Tavoite Tutkitaan lähimetsää kaikkia aisteja käyttäen, pohditaan alueen monimuotoisuutta ja tutustutaan jokamiehenoikeuksiin.

Transkriptio

1 aistien metsäretki Kohderyhmä Esi- ja alkuopetus Paikka Lähiluontokohde/-metsä Tavoite Tutkitaan lähimetsää kaikkia aisteja käyttäen, pohditaan alueen monimuotoisuutta ja tutustutaan jokamiehenoikeuksiin. Kesto 1 5 tuntia. Omatoimityöpajan kestoon vaikuttaa se, kuinka paljon aikaa käytetään tutkimiseen ja keskusteluun. Metsäretkestä voi tehdä ryhmälle koko koulupäivän kestävän kokonaisuuden tai vain poimia yksittäisiä osia tehtäväksi. Ennakkovalmistautuminen/välineet ja tarvikkeet H Muistiinpanovälineet (kynät ja vihkot) havaintojen taltioimista varten. Retkelle voi ottaa mukaan myös valokuvausvälineitä (kamera, puhelin, tabletti), mutta havaintoja voi taltioida ihan yhtä hyvin pelkästään piirtämällä ja kirjoittamalla muistiinpanoja. H Pusseja, joihin oppilaat keräävät matkanvarrelta mielenkiintoisia luonnonmateriaaleja taideteosta varten. H Kiikareita, luuppeja sekä erilaisia kehyksiä, joilla voi rajata tutkittavia alueita. Lainattavissa olevat välineet H ARXilta voi tarvittaessa lainata Aistien metsäretki -repun, josta löytyy kiikareita, luuppeja ja kehyksiä. Varaukset nettilomakkeella: H Hämeenlinnan kirjastosta voi lainata mm. kiikareita ja suurennuslaseja: Varaukset: pääkirjaston asiakaspalvelu, lainaus.kirjasto@hameenlinna.fi, puh. (03)

2 Aloitus Aistien metsäretki -omatoimityöpaja koostuu seuraavista aihealueista, joista opettaja valitsee ryhmälleen sopivan kokonaisuuden: 1. Kuuntele 2. Katsele ja kuvaa 3. Tunnustele 4. Haistele 5. Maistele 6. Kiipeile 7. Ympäristötaideteos metsässä Pääpaino on tutkimisella ja havaintojen läpikäymisellä. Mitä lapset näkevät, löytävät ja tuntevat ympärillään. Vuodenajat vaikuttavat myös siihen, mihin asioihin kiinnitetään huomiota. Haastetta tuottaa keväällä maistamisosuus, koska luonto heräilee eloon talven jäljiltä ja mikään ei oikein vielä kunnolla kasva. Syksyllä puolestaan voi löytyä helpommin maisteltavia marjoja. Jokaisen toteutetun osion jälkeen pitäkää yhteenveto siitä, mitä lapset ovat juuri sillä hetkellä havainneet. Havaintoja on tarkoitus taltioida joko valokuvaamalla ja/tai piirtämällä ja kirjoittamalla muistiinpanoja. Luonnosta oppilaiden tulee myös kerätä mielenkiintoisia luonnonmateriaaleja, joita he tulevat käyttämään lopuksi ryhmän yhteisessä taideteoksessa. Ennen metsäretkeä kannattaa allaolevien jokamiehenoikeuksien läpikäymisen lisäksi tehdä ryhmän yhteiset pelisäännöt, kuinka tulevalla tutkimusretkellä työskennellään ja käyttäydytään. Säännöt ja ohjeet Luonnontuotteiden kerääminen perustuu jokamiehenoikeuksiin. Jokamiehenoikeuksin saa poimia rauhoittamattomia kasveja, luonnonmarjoja ja sieniä. Sammalen ja jäkälän ottaminen ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Samoin maanomistajan lupa tarvitaan puiden lehtien ja neulasten keräämiseen tai jos kasveja kerätään paljon myyntiä varten. Kansallispuistossa marjastus ja sienestys on yleensä sallittua. On kuitenkin tavallista, että puistoissa on alueita, joilla on liikkumisrajoituksia esim. lintujen pesinnän vuoksi. Tiukemmin suojelluilla suojelualueilla, kuten luonnonpuistoissa, ei saa kerätä tai vahingoittaa sieniä, puita, pensaita tai muita kasveja tai niiden osia. Lue lisää jokamiehenoikeuksista luonnonsuojelualu-

3 eilla sekä siitä, että pakurikäävän kerääminen ei ole sallittua jokamiehenoikeudella luonnonsuojelualueilla: Kasveihin voi kerääntyä mm. liikenteestä ja teollisuudesta peräisin olevia haitallisia aineita. Seuraavilta paikoilta ei tule kerätä kasveja, marjoja tai sieniä: m lähempää maantietä, kaupunkien ja taajamien keskustoista, saastuttavien teollisuuslaitosten läheisyydestä, keinolannoitetuilta tai torjunta-ainein käsitellyiltä alueilta, nokkosta, jauhosavikkaa, suolaheiniä ja hierakoita ei saa kerätä runsastyppisiltä kasvupaikoilta (esim. navetan lähiympäristö). Kasvien keruussa noudatetaan kestävän käytön periaatetta. Kasveja ei revitä juurineen tai rönsyineen. Jos kasvusto on pienehkö, ei yhdestä yksilöstä saa ottaa kaikkia lehtiä. Jos suuntaa retkensä vuosittain samalle alueelle, on keräyspaikkoja kuitenkin hyvä vaihdella. Levinneisyytensä äärirajoilla kasvaessaan kasvit eivät kestä verotusta. Esimerkiksi ahomansikan lehtiä ei tule kerätä Raahe-Kajaani -linjan pohjoispuolella eikä vadelman lehtiä Kemin- Kuusamon pohjoispuolisilla kasvupaikoilla. Lähdeaineisto: Jokamiehenoikeudella saat - liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä - ratsastaa - oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua - poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja - onkia ja pilkkiä - veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä. Jokamiehenoikeudella et saa - haitata maanomistajan maankäyttöä - kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla - kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita

4 - ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta - ottaa sammalta tai jäkälää - tehdä avotulta toisen maalle - häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla - roskata ympäristöä - ajaa moottoriajoneuvolla maastossa - häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia - häiritä eläimiä - kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia - päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle - pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella - pitää koiraa kytkemättömänä välisenä aikana edes omalla alueella. Lähdeaineisto: Tervemenoa metsäretkelle! Kävelkää tai pyöräilkää lähiluontokohteeseen/-metsään.

5 OSIO 1 Kuuntele Päästyänne perille lähimetsään pyydä jokaista oppilasta ottamaan alkajaisiksi oma luontopaikkansa. Luontopaikan pitää olla niin lähellä opettajaa, että opettajan ohjeistus kuuluu. Luontopaikassa on tarkoitus rauhoittua ja antaa kuuntelemiselle tilaa. Luontopaikassa vietetään aikaa 5-10 min kuunnellen ja katsellen ympärillä olevaa luontoa. Oppilaita kannattaa kehottaa kuuntelemaan myös silmät kiinni, jolloin he saattavat kuulla luonnon äänet eri tavalla. Oppilaat voivat nauhoittaa luonnon ääniä tableteille tai kirjoittaa ylös, mitä ovat kuulleet. Lopuksi opettaja kutsuu oppilaat koolle ja käy läpi, mitä oppilaat kuulivat omassa luontopaikassa ollessaan. OSIO 2 Katsele ja kuvaa Oppilaat voivat hajaantua lähiympäristöön ja kiinnittää huomiota siihen, mitä he näkevät. Tässä voidaan käyttää lisänä myös kehyksiä, joilla voi rajata mielenkiintoisia asioita. Mielenkiintoiset asiat voivat olla maisemia, yksityiskohtia luonnosta, kivien/puiden muotoja tai valoja ja varjoja. Mitä näet? Mikä näkemäsi asia on? Mitä sille tapahtuu, jos rajaat sen kehyksellä? Kuvaa näkemäsi asiat. Oppilaita voi kehottaa katsomaan asioita myös eri kuvakulmista. Miltä sama asia näyttää kun katsot sitä omalta tasoltasi tai aivan maan tasalta tai pääsetkö korkeammalle kuin katsomasi kohde? Jos valokuvausvälineistöä ei ole käytettävissä, oppilaat voivat tehdä muistiinpanoja näkemistään ja havaitsemistaan asioista. Erilaisista muodoista ja pinnoista voi tehdä nopeita luonnoksia piirtämällä. Kuvia voidaan katsoa pienryhmissä, joissa jokainen voi esitellä oman suosikkikuvansa muille ja kertoa miksi valitsi sen ja mitä kuvassa on.

6 OSIO 3 tunnustele Miltä luonnon eri asiat tuntuvat käsissäsi tai poskellasi? Jokainen oppilas etsii viisi asiaa, jotka tuntuvat erilaisilta. Kuvaa/piirrä nämä löytämäsi asiat ja kuvaile miltä ne tuntuivat. Oliko tunnusteltava asia pehmeä, kova, karhea vai sileä? Etsikää näille löytämillenne asioille vastakohdat metsästä. Pehmeä - kova, kuiva - märkä, hento - jylhä. Lopuksi opettaja kutsuu oppilaat koolle ja käy läpi mitä oppilaat tunnustelivat, miltä ne tuntuivat ja löysivätkö he kaikille vastakohtia. OSIO 4 haistele Kävelkää rauhalliseen tahtiin lähimetsässä, ja pysähtykää välillä haistelemaan, miltä metsä tuoksuu ja tuoksuuko se jossain paikoissa erilaiselle. Nuuhkikaa ilmaa, maata, kukkia ja puita. Metsän puista erityisesti kataja on tuoksuva, löydätkö sellaisen, miltä se tuoksuu? Keskustelkaa ryhmänne kanssa metsän tuoksuista. Mitä haistelit ja miltä se tuoksui? Onko jossain muualla samanlaista tuoksua? Miltä teidän lähiympäristössänne kotona/koulussa tuoksuu? Eroaako kotinne/koulunne tuoksu metsän tuoksusta? Millä tavalla ne eroavat tai ovat samankaltaisia?

7 OSIO 5 maistele Muistakaa, että maistatte vain sellaista, minkä tunnette ja tiedätte syömäkelpoiseksi. Etsi syötävä luonnonkasvi, esim. ketunleipä ja syö yksi. Vuodenajasta riippuen voit myös etsiä mustikoita tai puolukoita. Kuusenkerkkä on parhaimmillaan tuoreena. Kuusenkerkän kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan niiden keräämisen tulee olla aina maanomistajan lupa. Keskustelkaa ryhmänne kanssa: Miltä se maistuu? Mitä muuta syötävää metsästä voi löytää? Mitä metsän eläimet ja linnut syövät? Onko täällä käynyt syömässä myös joku muu? Mitä kaikkea metsän antimista voidaan valmistaa? Kasvit eri vuodenaikoina Sulan maan aikaan luonnossa on eniten hyödynnettävää. - Keväällä kasvien juuret ja versot (mm. kaislat, juolavehnä, osmankäämi, voikukka), mahla, kuusenkerkät ja kasvien nuoret versot (esim. poimulehti, savikat, vesiheinä, vuohenputki, apilat). - Marjat keskikesästä syksyyn ja karpalo vielä seuraavana keväänä. - Sienet varsinkin syyskesällä ja syksyllä. - Sulan maan aikaan kokonaan hyödynnettäviä ovat esim. rakkolevä, islanninjäkälä, väinönputki ja osmankäämi. - Talvella ja rospuuttoaikaan on vain vähän hyödynnettävää: jäkälät, männyn pettu, silmut ja teenä havut sekä parkki. Lähdeaineisto:

8 Yrtit ruuanvalmistuksessa Salaatteihin sopivat: ahomansikka, isomaksaruoho, järviruoko, ketohanhikki, koiranputki, koivu, kumina, lutukka, maitohorsma, niittysuolaheinä, osmankäämi, peltokanankaali, piharatamo, piikkiohdake, poimulehti, puna-apila, ruoholaukka, ruusut, siankärsämö, vadelma, valkoapila ja voikukka. Keittoihin sopivat: jauhosavikka, järviruoko, ketohanhikki, koiranputki, kumina, lutukka, maitohorsma, nokkonen, niittysuolaheinä, nurmitatar, osmankäämi, peltokanankaali, piharatamo, piikkiohdake, poimuhierakka, poimulehti, puna-apila, rantavehnä, ruusut, seittitakiainen, valkoapila, voikukka ja vuohenputki. Perunan ja juuresten tapaan voi käyttää: järviruoko, ketohanhikki, koiranputki, kumina, nurmitatar, osmankäämi, peltokorte, piikkiohdake, seittitakiainen ja voikukka. Yrttiteeksi sopivat: ahomansikka (lehdet), kamomillasaunio (nuoret kukat), kanerva (kukat), ketohanhikki (lehdet), koivu (lehdet), kultapiisku (kukat), kumina (siemenet), kuusi (havut ja kerkät), maitohorsma (lehdet ja juuri), mesiangervo (kukat ja lehdet), mesimarja (lehdet), mustaherukka (lehdet), mustikka (lehdet), piharatamo, pihlaja (lehdet ja marjat), poimulehti (lehdet), puna-apila (lehdet ja kukat), puolukka (lehdet), ruusut (lehdet ja terälehdet, kiulukat), siankärsämö, sianpuolukka (lehdet), vadelma (lehdet ja marjat) ja valkoapila (lehdet ja kukat). Kahvin korvikkeeksi voi käyttää: maitohorsma (juuret) ja voikukka (juuret). (Lähdeaineisto OSIO 6 kiipeile Kävelkää lähiympäristössä ja etsikää sopivia kiipeilypuita tai muita kiipeilykohteita. Miettikää yhdessä, mitkä ovat hyviä ja sallittuja kiipeilykohteita. Kiivetkää sopivaan puuhun/kohteeseen istuskelemaan, tauolle tai katselemaan maisemia. Voitte myös roikkua puussa, nojata siihen tai loikoilla sen juurella.

9 OSIO 7 Ympäristötaideteos metsässä Ottakaa metsäretkelle mukaan pussit, joihin oppilaat voivat kerätä matkan varrelta mielenkiintoisia luonnonmateriaaleja (kerratkaa jokamiehenoikeudet). Valitkaa metsästä (tai koulun pihalta) sopiva paikka taideteokselle. Valitkaa teema taideteokselle, esim.: - terveiset metsästä - meidän metsämme - luontomaisema - luonnonsuojelija - metsänolento - metsänväki - metsänhenki Taideteoksen valmistuessa voitte ottaa siitä lopuksi kuvan ja ikuistaa ryhmänne taideteoksen edessä muistona retkestä. Luonnonmateriaaleista valmistetun taideteoksen voi yleensä jättää aloilleen ilahduttamaan alueen muita käyttäjiä. purku, lopetus & jatkotyöstöideat Kokoontukaa projektin lopuksi yhteen ja käykää pajan/pajapäivän tapahtumat läpi. Mitä teille jäi päivästä mieleen? Opitteko jotain uutta? Mikä oli parasta päivässä? Mikä ei ollut niin mukavaa päivän aikana? Jos retkellä/retkillä on otettu valokuvia, valokuvat voivat toimia inspiraationa uusille töille, joita voidaan työstää maalaten, esitelmiä tehden, savesta muovaillen, runoja ja tarinoita tekemällä tai oman minimetsän rakentamisella. Valokuvista ja uusista töistä voidaan tehdä näyttely koululle.