Lapselle selvä elämä 2007

Transkriptio

1 Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan aineisto Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 1

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja 17, Helsinki p Käsikirjoitus Jenni Helenius, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija, MLL Koulutusmalli Jenni Helenius, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija, MLL Nina Lindholm, KM Reija Salovaara, nuorisotyön suunnittelija, MLL Kaisa Yliruokanen, ehkäisevän päihdetyön suunnittelija, MLL Kiitokset kokeilukoulutuksiin osallistuneille kouluille Anttolan yhtenäiskoulu, Mikkeli Hietalahden koulu, Vaasa Vaasan Keskuskoulu, Vaasa Merenkurkun koulu, Vaasa Mustasaaren Keskuskoulu, Mustasaari Palosaaren koulu, Vaasa Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli Suvilahden koulu, Vaasa Veikkolan koulu, Kirkkonummi Hakkarin koulu, Lempäälä Lintumetsän koulu, Espoo Lintuvaaran koulu, Espoo Naakan koulu, Valkeakoski Sääksjärven koulu, Lempäälä Toijalan ja Viialan yläasteet, Akaa Toivakka-Leivonmäen yläaste, Toivakka Tyryn koulu, Valkeakoski Urjalan yläaste, Urjala Ylihärmän yhteiskoulu, Ylihärmä Kiitokset koulutusmallin ja aineiston kehittämisessä mukana olleille Tukioppilastoiminnan kehittämisnuoret (Siikaranta, elokuu 2006) MLL:n tukioppilaskouluttajat (Laukaa, marraskuu 2006) Sari Alatalo-Romunen, luokanopettaja Ronnie Djupsund, projektikoordinaattori, tukioppilaskouluttaja Tiina Honkonen, YTM, tukioppilaskouluttaja, koulutusyrittäjä, nuorisotyöntekijä Ilkka Eskola, biologian ja maantiedon lehtori, tukioppilasohjaaja Tuula Lahti, tukioppilaskouluttaja, tukioppilasohjaaja, uskonnon ja psykologian lehtori Anniina Lundvall, medianomi (amk) Paula Mattila, projektityöntekijä, MLL Susanna Pajala, projektityöntekijä, MLL Mirka Pajunen, projektityöntekijä, MLL Mia Sjöblom, koordinaattori, tukioppilaskouluttaja Seppo Soine-Rajanummi, päällikkö, hyvinvointi- ja terveystyö, MLL Ina Vahalahti, kouluyhteistyön vastaava, tukioppilaskouluttaja Timo Vilen, FM, tukioppilaskouluttaja Ulkoasu ja taitto Tarja Petrell Kuvat Taru Moilanen Väritys Timo Paananen 2007 Tämä aineisto on tuotettu ja kokeiltu keväällä 2007 MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeessa ( )

3 Sisällysluettelo: Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä... 4 Lapselle selvä elämä (LASE) -ohjelma Ehkäisevä päihdetyö koulussa Tehtävänjako LASE-ohjelmassa Tukioppilaat tuntien ohjaajina Luokanopettaja tukee LASE -ohjelman toteuttamista LASE-tukioppilaiden koulutusrunko Tervetuloa LASE-tukioppilaaksi Ensimmäinen LASE-tunti: Pitääkö aina tehdä niin kuin muutkin? Toinen LASE-tunti: Luuloja, tietoja ja tunteita Kolmas LASE-tunti: Päihteet, media ja mainonta Neljäs LASE-tunti: Omat ajatukset, omat valinnat Tukioppilas LASE-tuntien ohjaajana Tukioppilaiden palautetunti 6.-luokkalaisten LASE-tuntien jälkeen Leikkejä Vanhempainilta Miten ohjata nuorta alkoholiin ja tupakkaan liittyvissä valinnoissa Tukioppilaiden valmistautuminen vanhempainiltaan Palautetta LASE 2007-ohjelmasta oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta Lähteet ja tausta-aineistot Linkkejä Liitteet Liite 1: Kutsu tukioppilaiden jatkokoulutukseen Liite 2: Tukioppilaiden koulutuksen (6h) palaute Liite 3: Kirje vanhemmille Liite 4: Palautelomake 6.-luokkalaisten vanhemmille Liite 5: Kutsu vanhempainiltaan Liite 6: 6.-luokkalaisten palaute LASE-tunneista Liite 7: Tukioppilaiden pitämät LASE-tunnit -kalvopohja Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 3

4 Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lapsen lähiyhteisön tehtävä. Lasten ja nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on aikuisten yhteinen huoli. Vastuu alaikäisten päihteidenkäytöstä kuuluu heidän lähiyhteisönsä aikuisille. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että lähiympäristössä on suojaavia tekijöitä, jotka tukevat lapsen kasvua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo. Toimintamme päämäärä on, että jokaisella lapsella on hyvä ja onnellinen elämä. Tavoitteenamme on myös, että lapset ja nuoret saavat toimia osallisina ja näkyvinä jäseninä omissa yhteisöissään ja koko yhteiskunnassa. Lapset tarvitsevat oman ajattelunsa ja valintojensa tueksi avointa ja totuudenmukaista keskustelua alkoho lista ja tupakasta. MLL on tuottanut useita materiaaleja, joissa korostuu vuorovaikutus nuoren ja aikuisen välillä, niin myös Lapselle selvä elämä -aineistossa. Vertaiskes kustelut tukioppilaiden ja 6.-luokkalaisten välillä tuovat esiin nuorten omaa ääntä ja tulkintoja elämästä. Kotitehtävät ja vanhempainillat välittävät LASEtunneilla käydyt keskustelut kotikeskusteluihin. Oman lähiympäristön nuorten päihteiden käytön ehkäisemisestä tulisi keskustella niin kodeissa, kodin ja koulun yhteistyössä kuin ammattilaistenkin kesken. Paikalliset päihdestrategiat ja yhteistyö ovat tärkeä pohja ehkäisevän päihdetyön kehittämiselle. Lapselle selvä elämä -ohjelmassa ovat mukana muun muassa kuudennen luokan oppilaat ja heidän vanhempansa, tukioppilaat, rehtori, tukioppilasohjaaja, MLL:n koulut taja ja luokanopettaja. Aikuisten antama tuki nuorten vertaisohjaukselle, tukioppilaille, on arvokasta. Nuorten innostus nuorempiensa ohjaa miseen ja esimerkkinä toimimiseen on kannustamisen arvoinen asia. MLL on kehittänyt ja tukenut koulujen tukioppilastoimintaa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Lapselle selvä elämä -ohjelma pohjautuu samannimiseen projektiin, joka toteutettiin kouluissa vuosina Aiempi ohjelma elää monilla paikkakunnilla edelleen. Lapselle selvä elämä ohjelma korostaa aiempaa enemmän aikuisen läsnäoloa 6.-luokkalaisten ja tukioppilaiden keskuste lukumppanina sekä kotona että koulussa. Kiitos keväällä 2007 LASE-ohjelman kokeiluun osallistuneiden koulujen rehtoreille, 6.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen, tukioppilaille ja opettajille. Toivon, että koette Lapselle selvä elämä -ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa paljon yhdessä tekemisen iloa! Marie Rautava Johtaja, ohjelmat ja projektit Mannerheimin Lastensuojeluliitto 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 Lapselle selvä elämä (LASE) -ohjelma Suurin osa 6.-luokkalaisista on päihteettömiä, kuten myös pääosa yläkoulujen oppilaista. Ikärajoista huolimatta osa nuorista hankkii alkoholia ja tupakkaa. Valitettavan usein he myös joutuvat alkoholin takia erilaisiin vaaratilanteisiin. Tarvitaan asiatietoa ja kes kusteluja, jotta nuoret osaisivat perustellummin kieltäy tyä alkoholikokeiluista. Tarvitaan myös lasta päihteiltä suojaavia tekijöitä, eli vanhempia ja opettajia, jotka keskustelevat lapsen kanssa päihteistä ja asettavat hänelle turvalliset rajat. Suojaavana tekijänä LA- SE-ohjelmassa tuetaan mielikuvaa päihteettömästä yläkoulusta sekä muistutetaan koulun mahdollisuudesta osallistua paikallisen päihdestrategian toteuttamiseen. Lapselle selvä elämä (LASE) -ohjelma on yhteistoimintaa, jossa aikuiset, lapset ja nuoret haluavat keskustelun avulla parantaa val miuksiaan kohdata päihteisiin liittyviä tilanteita. LASE-ohjelmassa yläkoulujen tu kioppilaat pitävät tunteja 6.-luokkalaisille. Tuntiohjelman suunnittelussa on käytetty sarjakuvia, kuten amerikkalaisessa Project Northlandissa. Lapselle selvä elämä -aineiston sarjakuvat on tehty juuri näitä vertaisohjaustunteja varten. Sarjakuvien tari nat, leikit, tehtävät ja keskustelu tuovat uusia näkökulmia kouluopetuksesta jo ennestään tuttuun aiheeseen. Tu kioppilaiden päätehtävänä on yhdessä opettajan kanssa vaikuttaa 6.-luok kalaisten alkoholia ja tupakkaa koskeviin asenteisiin. LASE-tunteja on 4. Niillä käsitellään tupakointiin ja alkoholinkäyttöön liit tyviä luuloja, tietoja ja vaaroja. Tunneilla pohditaan myös alkoholimainonnan vaikutuksia nuorten mielipiteisiin ja keskustellaan omien valintojen tärkeydestä. Tukioppilaita päihdetuntien ohjaamiseen valmentava LASE-jatkokoulutus kestää 6 oppituntia. Koulutus voidaan toteuttaa yhtenä päivänä tai osissa, koulutyöhön sopivalla tavalla. Koulutuksen osiot 2 5 ovat sisällöllisesti samoja, jotka tukioppilaat pitävät 6.-luokkalaisille. Näin tukioppilaat voivat koulutuksen aikana ottaa kouluttajasta mallia omiin LASE-tunteihin ja kysyä esimerkiksi erilaisten harjoitusten ohjaamiseen liittyviä seikkoja. Koulutuk seen sisältyy palautetunti, joka pidetään kun tuki oppilaat ovat pitäneet LASE-tunnit kuudennella luokalla. 6.-luokkalaisten vanhemmat osallistuvat kotitehtävien tekemiseen yhdessä lastensa kanssa. Tavoitteena on herättää nuoren ja vanhempien vuoro puhelua sekä kriittistä keskustelua tupakasta ja al koholista. Lapselle selvä elämä aineistoon kuuluvat tukioppilasohjaajan aineiston lisäksi luokanopettajan ja tukioppilaan aineistot sekä neljä sarjakuvaa, joihin liittyvät yksilö- ja kotitehtävät ovat tulostettavissa Internetosoitteessa LASE-aineistoa on kehitetty ja kokeiltu syksyllä 2006 ja keväällä 2007 Espoossa, Kirkkonummella, Lempäälässä, Mikkelissä, Mustasaaressa, Toivakassa, Vaasassa ja Valkeakoskella. Palautetta on koottu 6.- luokkalaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä tukioppilailta ja opettajilta. Luvussa 9 esitellään MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeen pilottikouluilta koottua palautetta. Kokemus oli ollut kaikille osapuolille mielenkiintoinen. Erään oppilaan sanoin: Oli tärkeää saada tietoa, MIKSI päihteitä ei kannata käyttää. Ja tukioppilaan sanoin tuntien pitäminen oli Todella mukava kokemus. Opin itsekin paljon ja toivottavasti 6.-luokkalaisillekin jäi jotain tunneista mieleen. Kiitok set kaikille kokeilukoulutuksia toteuttaneille ja niihin osallistuneille! Hyviä LASE-tunteja ja antoisia keskusteluja, Jenni Helenius Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 5

6 1. Ehkäisevä päihdetyö koulussa Lapselle selvä elämä -ohjelma tuo vertaisohjauksen menetelmiä koulujen ehkäisevään päihdetyöhön. Eh käisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jota teh dään usein moniammatillisesti. Toimintaa säätelevät mm. perusopetuslaki, raittiustyölaki, päihdehuoltolaki, alkoholilaki, huumausainelaki, tartuntatautilaki, las tensuojelulaki, kansanterveyslaki, mielenterveyslaki ja. (Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, Stakes 2006,7) Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elämäntapoja, vähentää päihdehaittoja ja lisää päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Laadukas ehkäisevä päihdetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista, pit käjänteistä ja tutkimustietoon perustuvaa. Eettinen eh käisevä päihdekasvatus antaa realistista, totuudenmu kaista ja ajantasaista tietoa. Käytännön tasolla sen tulisi olla keskustelevaa, osallistavaa ja omaan ajatteluun kannustavaa. (Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, Stakes, 6 7) Ehkäisevää päihdetyötä tehdään vaikuttamalla päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin. Siihen liittyy vaikuttamista yksilöihin ja yhteisöön, perheeseen, kouluun ja asuinympäristöön. Yhteisö voi mahdollistaa päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä kuten hyviä harrastuksia ja toimivaa vuorovaikutusta kasvattaji en välillä. Päihteille altistavia riskitekijöitä pyritään mi nimoimaan perheissä ja yhteisössä. Riskitekijöihin voi daan vaikuttaa esimerkiksi sopimalla, kuinka koulussa toimitaan oppilaan jäätyä kiinni päihteiden käytöstä. Lisäksi voidaan esimerkiksi keskustella paikallisten yrittäjien kanssa siitä, miten tärkeää on estää alkoholin myyminen alaikäisille. Ehkäisevä päihdetyö näkyy peruskoulujen opetussuunnitelmissa useissa kohdissa. Terveystiedon ope tuksessa se on keskeisenä tavoitteena teemalla Terveys arkielämän valintatilanteissa. Siihen sisältyvät tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat. Terveystietoa opetetaan vuo siluokilla 1 4 osana ympäristö- ja luonnontieto-oppi aineryhmää, vuosiluokilla 5 6 osana biologia-maan tietoa ja fysiikka-kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 9. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä oppilashuollon henkilöstön kanssa. (Perus koulun opetussuunnitelman perusteet 2004, 200) Päihdeasioissa peruskoulun oppilashuolto tekee yhteistyötä kodin, koulun, asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa. Oppilashuollossa sovitaan toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitami seksi muun muassa tupakointia ja päihteiden käyttöä koskien. (Peruskoulun opetussuun nitelman perusteet 2004, 25) Kuntakohtaiset päihdestrategiat ovat hyvänä tukena ja apuna suunniteltaessa koulujen päihdevalistusta. Koulukin voi keskustella paikallisten yrittäjien kanssa siitä, miten tärkeää on estää alkoholin myyminen alaikäisille ja sopia toimenpiteistä, joilla sitä voidaan ehkäistä. LASE-tunnit voidaan koulussa nivoa opetussuunnitelmaan ja pohtia, miten vertais ohjausta voidaan pitkäjänteisesti käyttää osana kou lun päihdestrategiaa. Tukioppilastoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1972 tukioppilaiden tekemänä ehkäisevänä päihdetyönä, mistä on saatu hyviä kokemuksia. Monet koulut toteuttavat edelleen tukioppilaiden jatkokoulutuksena Lapselle selvä elämä -ohjelmaa, jota toteutettiin kouluissa vuosina Lapselle selvä elämä ohjelmaa on tiivistetty edellisestä ja se korostaa aiempaa enemmän aikuisen läsnäoloa 6.-luokkalaisten ja tukioppilaiden keskuste lukumppanina kotona ja koulussa. Kuva 1: LASE -ohjelman toteuttaminen TAPAHTUU YLÄKOULUSSA TAPAHTUU ALAKOULUSSA Kouluyhteisössä päätetään ottaa LASE-ohjelma käyttöön osana koulun ehkäisevä päihdetyötä. Tukioppilaille tarjotaan tilaisuus tulla 6.-luokkalaisten vertaisohjaajiksi päihdekeskustelutunneille. Pohditaan koulutyöhön sopiva ajankohta LASE-ohjelmalle. Valitaan tukioppilaiden joukosta LASEtukioppilaat. Tukioppilaiden LASEjatkokoulutus 6 tuntia (tukioppilasohjaaja tai MLL:n kouluttaja). 6.-luokkalaisten vanhemmille tiedotetaan LASE-ohjelmasta esim. kirjeitse. Sovitaan aikataulu tukioppilaiden pitämille 6.-luokkien LASE-vertaisohjaustunneille. Tukioppilaat pitävät LASE-vertaisohjaustunnit 6.-luokille (4 tuntia). Tukioppilaat valmistavat pienen esityksen 6.-lkn:n vanhempainiltaan. Tukioppilaiden LASEpalautetunti, 1 tunti. LASE-vertaisohjaustunnit (4 tuntia) LASE-kotitehtävät oppilaille ja vanhemmille. Päihdeaiheinen vanhempainilta 6.- luokkalaisten vanhemmille Kouluyhteisössä arvioidaan LASE-ohjelman onnistumista ja sovitaan sen jatkamisesta seuraavana lukuvuonna. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 2. Tehtävänjako LASE -ohjelmassa Keskeiset toimijat LASE-ohjelmassa ovat tu ki oppilaat, tukioppilastoiminnan ohjaajat tai muut koulun nimeä mät vastuuhenkilöt, 6.-luokkalaiset sekä heidän luokan opettajansa. MLL:n tukioppi laskouluttajia voi kysyä MLL:n piiritoimistoista kouluttamaan tukioppilaita tai pitämään vanhempainiltaa. Mukana voi olla myös esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai paikallisia ehkäisevän päihdetyön toimijoita. Rehtori tai koulunjohtaja päättää koulun sitoutumisesta LASE -ohjelman toteuttamiseen tiedottaa koulun henkilökunnalle ja alueen ehkäisevän päihdetyön toimijoille koulussa toimivasta LASE-ohjelmasta. LASE-vastuuhenkilöt yläkoulussa (esim. tukioppilastoiminnan ohjaajat) valitsevat LASE-tukioppilaat peruskoulutuksen saaneista tukioppilaista kouluttavat tukioppilaat (6 tunnin koulutus) tai tilaavat MLL:n tukioppilaskouluttajan varaavat koulutustilan, sopivat ruokailuista ja muista käytännön järjestelyistä huolehtivat materiaalien hankkimisesta: tukioppilaan koulutusmateriaali jokaiselle tukioppilaalle sarjakuvamateriaali tukioppilaille ja 6.-luokkien oppilaille (tulostettavissa osoitteesta www. mll.fi/paihdetyo) sopivat 6.-luokkien opettajien kanssa tukioppilaiden käyntien ajankohdat ja kertovat luokanopettajan tehtävästä oppituntien aikana pitävät tukioppilaille palautetunnin (1 tunti) LASE-tuntien jälkeen keskustelevat terveydenhoitajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa ja selvittävät, miten koululla toimitaan jos tuntien aikana tulee esiin huolta oppilaiden päihteidenkäytöstä. Tukioppilaat osallistuvat 6 tunnin jatkokoulutukseen pitävät tukioppilasparinsa kanssa 4 LASE-tuntia kuudennella luokalla osallistuvat palautetunnille osallistuvat vanhempainiltaan. Kuudennen luokan opettajat tiedottavat vanhemmille LASE-tunneista ovat paikalla tukioppilaiden ohjaamien LASE-tun tien aikana tukevat tarvittaessa tukioppilaita keskustelujen ohjaamisessa auttavat järjestyksen pidossa ja kertovat tukioppilaille luokan toimintatavoista tapaavat tukioppilaat tarvittaessa etukäteen huolehtivat, että kaikki oppilaat saavat tarvittavat sarjakuvamateriaalit, tehtävät ja kotitehtävien palautuslipukkeet (tulostettavissa osoitteesta järjestävät luokan vanhempainillan ja kutsuvat tarvit taessa sinne MLL:n tukioppilaskouluttajan tai päihdeasiantunti jan. Vanhemmat tekevät LASE-tuntien kotitehtävät yhdessä lastensa kanssa keskustellen osallistuvat päihdeaiheiseen vanhempainiltaan. Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 7

8 3. Tukioppilaat tuntien ohjaajina Tukioppilasohjaaja valitsee LASE-ohjelmaan osallistuvat tukioppilaat tuki oppilaiden peruskoulutukseen osallistuneiden joukosta. Tukioppilaan perustaidot (esimerkiksi muiden huomioiminen sekä esiintymisen perusvalmiudet) ovat tarvittavia pohja tietoja LASEtuntien ohjaamisessa. Tunnit pidetään pareittain. Tukioppilaat tarvitsevat usein apua parien muodostamisessa. Parina ei tarvitse välttämättä olla paras kaveri. Tukioppilasohjaaja voi huolehtia, että jokaisessa parissa on mukana joku sanavalmis tukioppilas. Tarkoitus kuitenkin on, että tunteihin liittyvä työnjako on tasapuolinen ja kaikki tukioppilaat osallistuvat keskusteluun ja tehtävien ohjaamiseen. Tukioppilaiden LASE-jatkokoulutuksen (6 tuntia) järjestelyihin vaikuttaa se, saavatko tukioppilaat käyttää kouluaikaa LASE-oh jelmaan osallistumiseen. Jos koulutus toteutetaan omalla koululla arkipäivänä, ruokailut ja muut päivärutiinit toi mivat normaalisti. Jos koulutus järjestetään koulun ulko puolisessa tilassa tai esimerkiksi lauantaipäivänä, täytyy ohjaajan huolehtia etukäteen tilavaraus, ilmoittautumiset, kyydit ja ruokailujärjestelyt. Koulutukseen kannattaa ottaa tukioppilasta. Jos ryhmä on suurempi, harjoitusten purkamiseen ja keskusteluun jää liian vähän aikaa. Koulutus voidaan toteuttaa yhtenä päivänä tai osissa, koulutyöhön sopivalla tavalla. Koulutuksen osiot 2 5 ovat sisällöllisesti samoja, jotka tukioppilaat pitävät 6.-luokkalaisille. Näin tukioppilaat voivat koulutuksen aikana ottaa kouluttajasta mallia omiin LASE-tunteihin ja kysyä esimerkiksi erilaisten harjoitusten ohjaamiseen liittyviä seikkoja. Koulutuk seen sisältyy palautetunti, joka pidetään kun tuki oppilaat ovat pitäneet LASE-tunnit kuudennella luokalla. Tukioppilaille on helpointa, jos 6.-luokkien tunnit ovat pian LASE-jatkokoulutuksen jälkeen. Silloin tehtävät ja esimerkit ovat tuoreessa muistissa. Tukioppilaiden pitämien LASE-tuntien ideana on, että op pilas saa omille ajatuksilleen ja valinnoilleen tukea toiselta oppilaalta. Tutkimustenkin mukaan nuoret keskustelevat päihdeasioista mielellään vähän itseään vanhempien nuo rten kanssa. Tukioppilaat ovat yleensä 8.- tai 9.-luokkalaisia. Tukioppilaat tarvitsevat aikuisen ohjausta tehtäväänsä. 6.-luokan LASE-tunneilla tulee olla mukana luokanopettaja tai muu aikuinen, joka on valmis keskustelemaan nuorten kanssa erilaisista laki-, tieto- ja mielipidekysymyksistä, joita alkoholi ja tupakka tuovat esiin. Aikuinen voi esittää omia mielipiteitään. Hän myös muistuttaa, että kokemustieto päihteistä ei ole ai noa tapa tietää, mitä niistä seuraa. Lehtiä, uutisia ja ympäristöä havainnoimalla voi tehdä omia johtopäätöksiään siitä, mihin liian nuorena aloitettu tai runsas päihteidenkäyttö voi johtaa. Kevään 2007 kokeilukoulutusten palautteissa tukioppilaat korostivat yksimielisesti sitä, että luokanopettajan tuki keskustelun ohjaamisessa on tarpeellista ja toivottavaa. Opettajan on kuitenkin hyvä antaa tukioppilaiden ohjata tilannetta heidän suunnittelemallaan tavalla ja auttaa vain tarvittaessa, jolloin tukioppilaat saavat hyvän oppimiskokemuksen. Palautteen mukaan tukioppilaat pitävät tehtäväänsä tärkeänä ja he ovat innostuneita siitä. Osalla tukioppilaista valmistautuminen jäi pitkälti oman 6 tunnin jatkokoulutuksen varaan. Heitä kannattaa siis muistuttaa, että selaisivat materiaalia parin kanssa vielä muutaman kerran ennen tuntien pitämistä. Tukioppilaiden LASE-koulutuksen tunnilla 6 käydään läpi tukioppilaiden LASE-tuntien ohjaustehtävää. Monet tukioppilaat ovat pitäneet oppitunteja aikaisemminkin, mut ta ohjeiden kertaamisesta on apua, kun sisältö on uusi. Jos koulutyöltä järjestyy aikaa, tukioppilaat voivat järjestää tutustumistarkoituksessa leikkitunnin 6.-luokkalaisten kanssa ennen varsinaisten LASE-tuntien pitämistä. Tämä ylimääräinen tunti voi antaa varmuutta ohjaustehtävään ja tutustuminen tukee tulevia keskusteluja. Tukioppilaat osaavat yleensä paljon leikkejä ja harjoituksia, joita käytetään tukioppilastoimin nassa. Samoja leikkejä voi soveltaen käyttää myös LASE- tunneilla, jos siihen jää aikaa. Keskeistä on kuitenkin kes kittyminen päihteistä keskusteluun. Siksi LASE-tuntien sisältö on pidetty tiiviinä. Jos taas tukioppilaat tarvitsevat lisää aikaa omien päihdenäkemystensä käsittelyyn, koulu voi järjestää tähän koulutusta esimerkiksi MLL:n Valintojen viidakossa -materiaalin avulla. Tukioppilaiden vierailut kuudennella luokalla toimivat myös vertaisohjauksena yläluokille siirtymisessä. Monet tukioppilaat menevät mielellään vanhalle tutulle alakoululleen LASE-tunteja pitämään. On mukavaa, jos tukioppilaat voivat valita, mille koululle menevät tunteja pitämään. Yhtenäiskoulussa tukioppilaat luonnollisesti pitävät tunnit oman koulun 6.-luokilla. LASE-tunneilla 6.-luok kalaiset saavat mielikuvan, millaisia yläkoululaiset ovat ja miten heidän kanssaan voi keskustella. Monet 6.-luokkalai set olettavat, että yläluokilla useimmat käyttävät päihteitä. Myös tätä käsitystä voidaan purkaa LASE-tuntien avulla ja tuntisisältöjä voidaan soveltaen käyttää myös 7.-luokkien kummiluokkatunneilla. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 4. Luokanopettaja tukee LASE-ohjelman toteuttamista Tukioppilaat ovat yleensä innostuneita asiastaan tullessaan pitämään LASE-tunteja. Heillä ei kuitenkaan ole pe dagogista osaamista. Tehtävien ja keskustelujen ohjaaminen sujuu tukioppilaspareilta heidän omien vahvuuksiensa mu kaisesti. Luokanopettaja voi auttaa tilanteissa, joissa keskustelut jäävät lyhyiksi ja tukioppilaat ei vät aina osaa luontevasti esittää jatkokysymyksiä oppilaiden vastauksiin. Luokanopettaja voi auttaa tukioppilaita kokoamaan asiat yhteen tunnin lopussa. Jos jokin tärkeä näkökulma jää sanomatta, opettaja voi ottaa sen esille. Kokeilukoulutuksissa tukioppilaiden mielestä parhaiten toimi yhteistyö, jossa luokanopettaja istuu luokan takaosassa, on mukana keskusteluissa ja auttaa tarvittaessa, mutta antaa tukioppilaiden ohjata tuntia suunnittelemallaan tavalla. Luokanopettaja tuntee luokkansa. On hyvä, jos hän kertoo etukäteen tukioppilaille esimerkiksi, toimivatko ryhmätehtävät luokassa, voiko oppilaat jakaa satunnaisiin ryhmiin, sujuuko yhteistyö tyttöjen ja poikien sekaryhmissä ja onnistuuko näytelmien tekeminen luokassa. Mahdollisuuksien mukaan luokanopettaja voi tavata tukioppilaat etukäteen, sopia yhteistyöstä ja kertoa heille luokastaan. Tukioppilaille kannattaa kertoa luokan sään nöistä, esimerkiksi puheenvuoron pyytäminen pulpetista liikkuminen pulpettien järjestyksen vaihtaminen järjestäjän vastuutehtävät tällä tunnilla välitunnille meneminen tunnin aikarajat, eli onko esimerkiksi ruokailuun siirtymiseen varattava aikaa. Kesken jääneitä tai täydentämistä kaipaavia LASEoh jelman teemoja voidaan jatkaa eri oppiaineissa. Kes ken jäänyt päihteiden vastainen juliste voidaan tehdä kuvaamataidon tunnilla loppuun, näytelmiä voidaan jatkaa äidinkielen tunnilla, mediakasvatuksen teemat sopivat moneen aiheeseen. Tämän kirjasen lopussa on luettelo erilaisista www-linkeistä ja kirjallisuudesta, joista löytyy lisää 6.-luokkalaisille sopivia tehtäviä ja tietoiskuja. Luokanopettajan antama palaute on arvokasta tukioppilaille. Kannustava ja ohjaava palaute rohkaisee nuorta esiintymään jatkossakin. Pohdittavaksi aikuiselle (tukioppilasohjaajalle, opettajalle, vanhemmalle) Mitä itse ajattelen alkoholista? Entä tupakasta? Mitä päihteisiin, kohtuukäyttöön tai päihteettömyyteen liittyviä arvoja minulla on? Mitä ajattelen nuorten päihteidenkäytöstä? Miten omat ajatukseni näkyvät ohjaamassani keskustelussa? Miten vastaan, jos nuori kysyy käytänkö itse alkoholia? Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 9

10 5. LASE-tukioppilaiden koulutusrunko 5.1. Tervetuloa LASE-tukioppilaaksi Tavoitteet: Tukioppilaat saavat perustiedot Lapselle selvä elämä -ohjelman tavoitteista, toi minnasta ja omasta roolistaan siinä. He tutustuvat toisiinsa ja pohtivat omaa suh tautumistaan päihteisiin Valmistelut: Asetetaan tuolit ympyrään, jotta kaikki näkevät toisensa. Tarvikkeet: LASE-tukioppilaan opas ja sarja kuvat Tunnin kulku: 1. Nimilappujen tekeminen 2. Tutustumisleikki 3. LASE-tukioppilaan tehtävä ja perussanastoa 4. Jakautuminen kotiryhmiin 5. Ryhmätehtävä: omat kokemukset päihdeopetuksesta 1. Nimilappujen tekeminen pulpetille tai rintaan. Tai tellaan paperista nimilaput, jotka on tarkoitus pitää esillä koko päivän. 2. Tutustumisleikki Minun nimeni on... ja minä pidän... Kukin oppilas sanoo vuorollaan nimensä ja nimensä alkukirjaimella alkavan asian, josta pitää. Seuraava oppilas sanoo ensin edellisten etunimet ja asiat, joista he pitävät ja lisäävät listaan omansa. Esimerkiksi Sini pitää salmiakista, Kalle pitää kavereista, minä olen Joonas ja pidän jäätelöstä. 3. LASE-tukioppilaan tehtävä ja perussanastoa LASE-tukioppilaan tehtävä on kertoa 6.-luokan oppilaille päihteiden haitoista ja siitä, että päihteettömyys edistää terveyttä, ehkäisee tapaturmia ja mielenterveysongelmia. Kouluttaja esittelee LASE-tukioppilaskoulutuksen sisällön sekä LASE-tukioppilaan oppaan ja sarjakuvat. Hän kertoo, miten ja milloin tukioppi laiden on tarkoitus pitää LASE-tunnit sekä kuinka moni tukioppilas pääsee pitämään tunteja. Tunnit pidetään pareittain. Käydään läpi eri toimijoiden tehtävät LASEoh jelmassa. Tukioppilaiden on hyvä tietää, että myös opettajat ovat asian takana ja tekevät järjestelyjä, jotta tunnit onnistuisivat. Mitä päihteet ovat? Päihteitä ovat tupakka, alkoholi ja huumeet. Näistä aikuisille laillisia ovat tupakka ja alkoholi. Huumeet ovat laittomia. Päihteet ovat aineita, jotka vaikuttavat keskushermostoon ja aivoihin. Miksi jotkut käyttävät päihteitä? Tavallisia selityksiä niiden käyttämiselle ovat rentoutuminen, hyvä olo, hauskanpitäminen, riippu vuus, tapa tai lohdutus vaikeassa elämäntilanteessa. Usein päihteiden käyttö liittyy tiettyihin tilanteisiin, kuten tupakanpoltto odotteluun tai alkoholi perjantai- iltaan. Päihteet eivät oikeasti ratkaise ongelmia tai tee elämästä hauskempaa. Elämäniloon ja turvallisuuden tunteeseen tarvitaan ihan muita asioita. Joka päivä kukin meistä voi huomata itse asioita, jotka saavat iloi seksi ja auttavat jaksamaan surullisissa tai tylsissä tilan teissa. Mitä on riippuvuus? Fyysinen riippuvuus: Elimistö vaatii ainetta, johon on tottunut. Psyykkinen riippuvuus: Mieli vaatii aineen tuottamaa olotilaa. Ihminen ei usko selviytyvänsä ilman ainetta. Sosiaalinen riippuvuus: Aineen käyttämisestä on tullut tapa, johon voi liittyä kavereita ja tiettyjä tilanteita. Todellisuudessa riippuvuuden eri muotoja on vaikeaa erottaa toisistaan, mutta riippuvuus joka tapauksessa vaikeuttaa aineen käytön lopettamista. 4. Jakautuminen kotiryhmiin Tukioppilaat jaetaan 4 5 oppilaan kotiryhmiin, joissa tehdään kaikki koulutuksen ryhmätehtävät ja luetaan sarjakuvat. Ryhmiin jakamisen voi tehdä esimerkiksi palapeli-postikorttien avulla. 20 tukioppilaan ryhmässä leikataan 5 postikorttia 5 palaan, jolloin tulee yhteensä 20 pientä palaa. Jokaiselle tukioppilaalle jaetaan 1 pala ja ryhmät muodostetaan siten, että kukin etsii samaan korttiin kuuluvat palat. Paloja tulee siis olla yhtä monta kuin oppilaita ja kortteja yhtä monta kuin muodostettavia ryhmiä. 5. Ryhmätehtävä: Omat kokemukset päihdeopetuksesta Seuraavat kysymykset jaetaan kotiryhmille siten, että jokaisessa kotiryhmässä keskustellaan yhdestä eri kysymyksestä. Keskuste luun on aikaa 5 10 minuuttia. Ryhmät kir jaavat vastauksensa fläpille tai kalvoille. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 1. Millaista tietoa olet saanut päihteistä? Mistä? 2. Millaista tietoa nuoret tarvitsevat päihteistä? 3. Millaista päihdeopetusta koulussanne on? 4. Keiden mielipiteet ja esimerkki vaikuttavat omiin mielipiteisiisi päihteistä? 5. Miten vanhemmat voivat vaikuttaa nuorten päihteidenkäyttöön? Ryhmät kertovat keskustelustaan koko luokalle flä pin tai kalvon avulla. Muut saavat kommentoida. Ryh mien esitellessä tuotoksiaan kouluttajan on hyvä muis tuttaa, että pelottelu ei ole tarkoituksenmukaista. Kaverien kanssa pohtiminen auttaa usein ymmärtämään, miten monia puolia päihdeasioissa on. Samalla koulut taja vetää yhteen, mitä sellaisia hyvän päihdeopetuksen piirteitä tukioppilaat listasivat, joita LASE-tunneilla on mahdollista toteuttaa. Tukioppilaille annetaan tehtäväksi miettiä koulutuksen aikana: 1) Kenen kanssa he haluaisivat pitää tunteja? (pari) 2) Millä alakoululla he haluaisivat pitää tunteja? (Tunteja voi daan pitää myös useammassa alakoulussa.) 5.2. Ensimmäinen LASE-tunti. Pitääkö aina tehdä niin kuin muutkin? Tavoitteet: Keskustella tupakointiin liittyvistä sosiaalisista ja terveydellisistä tekijöistä Tarvikkeet: Kahden värisiä tarralappuja, kyniä, sarjakuva Tupakkapaikalla. LASE-tukioppilaan opas. Tehtävät: Sanaristikko, 10 hyvää asiaa Tunnin kulku: 1. Esittäytyminen ja LASE-tunneista kertominen 2. Tutustumisleikki Venytys + keskustelu ryhmän painostuksesta 3. Sarjakuva Tupakkapaikalla + tietoa tupakasta 4. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien esittely 5. Palaute: Ymmärsin tällä tunnilla Haluaisin puhua lisää 6. Loppusanat 1. Esittäytyminen ja LASE-tunneista kertominen Kouluttaja kertoo, että LASE-tuntien alussa tukioppilaat esit täytyvät luokalle ja kertovat, mistä koulusta ovat tulleet. Kysy mys: Miten kertoisitte 6.-luokkalaisille, mikä on tukioppilas? Ensimmäisellä kerralla kuudennelle luokalle mennessään tukioppilaiden pitää kertoa, että he tulevat pitämään 4 päihdeaiheista tuntia. LASE-tuntien nimet ja sisällöt esitel lään kalvolta tai liitutaululla. Tukioppilaat kertovat, että tuntien aikana mietitään, mi tä alkoholi ja tupakka ovat ja miksi niitä ei kannata ryhtyä käyttämään. LASE-tuntien tarkoi tus on, ettei kukaan tuota itselleen vahinkoa ainakaan tietä mättömyyttään. Tukioppilaiden pitämät LASE-tunnit: (kalvopohja sivulla 37) 1. Pitääkö aina tehdä niin kuin muutkin? Mitä tupakka on? Miksi ihminen pärjää oikein hyvin ilman tupakkaa? 2. Luuloja, tietoja ja tunteita Miksi jotkut käyttävät alkoholia suruun? Miksi se ei kannata? 3. Päihteet, media ja mainonta Millaista on alkoholimainonta? Mitä nuoret ajattelevat julkisuuden henkilöiden päihdeasenteista? 4. Omat ajatukset, omat valinnat Kaverien painostuksesta, mainonnasta ja mieliteoista huolimatta jokainen voi tehdä omat valintansa itse. 2. Tutustumisleikki Mukava venytys. Kukin osallistuja kertoo vuorollaan nimensä ja näyttää oman venytyksensä. Esimerkiksi: Minä olen Matti. Tämä on Matin venytys. Kaikki muut osallistujat ottavat saman asennon ja sanovat: tämä on Matin venytys. Vaihtoehtoisesti voidaan näyttää rento, inno kas, laiska tai pirteä asento. Mitä on ryhmän painostus? Edellisessä leikissä matkittiin toisia. Joskus tuntuu siltä, että pitää tehdä niin kuin muut kin. Ryhmän painostus voi olla itse koettu tunne, eikä ku kaan ole tarkoittanut painostaa muita. Joskus ryhmäpaine saa ihmisen tekemään valintoja esimerkin perusteella ja ryhmään kuuluminen tuntuu tärkeältä. Ryhmän aiheuttama paine voi olla myös tahallista. Ryhmän painostus voi olla sanallista, suoraa ja uhkailevaa. Se voi olla myös asia, jota ei sanota ääneen, mutta tunnet, että ryhmä ei hyväksy sinua, jos toimit toisin kuin sen jäsenet. Joskus joku saattaa vaatia toista tekemään jotakin, mikä ei ole oikein tai hyväksi. Silloin on oikeus kieltäytyä ilman, että valintaansa joutuisi selittelemään. Joskus ryhmäpaineen vastustaminen voi olla vaike aa, koska ei halua loukata ketään haluaa olla pidetty eikä menettää ystäviä Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 11

12 ei halua olla pilkan ja naurun kohteena ei oikein tiedä, kuinka tilanteesta pääsisi pois ei tiedä muutakaan vaihtoehtoa. On kuitenkin tärkeää pitää puolensa ja tehdä niin kuin katsoo oikeaksi. Keskustellaan, voiko ryhmäpainetta tapahtua myös positiiviseen suuntaan? 3. Sarjakuva Tupakkapaikalla Sarjakuva luetaan kotiryhmässä tai parin kanssa. (Kuvaus: Alaikäinen Tatu ostaa välitunnilla itselleen ja kavereilleen kioskista tupakkaa. Hän näkee Pian, josta pitää ja sytyttää tupakan. Pia osoittaa ilmeellään, että ei pidä siitä. Vaikutuksen teke minen ei onnistu tupakan avulla. Kaveritkin vain valittavat Tatulle viipymisestä tupakanhaussa.) Kouluttaja voi pyytää yhtä tukioppilasta kertomaan tarinan juonen lyhyesti koko luokalle. Keskustellaan yhdessä: Mitä sarjakuvan Tatu yrittää viestiä muille? Miksi Tatua näyttää harmittavan? Miltä tupakointi näyttää kuvassa? Huomasitko sarjakuvassa painostusta? Missä kohdissa, millaista painostusta? Tietoa tupakasta Tupakka sisältää monia terveydelle haitallisia myrkkyjä, kuten häkää, tervaa, ja nikotiinia. Mitä haittaa tupakoinnista sitten on? Tupakointi aiheuttaa muun muassa kunnon heikkenemistä, pahan hajuista hengitystä, hampaiden värimuutoksia, ientuleh duksia ja tupakkayskää. Ihon epäpuhtaudet lisääntyvät ja iho vanhenee nopeammin. Keuhkoputkien ärsytys ja tulehdukset ovat tavallisia. Pitkän aikavälin haittoja ovat mm. keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä. Tupakka aiheuttaa riip puvuutta: 1. sosiaalinen riippuvuus = tupakointiin liittyy yhdessäolo ja tekeminen, joka saa tupakoimaan silloinkin, kun ei tee mieli 2. fyysinen riippuvuus = elimistö, erityisesti aivot, tottuvat saamaan säännöllisesti nikotiinia. Sen puute aiheuttaa vieroitusoireita (levottomuus, ärtyisyys, masennus, väsymys, aggressiivisuus, keskittymiskyvyn heikkeneminen, unettomuus, ummetus) 3. psyykkinen riippuvuus = tunne, että on pakko polttaa, jotta pystyisi rauhoittumaan tai val vomaan. Tupakalla saatetaan myös palkita itseään selviytymisestä tai onnistumisesta. Keskustellaan, Mitä syitä nuorilla voi olla tupakoinnin kokeilemiseen? Miksi tupakointia jatketaan? Pääseekö tupakasta eroon koska tahansa niin halutes saan? Mitä tupakanpoltto voi aiheuttaa kaveripiirissä? Kuinka moni on huomannut kaupoissa K18-merkkejä, jotka kertovat tupakan myymisen ikärajasta? 4. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien esittely (kotitehtävä nro 1 oppilaalle ja vanhemmille) Haastattele vanhempiasi: 1. Miksi isä tai äiti polttaa tai ei polta? Mitä syitä äidin tai isän mielestä ihmisillä voi olla tupakan kokeilemiseen? Kannattaako se? Miksi monet päättävät lopettaa tupakoinnin? 2. Haastattele äitiä tai isää siitä, millaista hänen elämänsä oli sinun ikäisenäsi: Mikä oli lempiruokasi? Ketkä oli vat parhaita ystäviäsi? Mikä suretti sinua? Miten vietit vapaa-aikaa? Mikä oli lempimusiikkiasi? Mikä oli parasta koulussa? 3. Kavereiden ehdottamista asioista voi olla helppoa kieltäytyä silloin kun vaaditaan tekemään jotain, mitä itse ei halua tehdä. Kerro äidillesi tai isällesi, mikä ratkaisee valintasi silloin, kun tiedät että olisi järkevää kieltäytyä ja toisaalta tekisi mieli lähteä 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 mukaan? (Esimerkiksi peli-iltaan lähteminen keskellä koeviik koa, tupakan maistaminen tai kaverin mopokyytiin lähteminen.) Kouluttaja kertoo, että tukioppilaiden tehtävä on muistuttaa 6.-luokkalaisia täyttämään kotitehtävälipukkeen ja tuomaan sen seuraa valle LASE-tunnille mukanaan. 5. Palaute: Ymmärsin tällä tunnilla Haluaisin puhua lisää Kerätään palautetta tupakka -koulutusosiosta. Jokaiselle osallistujalle jaetaan 2 eriväristä tarralappua, joihin kirjoitetaan jatkoa lauseille: Ymmärsin tällä tunnilla... (Punainen lappu), Haluaisin puhua lisää... (Keltainen lappu) Kouluttaja kerää itselleen palautelaput, joissa ilmeneviin asioihin hän voi palata seuraavilla tunneilla. Jos aikaa jää, tehdään Tupakkapaikalla-sarjakuvaan liittyvä sanaristikko tai leikitään joku tukioppilaiden mie lestä mukava leikki. 6. Loppusanat Kouluttaja lukee muutamia Ymmärsin tällä tunnilla -palautelapuista ääneen Toinen LASE-tunti. Luuloja, tietoja ja tunteita Tavoitteet: Keskustella alkoholinkäytöstä sekä siihen liittyvistä tilanteista ja riskeistä. Käsitellä alkoholiin liittyviä luuloja ja kuvata alkoholinkäytön seurauksia Valmistelut: Yhteisen keskustelun ja ryhmätyön mahdol listava tila Tarvikkeet: Kyniä, paperia muistiinpanoille, erivärisiä paperilappuja, vahaliituja, LASEtukioppilaan opas ja sarjakuvat. Sarjakuva Anna mun olla! Tehtävät: Palapeli Tunnin kulku: 1. Keskustellaan 6.-luokkalaisten kotitehtävästä nro 1 2. Keskustellaan: Miksi alkoholista pitää puhua 6.-luokkalaisille? 3. Tehtävä: Luulojen ja tietojen jana 4. Sarjakuva Anna mun olla! + Näytelmä miten tilanne jatkuu? 5. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien nro 2 esittely+ toteuttamisen miettiminen 6. Jos aikaa jää 7. Loppusanat 1. Keskustellaan 6.-luokkalaisten kotitehtävästä nro 1 Kysytään, millaisia perusteluja edellisen tunnin kotitehtä vissä voisi tulla sille, että vanhemmat eivät polta? Entä sil le, että polttavat? Tiedättekö, millaista omien vanhempienne elämä oli teidän iässänne? 2. Keskustellaan: Miksi alkoholista pitää puhua 6.- luokkalaisille? Mitä alkoholi on? Alkoholi on: viinaa, olutta, siideriä, viskiä ja niin edelleen. Alkoholijuomat valmistetaan luonnontuotteis ta, kuten viljasta ja hedelmistä, käyttämällä tai tislaamal la. Se on myös solumyrkky, liuotinaine, desinfiointiaine ja polttoaineen osa-aine. Miksi jotkut käyttävät alkoholia? Tavallisia selityksiä ovat rentoutuminen, hyvä olo ja hauskanpitämi nen. Esimerkiksi näiden selitysten takia jotkut nuoret kokeilevat alkoholia liian aikaisin. Muita selityksiä ovat riippuvuus tai tavaksi tullut juominen. Onko siitä hyötyä tylsyyden poistamisessa tai surulli sista tunteista selviydyttäessä? Monen mielestä alkoholin käyttö on tapa pitää hauskaa. Ilman alkoholia voi tietysti pitää hauskaa. Jotkut sanovat juovansa suruun tai siksi, että heillä on vaikea elämäntilanne. Alkoholi ei ole oikea keino selvitä vaikeasta elämäntilanteesta, vaan se voi jopa pahentaa asiaa. Ilon ja surun tunteet kuuluvat elämään eikä niitä voi säädellä päihteillä. Paljon juova ihminen tuottaa usein läheisil leen monenlaista huolta. 3. Tehtävä: Luulojen ja tietojen jana Kouluttaja kertoo, että huoneen toisessa päässä on kohta samaa mieltä (totta) ja toisessa päässä eri mieltä (tarua). Kouluttaja lukee väittämät yksitellen. Osallistujat menevät siihen päähän huonetta, jolla olevaa vastausta he pitävät oikea na. Kouluttaja kysyy jokaisen väittämän kohdalla muu tamalta osallistujalta, miksi hän on valinnut juuri sen paikan. Perusteluista keskustellaan yhdessä. Osallistujat voivat siirtyä halutessaan toiseen paikkaan perustelujen jälkeen. Väittämät: Totta vai tarua? Kaikki alkoholijuomat lihottavat. Totta: Yksi gramma alkoholia tuottaa noin 30 kilojoulea energiaa eli se on lähes yhtä lihottavaa kuin rasva. Alkoholi sisältää ainoastaan energiaa, eikä lainkaan vitamiineja tai kivennäisaineita. Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 13

14 Nuorten tupakoiminen on vähentynyt. Totta: Nuorten tupakointi on vähentynyt luvul la Kouluterveyskyselyn ja Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan. Nuuskaaminen on terveellisempi vaihtoehto tupakoinnil le. Tarua: Nuuska sisältää syöpää aiheuttavia aineita ja sillä on terveydellisiä haittavaikutuksia sekä suu hun että koko kehoon. Alkoholin energia auttaa jaksamaan urheilusuorituksissa. Tarua: Alkoholissa on paljon rasvaa/energiaa, mutta se ei tuo lisäpotkua urheilusuorituksiin. Sydämen lyöntitiheys kasvaa humalassa, jolloin voimia ei riitä urheilusuori tuksen vaatimiin lisäponnistuksiin. Kahvi, saunominen ja lenkkeily nopeuttavat alkoholin palamista. Tarua: Alkoholin palamista ei voi nopeuttaa millään. Maksa polttaa alkoholia tasaisella nopeudella. Humalassa tai krapulassa rehkiminen tai ur heilu voi olla vaarallista esimerkiksi lisääntyneen tapaturmariskin ja mahdollisten sydämen toi mintahäiriöiden takia. Näytelmä Miten tilanne jatkuu? Tukioppilaat valmistelevat kotiryhmissä pienen näytelmän, jossa kerrotaan, miten tilanne voi si jatkua. Näytelmä voi liittyä tapahtumiin perheessä tai kaveripiirissä. Val misteluaikaa on 5 minuuttia ja jokaisella ryhmällä on esitysaikaa 2 minuuttia. Jokaisen ryhmän esityksen jäl keen keskustellaan lyhyesti. Esimerkkikysymyksiä kouluttajalle: Millainen tunnelma näytelmien tilanteissa on? Miltä tilanne näyttää Jessican silmin? Entä Henkan? Entä Kristan, joka tuo Jessican kotiin? Miksi Jessican isä tai äiti käyttäytyi niin? Miten Jessica olisi voinut hoitaa tilanteen paremmin? Miltä juomisesta kiinni jääminen mahtoi tuntua Jes sicasta? Entä äidistä? Olisiko Jessica voinut kertoa vanhemmilleen Henkan jättämisestä ja pettymyksen tunteistaan? Entä ystävilleen? Millaisiin tilanteisiin tai tunnetiloihin alkoholin käyttö tarinassa liittyy? Tekikö alkoholi Jessicalle paremman mielen? Mitä hänen olisi kannattanut tehdä surun ja pettymyk sen voittamiseksi? Alkoholia kannattaa käyttää urheilujuomana vaikkapa jääkiekkoa pelatessa. Tarua: Alkoholi lisää virtsaneritystä ja voi aiheuttaa kuivu mistilan sellaisen urheilusuori tuksen aikana, jossa nestehukka on suuri. Nuoret luulevat nuorten alkoholinkäytön olevan yleisempää kuin mitä se onkaan. Totta: Monet vuotiaat kuvittelevat muiden nuorten käyttävän päihteitä enemmän kuin mitä he itse käyttävät. 14-vuotiaana noin 80 prosenttia nuorista kuvittelee muiden juovan enemmän. (NTTT 2005) Kouluttaja kertoo, että tilastojen mukaan harva 6.- luok kalainen käyttää alkoholia. Jotkut vanhemmat nuoret pitävät kotibi leitä tai juovat kadulla. Usein käy ylilyöntejä, kun joku juo liikaa eikä sitten enää ole mukavaa. Tutustutaan seuraavaan sarjakuvaan. 4. Sarjakuva Anna mun olla! Luetaan kotiryhmissä tai parin kanssa sarjakuva Anna mun olla! (Kuvaus: noin 15-vuotiaan Jessican poikaystävä on jättänyt hänet yllättäen. Jessica menee kaverinsa kotibileisiin ja juo liikaa. Kaverit tuovat hänet kotiin ja aamulla äiti on vi hainen.) Kouluttaja voi pyytää yhtä tukioppilasta kertomaan tarinan juonen lyhyesti koko luokalle. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 5. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien nro 2 esittely (Kotitehtävä nro 2 oppilaille ja vanhemmille.) Keskustelkaa yhdessä: 1. Mitä vaaroja alkoholi aiheuttaa nuorelle? Mitä ajattelette alkoholin käyttämisestä suruun? 2. Koulussa tutustuttiin sarjakuvaan, jossa noin 15- vuotiaan Jessican poikaystävä on jättänyt hänet yllättäen. Jessica menee kaverinsa kotibileisiin ja juo liikaa. Kaverit tuovat hänet kotiin, ja aamulla äiti on vi hainen. Pohtikaa tarinaa yhdessä: Olisiko Jessica voinut kertoa kavereilleen tai perheenjäsenilleen tunteistaan, kun poikaystävä jätti hänet yllättäen? Olisiko puhumisesta voinut olla apua? Mitä Jessicalle olisi voinut sattua, jos kaverit eivät olisi huolehtineet hänestä? Mitä mieltä olette siitä, että Jessica ei pitänyt kiinni sovitusta kotiintuloajasta? Miten äiti ja Jessica voivat yhdessä ratkaista tilan teen? 3. Millaisista asioista sinun ja vanhempiesi on mielestänne helppoa puhua yhdessä? Missä tilanteissa on mukavaa jutella? Mistä asioista on vaikeaa puhua? Miten toinen voi helpottaa vaikeasta asiasta kertomista? Mietitään kotitehtävän toteuttamista. Kotitehtävää voidaan käydä yhdessä läpi ja pohtia, millaisia vastauksia voi tulla esiin, tai mitä asioita arvelisitte omien vanhempienne ottavan esiin, jos teillä olisi sama kotitehtävä? 6. Jos aikaa jää.. Leikitään joku tukioppilaiden mielestä mukava leikki tai tehdään Palapeli-tehtävä. 7. Loppusanat Kouluttaja muistuttaa lopuksi, että hanka lat ja surulliset tilanteet kannattaa aina ottaa puheeksi jonkun kanssa. Surua ei kannata jäädä yksin miettimään, eikä ainakaan kuvitella, että alkoholi ratkaisisi tilanteen. Kiitos tästä tunnista! 5.4. Kolmas LASE-tunti. Päihteet, media ja mainonta Tavoitteet: Havainnoida, millaisissa yhteyksissä päih teet näkyvät tiedotusvälineissä ja kuinka mainonta pyrkii vaikuttamaan käsityksiin päihteistä Valmistelut: Yhteisen keskustelun mahdollistava tila Tarvikkeet: Paperia,(mieluiten fläppi tai A3, kyniä, vanhoja lehtiä, saksia, liimaa), tai yksivärisiä t-paitoja ja kangasvärit. LASE-tukioppilaan opas ja sarjakuva Keikan jälkeen Tehtävät: Tietovisa mainostamisesta ja alkoholista Tunnin kulku: 1. Alkoholimainontaa ja mediakriittisyyttä 2. Sarjakuva Keikan jälkeen + keskustelu sarjakuvasta 3. Alkoholin mainostaminen + ryhmätehtävä mainos päihteettömyydestä 4. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien nro 3 esittely 5. Jos aikaa jää 6. Loppusanat 1. Alkoholimainontaa ja mediakriittisyyttä Kouluttaja kertoo, että tällä tunnilla keskustellaan, mitä ajatuksia julkisuuden henkilöiden alkoholinkäyttö herättää. Lisäksi puhutaan alko holin mainostamisesta. Mikä on idoli? Entä julkkis? Idoli on ihailtu ja suosittu henkilö esimerkiksi musiikin, urheilun tai kir jallisuuden alalta. Idolit ovat alallaan taitavia ja suosittuja. Miksi meillä on idoleita? Ehkä tar vitsemme ihanteita ja esikuvia. Ehkä idolit myös tuovat uusia ajatuksia ja tunnetta siitä, että ihmiset pystyvät tärkeisiin suorituksiin? Ihailtujen idolien lisäksi on myös muita julkkiksia, joiden elämää seurataan vaikkapa tosi-tv:ssä. Näidenkin kuuluisuuksien käytöksellä voi olla vaikutusta ajatuksiin päihteistä. Nimetään yhdessä muutamia esimerkkihenkilöitä, jotka voivat olla nuorten idoleita tai muuten vain kuuluisia. Keskustellaan: Miten tästä henkilöstä tuli kuuluisa? Mitä merkittävää hän on tehnyt? Onko hän onnistunut pysymään kuuluisana pitkään? Miten? Mitä ajatuksia tai elämänarvoja hän välittää ihailijoilleen? Näkyykö lehtikirjoittelussa henkilön päihteidenkäyttöä? Entä päihteiden vastaisia asenteita? Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 15

16 Kaipaavatko ihmiset häntä, jos hän poistuu julkisuudesta vai korvautuvatko julkkikset aina uusilla? Mitä julkkikselle itselleen tapahtuu, jos hän lakkaa olemasta suosittu? Miten entisen julkkiksen oma elämä jatkuu? (Suuri osa menee tavallisiin töihin tai opiskelemaan. Joku saattaa elää idoliaikana hankkimillaan rahoilla. Samasta lajistakin voi löytyä tulevaisuutta. Esimerkiksi urheilija voi ryhtyä valmentajaksi, muusikko tuottajaksi tai lauluntekijäksi ja kir jailija toimittajaksi. Jotkut ovat alkoholisoituneet, jos suosion loppumista on vaikea kes tää.) 2. Sarjakuva Keikan jälkeen Julkisuuden henkilöt välittävät tahtomattaankin erilaisia viestejä ja arvostuksia. Sarjakuvassa Keikan jälkeen kerrotaan erään bändin tavasta viestiä alkoholinkäytöstä. Luetaan ryhmässä tai parin kanssa sarjakuva Keikan jälkeen. (Kuvaus: Koululaiset ovat rock-konsertissa ja ihmettelevät, miten bändi jaksaa soittaa niin hyvin vaikka soittajat juovat niin paljon. Ilmenee, että pullossa voi olla oikeasti teetä. Laulaja lähtee keikan jälkeen heti kotiin ulkoiluttamaan koiraa ja aamulla sulkapallotunnille.) Kouluttaja voi pyytää yhtä tukioppilasta kertomaan tarinan juonen lyhyesti koko luokalle. Keskustellaan yhdessä Huomasivatko sarjakuvan koululaiset mielestänne ristiriitoja bändin alkoholikäytöksessä? Laulaja onkin ihan pirteä, vaikka esitti juuri juoneensa pullollisen viskiä. Miksi? Tarinan bändillä oli ehkä mainostarkoituksia. Mitä mieltä olette julkkisten päihdeasioiden esittämisestä mediassa? Onko oikein kirjoittaa jatkuvasti toisen päihdeongelmasta? Onko kirjoittelussa mainontaa mukana? Mitä arvelette, vaikuttaako runsas alkoholinkäyttö luovuuteen ja jaksamiseen? Ryhmätehtävä Mainosjuliste tai t-paita päihteettömyydestä Kotiryhmien tehtävänä on teh dä juliste tai t-paita, joka mainostaa päihteettömyyttä. Julisteeseen voidaan käyttää vanhoja lehtiä tai kuvat ja tekstit voidaan piirtää itse. Siinä voidaan käyttää iskulauseita, kuvia ja vä rejä. Iskulauseet voivat olla esimerkiksi vastineita olemassa oleville päihdemainoksille, kuten: Älä ota sitä vakavasti -> Ota se tosi vakavasti! tai Kevyt siideri -> raskas siideri. T- paita voidaan myös suunnitella paperille, josta leikataan paidan muotoinen. Tekemiseen on aikaa noin 10 minuuttia, jonka jälkeen jokainen ryhmä esittelee oman julisteensa tai t-paitansa muille. Tuotokset voidaan laittaa seinälle loppupäiväksi. 4. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien nro 3 esittely (Kotitehtävä 3 oppilaalle ja vanhemmille) 1. Mitä viestejä julkkikset antavat äidin tai isän mielestä alkoholinkäytöstä? (miettikää 2 eri julkkista ja miten heidän alkoholinkäyttönsä tai raittiutensa näkyy mediassa?) 2. Miettikää televisio-ohjelmia, elo kuvia, radio-ohjelmia tai mainoksia joissa käytetään alkoholia tai tupakkaa tai puhutaan päihteistä. Keksikää 1 2 esimerkkiä ohjelmissa esiintyvistä piiloviesteistä. 5. Jos aikaa jää Tehdään tietovisa mainostamisesta ja alkoholista. 3. Alkoholin mainostaminen Alkoholin mainostaminen alaikäisille on Suomessa kielletty. On mainoksia, jotka esittävät alkoholijuomat osana hyvää elämää. Näitä viestejä pitäisi oppia kyseenalaistamaan. Miksi mainostajat houkuttelevat ihmisiä päihteidenkäyttöön? (esimerkiksi myyntilukujen nostaminen ja taloudellisen voiton tavoittelu) Millaiseen elämän tyyliin päihteet liittyvät mainoksissa? (esimerkiksi suoraan pullosta juominen viestii kapinallisuutta tai janon sammuttamista alkoholilla) Millaisena alkoholi mielestänne esitetään elokuvissa ja tv-sarjoissa? (esimerkiksi drinkin tarjoaminen esitetään tv-sarjoissa hienostuneena tapana ottaa vieras vastaan, myös arkena) Entä musiikkivideoissa? 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

17 5. Loppusanat Kouluttaja muistuttaa, että kun näkee tele visiossa, radiossa tai netissä tietoa ja mielipiteitä alkoho lista ja tupakasta, kannattaa aina käyttää omaa järkeään ja miettiä, mihin viesteihin uskoo. Jos aikaa jää vieläkin, tehdään ovelle jono syntymäajan mukaan (kuukausi ja päivämäärä) siten, että tammikuun alussa syntyneet ovat lähinnä ovea. Kun jono on valmis, voi daan lähteä välitunnille. Kiitos tästä tunnista ja näkemiin! 5.5. Neljäs LASE-tunti. Omat ajatukset, omat valinnat Tavoitteet: Käsitellä nuoren valintoihin vaikuttavia asioita Valmistelut: Yhteisen keskustelun mahdollistava tila Tarvikkeet: Paperia ja kyniä, kortteja tai pahvilautasia. Sarjakuva Millan koti-ilta. LASEtukioppilaan opas. Tehtävät: Kavereitani, Ikkuna 7.-luokalle, sanaristikko Tunnin kulku: 1. Edellisen tunnin kotitehtävän käsittely 2. Oikeus sanoa ei + keskustelu 3. Sarjakuva Millan koti-ilta + keskustelu 4. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien esittely 5. Yläkoulusta kertominen 6. Palautelomake 7. Kivoja asioita kavereista 8. Loppusanat 1. Edellisen tunnin kotitehtävän käsittely Mitä esimerk kejä keksisitte tv-ohjelmista, radio-ohjelmista, mainok sista tai muusta vastaavasta, joissa esiintyy alkoholinkäyttöä? Käydään yh dessä läpi taulukko kotitehtävästä nro Oikeus sanoa ei Joskus on tehtävä asioita, jotka eivät ole mieluisia. Joskus on kieltäydyttävä mieluisista asioista. Joskus myös kohteliaisuus tai toisen ihmisen etu vaativat joustamista. Aina ei ole helppoa tietää, kannattaako noudattaa omaa päätöstään vai joustaa muiden mukana. Tärkeää on miettiä, miksi valitsee niin kuin valitsee ja mitkä ovat omasta mielestä vastuullisia tekoja. Kieltäytymistä ja ei:n sanomistakin voi harjoitella. Kouluttaja pyytää 2 tukioppilasta esittämään muil le tilanteita, joissa kieltäydytään tupakasta. Toisen teh tävänä on tarjota toiselle tupakkaa ja toinen kieltäytyy kouluttajan antamien ohjeiden mukaan. Ole vakuuttava, seiso suorassa, katso silmiin, puhu selkeästi ja sano Ei kiitos, mä en polta. Ei kiitos. Usein suora vastaus on kaikkein tehokkain. Jos tyrkyttäminen jatkuu, toista vastauksesi Ei kiitos!! Vastakysymys voi toimia, jos haluat itse jatkaa juttua: Miksi ha luat minun polttavan? Joskus voi vaihtaa puheenaihetta. Ei kiitos. Muuten katoitko sä eilen formula-kisat? Voit perustella: Ei kiitos. Tupakka haisee pahalle. En pidä tupakansavusta. Joskus voi olla helpointa vain poistua paikalta. Ei kiitos. Mun täytyy nyt mennä. Nähdään! Keskustellaan Mikä kieltäytymistapa tuntui esittäjistä järkevältä? Entä yleisön mielestä? Mitkä eivät toimi neet? Mitkä muut kieltäytymistavat voisivat olla tehokkaita, jos kaveri tarjoaa tupakkaa? Käsi ylös, kenen mielestä kieltäytymiseen valmistautuminen auttaa pysy mään päätöksessä? (Esimerkiksi jos olet jo etukäteen miettinyt, että jos jo ku tarjoaa tupakkaa niin et ota sitä.) kaverien tekemiset voivat vaikuttaa minunkin valintoi hini voin itse vaikuttaa siihen, että oma kaveri tekisi järkeviä valintoja. Kysytään muutamalta tukioppilaalta esimerkki, miten he voivat itse vaikuttaa kaverin valintoihin. 3. Sarjakuva Millan koti-ilta Luetaan ryhmässä tai parin kanssa sarjakuva Millan kotiilta. (Kuvaus: Milla jää kotiin tekemään läksyjä kun perhe lähtee viikonlopuksi reissuun. Vanhemmat ovat pyytäneet naapureita katsomaan Millan perään ja jättäneet hänelle rahaa. Milla onkin kutsunut vieraita, pari kaveria. Yllättäen kaverit tuovat omia tuttujaan ja menevät vanhempien baarikaapille. Milla hätääntyy.) Kouluttaja voi pyytää yhtä tukioppilasta kertomaan tarinan juonen lyhyesti koko luokalle. Keskustellaan: Onko sarjakuvan henkilöiden käyttäytymisessä jotain tuttua? Miksi Erika toi kutsumattomia vieraita Millan kotiin? Oliko hän aja tellut seurauksia? Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 17

18 Mitä ajattelet muiden nuorten käyt täytymisestä? Miltä Millasta mahtaa tuntua? Missä vaiheessa Milla olisi voinut pysäyt tää tilanteen? Mitä hän olisi voinut tehdä? Oletetaan, että Millal lekin tarjotaan alkoholia äidin ja isän kaapista. Miksi hän ottaisi sitä? Miksi hän kieltäytyisi? Voiko hän estää vanhempien juomien ottamisen? Mitä Millan vanhempien olisi pitänyt ottaa huomioon? Mitä tapahtuu, kun vanhemmat saavat tietää tapahtuneesta? Voiko Milla salata tapahtuneen vanhemmilta? Haluaakohan hän yrittää salata sitä? Kuka voi auttaa Millaa, kun hän tarvitsee apua? 4. Kuudesluokkalaisten kotitehtävien esittely (kotitehtävä nro 4 oppilaalle ja vanhemmille) Mietitään yhdessä keskustellen, millaisia vastauksia omat vanhempanne voisivat antaa kotitehtäviin. Lapsenne luokassa on käsitelty sarjakuvaa, jossa yläkouluikäinen Milla jää kotiin lukemaan kokeisiin, kun perhe lähtee viikonlopuksi reissuun. Vanhemmat ovat pyytäneet naapureita katsomaan Millan perään ja jättäneet hänelle rahaa. Mutta Milla onkin kutsunut vieraita, pari kaveria. Yllättäen kaverit tuovat omia tuttujaan, jotka menevät Millan vanhempien baarikaapille. Milla hätääntyy. Keskustelkaa yhdessä: 1. Miten Millan oli tarkoitus viettää iltaa isän ja äidin mielestä? Entä Millan mielestä? Mitä Millan kannattaisi tehdä? Mistä Milla voi saada apua? Muistatteko, että jollekin tutulle olisi käynyt niin, että juhliin tulee yllättäen kutsumattomia vieraita? 2. Mitä tarinan Millan perheen pitäisi tehdä? Milla ei pitänyt kiinni sopimuksista: kokeisiin lukeminen muuttui ihan muuksi. Mitä siitä seuraa? Mi tä vanhemmat sanovat tai tekevät palatessaan? Mitä perheessä voidaan sopia tapahtuneen jälkeen? Millä säännöillä nuoret vierailevat omassa kodissan ne? Millaisia juhlia nuoret saavat järjestää? 5. Yläkoulusta kertominen Kouluttaja kertoo, että viimeisellä tunnilla 6.-luokkalaisille annetaan mahdollisuus kysyä, millaista yläkoulussa on. Heitä saattaa kiinnostaa, mitä siellä voi tehdä välitun nilla, mitä luokanvalvojat ovat, millaista ruokaa yläkou lussa saa tai miten päihteisiin suhtau dutaan yläkoulussa? Miten koulussa huolehditaan, ettei 7.- luokkalaisia kiusata? Kertokaa myös, mitä toimintaa tukioppilaat yleensä järjestävät 7.-luokille. 6. Palautelomake Kouluttaja jakaa palautelomakkeen tu kioppilaille. Hän myös neuvoo, miten palautelomaket ta käytetään kuudennella luokalla. 7. Kivoja asioita kavereista Kouluttaja jakaa tukioppilaille kortit tai pahvilautaset. Jokainen kirjoittaa korttiin oman nimensä. Sitten kortit laitetaan kiertämään ja jokainen oppilas kirjoittaa jokai sen kaverinsa korttiin ainakin yhden hänen hyvistä omi naisuuksistaan, mielellään eri asian kuin mitä kortissa jo lukee. Näin kukin saa muistiin asioita siitä, miten hyvä ja tärkeä hän on. Kouluttaja muistuttaa, että tässä tehtä vässä ei pelleillä. Vitsijutut ovat sitten erikseen. 8. Loppusanat Kiitos ja näkemiin! Kouluttaja muistuttaa, että tämä oli viimeinen tunti, jollaisen tukioppilaat pitävät 6. luokkalaisille. Tukioppilaiden tulee muistaa tässä vaiheessa kiittää 6.-luokan luokanopettajan ja oppilaita yhteisistä tunneista ja toivottaa oppilaat tervetulleiksi yläkouluun seuraavana syksynä. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

19 5.6. Tukioppilas LASE-tuntien ohjaajana Tavoitteet: Perehtyä tukioppilaan tehtävään LASEtuntien ohjaaja na Valmistelut: Yhteisen keskustelun mahdollistava tila Tarvikkeet: LASE-tukioppilaan opas. Kahden värisiä paperilappuja (esimerkiksi punainen ja vihreä). Tiedoksi kouluttajalle: Tässä tunnissa on aika paljon asiaa, ja kouluttaja voi käyttää vain osan tehtävistä. Tärkeää on, että jokainen pääsee ainakin hiukan kertomaan asioita omin sanoin. Mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää myös kaksoistuntia. Tunnin kulku: 1. Palautepallottelua 2. Vihjeitä LASE-tuntien ohjaamiseen Ryhmätyö +äänestys 3. Ryhmätehtävä tuntien pitämisestä 4. Sovitaan käytännön järjestelyistä 5. Jos aikaa jää Kolme vinkkiä tuntien pitämiseen 1. Palautepallottelua Asetutaan piiriin. Mietitään, mikä LASE-tuntien ohjaamisessa on helppoa ja mikä vaikeaa. Kouluttaja ottaa pallon ja kertoo, että pallo heitetään vuorotellen jokaiselle. Pallon saadessaan kukin tukioppilas vastaa vuorollaan kysymykseen Mitä osaan tai Mikä on vaikeaa? Sitten hän heittää pallon seuraavalle tukioppilaalle kunnes jokainen on vastannut kysymykseen. 2. Vihjeitä LASE-tuntien ohjaamiseen Tukioppilaat ottavat tukioppilaan materiaalista esille kohdan Vihjeitä LASE-tuntien ohjaamisen Kotiryhmille jaetaan tehtäväksi tutustua kukin kahteen muistilistan kohtaan noin 5 minuutin ajan. (Kaikilla ryhmillä on eri tehtävät. ) Sitten ryhmä kertoo muille omin sanoin, mitä kohdassa kerrottiin. Tarkoitus on harjoitella, miltä tuntuu olla luokan edessä kertomassa jotakin asiaa omin sanoin. Esitysten alkaessa kouluttaja jakaa kaikille 2 eriväristä paperilappua, esim. punainen ja vihreä. Ne toimivat äänestyslappuina. Punainen tarkoittaa ei ja vihreä kyllä. Kunkin esityksen jälkeen kouluttaja kysyy: 1) Käytettiinkö riittävästi ääntä? 2) Kerrottiinko asia selkeästi? Tukioppilaat nostavat äänestyslappunsa, jolloin esiintyjät näkevät, kuinka hyvin kertominen onnistui. Kouluttaja pyytää myös yhtä tukioppilasta sanomaan esityksen jälkeen yhden asian, mikä esityksessä oli hyvää. 1. LASE -koulutuksen periaatteita Ei pelottelua, ei ahdistavaa, ei syyllistämistä. Tuntien tarkoitus on käydä omiin valintoihin roh kaisevaa keskustelua. Otetaan myönteinen näkökulma: Mitä hyötyä on päihteettömyydestä? Tukioppilaan ei tarvitse tietää kaikkea ja kaikkiin hankaliin kysymyksiin ei tarvitse edes yrittää vastata. Luokassa on mukana aikuinen, joka voi auttaa vaikeis sa kysymyksissä. Tukioppilas voi myös luvata, että ot taa selvää asiasta seuraavaa tuntia varten. 2. Oma osuutesi onnistumisessa Mieti etukäteen, miksi on tärkeää, että 6.-luokkalaiset saavat tiedon, jota olet kertomassa. Miksi on tärkeää, että sinä koulutat heitä hyvin? Miksi aihe on tärkeä sinulle? Mieti, mitä opit itse tästä koulutustilanteesta? Miten teette yhteistyötä luokassa olevan aikuisen kanssa? 3. Hyvä valmistelu Sopikaa parin kanssa etukäteen työnjaosta tunnilla. Jo kaista LASE-tuntia kannattaa suunnitella muutama päivä etukäteen, jotta ehditte tehdä vielä muutok sia tai kysyä tukioppilasohjaajalta neuvoja. Voitte kysyä kuudennen luokan opettajalta etukäteen, millaisia tapo ja ja sääntöjä luokassa on oppitunneilla. Varmistakaa myös, että luokassa on kaikki tarvikkeet, joita tunnilla on tarkoitus käyttää. Tukioppilasohjaajan ja luokanopettajan kanssa voitte sopia, mistä saa esimerkiksi askartelumateriaaleja. 4. Ajoissa paikalle Tulkaa ajoissa paikalle. Tuntia edeltävällä välitunnil la teillä on tilaisuus asetella tarvikkeet luokkaan ennen kuin oppilaat tulevat. Ehkä ehditte myös jutella hiukan luokanopettajan kanssa. 5. Luokat ovat erilaisia Varautukaa siihen, että luokat ovat erilaisia. Joilla kin luokilla keskustelu lähtee helposti käyntiin, joskus pitää esittää paljonkin kysymyksiä. Osalla luokista ryhmätehtävät ja leikit toimivat hyvin. Silloin, jos luokka on riehakas, kannattaa käyttää sarjakuvavihkoissa olevia yksilötehtäviä aina välillä rauhoittamassa tilannetta. Jos oppilaat eivät vastaa kysymyksiinne, voitte vastata toistenne kysymyksiin. Voit siis kysyä parisi mielipidettä, jos oppilaat eivät vastaa. Näin oppilaat saavat ehkä saman tiedon ja voivat silti pohtia asiaa. 6. Hyvä ilmapiiri LASE-tunnilla Muistakaa esittäytyä oppilaille ja luokanopettajalle. Tunnilla keskittykää tähän hetkeen. Kuunnelkaa oppilaita ja muistakaa, mikä on teidän tehtävänne tämän tunnin aikana. Lapselle selvä elämä 2007 Tukioppilasohjaajan materiaali 19

20 Tutustumisleikin avulla tutustutte oppilaisiin. Myös nimilapuissa on heidän nimensä. Käyttäkää tunneilla nimiä. Yrittäkää huomioida jokainen oppilas, myös hiljaiset ja erityishuomiota kaipaavat. Oppilaiden mielipiteille ei pidä nauraa. Joskus joku vastaa yllättäen hassusti. Silloin voi esimerkiksi sanoa, että voihan asian nähdä noinkin ja toisaalta se on eri tavalla. Myönteisen palautteen saaminen on oppilaille tär keää ja se auttaa myös innostumaan antamistanne teh tävistä. Hyviä tapoja kannattaa noudattaa muutenkin. Anteeksi, kiitos ja ystävälliset eleet ovat hyviä tukioppilaan käytöstapoja. 7. Tunnin aloittaminen Kävele rauhallisesti luokan eteen, pysähdy ja katso yleisöäsi. Ala puhua vasta, kun olet saanut katsekontaktin luokkaan ja odotat, että luokka vastaa tervehdykseesi. Odota, että luokka hilje nee ja aloita sitten tunti. 8. Keskustelun ohjaaminen Kun itse puhut, älä kävele samalla. Liitutauluun päin puhuminen estää myös puheen kuulumisen luokalle asti. Kan nattaa siis vuorotellen kävellä, kirjoittaa ja puhua. Esitä vain yksi kysymys kerrallaan. Kun joku vastaa, voit kysyä häneltä tarkemmin, jatkaa keskustelua oppilaan kanssa. Puheenvuoron antaminen. Jos huomaat jonkun viittaavan puheesi aikana, voit keskeyttää oman esityksesi tai voit nyökätä hänelle merkiksi siitä, että hän saa puheenvuoron sitten, kun olet itse sanonut sanottavasi loppuun saakka. Kuuntele, mitä oppilaat sanovat ja pitäkää yhdessä tilanne rauhallisena. Jos oppilaat meluavat, huutami nen ei yleensä auta. Hälinään kannattaa puuttua heti, ettei siitä ylly levotonta tilannetta. Luokassa mukana oleva aikuinen auttaa, jos alkaa olla liikaa hälinää. 9. Ajankäyttö ja ohjeiden antaminen Jos jotain jää kesken edellisillä tunneilla, tehkää tehtävä loppuun ripeästi seuraavan tunnin alussa tai sopikaa luokanopettajan kanssa, että luokka tekee tehtävän loppuun jollain muulla tunnilla ennen seuraavaa käyntiänne. Sopikaa parisi kanssa, kumpi pitää huolen tehtävien tekemiseen kuluvasta ajasta. On tärkeää saada kaikki yhtä aikaa toimimaan, jotta turhaa odottelua ei tulisi. Esimerkiksi ryhmätyön voi keskeyttää, jos useimmat ryhmät ovat valmiita ja joillakin näyttää kestävän turhan kauan. Tehtävien esittelyssä kannattaa olla huolellinen, jot ta jokainen ymmärtää mitä pitää tehdä. Usein ohjeita joutuu toistamaan monta kertaa, koska kaikki eivät kuunnelleet. Ohjeet voi laittaa myös taululle tai kalvol le. 10. Jos aikaa on liikaa tai liian vähän Voitte parisi kanssa miettiä pari mukavaa lisäleikkiä siltä varalta, että tehtävät saadaan tehtyä suunniteltua nopeammin. Varautukaa tiivistämään lopputunnin sisältöjä siltä varalta, että aikaa uhkaa lop pua kesken. Jonkin tehtävän voi jättää pois, jos aika loppuu. Tunnin lopussa on tärkeää pitää pieni yhteenvetopuheenvuoro, jos asia jää ikään kuin kesken, sekä kiittää kaikkia osallistujia. 11. Jos oppilaat testaavat sinua Tiedäthän, miten oppilaat joskus testaavat sijaisopettajia? Oppilaat saattavat testata sinuakin. Joku saattaa kysyä, miten tiedät tupakan aiheuttavan riippuvuutta, jos et itse ole kokeillut. Voit kertoa, että tutkimustietoon voi luottaa, tunnet ihmisiä, jotka ovat kertoneet että eivät pääse eroon tupakasta ja niin edelleen. Sinulla on ihan riittävästi tietoa, jotta voit keskustella asiasta 6.-luok kalaisten kanssa. Joku voi kysyä, mitä mieltä olet alkoholinkäytöstä. Alaikäisenä sinäkään et lain mukaan saa käyttää alkoholia ja voit perustella, miksi se on mielestäsi myös järkevää. Huumeisiin liittyviä vaikeitakin kysymyksiä saattaa tulla esiin. Voit kertoa yleisesti, että jotkut ihmiset jäävät koukkuun jo kokeiluista ja jotkut aineet aiheuttavat nopeammin riippuvuuden kuin muut aineet. Huumeiden käyttöön voi myös kuolla. Huumetta ostava ei voi tietää, mitä tulee ostaneeksi, pyytämäänsä ainetta vai jotain muuta huumetta tai vaikka myrkkyä. Siksi jo huumeiden kokeilukäytössä on riskejä. Kaikki huumeet ovat laittomia. Siksi huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rikoksia. 12. Yläkoulusta kertominen Edustat 6.-luokkalaisille myös kouluasi. Oppilailla voi olla ennakkoluuloja yläkoulusta. He saatta vat esimerkiksi ajatella, että siellä kiusataan paljon tai käytetään alkoholia ja tupakkaa tai ajetaan mopolla ympäri koulua. Varaudu kertomaan siitä, millaista ylä koulussa on ja mitä sääntöjä siellä on. Mitä oppilaat tekevät välitunnilla? Saako yläkoulussa kavereita, kun usein tullaan eri alakouluista? Mitä kivoja valinnaisai neita tai harrastusmahdollisuuksia koululla on? 13.Jännittääkö? Useimpia meistä jännittää joskus puhuminen ison ryhmän edessä. Yleensä muut eivät huomaa, vaikka sinua jännittäisikin. Sinun ei tarvitse miettiä itseäsi. Voit keskittyä siihen, mitä nyt tehdään. 6.-luokkalaisista on yleensä mukavaa saada vieraita yläkoulusta. Jos haluat valmistautua kotona, voit harjoitella peilin edessä, miltä erilaiset eleet näyttävät. Kokeile, miltä 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto