Palkkamallin ideana on
|
|
- Pauliina Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Teksti: Teuvo Muhonen Tietotekniikan diplomi-insinöörinä rahoitusalalle n Työmarkkinatutkimuksen tulokset kuvaavat TEKin jäsenten työtilannetta ja palkkausta joulukuussa Jäsenkunnan yleiset palkkataso- ja kehitysluvut esiteltiin edellisessä TEKlehdessä. Nyt ovat vuorossa työnantajasektori-, toimiasemaja tehtäväkohtaiset palkat taulukkoina ja kuvioina sekä koko aineistoa kuvaava palkkamalli. Palkkamallin ideana on kuvata kunkin yksittäisen tekijän vaikutus palkkaan siten, että kaikkien muiden tekijöiden vaikutus on vakioitu. Kätevimmin tämä tapahtuu regressioanalyysin avulla. Ekonometrisissä regressiomalleissa palkan luonnollista logaritmia selitetään sekä jatkuvaluontoisten että 01-indikaattorimuuttujien avulla. Tällaisten mallien etuna on yksinkertaisuus ja havainnollisuus: muuttujien kertoimet ilmoittavat suoraan palkan suhteellisen muutoksen muuttujan yksikköä kohti muiden tekijöiden pysyessä vakiona. Palkkakäyrien kaarevuus saadaan mallissa aikaan ammattivuosien neliötermillä. Logaritminen malli laskee palkan geometrisen n, joka on aritmeettista pienempi. Lisäksi on todettava, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa mallia, vaan samankin tutkimusongelman ratkaisemiseksi niitä voidaan rakentaa erilaisia. Photobankers Oy Edellisinä vuosina malleja on käytetty lähinnä miesten ja naisten palkkaeron tarkasteluun. Kun raa at keskiluvut antavat eroksi noin 20 prosenttia, tärkeimpien taustamuuttujien (toimiasema, ammattivuodet, tehtävä jne.) vakiointi regressiomallilla pudottaa eron noin viiteen prosenttiin. Ohessa esitetään vuoden 2005 työmarkkinatutkimuksen datasta laadittu malli kokonaisuudessaan. Tietotekniikka ja tuotantotalous ovat palkan suhteen vahvoja koulutusaloja. Toimialoista ovat kärjessä elintarviketeollisuus sekä rahoitusja vakuutusala. Johtoportaan palkat ovat tunnetusti korkeammat kuin asiantuntijoilla. Rahallisesti palkitsevia tehtäviä ovat strateginen suunnittelu sekä markkinointi ja myynti. Palkkamallin alimmasta muuttujaryppäästä nähdään, että vakituisissa työsuhteissa palkat ovat kahdeksan prosenttia korkeammat kuin määräaikaisissa työsuhteissa Työmarkkinatutkimuksen palkkamalli ln(palkka) = f(muuttujat) Muuttujat Kerroin t-arvo 1) Vaikutus palkkaan % Mallin ja muuttujien selitteet tietotekniikka 0, ,47 7,7 Koulutusohjelma-, toimiala-, toimiasema- ja tuotantotalous 0, ,50 5,2 tehtävämuuttujien luokat puunjalostustekniikka 0, ,35 4,2 ovat toisensa poissulkevia. sähkötekniikka 0, ,16 4,1 Työmarkkinatutkimuk- tietoliikennetekniikka 0, ,07 3,8 sessa oli mahdollista valita yksi 26:sta teknillinen fysiikka 0, ,95 3,4 koulutusohjelma- ja pääainevaihtoehdosta. tietojenkäsittelytiede 0, ,22 9,9 Regressioanalyysin askelluksessa oheiset seitsemän vaihtoehtoa jäivät merkitsevinä jäljelle. Kerroin ja prosenttiluku osoittavat, kuinka paljon kukin niistä poikkeaa vakiosta. Muut koulutusohjelmat, joiden kesken ei ole merkitseviä eroja, sisältyvät vakioon. elintarviketeollisuus 0, ,03 14,6 Toimialavaihtoehtoja rahoitus ja vakuutus 0, ,19 14,0 oli 22, joista nämä kahdeksan yksityisen sektorin metsäteollisuus 0, ,18 5,2 toimialaa osoittautuivat tietoliikenne 0, ,76 4,8 merkiseviksi. Muut toimialat, kemianteollisuus 0, ,64 3,1 esimerkiksi tekno- logiateollisuus, sisältyvät tietojenkäsittelypalvelut 0, ,18 2,8 vakioon. suunnitteluala -0, ,37-6,2 tutkimus- ja kehittämispalvelut -0, ,84-7,4 ylin johto 0, ,39 55,4 Toimiasema 'vaativat johto 0, ,51 38,7 asiantuntijatehtävät' sisältyy vakioon. ylempi keskijohto 0, ,39 16,1 alempi keskijohto 0, ,66 6,4 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 0, ,55 9,1 asiantuntijatehtävät -0, ,40-5,6 strateginen suunnittelu ja johtaminen 0, ,43 10,1 Tehtävävaihtoehtoja oli 14, joista nämä viisi osoittautuivat merkitseviksi. Muut tehtävävaihtoehdot sisältyvät vakioon. markkinointi ja myynti 0, ,58 6,2 konsultointi 0, ,20 4,5 hallinto ja talous 0, ,30 2,7 opetus ja koulutus -0, ,43-2,9 yksityinen sektori 0, ,86 13,8 Nämä muuttujat vakituinen työsuhde 0, ,01 8,1 pääkaupunkiseutu 0, ,53 7,8 > 5 matkapäivää vuodessa 0, ,04 6,4 eivät ole toisensa poissulkevia. Niiden kerroin ja prosenttiluku osoittaa eroa komplementtijoukkoon, joka sisältyy mallin vakioon. Esimerkiksi yksityisen sektorin palkat ovat 13,8 prosenttia korkeammat kuin julkisen sektorin. mies 0, ,30 5,0 DI-tutkinto 0, ,49 4,1 lapsia perheessä 0, ,94 3,9 > 2,5 tuntia ylitöitä 0, ,29 3,9 viikossa tohtorintutkinto 0, ,24 3,6 henkilöstö > 250 0, ,10 2,1 työpaikan luottamusmies -0, ,22-1,6 yrittäjä -0, ,06-15,3 ammattivuodet 0, ,93 neliötermi (av/10) 2-0, ,92 Vakio 7,501 Mallin selitysaste 72 % 1) Kun t:n itseisarvo on vähintään kaksi, muuttujan kerroin poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi nollasta. TEK tekniikan akateemiset 2/
2 Taulukko 1. Työmarkkinatutkimukseen vastanneiden palkat euroa/kk joulukuussa 2005 Määräaikainen Määräaikaisten Vakituinen kokopäivätyö kokopäivätyö Keskiarvo Mediaani osuus/% Keskiarvo Mediaani fraktiili Taulukko 2. Alkupalkat (v valmistuneiden palkat joulukuussa 2005) euroa/kk Määräaikainen kokopäivätyö ja sama prosenttiluku on pääkaupunkiseudun hyväksi. Perheellisen on ollut pakko yrittää; lapsiperheen huoltajien palkat ovat neljä prosenttia korkeammat kuin lapsettomien. Vähintään puolen tunnin päivittäinen ylityö nostaa palkkaa neljä ja viikon matkapäivät vuodessa kuusi prosenttia. Suurissa yrityksissä palkat ovat pari prosenttia korkeampia kuin pienissä. DI-tutkinto antaa neljän prosentin palkkaedun muihin perustutkintoihin verrattuna. Sen päälle tohtorintutkinto lisää vielä palkkaa melkein yhtä paljon. Luottamusmiehenä toimiminen nostaa ilmeisesti enemmän muiden kuin omaa palkkaa. Yrittäjien pitkä miinus johtunee siitä, että he todennäköisesti saavat enemmän pääomatuloja kuin työmarkkinatutkimuksessa kysyttyä kuukausipalkkaa. Määräaikaisten osuus/% Vakituinen kokopäivätyö Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani fraktiili Asiantuntijatehtävät 14 % Vaativat asiantuntijatehtävät 34 % Muhkeat tulospalkkiot Yli 60 prosenttia jäsenistä ilmoittaa olevansa tulospalkkauksen piirissä. Useimmat heistä, 85 prosenttia, myös ilmoittavat vuoden 2005 aikana saamiensa palkkioiden määrän, joiden on ja euroa. Yksityisellä sektorilla tulospalkkauksen piirissä on 70 ja julkisella sektorilla 24 prosenttia jäsenistä. Kolmasosa vastaajista sai vuoden aikana henkilökohtaisen palkankorotuksen, joiden on 252 euroa. Runsas kymmenesosa on siirtynyt uuteen asemaan tai tehtävään samalla työnantajalla ja saanut tästä ltaan 400 euron palkanlisän. Kuusi prosenttia on vaihtanut työnantajaa ja kuitannut työpaikanvaihdoksesta ltaan 550 euroa lisää palkkaa. Kolme neljäsosaa sovituista työajoista on 37,5 tuntia viikossa, ja joka kymmenes on sopinut fraktiili Diplomi-insinöörit: Yksityinen sektori , Teollisuus , Palvelualat , Valtio , Kunta , Kaikki diplomiinsinöörit , Maisterit , fraktiili Diplomi-insinöörit: Yksityinen sektori , Teollisuus , Palvelualat , Valtio , Kunta , *) *) Kaikki diplomiinsinöörit , Maisterit , *) *) Liian vähän havaintoja Vastaajat toimiaseman mukaan Ylin johto 4 % Johto 8 % Ylempi keskijohto 21 % Alempi keskijohto 7 % Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 12 % 40 tunnin työviikosta. Loput sovituista työajoista ovat hyvin sekalaista kirjoa. Lähes 70 prosenttia vastaajista työskentelee yli sovitun ajan. Lyhyemmän työaikamuodon sopineille ylitöitä kertyy keskimäärin 4,2 tuntia ja pitemmän työajan sopineille 5,1 tuntia viikossa. Luvut ovat vähän laskeneet edellisvuodesta. Pitkää päivää tekevistä 16 prosenttia on ilmoittanut ylityökorvauksensa, joiden on 200 ja 294 euroa kuukaudessa. Vastaajien profilointia Diplomi-insinöörit ovat odotusten mukaisesti enemmistönä työmarkkinatutkimuksen vastaajajoukossa. Joku muu tutkinto, enimmäkseen maisterintutkinto, on runsaalla kahdeksalla prosentilla. Lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon on suorittanut vajaa kahdeksan prosenttia vastaajista. Yleisimmät koulutusohjelmat ovat kone-, sähkö- ja tietotekniikka sekä tuotantotalous. Niistä on valmistunut yli puolet vastaajista. Neljä viidesosaa TEKin jäsenistä työskentelee yksityisen sektorin palveluksessa. Suurimmat toimialat ovat metalli- ja elektroniikkateollisuus, tietoliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut. Ne työllistävät melkein puolet vastaajista. Pääja sivutoimisten yrittäjien osuus on runsas kolme prosenttia. 20 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
3 TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Useimpien työtehtävät liittyvät tutkimukseen, tuotekehitykseen, myyntiin tai projekteihin. Asiantuntija-asemassa työskentelee 60 prosenttia, runsas neljännes on keskijohdossa ja ylempään Taulukko 3. Yksityisen sektorin palkkatasovertailu v Työnantaja Vastaajien lukumäärä Palkkatasoindeksi 1) t-arvo Tellabs ,95 Metsäliitto ,27 Teollisuuden Voima ,17 LM Ericsson ,91 IBM ,42 Elisa ,29 UPM-Kymmene ,70 Accenture ,62 Rautaruukki ,36 Nokia ,78 TeliaSonera ,11 Stora Enso ,26 Elektrobit ,84 Fortum ,79 Instrumentarium, GE Healthcare ,46 Sweco PIC ,35 Kemira ,37 Jaakko Pöyry Group ,55 Andritz ,07 TietoEnator ,10 Kvaerner Power ,19 Vaisala ,26 Sandvik ,35 WM-data ,32 Outokumpu ,64 Patria ,64 Kone ,66 Metso ,75 Perlos ,70 Aker Finnyards ,67 ABB ,84 Neste Jacobs ,80 Wärtsilä ,24 Muu yksityinen sektori ,05 Koko yksityinen sektori ) Rakennevakioinnit on tehty työmarkkinatutkimuksen regressiomallilla. johtoportaaseen on kivunnut 12 prosenttia vastanneista. Vajaa puolet vastaajista työskentelee pääkaupunkiseudulla. Vastaajien keski-ikä on 37 vuotta, mikä on kolme vuotta vähemmän kuin jäsenrekisterin tiedoista laskettuna. Naiset ovat keskimäärin kolme vuotta nuorempia kuin miehet. Naisten osuus vastaajista on lähes 19 prosenttia. Suurin osa työsuhteista on toistaiseksi voimassaolevia. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on kuitenkin noussut kymmenen prosentin tuntumaan. Ne ovat ongelmana vastavalmistuneilla ja julkisella sektorilla, erityisesti yliopistoissa. Naisilla määräaikaisuudet ovat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin miehillä. Osa-aikaisia ja työttömiä kyselyyn vastaajia on kumpiakin vain runsaan prosentin verran. Jäsenkunnan todellinen työttömyys oli IAET-kassan mukaan joulukuun 2005 lopussa tasan kaksi prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 2,3 prosenttia. o IPE-vaativuusluokitus: (International Position Evaluation) IPE-palkat IPE-lönerna IPE-luokka/IPE-klassen n = 513 TEK tekniikan akateemiset 2/
4 Palkkakuvioiden merkinnät Miehet ja naiset Män och kvinnor N = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa ja näissä kuvioissa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja sellaiset säännöllisesti kuukausittain maksettavat erät, kuten esimerkiksi myyntimiesten provisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Miehet Män Naiset Kvinnor n = 5 546, Pääkaupunkiseutu (pk) ja muu Suomi (muu) Huvudstadsregionen (hs) och övriga Finland (övr) DI- ja jatkotutkintojen palkat Medianlöner för DI- och tilläggsexamen Pääkaupunkiseutu Huvudstadsregionen Muu Suomi Övriga Finland n = (pk/hs) n = (muu/övr) Yksityinen sektori Privata sektorn Julkinen sektori Offentliga sektorn n = DI 4 814, TkL+TkT 217 n = DI 1 001, TkL+TkT 220 TkT, TkL DI TkT, TkL DI 22 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
5 TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Teollisuuden diplomi-insinöörit Industrins diplomingenjörer n = Palvelualojen diplomi-insinöörit Servicebranschernas diplomingenjörer n = Valtiosektorin diplomi-insinöörit Statliga sektorns diplomingenjörer n = 973 Kuntasektorin diplomi-insinöörit Kommunala sektorns diplomingenjörer n = 248 TEK tekniikan akateemiset 2/
6 TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Yksityisen sektorin palkat toimiaseman mukaan Toimiasemia on luonnehdittu kysymyslomakkeella esimerkkien avulla: Ylin johto Högsta ledningen Ylin johto = pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen Johto = tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja Ylempi keskijohto = osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia Alempi keskijohto = jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät = ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät = vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät Asiantuntijatehtävät = muut asiantuntijatehtävät n = 214 Johto Ledningen n = 431 Ylempi keskijohto Högre mellanledning n = TEK tekniikan akateemiset 2/2006
7 Yksityisen sektorin palkat toimiaseman mukaan Alempi keskijohto Lägre mellanledning Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Synnerligen krävande expertuppgifter n = 384 n = 600 Vaativat asiantuntijatehtävät Krävande expertuppgifter Asiantuntijatehtävät Expertuppgifter n = n = 725 TEK tekniikan akateemiset 2/
8 Palkat työtehtävän mukaan Strateginen suunnittelu ja johtaminen Strategisk planering och ledning n = 481 Hallinto ja talous Förvaltning och ekonomi n = 249 Markkinointi ja myynti Marknadsföring och försäljning n = 643 Logistiikka ja hankinnat Logistik och inköp n = TEK tekniikan akateemiset 2/2006
9 Palkat työtehtävän mukaan Tuotanto, valmistus ja ylläpito Produktion, tillverkning och underhåll Tuotekehitys Produktutveckling n = 519 n = Tutkimus ja kehittäminen Forskning och utveckling n = Tietojenkäsittely ja ICT-tehtävät Programplanering och ICT-uppgifter n = 437 TEK tekniikan akateemiset 2/
10 Palkat työtehtävän mukaan Suunnittelu Planering (t.ex. teknisk) n = 334 Laadunhallinta Kvalitetskontroll n = 154 Projektitehtävät Projektuppgifter n = 575 Opetus ja koulutus Undervisning och utbildning n = TEK tekniikan akateemiset 2/2006
11 TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Konsultointi Konsultering Teksti: Heikki Kauppi Jäsenet kysyvät toiminnanjohtaja vastaa n Työmarkkinatutkimus 2005 tuotti 648 internet- ja 55 lomakepalautetta eli yhteensä 703 avointa palautetta TEKin toimintaan liittyen. Avointa palautetta antoi noin 9,3 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Kiitos kaikille palautteen antaneille. Tähän juttuun olen poiminut käsiteltäväksi muutamia paljon esiintyneitä huolen aiheita. n = 328 Graafinen palkkanosturi päivitetään maaliskuun aikana ja se on osoitteessa innofactor.com/ Se esittää tekemiesi muuttujavalintojen perusteella lasketut toisen asteen palkkakäyrät. Käyttäjiä on ollut ilahduttavan runsaasti, viime vuonna lähes jäsentä, jotka tekivät yhteensä noin hakua. Mikä on TEKin kanta UPJ-sopimukseen yliopistoissa? Yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevan neuvottelutuloksen julkilausutut tavoitteet ovat hyviä. Tekstin mukaan tavoitteena on mm. parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä. Sopimus myös tuo muutaman prosentin lisää palkkarahaa yliopistoille tuporaamin lisäksi. Pulmaksi saattaa kuitenkin muodostua sopimuksen paikallinen soveltaminen, jos sitä sovelletaan kaavamaisesti. Erityisesti tutkijoiden palkka-asteikko on niin paljon yksityisen sektorin DI-palkkatason alapuolella, että sen mukaisilla palkoilla on vaikea saada teknillisiin yliopistoihin tutkijoita. Jos ei ole tutkijoita, ei ole ulkopuolista rahoitustakaan, joka esimerkiksi TKK:lla on noin puolet koko budjetista. UPJ:n tarkoituksena ei voi olla yliopistotasoisen tekniikan tutkimuksen lakkauttaminen tutkijavoiman puutteeseen tai siirtäminen yksityisiin yrityksiin. UPJ pitäisikin nähdä samalla tavalla kuin muutkin työehtosopimukset, eli minimisopimuksena, jonka ylittäviä palkkoja voidaan maksaa, jos ylittämiselle on hyvät, esimerkiksi työmarkkinoiden vakiintuneesta palkkatasosta johdettavissa olevat perusteet. Pelkästään neuvottelutuloksen tekstin lukemalla tällaiseen tulkintaan on kuitenkin vaikea päätyä. Vaaditaan vielä paljon paikallista ja valtakunnan tason vaikut- Antonin Halas TEK tekniikan akateemiset 2/
12 TEKin työmarkkinatutkimus 2005 tamista ennen kuin UPJ:n voidaan sanoa olevan kunnossa. TEKillä on teknillisissä ja muissa yliopistoissa yhteensä yli jäsentä, ja tulemme valvomaan ja vaikuttamaan palkkausjärjestelmän soveltamiseen aktiivisesti yhdessä muiden akavalaisten yliopistojen tutkijoita ja opettajia edustavien järjestöjen kanssa (mm. Tieteentekijöiden liitto, LAL). Kenellä on velvollisuus tehdä palkattomia ylitöitä? Ei kenelläkään, aivan yrityksen ylintä johtoa lukuunottamatta. Työaikalaki koskee ylempiä toimihenkilöitä erittäin laajasti, vaikka jotkut työnantajat yrittävät muuta väittää. Sopimusteknisesti asia on yksityisellä sektorilla parhaiten kunnossa teknologiateollisuudessa ja muutamalla pienemmällä sopimusalalla, joissa ylitöiden korvaaminen työaikalain mukaisesti on vahvistettu työehtosopimuksella. Työehtosopimus tekee työaikalain noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä liittojen välisen kysymyksen, ja vahvistaa siten ylemmän toimihenkilön oikeusasemaa. Työaikalaki on kuitenkin voimassa kaikilla, myös sopimuksettomilla aloilla. Ongelmatapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä ensisijaisesti oman yrityksen luottamusmieheen, joka tarvittaessa ohjaa asian liiton lakimiehen käsittelyyn. Mikäli luottamusmiestä ei ole, yhteyttä voi ottaa suoraan TEKin lakimiehiin. Miksi TEK menee mukaan tulopoliittisiin sopimuksiin, vaikka niiden palkkoja korottava vaikutus on vähäinen? Tupoihin mennään, koska tulopoliittiseen sopimukseen osallistuminen on kokonaisuutena parempi vaihtoehto kuin sen ulkopuolelle jääminen. Tulopoliittisen sopimuksen syntyminen tai syntymättä jääminen ei ole TEKistä kiinni. Jos sopimus syntyy, sen palkankorotusraami vaikuttaa käytännössä koko työmarkkinakenttään siten, että ns. yleisen linjan ylittävän sopimuskorotuksen saaminen edellyttää työtaisteluvalmiutta. Edelleen, jos tupo on syntyäkseen, niin sen neuvottelemisessa kannattaa olla mukana. Neuvottelut käytiin hyvin SAKvetoisesti aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Noudatetun markka- ja pennipainotteisen palkankorotuslinjan johdosta diplomi-insinöörien reaalipalkat olivat tuolloin 20 prosenttia alemmalla tasolla kuin 1960-luvun lopussa, jolloin tulopolitiikkaa alettiin harjoittaa. Yleinen palkkataso nousi samana aikana reaalisesti noin 60 prosenttia. Yleisen palkkatason muutokseen vaikutti toki myös työn kysynnän rakenteellinen muutos, mutta diplomi-insinöörien palkkojen jälkeenjääminen oli selvää millä tahansa mittarilla katsottuna. Tupon mukaiset palkankorotukset ovat koskeneet ylempiä toimihenkilöitä vasta 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tänään vertailukelpoiset reaalipalkat ovat noin 30 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1995, ja diplomi-insinöörien palkat ovat keskimäärin kehittyneet samaa tahtia kuin yleinen palkkataso. Yleiskorotusten lisäksi tupoissa sovitaan monista työelämän laadullisista kehittämistoimista, kuten esimerkiksi viime kierroksella muutosturvasta ja työaikapankkien edistämisestä. Niidenkin muotoilussa neuvottelupöydässä istuvilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin sen ulkopuolella olevilla. Tupo takaa inflaation kompensoivan vähimmäiskorotuksen kaikille, mutta ei takaa kenellekään henkilökohtaista palkkakehitystä. Sen eteen on tehtävä töitä ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Viime vuosina diplomi-insinöörien palkkakehityksestä noin puolet on tullut sopimuskorotusten kautta ja toinen puoli henkilökohtaisilla perusteilla. Miksi teknologiateollisuudessa ei synny paikallisia sopimuksia matka-ajan korvaamisesta? Tätä kirjoitettaessa paikallisia sopimuksia matka-ajan korvaamisesta on syntynyt viitisenkymmentä, mikä vastaa alle 5 prosenttia alan yrityksistä ja työntekijöistä. Neuvottelut eivät ole varsinkaan suurissa yrityksissä olleet ihan yksinkertaisia, koska paikallisen sopimisen kulttuuri on ylempien toimihenkilöiden osalta uutta ja yritysten sisällä voi esiintyä hyvinkin kirjavia korvauskäytäntöjä. YTN:n ja Teknologiateollisuuden välillä on myös työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää sopimuksen toteutumista toukokuun loppuun mennessä. Ilmeisesti joissakin yrityksissä myös odotellaan tämän työryhmän tuloksia. Selvää kuitenkin on, että säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisessa on tapahduttava paljon edistystä, ennen kuin työehtosopimus voidaan katsoa toteutuneeksi. Henkilökohtaisesti olen edelleen optimistinen sopimuksen toteutumisen suhteen, koska kenenkään toivelistalla ei liene kevään 2005 liikehdinnän toistuminen. Työnantajani sanoo, että TEKin työmarkkinatutkimuksen palkkatiedot eivät vastaa todellisuutta. Miten on? Kuka tutkimuksesta hyötyy? Olemme joka vuosi verranneet TEKin tutkimustuloksia teollisuuden palkkatilastoihin ja yhtäpitävyys on erittäin hyvä. Kyseessä on todennäköisimmin työnantajasi neuvottelutaktiikka. Yksi vanhimmista ja yksinkertaisimmista konsteista neuvotteluissa on kiistää vastapuolen faktaaineisto. Mahdollista on tietysti, että olet töissä yrityksessä, joka maksaa keskitasoa huonommin. Henkilökohtaisiin palkkaneuvotteluihin valmistautuessa kannattaa aina käydä TEKin verkkosivuilla selvittämässä alan ja vastaavien tehtävien palkkataso. Lopulliseen palkkatasoon vaikuttavat vielä monet tehtävä-, työnantaja- ja yksilökohtaiset syyt. Hankalissa tapauksissa voi aina kääntyä TEKin palkkaneuvojien puoleen. He voivat myös antaa aineistoa, jolla voidaan perustella työmarkkinatutkimuksen ja EK:n tilastojen yhtäpitävyys. Tutkimuksesta hyötyvät mielestäni kaikki diplomi-insinöörit. Insinööri myy työmarkkinoilla osaamistaan, ja kuten kaikessa liiketoiminnassa, on fiksua tehdä aika ajoin markkinatutkimus. Työmarkkinatutkimukseen perehtymällä jäsen saa estimaatin omasta markkina-arvostaan, jota voi käyttää hyväkseen henkilökohtaisissa palkkaneuvotteluissa. o 30 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.
28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin
LisätiedotYliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011
TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotYTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016
YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä
LisätiedotTYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotRIL-PALKKAKYSELY 2017
RIL- 8.3.2017 PALKKAKYSELY 2016 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin loka-marraskuussa 2017 työmarkkinatutkimus. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotRaami ei vienyt tuhon tielle
Työmarkkinatutkimus DIPLOMI- INSINÖÖRIEN KESKIPALKKA KOHOSI 3,2 PROSENTTIA. OSTOVOIMAN KEHITYS HIEMAN PLUSSAN PUOLELLA TEKSTI HENNA LAASONEN Diplomi-insinöörin keskipalkka toistaiseksi voimassa olevassa
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Ulkomaanpalkkatutkimus tehdään joka kolmas vuosi Tavoitteena selvittää ulkomailla työskentelevien palkkoja, muita työsuhteen ehtoja jne. Kohderyhmänä ulkomailla työskentelevät tekkiläiset Vuonna 2018 tutkimukseen
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotVuoden 2014 lokakuussa tehdyn
Työmarkkinatutkimus 2014 PALKOISSA maltillista nousua Vain 9 prosenttia työssä olevista vastaajista keskustelee palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. teksti Tuunia Keränen Diplomi-insinöörin keskipalkka
LisätiedotLokakuussa tehdyn kyselyn mukaan vakituisessa
Työmarkkinatutkimus 2013 DI:N KESKIPALKKA VAKITUISESSA TYÖSUHTEESSA 5 200 EUROA. PALKAT NOUSIVAT MALTILLISESTI TEKSTI HENNA LAASONEN Diplomi-insinöörin keskipalkka vakituisessa työsuhteessa on nyt 5 200
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2017 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9200, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotDI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotTEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA
TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
LisätiedotLuottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista
Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotYTN data Tuunia Keränen, Juha Oksanen, Varpu Multisilta
YTN data 2018 Tuunia Keränen, Juha Oksanen, Varpu Multisilta Sisällys Keskeiset tulokset 4 YTN:n jäsenen profiili 6 1 Raportin taustaa 7 1.1 Vastaajarakenteesta 9 2 Palkkaus syksyllä 2018 12 2.1 Palkkamalli
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys
1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotHenkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat
Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28
LisätiedotLuonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotHenkilöstöselvitys Minna Jokinen
Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,
Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotSuunnittelu- ja konsulttiala
Suunnittelu- ja konsulttiala Palkankorotushistoria vuodesta 1990 alkaen Koonnut: Sirkku Pohja, 2018 2 Sisällysluettelo SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISET PALKANKOROTUKSET 2017 2020...
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä pienentynyt hieman vuodenvaihteesta,
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
LisätiedotTradenomit työmarkkinoilla
Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003
TEK Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003 Tutkimus/HT 05.08.2003 Työttömyydessä tyypillistä kasvua keväästä kesään Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotNaisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).
TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta
LisätiedotIAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain
TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY TYÖLLISYYSKATSAUS III/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä kävi kaikkien aikojen ennätyksessä, TEKin jäsenten työttömyystilanne muuttumaton kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotTutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS IV/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä edelleen
LisätiedotTekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry
Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen
LisätiedotTyöehtosopimus eli TES
TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotTyöttömyys sama kuin vuodenvaihteessa
Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS II/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä vuoden takaisella tasolla,
LisätiedotJULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006
JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2012 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2012 1 782 diplomi- insinööriä työttöminä maaliskuussa 2012, lomautettuja
LisätiedotTradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta
Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005 Tutkimus/JS TOUKOKUU 2005 Vastavalmistuneet työllistyivät parhaiten kahteen vuoteen Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotMaaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009
Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotMMA:n työmarkkinatutkimus 2014
Sisällysluettelo Tutkimuksen taustat... 4 Palkkatilastojen lukuohje... 5 Työsuhteisten jäsenten palkat työkokemusvuosittain ja palkkatavoittain... 6 Kaikkien palkat yhteensä...6 Palkat ammattikokemusvuosittain...6
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotTyömarkkinatutkimus, palkat Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
Työmarkkinatutkimus, palkat 2017 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Sisältö Tutkimuksen taustat Vastaajien taustatietoja Vastaajien yleisimmät tittelit Vastaajien yleisimmät päätuotteet Vastaajien
LisätiedotLuonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy
Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4
LisätiedotLogistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta
Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue
LisätiedotAjatuksia akavalaisesta työstä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Vesa Saarinen Asiantuntija, Akava
Ajatuksia akavalaisesta työstä digitalisoituvassa yhteiskunnassa Vesa Saarinen Asiantuntija, Akava Keitä akavalaiset ovat? Mitä akavalaiset toivovat tulevaisuuden työelämältä? Mitä työelämätaitoja akavalaisten
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
LisätiedotAmmattikuntatutkimus 2019
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA Valokuva: Tero Takalo-Eskola, Teromedia Ammattikuntatutkimus 2019 www.ria.fi Rialaisten profiili 74% MIEHIÄ 26% NAISIA KESKIPALKKA 4 565 AMMATTIVUOSIA KESKIMÄÄRIN
LisätiedotKilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017
Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy
Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden
LisätiedotMyynti nyt Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
Myynti nyt 2017 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Esittelykierros Mitä teet työksesi? Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? Työmarkkinatutkimus 2017 Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen viihtyy
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotPÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013
PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa
LisätiedotTOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013
TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2013 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa) toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden
LisätiedotLogistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus
Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotTNS PäättäjäAtlas 2010. Presentation name / Author
Taloussanomien Verkkomediat 2.. 1 Taustatietoa tutkimuksesta Tutkimuksen perusjoukko muodostui yksityisen ja julkisen sektorin ylimmistä toimihenkilöistä. Tässä esityksessä kohderyhmäksi on rajattu yksityisellä
LisätiedotMitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?
Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden
LisätiedotMMA:n työmarkkinatutkimus Toteuttaja Taloustutkimus Oy
Toteuttaja Taloustutkimus Oy Sisällysluettelo Tutkimuksen taustat...4 Palkkatilastojen lukuohje...5 Työsuhteisten jäsenten palkat työkokemusvuosittain ja palkkatavoittain...6 Kaikkien palkat yhteensä (
LisätiedotICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit
ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2007 www.tek.fi Tutkimus/js Työttömyysaste laskee edelleen Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä loka-joulukuussa
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri
Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos
LisätiedotTEK Työttömyystutkimus 2013-2014
TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen
LisätiedotToimipaikkojen lukumäärä Toimihenkilöiden lukumäärä Mettova toimenvaativuusmittari Muu palkkarakenne Yhteensä
1 (4) TOIMIHENKILÖIDEN JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN PALKAT LOKAKUUSSA 2012 Oheiset tilastot sisältävät tiedot teknologiateollisuuden (ilman tietotekniikka-alaa) toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden
LisätiedotInsinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot
Lisätiedot