Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2016/2032(INI) TARKISTUKSET 1-48 Luigi Morgano (PE v01-00) pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta ja pk-yritysten rahoituksen monimuotoisuuden lisäämisestä pääomamarkkinaunionissa (2016/2032(INI)) AM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegOpinion PE v /27 AM\ doc

3 1 Jill Evans 1 kohta 1. on tietoinen mikro- ja pk-yritysten kasvavasta merkityksestä kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen kasvulle, innovoinnille ja työllisyydelle sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttämiselle ja edistämiselle; 1. on tietoinen mikro- ja pk-yritysten kasvavasta merkityksestä kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen kasvulle, innovoinnille ja työllisyydelle sekä yhdessä kulttuurialan kansalaisjärjestöjen, verkostojen ja foorumien kanssa kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden sekä laajaalaisen perinteisen taide- ja käsiteollisuuden säilyttämiselle ja edistämiselle; ymmärtää, että kulttuuri ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä investointien houkuttelemiseksi alueelle, luovien kykyjen tukemiseksi ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja että ne vaikuttavat siten paikallistason kehitykseen, jonka tukemiseen paikalliset ja alueelliset viranomaiset ovat juuri oikeassa asemassa; 2 Theodoros Zagorakis 1 kohta 1. on tietoinen mikro- ja pk-yritysten kasvavasta merkityksestä kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen kasvulle, innovoinnille ja työllisyydelle sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttämiselle ja edistämiselle; 1. on tietoinen mikro- ja pk-yritysten kasvavasta merkityksestä kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen kasvulle, innovoinnille ja työllisyydelle sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttämiselle ja edistämiselle; panee merkille pääoman houkuttelemisessa ilmenevät ongelmat, jotka liittyvät rajoitettuun tietokantaan, riittävän tiedon puutteeseen sekä henkisen omaisuuden AM\ doc 3/27 PE v01-00

4 arvottamisen vaikeuteen; Or. el 3 Theodoros Zagorakis 1 a kohta (uusi) 1 a. toteaa, että useimmat luovien toimialojen tuotteet ja palvelut ovat digitaalisia ja että kuluttajat pystyvät yhä helpommin käyttämään niitä; toteaa, että matalakuluista rahoitusteknologiaa (fintech) tarvitaan yhä enemmän, mikä olisi sekä kuluttajien, tekijöiden, jakelijoiden että kustantajien edun mukaista; Or. el 4 Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato 1 a kohta (uusi) 1 a. korostaa, että sen jälkeen kun komissio julkaisi lokakuussa 2013 kyselyn Survey on access to finance for cultural and creative sectors tulokset, on tullut ilmi, että kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla on erittäin suuria vaikeuksia saada lainoja ja että niillä on arviolta 8 13,3 miljardin euron rahoitusvaje; Or. it 5 Marc Joulaud PE v /27 AM\ doc

5 1 a kohta (uusi) 1 a. muistuttaa, että kulttuuriala ja muut luovat toimialat alat ovat yksi EU:n talouden keskeisistä aloista ja että ne muodostuvat lähinnä pk-yrityksistä mutta niillä on taloudellisia erityispiirteitä ja ne kohtaavat enemmän ongelmia rahoituksen saannissa; Or. fr 6 Jill Evans 1 a kohta (uusi) 1 a. panee merkille, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoitustarpeet poikkeavat muiden alojen tarpeista, minkä vuoksi tarvitaan alakohtaisia ratkaisuja rahoituksen saamiseksi; 7 Jill Evans 1 b kohta (uusi) 1 b. korostaa, että vähemmistökielillä tai vähemmän käytetyillä kielillä toimivien ja alueelleen tyypillisten ja ainutlaatuisella tavalla alueeseen liittyvien pk-yritysten tukeminen on tärkeää, jotta Euroopan todellista AM\ doc 5/27 PE v01-00

6 kulttuurin ja kielten monimuotoisuutta suojeltaisiin ja edistettäisiin paremmin; 8 Ilhan Kyuchyuk, Yana Toom, María Teresa Giménez Barbat, Hannu Takkula, António Marinho e Pinto 2 kohta 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; korostaa edelleen, että kulttuuriala ja muut luovat toimialat muodostavat lähes 4,5 prosenttia Euroopan taloudesta, sillä miltei 1,4 miljoonaa pk-yritystä tuottaa ja jakaa luovaa sisältöä kaikkialla Euroopassa; 9 Theodoros Zagorakis 2 kohta 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; kehottaa komissiota tarjoamaan kulttuuriperinnön suojelun parissa työskenteleville nuorille taloudellisia kannustimia ja teknistä tukea start up -yritysten perustamiseen; PE v /27 AM\ doc

7 Or. el 10 Dominique Bilde, Marie-Christine Boutonnet 2 kohta 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; korostaa lisäksi, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen osuus EU:n työllisyydestä ja bruttokansantuotteesta on arvioiden mukaan yli 3 prosenttia; Or. fr 11 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver, Andrea Bocskor 2 kohta 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; 2. korostaa, että Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä työskenteli kulttuurialalla vuonna 2014; tähdentää, että samojen tietojen mukaan luovan alan työllisyys on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 2008 lähtien ja että se on yksi nopeimmin kasvavista aloista Euroopan taloudessa ja muodostaa 4,2 prosenttia koko EU:n bkt:sta; 12 AM\ doc 7/27 PE v01-00

8 Theodoros Zagorakis 2 a kohta (uusi) 2 a. toteaa, että talouden näkökulmasta tarkasteltuna urheilu edustaa 1,76 prosenttia EU:n bruttoarvonlisäyksestä, mikä vastaa 175 miljardia euroa; panee merkille, että vaikka urheilu tuottaa Euroopassa 2,12 prosenttia työpaikoista ja työllistää 4,5 miljoonaa ihmistä, sille ei ole varattu lainkaan merkittävää rakennerahoitusta esimerkiksi EAKR:sta; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tuetaan henkilöstön palkkaamista pk-yrityksiin ESR:n avulla toteutettavilla, urheiluun ja infrastruktuureihin liittyvillä ruohonjuuritason toimenpiteillä; Or. el 13 Theodoros Zagorakis 2 b kohta (uusi) 2 b. ottaa huomioon rahoituskustannusten vaikutukset kasvuun, kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen EU:ssa ja katsoo, että EU:n toimielinten olisi yhdessä laadittava eräänlainen "älykäs lainsäädäntöpaketti", jolla joudutettaisiin rahoituspalvelujen digitalisointia riskien vähentämiseksi ja vakauden turvaamiseksi; Or. el 14 Theodoros Zagorakis PE v /27 AM\ doc

9 2 c kohta (uusi) 2 c. tarkastelee mahdollisuutta tarjota kannustimia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomiselle urheilu- ja kulttuuri-infrastruktuurien perustamiseksi tai hallinnoimiseksi sekä sellaisten liiketoimintasuunnitelmien laatimiseksi, joilla edistettäisiin urheiluja kulttuurimatkailua; tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön julkiset innovaatiohankinnat Horisontti ohjelman puitteissa; Or. el 15 Dominique Bilde, Marie-Christine Boutonnet 3 kohta 3. tähdentää, että kulttuurialan töitä tuskin voidaan siirtää ulkomaille, koska ne kytkeytyvät erityiseen kulttuuriseen ja historialliseen osaamiseen; 3. tähdentää, että kulttuurialan töitä tuskin voidaan siirtää ulkomaille, koska ne kytkeytyvät erityiseen kulttuuriseen ja historialliseen osaamiseen; painottaa, että kulttuurialan yritykset ovat siksi alueiden ja jäsenvaltioiden talouden kehityksen ja kulttuurivaikutuksen kannalta keskeisessä asemassa; Or. fr 16 Ilhan Kyuchyuk, Yana Toom, María Teresa Giménez Barbat, Hannu Takkula, António Marinho e Pinto 3 a kohta (uusi) AM\ doc 9/27 PE v01-00

10 3 a. korostaa, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen edistäminen ja niihin investoiminen auttavat vähentämään nuorisotyöttömyyttä, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla työskenteli enemmän vuotiaita kuin millään muulla talouden sektorilla (19,1 prosenttia kokonaistyöllisyydestä kulttuurialalla ja muilla luovilla toimaloilla ja 18,6 prosenttia talouden muilla aloilla) 1a ; 1a Cultural times - the first global map of cultural and creative industries /joulukuu 2015/ 17 Jill Evans 3 a kohta (uusi) 3 a. painottaa, että investointeja on vaikea houkutella usein siksi, että riskien arvioinnissa ja immateriaalioikeuksien kaltaisen aineettoman omaisuuden arvottamisessa on vaikeuksia; toteaa, että unionin, kansallisen ja alueellisen tason julkisella politiikalla on oma roolinsa sijoittajien kannustamisessa ja heidän suhteidensa parantamisessa kulttuurialaan ja muihin luoviin toimialoihin; 18 Theodoros Zagorakis PE v /27 AM\ doc

11 3 a kohta (uusi) 3 a. toteaa, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen tukeminen voisi merkittävästi auttaa torjumaan nuorisotyöttömyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja, koska varsin monet nuoret suorittavat opintoja kyseisillä aloilla; Or. el 19 Ilhan Kyuchyuk, Yana Toom, María Teresa Giménez Barbat, Hannu Takkula, António Marinho e Pinto 3 b kohta (uusi) 3 b. kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan luovien valmiuksien kehittämistä ja perustamaan liiketaitojen kehittämisverkostoja koulutusjärjestelmien, luovien alojen yritysten sekä kulttuuri-ja taidelaitosten välille monialaisen lähestymistavan edistämiseksi; kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita ulottamaan ratkaisuja kulttuurialan ja muiden luovien alojen lahjakkuuksien ja taitojen kehittämiseen esimerkiksi perustamalla innovatiivisia ja joustavia apurahoja luovuuden, innovoinnin ja lahjakkuuden kehittämiseksi; 20 Theodoros Zagorakis 4 kohta AM\ doc 11/27 PE v01-00

12 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen sekä riippuvuuteen aineettomista oikeuksista; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen sekä riippuvuuteen aineettomista oikeuksista; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; korostaa sellaisen verotus- ja tekijänoikeusalan yhdenmukaistetun EU:n lainsäädäntökehyksen merkitystä, joka voisi auttaa houkuttelemaan investointeja ja rahoitusta kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen pkyrityksille; Or. el 21 Dominique Bilde, Marie-Christine Boutonnet 4 kohta 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen sekä riippuvuuteen aineettomista oikeuksista; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen sekä riippuvuuteen aineettomista oikeuksista; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin, joilla ei useinkaan ole kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen taloudellisten mallien analysointiin tarvittavia tietoja; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; Or. fr PE v /27 AM\ doc

13 22 Luigi Morgano 4 kohta 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen sekä riippuvuuteen aineettomista oikeuksista; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen, riippuvuuteen aineettomista oikeuksista sekä markkinakysynnän epävarmuuteen digitaalisen muutoksen aikana; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; 23 Jill Evans 4 kohta 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen sekä riippuvuuteen aineettomista oikeuksista; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; 4. ymmärtää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen sekä riippuvuuteen aineettomista oikeuksista; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; AM\ doc 13/27 PE v01-00

14 24 Ilhan Kyuchyuk, Yana Toom, María Teresa Giménez Barbat, Hannu Takkula, António Marinho e Pinto 4 a kohta (uusi) 4 a. toteaa, että vaikka eräissä jäsenvaltioissa on jo kehitetty kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen politiikkaa, toisissa asia on edelleen suunnitteluasteella; tähdentää siksi, että EU:n ja jäsenvaltioiden välistä vuorovaikutusta on parannettava ja jäsenvaltioiden välillä on helpotettava luovilla aloilla ja kulttuurialoilla toimivien pk-yritysten rahoitusmekanismeja koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa; 25 Dominique Bilde, Marie-Christine Boutonnet 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa lisäksi, että on tarpeen korjata se epäkohta, että rahoituslaitokset aliarvioivat kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen aineettomia hyödykkeitä, jotta ne pystyisivät mukautumaan kulttuurialan liiketoimintasuunnitelmien ja -mallien monimuotoisuuteen; Or. fr 26 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver, Andrea Bocskor PE v /27 AM\ doc

15 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa, että rahoituslähteitä koskevan tiedon saatavuus on ongelma pk-yrityksille ja start up -yrityksille ja että tietoisuutta ja ymmärrystä saatavilla olevista rahoitusjärjestelyistä on lisättävä; 27 Luigi Morgano 5 kohta 5. on ilahtunut Luova Eurooppa - ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä, sillä se vastaa osaltaan innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; 5. on ilahtunut Luova Eurooppa - ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä, sillä se vastaa osaltaan innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; muistuttaa, että rahoitusvaje tarkoittaa menetettyjen investointien määrää siinä tapauksessa, että vakailla liiketoimintastrategioilla ja hyvillä riskiprofiileilla varustetut yhtiöt eivät joko saa lainaa tai päättävät olla hakematta lainaa riittämättömien vakuuksien vuoksi; 28 Theodoros Zagorakis 5 kohta AM\ doc 15/27 PE v01-00

16 5. on ilahtunut Luova Eurooppa - ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä, sillä se vastaa osaltaan innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; 5. on ilahtunut Luova Eurooppa - ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä, sillä se vastaa osaltaan innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä digitalisoinnin edistämiseksi kulttuurialaan liittyvän toiminnan, kuten alueellisten ja kesäelokuvateatterien, parissa toimivissa perheomisteisissa pkyrityksissä, jotta ne voivat pysyä digitaalialan kasvusta aiheutuvassa kilpailussa mukana; Or. el 29 Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato 5 kohta 5. on ilahtunut Luova Eurooppa - ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä, sillä se vastaa osaltaan innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; 5. pitää valitettavana, että Luova Eurooppa -ohjelman takausjärjestelmän käynnistäminen viivästyi runasaasti siitä huolimatta, että järjestelmä perustettiin 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU N:o 1295/2013 nojalla vastaamaan osaltaan välittömästi innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; Or. it PE v /27 AM\ doc

17 30 Jill Evans 5 kohta 5. on ilahtunut Luova Eurooppa - ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä, sillä se vastaa osaltaan innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; 5. on ilahtunut Luova Eurooppa - ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä, sillä se vastaa osaltaan innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla, jotka käsittävät mikroyrityksiä, pk-yrityksiä, pienempiä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä ja joiden rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain; 31 Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato 5 a kohta (uusi) 5 a. pitää Luova Eurooppa -ohjelman takausjärjestelmän nykyisiä rahoituspuitteita täysin riittämättöminä ottaen huomioon, että kyseisen välineen olisi tarkoitus vastata tehokkaasti kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen pk-yritysten tarpeisiin; pitää Euroopan unionin käyttöön ottamia mekanismeja ja toimenpiteitä riittämättöminä korjaamaan kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen pk-yritysten rakenteellista heikkoutta, jota ovat pahentaneet julkisen talouden säästötoimenpiteisiin perustuva talouspolitiikka sekä talouden sääntelyn, kuten myös sen, jolle pääomamarkkinaunioni perustuu, AM\ doc 17/27 PE v01-00

18 purkamistoimenpiteet; Or. it 32 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver, Andrea Bocskor 5 a kohta (uusi) 5 a. panee huolestuneena merkille, että komission vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksen esteet liittyvät yleisimmin markkinakysynnän epävarmuuteen, liiketaitojen puutteeseen, riippuvuuteen julkisista investointiohjelmista ja tiettyihin ehtoihin ja seurauksiin, joiden ratkaisemiseen tarvittaisiin näitä täsmällisempiä ja ei-perinteisiä alakohtaisia rahoitusvälineitä; 33 Dominique Bilde, Marie-Christine Boutonnet 5 a kohta (uusi) 5 a. korostaa, että rahoituksen saantiin liittyvien ongelmien lisäksi kulttuurialan pk-yritykset ja mikroyritykset kohtaavat usein hallinnollisista ja verotuksellisista rasitteista johtuvia esteitä; kehottaa näin ollen tiettyjä jäsenvaltioita Ranska mukaan luettuna harkitsemaan sellaisten mekanismien käyttöönottoa, joilla yksinkertaistettaisiin verotusta, ja jopa verohelpotuksia, jotta voitaisiin edistää kyseisen kasvavan alan kehittämistä ja työpaikkoja; PE v /27 AM\ doc

19 Or. fr 34 Jill Evans 5 a kohta (uusi) 5 a. pitää valitettavana, että takausjärjestelmän hankkeille myönnettävien lisäpisteiden järjestelmässä hankkeita käsitellään ainoastaan jäsenvaltioiden tasolla, jolloin vähemmistökieliä käyttävien tai marginalisoidulta alueelta peräisin olevien hankkeiden saattaa olla mahdotonta saada tukea, eikä EU:n ja sen monikansallisten valtioiden todellinen monimuotoisuus pääse esille; 35 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver, Andrea Bocskor 5 b kohta (uusi) 5 b. pitää myönteisenä EU:n jäsenvaltioiden kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksen saatavuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän uutta raporttia, joka laadittiin avoimella koordinointimenetelmällä, ja korostaa, että komission on pantava täytäntöön raportin suositukset tehokkaampien ja innovatiivisempien välineiden kehittämiseksi ja rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi; AM\ doc 19/27 PE v01-00

20 36 Jill Evans 5 b kohta (uusi) 5 b. pitää myönteisenä takausjärjestelmässä ehdotettua aloitetta integroidusta koulutusjärjestelmästä pankkiireille ja rahoituksen välittäjille; suosittelee vakavasti, että tarpeelliset toimet pannaan täytäntöön vuonna 2016 komission alkuperäisen suunnitelman mukaisesti; 37 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver 5 c kohta (uusi) 5 c. ehdottaa, että kulttuurialan ja muiden luovien alojen rahoitusvaje korvataan lisäämällä yksityisen sektorin kiinnostusta, jota varten EU tarvitsee sääntelykehystä, joka mahdollistaisi rajojen yli tapahtuvan pääomarahoituksen EU:n sisällä; 38 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver, Andrea Bocskor 5 d kohta (uusi) PE v /27 AM\ doc

21 5 d. ehdottaa olemassa olevien rahoitusvälineiden tarkempaa analysointia, jotta voidaan selvittää parhaat rahoituskäytännöt ja lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kulttuurialan ja muiden luovien alojen tarjoamista investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksista; 39 Theodoros Zagorakis 6 kohta 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot luovat edellytykset suoralle pääsylle pääomamarkkinoille, lisäävät kulttuurialan, muiden luovien toimialojen ja urheilualan mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, bisnesenkelit, riskipääomarahoituksen, pääomasijoitukset ja vertaislainat; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia harkitsemaan rahoituksen saannin helpottamista kestävien verokantojen avulla, ottaen huomioon kulttuurin ja urheilun erityisluonteen. Or. el 40 Jill Evans 6 kohta AM\ doc 21/27 PE v01-00

22 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni, sen jäsenvaltiot ja alueelliset ja autonomiset hallinnot sekä viranomaiset lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, vertaisrahoituksen, verovähennykset riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. 41 Luigi Morgano 6 kohta 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset; panee merkille, että asiantuntemusta ja luottoriskien suojaamista koskevien valmiuksien parantamisen ohella rahoituksen välittäjät ehdottavat Euroopan investointirahastolle esittämässään hakemuksessa edistämistoimia, joilla autetaan rahoittamaan pk-yritysten ja tietyin ehdoin myös kulttuurialan julkisten laitosten kestäviä ja innovatiivisia hankkeita; 42 PE v /27 AM\ doc

23 Ilhan Kyuchyuk, Yana Toom, María Teresa Giménez Barbat, Hannu Takkula, António Marinho e Pinto 6 kohta 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. 6. toteaa, että monilla kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen pkyrityksillä on vaikeuksia hankkia rahoitusta ja että rahoittajat eivät ymmärrä näiden alojen ominaispiirteitä; pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pkyritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset; korostaa, että tarjolla olevia rahoituslähteitä koskevien tietojen olisi oltava saatavilla ja helposti käytettävissä; 43 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver, Andrea Bocskor 6 kohta 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset; ehdottaa sellaisten julkisten takuujärjestelmien kehittämistä, joiden tarkoituksena on elvyttää kulttuurialan ja muiden luovien AM\ doc 23/27 PE v01-00

24 toimialojen investointeja jakamalla sijoittajien riskejä; 44 Marc Joulaud 6 kohta 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. 6. pitää ratkaisevan tärkeänä, että tilanteessa, jossa kulttuurialojen julkista rahoitusta leikataan, unioni ja sen jäsenvaltiot lisäävät kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pkyritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen ja pääomasijoitukset. Or. fr 45 Petra Kammerevert 6 a kohta (uusi) 6 a. korostaa, että Euroopan rakenneja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja muiden EU:n ohjelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi, joka on tavoitteena ohjelmakaudella , voidaan vielä tehdä paljon varsinkin ERASMUS+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien tapauksessa, joihin viitataan yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen 1a liitteen I 4.6 ja 6.4 kohdassa, antamalla parempaa tietoa EU:n laajuisesti ja sitoutumalla PE v /27 AM\ doc

25 voimakkaammin täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja niiden alueilla; 1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 320); Liite I: Yhteinen strategiakehys, ibid., s a Or. de 46 Angel Dzhambazki 6 a kohta (uusi) 6 a. kiinnittää huomiota rooliin, jota yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevalla ohjelmalla (Cosme) on pk-yritysten tukemisessa ja niiden rahoituksen saannin helpottamisessa; tähdentää tältä osin, että takausjärjestely voi olla erittäin tärkeä kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen kehityksen sekä näiden alojen hyvinvoinnin takaavien luovien henkilöiden oikeudenmukaisen korvauksen kannalta; AM\ doc 25/27 PE v01-00

26 47 Ilhan Kyuchyuk, Yana Toom, María Teresa Giménez Barbat, Hannu Takkula, António Marinho e Pinto 6 a kohta (uusi) 6 a. korostaa vaihto-ohjelmien roolia ja erityisesti ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta, joka mahdollistaa erilaisten liiketoimintojen välisen yhteistyön, yhdistää luovuuden ja liiketaidot sekä mahdollistaa sen, että osallistujat ymmärtävät paremmin yritysten todellisia tarpeita; kehottaa siksi laajentamaan kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia korkealuokkaisten liikkuvuusmahdollisuuksien tarjoamiseksi; 48 Therese Comodini Cachia, Bogdan Brunon Wenta, Milan Zver, Andrea Bocskor 6 a kohta (uusi) 6 a. pitää myönteisenä komission kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen joukkorahoitushanketta ja toteaa, että alan rahoituksen hyvien käytäntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden toiminta- ja sääntelykehysten olisi painotettava palkkioperusteista ja lahjoitusperusteista joukkorahoitusta, joita luovien alojen pk-yritykset ovat useimmiten käyttäneet; PE v /27 AM\ doc

27 AM\ doc 27/27 PE v01-00