössä usein siinä vaiheessa, kun lapsen tutkimukset ovat vielä kesken ja hänen kehitystään ja kasvuaan seurataan. Usein jossain vaiheessa voidaan todeta vaikeuksien olevan sitä luokkaa, että kehitysvammakriteerit täyttyvät. Toiseksi voidaan puhua oppimisvaikeuksista, jotka ovat joko erillisiä (esim. matematiikan) tai laaja-alaisia (ent. heikkolahjaisuus). (Lähde: lastenneurologian ylilääkäri Reija Alen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri)

10 Downin oireyhtymä Suomessa noin 70 perhettä saa vuosittain kuulla, että syntyneellä lapsella saattaa olla Downin oireyhtymä. Asia varmistuu verinäytteestä tehtävässä kromosomiviljelyssä, jossa on nähtävissä ylimäärä perintöainesta. Toisin sanoen lapsella on 46 kromosomin sijasta 47 kromosomia. Trisomia 21 tarkoittaa, että kromosomia 21 on kolme kappaletta kahden sijasta. Kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, 95 prosenttia on juuri trisomioita. Ylimääräinen kromosomi 21 aiheuttaa poikkeavuuksia lapsen ulkonäössä ja kehityksessä sekä voi aiheuttaa ongelmia terveydentilassa. Trisomia ei ole perinnöllinen, vaan kyseessä on satunnainen sukusolun, tavallisesti munasolun, kehityshäiriö. Nämä kehityshäiriöt lisääntyvät vanhempien iän myötä. (Lähde: Verneri.net 1.4 Autisminkirjo Autismin kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä. Autismin kirjoon kuuluvat: Autistinen oireyhtymä, joka on laaja-alainen kehityshäiriö. Se ilmenee vaikeana sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä sekä epätyypillisenä käyttäytymisenä. Siihen voi liittyä myös oudot ja erikoiset reagointitavat ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistavat toiminnot eri kehonosilla ja leikissä. Aspergerin oireyhtymä. Tyypillistä AS-henkilölle on mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus, kaavamainen toistaminen sekä rutiinit ja rituaalit. Tällainen lapsi saattaa olla liikkeissään kömpelö ja vuorovaikutteisen kielen käyttö on hankalaa.

11 11 Rettin oireyhtymä on erittäin harvinainen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa vaikeaa monivammaisuutta. Lapsen kehitys alkaa taantua nopeasti 6-35 kuukauden iästä alkaen. Se ilmenee pelkästään tytöillä ja naisilla. Disintegratiivinen kehityshäiriö, jolle on ominaista, että lapsen kehitys vaikuttaa normaalilta n. 3-4-vuotiaaksi, jonka jälkeen seuraa taantuminen. Muutaman kuukauden sisällä tapahtuu kokonaisvaltainen tilan heikkeneminen. Noin vuoden kestävän taitojen taantumiskauden jälkeen tilanne vakiintuu ja päätyy autismia muistuttavaan tilaan. Laaja-alainen kehityshäiriö, jossa on kyse keskushermoston neurobiologisesta kehityshäiriöstä, jonka tarkkaa syytä ei tunneta. Kaikkia autismin piirteitä ei ole havaittavissa eivätkä piirteet ole selvästi määriteltävissä. Autismin kirjoon kuuluu Suomessa n ihmistä, joista autistisia on n Autismin kirjoon sisältyy monenlaisia yksilöllisiä oireita ja uusimman tutkimuksen mukaan myös vahvuuksia. Tunnusomaisia ulospäin näkyviä piirteitä ovat: - poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio - epätavalliset reaktiot aistiärsykkeisiin - rajoittunut, stereotyyppinen käytös. Osa autismin kirjon ihmisistä tarvitsee päivittäistä tukea ja hoitoa koko elämänsä ajan. Autismista ei voi parantua, mutta kuntoutuksella voidaan vaikuttaa suuresti elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Tourette liittyy usein autismin kirjon oireyhtymiin. Touretten oireyhtymä on neurologinen oireyhtymä, jolle on ominaista toistuvat ja tahdosta riippumattomat liikkeet eli tic-liikkeet sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset. Touretten oireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja niiden vakavuus vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan. Touretten oireyhtymään liittyy usein joitakin tai kaikki esimerkiksi seuraavista oireista: erilaisia pakko-oireita, keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta sekä impulsiivisuutta. On arvioitu että noin puolella prosentilla kouluikäisistä olisi Touretten oireyhtymä. Monella oireet lievittyvät aikuisiässä, mutta yleensä osa oireista jatkuu läpi elämän.

12 12 Lähteet ja lisätietoja: Autismi- ja Aspergerliitto ry: Autismisäätiö: Suomen Tourette yhdistys ry: 1.5 Harvinaiset sairaus- ja vammaryhmät Harvinaisilla sairaus- ja vammaryhmillä tarkoitetaan ryhmiä, joihin kuuluu enintään 100 henkilöä miljoonaa asukasta kohden ja joihin kuuluvilla henkilöillä on vamman tai sairauden vuoksi pysyviä haittoja monissa arkielämään liittyvissä toiminnoissa. Suomessa kuhunkin sairausryhmään kuuluu alle 500 henkilöä. Perinnöllisyyslääketieteen alaan kuuluu harvinaisten sairauksien tai oireyhtymien diagnostinen määrittely sekä näitten periytyvyyteen liittyvät kysymykset. Oireittensa ja hoitonsa puolesta mainitut sairaudet ja oireyhtymät voivat kuulua minkä tahansa lääketieteen erikoisalan piiriin. Harvinaisia tauteja sairastavilla ja heidän perheillään on mahdollisuus saada tietoa omasta sairaudestaan tai oireyhtymästään perinnöllisyysklinikoilla, joita on jokaisessa yliopistosairaalassa, Väestöliitossa ja Folkhälsanissa. Yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikat antavat perinnöllisyysneuvontaa asuinalueensa asukkaille. Neuvontaa varten tarvitaan yleensä lähete ja maksusitoumus. Harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin luetaan mm. neuronaaliset seroidilipofuskinoosit (NCL-taudit). Ne ovat peittyvästi periytyviä eteneviä keskushermostosairauksia, jotka johtavat yksilön kehitysvammaan ja varhaiseen kuolemaan. Lapsuusiällä esiintyviä muotoja tunnetaan kolme: varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL sekä muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän JNCL lisäksi tunnetaan aikuisiällä esiintyvä Kufsin tauti. NCL-tauteja pidetään eräänä länsimaiden yleisimmistä etenevien aivotautien ryhmistä. Suomessa ne ovat erityisen yleisiä kuuluen tautiperintöömme. Lähteet ja lisätietoja: Verneri.net

13 13 Harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien resurssikeskusverkosto Väestöliito 1.6 FASD -alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjo Maassamme syntyy vuosittain arviolta alkoholin eriasteisesti vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on ilmeisesti merkittävin yksittäinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa. Se on myös ainoa, joka olisi ainakin teoreettisesti täysin estettävissä. Tutkimuksissa ei ole voitu määritellä raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle selkeää riskirajaa. Tämän vuoksi on parasta olla kokonaan nauttimatta alkoholia raskauden aikana. Kun raskaana oleva nainen juo alkoholia, hän saattaa vaurioittaa syntymässä olevaa lasta. Alkoholi on myrkky, joka läpäisee istukan ja häiritsee sikiön kehitystä. Vaikeimmillaan vauriot voivat aiheuttaa lapselle syvän kehitysvamman, lievimmillään alkoholialtistus ilmenee erilaisina neurologisina oireina, kuten keskittymis-, tarkkaavuus- ja oppimishäiriöinä. FASD on kattotermi, joka kuvaa äidin raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaa vaikutusten kirjoa. Tämän termin alle kuuluu mm. termi FAS (Fetal Alcohol Syndrome), jonka yhteydessä tavataan kasvuhäiriöitä ja poikkeavia kasvonpiirteitä. Voidaan puhua myös FAS-oireyhtymästä (PFAS), alkoholin aiheuttamista synnynnäisistä piirteistä (ARBD) tai alkoholin aiheuttamasta hermoston kehityshäiriöstä (ARND). Diagnoosin tekeminen: Kaikki diagnoosit vaativat, että tieto äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä on saatu varmasta lähteestä. Jos varmistusta alkoholialtistukseen ei voida saada äidiltä itseltään, voi sen antaa puoliso tai muu läheinen omainen, mutta myös esimerkiksi sosiaaliviranomainen. Joskus äiti on synnyttämään tullessaan humalassa ja tämä riittää todisteeksi siitä, että syntymässä oleva lapsi on joutunut sikiöaikana alttiiksi alkoholille.

14 14 Jos lapsella on selvät oireet, jotka viittaavat FAS:iin tai PFAS:iin, mutta alkoholialtistuksesta ei voida saada tietoa (esimerkiksi ulkomailta adoptoitu lapsi), voidaan diagnoosi antaa lisämaininnalla ilman vahvistettua tietoa alkoholialtistuksesta. ARND- ja ARBD-diagnoosit sen sijaan vaativat aina varmennetun tiedon sikiöaikaisesta alkoholialtistuksesta. On tärkeää, että alkoholille raskauden aikana altistunut lapsi saisi diagnoosin mahdollisimman pian. Silloin vältytään turhilta tutkimuksilta ja lapsen erityistarpeisiin voidaan vastata nopeasti. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus vähentää alkoholialtistuksen aiheuttaman keskushermostovaurion aikaansaamia ongelmia. Erityisesti neuropsykologinen kuntoutus olisi FASD-lapsille tärkeää. Neuropsykologiset tutkimukset ovat toistaiseksi vielä olleet melko harvinaisia. Sikiöaikana alkoholille altistuneiden lasten ja nuorten tutkimuksissa on todettu, että FAS-diagnoosin saaneet lapset saavat helpommin tarvitsemaansa tukea kuin muut alkoholille sikiöaikana altistuneet lapset. Lievemmin vaurioituneiden ja diagnosoimattomien lasten erilaiset ongelmat ja kuntoutustarve jäävät usein huomaamatta ja lapsilta vaaditaan helposti liikaa. Lapsi kokee sen stressaavana, mikä puolestaan voi aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä. Diagnoosin on todettu suojelevan lasta sekundaarisilta eli syntymän jälkeen ilmaantuvilta ihmissuhde- ja tunneelämän häiriöiltä. Diagnoosista huolimatta hoito voi olla vaihtelevaa. Suomessa ei ole toistaiseksi hoitosuositusta FASD-lasten kuntouttamiseen. Jokaisen sikiöaikana alkoholille altistuneen lapsen kasvua ja kehitystä on tuettava hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Lapsen kehitysennusteen kannalta tärkeintä on turvallisen kasvuympäristön varmistaminen. Lähteet ja lisätietoa Verneri.net:

15 Aistivammat Aistivamma on aistin toimintaa heikentävä tai sen estävä vamma. Aistivamma saattaa olla synnynnäinen tai myöhemmin esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden seurauksena kehittynyt. Erilaiset aistivammat kuten näkövammat ja kuulovammat jaetaan aistivamman vaikeuden mukaan. Aistivammat saattavat vaikuttaa lapsen puheen ja kielenkehitykseen, liikkumiseen sekä käyttäytymiseen. Aistivammat voivat aiheuttaa häiriöitä myös tunne-elämän kehitykseen. Kehitysvammaisilla aistivammat voivat vaikuttaa toimintakykyyn tavallista enemmän ja niiden toteaminen on keskimääräistä vaikeampaa. 1.8 Sensorisen integraation häiriö Sensorinen integraatio eli aistitiedon käsittely on keskushermostossa tapahtuva, normaali prosessi. Aivomme ja hermosysteemimme jäsentävät aistiemme keräämän tiedon ihmisen käytöksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Näin voimme liikkua, puhua, oppia ja käyttäytyä luontevasti, tilanteeseen sopivalla tavalla. Sensorisen integraation häiriöstä kärsivä joko yli- tai alireagoi aistimuksiin tai reagointi on vaihtelevaa. Hänellä voi esiintyä epätavallisen voimakasta aistimushakuisuutta tai sen välttelyä. Yliherkkyys aistimuksille näkyy lapsessa voimakkaana tai välttelevänä reagointina ympäristön erilaisiin aistimuksiin, joita ei yleensä pidetä haitallisena esim. liikkeeseen, kosketukseen, valoon, ääniin ja lämpötilaan. Alireagoiva lapsi ei näytä reagoivan ympäristön aistimuksiin, vaan tarvitsee usein enemmän tai voimakkaampaa aisti-informaatiota, jotta havaitsee ja tuntee ne. Alireagoivuus voi näkyä lapsen käyttäytymisessä myös aistimushakuisuutena ja ylivilkkautena. Häiriöön liittyy usein sosiaaliset vaikeudet, puutteellinen itsesäätely ja heikko itseluottamus. Sensorisen integraation häiriöt näkyvät selvimmin kasvuikäisillä lapsilla. Reaktiot aistiärsykkeisiin voivat vaihdella ylireagoinnista alireagointiin, jolloin lapsen käytöstä leimaa keskittymättömyys. Lisätietoja: Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys ry

16 Viivästynyt kielenkehitys ja kielenkehityksen erityisvaikeus Kielihäiriöllä tarkoitetaan kyvyttömyyttä kommunikoida tehokkaasti kielen välityksellä ja käyttää kieltä oppimisen välineenä. Lapsen kielelliset taidot voidaan suhteuttaa ikään. Oireen mukainen kielihäiriöluokittelu: artikulaatiohäiriöt (dyslaliat) viivästynyt puheen- ja kielenkehitys kielenkehityksen erityisvaikeus eli dysfasia puheen sujuvuuden häiriöt (änkytys ja sokellus) puhe-elinten motoriikan häiriöt(dysartria ja dyspraksia) nasaliteetin häiriöt fonaatio- eli äänihäiriöt puhumattomuus (mutismi ja autismi) kieliopillisen kehityksen häiriöt (dysgrammatismi) luku- ja kirjoitushäiriöt (dysleksia ja dysgrafia) Viivästynyt kielenkehitys viittaa lapsen kommunikaatiotaitojen kehitysrytmin hitauteen sekä kielen välitykselle tapahtuvan oppimisen häiriöihin. Poikkeavalla kielenkehityksellä tarkoitetaan erityistä kielellisten taitojen osa-alueella. Poikkeavasta kielenkehityksestä käytetään rinnakkain termejä `kielenkehityksen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) ja `kehityksellinen dysfasia. Viivästyneen kielenkehityksen ja kielenkehityksen erityisvaikeuksien erot: Viivästynyt kielenkehitys muistuttaa nuorempien lasten kielellistä suoritusta kielelliset taidot kauttaaltaan jäljessä lapsen oletetaan `ottavan kiinni ikätoverinsa kehityksellinen häiriö, joka voi joko esiintyä itsenäisenä tai liittyä selviin kehityspoikkeamiin tai kasvuympäristöön SLI/dysfasia ei vastaa minkään nuoremman ikäryhmän kielellistä suoritusta eriytynyt kielen osataitojen heikkous ennakoi heikompaa kuntoutumista kuin viivästynyt puheen/kielen kehitys vaikuttaa koulumenestykseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen ei muuta kehityksellistä sairautta oletus neurologisesta taustasta normaali kognitiivinen kehitys normaali kasvuympäristö

17 17 Dysfaattisen syndroomat Verbaalinen auditiivinen agnosia vaikeus ymmärtää kieltä kuuloinformaation perusteella Verbaalinen dyspraksia lapsi tietää, mitä haluaa sanoa, mutta puheliikkeiden hallinta on työlästä ja ilmaisut ovat lyhyitä ja puutteellisia Fonologisen ohjelmoinnin häiriö vaikeudet liittyvät ääntöelinten käyttöön ja puheen tuottoon. Fonologis-syntaktinen häiriö puheen tuotto heikkoa, lauseissa taivutusvirheitä ja kieliopillisesti puutteellisia. Lapsen on vaikea ymmärtää pitkiä tai monimutkaisia lauseita. leksikaalis-syntaktinen häiriö puhe on äänteellisesti normaali. Lapsella voi olla kaikupuhetta (ekolaliaa). Nimeämisen ja sananlöytämisen ongelmia Semanttis-pragmaattinen häiriö puheen tuottaminen on huomattavasti parempaa kuin ymmärtäminen. Kaikupuhe ja toistelu sekä vaikeus pitää yllä vastavuoroista keskustelua liittyvät häiriöön. Dysfasia on yli 3-vuotiaan lapsen vaikea-asteinen puheen tuottamisen ja /tai ymmärtämisen häiriö, jota ei selitä kuulovamma, puheellinen häiriö, kehitysvamma, psyykkinen häiriö eikä kasvuympäristöstä johtuva. Dysfasiaan liittyy puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen ja myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. ( Launonen K.& Korpijaakko-Huuhka, A.(toim.) Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.) Kommunikoinnin tueksi lapsi saattaa tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä (AAC), kuten piirtämistä, tukiviittomia ja kuvakommunikointia. Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Sen ohessa lapsella saattaa olla liitännäishäiriöistä riippuen esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa. Lähde ja lisätietoa: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

18 CP-oireyhtymä CP-vamma ei ole kehitysvamma, mutta kehitysvammaisilla henkilöillä voi esiintyä CP-vammaisuutta. CP-vammalla tarkoitetaan sikiöaikana tai alle kahden vuoden iässä tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaa asennon ylläpitämisen ja tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen vaikeutta. CP- kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista cerebral palsy. CP-vammat luokitellaan kliinisen diagnoosin määräävän poikkeavan lihasjäntevyyden ja -toiminnan laadun, oireiden sijainnin sekä niiden vaikeusasteen mukaisesti (Spastinen hemiplegia, Spastinen diplegia, Spastinen tetraplegia, Atetoosi, Dystonia tetraplegika). CP-vammaisuutta ei voida todeta vastasyntyneellä, vaan diagnoosi edellyttää aina lapsen kehitysseurantaa. Vaikeat CP-vammat ovat tunnistettavissa jo ensimmäisten elinkuukausien aikana mutta lievemmät muodot voivat tulla esille vasta lapsen opetellessa tasapainoa ja käden tarkkuutta vaativia suorituksia. Lähteet ja lisätietoja: Verneri.net, Suomen CP-liitto ry Hydrokefalia Hydrokefalia tarkoittaa aivojen nestekierron häiriötä. Pienetkin häiriöt aivoselkäydinnesteen tuotannossa, virtauksessa tai imeytymisessä haittaavat kiertoa, ja nestettä alkaa kertyä aivokammioihin, jolloin paine aivokammioissa nousee ja kammiot laajenevat ja aiheuttavat kallonsisäisen paineen kohoamisen. Tällaista tilaa kutsutaan hydrokefaliaksi. Mikäli lapsen päänympärys kasvaa liikaa tai hänellä on kohonneeseen aivopaineeseen viittaavia oireita, voidaan kuvantamistutkimuksilla todeta, että kyseessä on hydrokefalia.

19 19 Hydrokefalian syntyyn on monia syitä. Hydrokefalia voi liittyä synnynnäiseen rakennepoikkeama MMC:hen eli selkäydinkohjuun (Meningomyeloseele). Hoitona on yleensä sunttileikkaus, jossa ihon alle asetettavan "läpän" ja letkun avulla johdetaan ylimääräinen aivoneste vatsaonteloon. Läppälaitteita on toiminnaltaan erilaisia ja valinta tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaan. Läppä on lapsen kasvun myötä vaihdettava ja joskus se joudutaan uusimaan läppälaitteiston toimintahäiriön tai tulehduksen vuoksi. Hydrokefalian aiheuttamat oireet ja haitat vaihtelevat aivojen tilan ja perussairauden mukaan hyvin yksilöllisesti. Hydrokefalia voi aiheuttaa liikunnallista kömpelyyttä, näönvaraisen hahmotuksen tai kielellisen ilmaisun vaikeuksia. Joillakin henkilöillä voi olla oppimisvaikeuksia. Lapsi, jolla on hydrokefalia, voi tarvita kuntoutusta ja / tai kehityksellistä tukea, joka suunnitellaan kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelu, ammatillinen koulutus ja työelämään sijoittuminen onnistuvat kuitenkin valtaosalta hyvin. Hydrokefalia ja suntti ei estä osallistumista täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Lähde ja lisätietoja: Verneri.net Epilepsia Huomattava osa kehitysvammaisista ihmisistä sairastaa epilepsiaa. On arvioitu, että %:lla kehitysvammaisista on epilepsia. Kehitysvammaisista CPvammaisista epilepsiakohtauksia esiintyy arviolta %:lla, mutta muilla CPvammaisilla epilepsiaa oli yhtä usein kuin väestöllä keskimäärin. Epilepsiaa esiintyy enemmän ja se on vaikeampaa vaikeammin kuin lievemmin kehitysvammaisilla. Mitä epilepsia on? Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Hoidettavasta epilepsiasta on kyse silloin, kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsiat muodostavat taas itse asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Valtaosalla potilaista epilepsia on hyvin

20 20 hoidolla hallittavissa, osalla potilaista se haittaa nykyhoidosta huolimatta merkittävästi elämää. Kehitysvammaoireyhtymät, epilepsiat ja epilepsiaoireyhtymät ovat neurologisia sairauksia. Kun nämä kaksi oiretta ilmenevät samalla henkilöllä, voidaan olettaa, että niiden taustalla on sama sairaus - aivojen kehityksen häiriö tai aivovaurio. Aivojen kehityshäiriön taustalla voivat olla mm. perintötekijät tai useimmiten sikiöaikana vaikuttaneet ulkoiset tekijät (esimerkiksi tulehdustaudit tai altistuminen haitallisille aineille kuten alkoholi). Aivovaurion aiheuttaa yleisimmin joko aivoverenkierron häiriö, aivotulehdus tai pään vamma. Infantiilispasmit ovat vaikea varhaislapsuuden epilepsiamuoto. Niillä tarkoitetaan pieniä motorisia epilepsiakohtauksia, jotka liittyvät useimmiten / usein joko NCLsairauksiin tai X-kromosomin geenivirheeseen. Lähteet ja lisätietoja: Verneri.net Kehitysvammahuollon tietopankki Epilepsialiitto Vaikeavammaisuuden määritelmä laeissa Vammaispalvelulaki 2 : Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelun ja tukitoimen saamisen edellytyksenä erikseen. Kelan määritelmä vaikeavammaisuudesta: Henkilöä pidetään vaikeavammaisena, jos hänellä on - sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve ja

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot