Kuvitus ja taitto Maria Kähäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvitus ja taitto Maria Kähäri"

Transkriptio

1 1

2 KIINTYMYSVANHEMMUUS Lapsen perustarpeet ja niihin vastaaminen Katri Pääkkö-Matilainen Kuvitus ja taitto Maria Kähäri Kiintymysvanhemmuusperheet ry 2011 Teoksen sähköisen version ladattuasi voit maksaa vapaaehtoisen kannatusmaksun 5 euroa (tai haluamasi summan) tilille , saajaksi Kiintymysvanhemmuusperheet ry ja viestiksi kirja. Näin kerätyillä rahoilla kustannetaan aikanaan kirjan ensipainos. 2

3 Sisällysluettelo Johdanto Mitä kiintymysvanhemmuus on? 7 Attachment parenting -termi ja sen suomennokset 7 Lapsentahtisuus 8 Uskomukset vauvoista 10 Kiintymysvanhemmat vauvanhoitajina käytännössä 11 Tunteet ja kiintymysvanhemmuus 12 Prologi Synnytys ja syntymä Synnytyksen historiaa 14 Ennen lääketiedettä 14 Eurooppalainen synnytys ja modernin lääketieteen vaikutus 17 Lääketieteellisen puuttumisen haittavaikutuksiin herääminen 19 Suomalainen synnytyskulttuuri Aktiivisen synnytyksen vaikutus kiintymyssuhteeseen 23 Luonnonmukainen, aktiivinen synnytys varhaisen kiintymyssuhteen edistäjänä 23 Aktiivinen synnyttäminen käytännössä 24 Lempeä syntymä 28 I OSA Kosketus 31 Suoran ihokontaktin merkitys vastasyntyneelle 31 Ihokkain oleskelun toteutus kylmässä ilmastossamme 32 II OSA Ravinto Miksi imettää ja pitkään? 35 Rintamaito, vauvan paras ravinto 35 Imetyksen muut edut 36 Taaperoimetyksen suositukset 37 Taaperoimetyksen edut 38 Ennakkoluuloja taaperoimetyksestä Miten imetyksen saa sujumaan? 41 Imetyksen ABC 41 Imetyksen vaiheita ja ihokontakti yleislääkkeenä imetysongelmiin 45 Yöimetys ja vauvojen yöelämä 47 Imetystuen lähteet Pulloruokinta kiintymysvanhemmuuden hengessä 53 3

4 4. Miksi kannustaa vauvaa syömään itse? 56 Lapsentahtinen sormiruokailu eli Baby Led Weaning 56 Terminologiasta 56 Perusperiaatteet Miten sormiruokaa syödään? 58 Turvallisuus 58 Aloittaminen 59 Tarjottavat ruoat 59 Aterimet ja astiat 62 Lapsentahtisilla periaatteilla ruokailujen jatkaminen lapsen kasvaessa 62 III OSA Uni Miksi nukkua yhdessä? 64 Länsimaiset ihanteet vauvojen unesta 64 Yksin nukkumisen lyhyt historia 64 Perinteiset perustelut yksin nukkumiselle ja neuvot yksin nukuttamiseen 65 Vasta-argumentteja ja kritiikkiä yksin nukkumisen ihanteelle ja unikouluille 67 Perhepeti 68 Vauvan luonnolliset unitarpeet Miten toteuttaa perhepeti mukavasti ja turvallisesti? 71 Perhepedin käytännön hyödyt ja haitat 71 Turvallisen yhdessä nukkumisen säännöt 71 IV OSA Kantaminen Miksi jatkaa kantamista kohdun ulkopuolellakin? 75 Lapsen kantamisen edut 75 Kantamisen riittävä määrä Miten löytää oikea kantotapa? 80 Kantaminen eri käytännön tilanteissa 80 Eri kantovälinetyypit 82 Eri sidonnat ja yleisimpiä sidontaohjeita 90 Kantovälineiden turvallisuudesta 102 4

5 V OSA Vessahätä Miksi auttaa lasta vessahädän kanssa? 105 Vauvojen vessahätäviestinnän perusoletukset 106 Terminologiasta 106 Vessahätäviestinnän "kolme polkua" 107 Vauvojen vessahätäviestinnän hyödyt 107 Vvv:n mahdollisia oheisseuraamuksia 111 Yleisimmät epäilyksen aiheet Miten vauvojen vessahätäviestinnässä pääsee alkuun? 115 Vvv:n työkalut I - Vauvan vessahätämerkkien lukeminen 115 Vvv:n työkalut II - Rytmien seuranta ja hyödyntäminen 119 Vvv:n työkalut III - Intuitio, arjen nopea tapa tietää vauvansa vessahädästä 120 Vvv:n työkalut IV - Suhistelu eli vauvalle pissausmahdollisuudesta viestittäminen 122 Vessahätäviestinnän apuvälineet ja tarvikkeet 124 Moninaiset pissatusasennot 124 Aloittaminen pienen suloisen vastasyntyneen kanssa 128 Aloittaminen vanhemman vauvan kanssa Miten vvv toimii käytännössä? 132 Vaippojen käytöstä 132 Vaatetus 136 Vvv kodin ulkopuolella 137 Yövaipattomuus 139 Päiväunipissatukset 142 Tyypillisimmät kompastuskivet: pottalakkojen monet muodot 144 Tyypillisimmät kompastuskivet: turhautuminen haasteena 147 Lopuksi: vvv:n hyödyntäminen perinteisessä pottaharjoittelussa taaperon kanssa Miksi valita kestovaipat? Miten kestovaippaillaan? 156 Lapselle sopivimpien vaippojen valinta 156 Kestovaippatyypit 157 Vaippojen säilytys ja pesu 160 Yhteenveto 162 Epilogi Yhteisön merkitys 163 Liian pienet piirit, joissa pyöriä? 163 Syyllistämisestä ja syyllistymisestä 164 Rakkaudesta 165 Lähteet ja linkit 168 5

6 6

7 Johdanto Mitä kiintymysvanhemmuus on? Tässä oppaassa esitellään kiintymysvanhemmuudeksi nimitetty kokoelma erilaisia vauvanhoitotapoja. Ne ovat nykysuomalaisessa kulttuurissa vaihtoehtoisia ja uusiakin, mutta maailmankulttuurien ja historiallisen vertailun tasolla ikiaikaisia ja tuttuja miljardeille ihmisille. Punainen lanka, joka yhdistää kaikkia näitä vauvanhoitotapoja, on vauvan tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Kulttuurissamme puhutaan kyllä paljon varhaisesta vuorovaikutuksesta ja vauvanlukutaidosta, mutta viime vuosikymmenien aikana perinteemme on etääntynyt yhä kauemmas vauvojen todellisten tarpeiden tunnistamisesta. Vuorovaikutus ja vauvan viestit jäävät auttamatta vajaiksi, jos lapsen olennaisia tarpeita ei tunnisteta. Kulttuurissamme on lähes unohdettu lasten lajityypilliset tarpeet käydä rinnalla luonnolliseen vieroittumiseen saakka, nukkua toisen ihmisen seurassa, saada jatkuvasti suoraa ihokosketusta ja liikeaistilleen stimulaatiota kannettuna sekä tarvettaan ilmaista vessahätäänsä ja tulla sen kanssa avustetuksi. Tässä oppaassa on kirjoitettu eri aiheista hieman eri verran, riippuen siitä kuinka hyvin kyseinen aihe on jo katettuna suomalaisessa vauvanhoitokirjallisuudessa. Erityisen paljon on painotettu vauvojen vessahätäviestintään, koska siitä ei ole painettua kirjallisuutta suomen kielellä tiettävästi lainkaan ennen tätä opasta. Attachment parenting -termi ja sen suomennokset Attachment parenting tarkoittaa suoraan suomennettuna kiintymysvanhemmuutta. Lääkäri-kätilö-pariskunta William ja Martha Sears ovat lanseeranneet kyseisen termin 1980-luvun lopulta lähtien kirjoissaan, vastaanotollaan ja neuvontapalstoillaan. Tämän kasvatus- ja vauvanhoitofilosofian perusideana on vauvan ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen vahvistaminen. Se pohjaa paljolti kiintymyssuhdeteoriaan, joka on kehittynyt omaksi psykologiseksi koulukunnakseen alkaen John Bowlbyn tutkimuksista

8 luvulla Yhdysvalloissa. Pyrkimyksenä kiintymysvanhemmuudessa voisikin sanoa kiintymyssuhdeteorian valossa olla kehittää turvallinen kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välille. Attachment parenting tai lyhyemmin AP-teoria palauttaa kunniaan vuosituhantiset ihmislajin vauvanhoitotavat, jotka ovat syrjäytyneet ulkoisen käyttäytymisen ohjaamiseen keskittyneen behavioristisen koulukunnan psykologiassa ja 1900-luvun teollisuusyhteiskunnan materiahurmiossa. AP-teorian perustelut kumpuavat paljon myös monikulttuurisesta antropologiasta eli ihmistutkimuksesta, evoluutiobiologiasta ja eläinten käyttäytymistutkimuksesta eli etologiasta. Termin toinen suomennos, vaistovanhemmuus, korostaa juuri tätä biologista näkemystä, jossa uskotaan vauvojen ja vanhempien vaistojen kanssa harmoniassa oleviin, luonnonläheisiin vauvanhoitotapoihin. Lapsentahtisuus Omiin kokemuksiini esikoisäitinä voin sanoa, että minulle lapsentahtisuus on lapseni jatkuvasti vaihtelevien kausien ja vaiheiden kunnioittamista. Pidän aivan vieraana käsityksiä, joissa esimerkiksi alle puolivuotiaan nukahtamistottumuksia pidetään piintyvinä tapoina, joilla on vaikutuksia vuosikausiksi eteenpäin. Eihän vauva ensimmäisen ikävuoden aikana tunnu pitävän mistään mieltymyksistään kiinni loputtomasti! Jopa rinnalla imemässä käymiseen ei aina riitä malttia ja tietyssä vaiheessa äidin sylikin on mälsä paikka, kun pitäisi ehtiä ryömiä nurkasta nurkkaan. Lapsentahtisuus on vastakohta "aikuistahtisuudelle" tai kellontahtisuudelle. Lapsentahtisesti etenevässä arjessa ytimessä on viestintä vauvan ja aikuisen välillä. Vauva kertoo tarpeistaan (nälkä, kosketus, väsymys, vessahätä, myöhemmin seurankipeys tai tekemisen puute) ja aikuinen vastaa niihin. Ihan sama mitä kello on, kauanko edellisestä vastaavan tarpeen tyydyttämisestä on tai mikä Tärkeä Aikuisten Projekti on kesken. Tätä vaihetta ei jatku ikuisesti, vauvan ja lapsen kasvaessa hän kykenee yhä paremmin itse tyydyttämään tarpeitaan sekä ymmärtämään, että hetken odottaminen ei ole maailman kaatava asia. Pienen vauvan kanssa aikuisen tarpeet ovat ne, jotka voivat odottaa hetken. 8

9 Myös lapsen kehityksessä ja oppimisessa lapsentahtisuus tarkoittaa sitä, että mittarina käytetään lasta itseään, ei ulkoisia tekijöitä tai vertailua muihin lapsiin. Lapsi kehittyy omalla yksilöllisellä tavallaan ja aikuisten kannattaa nauttia tuon erityislaatuisen tarinan yksityiskohtien seuraamisesta päivittäin. Suurin ilo ei tule siitä, että meidän lapsi oppi tekemään asian x tai y ennen naapurin lasta, vaan siitä, millainen riemun ilme vauvan tai isomman lapsen kasvoilta paistaa, kun hän saa tehtyä jotain, mitä ei aiemmin osannut. Oman arkikokemukseni pohjalta voin myös sanoa, että usein lapsen tahdin kunnioittaminen on kerta kaikkiaan raivostuttavaa aikuisten maailmaan tottuneelle. Onko vauvan pakko vaihtaa parin viikon välein lempipissatusasentoaan tai yöheräämistiheyttään tai lempikantoasentoaan liinassa? Juuri kun äitiparka on mukautunut johonkin rutiiniin, vauva jo muuttaa sitä! Itseään voi kuitenkin lohduttaa sillä, että ilman noita muutoksia lapsi ei kehittyisi, ei kasvaisi. Varmuus jatkuvasta trendien muutoksista myös lohduttaa, jos meneillään oleva tilanne on ahdistava - esimerkiksi rinta- tai pottalakko. Miten lapsentahtista arkea sitten jaksaa? Ensinnäkään lapsentahtisuus ei tarkoita samaa kuin täydellinen lapseen keskittyminen ympäri vuorokauden tai kaiken tekeminen vain lapsen ehdoilla. Vauvaa kyllä pidetään lähellä, hän kulkee mukana ja hänen tarpeisiinsa vastataan, mutta aikuisilla on omatkin touhunsa, joita vauva saa seurailla. Toiseksi kaikkiin edellä mainittuihin kiintymysvanhemmuushenkisiin vauvanhoitotapoihin on olemassa modernin maailman apuvälineitä rintapumpuista sänkyjen turvakaiteisiin ja kantoliinoista pottiin. Ne eivät kuitenkaan ole itseisarvoisia välttämättömyyksiä, vaan tarpeen mukaan käytettäviä apuja. Olennaisinta ovat ihmiset: vauva ja häntä hoitavat aikuiset sekä isommat lapset. Eittämättä tärkein hoitaja on äiti, mutta hän tarvitsee ympärilleen vahvan tukiverkoston jaksaakseen. Ydinperhekulttuurissamme aivan liikaa painolastia jää usein vanhempien harteille, ja äitien pitäisikin kerätä ympärilleen kunnon naisverkosto avuksi. Myös perheen isompien lasten hoivaviettiä ja halua auttaa vauvanhoidossa pitäisi hyödyntää rohkeammin, koska myös lasten luonnollista ja lajityypillistä käyttäytymistä on vauvoista hurmaantuminen. 9

10 Uskomukset vauvoista Vauvojen uskotaan kiintymysvanhemmuudessa olevan sisäsyntyisesti sosiaalisia ja hyväntahtoisia. Vauvoilla on tärkeitä, välttämättömiä tarpeita, joista he pyrkivät viestimään ja joihin vanhempien tulisi pyrkiä vastaamaan. Vauvoilla on monipuoliset varhaiset vuorovaikutustaidot, joiden avulla he ilmehtivät, elehtivät ja ääntelevät tullakseen ymmärretyiksi. Vauvoilla on myös ainutlaatuinen temperamentti sekä persoonallisia rytmejä, mieltymyksiä ja tapoja, joita vanhemmat voivat oppia tuntemaan ja niiden avulla ennakoida vauvan tarpeita. Vauvojen tarpeet ja niihin vastaaminen on hyödyllistä ja välttämätöntä lapsen optimaaliselle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Joka kerralla, kun aikuinen tai isompi lapsi vastaa vauvan tarpeisiin, tämä saa kasvuaan ja kehitystään edistävää apua sekä viestin siitä, että on arvokas ja että maailma on hyvä paikka ja toiset ihmiset luottamuksen arvoisia. Vauvojen ei ajatella pyrkivän manipuloimaan tai juoksuttamaan vanhempiaan. Vauvojen tehtävänä ei myöskään pidetä vanhempien tarpeisiin mukautumista, vaan vanhempien tehtävänä pidetään vauvan tarpeisiin vastaamista. Vauvoille ei ajatella kehittyvän pahoja tapoja, joista heitä on parempi kouluttaa pois ennemmin kuin myöhemmin. Päinvastoin kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan, että vauvan perimmäinen pyrkimys on aina pysyä hengissä. Jos vauva itkee, se on erittäin tärkeä viesti. Vauvan maailmassa ei ole silloin kaikki kohdallaan. Ongelma on yleensä jotain yksinkertaista ja perustarpeisiin liittyvää, kuten tarve olla sylissä turvassa, saada ruokaa, unta tai apua vessahädässä. Joskus kysymys on jostain vaikeammasta, kuten kiputiloista (hampaat, allergiat, tulehdukset jne.). Sekä vauvan että vanhemman olotila helpottuu ja yhteinen rakkaus ja luottamus kasvaa, kun itkun syy löytyy ja se pystytään hoitamaan. 10

11 Kiintymysvanhemmat vauvanhoitajina käytännössä Olen jaotellut vauvojen tarpeet neljään kategoriaan, joihin myös tämän kirjan rakenne perustuu: ravinto, uni, kosketus ja vessahätä. Näihin tarpeisiin voi vastata joko valtavirran lastenhoitokulttuurimme tavoilla tai länsimaissa vaihtoehtoisilla AP-teorian mukaisilla tavoilla, jotka ovat yleistä käytäntöä ympäri maailmaa ei-teollistuneissa maissa ja joita isomummommekin muistavat Suomessa laajalti käytetyn vielä luvuilla. Nykyisen valtavirran käytännön mukaan vauvan tarpeisiin vastataan säännöllisellä päivärytmillä, jossa aikuinen määrittelee ajankohdat eri toimenpiteille, seurustelulle ja unille. Ihanteena pidetään vauvaa, joka syö reippaasti suuria määriä kerrallaan pullosta, rinnasta tai lusikasta. Ihannevauva myös nukkuu monituntisia unijaksoja yksin omassa sängyssä tai vaunuissa. Hän tyytyy kolmituntisiin vaipanvaihtoväleihin. Ennen kaikkea ihannevauva hymyilee iloisesti köllötellessään sängyssään, vaunuissaan, sitterissään tai lattialla. Jos vauva ei vastaa näitä ihanteita, häntä pidetään vaikeana tai suuritarpeisena. Joskus jopa väärin arvioidaan jatkuvaa kantamista vaativa vauva koliikkivauvaksi, vaikka todellisten mahavaivojen sijaan kyse on vain sylin ja ihokontaktin puutteesta. Vaihtoehdot ovat luonnollisia ja yksinkertaisia: ravinnoksi täysimetys puolivuotiaaksi asti ja sen jälkeen lapsentahtisesti vuosien varrella pikkuhiljaa vähentyvät rintamaitoruokailut lapsen syöttäessä itse itseään yhä enemmän kiinteällä ruoalla. Turvallisimmat ja parhaat unet vauva saa nukkumalla yhdessä aikuisen tai isomman sisaruksen kanssa ja vauvan sallitaan haluavan ravintoa myös yöllä kasvaakseen ja kehittyäkseen optimaalisesti. Kosketusta, läheisyyttä ja virikkeitä motoriselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselleen vauva saa parhaiten jatkuvasti mukana kannettuna, vastasyntyneenä mieluiten alasti aikuisen paljasta ihoa vasten. Viimeisin lisäys tähän AP-henkiseen vauvanhoitopalettiin on vauvojen vessahätäviestintä. Siinä vauvan tarpeisiin ulostaa ja virtsata sekä huolehtia hygieniastaan uskotaan voitavan vastata parhaiten avustamalla vauvaa käymään vessassa, ei totuttamalla käyttämään vain vaippaa vessana. Tämä tapa on länsimaissa niin uusi ja radikaali, etteivät attachment parenting -termin luoneet Searsitkaan ole sitä suosituksiinsa lisänneet. 11

12 Tunteet ja kiintymysvanhemmuus Kiintymysvanhemmuuden ytimessä on kunnioitus lasta ja tämän oikeutettuja, perusteltuja tarpeita kohtaan. Emme sivuuttaisi itkevää aikuista tai isompaa lastakaan, miksi siis sivuuttaisimme pienen vauvan itkun? Valitettavasti synnytys-, vauvanhoito- ja lastenhoitokulttuurimme on täynnä hyväntahtoisia ohjeita ja neuvoja, joissa sivuutetaan lapsen tunteet aikuisten tarpeiden vuoksi tai arjen helpottamiseksi. Väittäisin kuitenkin, että todellisuudessa eniten vauva-arkea helpottaa se, että vanhempien biologiset vaistot pääsevät käyttöön ja itsetunto vanhempana kasvaa, kun vauva on jatkuvasti lähellä ja hänet viesteineen ja mieltymyksineen oppii siten nopeammin tuntemaan. Useimmat vanhemmat varmasti yrittävätkin vastata vauvansa itkuihin nopeasti. Jos vauvojen todelliset tarpeet, kuten vessahätä tai ihokontaktin tarve, eivät tule ymmärretyiksi, tuloksena voi olla vain avuttomana itkuista vauvaa hyssyttelevä, epäonnistumisen tunteessa vellova vanhempi. Kuten Meredith Small kertoo tutkimuksista afrikkalaisten kansojen keskuudessa, täysin itkuttomia eivät ole ihokkain kannetut, lapsentahtisesti imetetyt ja vessahätäviestityt vauvatkaan. Itkun keskimääräinen kesto on kuitenkin paljon pienempi, tyypillisesti vain sekunteja ei minuutteja tunneista puhumattakaan. Tässä oppaassa keskitytään vauvoihin, mutta sanasen mainitsen myös kiintymysvanhemmuuden muodoista isompien lasten lempeässä kasvatuksessa. Lapsen kasvaessa yhä tärkeämmäksi nousee kunnioittava puhe ja käyttäytyminen. Lapset ansaitsevat tulla kohdelluiksi yhtä huomioon ottavaisesti kuin kaikki muutkin ihmiset. Lapsen tunteiden kunnioittaminen ei kuitenkaan ole kulttuurissamme niin yleistä kuin pitäisi, koska vuosikymmenten ja -satojen ajan lasten on ajateltu olevan peruspahoja, kurittomia, pilalle lellittyjä jne. Jatkuvasti kuulee julkisilla paikoilla vanhempien puhuvan lapsilleen tavoilla, joilla he eivät koskaan puhuisi toisille aikuisille. Tuskin kukaan vanhempi tietoisesti kohtelee lastaan huonosti, kyse on vain lankeamisesta kasvatusansaan, jossa korostetaan rangaistuksia, palkitsemista, komentelua ja jatkuvaa kontrollia. Kiintymysvanhemmuudessa on isompien lasten kohdalla kyse pohjimmiltaan edelleen samasta asiasta kuin vauvojen kanssa: lasta ja hänen tarpeitaan pyritään ymmärtämään ja etsimään lapsen käytökseen syy. 12

13 Keinoja toimivaan kommunikaatioon perheissä on 1960-luvulta asti pioneerina esitellyt Toimiva perhe -kirjastaan ja -metodistaan Suomessakin tunnettu Thomas Gordon. Hänen mukaansa aikuisen tulee pääosin antaa lapsen ratkaista omat ongelmansa itse, toki hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa suhteutetusti. Aikuinen auttaa ongelmanratkaisussa lähinnä aktiivisella kuuntelulla. Jos ongelma on aikuisen, siitä pyritään antamaan lapselle selkeitä viestejä, joissa lasta ei syyllistetä, vaan hänet saatetaan tehokkaasti, mutta huomaavaisesti tietoiseksi aikuisen tarpeista. Jos ongelma on yhteinen, eli kyseessä on tarveristiriita, pyritään ratkaisemaan ongelma yhdessä neuvottelemalla niin, että kaikki voittavat. Attachment parenting- filosofiassa vanhempien ei tarvitse olla pyhimyksiä, jotka uhraavat kaiken lastensa tähden. Lapsen edun korostaminen tarkoittaa välillä myös sitä, että vanhemmat ymmärtävät tarvitsevansa lepoa, rentoutumista ja omaa aikaa, jotta eivät uuvu. Kiintymystä kasvattavat läheisyys, kosketus, rakkaus ja positiiviset tunteet kaiken kaikkiaan. Sitä murentavat viha, turhautuminen, inho, katkeruus, halveksunta ja ennen kaikkea välinpitämättömyys. Kiintymysvanhemmuuden ideana on tarjota vanhemmille keinoja arkeen, jossa positiiviset tunteet lasta kohtaan pääsevät kehittymään. 13

14 Prologi Synnytys ja syntymä Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa äideillä jo raskausaikana. Tavalla, jolla uusi ihminen syntyy tähän maailmaan, ja hänen elämänsä ensihetkillä, on suuri merkitys kiintymyssuhteen muotoutumiselle ja vauva-arjen sujuvalle käynnistymiselle. Ihmiset eivät toki ole yhtä yksinkertaisia kuin vaikkapa ankanpoikaset, jotka leimaantuvat ensimmäiseen olentoon, jonka näkevät. Lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi kuitenkin saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Tässä luvussa kartoitan ensin taustojen ymmärtämiseksi synnytyksen historiaa ja sitten käsittelen lempeää syntymää ja aktiivista synnyttämistä. 1. Synnytyksen historiaa Ennen lääketiedettä 14 Kun yritetään hahmottaa, mikä on homo sapiens sapiensin lajityypillistä käyttäytymistä jälkeläistemme synnyttämisessä, on laajennettava katsantokantaa reilusti nykyisen länsimaisen kulttuurimme ulkopuolelle. Kulttuurimme on niin kauas luonnosta erkaantunut. Synnyttämistavoista on varsin niukasti esihistoriallista tietoa saavutettavissa esimerkiksi arkeologian keinoin. Katse onkin käännettävä kädellisten sukulaislajiemme tutkimuksen puoleen ja kulttuuriantropologiseen tutkimukseen alkuperäiskansojen piiristä. Alkuperäiskansojen luontoyhteys ja perimätieto on paremmin säilynyttä ja heidän voi siten olettaa toteuttavan länsimaista kulttuuria enemmän lajimme luontaisia tapoja. Etologian eli eläinten käyttäytymistutkimuksen hyödyt ovat synnytysasiassa niukat, koska isoimmat kädellislajit synnyttävät huomattavasti ihmislasta pienempiaivoiset jälkeläi-

15 sensä paljon helpommin, suoremman synnytyskanavan kautta. Kuten ekologi Tiina Kaitaniemi kertoo, ihmisapinanaaraat eivät siksi pääosin tarvitse avustusta synnytykseensä, vaan ottavat poikasestaan itse kiinni tämän syntyessä. Komplikaation riskit ovat paljon ihmisen synnytyksiä vähäisemmät. Ihmislasten on Meredith D. Smallin mukaan synnyttävä suuren aivojen koon vuoksi eräänlaisena evoluution kompromissina muutaman kuukauden ennenaikaisena ja pystyasennon vuoksi syntymäreitistä naisen lantiossa on tullut mutkainen. Tämä tekee synnytyksistä vaarallisempia ja naiset tarvitsevat laumatovereiden apua synnytyksessä. Kulttuuriantropologinen vertaileva tutkimus alkuperäiskansojen keskuudessa eri puolilla maailmaa on osoittanut, että niiden synnytyskulttuureissa on yhteisiä, usein esiintyviä piirteitä. Näitä piirteitä ovat liikkumaan auttaminen avautumisvaiheessa, pystyssä tai kyykyssä ponnistaminen, tukihenkilön mukana olo synnytyksessä, naisen eristäminen ja erityinen hoivaaminen sekä ennen synnytystä, sen aikana että sen jälkeen. Liikkumaan auttaminen synnytyksen avautumisvaiheessa on sen verran vastikään katoamisuhan alle joutunutta kansanperinnettä, että elossa olevat isomummomme voivat sen vielä suomalaisenakin käytäntönä muistaa. Maalaistaloissa oli vielä 1930-luvun Suomessa yleisesti tapana taluttaa synnyttäjää kainaloista ja kävelyttää ympäri taloa tai pihapiiriä. Pystyssä tai kyykyssä synnyttämisestä on löydetty eri puolilta maailmaa lukuisia maalauksia ja piirroksia, jotka osoittavat tavan olleen vallitseva alkuperäiskansojen keskuudessa. Yleensä synnyttäjä tuskin on kuitenkaan seissyt tuetta, vaan nojannut joko toisiin ihmisiin tai puihin tai muihin tukiin. Nykypäivän suomalaissairaaloissa pystyasennoissa ponnistamista kokeilleet naisetkin kertovat kokemuksinaan, että tukevan 15

16 maan tunteminen jalkojen alla sekä painovoiman apu tekevät pystyponnistamisesta helppoa, itse asiassa lähes itsestään kohdun hoitamaa toimintaa. Tukihenkilöinä on kautta aikain ja kulttuurien toiminut yleensä naisia, joko lähipiirin synnyttäneitä naisia tai erillisesti paikalle kutsuttuja synnytysten hoitoon perehtyneitä naisia. Raskaus, synnytys, imetys ja vauvanhoito ovat luonnollisista, biologisista syistä liitetty nimenomaan naisten kulttuuriin ja miehet on suljettu pois tästä maailmasta. Kuitenkin piirroksia myös miestukijasta tunnetaan ainakin eräältä pohjoisamerikkalaiselta kansalta. Syynä saattaa olla esimerkiksi se, että erityisesti ponnistettaessa mies jaksaa kannatella synnyttäjää yksinkin. Myös isyyden vahvistuminen synnytykseen osallistumisella on saattanut olla syynä miestukihenkilöihin. Synnytystä odotellessa ja sen aikana on pyritty mahdollistamaan äideille synnytysrauha eristämällä ja hoivaamalla naista ja erityisesti suojaamalla häntä häiriöiltä. Monissa perinteisissä kulttuureissa tunnetaan erimerkiksi tietty tila, kuten teltta tai kota, jonne raskaana oleva vetäytyy odottamaan synnytystä ja jossa hän myös synnyttää ja viettää lapsivuodeajan eli ensipäivät tai jopa viikot. Lapsivuodeajan rauhoittamisessa on kyse hoivariitistä, jossa muut naiset huolehtivat synnyttäjästä, ruokkivat häntä ja auttavat matkalla uuteen äitiyteen. Monissa alkuperäiskulttuureissa nainen vapautettiin lapsivuodeaikana muista velvollisuuksista. Tuo resurssien keskittäminen imetykseen, vauvaan tutustumiseen ja hänen hoivaamiseensa on tapa, joka saisi mielestäni tehdä täysivaltaisen paluun myös nykykulttuuriimme. Tapa oletettavasti alkoi kadota maatalouskulttuurissa, jossa alettiin elää vähitellen alkuperäiskansojen hengen ryhmiin verrattuna yhä pienemmässä ihmisryhmässä päätyen lopulta ydinperheeseen. Maatalon vastasynnyttänyt äiti saattoi olla saman katon alla ainoa työikäinen nainen ja siksi velvoitettu palaamaan talon askareisiin heti, kun pystyi seisomaan. Suomessa on etenkin maaseudun rahvaalla jo viimeistään 1800-luvun tietojen mukaan ollut se tilanne, ettei vastasynnyttäneelle naiselle ole ollut mahdollista järjestää pitkää lepoaikaa vauvan kanssa. 16

17 Eurooppalainen synnytys ja modernin lääketieteen vaikutus Keskiajalta tunnetaan puupiirroksia, joissa ponnistetaan synnytystuoleissa pystyasennossa. Nähtävästi ensimmäinen tunnettu selinmakuusynnytys oli Aurinkokuningas Ludvig XIV:n rakastajattaren synnytys Versailles'ssa 1600-luvun puolivälissä. Syy siihen, että lääkäri määräsi synnyttäjän makuulleen oli se, että kuningas halusi nähdä lapsensa syntymän aitiopaikalta sängyn päädystä. Pystyasennossa synnyttäminen lienee kuitenkin pysynyt vielä pitkään enemmistön tapana. Kuten vauvan nukuttaminen omassa sängyssä ja huoneessa, myös makuusynnytykset olivat siis villitys, joka sai alkunsa aivan rikkaimman eliitin päähänpistoksesta ja levisi vähitellen koko kansan keskuuteen, koska köyhemmillä kansanosilla on perinteisesti ollut tapana pyrkiä matkimaan rikkaampia. Tämä historiallinen muutos pystyasennosta makuultaan synnyttämiseen on mielestäni yksi eurooppalaisen synnytyskulttuurin suurimpia tragedioita. Makuultaan ponnistaminen on naisen anatomiset ominaisuudet huomioon ottaen luonnotonta ylämäkeen ponnistamista, koska naisen synnytyskanava kaartuu pystyasennossa loivasti sisäänpäin, eli makuuasennossa ylöspäin. Lukemattomat länsimaiset naiset viimeisen parin vuosisadan varrelta voisivat kertoa siitä, kuinka makuuasento ja liikkumattomuus vahvistavat valtavasti supistusten aiheuttamaa kipua ja tekevät ponnistusvaiheesta tuskaisen, pitkittyvän, synnyttäjältä enemmän aktiivista lihastyötä vaativan sekä repeä- 17

18 miselle altistavan. Makuuasento on kuitenkin yleistynyt sitten Ranskan kuninkaan rakastajattaren niin yleiseksi, ettei monikaan nainen enää ymmärrä syyttää makuuasentoa tuskistaan. Sen sijasta koko synnytys on kulttuurissamme makuuasennon seurauksena demonisoitunut ja muuttunut hirvittäväksi painajaiseksi, josta kerrotaan toinen toistaan hurjempia kauhukertomuksia sukupolvelta toiselle. Vielä traagisemmaksi tarinan nähdäkseni tekee se, että eurooppalaiset synnytystavat ja synnytyslääketiede on levinnyt siirtomaavallan myötä koko maailmaan, aivan kuten muukin länsimainen kulttuuri. Lukemattomissa maissa, jossa eurooppalaisten tuloon saakka olivat säilyneet hyvinvoivina ja voimakkaina naisen oman kehon synnytysvoimaa hyödyntävät ja siihen uskovat synnytysperinteet, tapahtui suuri muutos kohti länsimaisia sairaalasynnytyksiä luvulla länsimainen koululääketiede eli mieslääkärit alkoivat vaikuttaa yhä enemmän synnytyskulttuuriin. Makuuasentoon passitettiin synnytyslaitoksissa aina, olihan selvää, että potilaat makaavat sängyissään. Makuuasento tuotti monenlaisia komplikaatioita, erityisesti synnytyksen hidastumista, kovia tuskia ja ponnistusvaiheen pitkittymistä. Noiden komplikaatioiden hoitoon kehitettiin synnytyspihdit. Koska tuskia pidettiin epäinhimillisinä ja kauheina, rikkaiden keskuudessa eetterillä nukuttaminen koko synnytyksen ajaksi yleistyi Euroopassa nopeasti. Naiset alistettiin siis täysin passiivisiksi potilaiksi, jotka eivät olleet tajuissaan, kun lääkäri kiskoi lapsen ulos. Mikäli nainen säilyi hengissä itse synnytyksen ajan, oli suuri todennäköisyys kuolla lapsivuodekuumeeseen synnytyslaitoksella. Jälkitulehdusten suurin aiheuttaja oli huono hygienia, kunnes vähitellen käsihygienian merkitys huomattiin ja lääkärit lakkasivat levittämästä kohtutulehduksia tekemällä sisätutkimuksia likaisin käsin. On kuitenkin muistettava, ettei lääketieteen vaikutus ole ollut läpeensä negatiivinen. Ennen modernia länsimaista synnytyslääketiedettä lapsi- ja äitikuolleisuus Euroopassa oli huomattavasti nykyistä suurempi. Asentovirheet, ahtaat lantiot, kaksos- ja keskossynnytykset ja monet muut synnytykseen luonnollisesti liittyvät riskit tarkoittivat ennen paljon suuremmalla todennäköisyydellä joko synnyttäjän tai vauvan tai pahimmassa tapauksessa molempien menehtymistä. Keisarinleikkauksella, synnytyspihdeillä, keskoskaapilla ja muilla lääketieteellisillä keinoilla pystytään pelastamaan henkiä, jotka muuten olisi menetetty. 18

19 Nykypäivän lääketieteellis-teknologisesta synnytyskulttuurista räikein esimerkki lienee Brasilia: rikkaiden käyttämissä yksityissairaaloissa sektioprosentti on jopa lähes 90%. Siellä tehdään sektioita myös ennenaikaisesti kosmeettisista syistä eli viimeisten viikkojen raskausarvilta säästymiseksi. Imetystä ei tueta lainkaan, koska ensinnäkin niin monilla synnyttäjillä on jo nuorena otetut silikoni-implantit ja toiseksi imetyksen ajatellaan pilaavan rintojen ulkonäön. Toinen ääripää on humanistinen Alankomaat, jossa noin 1/3 synnytyksistä on edelleen kotisynnytyksiä. Siellä ambulanssin voi saada kotipihaan synnytyksen ajaksi päivystämään. Sairaaloiden yhteydessä on matalan riskin synnytyksiä varten kätilöiden johtamat ABC-keskukset (Active Birthing Center = Aktiivisen synnyttämisen keskus). Niissä kannustetaan aktiivisuuteen ja lääkkeettömien kivunlievityskeinojen ensisijaiseen käyttöön. USA on ehkä suurimman vaihtelun maa: eri vaihtoehdoista valitsemalla ja yksityispalveluista maksamalla voi saada millaisen synnytyksen tahansa suunnitellusta sektiosta kotisynnytykseen, jossa paikalla on vain synnyttäjä ja tukihenkilö. Kaiken kaikkiaan lääketieteen vaikutuksen suurin haaste on siinä, miten sairaalassa synnyttäjistäkin tulee potilaita ja synnytyksistä sairauteen verrattava, lääkehoitoa ja toimenpiteitä vaativa tila. Lääkärit ja hoitajat koulutetaan näkemään riskejä, pelkäämään pahinta ja olemaan valppaana, mikä onkin välttämätöntä sairauksien hoidossa. Normaali, matalan riskin synnytys on kuitenkin luonnollinen tapahtuma, joka sujuu todennäköisimmin turvallisesti sekä äidin että vauvan kannalta, jos siihen puututaan mahdollisimman vähän. Sairaala on laitos, jossa on tietyt toimintatavat sekä rajoitteet tilojen ja henkilöstön määrän puolesta. Siksi tuon laitoksen sisällä on vaikeaa antaa synnytyksen edetä omaan tahtiinsa ja kiusaus nopeuttaa synnytystä, tarjota (tai pyytää) lääkkeellistä kivunlievitystä ja tehdä ylimääräisiä tutkimuksia on suuri. Lääketieteellisen puuttumisen haittavaikutuksiin herääminen Ensimmäinen eurooppalainen synnytyssairaala, jossa herättiin kritisoimaan lääketieteellis-teknologisen synnytyskulttuurin haittoja, oli 1960-luvulla ranskalainen Pithiviersin klinikka, jonka ylilääkärinä toimi Michel Odent. Klinikalla alettiin kyseenalaistaa muun muassa synnytyspöydällä kirkkaissa valoissa selällään makuuttaminen ja ponnistaminen, lääkärin läsnäolo, lääk- 19

20 keiden runsas käyttö sekä lukuisia yksityiskohtia äidin ja vauvan kohtelussa. Klinikalla huomattiin, että synnytykset sujuivat paljon vähemmillä komplikaatioilla ja paljon turvallisemmin, kun synnyttäjän luona oli pääasiassa vain kätilö, häntä kehotettiin liikkumaan ja ääntelemään vapaasti ja synnytyshuoneista tehtiin hämäriä ja kodinomaisia. Kivunlievitykseksi tarjottiin synnyttäjän oman toiminnan lisäksi lähinnä vesiallasta, hierontaa ja muita lääkkeettömiä keinoja. Sektio- ja imukuppisynnytysluvut sekä vastasyntyneiden tehohoidon tarve olivat 1970-luvulle tultaessa Pithiviersissä poikkeuksellisen pieniä muihin ranskalaissairaaloihin verrattuna. Sana levisi ja klinikalle tultiin synnyttämään kaukaa, jopa ulkomailta. Odent esittää edelleen radikaaleja ja keskustelua herättäviä kommentteja. Hänen mielestään isät tai miehet yleensäkään eivät kuulu synnytyshuoneeseen harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Hänestä synnyttäjän oma keskittyminen ja itsensä kuunteleminen toteutuu parhaiten, jos ympärillä on mahdollisimman vähän ihmisiä, joiden mielipidettä omasta toiminnastaan synnyttäjä miettii. Naiskätilöt ja -doulat ovat hänen klinikkansa kokemusten mukaan monille synnyttäjille rentouttavampia tukihenkilöitä kuin läheisetkään miehet. Odentin sanat laittavatkin miettimään, josko Suomessakin on menty liian pitkälle siinä automaattisessa oletuksessa, että puolisot tulevat aina mukaan synnytyksiin? Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa nousi 1970-luvulta lähtien aktiivisen synnyttämisen liike keskushahmonaan muun muassa Janet Balaskas, jonka kirjoja on suomennettukin. Pithiviersin ja hippiliikkeen luonnonmukaisuutta korostavan aatteen innoittamana tämä liike alkoi levittää länsimaisille äideille tietoa vaihtoehtoisista synnyttämistavoista. Lähtökohdaksi nostettiin äidin omien toiveiden tukeminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen, jotta mielikuva selällään sairaalasängyssä makaavasta synnyttäjästä saataisiin vihdoin syrjäytettyä. Näitä konkreettisia vaihtoehtoja tarjoamaan perustettiin ABCkeskuksia. Samoin alettiin tukea äitejä, jotka valitsivat tietoisesti kotisynnytyksen, veteen synnyttämisen sekä poistumisen sairaalasta mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen eli polikliinisen synnyttämisen. Liike on levinnyt myös Suomeen 1980-luvulla ja nykyään sitä edustaa Aktiivinen synnytys ry. 20

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä Anna Mikkonen & Tiuku Pennola 2.6.2016 1 Turvapaikanhakijaperheiden vastaanottopalvelut Majoitus: kauttakulkukeskus (ns. transit) -> odotusajan keskus Sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy Vuokko Hurme ja Sanna Pelliccioni k ä s i k i r j a S u o m e n t i e t o k i r j a i l i j a t r y j a Gr a f i a o v a t t u k e n e e t t ä m ä n k i r j a n t e k e m i s t ä TITTELITIEDOT t i e t

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot