Piikkihuumeita käyttävien kanssa työskenteleville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Piikkihuumeita käyttävien kanssa työskenteleville"

Transkriptio

1 Piikkihuumeita käyttävien kanssa työskenteleville

2 2 Saatteeksi...8 Käsitemääritelmiä...9 Johdanto...11 Terveyden edistäminen ja haittojen rajoittaminen...12 Haittojen rajoittamisen toimintamalli tukee piikkihuumeita käyttävien kiinnittymistä palvelujärjestelmiin...12 Huumeidenkäyttäjien infektioita voidaan vähentää Terveyden edistämisen näkökulma haittojen rajoittamiseen...15 Terveysneuvonta...17 Käyttäytymismuutoksen mallintaminen...18 Terveysneuvontapistetoiminnan nykytilanne...20 Huumeet ja niiden käyttö...22 Huumeet...22 Huumeiden käyttötavat...23 Sekakäyttö...24 Päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkeaineet...25 Vieroitusoireet...26 Huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia...27 Riskikäyttäytymisen seurantatutkimus...29

3 3 Riippuvuus...31 Fyysinen riippuvuus...31 Psyykkinen riippuvuus...32 Sosiaalinen riippuvuus...33 Riippuvuus tautiluokituksessa...33 Terveysneuvontatoiminnan järjestäminen...35 Terveysneuvontapistetoiminta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa...35 Terveysneuvontapiste ja terveysneuvonta...36 Terveysneuvonnan arvot...38 Toiminnan suunnittelu...39 Terveysneuvontapisteen säännöt...41 Tiedonkeruu...42 Terveysneuvontapisteiden vuorovaikutus ympäristön kanssa...43 Ohjaus- / taustaryhmä...45 Apteekki...45 Pelot ja ennakkoluulot...46 Työssä jaksaminen...47 Työntekijän tietoisuus itsestään...48 Työnohjaus...49 Työturvallisuus...49 Asiakastyö terveysneuvontapisteissä...51 Asiakkaaksi hakeutuminen...51 Käyttäytymismuutoksen vaiheet Esiharkintavaihe Harkintavaihe...55

4 4 3. Valmistautumisvaihe Toteuttamisvaihe Ylläpito- ja vakiinnuttamisvaihe Retkahdus...57 Retkahduksia edeltävät oireet tai tilanteet...58 Riippuvuutta ylläpitäviä uskomuksia...58 Motivoiva haastattelu...60 Kati...62 Valmistautuminen muutokseen...65 Terveysneuvonta ja vuorovaikutus...67 Vastavuoroisuus Vuorovaikutus ja häpeä...69 Tilaa asiakkaan ajattelulle...69 Miten edistää vuorovaikutusta?...70 Motivaatio...72 Alaikäiset...74 Lastensuojelulaki...74 Mielenterveyslaki...75 Päihdehuoltolaki...76 Kaikkia koskeva ilmoitusvelvollisuus...76 Mielenterveydenhäiriöt ja kaksoisdiagnoosipotilaat...76 Vertaistuki...78 Te lat...79 Ryhmät...80 Palautetta asiakkailta...80 Terveysneuvonnan teemoja...81

5 5 Tartuntataudit...82 Iho- ja pehmytkudosinfektiot...83 Verisuoni-infektiot...83 Veriteitse tarttuvat infektiot...84 Hepatiitti B...84 Rokotus...87 Keskeytyneet rokotusohjelmat...87 Hepatiitti C...88 Hiv-infektio...89 HIV-testi ja neuvonta...90 Miten kertoa positiivisesta HIV-testituloksesta...91 Hepatiitti A...93 Taulukko 3 Tartuntariskit hepatiiteissa (A,B,C)...93 Laboratorionäytteiden ottaminen...95 Verialtistustapaturma...95 Pistämättä paras...97 Nieleminen...98 Pipetointi...98 Polttaminen...99 Nuuskaaminen...99 Peräaukon kautta Pistäminen Klikkikuppi Vesi Askorbiinihappo Filtterit Ympäristö Kiristysside Pistäminen ja neuvonta Horkat...109

6 6 Lisäaineet Piikittämiseen liittyviä myyttejä Piikittämisvälineiden hävittäminen Seksi Jos kondomi estää sinua kokemasta mielihyvää, onko toista tapaa tuottaa mielihyvää? Raskaus ja ehkäisy Seksitaudit Päihtymys- ja vieroitusdelirium Yliannostus Oireet heroiinimyrkytyksessä Pahoinvointi ja oksentelu Tajunnan tason lasku Harva hengitys ja syanoosi/ hengittämätön Pupillat pienet, pistemäiset Kouristukset, rytmihäiriöt Keuhkoödeema Hoitoonohjaus Lääkkeelliset vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidot Vieroitus- ja korvaushoidot Ylläpitohoito Subutex Rikosseuraamukset Vapaudessa suoritettavat rangaistukset Nuorisorangaistuskokeilu Kriminaalihuoltolaitos Vankilatuomiot Päihteiden käyttö vankiloissa...121

7 7 Ravinto Pelot Liite Liite

8 8 Saatteeksi Tämän käsikirjan tarkoituksena on perehdyttää piikkihuumeita käyttäviä kohtaavat työntekijät terveysneuvontatyöhön, jossa tarvitaan perustietoa huumeista ja riskikäyttäytymisestä. Työssä tarvitaan myös kykyä tunnistaa terveysongelmat, joita piikkihuumeiden käyttöön liittyy, taitoa antaa terveysneuvontaa sekä tietoa hoitomahdollisuuksista. Kirjan alussa käsitellään terveysneuvontapistetyötä osana terveyden edistämistä, terveysneuvontaa ja huumeita. Tämän jälkeen käsitellään terveysneuvontapistetoiminnan järjestämistä, asiakastyötä ja sen aihealueita. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi A-klinikkasäätiötä toteuttamaan valtakunnallisen sairaanhoitopiireille suunnatun koulutushankkeen tartuntatauteihin liittyvän työn voimistamiseksi. Tämä koulutushanke toteutettiin yhdessä Kansanterveyslaitoksen kanssa vuonna Sen tuloksena syntyi tarve kerätä yksiin kansiin tieto siitä, mitä työtä terveysneuvontapisteissä tehdään. Tämä käsikirja on osa jatkoprojektin tuotosta. Kiitokset: Suuri kiitos hyvistä ehdotuksista terveysneuvontapisteissä työskentelevälle henkilökunnalle, joiden kanssa olen voinut käydä keskusteluja. Kiitos Saija Kavenille piirroksista, Pekka Holmströmille, Antti Holopaiselle, Airi Partaselle ja Auli Saukkoselle kommenteista ja yhteistyöstä.

9 9 Käsitemääritelmiä Huumausaineilla tarkoitetaan aineita, jotka ovat erikseen mainittu huumausaineasetuksessa (1289/93). Niihin kuuluvat kannabistuotteet, LSD, kokaiini, heroiini, amfetamiini sekä huumausaineiksi luettavat kipulääkkeet, kuten morfiini, kodeiini, metadoni ja oksikoni. Huumeilla tarkoitetaan huumausainelaissa mainittuja aineita ja keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita, kuten päihtymistarkoituksessa käytettävät bentsodiatsepiinit. Päihteisiin luetaan huumeiden lisäksi alkoholi ja liuottimet, joita voidaan käyttää huumaavassa eli päihdyttävässä tarkoituksessa ja tupakka. Käyttäjällä tai asiakkaalla tarkoitetaan piikkihuumeiden käyttäjää, joka on terveysneuvontapisteen asiakas. Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan huumeidenkäyttöä, joka jatkuu negatiivista seurauksista huolimatta. Piikki- tai ruiskukäytöllä tarkoitetaan suonensisäistä huumeidenkäyttöä. Samasta asiasta toimintana käytetään käsitteitä piikittäminen tai pistäminen. Riskikäyttäytymisellä tarkoitetaan piikkihuumeiden käyttöä tai suojaamatonta seksikäyttäytymistä ja niihin liittyviä riskitilanteita. Välineiden yhteiskäytöllä tarkoitetaan piikkihuumeiden käytössä tarvittavien välineiden ja/tai huumeen jakamista jonkun toisen henkilön kanssa.

10 10 Terveysneuvontapisteellä tarkoitetaan paikkaa, josta käyttäjä voi saada puhtaita ruiskuja ja neuloja ja johon hän voi palauttaa käyttämänsä ruiskut ja neulat, sekä jossa hänellä ja/tai hänen läheisillään on mahdollisuus tukikeskusteluihin, palveluohjaukseen, sosiaali- ja terveysneuvontaan sekä saada pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten rokotuksia ja testejä. Haittojen rajoittamisella tarkoitetaan huumeidenkäytöstä aiheutuvien haittojen rajoittamista asiakkaan voimavarat huomioiden. Haittojen rajoittamisella tarkoitetaan myös haittojen vähentämistä. Terveyden edistämisessä yhdistyvät terveyden suojelu, terveyskasvatus, tautien ehkäisy, sairaanhoito ja asiakkaan omien voimavarojen tukeminen. Terveysneuvonta on työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa terveyskasvatusta.

11 11 Johdanto Huumeiden ongelmakäytön lisääntyminen ja laajeneminen ovat tosiasioita. Suomessa arvioidaan olevan noin huumeiden säännöllistä käyttäjää, joista noin puolet luetaan amfetamiinin tai opiaattien ongelmakäyttäjiksi. Pistämällä huumeita käyttävien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Arviot liikkuvat :n ja :n välillä. Kaikkien piikkikäyttäjien kanssa työskentelevien henkilöiden tulisi sisällyttää riskikäyttäytymiseen liittyvä terveysneuvonta osaksi asiakastoimintaa. Palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia hoitoa tarvitsevia. Tarvitaan myös ns. matalan kynnyksen hoitopaikkoja ja etsivää työtä. Lisääntynyt huumeidenkäyttö aiheuttaa vakavia haittoja. Erityisesti heroiiniin liittyvät myrkytyskuolemat ja huumeiden piikkikäytöstä aiheutuvat HIV-tapaukset ovat lisänneet terveysneuvonnan tarvetta. Vuonna 2000 todettiin 145 HIVtartuntaa, joista 56 oli liittynyt piikkihuumeiden käyttöön. Vastaavasti vuonna 2001 todettiin 128 HIV-tartuntaa, joista 48 oli saatu piikkikäytön yhteydessä. Samaan aikaan ovat lisääntynyt HIV-tartunnat, joiden tartuntatapa ei ole tiedossa. Terveysneuvontapisteiden toimintaan liittyy laajasti tarkasteltuna huumeidenkäytöstä aiheutuvien haittojen rajoittaminen, kontaktin luominen, mahdollistanen ja turvaaminen, asiakkaan tarpeiden mukainen neuvonta, terveysneuvonta, ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmat sekä joskus lääkkeelliset korvaushoidot. Näiden toimintojen avulla pyritään rajoittamaan kuolleisuutta, yliannostuksia, rikollisuutta, piikkikäyttöä, päihteiden sekakäyttöä ja parantamaan käyttäjien terveyttä, tietoutta sekä ehkäisemään tartuntatautien leviäminen niin huumeidenkäyttäjien keskuudessa kuin muussa väestössä.

12 12 Terveyden edistäminen ja haittojen rajoittaminen Haittojen rajoittamisen toimintamalli tukee piikkihuumeita käyttävien kiinnittymistä palvelujärjestelmiin Valtioneuvosto antoi joulukuussa 1998 periaatepäätöksen huumausainepolitiikasta. Sen tavoitteena on huumausaineiden levittämisen ja käytön ehkäiseminen sekä hoitopaikkojen riittävyyden ja hoitoon hakeutumisen helpottaminen. Perustana on huumausainepoliittisen toimikunnan esittämä toimenpideohjelma. Periaatepäätöksen mukaan edelleen pyritään kehittämään sellaisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja tehostaa ongelmakäyttäjien kiinnittymistä palvelujärjestelmiin. Tartuntatautien leviämisen ehkäisy ja käyttäjien palvelujärjestelmiin kiinnittymisen tehostaminen edellyttävät joustavuutta hoitosuhteen luomisessa, hoitopalvelujen tarjoamista myös virka-ajan ulkopuolella sekä eri ammattiryhmien yhteistyötä. Haittojen rajoittamiseen tähtäävän toimintojen toteuttajina ovat Kansanterveyslaitos, kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisjärjestöt ja apteekit. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistiossa (STM:n työryhmämuistio 2001:8) korostetaan haittojen rajoittamisohjelmia, kuten lääkekorvaushoitoja ja terveysneuvontapistetoimintaa. Samalla muistutetaan siitä, että terveysneuvontapistetyö on perustason toimintaa, jota tulee toteuttaa terveyskeskuksissa tai hankkia ostopalveluina. Tällä hetkellä terveysneuvontapistetoiminnan vastuu jaetaan perusterveydenhuollon ja päihdehuollon erityisyksiköiden välillä.

13 13 Terveysneuvontapisteissä tehtävä työ vaatii monipuolista ammattitaitoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Olennaista terveysneuvontatyössä on pyrkiä rakentamaan luottamussuhdetta huumeiden käyttäjään. Vuorovaikutuksen ylläpito ja muutokseen motivointi vaativat jatkuvaa toiminnan eettistä pohdintaa sekä työnohjausta. Huumeidenkäyttäjien infektioita voidaan vähentää Erilaisten virusten leviäminen piikitettävien huumeiden välityksellä on kansanterveydellisesti merkittävä asia. Tärkeimmät likaisten ruiskujen välityksellä leviävät taudit ovat immuunikato (AIDS) ja virusperäiset maksatulehdukset (hepatiitit). Tartuntojen esiintyvyys ja riskitilanteet vaihtelevat paljon, jopa saman kaupungin eri alueilla on todettu suuria eroja. Ennen vuotta 1998 HIV-tartunnoista valtaosa saatiin seksiyhteydessä. Pääkaupunkiseudulla todettiin vuonna 1998 huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia. Jokaisen HIV-tartunnan saaneen suorat hoitokustannukset ovat noin

14 14 HIV-tartuntariskiä suurempi riski piikkihuumeiden käyttäjällä on saada C-hepatiitti. Uusia hepatiitti C -tartuntoja todetaan yhä nuoremmilla. Huumeidenkäytön haittojen vähentäminen riittävän varhain on erityisen tärkeää, jotta voidaan minimoida haittoja ja hidastaa niiden leviämistä. Terveysneuvontapistetyön kautta voidaan tavoittaa myös nuoria piikkikäyttäjiä ja pyrkiä sitä kautta vaikuttamaan myös käyttäjiin, joilla ei ole tartuntaa. On näyttöä siitä, että piikkihuumeiden käyttäjät haluavat ja voivat muuttaa riskikäyttäytymistään välttääkseen infektiotartunnat. Terveysneuvontapistetoiminnan kautta voidaan vähentää jaettujen välineiden käyttöä ja yhteiskäyttäjien määrää sekä lisätä puhtaiden välineiden käyttöä. Vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan terveysneuvontapistetoiminnan ei ole todettu lisänneen ruiskukäyttöä.

15 15 Terveyden edistämisen näkökulma haittojen rajoittamiseen Terveyden edistämisen määritelmät ovat vaihdelleet toimijoiden arvolähtökohdista käsin. Peruslähtökohtana on terveys- ja ihmiskäsitys, joka vaikuttaa terveyskäsityksen muodostumiseen. Laaja terveyden edistämisen lähestymistapa korostaa ihmis- ja voimavaralähtöistä suhtautumista, jossa huomio kiinnittyy sosiaaliseen prosessiin. Tavoitteena on edistää ihmisen omaa osallistumista ja vastuuta yhteisöissä joissa hän elää. Tällöin yksilöön suuntautunut tai asiantuntijalähtöinen lähestymistapa laajenee. Terveyden edistämisessä yhdistyvät terveyden suojelu, terveyskasvatus, tautien ehkäisy, sairaanhoito ja asiakkaan omien voimavarojen tukeminen. Terveyden edistäminen pyrkii luomaan terveyden edellytyksiä vähentämällä eriarvoisuutta, huomioimalla elämisen olosuhteet, vahvistamalla sosiaalisia verkostoja, pohtimalla vallitsevia yhteisön arvoja ja elämäntapoja sekä pyrkimällä lisäämään tietoa ja taitoja käyttää saatua tietoa. Terveyden edistäminen tarvitsee yhteisön hyväksynnän, jotta se olisi sidoksissa ihmisen valintoihin ja sitä kautta hänen omaan elinympäristöönsä. Ihminen antaa valinnoillaan merkityksiä asioille. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen näkee asioissa sekä hyviä että huonoja puolia. Terveyden edistämisessä huomioidaan valintojen sitoutuneisuus ihmisen kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseen. Mitä tämä tarkoittaa huumeidenkäytön näkökulmasta? Huumeidenkäyttö voidaan nähdä yhtenä käyttäjän elämäntilanteessa vaikuttavana tekijänä, joka sisältää hänelle sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Käyttäjät pitävät myönteisenä kokemuksena esimerkiksi railakasta ja vauhdikasta elämää, arkipäivästä selviytymistä, psyykkisen pahanolon

16 16 lievittymistä ja maailmankuvan avartumista. Kielteiset puolet nousevat huumeidenkäytön riskeistä, joita ovat esimerkiksi somaattiset sairaudet sekä psyykkiset ja sosiaaliset haitat. Terveyden edistämisessä tarvitaan ymmärtämystä ihmisten päihderiippuvuussairaudesta, kokemuksista ja heidän niille antamistaan merkityksistä. Terveysneuvontapisteillä pyritään luomaan mahdollisuuksia vaikuttaa terveyden lähtökohtiin, jakamaan tietoa ja pohtimaan tehtyjä valintoja yhdessä huumeidenkäyttäjien kanssa. Tiedon jakamisen ja pohdintojen tulokset näkyvät viiveellä. Jaettu tieto muuttuu terveyskäyttäytymiseksi, kun siihen syntyy motiivi tai sosiaalinen tilaus ja kun omat kyvyt tai saatu tuki koetaan riittäviksi. Muutokset terveyskäyttäytymisessä vievät aikaa, ennen kuin niistä tulee arkipäivää. Terveysneuvontapistetoiminnan kautta ei pyritä ainoastaan vähentämään käyttäjän ja yhteisön terveysriskejä vaan se mahdollistaa käyttäjän elämäntilanteen uudelleen arvioinnin ja sosiaalistamisen aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Voimme tukea käyttäjiä ottamaan osaa kansalaisina päätöksentekoon ja osallistumaan omaa elämää koskeviin päätöksiin. Entisten huumeidenkäyttäjien mukanaolo terveysneuvontapistetyössä on erityisen tärkeää. Käyttäjien omien kykyjen lisääminen ja entisten huumeidenkäyttäjien toimiminen riskikäyttäytymisen vähentämiseksi voivat lisätä yhteisöllisyyden tunnetta ja mahdollistaa esimerkkien kautta uskoa omiin kykyihin sekä vastavuoroisuuden syntymistä. Haittojen rajoittaminen on tärkeä osa kansanterveystyötä. Jotkut piikkikäyttäjät ovat haluttomia tai voimattomia lopettamaan piikittämisen juuri sen hetkisessä elämän vaiheessa. Tällöin kansanterveyden näkökulmasta on perusteltua pyrkiä vähentämään riskitilanteita ja haittoja, joita piikittämisestä seuraa.

17 17 Haittojen rajoittamiselle ei ole yhtenäistä määritelmää, jonka kaikki hyväksyisivät. Seuraavat periaatteet ovat kuitenkin keskeisiä näkökulmia haittojen rajoittamisessa: 1.Lailliset ja laittomat huumeet ovat keskuudessamme. Niiden käytöstä johtuvien haittojen rajoittamiseksi on työskenneltävä. 2.Huumeiden nykyiset ja entiset käyttäjät ovat itse vaikuttamassa haittojen rajoittamiseen tähtäävien ohjelmien ja ilmapiirin muodostumiseen, jossa voidaan tukea heitä ja vahvistaa heidän omia voimavaroja. 3.Haittojen rajoittamisessa tulee huomioida eri huumeiden erilaiset vaikutukset, käyttötavat ja -tasot. 4.Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, eivätkä ne sisällä pakkotoimia tai ole tuomitsevia. 5.Asiakkaan voimavarat huomioidaan. Palvelujen saatavuudenkynnystä madalletaan. Terveysneuvonta Terveysneuvonnan tavoitteena on tukea kasvatuksellisin ja viestinnällisin keinoin asiakkaiden selviytymistä, välittää tietoa, virittää terveyttä edistäviä muutostoiveita sekä tukea muutospyrkimyksissä. Terveysneuvonnan kohteena ovat tottumukset, asenteet, arvot, taidot ja tiedot. Terveysneuvonnan tehtävät: Sivistävä tehtävä: tiedon jakaminen Virittävä tehtävä: vuorovaikutukseen kannustaminen Mielenterveystehtävä: psyykkisten voimavarojen edistäminen, lisääminen ja tarkoituksenmukainen käyttäminen Muutosta avustava tehtävä: käyttäytymisen, terveyteen liittyvien asenteiden, arvojen ja mielikuvien muuttaminen sekä päätöksenteon tukeminen

18 18 Terveysneuvonta on työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa terveyskasvatusta. Terveysneuvonta on ohjausprosessi, jossa tapahtuu yhdessä oppimista. Vuorovaikutuksessa korostuu kyky tukea ja vahvistaa asiakkaan itsetuntemusta ja elämänlaatua asiakkaan ehdoilla. Tällöin terveysneuvonnan tavoitteista korostuvat sosiaalisten paineiden käsittelytaitojen kehittyminen, terveyttä edistävien päätöksentekotaitojen vahvistaminen, ihmissuhdetaitojen oppiminen ja positiivisen minäkuvan luominen. Käyttäytymismuutoksen mallintaminen Kuvassa 1 esitetyssä käyttäytymismallissa on kuvattu tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttäytymisen muutokseen. Malli on yksinkertaistettu mutta antaa kuvan huomioon otettavista tekijöistä. Mallista puuttuu pakonomaisena käyttäytymisenä ilmenevän päihderiippuvuuden huomiointi. Kuvio 3 Käyttäytymismuutosmalli

19 19 Ulkoisia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä ja asunnon sijainti ym. tekijät, joihin ei voida juurikaan vaikuttaa. Ulkoisia tekijöitä ovat myös poliittinen ilmasto ja yhteiskunnallinen järjestelmä, kuten huumepolitiikka ja lait sekä yleinen mielipide. Ne liittyvät huumeenkäyttäjän maailmaan esimerkiksi korvaushoitojen ja terveysneuvontapistetoiminnan kautta. Näihin asioihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan paikallisten toimijoiden, tiedottamisen ja yhteistyön kautta. Asenne kertoo jotakin siitä, kuinka asiakas arvostaa tiettyä käyttäytymistä. Käyttäytymisestä saadut hyödyt ovat usein tärkeämpiä kuin haitat. Koetut hyödyt eivät kuitenkaan aina ole loogisia tai järkeviä, koska asiakkaan erilaiset uskomukset päihteistä vaikuttavat hyötyjä ja haittoja pohdittaessa. Sosiaalisen ympäristön vaikutuksella tarkoitetaan ympäristön sosiaalista vaikutusta käyttäytymiseen. Joskus muut käyttäjät olettavat tiettyä käyttäytymistä. Jos käyttäjä ei toimi oletusten (normien) mukaan, se johtaa sanktioihin tai asiasta vähintäänkin huomautetaan. Joskus normikäyttäytyminen ja normit on sisäistetty ja ihmiset käyttäytyvät sen mukaan aivan kuin ne olisivat heidän omia sääntöjään. Henkilön oma käsitys mahdollisuuksistaan selvitä jossakin tilanteessa (pystyvyyskäsitys) vaikuttaa aikomukseen toimia. Esimerkiksi jotkut piikkikäyttäjät ovat epäonnistuneiden yrittämisten jälkeen haluttomia yrittämään uudestaan piikkikäytön lopettamista, koska ajattelevat, ettei heistä ole siihen. Aikomus on aktiivinen halu toteuttaa tiettyä käyttäytymistä. Vaikka erilaiset käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, kuten positiivinen asenne, sosiaalinen tuki ja käsitys itsestä kykenevänä ja pystyvänä ihmisenä, ovat kohdallaan, voi päihderiippuvuus estää toteuttamasta haluttua käyttäytymistä. Käyttäytymismuutoksen esteinä voivat olla myös esimerkiksi

20 20 raha puhtaiden välineiden saamiseksi tai se, ettei voi harjoitella turvallisempaa pistämistä, jos ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Terveysneuvontapistetoiminnan nykytilanne Haittojen rajoittamista alettiin kehittää 1980-luvulla Euroopassa. Ensimmäinen ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelma perustettiin Amsterdamiin Suomessa A-klinikkasäätiö on toteuttanut ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmaa Helsingissä terveysneuvontapiste Vinkissä vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2002 Suomessa on noin 20 terveysneuvontapistettä, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: Tartuntatautilain 7 :n perusteella kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä. Tartuntatautien estämistarkoituksessa tapahtuvasta puhtaiden neulojen ja ruiskujen saatavuudesta, käytettyjen injektiovälineiden keräämisestä ja piikkikäyttäjien neuvonnasta voidaan huolehtia eri keinoin. Yhteistyöstä ja työnjaosta voidaan sopia apteekkien ja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden kesken. Apteekkien myymät injektiovälineet ovat tärkeä osa tartuntatautien ehkäisyä. Joihinkin apteekkeihin on toimitettu käytettyjen injektiovälineiden keräilyasioita. Tällöin apteekki on huolehtinut keräämisestä. Puhtaiden injektiovälineiden vaihto ja muu terveysneuvontapistetoiminta voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden yhteydessä tai ostopalvelusopimuksena esimerkiksi joltakin päihdehuollon toimintayksiköltä. Terveysneuvontapisteiden tarjoamat palvelut vaihtelevat paikkakunnittain. Terveysneuvontapistetoimintaa on toteutettu

21 21 myös katupartiotoimintana, jolloin työntekijät tavoittavat käyttäjiä kaduilta ja liikkuvana toimintayksikkönä linja-autosta käsin. Näin voidaan liikkua sinne missä tapahtuu, esimerkiksi erilaisiin nuorisotapahtumiin. Asiakasmääriltään suurimmat terveysneuvontapisteet ovat Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Helsingin Vinkissä asioi vuonna 2001 yhteensä noin eri asiakasta ja Turun Millissä asioi saman vuoden aikana noin 870 eri asiakasta. Kaikkiaan vuoden 2001 aikana terveysneuvontapisteissä vaihdettiin noin ruiskua ja neulaa. Asiakkaista noin 70 % on miehiä ja 30 % naisia. Samaan aikaan apteekkien kautta myytiin arviolta ruiskua ja neulaa. Kuvio 4 Terveysneuvontapisteet

22 22 Huumeet ja niiden käyttö Huumeet Huumausaineet ovat aineita, jotka erikseen mainitaan huumausaineasetuksessa (1289/93). Niihin kuuluvat kannabistuotteet, LSD, kokaiini, heroiini, amfetamiini sekä huumausaineiksi luettavat kipulääkkeet, kuten morfiini, kodeiini, metadoni ja oksikoni. Huumeiksi luokitellaan edellä mainittujen huumausaineiden lisäksi keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, kuten bentsodiatsepiinit. Päihteisiin luetaan huumeiden lisäksi alkoholi ja liuottimet, joita voidaan käyttää huumaavassa eli päihdyttävässä tarkoituksessa ja tupakka.. Kaikkien huumeiden vaikutukset riippuvat siitä, millaisessa seurassa ja mielialassa aineita käytetään, käyttökertojen määrästä tai muista samanaikaisesti käytetyistä päihteistä. Laittomat huumeet voidaan jakaa ryhmiin vaikutustensa mukaan. Piristeitä ovat mm. amfetamiini ja ekstaasi. Keskushermostoon lamaavasti vaikuttavia aineita ovat mm. heroiini ja oopiumi. Hallusinogeeneihin kuuluu LSD. Kannabistuotteet jaotellaan omaksi ryhmäkseen. Eri huumeiden vaikutukset ja riippuvuuden ulottuvuudet on lueteltu taulukossa 2. Yleisesti huumeiden ongelmakäyttöä kuvastaa sekakäyttö, vaikka päihdeongelman yleisin syy on edelleen alkoholi. Huumausaineiden ongelmakäytön yleistyminen ja haittojen nopea kasvuvauhti sekä ilmiön kohdentuminen nuoriin tekevät siitä erityisen huolestuttavan. Tarjonta vaikuttaa osaltaan siihen, mitä huumeita käytetään. Terveysneuvontapisteissä tehtävän työn näkökulmasta huomioitaviksi asioiksi nousevat vieroitusoireet ja yliannostukset sekä aineiden vaikutus riskikäyttäytymiseen yleensä. Taulukko 1 Eri huumeet ja niiden vaikutuksia

23 23 HUU ME VAIK UTUS KANNABIS: hasis, marihuana kannabis PIRISTEET: amfetamiini euforia itsevarmuus energisyys aistit voimistavat levottomuus aistiharhoja harhat ajan ja paikan ruokahalu taju hämärtyy katoaa lisää ruokahalua laajentuneet verestävät silmät pupillat hikoilu aistiharhat psykoosi FYYSI NEN PSYY KKIN voi kehittyä (f) EN voi kehittyä (p) RIIPP UVUU S voi laukaista PSYK psykoosin OamotivaatoSOSIA oireyhtymä ALINE vieroitusoireina: N ahdistus, VAIK univaikeudet, UTUS hikoilu masennus, pelkotilat muistihäiriöt SIETO kehittyy KYKY kohtalainen (f) voimakas (p) itsetunto kohoaa vieroitusoirein a valverytmi sekaisin epäluuloisuus katso liite 1 nopeasti HALLUSINOGEENI OPIAATIT: T: heroiini, morfiini EKSTAASI LSD ja päihdyttävät ja sen johdannaiset sienet aistiharhat sekavuus minä-käsitteen häiriöt ruokahaluttomuus mustuaiset pienenee euforisoiva ihon kutina voi kehittyä (f) ei kehity (p) voimakas (f) voimakas (p) ei kehity (f) kehittyy (p) väsymys, raukeus itseriittoisuudentila vieroitusoireina katso liite 1 vieroitusoirei na lihaskipuja ja masennusta. vainoharhaisuus, sekavuus, itsetuho ajatuksia mielialavaihtelut, itsestään uusituvat takautumat kehittyy nopeasti Huumeiden käyttötavat Huumeidenkäyttö ei johda aina huumeriippuvuuteen. Huumeita käytetään monella tavalla ja monessa tilanteessa. Jotkut aistiharhoja lähimuistin heikkenemist ä

24 24 huumeidenkäyttäjät voivat käyttää jotakin päihdyttävää ainetta koko elämänsä ajan vain viikonloppuisin. Ongelmakäytön ja riippuvuutta aiheuttavan käytön yhteydessä kehittyy usein vaikeampia ja pitkäkestoisempia ongelmia monellakin elämänalueella. Tämä ei ole kuitenkaan niin yleistä kuin usein uskotaan. Huumeiden käyttötiheys on yksi tapa tarkastella huumeiden käyttötapoja. Kokeilukäyttö. Huumeita tarjotaan ja käyttö jää muutamaan kertaan. Satunnaiskäyttö. Käyttäjä hyödyntää eteensä tulleita tilaisuuksia käyttää huumetta kokeilukäyttöä useammin. Huumeidenkäyttö ei ole vakiintunut. Huumetta käytetään esimerkiksi jonkin erityisen vaikutuksen takia. Tapakäyttö. Huumeidenkäyttöön liittyy toistuvuus. Käyttö voi liittyä tiettyihin tilaisuuksiin tai ajankohtiin. Ongelmakäyttö. Huumeidenkäyttöä, mikä jatkuu sen negatiivista seurauksista huolimatta. Huumeiden erilaiset vaikutukset ja haitat vaikuttavat osaltaan ongelmakäytön määritelmään. Esimerkiksi jotkut eivät pidä säännöllistä kannabiksen polttelua ongelmakäyttönä. Riippuvuuskäyttö. Riippuvuuden ulottuvuudet ja määritelmä on kuvattu erikseen. Jotkut huumeista riippuvaiset henkilöt epäonnistuvat yrityksissään irrottautua riippuvuudesta monista katkaisuhoidoista huolimatta ja huumeidenkäyttö jatkuu kaoottisena. Sekakäyttö Päihteiden sekakäyttö on erittäin yleistä. Se voi tarkoittaa Eri päihteiden käyttöä täysin sattumanvaraisesti Eri päihteiden käyttöä saman vaikutuksen aikaansaamiseksi Eri päihteitä käyttöä yhtäaikaisesti päihtymistilan voimistamiseksi.

25 25 Toisen päihteen käyttöä vieroitusoireiden hoitamiseen Eri päihteiden käyttöä uusien päihtymistilakokemusten hakemiseksi. Vuoden 2001 huumehoitotiedokeruussa mukana olleista yli puolet ilmoitti käyttäneensä vähintään kolmea eri päihdettä. Opiaattien käyttäjät käyttivät stimulantteja ja kannabista. Stimulanttien ja kannabiksen käyttäjät käyttivät niitä ristikkäin, kun taas alkoholin kanssa käytettiin kannabista sekä stimulantteja. Lääkkeitä pääpäihteenä käyttäneet käyttivät opiaatteja, kannabista sekä stimulantteja oheispäihteinä. Tyypillistä sekakäyttöä on rauhoittavien ja unilääkkeiden yhdistäminen amfetamiinin käyttöön. Pitkän amfetamiinikäyttöjakson jälkeen hidastetaan vauhtia, ja pyritään välttämään sekavuustiloja. Bentsodiatsepiinejä ja heroiinia käytetään usein sekaisin, jolloin yliannostusriskeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Buprenorfiinin ja bentsodiatsepiinien yhteiskäyttö aiheuttaa yliannostusriskin. Yhteiskäyttö lamaa hengitystä erityisesti, jos vielä alkoholikin on mukana. Päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkeaineet Tärkeimmät keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ovat unija rauhoittavat lääkkeet sekä voimakkaat kipulääkkeet. Niitä käytetään joskus yksistään päihtymistarkoituksessa, mutta myös usein muiden päihteiden kanssa. Lääkkeet aiheuttavat monenlaisia sivuvaikutuksia ja niihin liittyy yliannostuksen riski. Yleisimmät väärinkäytettävistä rauhoittavista lääkkeistä ovat bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeet: Alpratsolaami/ Alprox, Alprazolam, Xanor Diatsepaami/ Diapam, Medipam, Stesolid, Tensopam Klooridiatsepoksidi/ Risolid Loratsepaami/ Temesta

26 26 Midatsolaami/ Dormicum Nitratsepaami/ Insomin Oksatsepaami/ Alopam, Opamox, Oxamin, Oxepam Tematsepaami/ Normison, Tenox Triatsolaami/ Halcion Muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, joita voidaan käyttää päihtymistarkoituksessa ovat: Tsaleploni/ Sonata Tsolpideemi/ Stilnoct Tsopikloni/ Imovan, Zopinox Klometiatsoli/ Heminevrin Tramadoli/ Tramadol, Tramal, Tramadin Myös vahvat kipulääkkeet, jotka luetaan huumausainevalmisteiksi ovat usein päihtymystarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä: Dekstropropoksifeeni/ Abalgin, Abalgin retard Buprenorfiini/ Temgesic, Subutex Fentanyyli/ Durogesic Hydromorfoni/ Opidol Metadoni/ Dolmed Morfiini/ Dopolan, Dolcontin, Morphin Oksikoni/ Oxanest, OxyContin, Oxynorm Petidiini/ Petidin Lääkkeitä käytetään usein suositeltaviin annoksiin verrattuna kymmenkertaisina annoksina. Vieroitusoireet Piikkihuumeiden käyttäjät kuten muutkin huumeidenkäyttäjät käyttävät monia huumeita. Vieroitustilan ilmaantuminen ja oireet vaihtelevat ainekohtaisesti, mutta keskeisiä oireita ovat sietämätön pahanolontunne, voimakas ainehimo, levottomuus, ärtyisyys ja masennus. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden

27 27 oheiskäyttö voi lisätä fyysisen vieroitustilan vaikeusastetta. Puhdas huumevieroitustila uhkaa harvoin potilaan henkeä tai keskeisiä elintoimintoja tuskaisesta olosta huolimatta. OPIAATTIEN VIEROITUSOIREET 3.4 TUNTIA: vieroitusoireiden pelko, ahdistuneisuus, huumehakuinen käyttäytyminen 8.12 TUNTIA: ahdistuneisuus, levottomuus, haukottelu, pahoinvointi, hikoilu, nuha (tukkoisuus), kyynelvuoto, laajentuneet pupillit, vatsakrampit 1.3 PÄIVÄÄ: vapina, ahdistus, iho kananlihalla, oksentelu, lihaskrampit, verenpaine kohoaa, sydämen tykytys, kuume, vilunväristykset, huumehakuisuus PITKITTYNEET VIEROITUSOIREET: ruokahaluttomuus, matala verenpaine, unettomuus, AMFETAMIININ VIEROITUSOIREET 1-3 PÄIVÄÄ käytöstä: totaalinen väsymys, lisääntynyt unentarve, masennus 2-10 PÄIVÄÄ käytöstä: voimakkaita mielitekoja mielialanvaihtelua ärtyneisyydestä väsymykseen, unihäiriöt, keskittymiskyvyn puute, erilaisia kipuja ja päänsärkyjä, voimakas ruokahalu ja näläntunne, outoja ajatuksia, harhanäkyjä, vainoharhaisuutta 7-28 PÄIVÄÄ käytöstä: useimmat oireet alkavat hävitä, mielialan vaihtelua ahdistuneisuudesta ärtyisyyteen, voimattomuus, unihäiriöt, mieliteot Huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia Huumeet vaikuttavat eri henkilöihin eri tavalla. Jokaisella on oma tarinansa siitä, miten he ovat aloittaneet huumausaineiden käytön. Huumeidenkäyttäjään usein liitettyjä tunnuspiirteitä ovat ailahtelevaisuus, salamyhkäisyys, epäjohdonmukaisuus, yritykset siirtää vastuuta sekä kielteiset tunnetilat. Huumeiden

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen Valtakunnansyyttäjän

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Street-hanke

Street-hanke Street-hanke 2016 3.11.2016 Street-hanke tarjoaa C-hepatiitti- ja hiv-pikatestausta sekä terveysneuvontaa Helsingin kaduilla 21.6. 31.8.2016. Työpari liikkuu kaduilla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Puhutaan huumeista. Kannabiksen käyttäjä perusterveydenhuollossa

Puhutaan huumeista. Kannabiksen käyttäjä perusterveydenhuollossa Puhutaan huumeista Kannabiksen käyttäjä perusterveydenhuollossa Tarja Lappi päihdepalvelukoordinaattori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 15.12.2014 Jyväskylän Paviljonki Tarja Lappi 2014 KSSHP Moniongelmaisuus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia)

Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia) Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia) Jyväskylä alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Harri Seppälä Päihdepalveluiden vastuulääkäri Attendo Terveyspalvelut Miten potilaan päihteidenkäytöstä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kuinka usein käytät seuraavia aineita

Kuinka usein käytät seuraavia aineita Huumeiden käytön kartoitus ja hoitomotivaatio - DUDITE Asiakastunniste: Kuinka usein käytät seuraavia aineita (ks.dudit-huumeluettelo [1]) En koskaan Kokeillut Kerran 2-4 kertaa yhden tai kuussa tai kuussa

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot