KOHTI YHTEISTÄ KÄSITYÖTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHTI YHTEISTÄ KÄSITYÖTÄ"

Transkriptio

1 Eveliina Eljos KOHTI YHTEISTÄ KÄSITYÖTÄ Käsityönopettajien näkemyksiä koulukäsityön opetuksen muutoksista eri opetussuunnitelmien aikana ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Tekijät Author Eveliina Eljos Osasto School Soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osasto Työn nimi Title Kohti yhteistä käsityötä Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Sivumäärä Date Number of pages Pro gradu -tutkielma x Kasvatustiede Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma sivua + 2 liitettä Tiivistelmä Abstract Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää alakoulun käsityönopettajien näkemyksiä koulukäsityön opetuksen muutoksista eri opetussuunnitelmien aikana. Tutkimuskysymyksiksi aineiston keruun aikana tarkentuivat seuraavat kysymykset: Miten käsityönopettajien näkökulmasta käsityönopetus on muuttunut eri opetussuunnitelmien aikana sisällöllisesti? Miten käsityönopettajien näkemyksen mukaan sukupuolittunut käsityönopetus on muuttunut eri opetussuunnitelmien aikana kohti sukupuolineutraalia, syksyllä 2016 alkanutta uutta opetussuunnitelmaa? Millainen käsitys käsityönopettajilla on uuden opetussuunnitelman mukaisesta käsityöstä ja sen mahdollisista haasteista? Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena lukuvuonna Aineistonkeruu tapahtui käsityöaiheisten ja alakoulun opettajien Facebook-ryhmien kautta sekä sähköpostin kautta lähetetyllä lomakkeella. Vastauksia tutkimukseen tuli 27 ja vastaajat olivat eri ikäisiä alakoulussa käsitöitä opettavia opettajia. Opettajilla oli vaihtelevasti käsityön opetuksen työkokemusta ja koulutusta niin entisen tekstiilityön kuin teknisen työn puolelta. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen perusteella käsityönopetuksen sisällöt ovat muuttuneet eri opetussuunnitelmien aikana opetusmenetelmiltään, tekniikoiltaan, työtavoiltaan, työvälineiltään, materiaaleiltaan ja valmistettavilta töiltään. Sukupuolineutraalia käsityönopetusta on puolestaan tavoiteltu eri opetussuunnitelmien aikana esimerkiksi vaihtamalla tyttö- ja poikaryhmät sekaryhmiin, vaihto-opetuksella, valinnan vapauden lisäämisellä tai antamalla kaikille oppilaille saman verran opetusta kaikista sisällöistä. Uusi opetussuunnitelma, joka astui voimaan syksyllä 2016 on kuitenkin jakanut opettajien mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan ja sen toteuttamisessa on ilmenny monia haasteita. Tutkimuksen keskeisimpänä johtopäätöksenä oli, että muutoksia opetuksen järjestämiseen eri opetussuunnitelmien aikana on tehty paljon ja ne ovat tapahtuneet enimmäkseen opetussuunnitelmavaihdosten myötä. Opetus on muuttunut aiemmista tarkoin määritellyistä töistä ja tekniikoista yhä enemmän oppilaan omaa suunnittelua korostavaan opetukseen. Uusin opetussuunnitelma on kuitenkin ollut opettajille haastavin ja se on vaatinut paljon suunnittelua kokonaisen käsityöprosessin tavoitteen toteuttamiseksi. Avainsanat Keywords käsityö, tekstiilityö, tekninen työ, yhteinen käsityö, sukupuolittuminen, käsityönopetuksen sisällöt

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Tekijät Author Eveliina Eljos Osasto School School of Applied Educational Science and Teacher Education Työn nimi Title Kohti yhteistä käsityötä- Towards combined craft education Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Pro gradu -tutkielma x Education Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Abstract Sivumäärä Number of pages pages + 2 appendices The aim of this research was to find out the views of the craft teachers in primary schools about the changes in teaching craft education during the different national core curricula. Research questions were further clarified during the collection of the material, and are the following: How has teaching craft education changed in terms of content during the different curricula from teachers point of view? How do handicraft teachers think that gendered craft education has changed during different curricula towards the more genderneutral new core curriculum that came into effect in the autumn of 2016? What kind of an understanding do the craft teachers have about handicrafts according to the new core curriculum and its potential challenges? The research was conducted as a questionnaire survey during the academic school year The data was collected through primary school teachers and handicraft related Facebooks groups, as well as with a form that was sent via . There were 27 responses to the questionnaire and the respondents were teachers off different age all teaching crafts at primary school level. The teachers had varying degrees of work experience from teaching crafts and they had received training both from the former textiles and technical work. The data was analysed using material-based content analysis. According to the findings in this study, the contents of teaching craft education have changed during the different curricula regarding teaching methods, techniques, working methods, work tools, materials and the crafts products that are made. Gender-neutral crafts teaching has, on the other hand, been aimed at during the different curricula for instance by switching boys and girls groups into mixed groups, exchanging lessons, increasing the freedom of choice, or by giving all the pupils the same amount of teaching for all contents. The new core curriculum, which came into effect in the autumn of 2016, however, has shared opinions among teachers, both for and against, and many challenges have emerged when implementing it into practice. The main conclusion of this study was that a lot has been done to make changes in arranging teaching during the different curricula and they have been largely due to curriculum changes. Teaching has changed from earlier specifically well-defined works and techniques into teaching that is emphasizing more and more the pupil s own design planning. However, the latest core curriculum has been the most challenging for the teachers and it has required a lot of planning in order to successfully execute a complete crafts process. Avainsanat Keywords: crafts, textile work, technical work, combined craft education, gendered processes, contents of craft education

4 Sisällys 1 JOHDANTO KÄSITYÖN MONET MUODOT Käsityö Käsityökasvatus Koulukäsityö Sukupuolittunut käsityö Tekstiilityö Tekninen työ Yhteinen käsityö OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMIEN VERTAILUA Opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelmien sisältöjen yhteenveto Sukupuolittuneen käsityönopetuksen muutos Yhteenvetoa sukupuolittuneisuuden muutoksista KÄSITYÖ TULEVAISUUDESSA Oppisisältöjen kehittyminen Tasa-arvoinen käsityön opetus TUTKIMUSKYSYMYKSET JA AINEISTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuskysymykset Aineiston hankinta... 43

5 7 MENETELMÄLLISET RATKAISUT Sisällönanalyysi Tieteenfilosofiset lähtökohdat TULOKSET Käsityönopetuksen sisältöjen muutokset Konkreettiset muutokset Opetussuunnitelmat muutoksen näyttäjinä Yhteinen käsityö raja-aitojen kaatajana Sukupuolineutraalius käsityönopetuksessa Sukupuolittuneen käsityön opetuksen muutokset opetussuunnitelmien aikana Sukupuolineutraalius yhteisessä käsityössä Yhteisen käsityön ideologia ja sen tuomat haasteet Käsitykset uudesta yhteisestä käsityöstä Yhteisen käsityön haasteet POHDINTA Johtopäätökset Luotettavuus ja eettisyys Jatkotutkimusmahdollisuudet LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake... 84

6

7 1 1 JOHDANTO Ennen teollistumisen aikaa kaikki ihmisen tuottama oli valmistettu käsin: niin kylät, kaupungit, rakennukset, työkalut, vaatteet, kulkuneuvot ja sisustustuotteet. Muunlaisia valmistusmenetelmiä ei vielä tunnettu. (Kaukinen 2006, 77.) Käsitöiden merkitys oli itsestään selvää ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja käden taidot kuuluivat osaksi arkea. Käsitöiden tekeminen oli pakko, mutta oli myös kunnia-asia olla taitava ja pystyä itse valmistamaan tarvittavat tuotteet, jopa tekstiilit raaka-aineista lähtien. Käsityönopetus tapahtui sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yhteisöllisesti oppien sukupolvelta toiselle. Tavoitteena oli kasvattaa sekä työhön, kehittää kädentaitoja ja valmistaa kodin tarvittavat esineet ja tekstiilit. (Pöllänen & Kröger 2000, 234.) Käsityökasvatuksen kannattajana 1800-luvulla on toiminut Uno Cygnaeus, joka koululaitosehdotuksissaan esitti vuonna 1857 käsityön lisäämistä opetussuunnitelmaan. Hän on ollut jo tuolloin vakuuttunut siitä, että käsityötaitoja tarvitaan ja niitä täytyy opettaa kansakoulussa yleisen kätevyyden aikaansaamiseksi. Käsitöitä ei hänen mukaan saanut kuitenkaan harjoittaa kouluissa ammattitaitoisesti, vaan niiden tuli olla kasvatuksellisia ja kehittää oppilaan henkistä ja fyysistä osaamista. Yleistä kätevyyttä pidettiin siis kykynä hyödyntää erilaisia työkaluja ja välineitä kaikenlaisissa mekaanisissa töissä. Kasvatuksen lisäksi Cygnaeuksen mielestä käsitöistä oli mahdollista saada myös yhteiskunnallinen hyöty, jolla voitiin parantaa maan varallisuutta sekä hyvinvointia. (Nurmi 1988, ) Vaikka käsityönoppiaine onkin ollut osa suomalaista kouluopetusta 1860-luvulta asti, se on säilyttänyt asemansa hyvin koulussa verrattuna muualla maailmassa (Garber 2002). Nykypäivään saakka yleissivistävä käsityönopetuksen perinne on säilynyt Suomessa maailman pisimpään Cygnaeuksen ansioista. Hänen ansiotaan on myös se, että kansakoululaitoksen

8 2 perustamisen lisäksi Cygnaeus toi käsityönopetuksen pakolliseksi oppiaineeksi kaikille oppilaille vuonna (Kantola 1997, ) Tänä päivänä käsityönopetusta kouluissa on vähennetty paljon siitä, mitä aiemmin oli ja taidot ovat myös huomattavasti heikentyneet. Kuitenkin edelleen katsotaan, että varsinkin Suomessa ja Pohjoismaissa käsityön taidot kuuluvat yhä yleissivistykseen. Käsityöt voidaan katsoa kuuluvaksi kaikille, niin nuorille, vanhoille, terveille, sairaille, naisille kuin miehillekin. Myöskään varallisuustaso, asuinpaikka eikä ammattitaso määrittele käsitöiden kuuluvuutta tai kuulumattomuutta ihmisen elämään. Jokaiselle on siis mahdollista löytää käsitöiden valikoimasta jokin sopiva omia kiinnostuksen kohteita tai osaamista vastaava alue. (Ihatsu 2005, 22.) Käsityöllä on kyky osoittaa tärkeytensä aikakaudesta ja kriisistä toiseen, sillä se jatkaa olemassa oloaan sinnikkäästi aina uudesti syntyneenä (Ihatsu 2006, 19). Siitä huolimatta, että käsityö on ollut välillä vaarassa kadota ja se on kohdannut vaikeuksia eri aikoina mm. teollistumisen vuoksi, on se aina löytänyt paikkansa yhteiskunnassa, vaikka käsityön muodot ovat vaihtuneet. Välillä muutos on voinut olla yhteneväinen muun yhteiskunnan kehityksen kanssa, mutta välillä se on myös toiminut kehityksen vastavoimana. Käsityöllä kuvataan olevan erinomaiset kyvyt muuntautua uusiin ja erilaisiin olosuhteisiin, joissa tarvitaan joustavuutta kohdata uusia haasteita. (Ihatsu 2005, 19 20) Käsityön muutokset näkyvät myös kouluopetuksessa, jossa käsityön opetusta ja sen sisältöjä muokataan vastaamaan ajankohtaisia vaatimuksia. Deweyn (1957, 27) mielestä lapsen olisikin hyvä pystyä omin käsin tarkastelemaan ihmiskunnan historiallista kehitystä sekä oppia tuntemaan käsitöissä käytetyt raaka-aineet ja siihen käytetyt mekaaniset periaatteet: Lapsille annetaan esimerkiksi ensin raaka-aineet pellavaa, puuvillaa, villaa sellaisena kuin sitä saadaan lampaan selästä (vielä parempi, jos voisimme viedä lapset sinne, missä lampaita keritään). Sitten tutkitaan näitä aineita, niiden soveltuvuutta siihen käyttöön, mihin ne mahdollisesti joutuvat. Tähän päivään mennessä koulukäsityön muoto on muuttanut muotoaan vastaamaan aivan uudenlaisia tarpeita. Seitamaa-Hakkaraisen (2009, 73) mukaan enää kouluissa ei ole tarkoituksenmukaista teettää oppilailla napinompelua tai vetoketjun kiinnittämistä pelkän taidon oppimisen varassa. Käsityön merkitys on muuttunut tänä päivänä huomattavasti siitä, mistä se on hyötytuotteiden valmistamisesta aikanaan lähtenyt. Käsityön tekemisen merkitys on noussut uudella tavalla näkyväksi ja tekemisen motiivit löytyvät nykyisin harrastamisesta, tekemisen ilosta, oman luovuuden toteuttamisesta sekä esineympäristöön vaikuttamisesta.

9 3 Käsityön perinteisiä rajoja myös rikotaan esimerkiksi yhdistelemällä tavanomaisia käsityömateriaaleja ja teknologiaa hyödynnetään vahvasti luovuuden välineenä. Internetin käyttäminen luo käsityön tekijöille muun muassa mahdollisuuden verkostoitua uudella tavalla muiden harrastajien kanssa sekä toimii tehokkaana tiedonhankintaväylänä. Käsityön merkitys tänä päivänä voi löytyä myös itsetunnon kohottajana tai henkisen tasapainon ja viihtymisen parantavana tekijänä. Kädentaitojen harjoittaminen voi tuoda iloa esimerkiksi niille, joilla on jokin vamma, heikommat akateemiset taitot tai muuten vain niille, jotka kokevat opiskelun vaikeaksi. Tällöin käsityöt voivat auttaa selviytymään arjessa ja tarjota oppijoille teoriaopintojen sijaan mahdollisuuden oppia kokemuksellisuuden ja tekemisen kautta uutta. Käsitöistä voi olla apua myös kognitiivisten ja sosiaalisten kehityshäiriöiden sekä oppimishäiriöiden korjaamisessa, sillä käsityöt parantavat esimerkiksi käden ja silmän yhteistyötä sekä mahdollistavat käytännönläheisiä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvia ongelmanratkaisutilanteita. Myös ilman mitään rajoitetta tai vaikeutta käsityöt antavat tekijälleen vaihtoehtoisen elämäntavan itse tekemiselle sekä kierrättämiselle ja uudistamiselle ostokulttuurin ja kertakäyttökulttuurin sijaan. (Pöllänen & Kröger 2000, 240.) Koulukäsityö Suomessa on ollut aina kuitenkin hyvin sukupuolittunutta ja perinteisesti tytöille on opetettu koulussa tekstiilitöitä ja pojille teknisiä töitä. Koululainsäädännössä sukupuolten tasa-arvon edistäminen on asetettu yhdeksi koulun kasvatustavoitteeksi, jonka mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo peruskoulussa tarkoittaa sitä, että tytöillä ja pojilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja valmiudet toimia samoin oikeuksin ja velvollisuuksin koko yhteiskunnassa sekä perhe- ja työelämässä. (Kuhmonen 1994, 35; Pöllänen 2003, 219.) Tavoitteissa tulevat esille esimerkiksi opetussuunnitelmien muuttaminen tasa-arvoa edistäviksi, koulutusjärjestelmien rakenteisiin liittyvien sukupuolten tasa-arvoesteiden poistaminen, tasa-arvon tukeminen oppimateriaaleissa sekä oppilaanohjauksen ja opiskelijavalintojen sukupuolen mukaisen opintoala- ja ainevalinnan tasoittumisen edistäminen. Tasa-arvon tavoitteet ulottuvat hallinnollisten toimenpiteiden lisäksi myös opetussuunnitelmiin, joiden laadinnassa on tavoitteena huolehtia, että kaikilla oppilailla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia koulu-uran aikana. Sen edellytyksenä tasa-arvokysymykset on huomioitava muun muassa opetusjärjestelyissä, opetussisällöissä sekä opetusmenetelmissä. (Kuhmonen 1994, 35.)

10 4 Nuorisokulttuurissa on jo selvästi havaittavissa käsityön sukupuoliroolien rakoilua. Itse tekeminen on noussut arvoonsa esimerkiksi Do It Yourself- eli DIY-kulttuurissa, jossa itse valmistettujen esineiden ja tuotteiden arvo sekä estetiikka on nostettu teollisia tuotteita korkeammalle. Tämän kulttuurin edustajat hyödyntävät muun muassa kierrättämistä ja valmistavat käsitöitä sukupuolirajoja rikkoen. Esimerkiksi yhteiskunnassa on uutisoitu siitä, kuinka miehet neulovat, ompelevat, virkkaavat ja nypläävät, kun taas naiset hitsaavat ja korjausrakentevat. Näistä ilmiöinen yhteydessä on puhuttu yhteiskunnallisesti käsityömaniasta ja ihmisten sanotaan olevan koukussa käsitöihin. (Lepistö 2010, 65.) Vaikka käsitöiden harrastuneisuus onkin käsityötaitoa eteenpäin vievä voima, on käsityöllä oppiaineena suurin vaikutus käsityön aseman määrittelyssä. Ilman koulussa opetettavia käsityötaitoja, harva ihmisen osaisi nykyisin käsitöitä, sillä kotona opetettavat käsityöt ovat nykyisin melko vähäisiä ja mestari-oppipoika käytännöstä ollaan luovuttu lähes täysin. Sen vuoksi onkin tärkeää, että myös tulevien sukupolvien kädentaidot voidaan turvata laadukkaalla koulukäsityöllä. Paljon kysymyksiä ja erimielisyyksiä opettajien, opiskelijoiden ja tavallisten kansalaistenkin keskuudessa on herättänyt uusimman opetussuunnitelman mukainen yhteinen käsityö, joka astui voimaan kouluissa syksyllä Käsityön oppituntien tuntimäärät ovat vähitellen vähentyneet ja uusimpien perusteiden mukaan kaikkien tulisi opiskella koulussa samanlaiset oppisisällöt ilman, että oppilaat painottuvat valintansa mukaan vanhan tekstiilityön tai teknisen sisältöihin. Kaukisen (2006, 83 84) mukaan kuitenkin tekstiilityö ja tekninen työ muodostavat omat erilliset kulttuurit, joiden sisältöjä on mahdotonta sulauttaa yhteen yhdeksi oppiaineeksi, ilman että molemmat sisältöalueet kärsivät. Hänen mukaansa ainut mahdollinen keino saavuttaa todellinen tasa-arvo näissä oppiaineissa, on antaa opetusta kahden toisistaan erillisen käsityöaineen kautta. Nämä oppiaineet tulisi tarjota kaikille oppilaille sukupuolesta riippumatta joko samoina tai eriytyneitä sisältöinä. Oma kiinnostukseni käsityönopetusta kohtaan heräsi opiskeluni aikana, kun seurasin uuden opetussuunnitelman suunnittelua ja samalla pohdin sivuaineopintoja tekstiilityöstä ja teknisestä työstä. Päädyin opiskelemaan teknisen työn sivuaineopintoja Savonlinnaan ja samalla aloin tekemään pro gradu-tutkielmaani käsityön opetuksen vaiheista, joihin halusin tutustua tarkemmin. Tulevana käsityön tai teknisen työn opettajana haluan olla perillä koulukäsityön muutoksista ja sen kehityssuunnista, jotta osaan itse kehittää omaa opetustani opetussuunnitelmien ja ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. Erityisesti yhteisen käsityön toteuttaminen

11 5 on tuonut opetukseen paljon muutoksia ja opettajille lisää suunnittelua. Tähän haluan tutustua itse myös käytännön vinkkienkin osalta. Tämän pro gradu -tutkimukseni tarkoituksena on selvittää käsityönopetuksen muutoksia käsityötä opettavien opettajien kokemuksien pohjalta alakoulussa. Tarkastelu yltää koulun käsityönopetuksessa neljään valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan eli vuosien 1985, 1994, 2004 ja 2014 perusteisiin. Näkökulmina käsityönopetuksen muutoksille ovat käsityön opetuksen sisällöt sekä opetuksen sukupuolittuminen ja sukupuolineutraalius tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tarkastelen opettajien näkemyksiä uuden opetussuunnitelman mukaisesta yhteisestä käsityöstä, jossa tekstiilityön ja teknisen työn jaosta ollaan luovuttu.

12 6 2 KÄSITYÖN MONET MUODOT Seuraavaksi esittelen tutkimukselleni valitsemat keskeiset käsitteet, jotka ovat tutkimukseni kannalta tärkeitä. Pyrin avaamaan käsitteet mahdollisimman yksiselitteisesti, vaikka todellisuudessa käsitteillä on myös jonkin verran päällekkäisyyksiä ja samaa sanaa voidaan käyttää puhekielessä ja välillä tieteellisessäkin kielessä tarkoittamaan eri asioita. 2.1 Käsityö Käsityö voidaan Lepistön (2005, 158) mukaan määritellä ihmisen toiminnan tuloksena, joka aikaansaa lopputuloksena erilaisia taitoja ja konkreettisia tuloksia. Käsityö nähdään toimintana, johon kuuluu jonkin uuden keksimistä, jäljentämistä, tuottamista, erilaisten tekniikoiden ja tekniikan käyttämistä sekä tuotesuunnittelua ja teknologian hyödyntämistä. Käsityön prosessin aikana käytetään erilaisia materiaaleja käsityötekniikoilla ja työtä ohjaa ajatus ja idea siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten se voidaan toteuttaa. Toiminta on kokonaisvaltaista, sillä se kehittää tekijän arviointitaitoa, ajattelua ja motorisia taitoja. Lisäksi prosessissa yhdistyvät teoria ja käytäntö sekä vuorovaikutus ihmisen, teknologian ja ympäristön välillä. Käsityö toimii vastakohtana muun muassa modernin taiteen ominaiselle puhtaasti visuaaliselle vaikutukselle, sillä käsityö perustuu aina johonkin materiaaliin ja sen erityisyyteen (Adamson 2007, 39). Edellisten määritelmien lisäksi Kojonkoski-Rännäli (1995, 79) mainitsee käsityön olevan inhimillistä aktiviteettia, jossa tarvitaan luovuutta, ajattelemisen taitoja, päätöksentekoa, riskinottokykyä, vastuullista harkintaa sekä esteettisiä valmiuksia. Kyse on siis käden motoriikasta sekä silmän ja käden koordinaatiokyvystä, johon tarvitaan aivojen, lihasten ja aistien yhteistyötä.

13 7 Käsityön termiä tarkasteltaessa lähemmin, voidaan käsityö jakaa osiin käsi ja työ. Termillä käsi viitataan ihmisen kädellisyyteen eli elämismaailman hahmottamiseen käsin tekemisen avulla. Voidaan puhua siis myös käsittämisestä. Loppuosan termillä työ viitataan taas työntekoon, joka on myös ihmisenä olemisen yksi erityispiirteistä. Peruskoulun oppiaineista käsityö on myös ainut nimensä mukaisesti sellainen, jolla viitataan suoraan työntekoon sekä työelämään. (Parikka 2003, 8.) Nykysuomen sanakirja (1990) yhdistää käsityön hyvin tiiviisti naisiin, mutta määritelmä on muuten hyvin samanlainen kuin Parikalla. Käsityö määritellään tällöin työnä, joka on käsin tai käsissä pidettävin työkaluin tehty tuotos, useimmiten naisen valmistama ja se on samalla koulun oppiaine. (Nykysuomen sanakirja 1990, 705.) Puhekielessä käsityö on käsitteenä ongelmallinen, sillä usein käsityö yhdistetään virheellisesti tekstiilityöhön. Tällöin kässällä ja käsityöllä tarkoitetaan tekstiilityötä, kun taas teknistä työtä kutsutaan usein veistoksi ja puutyöksi. (Collanus, Guttorm, Jokela & Kärnä-Behm 2005, 151.) Sirpa Kokko (2007, 6 7) on samaa mieltä Ihatsun (2009) kanssa siitä, että käsityö on säilyttänyt asemansa Suomessa hyvin muutoksista huolimatta niin harrastuksena kuin koulun oppiaineena. Käsityöt ovat kuitenkin aina vahvasti riippuvaisia aikaan ja paikkaan sekä historiallisiin, sosiokulttuurisiin ja psykologisiin olosuhteisiin nähden. Käsitöiden merkitys on kuitenkin muuttunut suuresti. Aiemmin käsitöitä on tehty välttämättömyytenä toimeentulon kanssa eli käsitöistä on saatu jokin hyöty ja ne ovat olleet ihmisten perustarpeisiin kuuluvia. Nykyisin kuitenkin käsityöt voivat antaa vastinetta kiireiseen, stressaavaan sekä kilpailun ja koulutuksen kasvun hallinnoimaan elämäntapaan. Myös Anttila (1983, 4; 1993, 10 11) kuvailee käsitöitä oman itsensä ilmaisun välineenä, josta tekijä voi saada tyydytyksen tunnetta, viihtymistä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Kokonaisuudessaan käsityöllä nähdään olevan positiivinen merkitys ja se kuvaa ns. pehmeitä arvoja kasvavan teknologiayhteiskunnan rinnalla. Ennen tärkeintä käsityössä oli valmis lopputulos, mutta nykyisin itse prosessi voi mennä lopputuloksen edelle. Käsityön tekijälle voi olla tärkeää saada toteuttaa itseään suunnittelemalla ja toteuttamalla käsityötä yksin tai yhdessä muiden kanssa. Käsityön tekeminen voi antaa tekijälleen virkistystä ja mielihyvää tai mahdollisuuden toteuttaa omaa persoonaa ja luoda jotakin uutta. (Aikasalo 2005, 40.) Toisinaan käsityöharrastuksella on mahdollisuus

14 8 antaa tekijälleen ns. iloista stressiä tuottavaa käsityötä, jossa on mahdollisuus päästä flow- tilaan (Pöllänen 2005, 76). Seija Kojonkoski-Rännäli (1995, 54, ) puhuu Ajatus käsissämme -käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi -teoksessaan käsityön tekemiseen liittyvästä perusintentiosta. Tällä tarkoitetaan käsityön tekemisen tuottamistoimintaa, johon ihmisellä on jonkinlainen luontainen tarve. Käsityön käsitteen merkitys voidaan tarkastella esimerkiksi luonnon, ihmisen ja yhteiskunnan kannalta. Käsityön tekeminen voikin opettaa tekijäänsä esimerkiksi kunnioittamaan ja ymmärtämään luontoa sekä ylipäätään opettaa vastuunkantamista inhimillisestä tuottamisesta. Käsityöllä on usein myös tekijän minäkuvaa ja itsetuntoa parantavia vaikutuksia. Käsityön prosessissa tekijä suorittaa käsityön vaiheet, jotka samalla aikaansaavat tekijässään sisäisiä kvalifikaatioita, erilaisia kykyjä ja käytännön järkeä nähdä yhteyksiä asioiden välillä, jotka puolestaan auttavat myös muissa yhteyksissä yhteiskunnan kehittämisessä. 2.2 Käsityökasvatus Käsityökasvatuksen termi tuli Suomeen tieteellisessä yhteydessä alun perin, kun Turun yliopisto sai käsityökasvatuksen professuurin Raumalla vuonna Esimerkiksi englannin kielestä löytyy useita käsityötä kuvaavia sanoja, mutta pohjoismaat ovat päättäneet kuvata koko alaan viittaavaa termiä sanoilla sloyd (käsityö) ja sloyd education (käsityökasvatus). (Nygren-Landgards 2000, ) Cygnaeuksen näkökulmasta koulussa opetettavan käsityön tavoitteena oli kehittää oppilaan kätevyyttä, sillä lähes kaikki tarvittava valmistettiin itse vaatteista työkaluihin. Tämän lisäksi oppilasta kasvatettiin tiedostamaan ympärillä olevaa materiaalista ympäristöä, opetettiin työhön vaadittavia prosesseja sekä niihin vaadittavaa psyykkistä puolta. (Pietikäinen 2005, 82.) Heikkilän (1987, 5) mukaan käsityökasvatuksella tarkoitetaan laaja-alaista käsitettä, johon viittaavat läheisesti käsityön opettamiseen liittyvät tekijät. Käsityökasvatuksen tehtävänä on tukea yksilön kokonaispersoonan kehittymistä sekä saada oppija kasvamaan omien edellytyksiensä varassa. Lisäksi käsityökasvatuksen avulla yksilö rakentaa todellisuussuhdettaan

15 9 omaan sisäiseen ja ulkoiseen todellisuuteensa käsitöitä tekemällä. Suojanen (1993, 4) puolestaan kuvailee käsityökasvatusta toimintana, jonka avulla kasvatus- ja opetustilanteissa on mahdollista tuottaa eri materiaaleilla, välineillä ja toteuttamistekniikoilla erilaisia esineitä. Tähän liittyy myös käsityökasvatuksen didaktiikka, joka linkittyy tavallisesti johonkin koulun opetussuunnitelmaan sekä on luonteeltaan käytännönläheistä ja normatiivista. Käsityökasvatuksen tämän hetkisissä tulevaisuuteen viittaavissa keskusteluissa Seitamaa- Hakkarainen (2009, 66) on eritellyt kolme eri teemaa: käsityökasvatuksen arvo ja merkitys modernissa yhteiskunnassa, sukupuoli- ja tasa-arvokysymykset sekä käsityökasvatuksen suhde taiteeseen, teknologiaan ja designiin. Nämä eri teemat tulevat esille käsityöoppiaineen erilaisten painotuksien kohdalla. Nykypäivänä käsityönopetus voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen: kasvatukselliseen ja tuotannollis-taloudelliseen ulottuvuuteen. Käsitteet ovat osin päällekkäisiä ja molemmat niistä tarvitsevat toisiaan sekä lisäksi ne kuuluvat osaksi ammatillista koulutusta ja opettajankoulutusta. Tuotannollis-taloudellinen ulottuvuus on kehittynyt ja kehittyy edelleen kasvatuksellisen näkökulman pohjalta, mutta asiantuntemus näiltä osa-alueilta siirtyy kuitenkin molempiin suuntiin. (Pietikäinen 2005, 82.) Opetuksessa tapahtuvat kasvatukselliset toiminta-alueet voivat olla monenlaisia tilanteesta riippuen. Esimerkiksi alkuopetuksessa kasvatukselliset tavoitteet voivat olla lähinnä uusien tekniikoiden opettamista, kun taas isompia oppilaita ohjataan käsityöprosessin kaikkiin eri vaiheisiin aina suunnittelusta valmistukseen ja arviointiin. (Lepistö 2004, ) 2.3 Koulukäsityö Koulukäsityö on peruskoulun yleissivistävä, kädentaitoja kehittävä sekä työntekoon kasvattava oppiaine (POPS 1994.) Peruskoulussa opetettavan käsityön tehtävänä on kehittää monipuolisesti oppilaan käsityötaitoja ja käytännössä vuosiluokilla 1-7 kaikki oppilaat opiskelevatkin käsitöitä pakollisena oppiaineena (Lepistö 2011, 153). Koulukäsityöstä puhutaan monissa lähteissä pelkkänä käsityönä, vaikka asiayhteydestä voidaan huomata, että sillä tarkoitetaan koulussa opetettavaa oppiainetta. Epäselvyyden välttämiseksi puhunkin tässä yhteydessä erikseen koulukäsityöstä oppiaineena ja käsityöstä ylei-

16 10 senä käsitteenä kuvaamaan käsityötä kaikille kuuluvana toimintana. Koulukäsityöllä viitataan käsityöoppiaineeseen, jota opetetaan peruskoulussa ja mahdollisesti myös toisella asteella. Oppilaiden ja opettajan välinen vuorovaikutus perustuu opetussuunnitelmaan, jossa oppiaineen sisällöt ovat ohjeistettu. (Nygren-Landgards 2000, 19.) Käsityönopetuksen tulee vastata koulussa niin opetuksen yleisiä tavoitteita kuin käsityölle itselleen asetettuja tavoitteita. Koulukäsityöhön keskeisenä kuuluu käsintehtyjen tuotteiden suunnitteleminen ja valmistaminen. Pelkästään erilaisten tuotteiden valmistamisella ei kuitenkaan saavuteta nykyajan eikä myöskään tulevaisuuden koulukäsityölle annettuja vaatimuksia, vaan aihetta täytyy tarkastella laajemmasta näkökulmasta ja ottaa huomioon käsityön eri osa-alueet, kuten kulttuuri-, sosiaalinen-, luonnon-, taloudellinen- ja tuotannollinen ympäristö. Nämä tekijät toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessin kanssa sekä ovat yhteydessä yksilön tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. (Kuhmonen 1994, ) Näiden lisäksi Pietikäinen (2005, 82 83) kuvaa koulukäsityön teknisen tietouden oppimisen lisäksi käsityöstä saatavia psyykkisiä valmiuksia, joita Cygnaeus piti tärkeänä koulun käsityön opetuksessa jo 1800-luvulla. Pelkkä kätevyys, joka voidaan osin periä ja osin hankkia tekemällä ei yksistään riitä, vaan työn tekemiseen tarvitaan lisäksi henkistä kanttia niin keskittymiskyvyssä, ongelmakohdissa kuin työn loppuun saattamisessa. Näitä samoja koulussa käsityön tunneilla opittuja taitoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kotitöissä ja ostettujen tavaroiden käsittelyssä. Tavaroiden valmistus sekä syntyperä jäävät nykyisin suurelta osalta lapsista myös ymmärtämättä, koska kaupasta saadaan valmiita tuotteita, jolloin tiedon siirtäminen jää pitkälti kouluille esimerkiksi käsityönopetukseen. Koulukäsityön avulla on siis mahdollisuus siirtää suomalaista käsityökansanperinnettä sukupolvelta toiselle. (Marjanen 2012, 39.) Cygnaeuksen mukaan käsityö ei saanutkaan olla pelkästään ammattiin valmistavaa ja jäljentävää opetusta, vaan oppilaan tuli kehittää omaa harkintaa, keksimistä ja luomiskykyä. Samalla kehittyivät myös oppilaat kätevyys, muoto- ja kauneusaisti, joiden avulla voitiin saavuttaa käsityön esteettisiä tavoitteita. (Kantola 1997, 21.) Koulukäsityötä on harjoitettu Suomessa jo yli 125 vuotta ja muutoksia on tapahtunut paljon. Muutokset ovat kohdistuneet sekä itse organisaatioon, että hallinnollisiin asioihin. Muutosten edellytyksenä on ollut tieteellisyyden liittäminen käsityönopettajan koulutukseen, jolloin on ollut mahdollista kehittää myös kouluopetusta. Sen lisäksi opetussisällöt ovat muuttuneet,

17 11 mutta siihen liittyvä opettajuus ja tekemisen taidot ovat säilyneet rinta rinnan. Myös koulukäsityön opetuksen taustalla olevat Cygnaeuksen asettamat tavoitteet kehittää yleistä kätevyyttä sekä kasvattaa ja kehittää henkistä ja fyysistä osapuolta, ovat säilyneet muuttumattomina tähän päivään saakka. Käsityön rinnalle on kuitenkin tullut teknologia ja teknologiakasvatus, joka on välillä jopa pyrkinyt syrjäyttämään käsityön, siinä kuitenkaan onnistumatta. Käsityö tänä päivänä tarvitsee väistämättä rinnalleen teknologiaa ja teknologia käsityötä, jolloin tarpeen mukaan voidaan koulukäsityölle käyttää vaihtoehtoista nimitystä käsityö ja teknologia. (Pietikäinen 2005, ) Tarkasteltaessa koulukäsityötä lähemmin, sisältää se käsityöoppiaineena omat, opetussuunnitelmiin sidotut tavoitteensa, sisältönsä ja kohderyhmät. Opettajan tehtävänä on tulkita opetussuunnitelmaa ja toteuttaa sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Vaikka jokaisen oppilaan oma käsityöprosessi onkin erilainen, oli se sitten yksilöllinen tai yhteisöllinen, sitä ohjaillaan ja säädellään osin ulkoapäin. (Kaukinen 2001, 3.) Opetussuunnitelman lisäksi käsityönopetuksen muotoon kouluissa vaikuttavat valtakunnallinen ja paikallinen koulun tuntikehys sekä resurssit, joita on mahdollisuus käyttää työvälineisiin ja materiaaleihin. Tällöin opetuksen toteutuminen on aina sidottuna johonkin aikaan ja paikkaan. (Lepistö, 2005, 159). Valtioneuvoston tehtävänä on jakaa koulukäsityönopetukselle vähimmäisviikkotunnit vuosiluokille, joiden perusteella opetuksen järjestäjä eli kunta päättää paljonko opetusta kustakin oppiaineesta annetaan. Viimeisen opetussuunnitelman muutoksen myötä valtioneuvosto on muokannut käsityöntuntien määrää siten, että vähimmäistuntimäärä perusopetuksessa ei ole vähentynyt, mutta kaksi vuosiviikkotuntia on siirretty ylemmiltä luokilta alkuopetukseen. (Opetushallitus 2004; Opetushallitus 2015; POPS 2004, 304) Käsityönopetukseen käytettävät tuntimäärät ovat kuitenkin vähentyneet vähitellen eri valtakunnallisten opetussuunnitelmien aikana, kun tarkastellaan muutoksia pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vuoden 1969 tuntijaon mukaan käsityötä on opetettu 14 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-7, mutta vastaavasti 2014 perusopetuksen perusteissa on jäljellä 11 enää vuosiviikkotuntia. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, )

18 Sukupuolittunut käsityö Käsityöt ovat perinteisesti jakautuneet erikseen miesten ja naisten käsitöihin, ja niitä on pidetty lähes itsestäänselvyytenä aina 1970-luvulle asti (Autio 1997, 10; Marjanen 2012, 41, 49). Tällä periaatteella on myös kouluissa eriytynyt alun perin tytöille suunnattu tekstiilityö ja pojille tekninen työ. Virallisesti käsityö oppiaineena ei kuitenkaan tunnusta sukupuolta, sillä käsityönopetuksen kasvatuksellinen tavoite on kehittää tyttöjen ja poikien käsityöosaamista samanarvoisesti (Lepistö 2011, 153). Käytännössä käsityö on tästä huolimatta sukupuolittunut niin vahvasti, että siitä on tullut osa luonnollista ajattelutapaa ja käsityöstä on voitu puhua erikseen jopa naiskansankulttuurina (Heikkinen 2005, 31, 36). Virallisesti Kantolan (1999, 72 73) mukaan vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa on määritelty tekninen työ ja tekstiilityö kokonaisuudeksi, joka on tarkoitettu kaikille sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvo ei ole kuitenkaan tuolloin toteutunut, vaan eriyttäminen on tapahtunut edelleen sukupuolen mukaisesti. Yleisemmin käsitöiden tekeminen liitetäänkin naisiin. Naisten kohdalla käsitöillä on myös viitattu kodin arkisiin kotitöihin, mutta miesten kohdalla käsityöt ovat olleet enemmän teknisiä töitä, joilla tarkoitetaan erilaisia teollisuuden esiasteen töitä. Miehet kuvataan maansa ja kansakuntansa puolustajina ja johtohahmoja, kun taas naiset ovat huolehtineet lapsien hoitamisen, kasvatuksen sekä kansallisen kulttuurin siirtämisen. (Heikkinen 2005, 31 32, 36). Teollistumisen myötä käsitöitä pystyttiin ostamaan yhä enemmän etenkin kaupungeissa, jolloin käsitöiden merkitys väheni. Pula-aikana 1940 selvittiin maaseuduilla omavaraisesti hyvin, kun vanhat taidot olivat yhä tallella, mutta taitojen unohtuminen saattoi aiheuttaa ongelmia kaupungeissa. Maalaisoloissa eläneet pystyivät jatkamaan perinteisiä sukupuolisidonnaisia töitä, kuten pellavan kasvatusta, langan kehräystä ja kankaan kudontaa, joten tehdastuotteet eivät tulleet niin nopeasti ajankohtaisiksi. (Aikasalo 2005, 52.) Vähitellen koulun käsityönopetuksessa kuitenkin tytöt ja pojat ovat voineet eriytyä oman valinnan kautta joko tekstiilityön tai teknisen työn toiminta-alueelle (Autio 1997, 51). Perinteisesti käytäntönä monilla kouluilla on ollut opetuksen järjestäminen siten, että oppilaat opiskelevat sekaryhmissä kolmannella luokalla yhden lukukauden sekä teknistä työtä että tekstiilityötä. Tämän jälkeen oppilaat ovat valinneet näistä toisen, jota on opiskeltu seitse-

19 13 männelle luokalle asti. Tänä aikana on kuitenkin voinut kuulua kunnan ja koulun opetussuunnitelmaan jaksoja, jolloin käydään myös opiskelemassa niin sanottua ei ensisijaista vaihtoehtoa. (Kokko 2006, 29.) Kaukinen (1997) kirjoittaa Koulun käsitöitä ei pidä yhdistää -artikkelissaan tasa-arvon toteuttamisvaatimuksen olevan koulukäsityönopetuksen yksi suurimmista ongelmista. Tekninen työ ja tekstiilityö ovat sisällöiltään hyvin erilaisia, jolloin niiden oppisisältöjen integroiminen yhteisen käsityö-oppiaineen alle on haastavaa. Lainsäätäjät ovat ehdottaneetkin oppiaineen nimen muuttamista käsityöksi, mutta erilaisten integroitujen käsityön kokeiluprojektien myötä, ollaan havaittu, että tasa-arvon nimissä suoritettu käsityö on puolittanut aikaisemmat oppisisällöt. Tällöin tuloksena on ollut oppilaiden taitojen jääminen puutteelliseksi ja laaja-alaisen oppiaineksen opettamisessa ei päästä ajan puutteen vuoksi perusteita pidemmälle. Oppilaat eivät siis kehity enää luovuudessa ja ongelmanratkaisutaidoissa, eikä valmiudet riitä työelämään valmistautumisessa. Vaikka oppilaille on annettu mahdollisuus valita peruskoulun opetussuunnitelman virallisella tasolla kumpaa käsityönoppiaineen aluetta he haluavat opiskella, on suurin osa tytöistä valinnut tekstiilityön. Aiemmin oman sukupuolen mukaisen käsityön omaksuminen on kuulunut osaksi sukupuolten aikuistumisprosessia sekä kulttuurisen, maskuliinisen tai feminiinisen merkitysjärjestelmän sisäistämistä. Käsitöiden oppiminen on nähty tapahtuvan ns. käsityögeeninä, joka periytyy sukupuolisidonnaisesti sukupolvelta toiselle. Toisinaan vapaata valintaa on voinut myös rajoittaa epäsuorat vihjeet ja ohjailu käsityönopettajien ja luokkakavereiden puolesta tai lukujärjestyksen tekniset järjestelyt. Koulun tehtävänä on voinut olla epävirallisesti ohjata oppilaita tiettyihin rooleihin. (Kokko 2006, 51 56, 102.) Osa oppilaista on tehnyt kulttuurisista ja sosiaalisista odotuksista huolimatta epätyypillisen valinnan. Syitä tähän valintaan löytyy muualtakin kuin oppiaineen kiinnostavuudesta. Kokon (2006, 58 59) tutkimuksen mukaan tyttöjen valinnat ovat pohjautuneet kokemuksiin. Hyviä ja huonoja kokemuksia on voinut tulla niin valmistetuista tuotteista, luokista, opettajista kuin käsityötaitojen omaksumiseen liittyvistä vaikeuksista. Valintaa on voinut ohjata esimerkiksi vasenkätisyys (aiheuttaa vaikeuksia tällöin enemmän tekstiilitöissä), toisen osaalueen parempi hallinta tai halu oppia vieraampia käsityötaitoja.

20 Tekstiilityö Kokon (2006, 71) teoksessa Käsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi on esitelty haastattelututkimusta, jossa on kyselty ihmisten muistoja koulukäsityöstä. Tekstiilityön kohdalla haastateltavat ovat kertoneet muun muassa käsityötuotteista, joiden on voitu katsoa kuuluvan osaksi tekstiilityönopetusta. Tällaisia tuotteita ovat olleet esimerkiksi kassit, pussit, sukat, lapaset, lelut, maskotit, kodin tekstiilit ja vaatetustyöt. Vuoden 1985 peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (POPS 1985, 279) on kuvattu tekstiilityön oppiaineen tavoitteisiin esimerkiksi vaatetuksen ja tekstiilien teollisen valmistuksen perusteet, tiedot tekstiilien valmistuksessa käytettävistä materiaaleista ominaisuuksineen sekä koristetekstiilien suunnittelu ja valmistaminen. Opetushallituksen (1988, 18 19) kirjoittaman Peruskoulun opetuksen opas: Ala-asteen käsityö ja tekstiilityö -oppaan mukaan tekstiilityön opetuksen päämäärinä ovat monipuolinen taitojen opiskelu, työnteon arvostaminen, persoonallisuuden kehittäminen, perinteiden arvostaminen sekä tasa-arvoon kasvattaminen. Käsin tekeminen nähdään olevan lapsille välttämättömyys kokonaisvaltaisen kehityksen saavuttamiseksi motorisia taitoja opiskelemalla. Esimerkiksi tekstiilitöiden tekeminen jo esikoulusta ja alkuopetuksesta lähtien edistää oppilaan tasapainoista kehittymistä myös jatkossa. Peruskoulun tulon myötä käsityön oppiaine on jaettu tekstiilityöksi ja tekniseksi työksi. Molempiin aineisiin sisällytettiin teoriaa aiempaa enemmän ja niitä pidettiin yleissivistävinä. Tiedollisia osa-alueita alettiin testaamaan kokeilla, kuten muissakin oppiaineissa. Tekstiilityön opetus toteutettiin erikseen omana aihepiiriopetuksenaan erillään teknisestä työstä ja vähitellen tekstiilityö sai oppiaineelleen myös omat oppikirjansa. (Pöllänen & Kröger 2000, ) Lisäksi tekstiilityönopetus on pitkään ollut lähinnä pelkkää työn valmistamista, mutta nykyisin opetuksessa korostetaan ja pyritään kohti kokonaista käsityöprosessia. Pöllänen ja Kröger (2004, ) esittelevät artikkelissa Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön opetussuunnitelman tuomat haasteet noudattaa kokonaista käsityötä sekä tekstiilityössä että teknisessä työssä. Aiemmin käytössä ollut ositettu käsityö on tarkoittanut, että oppilas valmistaa tuotteen mallin tai ohjeen mukaan. Tavoitteena on kuitenkin vuoden 2004 opetussuunnitelmasta alkaen pyrkiä toteuttamaan kokonaista käsityöprosessia, jossa oppilas tekee itse tai ryhmässä kaikki käsityön vaiheet suunnittelusta valmistukseen asti.

21 Tekninen työ Cygnaeus on saanut aikaan kouluissa opetettavan käsityön, mutta häntä voidaan kutsua myös teknisen työn ja teknologiakasvatuksen isäksi. Cygnaeuksen ajatus monipuolisesta teknillisen käsityön ideasta on kuitenkin muotoutunut hitaasti tähän päivään, sillä ideologia oli liian moderni toteutuakseen suomalaisessa yhteiskunnassa vielä luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. Perusajatus muotoavan ja keksivän kyvyn sekä kätevyyden kehittämisestä näkyvät teknisen työn opetuksessa kuitenkin yhä tänä päivänä monipuolisen käden taidon, suunnittelukyvyn sekä varsinkin ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä. Perimmäisenä tavoitteena Cygnaeuksella oli ihmiseksi kasvattaminen, mikä korostuu hyvin teknisen työn oppiaineessa yhä. (Kantola 1999, ) Teknisen työn oppiaineen nimi on ollut alun perin kansakouluaikana poikien käsityö. Tällöin pojille opetettiin koulussa puutöitä, metallitöitä, ammattipiirustusta sekä kone- ja sähköoppia. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä vaiheittain 1968 vuodesta lähtien käsityö oli edelleen sukupuolittunutta, mutta poikien käsityön nimi vaihdettiin tekniseksi käsityöksi. Vuonna 1975 nimi muuttui tekniseksi työksi yläkoulussa ja alakoulussa vasta vuonna (Kantola 1999, 70.) Teknisen työn lähtökohtana on idea, että se perustuu johonkin tekniikkaan ja sen oppimisprosessissa pyritään tekniikan oppimiseen niin konkreettisen työskentelyn kuin ymmärryksen tasolla (Kouluhallitus 1988, 13). Heikkilä (1977, 16) määrittelee teknisen työn keskeisimmäksi tavoitteeksi kasvatuksen alueet, jotka kehittävät käden työtä ja käytännön taitoja. Samaan aikaan oppilas kehittää tiedollista, eettistä sekä esteettistä puolta käsitöistä. Kouluhallituksen (1988, 2 3, 13) mukaan teknisen työn opetuksen tavoitteena on mm. harjaannuttaa oppilaan kädentaitoja ja työtapoja, kasvattaa teknisten taitojen itsenäiseen ja luovaan käyttöön, tutustuttaa eri työmateriaaleihin ja -välineisiin, koneisiin ja laitteisiin. Lisäksi sen tehtävänä on tutustuttaa jokapäiväisessä elämässä tarvittaviin teknisiin taitoihin ja työskentelyprosesseihin sekä harrastuselämän kannalta tärkeisiin tekniikan ja käsityön alueisiin. Kouluhallitus on myös määritellyt, että teknisen työn tarkoituksena on antaa erilaisia valmiuksia sukupuolesta riippumatta, jotka valmentavat mahdollista ammatinvalintaa varten käsityön ja tekniikan alalla.

22 16 Yhtenä tärkeänä osa-alueena teknisessä työssä on teknologia ja sen kehitys. Kuhmosen (1994, 95) mukaan teknologian opetuksella on keskeinen merkitys kasvatuksessa kansainvälisellä tasolla ja Suomessa on myös mietitty teknisen työn oppiaineen nimen vaihtamista teknologiaksi. Teknologiaa tarvitaan elämän jokaisella osa-alueella ja selviytyminen tulevaisuudessa vaatiikin teknologista lukutaitoa eli ymmärrystä teknisten laitteiden toimintaperiaatteista, luonteesta ja vaikutuksista ihmisten elinympäristöön. Parikka (1998, 18) korostaakin teknologisen osaamisen kuuluvan yleissivistykseen siinä missä luku- ja kirjoitustaidonkin. Kaasinen (2016) määrittelee teknologialla tarkoitettavan yleisnimitystä kaikille niille tiedonaloille, jotka käyttävät teknologisia järjestelmiä ja menetelmiä. Sana tekno viittaa ihmisen valmistamaan tuotteeseen, laitteeseen, koneeseen tai rakenteeseen ja sana logia puolestaan viittaa erilaisten laitteiden toimintojen taustalla olevien sovellusperiaatteiden ymmärtämistä. Teknologia kuvataan usein osaksi teknisen työn oppiainetta, mutta se tulisi käsitöissä ymmärtää kuitenkin laajempana käsitteenä kuin pelkästään koneina ja laitteina. Mukaan tarkasteluun teknologiassa tulisi ottaa osaksi myös tapamme toimia. (Hast 2011.) Oppilaan tulisi ymmärtää tekniikan kehitystä ja omaksua kulttuuriperintöä, jota pystyy edelleen kehittämään ja siirtämään tuleville sukupolville. Käsityöteknologian tehtävänä onkin ollut alun pitäen antaa tekniselle työlle mahdollisuuksia toteuttaa tarkoituksenmukaista ja olosuhteisiin soveltuvaa luovaa työskentelyä, perinteiden hyödyntämistä uuteen teknologiaan ja yritteliästä työskentelytapaa. Omakohtaisella kokemuksella oppilaat oppivat ymmärtämään ympäröivää teknistä maailmaa. (Kouluhallitus 1988, 7 10.) Suomessa teknisen työn ja teknologian opetusta on toistaiseksi harvemmin vertailtu keskenään tieteellisessä kirjallisuudessa. Tämä johtuu siitä, että käsityön opetus ei ole kehittynyt teknologiakasvatukseksi, toisin kuin esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa. (Rasinen 2000, 34.) Suomessa teknisen työn opetus ja teknologia ovat kuitenkin hyvin tiiviisti yhdessä ja ne täydentävät toisiaan (Hast 2011, 65). Teknisen työn voidaan katsoa muodostuvan kahdesta toiminnallisesta alueesta, jotka ovat perinteinen käsityö ja tekniikan opetus. Tällöin opetus voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä opetussisältönä jotakin hyvin perinteistä käsityötuotosta, joka tuotetaan nykytekniikan avulla. (Kouluhallitus 1988, )

23 Yhteinen käsityö Sukupuolittuneen käsityön eli teknisen työn ja tekstiilityön vastakohtana voidaan katsoa olevan kaikille kuuluva, yhteinen käsityö. Kaikille saman sisältöisenä näyttäytyvää käsityönopetusta on ehdotettu ja suunniteltu jo vuosien 1985 ja 1994 opetussuunnitelmissa (Kokko 2008, 369; Kuhmonen 2000, 36). Suurimmassa osassa kunnista ja kouluista sukupuolineutraalius opetuksen järjestämisessä ei ole kuitenkaan toteutunut, vaan opetusta on toteutettu useammalla vaihtoehdolla. Useimmiten pakollisten tekstiilityön ja teknisen työn kokeilujen jälkeen tytöistä suurin osa on valinnut valinnanvapaudesta huolimatta lopulta tekstiilityön ja pojat teknisen työn, eikä näin ollen yhteinen käsityö ole vielä toteutunut. Joissakin kouluissa käsityönopetus on kuitenkin päätetty toteuttaa kaikille oppilaille saman sisältöisenä sukupuolesta riippumatta jo pidemmän aikaa. (Kokko 2008, 366, ). Yhteistä käsityötä kohti on pyritty jo monta vuosikymmentä 80-luvulta saakka tekemällä muutoksia opetussuunnitelmiin sekä opetuksessa käytettäviin kirjoihin. Erityisesti 1980-luvulla kiinnostus sukupuolittuneisuuden poistamisesta oli vahvaa, vaikka samalla korostettiin käsityönopetuksen tärkeää tehtävää kasvattaa oppilaita työhön ja työelämään. (Marjanen 2014, ) Muutos on ollut kuitenkin hidasta ja siihen ovat vaikuttaneet Kuhmosen (2000, 36) esittelemän eduskunnan sivistysvaliokunnan mukaan esimerkiksi molemmille käsityölajeille ominaiset toimintatyylit ja -strategiat, jotka poikkeavat toisistaan sekä opettajakunnan asennoituminen. Yhteisen käsityön ideologiaa, jossa tytöt ja pojat saavat samanlaisen opetuksen, valiokunta perustelee sukupuolirajojen murtamisella. Tulevaisuudessa kaikilla täytyisi olla yhtenäiset mahdollisuudet ammatillisen koulutusalan ja työtehtävien valinnassa. Tämän toteuttaminen vaatii kuitenkin käsityötä opettavien opettajien täydennyskoulutusta sekä uudistuksen seuraamista esimerkiksi tutkimuksilla. Yhteistä käsityön muotoa mietittäessä, on arvioitava, mitä tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutena edetä edullisissa olosuhteissa ja mitä on päämäärien ja koulutustulosten tasa-arvoisuus eli jokaisen oppilaan yhtäläiset mahdollisuudet itsensä toteuttamiselle, hyvinvoinnille, hyville ihmissuhteille sekä osallistumiselle (Pöllänen 2003, ). Koska yhteisen käsityön tavoitteena on saavuttaa sukupuoleton käsityönopetus, on päätettävä, mitä tasa-arvolla haetaan käsityöstä). Absoluuttisella tasa-arvoisuudella koulutus on kaikille samanlaista, kun taas suhteellinen tasa-arvo perustuu oppilaiden erilaisten kykyjen ja halujen kehittämiselle.

24 18 Sen vuoksi yhteisen käsityön toteuttamisessa, kouluissa tulee pohtia, halutaanko tasa-arvolla tarkoittaa oppilaiden samanlaista kohtelua, kaikille annettavaa samanlaista ja yhtä laajaa tarjontaa pakollisena kaikille vai valintoja sallivia mahdollisuuksien tasa-arvoa. (Pöllänen 2003, 222; ks. Räikkä 1994.)

25 19 3 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma on ideana hyvin vanha ja sitä on käytetty jo antiikin aikana. Varsinaista opetusta varten tehtyä teoreettista selvittelyä on kuitenkin alettu tekemään vasta 1800-luvulla. Tällöin J. F. Herbart jakoi opetussuunnitelman kahtia opetussuunnitelmaoppiin sekä opetusmenetelmäoppiin. Suomeen malli tuli kuitenkin vasta 1900-luvun alkupuolella Mikael Soinisen käyttämänä ja sitä käytettiin ensimmäisenä kansakoulussa. Opetussuunnitelmiin suuntaa ovat antaneet Lehrplan- ja curriculum- mallit, joista ensimmäinen kuvaa opetussuunnitelmaa hallinnollisesti mm. tuntijaosta, kun taas curriculum-mallissa tarkoituksena on antaa didaktisia ohjeita ja oppilaan kehitykseen liittyviä tavoitteita. (Malinen 1992, ) Peruskoulun opetussuunnitelma saatiin kaikissa Suomen kunnissa käyttöön vasta 1980-luvun alussa. Opetussuunnitelmien laatiminen oli alun perin paljon kuntien vastuulla, mutta vähitellen vastuu siirtyi enemmän valtiolle. Vuonna 1972 peruskoulun opetussuunnitelman kaavaa tuli noudattaa jokaisessa kunnassa ja alettiin puhua valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta. Opetussuunnitelmien toteutuksessa syntyi myös ristiriitoja tavoitteiden ja käytännön toteutuksen välillä. Esimerkiksi pyrittäessä oppilaiden persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen, vahvistettiin todellisuudessa oppiainekohtaisia oppimääriä ja tietopainotteisuutta. (Malinen 1992, 15, 17.) Opetussuunnitelmien yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on muuttua jatkuvasti yhteiskunnallisten tarpeiden ja kulttuurin kehityksen mukaisesti. Tällä hetkellä opetussuunnitelmalla onkin vakiintunut asema osana opetuksen suunnitteluprosessia ja sen tarkoituksena on muodostaa koulutyön perusta suunnittelulle, toteutukselle sekä arvioinnille. (Malinen 1992, 18, 27; Kuhmonen 1994, 46.) Käsityönopettajan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa opetuksensa sisällöt sekä tehdä opetukseensa paikallistason opetussuunnitelma. Suunnittelussa opettajan

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2018-2019 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 3.-10.4.2018 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Piirros Mika Kolehmainen

Piirros Mika Kolehmainen Piirros Mika Kolehmainen Liikunnan syventävä kurssi Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja hyvinvointia. Tavoitteena on motoristen perustaitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä liikunnallisten

Lisätiedot

KÄSITYÖ. Oppiaineen tehtävä

KÄSITYÖ. Oppiaineen tehtävä 1 KÄSITYÖ Oppiaineen tehtävä Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet

Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet A2-kielet Vieraat kielet: Eteläisellä alueella tarjolla seuraavat vapaaehtoiset kielet: espanja saksa ranska Valinta valinnaisten aineiden kanssa. Äidinkielen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2018-2019 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 26.3.-7.4.2019 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv. 2019-2020 Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet Liikunnan syventävä (2 h) (LIV10.3) Musiikin syventävä (1h)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020

Lisätiedot

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Uuden opetussuunnitelman idea käsityössä

Uuden opetussuunnitelman idea käsityössä Uuden opetussuunnitelman idea käsityössä ROVANIEMI 14.9.2017 KT, YLIOPISTOLEHTORI (KÄSITYÖTIEDE) MARJA-LEENA RÖNKKÖ 6.10.2017 Marja-Leena Rönkkö KT (2011), KL (2004), KM (1996), Artesaani - ompelija (1990)

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

KÄSITYÖ. Oppiaineen tehtävä

KÄSITYÖ. Oppiaineen tehtävä KÄSITYÖ Oppiaineen tehtävä Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514

Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514 Haku Käsityön taiteen syventäviin opintoihin Sivu 1 / 9 Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514 Opetus perustuu Opetushallituksen visuaalisten taiteiden

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 23.2.2018 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

Valinnaiset aineet Paulaharjussa Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen

Lisätiedot

Antti Ekonoja

Antti Ekonoja Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla Ennakkoluennosta nousseet kysymykset

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Käsityön opetusjärjestelyistä

Käsityön opetusjärjestelyistä Käsityön opetusjärjestelyistä Ilkka Kokkonen, Tiia Hintsa 24.3.2017 Toteutus Seitsemännellä Opetusaika luokalla opiskelu sekaryhmissä puoliksi käsityön opettajien kesken 2 vvt Opetustunnit Ryhmäkoko vähentyneet

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen

Lisätiedot

LUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat)

LUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat) Haminan koulu 4.-6.-luokkien VALINNAISAINEOPAS lv. 2017-2018 LUKUVUOSI 2017-2018 Uudessa opetussuunnitelmassa 1.8.2016 alkaen valinnaisaineita opetetaan neljännellä vuosiluokalla yksi 45 min. viikkotunti.

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Alakoulun 5.ja 6. luokkien valinnaiset aineet Länsituulen koulu

Alakoulun 5.ja 6. luokkien valinnaiset aineet Länsituulen koulu Alakoulun 5.ja 6. luokkien valinnaiset aineet Länsituulen koulu Matematiikan syventävä kurssi Matematiikan syventävissä opinnoissa tutustutaan esimerkiksi salakirjoitusmenetelmiin, pulmatehtäviin ja matemaattisiin

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014 Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014 Kysely tehtiin syyskuussa 2014 Mukana Kuopio, Siilinjärvi, Juankoski, Maaninka, Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara, Perusopetuksen koulut ja varhaiskasvatus

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot