Piikkihuumeita käyttävien kanssa työskenteleville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Piikkihuumeita käyttävien kanssa työskenteleville"

Transkriptio

1 Piikkihuumeita käyttävien kanssa työskenteleville

2 2 Saatteeksi...8 Käsitemääritelmiä...9 Johdanto...11 Terveyden edistäminen ja haittojen rajoittaminen...12 Haittojen rajoittamisen toimintamalli tukee piikkihuumeita käyttävien kiinnittymistä palvelujärjestelmiin...12 Huumeidenkäyttäjien infektioita voidaan vähentää Terveyden edistämisen näkökulma haittojen rajoittamiseen...15 Terveysneuvonta...17 Käyttäytymismuutoksen mallintaminen...18 Terveysneuvontapistetoiminnan nykytilanne...20 Huumeet ja niiden käyttö...22 Huumeet...22 Huumeiden käyttötavat...23 Sekakäyttö...24 Päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkeaineet...25 Vieroitusoireet...26 Huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia...27 Riskikäyttäytymisen seurantatutkimus...29

3 3 Riippuvuus...31 Fyysinen riippuvuus...31 Psyykkinen riippuvuus...32 Sosiaalinen riippuvuus...33 Riippuvuus tautiluokituksessa...33 Terveysneuvontatoiminnan järjestäminen...35 Terveysneuvontapistetoiminta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa...35 Terveysneuvontapiste ja terveysneuvonta...36 Terveysneuvonnan arvot...38 Toiminnan suunnittelu...39 Terveysneuvontapisteen säännöt...41 Tiedonkeruu...42 Terveysneuvontapisteiden vuorovaikutus ympäristön kanssa...43 Ohjaus- / taustaryhmä...45 Apteekki...45 Pelot ja ennakkoluulot...46 Työssä jaksaminen...47 Työntekijän tietoisuus itsestään...48 Työnohjaus...49 Työturvallisuus...49 Asiakastyö terveysneuvontapisteissä...51 Asiakkaaksi hakeutuminen...51 Käyttäytymismuutoksen vaiheet Esiharkintavaihe Harkintavaihe...55

4 4 3. Valmistautumisvaihe Toteuttamisvaihe Ylläpito- ja vakiinnuttamisvaihe Retkahdus...57 Retkahduksia edeltävät oireet tai tilanteet...58 Riippuvuutta ylläpitäviä uskomuksia...58 Motivoiva haastattelu...60 Kati...62 Valmistautuminen muutokseen...65 Terveysneuvonta ja vuorovaikutus...67 Vastavuoroisuus Vuorovaikutus ja häpeä...69 Tilaa asiakkaan ajattelulle...69 Miten edistää vuorovaikutusta?...70 Motivaatio...72 Alaikäiset...74 Lastensuojelulaki...74 Mielenterveyslaki...75 Päihdehuoltolaki...76 Kaikkia koskeva ilmoitusvelvollisuus...76 Mielenterveydenhäiriöt ja kaksoisdiagnoosipotilaat...76 Vertaistuki...78 Te lat...79 Ryhmät...80 Palautetta asiakkailta...80 Terveysneuvonnan teemoja...81

5 5 Tartuntataudit...82 Iho- ja pehmytkudosinfektiot...83 Verisuoni-infektiot...83 Veriteitse tarttuvat infektiot...84 Hepatiitti B...84 Rokotus...87 Keskeytyneet rokotusohjelmat...87 Hepatiitti C...88 Hiv-infektio...89 HIV-testi ja neuvonta...90 Miten kertoa positiivisesta HIV-testituloksesta...91 Hepatiitti A...93 Taulukko 3 Tartuntariskit hepatiiteissa (A,B,C)...93 Laboratorionäytteiden ottaminen...95 Verialtistustapaturma...95 Pistämättä paras...97 Nieleminen...98 Pipetointi...98 Polttaminen...99 Nuuskaaminen...99 Peräaukon kautta Pistäminen Klikkikuppi Vesi Askorbiinihappo Filtterit Ympäristö Kiristysside Pistäminen ja neuvonta Horkat...109

6 6 Lisäaineet Piikittämiseen liittyviä myyttejä Piikittämisvälineiden hävittäminen Seksi Jos kondomi estää sinua kokemasta mielihyvää, onko toista tapaa tuottaa mielihyvää? Raskaus ja ehkäisy Seksitaudit Päihtymys- ja vieroitusdelirium Yliannostus Oireet heroiinimyrkytyksessä Pahoinvointi ja oksentelu Tajunnan tason lasku Harva hengitys ja syanoosi/ hengittämätön Pupillat pienet, pistemäiset Kouristukset, rytmihäiriöt Keuhkoödeema Hoitoonohjaus Lääkkeelliset vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidot Vieroitus- ja korvaushoidot Ylläpitohoito Subutex Rikosseuraamukset Vapaudessa suoritettavat rangaistukset Nuorisorangaistuskokeilu Kriminaalihuoltolaitos Vankilatuomiot Päihteiden käyttö vankiloissa...121

7 7 Ravinto Pelot Liite Liite

8 8 Saatteeksi Tämän käsikirjan tarkoituksena on perehdyttää piikkihuumeita käyttäviä kohtaavat työntekijät terveysneuvontatyöhön, jossa tarvitaan perustietoa huumeista ja riskikäyttäytymisestä. Työssä tarvitaan myös kykyä tunnistaa terveysongelmat, joita piikkihuumeiden käyttöön liittyy, taitoa antaa terveysneuvontaa sekä tietoa hoitomahdollisuuksista. Kirjan alussa käsitellään terveysneuvontapistetyötä osana terveyden edistämistä, terveysneuvontaa ja huumeita. Tämän jälkeen käsitellään terveysneuvontapistetoiminnan järjestämistä, asiakastyötä ja sen aihealueita. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi A-klinikkasäätiötä toteuttamaan valtakunnallisen sairaanhoitopiireille suunnatun koulutushankkeen tartuntatauteihin liittyvän työn voimistamiseksi. Tämä koulutushanke toteutettiin yhdessä Kansanterveyslaitoksen kanssa vuonna Sen tuloksena syntyi tarve kerätä yksiin kansiin tieto siitä, mitä työtä terveysneuvontapisteissä tehdään. Tämä käsikirja on osa jatkoprojektin tuotosta. Kiitokset: Suuri kiitos hyvistä ehdotuksista terveysneuvontapisteissä työskentelevälle henkilökunnalle, joiden kanssa olen voinut käydä keskusteluja. Kiitos Saija Kavenille piirroksista, Pekka Holmströmille, Antti Holopaiselle, Airi Partaselle ja Auli Saukkoselle kommenteista ja yhteistyöstä.

9 9 Käsitemääritelmiä Huumausaineilla tarkoitetaan aineita, jotka ovat erikseen mainittu huumausaineasetuksessa (1289/93). Niihin kuuluvat kannabistuotteet, LSD, kokaiini, heroiini, amfetamiini sekä huumausaineiksi luettavat kipulääkkeet, kuten morfiini, kodeiini, metadoni ja oksikoni. Huumeilla tarkoitetaan huumausainelaissa mainittuja aineita ja keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita, kuten päihtymistarkoituksessa käytettävät bentsodiatsepiinit. Päihteisiin luetaan huumeiden lisäksi alkoholi ja liuottimet, joita voidaan käyttää huumaavassa eli päihdyttävässä tarkoituksessa ja tupakka. Käyttäjällä tai asiakkaalla tarkoitetaan piikkihuumeiden käyttäjää, joka on terveysneuvontapisteen asiakas. Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan huumeidenkäyttöä, joka jatkuu negatiivista seurauksista huolimatta. Piikki- tai ruiskukäytöllä tarkoitetaan suonensisäistä huumeidenkäyttöä. Samasta asiasta toimintana käytetään käsitteitä piikittäminen tai pistäminen. Riskikäyttäytymisellä tarkoitetaan piikkihuumeiden käyttöä tai suojaamatonta seksikäyttäytymistä ja niihin liittyviä riskitilanteita. Välineiden yhteiskäytöllä tarkoitetaan piikkihuumeiden käytössä tarvittavien välineiden ja/tai huumeen jakamista jonkun toisen henkilön kanssa.

10 10 Terveysneuvontapisteellä tarkoitetaan paikkaa, josta käyttäjä voi saada puhtaita ruiskuja ja neuloja ja johon hän voi palauttaa käyttämänsä ruiskut ja neulat, sekä jossa hänellä ja/tai hänen läheisillään on mahdollisuus tukikeskusteluihin, palveluohjaukseen, sosiaali- ja terveysneuvontaan sekä saada pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten rokotuksia ja testejä. Haittojen rajoittamisella tarkoitetaan huumeidenkäytöstä aiheutuvien haittojen rajoittamista asiakkaan voimavarat huomioiden. Haittojen rajoittamisella tarkoitetaan myös haittojen vähentämistä. Terveyden edistämisessä yhdistyvät terveyden suojelu, terveyskasvatus, tautien ehkäisy, sairaanhoito ja asiakkaan omien voimavarojen tukeminen. Terveysneuvonta on työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa terveyskasvatusta.

11 11 Johdanto Huumeiden ongelmakäytön lisääntyminen ja laajeneminen ovat tosiasioita. Suomessa arvioidaan olevan noin huumeiden säännöllistä käyttäjää, joista noin puolet luetaan amfetamiinin tai opiaattien ongelmakäyttäjiksi. Pistämällä huumeita käyttävien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Arviot liikkuvat :n ja :n välillä. Kaikkien piikkikäyttäjien kanssa työskentelevien henkilöiden tulisi sisällyttää riskikäyttäytymiseen liittyvä terveysneuvonta osaksi asiakastoimintaa. Palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia hoitoa tarvitsevia. Tarvitaan myös ns. matalan kynnyksen hoitopaikkoja ja etsivää työtä. Lisääntynyt huumeidenkäyttö aiheuttaa vakavia haittoja. Erityisesti heroiiniin liittyvät myrkytyskuolemat ja huumeiden piikkikäytöstä aiheutuvat HIV-tapaukset ovat lisänneet terveysneuvonnan tarvetta. Vuonna 2000 todettiin 145 HIVtartuntaa, joista 56 oli liittynyt piikkihuumeiden käyttöön. Vastaavasti vuonna 2001 todettiin 128 HIV-tartuntaa, joista 48 oli saatu piikkikäytön yhteydessä. Samaan aikaan ovat lisääntynyt HIV-tartunnat, joiden tartuntatapa ei ole tiedossa. Terveysneuvontapisteiden toimintaan liittyy laajasti tarkasteltuna huumeidenkäytöstä aiheutuvien haittojen rajoittaminen, kontaktin luominen, mahdollistanen ja turvaaminen, asiakkaan tarpeiden mukainen neuvonta, terveysneuvonta, ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmat sekä joskus lääkkeelliset korvaushoidot. Näiden toimintojen avulla pyritään rajoittamaan kuolleisuutta, yliannostuksia, rikollisuutta, piikkikäyttöä, päihteiden sekakäyttöä ja parantamaan käyttäjien terveyttä, tietoutta sekä ehkäisemään tartuntatautien leviäminen niin huumeidenkäyttäjien keskuudessa kuin muussa väestössä.

12 12 Terveyden edistäminen ja haittojen rajoittaminen Haittojen rajoittamisen toimintamalli tukee piikkihuumeita käyttävien kiinnittymistä palvelujärjestelmiin Valtioneuvosto antoi joulukuussa 1998 periaatepäätöksen huumausainepolitiikasta. Sen tavoitteena on huumausaineiden levittämisen ja käytön ehkäiseminen sekä hoitopaikkojen riittävyyden ja hoitoon hakeutumisen helpottaminen. Perustana on huumausainepoliittisen toimikunnan esittämä toimenpideohjelma. Periaatepäätöksen mukaan edelleen pyritään kehittämään sellaisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja tehostaa ongelmakäyttäjien kiinnittymistä palvelujärjestelmiin. Tartuntatautien leviämisen ehkäisy ja käyttäjien palvelujärjestelmiin kiinnittymisen tehostaminen edellyttävät joustavuutta hoitosuhteen luomisessa, hoitopalvelujen tarjoamista myös virka-ajan ulkopuolella sekä eri ammattiryhmien yhteistyötä. Haittojen rajoittamiseen tähtäävän toimintojen toteuttajina ovat Kansanterveyslaitos, kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisjärjestöt ja apteekit. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistiossa (STM:n työryhmämuistio 2001:8) korostetaan haittojen rajoittamisohjelmia, kuten lääkekorvaushoitoja ja terveysneuvontapistetoimintaa. Samalla muistutetaan siitä, että terveysneuvontapistetyö on perustason toimintaa, jota tulee toteuttaa terveyskeskuksissa tai hankkia ostopalveluina. Tällä hetkellä terveysneuvontapistetoiminnan vastuu jaetaan perusterveydenhuollon ja päihdehuollon erityisyksiköiden välillä.

13 13 Terveysneuvontapisteissä tehtävä työ vaatii monipuolista ammattitaitoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Olennaista terveysneuvontatyössä on pyrkiä rakentamaan luottamussuhdetta huumeiden käyttäjään. Vuorovaikutuksen ylläpito ja muutokseen motivointi vaativat jatkuvaa toiminnan eettistä pohdintaa sekä työnohjausta. Huumeidenkäyttäjien infektioita voidaan vähentää Erilaisten virusten leviäminen piikitettävien huumeiden välityksellä on kansanterveydellisesti merkittävä asia. Tärkeimmät likaisten ruiskujen välityksellä leviävät taudit ovat immuunikato (AIDS) ja virusperäiset maksatulehdukset (hepatiitit). Tartuntojen esiintyvyys ja riskitilanteet vaihtelevat paljon, jopa saman kaupungin eri alueilla on todettu suuria eroja. Ennen vuotta 1998 HIV-tartunnoista valtaosa saatiin seksiyhteydessä. Pääkaupunkiseudulla todettiin vuonna 1998 huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia. Jokaisen HIV-tartunnan saaneen suorat hoitokustannukset ovat noin

14 14 HIV-tartuntariskiä suurempi riski piikkihuumeiden käyttäjällä on saada C-hepatiitti. Uusia hepatiitti C -tartuntoja todetaan yhä nuoremmilla. Huumeidenkäytön haittojen vähentäminen riittävän varhain on erityisen tärkeää, jotta voidaan minimoida haittoja ja hidastaa niiden leviämistä. Terveysneuvontapistetyön kautta voidaan tavoittaa myös nuoria piikkikäyttäjiä ja pyrkiä sitä kautta vaikuttamaan myös käyttäjiin, joilla ei ole tartuntaa. On näyttöä siitä, että piikkihuumeiden käyttäjät haluavat ja voivat muuttaa riskikäyttäytymistään välttääkseen infektiotartunnat. Terveysneuvontapistetoiminnan kautta voidaan vähentää jaettujen välineiden käyttöä ja yhteiskäyttäjien määrää sekä lisätä puhtaiden välineiden käyttöä. Vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan terveysneuvontapistetoiminnan ei ole todettu lisänneen ruiskukäyttöä.

15 15 Terveyden edistämisen näkökulma haittojen rajoittamiseen Terveyden edistämisen määritelmät ovat vaihdelleet toimijoiden arvolähtökohdista käsin. Peruslähtökohtana on terveys- ja ihmiskäsitys, joka vaikuttaa terveyskäsityksen muodostumiseen. Laaja terveyden edistämisen lähestymistapa korostaa ihmis- ja voimavaralähtöistä suhtautumista, jossa huomio kiinnittyy sosiaaliseen prosessiin. Tavoitteena on edistää ihmisen omaa osallistumista ja vastuuta yhteisöissä joissa hän elää. Tällöin yksilöön suuntautunut tai asiantuntijalähtöinen lähestymistapa laajenee. Terveyden edistämisessä yhdistyvät terveyden suojelu, terveyskasvatus, tautien ehkäisy, sairaanhoito ja asiakkaan omien voimavarojen tukeminen. Terveyden edistäminen pyrkii luomaan terveyden edellytyksiä vähentämällä eriarvoisuutta, huomioimalla elämisen olosuhteet, vahvistamalla sosiaalisia verkostoja, pohtimalla vallitsevia yhteisön arvoja ja elämäntapoja sekä pyrkimällä lisäämään tietoa ja taitoja käyttää saatua tietoa. Terveyden edistäminen tarvitsee yhteisön hyväksynnän, jotta se olisi sidoksissa ihmisen valintoihin ja sitä kautta hänen omaan elinympäristöönsä. Ihminen antaa valinnoillaan merkityksiä asioille. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen näkee asioissa sekä hyviä että huonoja puolia. Terveyden edistämisessä huomioidaan valintojen sitoutuneisuus ihmisen kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseen. Mitä tämä tarkoittaa huumeidenkäytön näkökulmasta? Huumeidenkäyttö voidaan nähdä yhtenä käyttäjän elämäntilanteessa vaikuttavana tekijänä, joka sisältää hänelle sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Käyttäjät pitävät myönteisenä kokemuksena esimerkiksi railakasta ja vauhdikasta elämää, arkipäivästä selviytymistä, psyykkisen pahanolon

16 16 lievittymistä ja maailmankuvan avartumista. Kielteiset puolet nousevat huumeidenkäytön riskeistä, joita ovat esimerkiksi somaattiset sairaudet sekä psyykkiset ja sosiaaliset haitat. Terveyden edistämisessä tarvitaan ymmärtämystä ihmisten päihderiippuvuussairaudesta, kokemuksista ja heidän niille antamistaan merkityksistä. Terveysneuvontapisteillä pyritään luomaan mahdollisuuksia vaikuttaa terveyden lähtökohtiin, jakamaan tietoa ja pohtimaan tehtyjä valintoja yhdessä huumeidenkäyttäjien kanssa. Tiedon jakamisen ja pohdintojen tulokset näkyvät viiveellä. Jaettu tieto muuttuu terveyskäyttäytymiseksi, kun siihen syntyy motiivi tai sosiaalinen tilaus ja kun omat kyvyt tai saatu tuki koetaan riittäviksi. Muutokset terveyskäyttäytymisessä vievät aikaa, ennen kuin niistä tulee arkipäivää. Terveysneuvontapistetoiminnan kautta ei pyritä ainoastaan vähentämään käyttäjän ja yhteisön terveysriskejä vaan se mahdollistaa käyttäjän elämäntilanteen uudelleen arvioinnin ja sosiaalistamisen aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Voimme tukea käyttäjiä ottamaan osaa kansalaisina päätöksentekoon ja osallistumaan omaa elämää koskeviin päätöksiin. Entisten huumeidenkäyttäjien mukanaolo terveysneuvontapistetyössä on erityisen tärkeää. Käyttäjien omien kykyjen lisääminen ja entisten huumeidenkäyttäjien toimiminen riskikäyttäytymisen vähentämiseksi voivat lisätä yhteisöllisyyden tunnetta ja mahdollistaa esimerkkien kautta uskoa omiin kykyihin sekä vastavuoroisuuden syntymistä. Haittojen rajoittaminen on tärkeä osa kansanterveystyötä. Jotkut piikkikäyttäjät ovat haluttomia tai voimattomia lopettamaan piikittämisen juuri sen hetkisessä elämän vaiheessa. Tällöin kansanterveyden näkökulmasta on perusteltua pyrkiä vähentämään riskitilanteita ja haittoja, joita piikittämisestä seuraa.

17 17 Haittojen rajoittamiselle ei ole yhtenäistä määritelmää, jonka kaikki hyväksyisivät. Seuraavat periaatteet ovat kuitenkin keskeisiä näkökulmia haittojen rajoittamisessa: 1.Lailliset ja laittomat huumeet ovat keskuudessamme. Niiden käytöstä johtuvien haittojen rajoittamiseksi on työskenneltävä. 2.Huumeiden nykyiset ja entiset käyttäjät ovat itse vaikuttamassa haittojen rajoittamiseen tähtäävien ohjelmien ja ilmapiirin muodostumiseen, jossa voidaan tukea heitä ja vahvistaa heidän omia voimavaroja. 3.Haittojen rajoittamisessa tulee huomioida eri huumeiden erilaiset vaikutukset, käyttötavat ja -tasot. 4.Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, eivätkä ne sisällä pakkotoimia tai ole tuomitsevia. 5.Asiakkaan voimavarat huomioidaan. Palvelujen saatavuudenkynnystä madalletaan. Terveysneuvonta Terveysneuvonnan tavoitteena on tukea kasvatuksellisin ja viestinnällisin keinoin asiakkaiden selviytymistä, välittää tietoa, virittää terveyttä edistäviä muutostoiveita sekä tukea muutospyrkimyksissä. Terveysneuvonnan kohteena ovat tottumukset, asenteet, arvot, taidot ja tiedot. Terveysneuvonnan tehtävät: Sivistävä tehtävä: tiedon jakaminen Virittävä tehtävä: vuorovaikutukseen kannustaminen Mielenterveystehtävä: psyykkisten voimavarojen edistäminen, lisääminen ja tarkoituksenmukainen käyttäminen Muutosta avustava tehtävä: käyttäytymisen, terveyteen liittyvien asenteiden, arvojen ja mielikuvien muuttaminen sekä päätöksenteon tukeminen

18 18 Terveysneuvonta on työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa terveyskasvatusta. Terveysneuvonta on ohjausprosessi, jossa tapahtuu yhdessä oppimista. Vuorovaikutuksessa korostuu kyky tukea ja vahvistaa asiakkaan itsetuntemusta ja elämänlaatua asiakkaan ehdoilla. Tällöin terveysneuvonnan tavoitteista korostuvat sosiaalisten paineiden käsittelytaitojen kehittyminen, terveyttä edistävien päätöksentekotaitojen vahvistaminen, ihmissuhdetaitojen oppiminen ja positiivisen minäkuvan luominen. Käyttäytymismuutoksen mallintaminen Kuvassa 1 esitetyssä käyttäytymismallissa on kuvattu tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttäytymisen muutokseen. Malli on yksinkertaistettu mutta antaa kuvan huomioon otettavista tekijöistä. Mallista puuttuu pakonomaisena käyttäytymisenä ilmenevän päihderiippuvuuden huomiointi. Kuvio 3 Käyttäytymismuutosmalli

19 19 Ulkoisia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä ja asunnon sijainti ym. tekijät, joihin ei voida juurikaan vaikuttaa. Ulkoisia tekijöitä ovat myös poliittinen ilmasto ja yhteiskunnallinen järjestelmä, kuten huumepolitiikka ja lait sekä yleinen mielipide. Ne liittyvät huumeenkäyttäjän maailmaan esimerkiksi korvaushoitojen ja terveysneuvontapistetoiminnan kautta. Näihin asioihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan paikallisten toimijoiden, tiedottamisen ja yhteistyön kautta. Asenne kertoo jotakin siitä, kuinka asiakas arvostaa tiettyä käyttäytymistä. Käyttäytymisestä saadut hyödyt ovat usein tärkeämpiä kuin haitat. Koetut hyödyt eivät kuitenkaan aina ole loogisia tai järkeviä, koska asiakkaan erilaiset uskomukset päihteistä vaikuttavat hyötyjä ja haittoja pohdittaessa. Sosiaalisen ympäristön vaikutuksella tarkoitetaan ympäristön sosiaalista vaikutusta käyttäytymiseen. Joskus muut käyttäjät olettavat tiettyä käyttäytymistä. Jos käyttäjä ei toimi oletusten (normien) mukaan, se johtaa sanktioihin tai asiasta vähintäänkin huomautetaan. Joskus normikäyttäytyminen ja normit on sisäistetty ja ihmiset käyttäytyvät sen mukaan aivan kuin ne olisivat heidän omia sääntöjään. Henkilön oma käsitys mahdollisuuksistaan selvitä jossakin tilanteessa (pystyvyyskäsitys) vaikuttaa aikomukseen toimia. Esimerkiksi jotkut piikkikäyttäjät ovat epäonnistuneiden yrittämisten jälkeen haluttomia yrittämään uudestaan piikkikäytön lopettamista, koska ajattelevat, ettei heistä ole siihen. Aikomus on aktiivinen halu toteuttaa tiettyä käyttäytymistä. Vaikka erilaiset käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, kuten positiivinen asenne, sosiaalinen tuki ja käsitys itsestä kykenevänä ja pystyvänä ihmisenä, ovat kohdallaan, voi päihderiippuvuus estää toteuttamasta haluttua käyttäytymistä. Käyttäytymismuutoksen esteinä voivat olla myös esimerkiksi

20 20 raha puhtaiden välineiden saamiseksi tai se, ettei voi harjoitella turvallisempaa pistämistä, jos ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Terveysneuvontapistetoiminnan nykytilanne Haittojen rajoittamista alettiin kehittää 1980-luvulla Euroopassa. Ensimmäinen ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelma perustettiin Amsterdamiin Suomessa A-klinikkasäätiö on toteuttanut ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmaa Helsingissä terveysneuvontapiste Vinkissä vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2002 Suomessa on noin 20 terveysneuvontapistettä, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: Tartuntatautilain 7 :n perusteella kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä. Tartuntatautien estämistarkoituksessa tapahtuvasta puhtaiden neulojen ja ruiskujen saatavuudesta, käytettyjen injektiovälineiden keräämisestä ja piikkikäyttäjien neuvonnasta voidaan huolehtia eri keinoin. Yhteistyöstä ja työnjaosta voidaan sopia apteekkien ja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden kesken. Apteekkien myymät injektiovälineet ovat tärkeä osa tartuntatautien ehkäisyä. Joihinkin apteekkeihin on toimitettu käytettyjen injektiovälineiden keräilyasioita. Tällöin apteekki on huolehtinut keräämisestä. Puhtaiden injektiovälineiden vaihto ja muu terveysneuvontapistetoiminta voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden yhteydessä tai ostopalvelusopimuksena esimerkiksi joltakin päihdehuollon toimintayksiköltä. Terveysneuvontapisteiden tarjoamat palvelut vaihtelevat paikkakunnittain. Terveysneuvontapistetoimintaa on toteutettu

21 21 myös katupartiotoimintana, jolloin työntekijät tavoittavat käyttäjiä kaduilta ja liikkuvana toimintayksikkönä linja-autosta käsin. Näin voidaan liikkua sinne missä tapahtuu, esimerkiksi erilaisiin nuorisotapahtumiin. Asiakasmääriltään suurimmat terveysneuvontapisteet ovat Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Helsingin Vinkissä asioi vuonna 2001 yhteensä noin eri asiakasta ja Turun Millissä asioi saman vuoden aikana noin 870 eri asiakasta. Kaikkiaan vuoden 2001 aikana terveysneuvontapisteissä vaihdettiin noin ruiskua ja neulaa. Asiakkaista noin 70 % on miehiä ja 30 % naisia. Samaan aikaan apteekkien kautta myytiin arviolta ruiskua ja neulaa. Kuvio 4 Terveysneuvontapisteet

22 22 Huumeet ja niiden käyttö Huumeet Huumausaineet ovat aineita, jotka erikseen mainitaan huumausaineasetuksessa (1289/93). Niihin kuuluvat kannabistuotteet, LSD, kokaiini, heroiini, amfetamiini sekä huumausaineiksi luettavat kipulääkkeet, kuten morfiini, kodeiini, metadoni ja oksikoni. Huumeiksi luokitellaan edellä mainittujen huumausaineiden lisäksi keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, kuten bentsodiatsepiinit. Päihteisiin luetaan huumeiden lisäksi alkoholi ja liuottimet, joita voidaan käyttää huumaavassa eli päihdyttävässä tarkoituksessa ja tupakka.. Kaikkien huumeiden vaikutukset riippuvat siitä, millaisessa seurassa ja mielialassa aineita käytetään, käyttökertojen määrästä tai muista samanaikaisesti käytetyistä päihteistä. Laittomat huumeet voidaan jakaa ryhmiin vaikutustensa mukaan. Piristeitä ovat mm. amfetamiini ja ekstaasi. Keskushermostoon lamaavasti vaikuttavia aineita ovat mm. heroiini ja oopiumi. Hallusinogeeneihin kuuluu LSD. Kannabistuotteet jaotellaan omaksi ryhmäkseen. Eri huumeiden vaikutukset ja riippuvuuden ulottuvuudet on lueteltu taulukossa 2. Yleisesti huumeiden ongelmakäyttöä kuvastaa sekakäyttö, vaikka päihdeongelman yleisin syy on edelleen alkoholi. Huumausaineiden ongelmakäytön yleistyminen ja haittojen nopea kasvuvauhti sekä ilmiön kohdentuminen nuoriin tekevät siitä erityisen huolestuttavan. Tarjonta vaikuttaa osaltaan siihen, mitä huumeita käytetään. Terveysneuvontapisteissä tehtävän työn näkökulmasta huomioitaviksi asioiksi nousevat vieroitusoireet ja yliannostukset sekä aineiden vaikutus riskikäyttäytymiseen yleensä. Taulukko 1 Eri huumeet ja niiden vaikutuksia

23 23 HUU ME VAIK UTUS KANNABIS: hasis, marihuana kannabis PIRISTEET: amfetamiini euforia itsevarmuus energisyys aistit voimistavat levottomuus aistiharhoja harhat ajan ja paikan ruokahalu taju hämärtyy katoaa lisää ruokahalua laajentuneet verestävät silmät pupillat hikoilu aistiharhat psykoosi FYYSI NEN PSYY KKIN voi kehittyä (f) EN voi kehittyä (p) RIIPP UVUU S voi laukaista PSYK psykoosin OamotivaatoSOSIA oireyhtymä ALINE vieroitusoireina: N ahdistus, VAIK univaikeudet, UTUS hikoilu masennus, pelkotilat muistihäiriöt SIETO kehittyy KYKY kohtalainen (f) voimakas (p) itsetunto kohoaa vieroitusoirein a valverytmi sekaisin epäluuloisuus katso liite 1 nopeasti HALLUSINOGEENI OPIAATIT: T: heroiini, morfiini EKSTAASI LSD ja päihdyttävät ja sen johdannaiset sienet aistiharhat sekavuus minä-käsitteen häiriöt ruokahaluttomuus mustuaiset pienenee euforisoiva ihon kutina voi kehittyä (f) ei kehity (p) voimakas (f) voimakas (p) ei kehity (f) kehittyy (p) väsymys, raukeus itseriittoisuudentila vieroitusoireina katso liite 1 vieroitusoirei na lihaskipuja ja masennusta. vainoharhaisuus, sekavuus, itsetuho ajatuksia mielialavaihtelut, itsestään uusituvat takautumat kehittyy nopeasti Huumeiden käyttötavat Huumeidenkäyttö ei johda aina huumeriippuvuuteen. Huumeita käytetään monella tavalla ja monessa tilanteessa. Jotkut aistiharhoja lähimuistin heikkenemist ä

24 24 huumeidenkäyttäjät voivat käyttää jotakin päihdyttävää ainetta koko elämänsä ajan vain viikonloppuisin. Ongelmakäytön ja riippuvuutta aiheuttavan käytön yhteydessä kehittyy usein vaikeampia ja pitkäkestoisempia ongelmia monellakin elämänalueella. Tämä ei ole kuitenkaan niin yleistä kuin usein uskotaan. Huumeiden käyttötiheys on yksi tapa tarkastella huumeiden käyttötapoja. Kokeilukäyttö. Huumeita tarjotaan ja käyttö jää muutamaan kertaan. Satunnaiskäyttö. Käyttäjä hyödyntää eteensä tulleita tilaisuuksia käyttää huumetta kokeilukäyttöä useammin. Huumeidenkäyttö ei ole vakiintunut. Huumetta käytetään esimerkiksi jonkin erityisen vaikutuksen takia. Tapakäyttö. Huumeidenkäyttöön liittyy toistuvuus. Käyttö voi liittyä tiettyihin tilaisuuksiin tai ajankohtiin. Ongelmakäyttö. Huumeidenkäyttöä, mikä jatkuu sen negatiivista seurauksista huolimatta. Huumeiden erilaiset vaikutukset ja haitat vaikuttavat osaltaan ongelmakäytön määritelmään. Esimerkiksi jotkut eivät pidä säännöllistä kannabiksen polttelua ongelmakäyttönä. Riippuvuuskäyttö. Riippuvuuden ulottuvuudet ja määritelmä on kuvattu erikseen. Jotkut huumeista riippuvaiset henkilöt epäonnistuvat yrityksissään irrottautua riippuvuudesta monista katkaisuhoidoista huolimatta ja huumeidenkäyttö jatkuu kaoottisena. Sekakäyttö Päihteiden sekakäyttö on erittäin yleistä. Se voi tarkoittaa Eri päihteiden käyttöä täysin sattumanvaraisesti Eri päihteiden käyttöä saman vaikutuksen aikaansaamiseksi Eri päihteitä käyttöä yhtäaikaisesti päihtymistilan voimistamiseksi.

25 25 Toisen päihteen käyttöä vieroitusoireiden hoitamiseen Eri päihteiden käyttöä uusien päihtymistilakokemusten hakemiseksi. Vuoden 2001 huumehoitotiedokeruussa mukana olleista yli puolet ilmoitti käyttäneensä vähintään kolmea eri päihdettä. Opiaattien käyttäjät käyttivät stimulantteja ja kannabista. Stimulanttien ja kannabiksen käyttäjät käyttivät niitä ristikkäin, kun taas alkoholin kanssa käytettiin kannabista sekä stimulantteja. Lääkkeitä pääpäihteenä käyttäneet käyttivät opiaatteja, kannabista sekä stimulantteja oheispäihteinä. Tyypillistä sekakäyttöä on rauhoittavien ja unilääkkeiden yhdistäminen amfetamiinin käyttöön. Pitkän amfetamiinikäyttöjakson jälkeen hidastetaan vauhtia, ja pyritään välttämään sekavuustiloja. Bentsodiatsepiinejä ja heroiinia käytetään usein sekaisin, jolloin yliannostusriskeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Buprenorfiinin ja bentsodiatsepiinien yhteiskäyttö aiheuttaa yliannostusriskin. Yhteiskäyttö lamaa hengitystä erityisesti, jos vielä alkoholikin on mukana. Päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkeaineet Tärkeimmät keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ovat unija rauhoittavat lääkkeet sekä voimakkaat kipulääkkeet. Niitä käytetään joskus yksistään päihtymistarkoituksessa, mutta myös usein muiden päihteiden kanssa. Lääkkeet aiheuttavat monenlaisia sivuvaikutuksia ja niihin liittyy yliannostuksen riski. Yleisimmät väärinkäytettävistä rauhoittavista lääkkeistä ovat bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeet: Alpratsolaami/ Alprox, Alprazolam, Xanor Diatsepaami/ Diapam, Medipam, Stesolid, Tensopam Klooridiatsepoksidi/ Risolid Loratsepaami/ Temesta

26 26 Midatsolaami/ Dormicum Nitratsepaami/ Insomin Oksatsepaami/ Alopam, Opamox, Oxamin, Oxepam Tematsepaami/ Normison, Tenox Triatsolaami/ Halcion Muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, joita voidaan käyttää päihtymistarkoituksessa ovat: Tsaleploni/ Sonata Tsolpideemi/ Stilnoct Tsopikloni/ Imovan, Zopinox Klometiatsoli/ Heminevrin Tramadoli/ Tramadol, Tramal, Tramadin Myös vahvat kipulääkkeet, jotka luetaan huumausainevalmisteiksi ovat usein päihtymystarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä: Dekstropropoksifeeni/ Abalgin, Abalgin retard Buprenorfiini/ Temgesic, Subutex Fentanyyli/ Durogesic Hydromorfoni/ Opidol Metadoni/ Dolmed Morfiini/ Dopolan, Dolcontin, Morphin Oksikoni/ Oxanest, OxyContin, Oxynorm Petidiini/ Petidin Lääkkeitä käytetään usein suositeltaviin annoksiin verrattuna kymmenkertaisina annoksina. Vieroitusoireet Piikkihuumeiden käyttäjät kuten muutkin huumeidenkäyttäjät käyttävät monia huumeita. Vieroitustilan ilmaantuminen ja oireet vaihtelevat ainekohtaisesti, mutta keskeisiä oireita ovat sietämätön pahanolontunne, voimakas ainehimo, levottomuus, ärtyisyys ja masennus. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden

27 27 oheiskäyttö voi lisätä fyysisen vieroitustilan vaikeusastetta. Puhdas huumevieroitustila uhkaa harvoin potilaan henkeä tai keskeisiä elintoimintoja tuskaisesta olosta huolimatta. OPIAATTIEN VIEROITUSOIREET 3.4 TUNTIA: vieroitusoireiden pelko, ahdistuneisuus, huumehakuinen käyttäytyminen 8.12 TUNTIA: ahdistuneisuus, levottomuus, haukottelu, pahoinvointi, hikoilu, nuha (tukkoisuus), kyynelvuoto, laajentuneet pupillit, vatsakrampit 1.3 PÄIVÄÄ: vapina, ahdistus, iho kananlihalla, oksentelu, lihaskrampit, verenpaine kohoaa, sydämen tykytys, kuume, vilunväristykset, huumehakuisuus PITKITTYNEET VIEROITUSOIREET: ruokahaluttomuus, matala verenpaine, unettomuus, AMFETAMIININ VIEROITUSOIREET 1-3 PÄIVÄÄ käytöstä: totaalinen väsymys, lisääntynyt unentarve, masennus 2-10 PÄIVÄÄ käytöstä: voimakkaita mielitekoja mielialanvaihtelua ärtyneisyydestä väsymykseen, unihäiriöt, keskittymiskyvyn puute, erilaisia kipuja ja päänsärkyjä, voimakas ruokahalu ja näläntunne, outoja ajatuksia, harhanäkyjä, vainoharhaisuutta 7-28 PÄIVÄÄ käytöstä: useimmat oireet alkavat hävitä, mielialan vaihtelua ahdistuneisuudesta ärtyisyyteen, voimattomuus, unihäiriöt, mieliteot Huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia Huumeet vaikuttavat eri henkilöihin eri tavalla. Jokaisella on oma tarinansa siitä, miten he ovat aloittaneet huumausaineiden käytön. Huumeidenkäyttäjään usein liitettyjä tunnuspiirteitä ovat ailahtelevaisuus, salamyhkäisyys, epäjohdonmukaisuus, yritykset siirtää vastuuta sekä kielteiset tunnetilat. Huumeiden

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen Valtakunnansyyttäjän

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Terveystieto Anne Partala HUUMEET

Terveystieto Anne Partala HUUMEET Terveystieto Anne Partala HUUMEET PORTTITEORIA PÄIHTEET TIETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ELÄMÄÄN: 1. Tupakka ja alkoholi 2. Kannabis tuotteet 3. Vahvemmat huumeet (pienempi kynnys) NARKOMAANI: huumausaineista tullut

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Asia: Pyydetty lausunto huumausaineita koskevasta rangaistuksen mittaamiskäytännöstä.

Asia: Pyydetty lausunto huumausaineita koskevasta rangaistuksen mittaamiskäytännöstä. Professori Erkki Vuori Asia: Pyydetty lausunto huumausaineita koskevasta rangaistuksen mittaamiskäytännöstä. Tutustuttuani minulle toimitettuun aineistoon, johon kuuluvat Helsingin käräjäoikeuden Huumausainerikosten

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa

Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Huumeiden käyttö ja huumeongelmaisten hoito Suomessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013, Rovaniemi) 1.3.2013 1 Sisältö Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät haitat

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen

Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Yhteistyöpäivä 1.10.2015 Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Tuula Seppänen FinFami Uusimaa ry. Alkoholi Riippuvuutta aiheuttavat päihteet Liimat, yskänlääkkeet, liuotteet Kannabistuotteet

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Opiaattiantagonistit eli reseptorinsalpaajat. Opiaattiagonistit eli reseptorinaktivoijat

Opiaattiantagonistit eli reseptorinsalpaajat. Opiaattiagonistit eli reseptorinaktivoijat Buprenorfiiniopas Unikko Unikon siemenkotia raaputtamalla niissä oleva raaka oopiumi tulee kodan pintaan, josta se voidaan kerätä talteen. Raaka oopiumi sisältää monia luonnollisia lääke/huumausaineita.

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kansainvälisiä esimerkkejä apteekkien huumeiden vastaisesta työstä

Kansainvälisiä esimerkkejä apteekkien huumeiden vastaisesta työstä SUOMEN APTEEKKARILIITON HALLITUKSEN KANNANOTTO APTEEKKIEN ROOLISTA HUUMEIDENVASTAISESSA TYÖSSÄ SAL Hallitus 14.12.2006 I Johdanto Huumausaineiden käyttö on 1990-luvulta lähtien lisääntynyt ja yleistynyt

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Päihteet ja puheeksiotto. Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2012 Vaasa Suvi Einola-Uuro

Päihteet ja puheeksiotto. Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2012 Vaasa Suvi Einola-Uuro Päihteet ja puheeksiotto Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2012 Vaasa Suvi Einola-Uuro Päihteet Huumeet Huumausaineet Muut päihteet CNS lamaavat Opiaatit: heroiini, unikko, fentanyyli Lääkkeet Rauhoittavat

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN Erkki Vuori, professori 01.10.2009 Lääketieteellinen tiedekunta OIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMAN- SYYNSELVITYKSEN KATTAVUUS v 2006 Ikäryhmä Kuolleet

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lääkkeet ja liikenne

Lääkkeet ja liikenne Lääkkeet ja liikenne 1 Suomen Apteekkariliitto 2008 2 Lääkkeet liikenteessä Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin lääkkeitä. Monet niistä saattavat heikentää käyttäjän suorituskykyä liiken teessä.

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Riippuvuus voi kehittyä mielihyvään tuottavaan / nopeaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot