Suomen lähi- ja perushoitajaliitto täyttää 60 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen lähi- ja perushoitajaliitto täyttää 60 vuotta"

Transkriptio

1 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto täyttää 60 vuotta

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Paras-hanke muuttaa organisaatioita 8 Tammikuun lyhyet 9 Edustajisto päätti tulevasta toiminnasta 10 Juhlavuoden juttusarja alkaa 14 Kulttuurimme omaksuminen vaatii aktiivisuutta 16 Motivoitunut maahanmuuttaja on hyvä hoitaja 17 Kielitaito on avain moneen oveen 19 Osallistu juhlavuoden kirjoituskilpailuun! 20 Tämän tein 22 Malmin ravintokeskus on kuin pieni tehdas 10 Apusisarista se kaikki alkoi. 27 Lehtikatsaus 28 Hyvä vuorovaikutus kasvattaa tuntosarvet hoitajalle 31 LH Tuomo Tumppi Valokainen 32 Pieniä uutisia 33 Harmaakaihileikkausta ei tarvitse pelätä 34 Käypä hoito 36 Jani Saarinen ei kaihda laulamista 38 Uudet kirjat 39 Crohnin tauti seurana koko elämän 40 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 42 Superristikko 43 Lähihoitaja Kähönen 43 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 44 Elämää ja etanolia 48 Jäsenrekisteri tiedottaa 49 Jäsenmaksut Työttömyyskassan ajankohtaiset 51 Siskon pakina 52 Liittokokousvaalit 55 P.S. 56 Kuulumisia 58 Arkistomme aarteita 22 Oikea ravitsemus on keskeinen osa hyvää hoitoa. 28 Vuorovaikutusaloitteita ovat myös hymy ja kosketus. 36 Jani Saarinen ottaa kontaktin musiikilla ja laululla. 44 Auttaako alkoholi luomisen tuskassa? 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Ei paha asia leena lindroos Toimittaja Marjo Sajantola (09) Toimitusassistentti Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Heidi Laakkonen, Olli Olanterä, Anneli Puhakka, Antti Vanas Kannen kuva Suomen Punainen Risti Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ei tarvitse kummoinenkaan ennustajaeukko olla, kun jo tietää yhden alkaneen vuoden keskeisistä puheenaiheista sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Se on tuloksellisuus. Termi tuli esiin viimeisinä solmittujen kunnallisten palkkasopimusten yhteydessä, kun sopimuksiin ilmoitettiin kirjatuksi tuloksellisuuteen sidottu paikallinen korotuserä. Loppuvuoden aikana tuloksellisuudesta puhuttiin yleisesti esimerkiksi tuottavuutena, tehokkuutena ja tuloksena. Tarkkaan ottaen tuloksellisuus tarkoittaa Suomen kielen perussanakirjan mukaan hyviä tuloksia tuottavaa, menestyksekästä ja hedelmällistä. Tässä merkityksessä tuloksellisuus on vahvasti mukana myös SuPerin alkaneen vuoden toimintasuunnitelmassa ja on ollut jo pitkään yksi toimintamme kulmakivi. Olemme jo vuosia vaatineet lähija perushoitajien osaamisen laaja-alaista käyttöä ja korostaneet myös eettisten arvojen vakavaa huomioimista hoitotyössä. Oman työn kehittäminen vastaamaan sille asetettuja tavoitteita on jo nyt iso, hiljainen osa superilaisten arkea. Vuonna 2008 SuPer lähtee avaamaan tuloksellisuuden tavoitetta laajemmin. Termin toivotaan kattavan koko palveluketjun, jolloin siihen sisältyy niin palvelujen laatu, niiden jatkuva kehittäminen kuin rakenteiden uudistaminenkin. Jo yksin jokainen näistä asiakokonaisuuksista pitää sisällään lukemattoman määrän tavoitteita ja toinen toisiinsa sidoksissa olevien käytäntöjen tarkastelua. Tuloksellisuus ei siis ole peikko eikä paha asia. Mutta silloin siihen tulee suhtautua äärimmäisen kriittisesti, kun termillä syyllistytään tarkoittamaan vain henkilöstömääriä ja sidotaan kädet. Vanhustyössä henkilöstövaje on jo nyt 7000 hoitajaa. Tässä tilanteessa ei ole edes mahdollista sementoida resursseja periaatteellisella tasolla vaan työntekijöiden määrä tulee päättää aina tarpeen sanelemista lähtökohdista. Riittävä, hyvin koulutettu henkilöstö on se, joka tuottaa hyvää hoitoa ja sen myötä hyvää tulosta. Tekee siis tuloksellista työtä. SuPerin 60-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt. Jokaisessa lehden numerossa on tänä vuonna mukana historian siipien havinaa, sekä totista asiaa että kepeämpiäkin muistoja. Hyviä hetkiä niiden parissa super 3

4 Ajankohtaista maaret ollila on vuoden työsuojeluvaltuutettu palstalla julkaistaan tietoja sosiaali- ja terveysalan ja myös muiden aihepiirien mielenkiintoisista tapahtumista Tammikuu Valtakunnalliset Lääkäripäivät, Helsingin Messukeskus Matka messut, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Työsuojelun peruskurssi, 1. jakso, Helsinki, Aktiivi-Instituutin koulutusta Vuoden 2007 STTK:laiseksi työsuojeluvaltuutetuksi on valittu superilainen työsuojeluvaltuutettu Maaret Ollila. Hän työskentelee Hausjärven kunnan Lehtimajat-vanhainkodissa. Palkintoraati toteaa, että Ollila pyrkii monipuolisesti ja ennakoiden edistämään henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta työpaikalla. Hän on kouluttautunut tehtäväänsä määrätietoisesti ja osoittaa esimerkillistä aktiivisuutta koko henkilöstölle tarkoitetun työsuojeluaineiston tuottamisessa. Myös sitoutuminen tehtävään on ollut erinomaista. Vuoden STTK:lainen työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies valittiin nyt kolmannen kerran. Luottamusmieheksi valittiin neuvotteleva luottamusmies Ulla Hirvonen NovaCall OY:stä. Hän on Toimihenkilöunionin jäsen. Valintaraatiin kuuluivat puheenjohtaja Tapio Huttula Ertosta, pääsihteeri Markku Silvennoinen SuPerista, neuvottelujohtaja Seija Petrow Valtion työmarkkinalaitoksesta, psykologi Aarno Ryynänen Aktiivi-Innovaatio Oy:stä ja työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen STTK:sta Terve Kunta -päivät, Paasitorni, Helsinki, järjestää Stakes ja Kuntaliitto Ensitietopäivä vastasairastuneille parkinsonpotilaille, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku, Suomen Parkinson-liitto ry Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki SuPer ry Helmikuu 1.2. Varhaiskasvatuksen päivä, Helsingin Kuntatalo, Stakes Yksityisyyden suoja ja tasaarvon työelämässä, Helsinki, Aktiivi- Instituutin koulutusta Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer ry Mieli 2008 kansalliset mielenterveyspäivät, Vantaa, Stakes Taloudenhoitajien peruskurssi, Turku, SuPer ry SuPerin ammatilliset opintopäivät, Tampere Tykyhelmi 11. työhyvinvointisymposium, Kuopio super-lehti jäsenille nyt myös verkossa Liiton jäsenillä on tästä numerosta alkaen mahdollisuus lukea SuPer-lehti kokonaisuudessaan myös verkkosivulla Lehti löytyy jäsensivulle kirjautumisen jälkeen. Jäsensivuille kirjaudutaan www. superliitto.fi -palvelun etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumisikkunaan kirjoitetaan käyttäjätunnus, joka on jäsennumerosi tarkistaa vuoden 2007 jäsenmaksut. Omat tiedot löytyvät sähköisestä jäsenpalvelusta / kirjaudu jäsensivulle / WebLyyti. hakea ehdokkaita liittokokousedustajiksi ja edustajiston jäseniksi vaaleja varten. Ehdokasasiakirjat liiton toimistoon mennessä. Nyt on aika... ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville. Ohjelma ja ilmoittautumislomake julkaistiin marraskuun lehdessä. Ilmoittautua voit myös osoitteessa varmistaa, että yksityissektorin luottamus- (jäsenkortissa) ja salasana, joka on henkilötunnuksesi, kun kirjaudut ensimmäistä kertaa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosan kirjain tulee olla ISOLLA. Esimerkiksi seuraavasti: A. Tämän jälkeen järjestelmä pyytää muuttamaan salasanan. Salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, kirjaimia tai numeroita. henkilöilmoitukset on lähetetty jäsenyksikköön. tutustua lehden SuPer-kysymykseen sivulla 45. ilmoittaa ammattiosaston toimihenkilömuutokset liiton toimistoon. uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi mahtavin eduin. uusien puheenjohtajien ilmoittautua puheenjohtajavalmennukseen. luottamusmiesten ilmoittautua yksityissektorin valtakunnallisille neuvottelupäiville. 4 super

5 SuPer juhlii 60-vuotistaivaltaan puheenjohtaja juhani palomäki SuPer täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 60 vuotta. Matka Suomen Apuhoitajayhdistyksestä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeriksi on ollut tapahtumarikas, ja kasvu on ollut ja on edelleen voimakasta. On hyvä muistella hetki liiton historiaa. Lähihoitajien historia lähtee apusisarista, joita koulutettiin sotasairaaloita varten. Tätä koulutusta pidetään yleisesti apuhoitajakoulutuksen esivaiheena. Suomen Apuhoitajayhdistys perustettiin Naistenklinikalla Helsingissä ensimmäisenä puheenjohtajanaan Etel Söderlund. Yhdistyksen perustavoite on säilynyt näihin päiviin asti: valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä luvulla Apuhoitajayhdistys liittyi Kunnallisvirkamiesliittoon. Vuonna 1968 yhdistyksen jäsenmäärä oli Suomen Apuhoitajayhdistys päätettiin purkaa 1971 ja tilalle perustettiin Suomen Apuhoitajaliitto Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mirjam Timonen. Liittovaltuusto teki päätöksen Kunnallisvirkamiesliitosta eroamisesta ja anoi jäsenyyttä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:ssa ja TVK-V:ssä luvulla liiton nimi muutettiin SuPeriksi. Syksyllä 1988 jäsenmäärä oli ylittänyt rajan SuPer liittyi uuteen keskusjärjestöön STTK:hon, johon SuPer edelleen kuuluu. Vuonna 2008 SuPerissa on lähes jäsentä ja henkilökuntaa liiton toimistossa noin 60. SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi myös muut hoitoalan ammattilaiset ovat kokeneet SuPerin arvot ja toiminnan omikseen. Kuten vuonna 1948, myös 2008 on liiton toiminta-ajatuksena valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. SuPerin toiminnan ydin on jäsen ja jäsenlähtöistä toimintaa vahvistetaan entisestään. Tulevien vuosien haasteisiin vastaaminen vaatii vahvaa työtä. Hoitoalan työvoimapulaan vastaaminen, palkkauksen kehittäminen, henkilöstön jaksamisen parantaminen, työaikakysymykset sekä työnjaon ja johtamisen kehittäminen ovat asioita, jotka vaativat voimakasta yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös koulutuksen kehittäminen vastamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän tarpeisiin on merkittävä painopiste SuPerin toiminnassa. Juhlavuonna SuPer nostaa entistä vahvemmin esiin lähi- ja perushoitajien osaamisen. Toivon, että jokainen superilainen on ylpeä omasta ammattitaidostaan ja koko ammattikunnan osaamisesta. Hyvää juhlavuotta! super 5

6 Kun kunnallinen työnantaja vaihtuu uuteen: Kiire vaikeuttaa asioihin perehtymistä teksti pirjo lukkari, suunnittelija Kunta- ja palvelurakenneuudistus myllertää kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita uuteen uskoon. Uusia kuntayhtymiä sekä muita yhteistyöalueita suunnitellaan vauhdilla, jotta puitelain pykälien vaatimukset saadaan täytettyä. Samassa rytäkässä monen superilaisen kunnallinen työnantaja vaihtuu uuteen. Näin käy myös Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueella. Vuoden 2008 alusta aloitti toimintansa peruspalvelukuntayhtymä Kallio, jonka perussopimuksen Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien valtuustot hyväksyivät vuoden 2006 lopulla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion järjestettäväksi siihen kuuluvat kunnat ja kaupungit antoivat alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymän muodostavat käytännössä kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä. tiedotusjärjestelmä heti toimivaksi Uutta Kalliota on suunnittelemassa perustamisvaiheen henkilöstöryhmässä superilainen TNJ:n pääluottamusmies Maritta Vilkuna Nivalasta. Henkilöstön siirtosopimus on niin sanottu runkosopimus henkilöstön siirtämisestä, jota voidaan vielä muuttaa uudessa kuntayhtymässä. Sopimuksen mukaan henkilöstö siirtyi uuden kuntayhtymän palvelukseen alkaen kuntaja palvelurakenneuudistushankkeen puitelain hengen mukaisesti, liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen eli porukka siirtyy vanhoina työntekijöinä entisin ehdoin ja eduin uuden työnantajan palvelukseen. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei käytännössä ole. Perustamisvaiheen henkilöstöryhmä kutsuttiin koolle vasta tänä syksynä vaikka uutta kuntayhtymää on valmistelu jo toista vuotta. Nyt siirtyvän henkilöstön asioita on jouduttu valmistelemaan valtavassa kiireessä ja kireällä kokousaikataululla. Kaikkiin asiakirjoihin ei tahdo ehtiä millään perehtyä riittävästi, toteaa Vilkuna. Hän jatkaa, että uuden kuntayhtymän valmistelu ei saisi edetä näin, vaan henkilöstön siirtymistä tulisi valmistella jo heti hankkeen alusta. On siis oltava paikallisesti aktiivinen ja vaadittava henkilöstöasioita valmistelevan ryhmän perustamista kuntaliitostai uusien yhteistyöalueiden suunnitteluun heti alusta asti. Vilkunan mukaan myös tiedotusjärjestelmä tulisi rakentaa heti alusta aktiiviseksi ja toimivaksi, jotta vältyttäisiin turhalta epätietoisuudelta ja muutospelolta. määräaikaisten asema parannuskohde Muistilista edunvalvonnallisista asioista uuden työnantajan palvelukseen siirryttäessä on pitkä: palvelussuhteiden siirto, eläkejärjestelmä, palkkausjärjestelmien harmonisointi, vuosilomat, säästövapaat, sairauslomat, äitiyslomat, hoitovapaat, virka- ja työvapaat, henkilöstön täydennyskoulutus, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoiminta, jäsenmaksuperinnän valtakirjojen siirto ja uusi luottamusmiesjärjestelmä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon vakinainen henkilöstö siirtyy suostumuksensa mukaisesti vanhoina työntekijöinä vastaaviin uusiin palvelusuhtei- Kuntien palkkaratkaisua ei saa rahoittaa leikkaamalla henkilöstön määrää tai heikentämällä työehtoja Kunta-alan henkilöstöjärjestöt SuPer, JUKO, Jyty, JHL ja KTN vaativat, etteivät kunnat rahoita kunta-alan palkkaratkaisua leikkaamalla henkilöstön määrää tai heikentämällä työehtoja. Henkilöstömäärän leikkaaminen vain säästötarpeen takia heikentää palveluja ja vaikeuttaa niiden järkevää kehittämistä. Henkilöstön alimitoitus heikentää myös työoloja työpaikoilla ja vähentää kuntien houkuttelevuutta työnantajana. Järjestöt ovat huolestuneita siitä, että useat kunnat jo toteuttavat ja suunnittelevat henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia. Myös palveluja ulkoistetaan heikommilla työehdoilla tehtäväksi työksi. Tällainen toiminta on lyhytnäköistä eikä tasapainota kuntien taloutta terveellä tavalla. Järjestöjen mukaan kuntatalouden kestävä rahoitus edellyttää sitä, että sekä kuntien tulot että menot otetaan yhtä aikaa tarkasteluun. Myös taloudellisesti heikoimmissa kunnissa on voitava turvata palvelut ja huolehtia palveluja tuottavien työntekijöiden hyvinvoinnista. Vastuu kestävän kuntatalouden edellytyksistä kuuluu viime kädessä valtiolle, järjestöt toteavat. 6 super

7 siin. Toisaalta on kuitenkin sovittu, että samalla muutetaan virkasuhteet, joissa ei käytetä jatkossa julkista valtaa, työsopimussuhteisiksi toimiksi ja asianosaisten henkilöiden kanssa tehdään työsopimus. Siirtymisessä koko siirtyvän henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat katkeamattomina. Henkilöstöedustajien kuulemisen ansiosta tuleva työnantaja on kiirehtinyt työsopimusten tekemisen aikataulua siten, että kaikilla on työsopimukset jo heti vuoden alussa. Kaikilla vakituisilla työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja alkaen vuoden 2008 alusta. Määräaikaisten aseman parantaminen uudessa organisaatiossa on ollut yksi tavoite henkilöstöedustajien työskentelyssä. Alun perin suunniteltiin, että esimerkiksi Nivalassa määräaikaisten henkilöiden työsuhteet olisi pätkäisty vuoden vaihteessa, mutta keskustelujen tuloksena ne jatkuvat nyt tulevan huhtikuun loppuun, jotta vuosilomat saadaan pidettyä, kartoitettua määräaikaisten henkilöiden tarve työyksiköissä ja samalla arvioitua uudelleen vakituisten työntekijöiden sekä sijaisten tarve. Työ on kantanut hedelmää. Yhdeksän määräaikaisen osalta on esitetty vaatimus heidän vakinaistamisestaan sillä sijaistarve on jatkuva. palkkausmuutokset suuri savotta Palkkauksen harmonisointi on suuri savotta uudessa Kalliossa. Siirtyvälle henkilöstölle maksetaan siirtyessä samansuuruista varsinaista palkkaa kuin ennen siirtoa, mikäli tehtävät säilyvät entisenä. Tehtävien muuttuessa oleellisesti palkkaa tarkistetaan. Siirtyvä henkilöstö säilyttää palkkansa vuosisidonnaiset osat, henkilökohtaiset lisät ja vuosilomaan oikeuttavat palveluajat sellaisena kuin ne olivat siirtymishetkellä. Palkkojen harmonisoimiseksi tehdään oma ohjelma mennessä ja työn vaativuuden arviointiin perustuvaa (TVA) harmonisointiaikataulua väännetään vielä kiivaasti työnantajan kanssa. Vuoden vaihteessa TVA alkoi uudelleen koko Kallion alueella, sillä aikaisemmin suoritetussa TVA:ssa oli suuria kuntakohtaisia eroja. Tätä harmonisointityötä varten on perustettu yhteistyöryhmä työnantajan edustajille sekä luottamusmiehille. Muutos on myös mahdollisuus lähihoitajien työnkuvan laajentamiselle ja terävöittämiselle. Uudessa kuntayhtymässä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaiset lääkehoidon toteuttamisen ohjeet. Näin kaikki lähihoitajat osallistuvat omien työtehtäviensä puitteissa lääkehoidon toteuttamiseen uudessa kuntayhtymässä. Myös toimien nimikkeitä tarkistetaan. Hoitaja-nimikkeestä luovutaan ja käyttöön otetaan lähihoitajan ammattinimike. Työnantajan vaihtuminen koskettaa myös paikallisten ammattiosastojen toimintaa. Jäsenmaksuperintää varten jouduttiin keräämään uudet valtakirjat ja jäsenluettelot uudelle työnantajalle. Toisaalta Nivalan ammattiosaston sekä Vieskan kuntayhtymän ja Ylivieskan yhteisessä ammattiosastossa on nyt toiminnassa aivan uudella tavalla säpinää. Muutos on voimaannuttanut superilaisia ja luonut uutta intoa yhteisten asioiden sekä edunvalvonnan hoitamiseen. vanhus- ja terveyspalvelut kiinnostavat kuntien asukkaita Kuntalaiset haluavat osallistua palvelujensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kuntaliiton selvityksessä eniten kiinnostusta herättävät vanhuspalvelut, oman asuinalueen viihtyisyys ja terveyspalvelut. Noin kolme neljästä haluaisi lisätä osallistumismahdollisuuksia näiden palvelujen kehittämisessä. Noin 85 prosenttia vastaajista on sitä miltä, että kunnan tulisi sekä kehittää palvelujen kehittämistä tukevia palautejärjestelmiä että parantaa palautteenantomahdollisuuksia. 80 prosenttia kysyisi mielipiteitä mielipidekyselyillä. Kuntaliiton selvitykseen vastasi viime keväänä 5183 suomalaista. jäikö kalenteri tulematta? Joulukuun SuPer-lehden mukana jaettiin kaikille liiton jäsenille vuoden 2008 taskukalenteri. Pieni osa muoviin pakatuista lehden ja kalenterin sisältäneistä lähetyksistä vaurioitui postin lajittelussa. Mikäli et ole saanut kalenteria, ilmoita siitä sähköpostitse Sari Järviselle SuPeriin, niin kalenteri toimitetaan sinulle mahdollisimman pian. Osoite on Internetin kautta läpinäkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoon Internetin kautta toimiva, kaikille avoin Palvelupuntari-sivusto kertoo kansalaiselle, kuinka hyvin hänen sosiaali- ja terveyspalvelunsa toimivat. Kaikkia julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluja aiotaan vertailla samoin mittarein. Palvelupuntari on aktiivisessa käytössä kolmen vuoden kuluttua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, laadussa, tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa on eroja eri alueiden ja organisaatioiden välillä. Kansalaisella ei kuitenkaan ole tarpeeksi keinoja selvittää, kuinka hyvin hänen palvelunsa toimivat. Palveluinnovaatiohankkeessa toteutettava Palvelupuntari-verkkosivusto mahdollistaa palvelujen vertailun sekä yksittäisten palveluntuottajien että kuntien tai laajempien alueiden välillä. lähihoitajat joutuvat asumaan lähiöissä Pienipalkkainen lähihoitaja ei voi asua pääkaupunkiseudulla missä tahansa. Helsingin Sanomien jutussa todistettiin, että hoitajat ovat pudonneet asumiskustannusten vauhdista. Lähihoitajat olivat aliedustettuina Helsingin niemellä, Länsi-Helsingissä ja Espoon pientaloalueilla. Heitä asuu paljon 1970-luvulla rakennetuissa lähiöissä esimerkiksi Myyrmäessä, Korsossa, Koivukylässä ja Hakunilassa. Vertailussa todettiin, että ammattiryhmistä opettajilla on varaa asua suosituilla ja keskeisillä alueilla niin Helsingissä kuin Espoossakin super 7

8 tammikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Aivohalvaus paha naisille Aivohalvaus koettelee naisten fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä enemmän kuin miesten, vaikka halvaus olisi ollut vakavuudeltaan samaa luokkaa. Tutkimuksen mukaan halvauksen kokeneet naiset arvioivat elämänlaatunsa kaikilta osin huonommaksi kuin miehet, mutta merkittäviä eroja havaittiin vain mielenterveydessä ja fyysisessä toimintakyvyssä. Naispotilaiden heikompaa selviytymistä on selitetty sillä, että naiset ovat usein miehiä vanhempia aivohalvaukseen sairastuessaan ja heidän halvauksensa ovat monesti vakavampia. uutispalvelu duodecim 8 super Myrkky vaanii töissä Teollisuusmaissa on käytössä yli kemikaalia, joiden vaikutukset ihmisen terveyteen tunnetaan huonosti tai ei ollenkaan. Eniten kemikaaleja joutuu ihmisen elimistöön työpaikoilla, joissa kemikaaleja käytetään tai tuotetaan. Uusimman tutkimustiedon valossa altistumista useille kemikaaleille tulisi vähentää ja tarkistaa. Tämä koskee erityisesti lyijyä. Työpaikalla kukaan ei altistu yksittäiselle kemikaalille, vaan yleensä kyse on sekaaltistumisesta. Joissakin tapauksissa seka-altistuminen on paljon haitallisempaa kuin altistuminen yhdelle aineelle. ingram publishing Mieli sairastuu Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat ovat olleet hurjassa nousussa koko 2000-luvun. Kelan julkaisemassa Sosi- aalivakuutus-lehdessä tutkimusprofessori Raimo Laitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi arvioivat, että kasvu pahenee myös tulevaisuudessa. Viime vuonna Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden vuoksi 4,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Se on 44,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000 ja käytännössä jo lähes neljännes kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä. Mielenterveyden häiriö on edelleen yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syy. Viime vuonna Suomessa asui työkyvyttömyyseläkkeensaajaa, joista 44 prosenttia oli eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. Sotalapsilla masennusta Sotalapseksi talvi- tai jatkosodan aikaan lähetetyt suomalaiset ovat kärsineet masennuksesta elämänsä aikana selvästi tavallista useammin. Professori Katri Räikkösen vetämän tutkijaryhmän tulokset viittaavat siihen, että vanhemmista eroon joutuminen kriisiaikana voi aiheuttaa kauaskantoisia psyykkisiä vaikeuksia. Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistuneet kuusikymppiset entiset sotalapset olivat poteneet vakavia masennuksia noin viidenneksen useammin kuin verrokit, joita ei ollut evakuoitu sotien aikoihin. Myös lievemmät masennusoireet olivat olleet heillä yleisempiä. Vaikutusta ei ollut sillä oliko lapsi lähetetty ulkomaille vai muualle Suomeen. uutispalvelu duodecim Peli auttaa lasta Vasta kehitetyn Mielix-pelin avulla lapsi voi ilmaista tunteitaan ja pahaa oloaan. Peli on kehitetty ilmaisun avuksi, koska lapsen on usein vaikea hahmottaa tilanteita ja pyytää apua. Pelistä on tehty koepainos, jota voi tilata kouluun tai kerhoon verkkosivulta Palautteen perusteella päätetään mahdollisesta suurpainoksesta. Peli on osa koulukampanjaa, jonka toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto. A RIKOS Hunaja hoitaa lapsen yskää Lusikallinen hunajaa ennen nukkumaanmenoa lievittää lapsen yskää ja helpottaa unta. Hunaja näyttäisi olevan vähintään yhtä tehokas kuin jotkin yskänlääkkeet. Havainnon tehneet tutkijat pitävät hunajaa varteenotettavana vaihtoehtona lasten yskän hoidossa etenkin, kun monien yskänlääkkeiden teho on kyseenalainen ja niihin liittyy usein myös haittavaikutuksia. uutispalvelu duodecim Uniapneasta sydäntautiin Uniapnean hoitaminen vähentää sepelvaltimotautiin viittaavia valtimomuutoksia, ja luultavasti myös ehkäisee sepelvaltimotaudin kehittymistä. Suotuisat verisuonivaikutukset havaittiin jo neljän kuukauden hoidon jälkeen, kun esimerkiksi statiini-kolesterolilääkkeillä vastaavat hyödyt syntyvät puolessa vuodessa. uutispalvelu duodecim Mittari pistää liikkumaan Askelmittarin käyttäminen voi kannustaa liikkumaan enemmän ja tämä näkyy myös verenpaineen ja liikakilojen vähenemisenä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan askelmittaria käyttäneet onnistuivat lisäämään päivittäisiä askeliaan noin askeleella verrokkeihin nähden. Käytännössä tämä tarkoitti, että tutkimuksen myötä he olivat lisänneet liikuntaansa noin kolmanneksella. uutispalvelu duodecim 2 2 A I KUOLEMA 3 I 3 T ingram publishing SYRJÄYTYMINEN 1 T sil 1 mielenterveyden keskusliitto

9 Puheenjohtaja Juhani Palomäki kiitti edustajistoa rakentavasta ja yhteistyökykyisestä toiminnasta marraskuun lopussa pidetyssä kokouksessa Helsingissä. Juhlavuosi näkyy SuPerin toiminnassa teksti ja kuva leena lindroos loin, k SuPerin edustajisto kokoontui marraskuun lopulla viimeistä kertaa ennen ensi kevään liittokokousta. Kokouksen keskeiset päätökset koskivat alkaneen vuoden toimintaa ja talousarviota. Toiminnan punainen lanka on liiton 60-vuotisetappi. Vuoden mittaan järjestetään 15 alueellista juhlatilaisuutta, ja juhlavuosi näkyy myös kaikkien liiton keskeisten tapahtumien ohjelmassa. Vuonna 2008 SuPerin tavoitteena on uudistuva ja uudistava toiminta sekä jäsenten etuja painottava, rohkea ja vastuullinen päätöksenteko. Liiton jäsenkehityksen odotetaan kasvavan edelleen tavoitteena omaleimainen, nykyaikainen ja erottuva liitto. Jäsenten palvelussa korostuvat nopeus, asiantuntevuus ja helposti saatavat palvelut. Ammatillisen toimintasuunnitelman tavoitteita ovat lähihoitajien työpaikkojen lisääntyminen, heidän ammatillisen asemansa ja ammatti-identiteetin vahvistaminen sekä jäsenten korkea työllisyysaste. Jäsenten koulutus ja työ halutaan tunnetuksi ja arvostetuksi ja osaamisen käyttö kartoitetaan. Jäsenistön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä seurataan. Liitto haluaa olla myös opiskelijoiden näkökulmasta houkutteleva. Edunvalvonnassaan SuPer keskittyy kuntasektorin neuvottelutoiminnassa muodostamaan uusia yhteistyöjärjestelyjä, toteuttamaan pääsopimuksen irtisanomisesta aiheutuvia muutoksia ja tukemaan omien luottamusmiesten toimintaa. Tehyn erottua TNJ:stä on paikallisessa luottamusmiestoiminnassa ollut ongelmia ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on sovittu, että jokaisella työpaikalla on oltava superilaiset luottamusmiehet hoitamassa superilaisten asioita. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen pyritään turvamaan muun muassa valmisteilla olevan oppaan avulla henkilöstön asema muutoksissa. Tavoitteena on asiantunteva, nopea ja kotoinen jäsenpalvelu. Liiton jäsenmaksut pysyvät ennallaan eli varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 1,2 prosenttia. Talousarviossa kuluvalle vuodelle on jäsenmaksutuottojen arvioitu kasvavan kuusi prosenttia. Ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksiin varattu summa on kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna Edustajisto sai selvityksen yksityissektorin järjestötoiminnan kehittämisestä. Yksityissektorin työpaikat kasvavat vauhdikkaasti ja uusimpana yksityissektorin osastona aloitti toimintansa Rovaniemen osasto 1. heinäkuuta Pohjustustyötä on tehty muun muassa Lappeenrannan, Joensuun ja valtakunnallisen Mehiläinen Oy:n osaston perustamisesta. Edustajisto hyväksyi Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan perustetun ammattiosaston liiton jäsenjärjestöksi vuoden 2008 alusta. Puheenjohtaja Juhani Palomäki antoi edustajistolle selvityksen syksyn neuvottelukierroksen vaiheista ja asiasta keskusteltiin super 9

10 10 super

11 Mannerheimin päiväkäsky aloitti apusisarten koulutuksen Kuuliaiset sisaret maan murroksessa teksti jukka järvelä kuvat suomen kuvapalvelu Jatkosodan aikana koulutetut apusisaret ovat nykyisten lähihoitajien esiäitejä. Ahkeria ja tunnollisia apusisaria ja pian myös apuhoitajia tarvittiin aikana, jolloin hoitohenkilökunnasta ja kaikesta muustakin oli pula. Jälleenrakentamisen voimin nouseva maa oli elänyt pitkään kohtalonhetkiä, kun apuhoitajat perustivat oman yhdistyksen vuonna Ensimmäiset Suomen Punaisen Ristin kouluttamat apusisaret valmistuivat vuonna 1941 sodan keskelle sairaanhoitajien avuksi. Apulaisia ja maallikkohoitajia oli käytetty hoitotyön tukena jo vuosikymmeniä alkaen lääkärien, pappien ja opettajien rouvista. Paine kattavamman apuhenkilökunnan luomiseen oli 1900-luvun alussa suuri, vaikka maallikkoapulaisia myös vastustettiin hoitopiireissä. Vuoden 1918 kansalaissodassa SPR:n sairaaloissa toimi partiotyttöjä ja muita vapaaehtoisia naisia. Punakaartin ensiavussa oli samaan aikaan työläisnaisia. Lotta Svärd -järjestö ryhtyi kouluttamaan lääkintälottia vuonna Rajanveto koulusairaanhoidon ja amatöörisairaanhoidon välillä kuitenkin jatkui. sota loi tarpeen Talvisodan alla Suomi valmistautui sekä sotilas- että siviilirintamilla. Työvelvollisuuslaki velvoitti naisetkin osallistumaan sodan aikaisiin tehtäviin. Myös SPR alkoi vähitellen kouluttaa apuhenkilöstöä omaa toimintaansa varten. Talvisodan aikana lotat toimivat hoidon apuhenkilöstönä. Hoitajista oli pulaa ja 1940-luvuilla Osa naisista ei periaatteesta halunnut liittyä suojeluskuntataustaiseen lottajärjestöön. Tarpeelliseksi koettujen lottien määrä todettiin riittämättömäksi, joten alettiin miettiä lisähenkilöstön koulutusta, vaikka asiaa sairaanhoitopiireissä pidettiin myös arveluttavana. Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö perustettiin Mannerheimin käskyllä samana päivänä, kun jatkosota syttyi, 25. kesäkuuta Ensimmäinen kurssi SPR:n sairaalassa alkoi heti seuraavana päivänä. Apusisarten aivan aluksi puhuttiin myös apuhoitajattarista koulutuksen aloittamisen taustalla oli aatteellisia ja järjestöllisiäkin syitä, sillä osa naisista ei periaatteesta halunnut liittyä suojeluskuntataustaiseen lottajärjestöön. Apusisarjärjestön johtokunnassa oli myös työläisten edustus. Apusisarkurssit kestivät kahdesta viikosta puoleen vuoteen, suurin osa ajasta oli sairaalaharjoittelua. Kurssille pääsi kansakoulupohjalta, ikää piti olla vuotta. Monella kurssilaisella oli partiotyttötausta. Ammattirajoista haluttiin pitää kiinni. Valmis apusisar joutui kirjallisesti sitoutumaan siihen, ettei ota vastaan sairaanhoitajalle kuuluvaa työtä. Sairaanhoitajat pelkäsivät, että heidän ammattinsa arvostus laskee, jos vähemmän koulutetut apusisaret alkaisivat työskennellä heidän rinnallaan sairaaloiden osastoilla. Apusisaret tekivät samanlaista työtä kuin lääkintälotat. Tehtäviin kuului vuoteensijaus, lämmönmittaus, kääreiden vaihto, ruoanjako, siivous sekä muu huolto ja hoito. Toiminnalle ja käytökselle asetettiin tiukat rajat super 11

12 Apusisaruus oli vapaaehtoista ja palkatonta. Sodan loppupuolella sisaret alkoivat saada päivärahaa. Jatkosodassa työskenteli 3552 apusisarta. Sodan jälkeen SPR:n apusisarkoulutus väheni ja se lakkasi kokonaan vuonna 1951, kun valtion järjestämä apuhoitajakoulutus oli päässyt vauhtiin. hoitajapula sodan jälkeen Kun sota oli päättynyt, hoitotyön sisältöön oli pakko tehdä muutoksia. Sairaanhoitohenkilöstöstä oli pulaa, kun uusi työaikalaki lyhensi työpäivän kahdeksaan tuntiin, keskussairaalaverkkoa alettiin rakentaa ja yleistä hoidon laatua haluttiin parantaa. Tässä muutoksessa sairaanhoitajan työ haluttiin supistaa olennaiseen. Apuhoitajille suunnattiin potilaiden yleishoito ja tarpeet vanhustenhoidossa. Uusille hoitajille esitettiin myös alisairaanhoitaja-nimeä. Historiallisesti apuhoitajat haluttiin rinnastaa koulutettujen sairaanhoitajien apuna jo pitkään toimineisiin mielisairaanhoitajiin ja lastenhoitajiin. Ohjeistuksen mukaan apuhoitaja tekisi työtä sairaanhoitajan valvonnassa. Esimerkiksi lääkkeiden jakoa ja sidemuuttoja apuhoitajat eivät virallisesti saaneet tehdä, mutta yskös-, ulostus- ja virtsanäytteiden ottaminen sekä peräruiskeiden antaminen kuuluivat heidän ohjeistoonsa pesemisen, ruoanjaon ja syöttämisen sekä sairaalavälineiden huollon lisäksi. Sairaanhoitajilla oli vastuu työn onnistumisesta, apuhoitajien katsottiin lähtevän alalle kutsumuksesta. Apuhoitajien koulutus päätettiin siirtää SPR:ltä valtiolle, ja oppia haettiin yhdysvaltojen practical nurse -koulutukses- Pula-aikana valmistujien päässä oli paperimyssy ja virkapuvuissa koko ilmoitti pesukertojen määrän luvulla kaikesta oli pula Suomessa. Säännösteltyjä tuotteita sai hankkia ostokorteilla. ta. Lääkintöhallitus teki huhtikuussa 1946 esityksen apuhoitajakoulutuksen aloittamisesta. Ensimmäiset kurssit alkoivat kesäkuussa 1946 läänin- ja yleisten sairaaloiden yhteydessä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Turussa. Koulutuksen pituus oli kahdeksan kuukautta, josta kuukausi oli tietopuolista opiskelua ja loppu työharjoittelua. Kurssille pääsi vuotias nainen, myös kolmen kuukauden esiharjoittelu sairaalassa vaadittiin. Opiskelutahti oli rankka: yövuoron jälkeen oli lähdettävä päiväksi kouluun opiskelemaan. Opiskelijat asuivat usein koulun tai laitoksen asuntolassa, ja heitä käytettiin työvoimana ilman palkkaa. Apusisaria alettiin käyttää lottien rinnalla sotasairaaloiden työvoimana. 12 super

13 Apusisarena ja myöhemmin apuhoitajana toiminut Hanna-Maija Helenius (kesk.) ystävineen mottitalkoissa sota-aikana. yhdistyksen perustaminen Ensimmäiset apuhoitajat valmistuivat Helsingin yleisen sairaalan apuhoitajakurssilta helmikuussa Pula-aikana valmistujien päässä oli paperimyssy ja virkapuvuissa koko ilmoitti pesukertojen määrän. Samana syksynä alettiin virallisesti suunnitella apuhoitajayhdistyksen perustamista. Helsingin Naistenklinikalle oli kokoontunut 11 apuhoitajaa ja kaksi apuhoitajakurssin johtajatarta, jotka päättivät anoa paikkaa sairaanhoitajaliiton alaosastolle. Pian lähti jäsenkyselykirje kaikille valmistuneille apuhoitajille, joilta karhuttiin jo etukäteen sadan silloisen markan jäsenmaksua, koska yhdistys oli varaton. Vihdoin 27. tammikuuta 1948 Naistenklinikalla pidettiin Apuhoitajayhdistyksen perustava kokous. Paikalla oli 17 apuhoitajaa valitsemassa yhdistyksen ensimmäistä puheenjohtajaa, Etel Söderlundia. Tie nykyiselle Suomen lähija perushoitajaliitolle oli avattu. Merkkipaaluja SPR:n alainen Apusisarjärjestö perustetaan ensimmäinen apusisarkurssi alkaa ensimmäiset apuhoitajakurssit alkavat ensimmäiset apuhoitajat valmistuvat Suomen Apuhoitajayhdistys perustetaan. HANNA-MAIJA HELENIUKSEN KOTIALBUMI Kovat ajat yhdistivät kansan Kaikki lapset kuuntelivat radiosta Markus-setää ja koko kansa Harmony Sistersiä. Apusisaret ja hieman myöhemmin apuhoitajat aloittivat toimintansa, kun koko maan kohtalo oli veitsenterällä luvulla Suomi oli täynnä surua ja pelkoa, mutta myös työntekoa ja yhteen hiileen puhaltamista. Valittajia ja purnaajia oli vähän. Sota-aikana ja koko 1940-luvulla kaikesta oli pulaa, siksi ihmiset yrittivät tulla toimeen omillaan. Kankaita korjattiin paperilla, autot kulkivat bensiinin sijasta puukaasulla. Kaikki tärkeimmät kulutustavarat kengistä tupakkaan olivat säännöstelytalouden piirissä vuodesta 1939 aina 1950-luvun alkuun. Viimeisenä säännöstelystä vapautui kahvi vuonna Etenkin naiset kantoivat raskaan vastuun koti- ja tehdastyöstä, kun miehet olivat rintamalla. Heti sodan jälkeen moni nainen kantoi toisenlaista vastuuta, kun Suomessa elettiin historiamme korkeimman syntyvyyden aikaa koko 1940-luvun lopun ajan. Rauhansopimuksessa 1944 Suomi menetti kymmenen prosenttia pinta-alastaan ja joutui asuttamaan 12 prosenttia asukkaistaan uudelleen. Sopimus kielsi monta järjestöä, myös Lotta Svärd lakkautettiin. Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia, maan jälleenrakennuksen aika alkoi. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit rikkoivat sisäistä rauhaa, elettiin vaaran vuosia miehityksen ja vallankaappauksen pelossa. Teollisuustuotanto kuitenkin kasvoi vauhdilla, ja työvoimasta oli pulaa kaikilla aloilla. Pelko ja tieto siitä, että vaikeuksista voidaan selvitä, hitsasivat kansakuntaa yhteen. Ilot olivat vähissä, mutta vähästä osattiin nauttia. Suomalaiset kävivät runsaasti elokuvissa 1940-luvulla. Kaikki lapset kuuntelivat radiosta Markus-setää ja koko kansa Harmony Sistersiä. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 14 super

15 Lähihoitajaopiskelija Shadiyeh Pad: Kieli on opittava, jos täällä aikoo työskennellä teksti sonja kähkönen kuvat jukka järvelä ja sonja kähkönen Puolen vuoden päästä lähihoitajaksi valmistuva Iranin kurdi Shadiyeh Pad haaveilee työstä sairaalaympäristössä. Suomalaiseen kulttuuriin sisään pääsy vaatii maahanmuuttajalta paljon aktiivisuutta, jotta kielen oppii ja tulevassa ammatissa pärjää. Valkoiseen hoitajan asuun pukeutunut Shadiyeh Pad on paksuine, tummine hiuksineen ja hymyilevine kasvoineen pirteä näky sairaalan vaaleilla käytävillä. Toista vuotta lähihoitajaksi opiskeleva Pad on viimeistä viikkoa työssäoppimisjaksolla Meilahden iho- ja allergiasairaalassa Helsingissä. Ihottumatautien osastolla Shadiyeh on tutustunut ihonhoitoon, hoitanut atoopikkoja ja psoriasis-potilaita, sekä seurannut yhtä opiskeluajan erikoisimmista tapahtumista, kun erään potilaan säärihaavaa hoidettiin haavan eritettä syövillä toukilla. harppaus toiseen kulttuuriin Shadiyeh Pad muutti Suomeen Iranin Kurdistanista viisi vuotta sitten mentyään naimisiin useamman vuoden Suomessa asuneen kurdin kanssa. Taakse jäi koti Urmiyen kaupungissa, lähellä Irakin ja Turkin vuoristoista rajaa. Muutto islamilaisesta, 70 miljoonan asukkaan maasta länsimaiseen kulttuuriin vaati rohkeutta. Edessä oli uuden kielen opiskelu, suomalaisiin tapoihin totutteleminen ja ammatin hankkiminen. Siinä olen moniin muihin maahanmuuttajiin verrattuna onnekas, että minulla oli alusta alkaen tukena aviomies ja hänen perheensä, jotka olivat jo sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin, Shadiyeh toteaa. Iranissa Shadiyeh oli tottunut vaihtelevaan ja kylmäänkin säähän, mutta Suomessa talven mukanaan tuoma pimeys oli uutta. Kiireiset, hiljaiset suomalaiset tuntuivat kovin erilaisilta kuin puheliaammat iranilaiset, joiden yhteiskunnassa perheellä ja uskonnolla on vahva rooli. Iranissa lapset hoitavat usein vanhempiaan ja perheen yhdessä oleminen on tärkeää. Montakin sukupolvea voi asua samassa kodissa, eikä ole poikkeus, että lapsi asuu yhä vanhempiensa kanssa naimisiin mentyään. Lain mukaan naisten tulee Iranissa käyttää huivia aina ulkona liikkuessaan. Koska Suomessa on vapaampaa, Shadiyeh luopui huivin käytöstä tänne muutettuaan. vaikea kieli oppia Kiireiset, hiljaiset suomalaiset tuntuivat kovin erilaisilta kuin puheliaammat iranilaiset. Entisessä kotimaassaan Shadiyeh kävi peruskoulun, lukion ja vuoden pituisen yliopistoon valmentavan koulutuksen. Heti Suomeen muutettuaan hän hakeutui kielikursseille. Ammatti hoitoalalla oli selvä valinta, sillä Shadiyehia ovat aina kiinnostaneet luonnontieteet ja ihmisten auttaminen. Lukiossa hän valitsi biologian ja kemian kursseja ja Suomeen muutettuaankin opiskeli aikuislukiossa molempia aineita. Ennen varsinaisia lähihoidon opintoja Helsingin Diakoniaopiston aikuislinjalla Shadiyeh kävi vuoden pituisen ammattiopintoihin valmentavan koulutuksen. Sen aikana hän suoritti myös lähihoitajakoulussa vaadittavan kielitason tutkinnon. Suomenkieli on tuntunut maailman vaikeimmalta kieleltä oppia. Mutta jos täällä haluaa työskennellä, se on opittava, Shadiyeh sanoo. Se vaatii omaa aktiivisuutta. Suomea on yritettävä puhua mahdollisimman paljon koulussa, kotona ja ulkona kavereiden kanssa vapaa-ajallakin. Iranissa koulussa oli tapana opiskella ensin kirja, jonka jälkeen tehtiin tentti. Suomessa koulussa on paljon kirjallisia tehtäviä, jotka vievät maahanmuuttajilta aikaa. Kieli ei ole heillä yhtä hyvin hallussa kuin muilla opiskelijoilla ja alan termit on vaikea muistaa, Shadiyeh kertoo. Useilla kursseilla tehdyt ryhmätyöt ovat mieleisiä, koska silloin saa tukea ja apua suomalaisilta opiskelutovereilta. Paremmin maahanmuuttajia tukevat kieliopinnot olisivat kuitenkin tarpeen. Suomenkielen kursseja on ollut joillakin jaksoilla, mutta niitä saisi olla enemmän. Mielestäni esimerkiksi kerran viikossa koko lähihoitajaopintojen ajan olisi sopiva määrä. Suurimmat kieliongelmat ovat tulleet eteen työharjoittelujaksojen aikana, jolloin Shadiyeh on kokenut vaikeaksi muistaa esimerkiksi hoitoalan termien, lääkkeiden ja työvälineiden nimet. Vaikeimmalta on tuntunut potilas- ja asiakastietojen kirjaaminen. Varsinaisen hoitotyön osaan tehdä hyvin, mutta viestiminen on joskus hankalaa. Esimerkiksi työharjoittelussa ihottumatautien osastolla kirjoitamme raportin ilta- tai yövuorolle siitä, miten potilasta on päivällä hoidettu. Tekstin kokonaisuus on mietittävä tarkkaan ja kaikkea ei pidä kirjoittaa. Se on vaikeaa, mutta tieto on tärkeää seuraavalle hoitajalle super 15

16 Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman valinnut Pad kertoo pitäneensä kaikista tähänastisista työharjoittelupaikoistaan ja on oppinut jokaisesta paljon. Tulevaisuuden haaveena on kuitenkin saada työ jostakin sairaalasta. Osa-aikainen työ teknisenä apulaisena apteekissa kolmena päivänä viikossa verottaa Shadiyehin vapaa-aikaa, joka muuten kuluu suureksi osaksi koulutehtävien parissa. Toisinaan aikaa jää harrastuksille ja silloin Shadiyeh urhei- lee, kuuntelee musiikkia tai lukee. Entisen kotimaan monikulttuurisuudesta kertoo se, että Padin kotona on aina puhuttu kurdia, mutta koulussa opiskeltiin persiankielellä. Siksi lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat paremmin persiaksi ja suomalaisista kirjastoista tulee lainattua pääasiassa persiankielisiä kirjoja. hyvä maa asua Iranissa ikääntyneitä hoidetaan paljon Islaminuskoisena Shadiyeh Pad ei syö sianlihaa, mutta voi tarjota siitä valmistettua ruokaa asiakkailleen. kotona ja vanhainkodit ovat maksullisia. Uudessa kotimaassaan Suomessa Shadiyeh Pad näkee paljon hyvää. Sosiaaliturva on täällä paljon parempi kuin Iranissa. Köyhätkin ihmiset tulevat Suomessa hoidetuiksi ja täällä annetaan hyvää hoitoa. Shadiyeh kehuu myös länsimaiden kehittynyttä tekniikkaa. Erilaiset hoitoalalla käytettävät apuvälineet ovat täällä parempia ja kehittyneempiä kuin Iranissa. Esimerkiksi rollaattorin avulla vanhukset saavat kävellä itsenäisesti kaatumatta, eivätkä tarvitse jatkuvasti toista ihmistä tukemaan liikkumista. Syrjivään kohteluun Shadiyeh Pad ei ole opintojensa tai työharjoittelujaksojensa aikana maahanmuuttajataustansa vuoksi törmännyt. Uudet potilaat ovat usein kiinnostuneita Shadiyehin taustasta. Etenkin työharjoittelujaksolla vanhainkodissa monet asukkaat kyselivät maahanmuuttajan nimestä ja synnyinmaasta. Minut on otettu aina hyvin vastaan. Työharjoittelujen aikana kaikki ovat ystävällisesti auttaneet ja neuvoneet, jos en ole jotain ymmärtänyt. Potilaatkin ovat olleet ymmärtäväisiä, jos kielen kanssa on tullut vaikeuksia. Motivoitunut maahan muuttaja on hyvä lähihoitaja teksti sonja kähkönen kuva jukka järvelä Maahanmuuttajat ovat vakiintumassa osaksi suomalaisia työyhteisöjä. Lähihoitajiksi on kouluttautunut jo suuri joukko eri kulttuureista tulleita henkilöitä, kertoo sosiaali- ja terveysalan opettaja Aila Latvala. Sosiaali- ja terveysalan pahenevan työvoimapulan vuoksi maahanmuuttajat ovat tervetulleita tekemään alan töitä. Aila Latvalan mukaan maahanmuuttajat saattavat joutua kohtaamaan ennakkoluuloja kielen tai muiden kulttuuristen syiden vuoksi esimerkiksi työnhakutilanteissa. Onneksi asenteet ovat muuttumassa parempaan suuntaan. Tähän vaikut- taa se, että maahanmuuttajat ovat osoittautuneet lähihoitajan työssä osaaviksi työntekijöiksi. taustalla raskaita kokemuksia Virosta ja Venäjältä tulevien muuttajien lisäksi suuri osa lähihoitajiksi opiskelevista maahanmuuttajista on pakolaisia, joista monet ovat tulleet kehitysmai- 16 super

17 den sekasortoisista olosuhteista. Kokemukset entisestä asuinmaasta voivat olla hyvin raskaita. Helsingin Diakoniaopistossa opettajana työskentelevä Latvala kertoo eräästä maahanmuuttajasta, joka muisteli tapahtumia ennen Suomeen tuloa. Hän oli murrosikäisenä joutunut sodan keskeltä pakolaisleirille äitinsä ja sisarustensa kanssa ja pohti jälkeenpäin, miten hirveää oli kokea lähiomaisten kuolemaa ja nähdä sekasortoa ympärillään. Suomalaiset lähihoitajaopiskelijat kokevat usein esimerkiksi vammaistyön kovin raskaaksi, mutta tämä lähihoitajaksi opiskellut maahanmuuttaja uskoi nähneensä elämässään niin paljon, ettei mitään yhtä kamalaa voisi enää tulla vastaan. Pohjoismaista hyvinvointivaltioamme katsotaan monin silmin. Monet tulevat kulttuureista, joissa yhteiskunnallisuus puuttuu ja elinympäristönä on vain pieni yhteisö kodin ympärillä. Yhteisöllisen elämänmuodon kulttuureista Suomeen tulleet voivat kokea yksinäisten vanhusten näkemisen laitoksissa heitteille jättönä tai vanhusten kunnioittamisen puutteena. Monen maahanmuuttajan synnyinmaassa tyttäret hoitavat äitejään ja anoppejaan. Eräs oppilaani totesi kerran, että hänen kulttuurissaan vanhukset hoidetaan paljon paremmin kuin täällä. Suomessa sen sijaan ajatellaan, että ammatti-ihmiset auttavat. kieli haastaa maahanmuuttajat Eräs oppilaani totesi kerran, että hänen kulttuurissaan vanhukset hoidetaan paljon paremmin kuin täällä. Ammatilliseen koulutukseen pääseminen vaatii maahanmuuttajalta kielitason kolme saavuttamista. Puhetasolla tämän tason saavuttaneet pärjäävät usein kohtuullisen hyvin, mutta opiskelun aikana kirjalliset tehtävät ja hoitoalan termit voivat tuottaa vaikeuksia. Työelämälähtöinen aikuisopiskelu on Latvalan mukaan maahanmuuttajille sopiva oppimismuoto. Siinä opiskelija voi näyttää osaamisensa käytännön työssä, eivätkä tarkastelun alla ole vain kirjalliset tehtävät ja teoria. Maahanmuuttajaopiskelijoiden motivaatiota voi syödä se, että he joutuvat käymään läpi useita valmentavia koulutuksia ennen varsinaista ammatillista koulutusta. Moni on voinut entisessä kotimaassaan suorittaa esimerkiksi opettajan tai sairaanhoitajan tutkinnon, mutta kielitaidottomuuden vuoksi ei Suomessa pääse koulutustaan vastaavaan työhön. Tilanne on melko ristiriitainen ja edessä on usein alan vaihto. Eri kulttuureista tulleiden taustat ovat hyvin vaihtelevia, myös luku- ja kirjoitustaidottomuutta esiintyy. Toisilla voi olla hyvin vahva halu ja motivaatio oppia suomenkieli ja silloin he oppivat nopeasti. Yleensä ammattiopinnoissa tarvittavan riittävän kielitason saavuttaminen vaatii kahden, kolmen vuoden opinnot. Latvala myöntää, että tarvetta tiiviimmille, maahanmuuttajia tukeville kieliopinnoille olisi myös lähihoitajaopintojen yhteydessä. Koska lähihoitajakoulutus on ammatillista koulutusta, ei varsinaisia resursseja kieliopintoihin ole varattu. Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvia tapoja ja tottumuksia pyritään selvittämään maahanmuuttajille ammattiopintoihin valmentavan koulutuksen aikana. Lähihoitajakoulun valintatilanteessa tuodaan esiin sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä. hoivan ja huolenpidon taito Ruotsi on esimerkki maasta, jossa sosiaali- ja terveysalan työntekijöinä työskentelee hyvin paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Potilaiden ja asiakkaiden kannalta se ei välttämättä ole hyvä asia, koska myös heillä pitäisi olla oikeus omaan kulttuuriinsa. Asiakkaiden kannalta liian monikulttuurinen työyhteisö ei ole kovin kotoisaa. Maahanmuuttajilla on kuitenkin paljon annettavaa suomalaiselle hoitoja hoivatyölle. Latvalan mukaan kokemukset entisestä kotimaasta voivat tuoda oman syvyytensä työhön. Motivoituneet, lähihoitajiksi kouluttautuneet maahanmuuttajat ovat hyvin pidettyjä ja tunnollisia työntekijöitä. Monilla on suuri hoivan ja huolenpidon antamisen kyky. Heistä on tullut hyvää palautetta. Jos toisesta kulttuurista tullut opiskelija käy läpi kaikki opiskeluvaiheet suomalaisen opiskelijan tavoin, ei työelämään sijoittumisessa ja lähihoitotyössä pitäisi olla sen enempää ongelmia kuin suomalaisillakaan. Me kaikki voisimme oppia maahanmuuttajilta sitkeyttä, jonka avulla monet heistä ovat suurtenkin vaikeuksien ja myllerrysten jälkeen jakseneet opiskella itselleen uuden ammatin. Suomessa erilaisuuden vuoksi joutuu vieläkin olemaan silmätikkuna. Siitä huolimatta moni maahanmuuttaja haluaa antaa panoksensa työelämään. Suosiminenkin voi olla rasismia Kieli avaa oven kulttuuriin teksti elina kujala Lähihoitajaksi vastikään valmistunut Chris Poulter uskoo vakaasti, että kielitaito on avain moneen maahanmuuttajalta lukittuun tai heil- le vain raollaan olevaan oveen. Espoossa asuva mies on aidosti huolissaan niiden ulkomaalaisten puolesta, jotka joutuvat odottamaan kielikurssille pääsyä kuukausia tai jopa vuosia. Hän pitää kielitaidon kartuttamista tärkeimpänä maahanmuuttajan sopeutumista auttavana asiana super 17

18 Kieli on voimavara ja valtaa. Se on oppimisen väline, se mahdollistaa vuorovaikutuksen kodin ja koulun välillä, sillä voi neuvotella. Kielitaidon kautta sopeudutaan uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, Poulter luettelee. Suomalaisen sanaston, sijamuotojen ja verbitaivutusten oppiminen on tärkeää kylmään Pohjolaan muuttavalle ulkomaalaiselle, mutta omaa äidinkieltään ja synnyinmaansa kulttuuria ei silti saisi unohtaa. Useissa tutkimuksissa on todettu kaksikielisyyden vahvistavan maahanmuuttajalasten omaa identiteettiä. Lasten ja nuorten on tärkeää pystyä keskustelemaan yhteisellä kielellä vanhempiensa ja sukulaistensa kanssa. Itse australialaisena ja Suomen kansalaisena uskon, että oman äidinkielen säilyttäminen ja uuden kotimaan kielen opiskelu ovat ihmisen perusoikeuksia, sanoo Poulter. Suomessa on viime aikoina oltu huolissaan etenkin maahanmuuttajanaisista, jotka liian usein jäävät kotiin hoitamaan lapsia, eivätkä ehkä koskaan opi kunnolla uuden kotimaansa kieltä. Viime aikoina kansaa ovat puhuttaneet hierontaliikkeissä työskentelevät thaimaalaisnaiset, jotka eivät puutteellisen kielitaidon vuoksi ehkä tiedä omia oikeuksiaan. Kielitaidotonta on helppo kiristää ja uhkailla, mutta edes auttavasti suomea puhuva pystyy ottamaan selvää asioista ja hakemaan tarvittaessa apua. Saadakseen Suomen kansalaisuuden hakijan on hallittava vähintään tyydyttävästi suomen tai ruotsin suullinen ja kirjallinen taito. Poulter toivoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja koululaitoksissa kiinnitettäisiin kielikysymykseen enemmän huomiota ja tunnustettaisiin sen tärkeys. Kielen ja kansalaisuuden välinen suhde on ennen kaikkea valtasuhde, Poulter sanoo. mahdollisuus, ei uhka Suomeen tarvitaan lähitulevaisuudessa maahanmuuttajia tekemään työtä. Työpaikkoja vapautuu myös hoiva-alalta, kun väestö vanhenee ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Kun ihmiset nykyään puhuvat siirtolaisista, ensimmäinen ajatus on yleensä se kuinka paljon heitä on. Globalisoituvassa maailmassa silmiinpistävää on oikeastaan se, kuinka vähän maahanmuuttajia loppujen lopuksi on, ihmettelee Chris Poulter. Sisäministeriön mukaan Suomessa asuu vakinaisesti noin ulkomaalaista. Se on 2,3 prosenttia maamme väkiluvusta. Todellisuudessa luku on hieman suurempi, koska monet maahanmuuttajat ovat saaneet Suomen kansalaisuuden vuosien kuluessa. Vuosittain se myönnetään noin 2000 ulkomaalaiselle. Maahanmuutto pitäisi nähdä Suomelle mahdollisuutena, ei uhkana. Siitä pitäisi ottaa kaikki hyöty irti, eikä vain toivoa että koko ilmiö katoaisi. Jos rajojen täydellinen avaaminen ei ole poliittisesti mahdollista tällä hetkellä, meidän täytyisi saada maahan ihmisiä laillisten väylien kautta ainakin koulutetuista maista, Poulter toteaa. Hän toivoo, että aikojen kuluessa ihmiset voisivat palveluiden, tavaroiden ja valuutan tapaan liikkua täysin vapaasti maasta toiseen. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteet täytyy ymmärtää ja Globalisoituvassa maailmassa silmiinpistävää on oikeastaan se, kuinka vähän maahanmuuttajia loppujen lopuksi on. hyväksyä yhteiskunnan kaikilla aloilla: työelämässä, koulutuksessa, asuntopolitiikassa ja julkisessa terveydenhuollossa, Poulter sanoo. Ihmistä ja hänen taustaansa ei saa unohtaa, vaikka kyse onkin virallisista lausunnoista ja linjauksista. Yksilön tarpeet ja ympäristötekijät täytyy ottaa huomioon, kun tehdään ratkaisuja esimerkiksi juuri maahan saapuneiden pakolaisten kotouttamisesta. Vaikka Suomessa ja etenkin hoitoalalla puhutaan työvoimapulasta, maahanmuuttajat eivät kouluttautumisen jälkeenkään näytä tilastojen mukaan työllistyvän yhtä hyvin kuin syntyperäiset suomalaiset. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on noin 30, kun koko maassa luku on noin 8. Esteenä työnsaannille on usein puutteellinen kielitaito tai koulutus, mutta valitettavan usein maahanmuuttaja törmää myös ihonväriin tai etniseen taustaan perustuvaan syrjintään työmarkkinoilla. Syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä on vielä isoja eroja esimerkiksi työllistymisessä, asumisessa ja kouluarvosanoissa. Syrjintä vaikuttaa niin ulkomailla syntyneisiin maahanmuuttajiin kuin myös heidän lapsiinsa, Poulter huomauttaa. kohti aitoa tasa-arvoisuutta Monikulttuurisuus on Suomessa ollut puheenaihe vasta 90- luvun alkuvuosista saakka, kun ensimmäiset somalipakolaiset tulivat maahan. Tämän päivän ja varsinkin tulevaisuuden kiinnostava kysymys onkin, kuinka pitkään me pidämme yhteiskunnassamme asuvia ihmisiä ulkomaalaisina, maahanmuuttajina ja pakolaisina. Toisen, kolmannen tai neljännen polven siirtolaiset eivät varmasti tunne enää olevansa pakolaisia, vaan etupäässä suomalaisia. Asenteiden täytyy muuttua, mutta Poulter vaatii myös konkreettisia parannuksia. Koulutuksessa ja työllistymisessä on tehty monia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saada maahanmuuttajille työpaikkoja. Ulkomaalaiset tutkinnot täytyy kelpuuttaa myös Suomessa. Tarvitsemme parempia kotouttamisohjelmia ja kielikursseja, jotta suomalaisten työnantajien olisi helpompi rekrytoida maahanmuuttajia. Suomi on viime vuosina avautunut ja monikulttuuristunut vauhdilla, mutta meillä on silti vielä paljon tehtävää aidosti tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Poulter on huomannut itse esimerkiksi opiskeluaikanaan, ettei maahanmuuttajia kaikissa tilanteissa kohdella samalla tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia. Yltiöpositiivinen asennekin voi olla syrjintää. Opettajat ymmärtävät täysin maahanmuuttajien tarpeet ja jopa suosivat siirtolaisia pelätessään, että heitä itseään voidaan luulla rasisteiksi. Tällainen tilanne ei ole hyödyksi kenellekään, huomauttaa Poulter. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena pitäisi olla samat oikeudet, vastuut ja velvollisuudet jokaiselle riippumatta ihmisen etnisestä tai kulttuurisesta taustasta. Tärkeintähän on luoda ihmisille parempia mahdollisuuksia ansaita elantonsa, tehdä työtä ja yrittää. 18 super

19 Osallistu juhlavuoden kirjoituskilpailuun ja voita lahjakortti Onko sinulla hauskoja tai nolottavia työmuistoja menneiltä vuosilta tai viime viikolta? Oletko kohdannut työssäsi niin ihania tai kamalia ihmisiä, ettet heitä koskaan voi unohtaa? Millainen oli ensimmäinen työpäiväsi tai työpaikkasi hoitoalalla? SuPer-lehti kerää liiton 60-vuotisjuhlavuoden kirjoituskilpailussa kaikenlaisia hoitotyön muistoja. Tarinoi, pakinoi, tunnelmoi ja lähetä tekstisi mieluiten sähköpostilla tai postitse SuPer-lehti, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Toimitus editoi tekstit tarvittaessa. Parhaat jutut julkaistaan kesäkuun SuPer-lehdessä. Kaikkien mennessä kirjoituksensa lähettäneiden kesken arvotaan yksi 250 euron arvoinen lahjakortti sekä SuPer-lehden tuotepalkintoja. Osallistu ja jaa herkulliset muistosi muidenkin lukijoiden kanssa super 19

20 Lähihoitaja Kerttu Haataja kertoo, että laihtuminen onnistuu, kunhan motivaatio on kohdallaan. Hän itse halusi voida paremmin ja jaksaa enemmän töissä ja vapaa-aikana, kuin mihin ylipainoisena pystyi. Hyvästit 45 kilolle teksti ja kuva marjo sajantola Lähihoitaja Kerttu Haataja teki totaalisen elämäntapamuutoksen ja väsymyskin varisi kilojen myötä. Entisen itseruoskinnan sijaan hän saa nauttia onnistumisen ihanasta tunteesta ja energiaa hänellä riittäisi jaettavaksikin. Kerttu Haataja nauttii kahden alle kouluikäisen tyttönsä kanssa iltateellä amerikkalaisia pannukakkuja ja tarjoaa niiden höysteeksi vaniljakastiketta, siirappia, marmeladeja ja hilloa. Hei haloo, mikä dieetti se tämä on? Tämä on markkinoiden vähäkalorisinta vaniljakastiketta ja yhdessä pannukakussa on 120 kaloria. Yleensä keitän lapsille iltapalaksi puuroa, mutta tänään herkutellaan, Haataja nauraa. Hän kertoo laskevansa automaattisesti kaiken ruuan kaloreiksi, eikä aikaisemmin syönyt mitään, mistä ei tiennyt sen sisältämää energiamäärää. Nykyisin hän syö kurinalaisesti viikolla, mutta viikonloppuisin on lupa herkutella. Olen pääasiassa kasvissyöjä, joskus syön broileria tai kalaa. Juhlissa ja ravintolassa syön normaaleja kasvisruokia, mutta olen huomannut, että makuaistini on muuttunut. Rasvainen ruoka maistuu pahalta. pikapudotus ei pysy Haataja on kahden päiväkodin yhteinen kiertävä lastenhoitaja. Hän valmistui lähihoitajaksi jouluna 2000, jäi suoraan äitiyslomalle ja sen jälkeen hoitovapaalle ensimmäisen tyttärensä kanssa. 20 super

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 :n 1 mom:n nojalla valtiolle siirrettävät tehtävät ja henkilöstön asema Pks-seurantaryhmän kokous 26.9.2008, Espoo Elina Vartiainen-Hynönen Laki kunta-

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta:

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta: LOHJAN KAUPUNGIN JA PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN SOSIAALI- JA TERVEYS-PALVELUJEN HENKILÖSTÖSOPIMUS Yhtymähallitus 18.9.2012 liite 109 Sopijaosapuolet: Lohjan yhdistymishallitus Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) LUOTTA- MUSMIES- Jyty ry 18. 19.1. Kuopio LM-perusopinnot 1 Jyty ry 18.1. 15.2. Verkkokurssi Kunnan toiminta, talous ja tietosuoja verkkokurssi

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 17/2009 liite 7

KT Yleiskirjeen 17/2009 liite 7 9.12.2009 1 (6) Tehy ry 3.11.2009 KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUS V 2010 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 18.-20.1. Tehy Vantaa 29.-31.3. Tehy Helsinki 27.-29.1. Tehy Helsinki 7.-9.4. Tehy Vantaa 31.5.-2.6.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) LUOTTAMUSMIES- KOULUTUS 18. 19.1. Kuopio LM-perusopinnot 1 18.1. Kunnan toiminta, talous ja tietosuoja verkkokurssi 15.2. Verkkokurssi 26.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Luottamusmieskoulutus Tehy 18.1.-20.1. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/05) Tehy 26.-28.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (1/05)

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 KT 1 JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 Luottamusmieskoulutus Jyty ry 16. 17.1. Seinäjoki Luottamusmiesten perusopinnot I Jyty ry 23. 24.1. Vasa FM grundutbildning I Jyty ry 25.1. Rovaniemi Luottamusmiesten

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 4 1 (5)

KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 4 1 (5) KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 4 1 (5) Luottamusmieskoulutus SuPer ry 13. 17.3.2017 Helsinki Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso SuPer ry 13. 17.2.2017 Helsinki Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso SuPer

Lisätiedot

Joensuun seudun JHL ry osasto 310 toimintasuunnitelma 2017

Joensuun seudun JHL ry osasto 310 toimintasuunnitelma 2017 Joensuun seudun JHL ry osasto 310 toimintasuunnitelma 2017 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarviossa varattu summa Arviointi (tekemisen jälkeen) Järjestötoiminta Lisätään yhteistyötä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KT 3.12.2014 Yleiskirjeen 14/2014 liite5

KT 3.12.2014 Yleiskirjeen 14/2014 liite5 TEHY RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2015 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS V 2015 JÄRJESTÄJÄ PAIKKA AIKA KURSSI Luottamusmieskoulutus KoHo/Tehy Vantaa 12.-14.1. Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (5/14)

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 4 1 (5)

KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 4 1 (5) KT Yleiskirjeen 13/2016 liite 4 1 (5) Luottamusmieskoulutus SuPer ry 13. 17.3.2017 Helsinki Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso SuPer ry 13. 17.2.2017 Helsinki Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso SuPer

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot