LUKIOLAISTEN KOKEMUKSIA TERVEYSKASVATUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUKIOLAISTEN KOKEMUKSIA TERVEYSKASVATUKSESTA"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö LUKIOLAISTEN KOKEMUKSIA TERVEYSKASVATUKSESTA Johanna Tuominen Kirsi Ylikännö Hoitotyön koulutusohjelma

2 Turun ammattikorkeakoulu: Opinnäytetyön tiivistelmä Terveysala, hoitotyön koulutusohjelma / terveydenhoitaja Tekijät: Tuominen Johanna, Ylikännö Kirsi Opinnäytetyön nimi: Lukiolaisten kokemuksia terveyskasvatuksesta Sivumäärä: 54 sivua + 5 liitettä Joulukuu 2009 Opinnäytetyö on osa Lukion jaksaminen hanketta (Luja). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää turkulaisten lukiolaisten kokemuksia terveyskasvatuksesta ja siitä, millä tavoilla lukiolaiset toivovat saavansa tietoa terveyteen liittyvistä asioista ja ongelmista. Tavoitteena on myös selvittää keneltä lukiolaiset haluaisivat saada tietoa ja minkälaisista lähteistä saatuna tieto olisi helpoin omaksua. Tarkoituksena on tutkia kenen antamana tieto tavoittaa lukiolaiset parhaiten ja mikä on terveydenhoitajan osuus tiedonlähteenä. Opinnäytetyö oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen pohjaksi laadittiin kirjallisuuskatsaus, johon aihepiirit valikoituivat Luja-hankkeen tekemän hyvinvointikyselyn tulosten perusteella, sekä toteutettiin tutkimus. Tutkimusongelmina olivat: Mitä tietoa terveyskasvatuksessa tulisi antaa? Miten terveyskasvatusta tulisi antaa? Kenen terveyskasvatusta tulisi antaa? Mistä tietolähteestä tietoa olisi helppo etsiä ja saada? Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna, joissa oli haastateltavana yhteensä yhdeksän lukiolaista. Haastattelut toteutettiin tammikuun 2009 aikana. Aineisto analysoitiin sisällön analyysi menetelmällä. Tutkimustulosten perusteella lukiolaiset halusivat saada lisätietoa esimerkiksi masennuksesta, syömishäiriöistä ja itselle ajankohtaisista asioista sopivilla opetusmenetelmillä. Terveyskasvatuksen antajana terveydenhoitajat, oma perhe ja terveystiedonopetus ovat keskeisimmässä roolissa, mutta nuoret etsivät itsenäisesti paljon tietoa terveyteen liittyvistä asioista, jos kokivat sen tarpeelliseksi. Haastateltavien mielestä tiedon hakeminen on helppoa ja tarpeen tullen he osaavat etsiä tietoa Internetistä, lehdistä tai asiantuntevilta ihmisiltä. Internet oli kuitenkin muita tiedonlähteitä käytetympi ja suositumpi. Opinnäytetyön toisessa vaiheessa kehitettiinkin nuorille suunnattu hyvinvointipeli Internetiin. Peli kehitettiin yhteistyössä Turun kaupungin TIETU-hankkeen kanssa. Pelissä keskityttiin aihealueisiin, jotka nousivat esiin kirjallisuuskatsauksessa ja opinnäytetyötä varten tehdyssä tutkimuksessa. Pelistä pyrittiin tekemään sekä informatiivinen että viihteellinen, jotta se tavoittaisi kohderyhmänsä. Peli jää TIETUhankkeen käyttöön ja sitä tullaan tulevaisuudessa laajentamaan ja kehittämään. Asiasanat: nuoret, terveyskasvatus, terveys, lukio, hyvinvointi Hankkeen nimi: Terveysneuvonnan uudet menetelmät Projektin nimi: Lukion jaksaminen hanke Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto, Ruiskatu 8

3 Turku University of Applied Sciences: Abstract of Thesis Health care, Degree Program in Nursing/ Nurse, Public Health Nurse Authors: Tuominen Johanna, Ylikännö Kirsi Title: Secondary School Students Experiences of Health Education Number of pages: 54 pages + 5 appendixes December 2009 This thesis is a part of a project about secondary school students welfare (Luja). Project included a welfare survey and this thesis is based on that survey s results. The meaning of the thesis is to find out students experiences about health education in Turku and how they wish to get information about health related problems. The thesis also aims to find out who they want to get information from, which source is the most affective and what is the school nurse s role in health education. The thesis was done in two different phases. In the first phase a literary review was made. Themes were based on the results of the welfare survey made by Luja-project. In the first part we also made our own research. Research problems in this thesis were: What kind of information should be given in health education classes? What kind of methods should be used when giving health education? Who should give health education? Which sources would be convenient for students when they seek information about health related subjects? The survey was qualitative and the research method was theme interview. Nine students were interviewed in two groups. Interviews were done in January Material was analyzed using content analysis method. Based on the study results students would like have more information about depression, eating disorders and subjects that are current in their lives. In their opinion appropriate teaching methods should be used in health education. School nurse, own family and health education given in school were the most popular sources of information among students but they also searched for information by themselves if they needed it. The interviewed students thought that finding information was easy and they used Internet, magazines and experts as resources. Internet was the most popular and used resource. In the second phase we created an Internet game about welfare of young people. Game was made in co-operation with TIETU-project that was actualized in Turku. In the game we concentrated on the subjects that were discussed in the literary review and in the research made for this thesis. We tried to make the game as informative and entertaining as possible. We hoped that in that way the game and its information would reach the students. TIETU-project will develop and expand the game in the future. Key words: adolescents, health education, health, upper secondary school, welfare Name of the project: New Methods of Health Education Name of the project: Promotion of Well-being in Study Communities Place to storage: Library of Turku University of Applied Sciences, Ruiskatu 8

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 SUOMALAISTEN NUORTEN HYVINVOINTI JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Nuoruus ikävaiheena Nuorten terveydentila ja hyvinvointi Nuorten elämäntavat Nuorten päihdekäyttäytyminen Nuorten seksuaaliterveys Luokaton lukio Hankkeita Kouluterveydenhuollon laatusuositukset Terveyskasvatus lukiossa 22 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 24 4 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS Teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä Aineiston keruun vaiheet ja analysointi 26 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET Oppilaiden kokemuksia terveyskasvatuksesta ja sen sisällöstä Opetusmenetelmät terveyskasvatuksessa ja oppimiseen motivoituminen Tiedonantaja terveyskasvatuksessa 32

5 5.4 Nuorten suosimat tiedonlähteet terveyskasvatuksessa 34 6 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 36 7 TUTKIMUKSEN EETTISET NÄKÖKOHDAT 38 8 HYVINVOINTIPELIN KEHITTÄMINEN NUORILLE 39 9 POHDINTA Tulosten tarkastelua Hyvinvointipelin kehittäminen Kehittämiskohteet 46 LÄHTEET 48 LIITTEET: LIITE 1: Haastattelurunko LIITE 2: Jaksotiedote opiskelijoille LIITE 3: Pelikysymykset ja tarinat LIITE 4: Tietopankin linkit LIITE 5: Pelin grafiikka

6 5 1 JOHDANTO Opinnäytetyö on osa Lukion jaksaminen hanketta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää turkulaisten lukiolaisten hyvinvointia ja kartoittaa hieman myös lukiolaisten tämän hetkistä terveydentilaa ja jaksamista. Hanke on toteuttanut eräässä Turun koulussa lukiolaisille hyvinvointikyselyn, jonka pohjalta muodostuivat myös tutkimusongelmat, joiden avulla tarkennetaan terveyskasvatukseen liittyviä asioita lukiolaisten näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan suomalaisten nuorten hyvinvointia tällä hetkellä ja perehdytään lähemmin muun muassa kouluterveyskyselyihin, joista saa koko maan kattavaa tietoa yläasteikäisten ja lukiolaisten hyvinvoinnista. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli etsiä työlle pohjaa ja tarkentaa sitä, mihin terveyden osa-alueisiin tutkimusosassa tullaan perehtymään. Kirjallisuuskatsaus ohjasi myös tutkimusongelmien muodostumista. Nuoruuden terveystilanne muodostaa pohjan aikuisuuden terveydelle. Nuorena opittu terveyskäyttäytyminen jatkuu usein samanlaisena aikuisuudessa. Niinpä onkin tärkeää saavuttaa terveelliset elämäntavat jo nuorena (Rimpelä 2005). Elämäntapoihin vaikuttamisessa terveyskasvatuksella on tärkeä rooli ja on tärkeää löytää keinoja, joilla tieto tavoittaa nuoret mahdollisimman tehokkaasti (Terho, Ala-Laurila, Laakso, Krogius, Pietikäinen 2000, 401, 404). Hyvien keinojen löytämiseksi työssä selvitetään, mitä tietoa nuoret haluaisivat terveydestä saada. Työssä selvitetään myös terveyskasvatusmenetelmiä, jotka lukiolaisten mielestä ovat toimivia. Työssä etsitään vastausta myös siihen, mistä tietolähteistä saatuna tieto saa lukiolaiset muuttamaan esimerkiksi elintapojaan ja mikä terveydenhoitajan rooli vaikuttamisessa on. Kouluterveyskyselyjen perusteella lukiolaiset voivat pääosin melko hyvin. Ongelmia on lähinnä stressin ja koulussa jaksamisen suhteen (Jokela ym. 2005; Tynjälä 2005). Uupumusta ja väsymistä kokee yllättävän moni ja uupumuksen on todettu olevan yhteydessä masennukseen sairastumiseen. (Miettinen 2005). Väsymykseen vaikuttaa myös se, että nuoret nukkuvat liian vähän ja nukkumaanmenoaika on yhä myöhäisempi (Stakes 2007d.) Elämäntavat ovat lukiolaisilla joillakin osa-alueilla terveellisemmät

7 6 kuin esimerkiksi ammattikoululaisilla tai yläkoululaisilla, mutta parannettavaa on silti lähes kaikilla alueilla (Stakes 2007a). Ruokailutottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, mutta aterioita jätetään yhä enemmän väliin ja aterioiden sijasta syödään epäterveellisiä välipaloja (Räsänen 2004; Stakes 2007b). Seksuaalikasvatuksen määrässä oli vaihtelua eri kuntien välillä. Myös sen toteutuksessa oli paljon eroja; toisissa kunnissa terveydenhoitaja osallistui seksuaalikasvatuksen antamiseen, kun taas toisissa kunnissa se oli pelkästään opettajan varassa. Nuoret tarvitsevat ohjausta seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa, kuten ehkäisyssä, sukupuolitaudeissa ja ihmissuhteissa. (Liinamo, Kosunen, Rimpelä & Jokela 1999). Tupakointi on vähentynyt sekä tytöillä että pojilla 2000-luvulle tultaessa (Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere & Rimpelä 2007, 26 32). Raittius on yleistynyt nuorten keskuudessa, mutta humalahakuinen juominen lisääntyy iän myötä (Rimpelä ym. 2007, 37 41, 64). Huumekokeilut ovat lisääntyneet ja noin joka viides nuori on kokeillut jotain huumetta, minkä vuoksi tulisikin kiinnittää erityistä huomiota päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn (Lönnqvist 2004). Nuorten terveyden parantamiseksi heille tulisi antaa asianmukaista ja ajankohtaista terveyskasvatusta. Tiedon antamiseen tulisi valita sopivat ja toimivat menetelmät ja opetus tulisi toteuttaa hyvässä ja avoimessa ilmapiirissä ilman moralisointia. (Terho, Ala-Laurila, Laakso, Krogius, Pietikäinen 2000, 403.) Kouluterveydenhuollon rooli terveyskasvatuksen antamisessa tärkeä, siksi siihen tulisikin panostaa riittävin resurssein (Sosiaali- ja terveysministeriö & Stakes 2002, 28).

8 7 2 SUOMALAISTEN NUORTEN HYVINVOINTI JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2.1 Nuoruus ikävaiheena Lukiossa opiskelevat ovat peruskoulun läpikäyneitä opiskelijoita ja iältään noin vuotiaita. Nuoruus käsittää erään määritelmän mukaan ikävuodet ja voidaan jakaa varhais-, keski- ja myöhäisnuoruuteen. Näistä lukiolaiset kuuluvat kahteen viimeisimpään. Nuoruuden aikana koetaan usein paljon sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, minkä vuoksi nuoruus saattaa tuntua hankalalta elämänvaiheelta. (Himberg, Laakso, Peltola, Näätänen & Videjeskog 2003, 90.) Nuoruus on terveyden kannalta tärkeä elämänvaihe, sillä tässä vaiheessa muun muassa Rimpelän mukaan luodaan pohja loppu elämän terveydelle ja hyvinvoinnille. Nuoruuden aikana kuolleisuus on korkeampi kuin lapsuudessa, ja yleisimpiä kuolinsyitä ovat tapaturmat ja väkivalta. Pitkäaikaissairauksia on suurin piirtein 10 %:lla vuotiaista. Yleisimpiä sairauksia ovat astma, allergiat, laktoosi-intoleranssi ja diabetes. Näistä sairauksista ja hieman kohonneesta kuolleisuudesta huolimatta nuoria on pidetty terveenä ryhmänä, koska kyseisellä ikäryhmällä on suhteessa vähiten vakavia sairauksia ja kuolleisuus on alhainen kaikkiin muihin ikäryhmiin verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on nuorten kohdalla tärkeää huomioida muun muassa heidän omaksumansa terveystottumukset ja koulutus, sillä nämä ovat isoja tekijöitä tulevaisuuden terveyden kehittymiselle. (Rimpelä 2005.) Suomalaisten lasten ja nuorten terveys on viime vuosikymmeninä parantunut, kun mittarina käytetään lapsuusajan vaikeiden sairauksien ilmenemistä tai lasten ja nuorten kuolleisuuslukuja. Toisaalta yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet ja esimerkiksi muuttoliike maalta kaupunkiin on vähentänyt ihmisten sosiaalisia kontakteja. Aikuisten päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Nämä ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös nuorten hyvinvointiin ja aiheuttavat nuorille

9 8 erilaisia oireita ja ongelmia. Nuoruuden kasvuolosuhteet eivät ole merkityksetön tekijä, sillä ne vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen. Hyvinvoinnin ongelmat jakautuvat epätasaisesti eri sosioekonomisiin luokkiin. Terveys- ja syrjäytymisriskiä on alettava ehkäistä jo nuoruudessa, mikäli halutaan vähentää sosioekonomisia eroja myöhemmissä elämänvaiheissa. Hyvinvoinnin ongelmat ovat yleisempiä vähän koulutetuilla ja pienituloisilla kuin korkeasti koulutetuilla paremmin toimeen tulevilla. Luonnollisesti perheen hyvinvointi heijastuu myös nuoren hyvinvointiin. Tämä on nähtävissä muun muassa siinä, että työntekijäperheiden lapsilla on huonompi itsetunto kuin toimihenkilöperheiden lapsilla. Samoin työntekijäperheiden tytöillä esiintyy enemmän psykosomaattisia oireita. Vanhempien pahoinvointi lisää myös lapsen ja nuoren pahoinvointia. Niinpä nuorten vointia voidaan parantaa tukemalla koko perheen elinolosuhteita etenkin alemmissa sosiaalisissa ryhmissä. (Saarinen 2007; Huurre & Aro 2007.) 2.2 Nuorten terveydentila ja hyvinvointi Koko maassa on pyritty saamaan lisää tietoa opiskelevien nuorten voinnista. Yhtenä keinona ovat olleet edelleen jatkuvat kouluterveyskyselyt. Vuodesta 1996 kyselyjä on toteutettu yläkoululaisille 8. ja 9. luokilla ja lukiolaisille toisena oppivuotena. Vuodesta 1999 kyselyyn ovat osallistuneet myös lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat. Kyselyt ovat olleet koko maan kattavia ja niitä on toistettu kahden vuoden välein. (Jokela, Luopa, Puusniemi, Räsänen, & Sinkkonen 2005, 1.) Vuonna 2005 kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 44 % oli sitä mieltä, että lukion työmäärä on liian suuri. Noin puolet lukiolaisista kokee, että heillä on vaikeuksia opiskelussa ja joka kymmenes oli vuosina sitä mieltä, että olisi tarvinnut enemmän apua opiskeluvaikeuksien kanssa selviämiseksi. Edellä mainittujen vaikeuksien lisäksi lukiolaiset kokivat ongelmalliseksi myös huonon sisäilman (yli 50 %) ja yli 10 %:n mielestä työilmapiiri oli huono. Yhtä moni on myös sitä mieltä, ettei tule kuulluksi koulussa. Lisäksi lukiolaisten terveydentila oli noin 20 %:lla keskinkertainen tai huono ja kolmasosa kärsii niska- ja hartiaseudun säryistä ja 15 % väsymyksessä. Väsymykseen vaikuttanee myös se, että monilla nukkumaan meneminen

10 9 ajoittuu klo 23 jälkeen. Tynjälä toteaakin, että nuoret eivät nuku riittävästi ja, että tärkeintä olisi säännöllinen päivärytmi. (Jokela ym. 2005, 4-6; Tynjälä 2005.) Tällä hetkellä koulu-uupumus on lukiolaisilla vielä suurempi ongelma kuin yhdeksäsluokkalaisilla. Lisäksi tytöillä uupumuksen on todettu olevan yleisempää kuin pojilla. Nuorten jaksamiseen vaikuttaa suuresti sekä opiskelijoiden vanhempien jaksaminen että heidän ja vanhempien välisten vuorovaikutussuhteiden laatu. Kouluuupumukseen saattaa liittyä myös oppimisvaikeuksia ja liian korkealle asetettuja tavoitteita, joiden saavuttamattomuus aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Toisinaan opiskelijalle saattaa koulu-uupumuksen takia esiintyä alisuoriutumistakin, koska opiskelun tarkoitus on kateissa. Uupumukseen olisi tärkeä puuttua ajoissa, sillä se on yhteydessä masennukseen, huonoon itsetuntoon ja tyytymättömyyteen elämässä. (Miettinen 2005.) Uupumuksen ja suuren työmäärän ohella merkitykselliseksi ongelmaksi nousee nuorten mieliala. Kouluterveyskyselyjen mukaan keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsi noin 10 % lukiolaisista. Masennusta ilmeni erityisesti tytöillä. Masennukseen saattaa liittyä hyvin paljon muitakin erityispiirteitä kuin mielialan laskua. Näistä keskeisimmät ovat muun muassa ruumiilliset oireet, kuten päänsärky, voimattomuus, väsymys ja mahakivut. Alakuloisuuteen saattaa liittyä myös arvottomuuden tunteita ja vaikeuksia selviytyä päivittäisistä arjen asioista. Toisinaan varsinaista masentunutta mielialaa ei ilmene, vaan masennus tulee esille turhautumisena, ärtyneisyytenä, kiukkuna tai mielenkiinnon puutteena. Koska oireet ovat moninaiset, masennusta saattaa olla toisinaan vaikea diagnosoida, mutta havainnoinnissa on tapahtunut suurta kehitystä aiempaan verrattuna. (Haarasilta & Marttunen 2000, 5-6.; Pietikäinen 2006.) Huolestuttavalta masennuksen suhteen vaikuttaa se, että aiempien tutkimusten mukaan kahden vuoden seurannan jälkeen masennus uusiutuu 40 %:lla ja viiden vuoden aikana samainen luku on 70 %. Depressioalttiuden lisäksi masennus saattaa lisätä alttiutta sairastua muihinkin mielenterveys- tai käytöshäiriöihin, kuten ahdistuneisuushäiriöön. Näiden lisäksi mielessä saattavat alkaa liikkua itsetuho- ja itsemurha-ajatukset. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää keskittyä ongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen

11 10 toteamiseen ja varhaiseen ongelmiin puuttumiseen. Lääkärilehdessä todetaan masennuksen olevan tavallinen psyykkinen ongelma, josta kärsii koko Suomen väestöstä 12,5 % vuotiaista. Masennusta kerrotaan poteneen noin 15 20% ihmisistä aikuisikään mennessä. Tyttöjen keskuudessa depression sairastamisen todetaan olevan kaksi kertaa yleisempää kuin poikien keskuudessa. (Aalto-Setälä, Karlsson, Marttunen & Pelkonen 2005; Haapasalo-Pesu 2006.) 2.3 Nuorten elämäntavat Kuten aikuistenkin, nuorten ruokavalio on muuttunut paremmaksi rasvan laadun suhteen. Toisaalta tuoreiden kasvisten käyttö on nuorten keskuudessa vähäistä, pojilla vähäisempää kuin tytöillä, jotka käyttävät marjoja ja hedelmiä kaksi kertaa enemmän kuin pojat. Käytetty maito on vähärasvaisempaa kuin aiemmin, mutta maitoa juovien osuus puolestaan on pienentynyt. Vain joka toinen nuori juo ruokajuomana maitoa tai piimää. Lukiolaiset hyödyntävät kouluruokailumahdollisuuden yläkouluikäisiä paremmin. Vuonna ja 9. luokkalaisista pojista 83 % ja tytöistä 74 % kertoi syövänsä yleensä tarjotun kouluruuan. Lukiossa vastaava luku pojilla oli 90 % ja tytöillä 83 %. Yläkouluikäisistä 64 % kertoi vuonna 2007 jättävänsä jonkun aterian osan syömättä kouluruokailussa. Lukion 1. ja 2. vuosikurssien oppilailla vastaava luku oli pojilla 55 % ja tytöillä 58 %. (Lahti-Koski 1999; Räsänen 2004; Stakes 2007.) Epäterveellisten välipalojen syönti koulupäivän aikana vähenee jonkin verran yläkoulusta lukioon siirryttäessä etenkin tytöillä. Peruskoulun viimeisillä luokilla pojista 33 % ja tytöistä 25 % kertoi vuonna 2007 syövänsä vähintään kaksi kertaa viikossa epäterveellisen välipalan koulussa. Lukion 1. ja 2. vuosikurssilla pojista 25 % ja tytöistä 21 % kertoi syövänsä epäterveellisiä välipaloja. Aamupalan syöminen joka aamu on nuorten keskuudessa melko yleistä. Vuonna ja 9. luokkalaisista pojista 61 % ja tytöistä 56 % kertoi syövänsä aamiaisen joka aamu. Lukiossa vastaava luku oli sekä tytöillä että pojilla 68 %. Toisaalta melko moni opiskelija syö aamiaisen harvemmin kuin yhtenä aamuna viikossa. Yläkoulussa näin kertoi tekevänsä pojista 16 % ja tytöistä 17 %. Lukiossa luku oli pojilla 13 % ja tytöillä 12 %. (Lahti-Koski 1999; Räsänen 2004, 3-5; Stakes 2007b.)

12 11 Syömishäiriöt ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet runsaasti ja ovat etenkin nuorilla naisilla tavallisimpien mielenterveysongelmien joukossa. Tytöillä syömishäiriöt ovatkin 15 kertaa yleisempiä kuin pojilla. Pojillakin syömishäiriöitä esiintyy, pääasiassa bulimiaa. On arvioitu, että kaikkiaan 2-10 % nuorista naisista kärsii jonkinasteisesta syömishäiriöstä ja noin 1 % varsinaisesta anoreksiasta. Kaikki oireilevat eivät kuitenkaan hakeudu hoitoon, joten todellisten lukujen arviointi on vaikeaa. Anoreksia alkaa tavallisimmin tai 18-vuotiaana, bulimia puolestaan vuotiaana. Yhteiskuntamme korostaa laihuuden ihannointia, mutta toisaalta samaan aikaan lihavuus lisääntyy. Hoikkuudesta on tullut hyvän elämänhallinnan merkki, mutta hoikkuuden ihailun riskinä on, että nuoret turvautuvat epäterveellisiin laihdutuskeinoihin yrittäessään päästä yhteiskunnan asettamaan ihanteeseen. Nuorten tyytymättömyys omaan painoonsa on yleistä. Tytöistä 46 % ja pojista 34 % oli tyytymättömiä omaan painoonsa vuotiaiden ikäryhmässä. Tytöt pitävät itseään ylipainoisempana kuin pojat riippumatta todellisesti painosta ja jopa alipainoisista tytöistä yli puolet pitää itseään ylipainoisena. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa siihen miten nuoret kokevat painonsa. Alemmissa sosiaaliryhmissä tyytymättömyys painoon on suurempaa, joskin lihavuuskin painottuu vahvemmin alempiin sosiaalisiin luokkiin. Liikunta vaikuttaa käsitykseen painosta ja aktiivisesti liikkuvat pojat ovat harvemmin tyytymättömiä painoonsa. Tytöillä sen sijaan vastaavaa yhteyttä liikunnan ja tyytyväisyyden välillä ei ole. Epärealistiset käsitykset omasta painosta saattavat varsinkin tytöillä johtaa liialliseen laihduttamiseen ja jopa syömishäiriöihin. (Rissanen 2001; Mikkilä, Lahti-Koski, Pietinen, Virtanen & Rimpelä 2002; Rantanen 2007; Huttunen & Jalanko 2008.) Nuorille suositellaan liikuntaa harrastettavaksi ainakin 1½ tuntia päivässä ja siitä puolet tulisi liikkua reippaasti. Kestävyyttä kehittävää liikuntaa, esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä, tulisi harrastaa joka päivä ja lihaksia kehittävää liikuntaa kolmesti viikossa. Lisäksi hyötyliikuntaa olisi hyvä harrastaa aina kun mahdollista. Luiden vahvistamiseksi nuorten olisi hyvä harrastaa hyppyjä ja suunnanmuutoksia sisältäviä lajeja, esimerkiksi mailapelejä, kolmesti viikossa 60 minuuttia kerrallaan. (UKKinstituutti.)

13 12 Kestävyyskunto on 15-vuotiaiden keskuudessa vuosien 1998 ja 2003 välillä heikentynyt. Varusmiehistä 20 % saa 12 minuutin juoksutestissä heikon tuloksen, kun luku 25 vuotta sitten oli 5 %. Vuonna 2005 sekä yläkoululaisista että lukiolaisista noin 55 % kertoi harrastavansa liikunta harvemmin kuin kerran viikossa. Liikunnan harrastaminen lisääntyy peruskoulusta lukioon siirryttäessä. Vuonna 2005 yläkouluikäisistä tytöistä ja pojista suurin piirtein 60 % harrasti liikuntaa vähemmän kuin kerran viikossa. Lukiolaisilla vastaava luku oli noin 50 %. Liikunnan määrä on vuoden 1999 jälkeen lisääntynyt sekä yläkoulun että lukion tytöillä. Myös lukiolaisilla pojilla määrä on lisääntynyt, mutta 8. ja 9. luokkalaisilla pojilla liikunnan määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Eniten liikunnan määrä on lisääntynyt yläkoulun tytöillä. Vuonna 1999 noin 63 % heistä harrasti liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa, kun vuonna 2007 vastaava luku oli 57 %. Vuonna 1999 lukiolaisista tytöistä 60 % kertoi harrastavansa liikuntaa vähemmän kuin kerran viikossa ja vuonna 2007 luku oli 55 %. Lukiossa opiskelevat pojat ovat liikunnan suhteen kaikkein aktiivisimpia. Heistä 50 % harrasti liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa vuonna 1999 ja vuoteen 2007 mennessä luku oli tippunut 48 %:iin. (Fogelholm 2005; Stakes 2007c.) Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta tavallisesti tarve on noin 7-8 tuntia yössä. Joka neljäs suomalainen kuitenkin nukkuu yönsä aikana liian vähän, noin kuusi ja puoli tuntia yössä. Erityisesti nuoret nukkuvat liian vähän, sillä kouluviikon aikana monet menevät nukkumaan liian myöhään. Tämän seurauksena noin 40 % nuorista kokee olevansa väsynyt lähes joka aamu. Lisäksi suuntaus vaikuttaisi olevan nouseva. Vuonna 1986 tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että Suomen ja Norjan nuoret ovat Euroopan väsyneimpiä ja vuonna 1994 väsymyksestä kärsi aamuisin noin kolmasosa nuorista, kun vuonna 1998 vastaava luku oli jo 40 %. Sen lisäksi, että väsymys ei ole hyväksi terveydelle, se vaikeuttaa uuden tiedon omaksumista ja muuta työskentelyä koulussa. Kouluterveyskyselykin tukee edellisiä suuntauksia, sillä sen mukaan vuonna 2007 lukiolaisista noin joka kolmas meni nukkumaan klo 23 jälkeen. (Kokko 2002, 1; Stakes 2007d.) Erään kansainvälisen tutkimuksen mukaan kouluviikon aikana noin 92 % nuorista nukkui alle yhdeksän tunnin yöunet ja joka kymmenes nukkui kouluöinä alle kuusi

14 13 tuntia. Osa nuorista, joilla oli uniongelmia, käytti myös erilaisia keinoja saadakseen unta: 6 % käytti nukahtamislääkettä tai tupakointia ja muutamat käyttivät alkoholia nukahtaakseen. Lisäksi liian vähäisellä nukkumisella oli yhteys päiväväsymykseen, keskittymisvaikeuksiin ja huonompaan koulumenestykseen. Eräässä toisessa tutkimuksessa oli selvitetty syitä nukkumisongelmiin ja esille nousi muun muassa tietokone- ja videopelit, Internet, haluttomuus mennä ajoissa nukkumaan ja aikaiset ylösnousut. (Millman 2005; Noland, Price, Dake, Telljohan 2009) Nuoret käyttävät aiempaa vähemmän aikaa koulunkäyntiin ja läksyjen tekemiseen. Aikaa kuluu viikonloppuisin paljon myös nukkumiseen, sillä arkena kertyy univelkaa. Koululaiset käyttävät melko paljon aikaa myös television katseluun, johon kuluu noin kolmannes vapaa-ajasta. Liikuntaa ja ulkoilua nuoret harrastavat keskimäärin melkein tunnin päivässä. Aikaa käytetään edellistä hieman enemmän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Pääasiassa aikaa vietetään arkena kavereiden kanssa. Tietokonepeleihin ja internetissä surffailuun käytetään noin kymmenes osa vapaa-ajasta. Arkena tietokoneen parissa vietetään aikaa reilu puoli tuntia ja vapaapäivinä melkein tunti. (Pääkkönen 2002, 1-8.) Edellinen aineisto on kerätty vuosina , joten tämän hetkinen tilanne saattaa olla erilainen esimerkiksi tietokonepeleihin ja Internetissä surfailuun käytetyn ajan tiimoilta. Nuorista 75 % käyttää Internetiä opiskeluun ja lähes 72 % tiedonhankintaan omiin tarpeisiin, mikä onkin ymmärrettävää, sillä 80 %:lla on nykyään kotona käytettävissä tietokone (Kaarela & Haikama 2001). 2.4 Nuorten päihdekäyttäytyminen Vuonna vuotiaista nuorista tupakkaa oli kokeillut 61 %. Tupakkaa kokeilleita oli 18-vuotiaiden ikäryhmässä jo 75 %. Kyseisissä ikäluokissa tupakkaa kokeilleiden määrä on kääntynyt laskuun 2000-luvun alussa, samalla tyttöjen ja poikien väliset erot tupakointikokeiluissa ovat tasoittuneet. Tupakkatuotteita (savukkeet, nuuska, sikari, piippu) päivittäin käyttävien osuus vuotiaista tytöistä (19 %) ja pojista (20 %) on lähes yhtä suuri. Yleisimmin käytettiin savukkeita ja nuuskaa, sikarin ja piipun käyttö oli huomattavasti vähäisempää. Tyttöjen tupakkatuotteiden käyttö lisääntyi 1980-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun asti, jonka jälkeen käyttö kääntyi laskuun kun taas pojilla käyttö oli kääntynyt laskuun jo 1990-luvun alussa ja jatkoi laskua myös 2000-

15 14 luvulla. Savukkeiden käyttö on 18-vuotiailla vuosien 1977 ja 2007 välillä pojilla vähentynyt 40 %:sta 28 %:iin ja tytöillä 33 %:sta 28 %:iin. Päivittäin poltettujen savukkeiden määrä sen sijaan on kasvanut 1970-luvun lopulta lähtien ja vuonna vuotiaista pojista noin 20 % ja tytöistä 13 % poltti yli yhdeksän savuketta päivässä. (Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere & Rimpelä 2007, ) Raittius on yleistynyt huomattavasti sekä 12-, 14- että 16-vuotiailla vuosien jälkeen. Raittiiden osuus 18-vuotiaiden ryhmässä lähti suurempaan kasvuun vasta vuosina Vuonna vuotiaista pojista noin 15 % ja tytöistä hieman harvempi oli täysin raittiita. Vähintään kerran kuukaudessa alkoholia ilmoitti 16- vuotiaiden ryhmässä juovansa pojista 42 % ja tytöistä hieman useampi. Vastaavat luvut 18-vuotiailla olivat 74 % ja 73 %. Tytöillä kuukausittainen alkoholin käyttö lisääntyi pitkään, mutta vuonna 2003 se pysähtyi ja kääntyi lievään laskuun. Viikoittainen alkoholin käyttö lisääntyi vuotiailla tytöillä ja pojilla 1990-luvun aikana, tytöillä erityisen voimakkaasti, kunnes 2000-luvulla se kääntyi lievään laskuun. Tytöillä viikoittainen käyttö näyttää vähentyneen sekä 14-, 16- että 18-vuotiailla. Pojilla käyttö on vähentynyt 14- ja 16-vuotiailla, mutta 18-vuotiailla vastaavaa kehitystä ei ole todettavissa. (Rimpelä ym. 2007, ) Nuorten humalahakuinen juominen lisääntyy huomattavasti iän myötä. Vuonna vuotiaista pojista 4 % ja tytöistä 6 % ilmoitti juovansa itsensä humalaan kerran kuussa tai useammin kuin vastaava luku 18-vuotiailla pojilla oli 41 % ja tytöillä 30 %. Kuukausittain itsensä humalaan juovien osuus vuotiaista kasvoi 1980-luvun alusta 1990-luvun loppupuolelle, jolloin se on kääntyi melko tasaiseen laskuun. Kerran viikossa tai useammin itsensä tosihumalaan juovien osuus 16-vuotiaista pojista oli 3 % ja 18-vuotiaista jo 12 %. Tytöistä 3 % 16-vuotiaista ja 6 % 18-vuotiaista joi itsensä humalaan kerran viikossa tai useammin. (Rimpelä ym. 2007, 40 41, 64.) Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan alaikäisten alkoholin juominen on yhteydessä kolmeen nuorten kuolemaan johtavaan syyhyn, jotka ovat tahaton loukkaantuminen, henkirikos ja itsemurha. Tutkimuksessa ilmeni, että lähes 45 % nuorista oli käyttänyt alkoholia viimeisen kolmenkymmenen päivän aikana, ja melkein

16 15 30 % tästä oli humalahakuista juomista. Lisäksi alkoholin humalahakuinen juominen oli yhteydessä muihin terveyteen liittyviin riskeihin. Alkoholia käyttäneet olivat muita enemmän seksuaalisissa kontakteissa, tulivat tai saattoivat jonkun raskaaksi, polttivat tupakkaa, käyttivät todennäköisemmin huumeita tai joutuivat fyysisen väkivallan kohteeksi. (Miller, Naimi, Brewer, Jones 2007.) Kouluterveyskyselyissä ilmeni, että vuosien välillä huumaavia aineita oli kokeillut lukion toisen vuoden opiskelijoista % kun taas ammattikoulussa opiskelevilla vastaava luku oli 31 %. Kyselyn mukaan tytöt kokeilivat huumeita poikia hieman yleisemmin. Perhetausta näkyi huumekokeiluissa niin, että nuoret joiden vanhemmat eivät olleet tietoisia nuorten kaveripiiristä tai menoista käyttivät enemmän huumeita. Eräässä tutkimuksessa tytöillä krooninen sairaus näytti lisäävän alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä tupakan polttoa. Pojilla vastaavaa yhteyttä ei ollut vaan päinvastoin kroonisesti sairaat pojat näyttävät käyttävän päihteitä vähemmän kuin terveet ikätoverinsa. Kaikilla nuorilla yhteistä näyttäisi olevan, että he arvioivat ikätovereidensa päihteiden käytön huomattavasti todellisuutta suuremmaksi. Mikäli nuorella on myöhäislapsuudessa käsitys, että päihteiden käyttö on nuorten keskuudessa yleistä tai jopa normaalia käytöstä, on hän riskiryhmässä aloittaa itsekin päihdekokeilut nuoruudessaan. (Luopa, Rimpelä & Jokela 2000, 2, 3; Suris & Parera 2005.) Lukiolaisista noin joka viides on ainakin joskus kokeillut kannabista ja se on kokeilluin huume. Nuorten huumekokeilujen määrä on noussut aiemmasta, mutta muissa maissa huumeidenkokeilijoita on edelleen suomalaisiin nuoriin verrattuna enemmän. Enemmistö nuorista suhtautuukin huumeisiin kielteisesti ja vain harva käyttää huumeita toistuvasti. Huumeiden kokeiluun ja käyttöön vaikuttaa erityisen voimakkaasti perhe, sosiaalinen ympäristö ja kulttuuri. Huumekokeilujen riskiryhmään kuuluvat erityisesti lapset, joilla on tarkkaavaisuus- tai keskittymishäiriöitä. Käytön ehkäisyssä olisikin tärkeää varhainen auttaminen ja myös muut ongelmat kuin huumeiden käyttö tulisi hoitaa. Ensisijaisesti hoito tulisi toteuttaa avohoidossa, mutta tarvittaessa myös laitoshoidossa. (Lönnqvist 2004.)

17 Nuorten seksuaaliterveys Ihmisen seksuaaliterveyden perustana ovat hyvät tiedot seksuaalisuudesta ja raskauden ehkäisystä sekä tiedot riskikäyttäytymisestä sukupuolitauteihin ja suunnittelemattomiin raskauksiin liittyen. Kouluterveyskyselyjen mukaan joka toisella 8-luokkalaisella pojalla ja joka kolmannella tytöllä oli heikot tiedot seksuaaliterveydestä. Yhdeksäsluokkalaisista pojista joka kolmannen tiedot olivat heikot, tytöistä joka kahdeksannen. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä olivat yhteydessä sosiaalisiin tekijöihin, muun muassa vanhempien alhaiseen koulutustasoon, oppilaan huonoon koulumenestykseen ja lyhyisiin jatkokoulutussuunnitelmiin. Myös oppilaan myöhäinen biologinen kypsyminen vaikutti tietojen heikkouteen. (Liinamo, Rimpelä, Kosunen, Jokela 2000.) Koulujen seksuaaliopetuksen määrässä on paitsi alueellisia eroja, myös kuntien sisällä eri koulujen välisiä eroja. Myös seksuaaliopetuksen toteutustavassa on eroja. Seksuaaliopetusta saaneiden kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten keskimääräinen osuus vaihteli 55 % ja 77 % välillä. Terveydenhoitajan osallistuminen tuntien pitämiseen puolestaan vaihteli Oulun seudun 33 %:sta Tampereen 60 %:iin. Hyvän seksuaaliopetuksen kriteerit täyttävää opetusta oli saanut 0-48 % koululaisista. Yläasteen seksuaaliopetusta voidaan pitää suhteellisen suppeana. Opetuksessa painottuvat raskaudenehkäisy ja sukupuolitaudit, kun ihanteellisessa tilanteessa opetuksesta seuraisi seksuaalisuuden laajempi ymmärtäminen ja seurustelusuhteiden paraneminen. Koulun merkitys asiallisen seksuaalisuutta koskevan tiedon antajana on ylivertainen verrattuna muihin lähteisiin johtuen koulun antaman tiedon oikeellisuudesta. Seksuaaliopetusta olisi hyvä järjestää yläasteen jokaisella luokkaasteella, jotta jokainen oppilas tavoitettaisiin otollisessa kehitysvaiheessa. (Liinamo, Kosunen, Rimpelä & Jokela 1999.) Vuonna 2007 kouluterveyskyselyssä selvitettiin nuorten kokeneisuutta seurustelun ja seksin suhteen. Kahdeksasluokkalaisista pojista 14 % ja tytöistä 17 % ilmoitti seurustelevansa vakituisesti. Yhdeksännellä luokalla vastaavat luvut olivat pojilla 19 % ja tytöillä 27 %. Lukion ensimmäisellä vuosikurssilla pojista 19 % ja tytöistä 31 %

18 17 seurusteli. Toisella vuosikurssilla luvut olivat pojilla 24 % ja tytöillä 40 %. Yläkoululaisista tytöistä ja pojista 64 % ja lukiolaisista 76 % oli suudellut suulle. Kahdeksannella luokalla sekä tytöistä että pojista 15 % oli ollut yhdynnässä. Yhdeksäsluokkalaisista pojista 26 % ja tytöistä 32 % oli ollut yhdynnässä. Lukion ensimmäisellä vuosikurssilla pojista 29 % ja tytöistä 40 % kertoi olleensa yhdynnässä. Toisella vuosikurssilla vastaava luku oli pojilla 40 % ja tytöillä 53 %. Yläkoululaisista 50 % kertoi olleensa yhdynnässä yhden ihmisen kanssa ja 14% viiden tai useamman kanssa. Lukiossa yhden kumppanin kanssa ilmoitti olleensa 55 % ja viiden tai useamman 10 %. (Stakes 2007e, Stakes 2008a.) Viimeisimmän yhdynnän ehkäisymenetelmää kysyttäessä kondomi oli sekä yläkoulussa (58 %) että lukiossa (51 %) käytetyin ehkäisymenetelmä. E-pilleri oli toiseksi käytetyin, yläkoulussa 14 % ja lukiossa 31 %. Kuitenkin yläkoulussa täysin ilman ehkäisyä viimeisessä yhdynnässä kertoi olleensa 18 %. Pojilla yhdynnät ilman ehkäisyä ovat yleisempiä kuin tytöillä ja kahdeksannella luokalla yleisempiä kuin yhdeksännellä. Lukiossa ilman ehkäisyä oli viimeisessä yhdynnässä ollut 8 % vastanneista. Nuoret yhdistävät hyvään suhteeseen luottamuksen, onnellisuuden ja ystävyyden. Seksuaaliseen aktiivisuuteen liittyy luottamus ja intiimiys. Nuorille tytöille on lisäksi tärkeää sitoutuneisuus ja pojille fyysinen nautinto. Kondomin käyttö saatetaan nähdä suhteessa merkkinä epäluottamuksesta ja sen käyttö saattaa vähentyä suhteen edetessä. Lisäksi kondomi yhdistetään enemmän raskauden kuin tautien ehkäisyyn, jolloin kondomin käyttö saattaa loppua, kun ehkäisypillerit otetaan käyttöön. Nuorten miesten kondominkäyttöä näyttää vähentävän myös se, että miehet ajattelevat kondomin vähentävän seksuaalista nautintoa ja raskauden ehkäisyn olevan naisen vastuulla. Seksistä puhumista kumppanin kanssa pidettiin kyselyssä helppona. Yläkoulussa 26 % piti puhumista erittäin helppona ja 54 % melko helppona. Lukiossa puhuminen oli erittäin helppoa 36 % mielestä ja melko helppoa 50 % mielestä. (East, L., Jackson, D., O Brien, L. & Peters, K , 105, 107; Stakes 2007e; Stakes 2008a.) Vuonna vuotiaille tytöille tehtiin 14 raskauden keskeytystä tuhatta tyttöä kohden. Luku on 2000-luvulla pysynyt noin 15 keskeytyksen tasolla ollen korkeimmillaan vuonna 2002 (16 keskeytystä 1000 tyttöä kohden) ja matalimmillaan

19 18 vuonna vuotiaiden abortit ovat jonkin verran lisääntyneet ja hieman yleisempiä kuin nuoremman ikäluokan. Vuonna vuotiaille tehtiin 18 keskeytystä tuhatta tyttöä kohden. Alempi sosioekonominen luokka on kansainvälisissä tutkimuksissa osoittautunut olevan riskitekijä teiniraskauksien suhteen. Myös alueilla, joilla on enemmän etnisiä vähemmistöjä, teiniraskauksia ilmenee enemmän kuin muilla alueilla. Lisäksi tutkimus osoitti, että suomenruotsalaisella väestöllä on pienempi riski tulla teini-ikäisenä raskaaksi kuin muilla saman ikäisillä suomalaisilla. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa on muita Euroopan maita vähemmän teiniraskauksia. Perheen vaikutus on eri maissa sama: teiniraskauksia esiintyy vähemmän molempien vanhempien kanssa asuvien keskuudessa. (Stakes 2006; Imamura ym ) Erään tutkimuksen mukaan seksuaalinen riskikäyttäytyminen oli yhteydessä muutenkin epäterveellisiin elämäntapoihin, esimerkiksi tupakointiin ja runsaaseen alkoholinkäyttöön. Myös aikainen (alle 16-vuotiaaana) seksuaalisen kanssakäymisen aloittaminen vaikuttaisi olevan riskitekijä teiniraskauksiin. Tämä yhteys löytyi tytöiltä, mutta pojilla vastaavaa yhteyttä aikaisen yhdynnänaloittamisajankohdan ja kumppanin raskaaksitulon välillä ei löytynyt. Pojilla seksin harrastaminen ensitreffeillä, useampi kuin kaksi seksikumppania, sairastettu sukupuolitauti, seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuminen ja seksi ilman ehkäisyä johti todennäköisemmin siihen, että he olivat saattaneet kumppaninsa raskaaksi. (Imamura ym ) Klamydia on nuorilla yleinen sukupuolitauti ja tartunnan saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuoden 1995 jälkeen erityisesti tytöillä. Tartunnat ovat yleisempiä tytöillä kuin saman ikäisillä pojilla. Vuonna vuotiailla miehillä todettiin noin 300 uutta klamydiatartuntaa, kun samanikäisillä tytöillä tartuntoja oli keskimäärin Suurimmillaan tartuntamäärät olivat vuonna 2002, jolloin vuotiailla tytöillä todettiin yli 3000 uutta tartuntaa. Sen jälkeen määrä on hieman laskenut ja vuonna 2006 tartuntoja oli noin Pojilla puolestaan todettiin vuonna 2006 noin 700 uutta tartuntaa. (KTL 2007.)

20 19 Myös papilloomavirustartunnat ovat nuorten keskuudessa yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Seksi aloitetaan aiempaa nuorempana ja toisaalta seksiin liittyvä riskikäyttäytyminen on yleistynyt, mikä lisää tartuntojen määrää. Jotta tartuntojen yleistyminen voidaan pysäyttää, tulisi seksuaalisuuteen liittyvää valistusta lisätä. Myös nuorten rokottaminen virusta vastaan saattaa helpottaa tilannetta. (Kaasila, Lehtinen, Koskela, Patama, Pasanen & Palmroth 2006.) 2.6 Luokaton lukio Koulun merkitys nuoren tulevaisuudelle on suuri ja huonosti toimiva koulu on riski nuoren kehitykselle. Vähäisten resurssien takia opettajilla on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia ohjata oppilaiden sosiaalista ja emotionaalista kehitystä tai seurata nuoren koulunkäyntiä ja käyttäytymistä. Hoitamattomat oppimisvaikeudet ja niistä seuraava huono koulumenestys alaluokilla ovat suuri riskitekijä myöhemmälle opintoja työmenestykselle nuoruudessa ja aikuisuudessa. (STM 2002.) Lukiot siirtyivät luokattomuuteen vuonna Sen jälkeen opiskeluajat lukiossa ovat pidentyneet ja yli 3 vuotta opiskelleita oli vuosina ,4 % lukiolaisista. Luokatonta lukiota pidetään toimivana ratkaisuna sekä oppilaan että lukion näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan 93 % oppilaskunnista haluaisi säilyttää lukion luokattomana. Oppilaskunnat pitivät luokattoman lukion etuina esimerkiksi vapautta valita omia kursseja ja mahdollisuutta edetä omaan tahtiin. Ryhmien jatkuvan vaihtumisen vuoksi sosiaalinen verkosto muodostuu luokattomassa lukiossa suuremmaksi kuin aiemmassa järjestelmässä ja sitä pidettiin myös luokattomuuden etuna. Epäkohtiakin luokattomasta lukiosta löytyi. Koeviikkoa pidettiin liian raskaana. Kurssitarjotin saattoi myös olla liian niukka tai tietty kurssi toistua liian harvoin, samoin kurssien päällekkäisyys aiheutti ongelmia. Oppilaan kyky kantaa vastuuta opinnoistaan on luokattomassa lukiossa tärkeää ja epäkohdaksi nostettiin se, etteivät kaikki opiskelijat ole valmiita luokattomassa lukiossa tarvittavaan vastuuseen, mistä saattoi aiheutua ahdistusta tai pinnaamista. Vaikka vaihtuvat ryhmät koettiin toisaalta voimavarana, nähtiin ne toisaalta myös epäkohtina luokkahengen jäädessä puuttumaan. Oppilaskunnista 37,9 % ja rehtoreista 43,1 % piti vaihtuvia ryhmiä huonona asiana.

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22.

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22. Yhteenveto 6. luokkalaisten terveyskyselyn Seinäjoen tuloksista keväältä 2011 Oili Ylihärsilä terveyden edistämisen johtaja oili.ylharsila@seinajoki.fi 6.7.2011 Seinäjoella ja Isossakyrössä toteutettiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä SELVITYS Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015 Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot. Ammattikoululaisten seksuaali- ja lisääntymisterveysasenteet

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot