Huimaus. Tietokoneen näyttö. Työelämän triggerit. 19. vuosikerta 2/2013. Suomen Migreeniyhdistys ry. Kortisoni. Magnesiuminfuusio.

Transkriptio

1 19. vuosikerta 2/2013 Huimaus Kortisoni Magnesiuminfuusio Tietokoneen näyttö Kilpirauhanen Kivun muistikuva Työelämän triggerit Kivun hyväksyminen Suomen Migreeniyhdistys ry

2 Aiheuttaako hienon kalenterin etsiminen päänsärkyä? Kannattajajäsenemme: Canella Medical Suunnittele oma painettu kalenterisi. Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela Hankasalmi: Senja Härmä , Jyväskylä: Joensuu: Kangasala: Kouvola: Kuopio: Lahti: Annukka Harjula, Maila Immonen, Lapsiperheiden vertaistuki Riitta Salmi, Anitta Tähti-Niemi, Saila Vepsäläinen, Lapsiperheiden vertaistuki Sanna Mäntylä, Lappeenranta/ Imatra: Riitta Nikulainen , Pori: Tuija Uusluoto Salo: Leena Kanerva , Turku: Hilkka Kettinen Vantaa: Rita Pöllänen , Varkaus: Sirpa Jyräs-Ikonen, , Sarjoittainen päänsärky Kangasala: Pessi Aro-Viidanoja, Kolmoishermosärky Vantaa: Vantaa: Ostamalla kalenterin tästä osoitteesta tuet Migreeniyhdistyksen toimintaa. Outi Elo, Riitta Leppäketo, Kuva: Leena Kanerva Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: migreeni@migreeni.org Kursseille ja luennoille ilmoittautuminen: toimisto@migreeni.org tai mieluiten tekstiviestillä Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , matleena.helojoki@migreeni.org Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi , anitta.tahti-niemi@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai 16 20, Sh Tuija Uusluoto. Tarkista päivystysaika vastaajasta. neuvonta@migreeni.org. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville , Pessi Aro-Viidanoja. Myös sähköpostilla: hortontuki@migreeni.org. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, Helsinki, puheenjohtaja sirpa.asko-seljavaara@valtuusto.hel.fi Irene Hein, Espoo Rea Lagerstedt, Porvoo Sanna Mäntylä, Lahti Riitta Nikulainen, Imatra Rita Pöllänen, Vantaa Sari Tuomola, Tampere Riitta Leppäketo, Vantaa, varajäsen Virpi Vallasvuo, Helsinki, varajäsen Jäsenmaksu Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2013 on 18 euroa. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Heikki Kallioinen Sisältö Päänsärky-lehti 2/ Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 8... Migreenihuimaus Magnesium tippuu Jyväskylässä Kortisoni migreenin hoidossa Suunnista työviikkoosi rentona ja virkeänä! Mitä muistat kivussa? Kroonisen kivun hyväksyminen Pieni elintärkeä kilpirauhanen Huomioidaanko migreeniä sairastavan työntekijän erityistarpeet työpaikalla? Tietokoneen näytön muokkaaminen voimakkaasti valoherkän henkilön tarpeisiin soveltuvaksi Migraine Trustin ohjeita työpaikalle Minun tarinani MORBUS MYSTICUM valosoturin erikoinen tarina KUN... Hengitä... Rauhoitu. Kuuntele Tirppana Satu kolmesta elämästä Tapahtumakalenteri Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

3 Kun Suomessa on yli puoli miljoonaa migreeniä sairastavaa, on joka kymmenennellä kadulla vastaantulevalla henkilöllä tämä sairaus. Suurin osa pärjää hyvin sairaudestaan huolimatta. Suomen Migreeniyhdistys tekee parasta aikaa tutkimusta siitä, mitkä tekijät altistavat migreenikohtaukselle työelämässä ja kuinka paljon sairauslomia tauti aiheuttaa. Monet julkisuuden henkilöt ovat kertoneet avoimesti sairastavansa migreeniä, eikä ulkopuolinen huomaa heidän suorituskyvyssään mitään puutteita. Optio-lehdessä oli monisivuinen artikkeli Sofi Oksasesta, joka on romaani- ja näytelmäkirjailija, kustantaja ja monipuolinen taiteilija ja liikenainen. Hän mainitsi haastattelussa, että hän saa migreenin punaviinistä. En tiedä, onko Sofilla migreeniä mutta, jos on, se ei ole haitannut hänen menestystään eikä luomisvoimaansa. Laulaja Krista Siegfrids esitti Suomen euroviisun keväällä Kuka sairastaa migreeniä? Malmössä. Krista kertoi avoimesta migreenistään, mutta Kristan esiintymiskykyyn tai kauniiseen ulkonäköön tauti ei ole mitenkään vaikuttanut. Krista pääsi finaaliin. Kuuluisia migreeniä sairastavia henkilöitä on mm. kansanedustaja Ben Zyskowicz ja taiteilija Katariina Souri. Ben on kertonut kieltäytyneensä ministerin tehtävästä migreenin vuoksi, mutta eduskunnan puhemiehen tehtävän hän hoiti vaivattomasti. Kata on kirjailija, kolumnisti ja taidemaalari. Hän säilyy aina yhtä kauniina ja luomisvoimaisena. Migreenin oireet vaihtelevat, mutta tautia sairastavalle on lohdullista kuulla ja lukea, että julkkiksissakin on migreenikkoja, eikä tauti ole heitä lannistanut. Päinvastoin näyttää siltä, että migreeni kiusaa juuri luovia ihmisiä, mutta se ei vaikuta heidän toimintakykyynsä. Sirpa Asko-Seljavaara, prof. puheenjohtaja Uutisia meiltä ja muualta Biologinen lääke migreeniin Migreenin hoitoon on ollut vaikea löytää luotettavasti kipua vähentävää tai estävää lääkettä. Adler Biopharmaceuticals testaa aivan uudenlaista lääkettä potilailla, joilla on ollut migreeniä 4 14 kertaa kuukaudessa. Tutkimuksesta odotetaan tuloksia tänä syksynä. Kyseessä on vasta-aine CGRPnimiselle proteiinille, joka on migreenin ytimessä. Sen erittymisen verenkiertoon saa aikaan prosessi, joka laukaisee kivun. Jos vasta-aine voi estää erittymisen, myös kipuaistimus estyy. Hoito annetaan kuukausittain pistoksina. Unelmien hoitopolku kroonista migreeniä sairastavan näkökulmasta Sairaus ollut aktiivisena taas useamman viikon ajan, tilanne sellainen, että lääkkeet eivät enää toimi, tarvitsisi saada kunnon katkaisu oireisiin. Kun kaikki menee pieleen: oma lääkärini on poissa, en saa suoraa lähetettä neuron päivystykseen. marssin yhteispäivystykseen, siellä minut vastaanottaa juuri valmistunut lääkäri joka tietää kaikesta kaiken, ei halua kuunnella mitä minulla on sanottavaa vaan sanoo: Pitkittyneen kohtauksen hoito aloitetaan AINA näin. minulle laitetaan tippa. Se ei ole se jota toivoin, papereissani ei minkäänlaista suunnitelmaa pitkittyneen kohtauksen hoitoon. jään yöksi perusterveydenhuollon levottomaan hoitohuoneeseen, koska vain erikoissairaanhoidon puolelta voidaan siirtää päivystysosastolle. saan syötävää/iltapalaa vasta kun olen pari kolme kertaa muistuttanut henkilökuntaa siitä, että migreeni ei tykkää paastoamisesta. Tarvitsen estolääkkeeni jotka eivät sattuneet mukaan, niitä etsitään osastoilta. minut kotiutetaan, koska kukaan ei enää keksi mitä voitaisiin tehdä. Tämäkö oli taas tässä? Kohtaus jatkuu elämänlaatuani huonontaen. Miten se voisi mennä: oma lääkäri on paikalla, saan häneen puhelimitse yhteyden ja pääsen suoraan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Tai jopa niin, että papereissani on merkintä krooninen sairaus, tietää itse milloin tarvitsee erikoissairaanhoitoa, voidaan ohjata suoraan neurologian päivystykseen. Tämä säästäisi monen ihmisen aikaa ja minun hoitoni voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian, etteivät kipu ja muut oireet pääse taas liian koviksi. papereissani on myös yhdessä aiemmalla poliklinikkakäynnillä tehty suunnitelma, miten tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä. Hoitaja voi jo aloittaa hoitoa. pääsen infektio- ja päivystysosastolle rauhalliseen huoneeseen. saan siellä säännöllisesti syömistä ja kaikki ne lääkkeet, jotka minulle on määrätty jatkuvaan käyttöön. kohtaus ei kuitenkaan ota helpottaakseen, neurologit eivät tiedä mitä tehdä ja konsultoivat minua poliklinikalla hoitavaa neurologia tai lähettävät minut eteenpäin. CGRP:tä on tutkittu aikaisemminkin, lupaavia tuloksia ensin antanut pienimolekyylinen lääke osoittautui kuitenkin maksatoksiseksi. Suurimolekyylisiä vasta-aineita on aikaisemmin kehitetty reumaan ja syöpään. Nämä lääkkeet tuotetaan eläinsoluviljelmissä ja prosessi on hidas ja kallis. Migreeniin kehitteillä oleva lääke valmistetaan paljon nopeammin jakautuvien hiivasolujen avulla, mikä mahdollisesti laskee lääkkeen hintaa vaikka tuotantoprosessi muodostaakin vain pienen osan lääkkeen kehittämiskustannuksista. Kaikkea tätä ennen minulle on tehty kunnon hoitosuunnitelma, yhteisessä hoitopalaverissa, johon osallistuisivat hoitavat tahot tehostettuna kokemusasiantuntijalla. Voi ja paljon olisi vielä muita haaveita... sosiaalityö toimisi yhteistyössä sairaalan tai muun hoitavan tahon kanssa, ihmistä katsottaisiin kaiken kaikkiaan kokonaisuutena ja apua tarjottaisiin oikeasti, eikä vain hutkittaisi ja jätettäisi oman onnensa nojaan, lainaten sosiaalityöntekijän sanoja: et sinä varmaan jaksa tälläkään kertaa hakea sitä toimeentulotukea, kun et jaksanut viimekään kerralla haalia kaikkia tarvittavia papereita kasaan tämä kaikki vielä sen lisäksi, että olen sairas 24/7. Annukka Harjula Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta Voimistutaan toinen toisistamme Kuka ymmärtää mun särkyjäni ja kuka kannustaa näkemään niiden yli? VERTAINEN, samanlaisia tuntemuksia ja kipuja kokenut, ymmärtää, kannustaa, lohduttaa, auttaa ja tukee! Vertaistukea voimme saada tavatessamme toisen kohtalotoverin sattumalta torilla, kahvilassa tai sovitusti vaikkapa kyläilemällä toinen toistemme luona. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka kokevat olevansa oman sairautensa tai tilanteensa kanssa yksin. He saattavat kokea turhautumista yrittäessään kuvailla olotilaansa läheisille, jotka eivät vastaavaa ole kokeneet. 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja Kuva: Ari-Pekka Darth Yhä useammat vapaaehtois- ja potilasjärjestöt ovat ottaneet ohjelmaansa vertaistukiryhmätoiminnan sen voimaannuttavan merkityksen vuoksi. Voimaantuessaan ihminen oppii luottamaan paremmin tulevaisuuteen, toteaa Juha Siitonen väitöskirjassaan Vaikka voimaantuminen ja ihmisen halu osallistua vertaisryhmään lähtee aina ihmisestä itsestään, tarvitaan positiivisen tuloksen saavuttamiseen luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri. Vertaisryhmään osallistuvan tulee tuntea olonsa turvalliseksi, jotta hän voi jakaa omia kokemuksiaan. Ryhmissä mukana olleet kuvailevat ryhmän merkitystä itselleen jopa elintärkeäksi ja henkireiäksi. Parhaimmillaan ryhmästä poistutaan virkistyneenä, huojentuneena, uusia näkökulmia ja tietoa saaneena. Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeä elementti vertaistukitoiminnassa. Huumori, joka monesti kääntyy jopa itseironian puolelle, on osa hyvin toimivan ryhmän kokoontumisia. Ryhmän osallistujien keskinäinen kokemusten jakaminen lisää kykyä hyväksyä oma tilanne ja saada se oikeisiin mittasuhteisiin. Selviytymiskeinojen moninaisuus ja yksilöllisyys vaatii jokaiselta myös tervettä itsekritiikkiä. Hyvin toimiva vertaistukiryhmäkin tarvitsee vetäjän, joka huolehtii koollekutsumisesta ja käytännön järjestelyistä sekä kokoontumiskertojen sujumisesta. Vertaisryhmien vetäjällä tulee itsellään olla halu toimia ryhmässä ja apunaan toiminnan käynnistämiseksi koulutus tehtäväänsä. Paras ja toimivin ratkaisu on, jos vetäjiä on kaksi. He voivat jakaa tehtäviä ja tukea vaikeissa tilanteissa toinen toistaan. Vaikeita tilanteita voivat olla vaikkapa osallistujien kertomusten nostattamat tunnekuohut tai jonkun jäsenen hallitsevuuden tuoma kiusallinen tunnelma. Suomen Migreeniyhdistyksessä vertaistukitoimintaa on ollut jo yli kymmenen vuotta. Vertaisryhmät kokoontuvat tällä hetkellä yhdeksällä paikkakunnalla. Kaikki ryhmät ovat avoimia ryhmiä, joihin voivat tulla mukaan myös uudet tulijat, osallistuminen jokaiseen kokoontumiseen ei ole pakollista. Migreeni sairautenakin estää aina välillä mieluisankin toiminnan ja osallistumisen. Syksyllä järjestetään koulutus- ja virkistyspäivä sekä jo toiminnassa oleville että uusille vertaistukiryhmien vetäjille. Tervetuloa mukaan tärkeään toimintaan! Katso ilmoitus sivulta 13. Erittäin vilkasta keskustelua käydään ja vertaistukea jaetaan jo toista vuotta toimivassa Facebook migreeni -ryhmässä. Ryhmä on suljettu ryhmä, jonka periaatteina on luottamuksellisuus ja avoimuus. Sosiaalinen media mahdollistaa tuen saamisen riippumatta ajasta ja paikasta, mikä on monelle erittäin ratkaiseva seikka. Voi jakaa tuntojaan, saada neuvoja ja ymmärrystä juuri sinä hetkenä, jona sitä tarvitsee. Sivujen ylläpitäjät ovat Suomen Migreeniyhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä, jotka oman kokemuksensa ja asiantuntemuksensa avulla voivat poistaa viestiketjuista asiattomat kommentit ja palauttaa keskustelun oikeille raiteille. Voimaantumisen tunne saavutetaan myötätunnosta, ei syyllistämisestä. A T-N sattua esim. jossakin juhlassa tai muussa vastaavanlaisessa tilaisuudessa, joka on saattanut migreeniä sairastavan henkilön sisäiseen jännitystilaan. YLIHERKKIÄ Eräitä samankaltaisuuksia on kuitenkin havaittavissa migreeniä kärsivissä: heillä on yleensä taipumuksia yliherkkyyteen ja pedanttisuuteen. Potilaan perinnöllinen taipumus migreeniin ei tietenkään koskaan katoa, mutta kohtauksia voidaan lieventää, vieläpä ehkäistäkin, jos keksitään niiden syyt ja sopivat vastatoimenpiteet. Eräät lääkkeet voivat jonkin verran auttaa asiassa. Sangen tavallinen on aamumigreeni, joka tekee koko päivän harmaaksi. Se voi olla seurauksena siitä, että edellisenä iltana on syönyt, juonut tai polttanut liikaa. Toinen syy on sielullinen masennustila, joka yleensä aamuisin on pahimmillaan. Lisäksi voi aamumigreeni aiheutua lihasjännityksestä kaulassa ja niskassa. Migreenikohtauksen sattuessa on käytävä sänkyyn päänsärky on hälytyssignaali jota ei pidä yrittää vaimentaa harkitsemattomalla tablettien syömisellä. Eräät lääkkeet ovat suorastaan vahingollisia. Ennen kaikkea on edesvastuutonta huumata päänsärky narkoottisilla aineilla, jotka piristävät ja lieventävät kipua, mutta joita tarvitaan aina suurempia ja suurempia annoksia. Kukaan ei voi tietää etukäteen, missä määrin hänellä on taipumuksia tulla tablettinarkomaaniksi. Kipuahdistukselleni, nyt ja aina Kielsin sitä tulemasta, astumasta ovesta sisälle enää koskaan, mutta katsoessani muualle, kääntäessäni selkäni sille, se livahti taas huoneistoon ja täytti sen jokaisen nurkan pimeydellään. Olimme ennen ystäviä, totuin sen läsnä oloon niinä vaikeina hetkinä, se oli osa minua, minä sitä. Toivoin kuitenkin, ettei minun tarvitsisi nähdä sitä enää koskaan, silti se saapui ja on vierelläni, hengittää minusta, kasvaa ja paisuu suuremmaksi kuin koskaan. Minä tiedän sen vielä joskus lähtevän, niinkuin ennenkin, se jättää minut ja antaa minun hengittää ja nähdä auringon valoa eritavalla. Kai minä tarvitsen sitä tietääkseni olevani vielä elossa, ja se minua, mutta silti odotan vain, milloin se lähtisi ja veisi varjon mennessään. M-MJJ Migreenistä osattiin jo 1950-luvulla kertoa paljon faktoja, jotka edelleen pitävät paikkansa. Julkaistu Helsingin Ympäristölehdessä Onko teillä migreeni? Migreeni on vaivalloinen vitsaus, joka valitettavasti harvoin onnistutaan kokonaan parantamaan, useimmissa tapauksissa sitä voidaan korkeintaan lieventää. Se aiheutuu mitä moninaisimmista syistä tavallisimmin kuitenkin psyykillisistä. Varoitetaan päänsärystä kärsiviä liiallisesta lääkkeiden käytöstä ja suositellaan lepäämistä parhaana hoitomenetelmän. Migreeni on perinnöllinen sairaus, joka on huomattavasti yleisempi naisilla kuin miehillä. Kaikki aitoa migreeniä sairastavat ovat perineet taipumuksen siihen useimmiten äidin puolelta, mutta sairaus voi hypätä useiden sukupolvien yli. Joillakuilla se voi aiheutua yliherkkyydestä tietyille ravinto- tai nautintoaineille, toisille sielullisista poikkeustiloista. Viimeksimainitussa tapauksessa on kysymys seikoista, jotka aiheuttavat sisäistä jänitystä. Myös ilmastonvaihdos voi saada aikaan migreenikohtauksen. Migreeniä esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa. Otaksuma, että sillä on jotain tekemistä hysterian kanssa, lienee syntynyt siitä syystä, että kohtaukset ovat äkillisiä ja odottamattomia. Kohtaus voi JOKAISELLA ON PAIKKANSA YHTEISPELISSÄ. RAY:N JÄRJESTÄMÄ KETJU PELAAJASTA AVUNSAAJAAN ON JO 75-VUOTIAS. TÄMÄ YHTEISPELI KOSKETTAA MILJOONIA SUOMALAISIA. TÄNÄ VUONNA RAY TUKEE SUOMEN MIGREENIYHDISTYS RY:N TÄRKEÄÄ TOIMINTAA EUROLLA.» KAMPANJAT.RAY.FI/YHTEISPELI 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Mari Havia LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri audiologi Ylilääkäri Kuuloliitto Migreenihuim Migreenihuimaus Huimausta esiintyy jossain vaiheessa elämää yli 20 prosentilla ihmisistä. Huimaus voi olla rotatorista eli pyörittävää, keinuttavaa, kaatavaa, epätasapainon tai pyörrytyksen tunnetta. Rotatorisen huimauksen katsotaan viittaavan sisäkorvan tasapainojärjestelmälähtöiseen syyhyn ja siitä käytetään myös nimitystä vertigo. Vertigoa on arvioitu esiintyvän noin 10 %:lla väestöstä. Vertigon kanssa usein samanaikaisesti on nähtävissä poikkeava silmien liike, nystagmus eli silmävärve, jossa silmät tahdosta riippumatta liikkuvat edestakaisin sivulta toiselle tai ylhäältä alas. Usein liikkeessä on mukana pyörivää komponenttia. Vertigossa esiintyy liiketuntemusta silloin kuin mitään liikettä ei itse asiassa tapahdu tai sitten poikkeavaa liiketuntemusta normaaleissa päänliikkeissä. Potilas voi päätä kääntäessä kokea liikkeen jatkumista pään jo pysähdyttyä tai kuva voi niin sanotusti pyöriä silmissä. Migreenipotilaista 25 %:lla esiintyy vertigoa jossain vaiheessa, joko päänsäryn yhteydessä tai erillään siitä. Migreenihuimaus on migreenin aiheuttama sisäkorvan tasapainoelinperäinen huimaus, jota esiintyy kymmenellä prosentilla migreenipotilaista. Migreenihuimauksesta käytetään kirjallisuudessa myös nimeä vestibulaarinen migreeni ja sana vestibulaarinen viittaa juuri sisäkorvan tasapainoelimeen, vestibulumiin. Migreenihuimauksessa valtaosalla (67 %) potilaista on toistuvia, muutamasta sekunnista useisiin päiviin kestäviä rotatorisia kiertohuimauskohtauksia, joiden yhteydessä esiintyy pahoinvointia, migreenioireita, kuten migreenipäänsärkyä, ääni- ja valoarkuutta, mutta myös kuulo-oireet ovat mahdollisia joskin ne ovat yleensä lieviä. Osalla potilaista (24 %) esiintyi pään asentoihin liittyvää asentohuimausta. Migreenin ilmenemisestä huimauskohtausten muodossa on raportoitu toistuvasti neurologian varhaisajoista, 1870-luvulta alkaen. Käytännön potilastyössä oireyhtymä on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu ja tunnistettu ja siksi edelleen hyvin alidiagnosoitu. Tutkimusten mukaan kaksi kolmesta migreenihuimausta potevasta henkilöstä on ollut lääkärintutkimuksissa oireensa vuoksi, mutta ainoastaan 20 % heistä oli saanut migreenihuimausdiagnoosin. Migreenihuimausta paljon tutkineet saksalaiset Neuhauser ja Lempert, jotka ovat myös julkaisseet oireyhtymän kriteerit, ovat osuvasti todenneetkin, että metsää ei ole nähty puilta. Osasyynä tähän kokonaisuuden hahmottamattomuuteen on mahdollisesti se, että sisäkorvan tasapainoelimen sairaudet ovat perinteisesti olleet korvalääkäreiden aluetta kun taas migreeni ja sen hoito on ollut neurologien alaa. Kayan ja Hood julkaisivat 1984 Brain ssä uraauurtavan artikkelinsa, jossa tuotiin esiin migreenipotilailla esiintyvät sisäkorvan kuulo-tasapainojärjestelmän oireet. Sen jälkeen on julkaistu kansainvälisiä tutkimusraportteja asiasta, etenkin 2000-luvulla. Nykykäsityksen mukaan migreenihuimaus on toistuvien huimauskohtausten yleisin syy. Väestötutkimuksissa on todettu, että 3,2 % ihmisistä omaa sekä migreenin että huimausoireita. Aina ei kyseessä ole kuitenkaan migreenihuimaus. Varsinaista migreenihuimausta esiintyy noin 1 %:lla väestöstä. Naisilla kolme kertaa miehiä useammin. Diagnostiikkaa vaikeuttaa, että migreenipotilailla esiintyy muita henkilöitä enemmän myös muita huimausoireyhtymiä, kuten hyvänlaatuista asentohuimausta, Menieren tautia ja ostostaattista huimausta, joka aiheutuu nopean ylösnousun yhteydessä tapahtuvasta verenpaineen laskusta. Migreenipotilailla esiintyy muita enemmän myös matkapahoinvointia, mutta tämä ei muodosta ongelmaa diagnostiikan suhteen. Kansainvälinen Päänsärky-yhteisö (International Headache Society, IHS) ei sisällytä migreenihuimausta vuoden 2004 migreeni-luokitteluunsa. Neuhauserin ja Lempertin mukaan diagnostiset kriteerit migreenihuimaukselle ovat: 1) toistuvat, vähintään kohtalaisen vaikeat, sisäkorvatyyppiset huimauskohtaukset, 2) migreeni, joka täyttää Kansainvälisen Päänsärky-yhteisön kriteerit, 3) migreenioireita ainakin 2 kohtauksen yhteydessä (migreenipäänsärky, ääni- tai valoyliherkkyys, näkö tai muut auraoireet), 4) muut syyt poissuljettu. Diagnostiikassa on tärkeää huomioida, että migreenihuimaus voi esiintyä, ja usein esiintyykin ilman päänsärkyä. Keskimäärin ainoastaan joka neljännellä migreenihuimaus esiintyy aina päänsäryn yhteydessä. Kohtauksen keskimäärinen kesto on 3 tuntia, mutta esiintyessään samana päivänä päänsäryn kanssa huimauksen on todettu kestävän pidempään kuin ilman päänsärkyä esiintyessään. Noin 10 %:lla potilaista kohtaus kestää sekunteja, 30 %:lla minuutteja, 30 %:lla tunteja ja 30 %:lla päiviä. Joidenkin potilaiden kohdalla voi kestää viikkoja toipua kohtauksesta täysin. Kohtausten välillä saattaa kulua päiviä, kuukausia tai vuosia. Kuten yleensäkin migreenissä, myös migreenihuimaukselle provosoivia tekijöitä voivat olla stressi, unideprivaatio ja hormonaaliset syyt, kuten ilmaantuminen ennen kuukautisia. Tyypillistä migreenihuimauspotilaille on pään liikkeiden huono sieto. Sitä esiintyy yli 70 % potilaista huimausjakson aikana. Pään liikkeet provosoivat huimausoireita. Myös näkökentässä liikkuvien kohteiden sieto voi olla alentunut ja elokuvan tai liikenteen seuraaminen voi lisätä tai aiheuttaa huimaustuntemusta, jolloin puhutaan visuaalisesta vertigosta. Huimausoireen aikana lähes kaikilla potilailla esiintyy epävarmuudentunnetta seistessä ja liikkuessa. Tasapainotutkimuksissa potilailla on migreenihuimauksen aikana todettu lisääntynyttä huojuntaa, joka lisääntynyt potilaan ollessa silmät suljettuna, mikä viittaa samankaltaiseen ongelmaan, jota todetaan yleensäkin sisäkorvaperäisessä huimauksessa eli potilaat ovat normaalia enemmän riippuvaisia silmien toiminnasta tasapainon ylläpitämisessä ja oireet korostuvat pimeässä. Oirevapaana aikana potilaiden suoriutuminen tasapainotesteissä on normaalia. Tärkeää on selvittää huimauksen luonne, mitä potilas tarkoittaa huimauksella. Migreenihuimauksen aiheuttajamekanismia ei tunneta, mutta migreeni saattaa häiritä sisäkorvaperäisen tasapainojärjestelmän toimintaa sisäkorvan, aivorungon tai aivokuoren tasolla. Syynä voi olla tasapainojärjestelmän poikkeava aktivaatio keskus- tai ääreishermostotasolla tai naapuriaivotumakkeiden; 5. aivohermon ja tasapainohermon aivotumakkeiden yhteyden osallistuminen oireen syntyyn. Suvuttainen esiintyminen ei ole harvinaista ja se perustuu mahdollisesti autosomaaliseen, vallitsevaan periytymistapaan, jossa miesten kohdalla periytyvyys on vähäisempää. Mitään perinnöllistä syytä oireen aiheuttajaksi ei ole tutkimuksista huolimatta kuitenkaan löydetty. Perinnöllistä poikkeavuutta on tuloksetta etsitty kromosomialueelta, jolta löydettiin virheellinen kalsiumkanavia koodaava geeni, jonka todettiin olevan syynä suvuttain esiintyvässä hemiplegisessä migreenissä sekä episodisessa ataksiassa, joissa molemmissa voi esiintyä merkittävinä oireina kiertohuimausta ja migreenipäänsärkyä. Migreenihuimaus saattaa alkaa missä iässä tahansa ja varsin usein migreenipäänsärky korvautuu huimauskohtauksilla menopaussin aikoihin. Oireyhtymää vaikuttaisi olevan enemmän niillä migreenipotilailla, joilla migreeniin ei liity auraoireita. Lapsilla esiintyy myös toistuvia Kuva: Ari-Pekka Darth migreenihuimauskohtauksia, joiden yhteydessä muutoin perusterve lapsi voi olla kalpea, pahoinvoiva, ahdistunut ja kokea huimausta joko rotatorisena tai epätasapainontunteena. Lasten kohdalla tämänkaltaista huimausta on kutsuttu lapsuuden toistuvaksi hyvänlaatuiseksi huimaukseksi, mutta nykykäsityksen mukaan tätä oiretta pidetään migreenin edeltäjänä ja monet näistä lapsista kehittävät myöhemmin migreenin päänsärkyineen. Huimausoire saattaa kestää vuosia ja loppua vuosia ennen päänsäryn ilmaantumista. Migreeniin liittyvää toistuvaa huimausta on arvioitu esiintyvän 2,8 %:lla vuotiaista lapsista. Yleisin ihmisten kokema huimaus on hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka aiheutuu kalkkisakan kertymästä sisäkorvan tasapainoelimen 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 kaarikäytävään. Se on migreenihuimauspotilailla vielä normaalia yleisempää ja poiketen tavanomaisesta hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta heillä kohtaus kestää pidempään. Yleensä hyvänlaatuinen asentohuimaus esiintyy alle minuutin kestoisena pyörittävänä huimaustuntemuksena, joka ilmaantuu lyhyen, muutaman sekunnin viipeen jälkeen vuoteessa kääntyessä, sängystä istumaan noustessa, pystyasennossa alaspäin kumartuessa tai ylös katsoessa. Migreenin yhteydessä huimausoire ja silmävärve kestävät niin kauan kuin huimaukselle altistava asento pidetään ja asentohuimauksella on suuri uusiutumistaipumus. Hyvänlaatuinen asentohuimaus on tärkeää tunnistaa, sillä siihen on olemassa tehokas asentohoito. Asentohoidon suoritus vaihtelee riippuen siitä kumman korvan tasapainoelin ja mikä kaarikäytävä on oireen syynä. Migreenihuimaus on tärkeää huomioida erotusdiagnostiikassa paitsi hyvänlaatuisen asentohuimauksen myös Menieren taudin suhteen. Menieren tauti on sisäkorvaperäinen oireyhtymä, joka alkaa usein vuotiaana ja myös siinä esiintyy toistuvia, yleensä 20 minuutista 4 tuntiin kestäviä, spontaaneja kiertohuimaushuimauskohtauksia, joiden yhteydessä esiintyy pahoinvointia, korvan soimista tai paineentunnetta ja oirekorvan kuulonlaskua. Varsinainen diagnoosi edellyttää kuulontutkimuksessa todettua kuulonalenemaa, joka yleensä todetaan vastoin kuin ikäkuulonlasku kuuloalueen matalilla taajuuksilla. Kuulonlasku voi kuitenkin, varsinkin alkuvaiheessa olla fluktuoiva eli se palautuu normaaliksi tai lähes normaaliksi kohtausten välillä, jolloin sen kiinni saaminen voi olla vaikeaa. Menieren taudin huimausoireet voivat lisäksi joskus ilmaantua vuosia ennen kuulo-oireita, jolloin erotusdiagnostiikka migreenihuimauksen suhteen voi olla vaikeaa, etenkin kun Meniere-potilailla on lisääntynyt migreeniesiintyvyys. Joka toisella Meniere-potilaalla on migreenitausta. Useilla potilailla on siis molemmat sairaudet ja molemmissa sairauksissa on lisäksi vielä lisääntynyt taipumus hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen. Nämä oireet pahentavat toisiaan, lisäävät kohtaustiheyttä, vievät jaksamista. Migreenipotilailla voi esiintyä kuulo-oireita, mutta kuulonlaskua ei juuri todeta, etenkään etenevänä, kuten Menieren taudin seurannassa usein nähdään. Tosin jopa kuulonmenetystä on raportoitu migreenistä johtuen. Migreenihuimaukseen voi kuitenkin liittyä korvan paineentunnetta ja sisäkorvan koneellisissa tasapainotutkimuksissa voidaan todeta alentuneita reaktioita, mutta löydökset eivät ole spesifisiä migreenihuimauspotilaille vaan niitä voidaan todeta migreenipotilailla yleensäkin. Monilla migreenihuimauspotilailla oireet ovat niin vaikeita, pitkäaikaisia ja usein toistuvia, että estolääkitystä voidaan harkita. Placebo-kontrolloidut tutkimukset asiasta ovat kuitenkin vähäisiä. Yleensäkin migreenin estoon käytettyjä lääkkeitä, kuten propranololia ja metoprololia voidaan käyttää huomioiden niiden mahdollinen ortostaattista huimausta lisäävä vaikutus. Estohoidon aikana potilaan tulisi pitää oirepäiväkirjaa ja tilanne tulisi tarkastaa 3 kuukauden kohdalla. Kohtausten väheneminen alle puoleen on realistinen tavoite. Akuutin kohtauksen hoidossa on apua saatu yleensäkin migreenikohtauksen hoitoon käytetyistä lääkkeistä, triptaaneista. Niiden tehon migreenihuimauskohtauksen hoidossa on todettu korreloivan niiden tehoon migreenipäänsäryn yhteydessä. Ei-lääkkeellisten hoitomuotojen, kuten säännöllinen yöunen ja ruokailun, liikunnan sekä todettujen kohtausalttiutta lisäävien ärsykkeiden välttämisen tehoa kohtausten ennaltaehkäisyssä ei tule väheksyä. Yksittäisen potilaan kohdalla niiden merkitys saattaa olla lääkehoitoakin suurempi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan migreenihuimausta esiintyy 10 % niistä potilaista, joita tutkitaan huimaustutkimusyksiköissä ja ainakin 9 %:lla potilaista, joita hoidetaan migreenin hoitoyksiköissä. Kyseessä on siten varsin yleinen huimauksen syy. Huimauspotilaan tutkimusten yhteydessä ensiarvoisen tärkeää on aina potilaan tarkka haastattelu, sairaus- ja oirehistoria. Tärkeää on selvittää huimauksen luonne, mitä potilas tarkoittaa huimauksella. Tärkeää on myös erottaa myös uhkaavat neurologiset oireet, kuten kaksoiskuvat, raajojen koordinaatiohäiriöt, nielemisvaikeudet, puheen puuroutuminen ja raajojen heikkous tai tuntohäiriöt, jotka saattavat viitata pikkuaivoinfarktiin, ettei migreenihuimauspotilaan kohdalla näiden oireiden ilmaantuessa infarktin hoito viivästy. Kymmenellä prosentilla pikkuaivoinfarktia sairastavista saattaa tosin ainoana oireena olla vertigo. Migreeni sinällään aiheuttaa potilaille elämänlaadun laskua ja liitännäisoireita, kuten unihäiriöitä, depressiota ja ahdistuneisuutta. Huimaus lisää näitä oireita. Siten on tärkeää, että potilaat saavat oikean diagnoosin ja että kohtauksia pyritään tehokkaasti ennaltaehkäisemään ja hoitamaan. Lisäksi on tärkeää todeta ja hoitaa mahdolliset liitännäissairaudet, kuten hyvänlaatuinen asentohuimaus. Potilaiden on asentohoidon lisäksi todettu hyötyvän myös huimauskuntoutuksesta ja tasapainoharjoituksista muiden huimauspotilaiden tavoin. Usein vaaditaan monia toimenpiteitä yhdessä, jotta migreenihuimauspotilaan elämänlaatu olisi paras mahdollinen. Kirjallisuutta: Kayan A, Hood JD. Neuro-otological manifestations of migraine. Brain 1984;107: Neuhauser H, Leopold M et al. The interralations of migraine, vertigo, and migrainous vertigo. Neurology 2001;56: Neuhauser H, Lempert T. Vertigo and dizziness related to migraine: a diagnostic challenge. Cephalgia 2004;24(2):83-91 von Brevern M, Zeise D et al. Acute migrainous vertigo: clinical and oculographic findings. Brain 2005;128: Boyev K. Meniere s disease or migraine The clinical significance of fluctuating hearing loss with vertigo. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2005;131: Lempert T, Neuhauser H. Migrainous vertigo. Neurol Clin 2005;23: Brantberg K, Trees N et al. Migraineassociated vertigo. Acta Oto-Laryngologica 2005;125: Lempert T, Neuhauser H. Vertigo as a symptom of migraine. Ann N Y Acad Sci 2009;1164: Salhofer S, Lieba-Samal D et al. Migraine and vertigo a prospective study diary. Cephalgia 2010;30(7):821-8 Cazques I, Lopez-Escamez. Genetics of recurrent vertigo and vestibular disorders. Current Genomics 2011;12: Cherian N. Vertigo as a migraine phenomenon. Curr Neurol Neurosci Rep 2013;13:343 Jos tunnistat itselläsi migreenihuimauksen oireita, mutta niistä ei ole ollut lääkärin kanssa puhetta, ota tämä lehti mukaasi vastaanototlle. Toim. huom. Matti Ilmavirta Neurologian erikoislääkäri Terveystalo Jyväskylä Magnesium tippuu Jyväskylässä Jyväskylän Terveystalossa on käytetty magnesiuminfuusiota jo pari vuotta yhtenä hoitona pitkittyneen migreenin katkaisuun. Muita vaihtoehtoja ovat Färkkilän tipan kaltaiset lääkkeet (NSAID /kortisoni), haloperidoli tai usein paikallinen puudute-kortisoni-injektio occipitaali- ja supraorbitaalihermon alueelle. Magnesium on otettu käyttöön myös Keski- Suomen keskussairaalan ensiavussa. Ennen infuusiota ja infuusion jälkeen potilas arvioi päänsäryn ja liitännäisoireiden voimakkuuden VAS-asteikolla 0-10 (0 = ei ollenkaan kipua, 10 = pahin mahdollinen kipu). Infuusiossa käytetään ADDEX 10 millilitran magnesiumsulfaattivalmistetta (MgSO4 246 mg/ml). Erilaisten kokeilujen jälkeen parhaaksi annostelutavaksi on muodostunut seuraava: 10 ml / 2,46 g MgSO4 laimennetaan 100 ml:aan keittosuolaa (NaCl), infuusio nopeasti 5-6 minuutin aikana (aika jona tuo määrä tippuu ns. vapaalla tiputuksella. Hitaampi infuusio ei tunnu olevan yhtä tehokas. Hyvin usein nähdään päänsäryn nollaantuvan ja liitännäisoireidenkin katoavan tai lievittyvän merkittävästi. Useimmiten teho on välitön. Jos vaikutusta/tehoa ei ole saatu yhden ampullin / 2.46 gramman annoksesta, potilas saa toisen annoksen heti perään, koska osalle vaikutus tulee vasta silloin. Tätä isompia kertaannoksia ei ole vielä annettu, vaikka tehohoitoon liittyvässä kirjallisuudessa hoitokokemuksia ja ohjeita on huomattavasti isommista annoksista (kuten pre-eklampsian hoito). tukee Suomen Migreeniyhdistyksen toimintaa Migreeni saattaa loppua saman tien, mutta osalla oireet ovat palanneet seuraavana päivänä, jolloin on annos saatettu uusia Hyvin usein nähdään siis päänsäryn nollaantuvan ja liitän- 2-3 päivänä. Hoito ei ole aina samallekaan potilaalle yhtä tehokas. Vaikuttaako siihen muu lievittyvän merkittävästi. näisoireidenkin katoavan tai lääkitys tai migreenin vaihe, on Potilaista on kerätty seurantaaineistoa, mutta tuloksia ei ole epäselvää, mutta näinhän on kaikkien tunnettujen katkai- vielä julkaistu. Magnesium suhoitojen kanssa. Varsinaista tehon hiipumista ei näytä tulevan. Sivuvaikutuksena heti lääkevaikutuksen alkaessa on alavatsalta ylöspäin nouseva lämmön tunne, joka ei ole kivulias eikä välttämättä epämiellyttävä. Pahoinvointia ja huonoa oloa on useilla, mutta se menee nopeasti ohi hoidon loputtua. Vain yksi potilas on oksentanut pahoinvoinnin vuoksi. Päänsärkylehti 1_2010 banneri.in :58:15 10 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 Markus Färkkilä, LKT, professori vastaava ylilääkäri, HYKS, Neurologian klinikka Kortisoni migreenin hoidossa Osa migreenikohtauksista on pitkäkestoisia, vaikeasti invalidisoivia, eivätkä tavanomaiset migreenilääkkeet niihin kunnolla vaikuta. Lisäksi migreenin kroonistuessa kohtaukset pitkittyvät tai uusi kohtaus alkaa jo seuraavana aamuna. Päivystyspoliklinikoille migreenipotilaat ajautuvat silloin kun mikään kotikonsti ei enää auta, ja migreenikohtaus on erittäin kova. Vuosikymmenten ajan päivystävät lääkärit ovat sitten kokeilleet erilaisia kivunhoitoja, eikä ole ollut olemassa mitään selviä ohjeita, miten kroonista, pitkittynyttä migreenikohtausta pitäisi hoitaa. Aiemmin päivystyksissä usein pistettiin opiaattijohdannaisia (Petidiniä tai Oxanestia) tässä tilanteessa lihakseen, jolla yleensä potilaalle tuli hetken helpotus kärsimykseen. Sen yön päivystäjä selvisi tilanteesta, mutta seuraavan pitkittyneen kohtauksen yhteydessä potilas tuli uudelleen ja sai taas morfiinijohdosta, jolloin syntyivät poliklinikoille kanta-asiakaspotilaat, joiden oli käytävä tiheästi piikillä. Tässä vaiheessa päivystävät lääkärit alkoivat kieltäytyä antamasta lisää opiaatteja, koska potilas oli selvästi niihin tottunut, tullut riippuvaiseksi niistä ja tarvitsi niitä yhä tiheämmin kohtaustensa katkaisuun. Myöhemmin opittiin, että migreenin hoito morfiinijohdannaisilla ei ole hyödyllistä, vaan jopa pahentaa tilannetta, eikä nykykäsityksen mukaan migreeniä koskaan pitäisi hoitaa opiaattijohdannaisilla, ei myöskään kodeiinia sisältävillä yhdistelmävalmisteilla. Käytännön työssä useilla amerikkalaisilla päivystysasemilla alettiin kokeilla myös kortisonivalmisteita akuutin migreenikohtauksen hoidon osana, ja käytännön kokemukset olivat suotuisia, vaikkei hoidon tueksi ollutkaan olemassa kunnollisia vertailevia tutkimuksia. Ulkomaisten kokemusten pohjalta Suomessakin alettiin 80-luvulla kokeilla vaikean, pitkittyneen migreenikohtauksen katkaisussa päivystyksissä kortisonijohdannaisia. Tunnetuin näistä lienee hydrokortisonia ja indometasiinia sisältävä suonensisäinen infuusio, joka myös Färkkilän tipan nimellä tunnetaan. Se korvasi Meilahdessa päivystyspolin opiaattipistokset, vaikkakin osa potilaista tulee toistuvasti katkaisemaan vaikeaa, pitkittynyttä migreeniään Färkkilän tipalla. Myös deksametasonia lihaksensisäisenä pistoksena käytetään samaan tarkoitukseen. Kyse ei ole mistään rutiinihoidosta, vaan useita päiviä (> 3 vrk) jatkuneen, tavanomaiseen lääkehoitoon reagoimattoman migreenin katkaisusta päivystystilanteessa. Vaikeita, pitkittyneitä (> 3 vrk) kohtausputkia on katkaistu myös kotioloissa lyhyillä (3 vrk 14 vrk) kortisonikuureilla. Jo 70-luvulta saakka Suomessa on käytetty pääosin tulehduskipulääkkeitä, NSAID (=nonsteroidaalinen anti-inflammatorinen analgeetti) -valmisteita, migreenin hoidossa mm. suomalaistutkijoiden (Havanka, Hakkarainen, Tokola Vapaatalo) ansiokkaiden pioneeritutkimusten vuoksi. He osoittivat, että mm. NSAID-lääke, tolfenaamihappo, Clotam, oli tehokas migreenikohtauksen hoidossa. Itse asiassa steroidihormonijohdannaiset, kuten kortisoni (=steroidaalinen antiinflammatorinen analgeetti) todennäköisesti vaikuttavat migreeniin ainakin osin samoilla mekanismeilla. Lisäksi kortisonilla on selvästi voimakkaampi tulehduksen vastainen vaikutus luvun lopulla osoitettiin, että migreenikohtauksessa aivoissa on kivun syntyessä menossa steriili tulehdusreaktio aivojen verisuonten ympärillä. On mahdollista, että kortisonivalmisteet vaikuttavat myös tähän kipua synnyttävään reaktioon. Täysin selvää näyttöä tai tietoa siitä, mihin kortisoni migreenikohtauksessa vaikuttaa, ei ole. Jotkut migreeniasiantuntijat suhtautuvatkin kielteisesti kortisonin käyttöön migreenin katkaisuhoidossa. Kortisoni on vaarallinen ja haitallinen aine väärin tai jatkuvasti käytettynä, joten se soveltuu vain hätätilanteiden hoitoon ja lääkärin antamana ja seurannassa. Migreeniä ei voi katkaista kortisonilla kovin usein, vaan kortisonihoitojen välillä on oltava kuukausien tauot, jotta elimistön oma kortisolihormonin tuotanto lisämunuaisista ei estyisi ja loppuisi kokonaan. Kortisonin käyttö myös turvottaa, aiheuttaa acnetta ja ihomuutoksia, ja voi heikentää valkosolupuolustusta elimistössä. Lisäksi se ärsyttää vatsan limakalvoa kuten muutkin tulehduskipulääkkeet. Lyhyen, muutaman vrk:n käytön jälkeen nämä ovat palautuvia sivuvaikutuksia, mutta usein toistuva tai pitkään jatkuva kortisonin käyttö voi tehdä niistä pysyviä. Kortisoni on myös psyykeen vaikuttava aine ja muuttaa mielialaa iloiseksi ja aktiiviseksi, jopa sekavuuteen saakka, mutta joillekin voi tulla myös masennusvaihe päälle. Kortisonia on tutkittu yli 600 tutkimuksessa migreenin kohtaushoidossa, mutta vain 7 tutkimusta täytti korkeatasoisen, vertailevan, lumekontrolloidun satunnaistetun tutkimuksen kriteerit. Analyysi näistä seitsemästä tutkimuksesta on 2009 julkaistu British Medical Journal -lehdessä. Tässä meta-analyysissä keskityttiin vain sellaisiin tutkimuksiin, joissa parenteraalista deksametasonia oli annettu päivystyspoliklinikka oloissa yli 18-vuotiaille migreenikohtauksen vuoksi hoitoon tulleille potilaille. Suurimmassa aineistossa oli 207 potilasta, ja muissa potilasta. Tulos oli, että deksametasoni parenteraalisesti annettuna ei ollut lumehoitoa tehokkaampaa säryn vähenemisessä, mutta vähensi migreenin uusimista 26 % enemmän kuin lumehoito. Myöskään sivuvaikutuksissa lume- ja deksametasoniryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Kerta-annos deksametasonihoito oli turvallinen hoitovaihtoehto. Seuranta-aika pisimmillään oli 72 tuntia. Yhdessä pienessä tutkimuksessa deksametasoni annettiin lihaksensisäisesti, ja muissa suonensisäisesti, mutta tehoeroa ei näiden välillä ollut. Tutkimustulos tukee nykykäytäntöä, että deksametasonia kannattaa käyttää päivystyksessä pitkittyneen kohtauskierteen katkaisussa, koska se vähentää uusimisriskiä 26 %:lla. Kaikissa meta-analyysiin otetuissa tutkimuksissa annettiin myös tavanomaista migreenikohtauksen hoitoa lievittävää lääkitystä deksametasonin lisäksi, kuten triptaaneja, defenhydramiinia, ja metoklopramidia. Deksametasoniannokset vaihtelivat 10 mg:sta 24 mg:aan, ja deksametasoni annettiin vain kerran. Metaanalyysissä saatiin NNT-luvuksi 9, eli oli hoidettava yhdeksän kohtausjaksoa, jotta yhdessä tuli positiivinen tulos. Metaanalyysin tulos ei tue deksametasonin käyttöä kovan migreenikohtauksen kivun vähentämisessä, mutta tukee käyttöä kohtauksen uusimisen estossa 72 tunnin ajalta. Toisessa tutkimuksessa verrattiin niitä, joiden kohtaus oli kestänyt yli tai alle 3 päivää hoitoon tullessa, ja tässä tutkimuksessa todettiin, että yhden päivän kestäneiden migreenikohtausten hoidossa kortisonista ei ollut hyötyä, vaan hyötyä tuli vain silloin, kun kyseessä oli yli 3 vrk:n kestoinen kohtausjakso. Meta-analyysissä oli mukana tutkimuksia, joissa tätä kohtauksen kestoa ei oltu huomioitu, joten edelleen vaikuttaa siltä, että yli 3 päivää jatkuneiden kohtausten hoidossa kortisonista saattaa olla hyötyä. Suunnista työviikkoosi rentona ja virkeänä! Tule Sovelletun rentoutuksen kurssille Rentoutuminen on mukana kulkeva kivunhallintakeino. Se on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi kroonisen päänsäryn hoidossa. Ryhmässä saa myös vertaistukea. Kymmenen kurssipäivää sijoittuvat maanantai-illoille välillä klo Paikka on Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2A, Itä-Pasila. Sovellettu rentoutus on itsehallintamenentelmä, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa stressiä sekä erilaisia sairauksiin liittyviä oireita kuten uupumusta, jännityspäänsärkyä, uniongelmia ja erilaisia kiputiloja. Sovelletussa rentoutuksessa tavoitellaan harjoittelemalla voimia säästävää rentoutuksen tilaa kerta kerralta lyhentyvässä ajassa. Sovellettu rentoutus toimii hermoston, erityisesti autonomisen hermoston kautta. Se poikkeaa muista rentoutumismenetelmistä siten,että se toimii missä ja milloin tahansa ilman erityistä tilaa ja apuvälineitä. Kouluttajana on kipusairaanhoitaja Kaarina Onkinen HUS:sta. Kurssin hinta on 80 euroa Migreeniyhdistyksen jäseniltä, 90 euroa muilta. Lasku lähetetään sähköpostilla. Nämäkään tutkimukset eivät anna lopullista vastausta kortisonin mahdollisista hyödyistä migreenin hoidon osana. Kortisonia käytetään myös ergotamiini-, triptaani- tai muun kuten kodeiinivierotuksen tukihoitona, jolloin potilas lopettaa liikaa käyttämänsä migreenilääkkeet, ja korvaa ne päivittäisellä kortisonilla esim. viikon ajan, ja sen jälkeen pyrkii olemaan ilman särkylääkepäänsärkyä aiheuttanutta lääkettä mahdollisimman pitkään. Tämä ei auta kaikkia, mutta joidenkin on näin helpompi lopettaa päivittäinen triptaanien käyttö. Asiantuntijoiden keskuudessa ei ole selvää konsensusta siitä, kuinka kauan potilaan tulee olla ilman lääkeriippuvuutta aiheuttanutta lääkettä ennen kuin särkylääkepäänsäryn voidaan katsoa poistuneen. Raskaana oleville en kortisonihoitoa migreenin katkaisussa suosittele. Kortisoni ei ole mikään ratkaisu migreenin kroonistumisen ongelmaan; se on edelleen yksi lääkärin keino auttaa potilasta vaikean särkykierteen keskellä. Kuva: Ari-Pekka Darth Ilmoittautumiset toimisto@migreeni.org mennessä. Kurssille ilmoittautuminen edellyttää kurssiin sitoutumista. Kurssi toteutuu, jos osallistujia on kahdeksan, mukaan mahtuu kaikkiaan yhdeksän henkilöä. 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Minna Elomaa terveyspsykologian erikoispsykologi, kivun psykologian asiantuntijakoulutus Hyksin kipuklinikka opiskelee psykoterapian erikoisalaa ja toimii kivun psykologian kouluttajana Mitä muistat kivussa? Mitä Pelkoehdollistumat ovat voimakkaita muistijälkiä, joiden purkaminen vaatii altistamista ja ikään kuin aivojen uudelleen ohjelmointia. muistat Kipu häiritsee tarkkaavuutta niin terveillä kuin kroonista kipua kokevilla. Akuutissa ja kroonisessa kivussa tarkkaavuus suuntautuu valikoivasti kipuun ja siihen viittaaviin ärsykkeisiin tarkkaavuudesta kilpailevan tehtävän sijaan (1). On täysin tarkoituksenmukaista, että äkilliset muutokset ympäristössä saavat meidät valpastumaan ja käyttämään aistejamme tilanteen nopeaan hahmottamiseen. Vaaran ja uhan kokeminen käynnistää nopean ja pitkälti tahdosta riippumattoman tarkkaavuuden suuntautumisen uhkaärsykkeeseen. Ihmisellä ja muilla nisäkkäillä myös uhan, kuten kivun, odottaminen ja siihen viittaavat ärsykkeet voivat tehostaa huomion suuntautumista ja kaventumista uhkaan. Mikäli henkilö on saanut kivuliaan ja henkeä uhkaavan allergisen reaktion ampiaisen pistosta, ehdollistuu hän jo mahdollisesti kertakokemuksesta varomaan ja valpastumaan ampiaisten varalle. Pelkoehdollistumat ovat voimakkaita muistijälkiä, joiden purkaminen vaatii altistamista ja ikään kuin aivojen uudelleen ohjelmointia. Huomion suuntautumiseen vaikuttavat niin kehon ja mielen sisäinen tila kuin sen ulkopuolelta tulevat ärsykkeet. Tarkkaavuuden kognitiivis-motivationaalinen malli esittää, että huomion suuntaamista säätelevät tilanteelle annetut tulkinnat ja merkitykset, tavoitteet sekä tunnetila (2). Krooninen kipu on siitä pulmallinen, että sen kokeminen motivoi etenkin kipua lisäävien toimintojen välttämiseen. Muodostuu ongelmakehä, jossa huomio toistuvasti suuntautuu kipuun ja sitä lisääviin tekijöihin. Voidaan perustellusti sanoa, että kipu sitoo huomiota ja kliinisen kokemuksen mukaan kipupotilaat tuovat usein esiin muistin, suunnittelun ja päätöksenteon vaikeuksia. Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa kipupotilaiden työmuistin vaikeuksista todettiin kipupotilaiden suoriutuvan muistitehtävistä johdonmukaisesti ja merkittävästi huonommin kuin terveiden kontrollien (3). Oletus on, että kipu häiritsee nimenomaan työmuistin toimintaa, joka vastaa informaation prosessoinnista tavoitteellisessa toiminnassa. Työmuistin toimintaan ovat kytköksissä paisi tarkkaavuus niin motivaatio kuin tunnetekijät. Työmuistin joustava toiminta on siten riippuvainen useiden hermoverkkojen yhteispelistä. Tutkimuksissa on todettu, että kipu häiritsee suoriutumista etenkin tehtävistä, jotka ovat monimutkaisia ja vaativat useiden ärsykkeiden prosessointia ja tarkkaavuuden hallintaa (4). Turhautumisen tunteet kivun jatkuessa, tyytymättömyys itseen ja halu saada kipu pois ovat hyvin tavallisia ja ymmärrettäviä kipupotilailla. Elämä tuntuu pyörivän kivun ympärillä. Masentunut mieliala, unettomuus ja kivun hoitoon käytetyt lääkkeet voivat lisätä muistivaikeuksia (3) Kivuista kärsivä voi olla tilanteessa, jossa on kuin pudonnut kuopan pohjalle yksin: omat hätähuudot eivät riitä kuuluville, eikä kuopan pohjalta löydy rakennuspalikoita nostaa itsensä ylös ja vaikka löytyisikin, ei niihin jaksa tarttua tai niistä ei saa tukevaa rakennelmaa. Mitä tällöin voisi tehdä? Miten kivun otetta elämästä voisi hellittää? Useimmilla kipupotilailla on kokemusta siitä, että keskittyessään mielenkiintoiseen ja sopivan vaativantasoiseen tekemiseen kivun tuntemus jää taka-alalle. Kipu tuntuu vähemmän häiritsevältä, eikä kipua huomaa kuten muissa tilanteissa. Tätä kutsutaan distraktioksi. Ihminen pyrkii toisaalta psykofyysisen tasapainotilan säilyttämiseen, niin psyykkisen kuin fyysisenkin pahan olon poistamiseen. Näihin meillä on käytettävissä opittuja, osin tietoisia ja osin automatisoituneita, tietoisen kontrollin ulkopuolella olevia säätelykeinoja. Stressin kokemus syntyy mm. säätelyn ja hallinnan tunteen riittämättömyyden tunteesta. Stressitekijän, kuten kivun lisäksi tarvitaan siis kokemus ja tulkinta siitä, että stressitekijä ylittää tai uhkaa tasapainotilaa. Vanha kansanperinteen loitsu kuuluu: Mene kipu kiven kolohon, alle paaen paakkuraisen; ei kivi kipuja itke, paasi vaivoja valita! Loitsussa piilee ajatus siitä, että kylmä kivi ei tunne kipua toisin kuin elolliset ja kipu tai psyykkinen kärsimys voidaan siirtää pois itsestä. Tosiasiassa kipua ei kuitenkaan saa työnnetyksi kiven koloon, vaan kivuista kärsivä voi kokea pudonneensa kipuineen kuoppaan. Työskennellessäni kipupotilaiden parissa yritän korostaa sitä, että kuoppaan putoamisen tunne on normaali ihmisen tavoitteiden estymiseen, pettymyksiin ja suruun liittyvä ilmiö. Psykologisessa työskentelyssä pyritään jäsentämään, mikä on yksilölle henkilökohtaisesti arvokasta ja tavoiteltavaa kivusta huolimatta. Luonnollisesti tulee pyrkiä käynnistämään tarvittavat aputoimet niiden käytännön asioiden ratkaisemiseksi ja helpottamiseksi, joihin voidaan ulkoisin toimin puuttua. Kipupotilailla on monenlaisia huolia, jotka suuntautuvat tulevaisuuteen: Miten minun käy? Jaksavatko läheiseni minua? Entä jos jään aivan yksin kipuni kanssa? Miten tulen pärjäämään taloudellisesti? Huoliajatuksilla on taipumus täyttää mieli etenkin hiljaisina hetkinä, jolloin pikemmin mielen pitäisi rauhoittua. Huolet häiritsevät läsnäoloa nykyhetkessä ja huoliin keskittyminen voi vaikeuttaa muiden asioiden muistamista. Surutyöhön kuuluu sen ajattelu ja muistelu, mistä olemme joutuneet luopumaan. Surutyö on psyykkisesti kuormittavaa työtä mihin nimikin viittaa. Se kuitenkin johtaa onnistuessaan siihen, että nykyhetki ja sen mahdollisuudet avautuvat yksilölle paremmin. Työssäni pyrin siihen, että kivusta kärsivän huomio saataisiin avautumaan nykyhetkeen ja siinä läsnäoloon. Vaatii rohkeutta ja kärsivällisyyttä asettua tutkimaan oman mielen maisemaa, kohdata kipu ja löytää uusi maastonkohta tarkastella itseään ja sosiaalista toimintakenttäänsä. Mitä muuta kuin kipua voin kokea tässä tilanteessa? Millaisten asioiden ja ihmisten pariin voisin hakeutua, jotka olisivat minulle hyväksi? Tietoisen läsnäolon harjoittelu tarkoittaa sitä, että tekee itsestään ja ympäristöstään tarkkoja havaintoja. Huomiokentässä liikkuu kokemus, joka vaihtuu hetkestä toiseen. Emme voi täysin vapautua ennakkoodotuksistamme, vaikkapa jos tiedämme aikaisemman kokemuksen perusteella, että päänsärky pahenee tietyn tyyppisessä toiminnassa, mutta voimme opetella huomion vapauttamista kyseisen toiminnan muihin kokemuksellisiin aspekteihin: tuulen tunne käsivarrella kävellessä, hiekan tai pakkaslumen rahina jaloissa, läheisen koskettaminen tai rauhoittava puhe itselle. Kivuliaiden kokemusten kanssa selviytyminen tarkoittaa myös sisäisten ja ulkoisten säätelykeinojen opettelua: huomion tuominen nykyhetkeen, hengitykseen keskittyminen, lihasten rentouttaminen. Myötätuntoinen, hoivaava ja ystävällinen suhde itseen sekä näihin liittyvä toiminta, kuten rentouttava kävely, lepo ja musiikin kuuntelu auttavat kuormittavien tunteiden, psyykkisen ja fyysisen kivun kanssa selviytymisessä. Olennaista on kyetä kohtaamaan ja hyväksymään kokemansa menetykset, jolloin selviytyminen voi alkaa ja kapasiteettia vapautuu uusien reittien suunnitteluun. 1) Van Damme S, Crombez G, Lorenz J. Pain draws attention to itse location: Experimental evidence for a threat related bias. The Journal of Pain 2007; 8: ) Legrain V, Van Damme S, Eccleston C, Davis K., Seminovicz D.A., Crombez G. (2009) A neurocognitive model of attention to pain: Behavioral and neuroimaging evidence. Pain 2009; 144: ) Berryman C, Stanton TR, Bowering JK, Tabor A, McFarlane A, Moseley GL: Evidence for working memory deficits in chronic pain: A systematic review and meta-analysis. Pain 2013;154: ) Moore DJ, Keogh E, Eccleston C. The interruptive effect of pain on attention. The quarterly journal of experimental psychology. 2012; 65: Kuva: Ari-Pekka Darth 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 TtM Tohtorikoulutettava Tapio Ojala Jyväskylän yliopisto Kroonisen kivun hyväksyminen jotta elämä kroonisen kivun kanssa olisi helpompaa Kipukroonikoiden terapioissa on pyritty löytämään uusia muotoja ja vaihtoehtoja, miten helpottaa elämää kroonisen kivun kanssa. Eräs uusista näkökulmista on kroonisen kivun hyväksyminen, joka eroaa merkittävästi muista lähestymistavoista. Siinä siirrytään jatkuvasta kamppailusta kontrolloida kipua kohti elämää, jollaista on aina halunnut elää kivusta huolimatta. Tässä vaihtoehdossa elämä kivun kanssa muuttuu siten, että kivun intensiteetti ei välttämättä laske, mutta kivun sietokyky kasvaa, jolloin arjessa pärjääminen on helpompaa. Kroonisen kivun hyväksyminen ei näytä olevan kiinni iästä, sukupuolesta, kivun kestosta, mutta vaikuttaa olevan positiivisesti yhteydessä koulutustasoon ja työstatukseen. Aktiiviset ponnistelut kontrolloida kipua voivat toimia väärin ja edellyttävät välttämiskäytöstä, joka johtaa lisääntyvään haittaan kivusta ja kärsimykseen. Henkilöt, jotka vahvasti kamppailevat kontrolloidakseen omaa kipuaan, raportoivat kovemmasta kivusta, tuskasta ja toimintakyvyttömyydestä kivun tuomasta haitasta. Kroonisen kivun hyväksyminen eli Kroonisen kivun hyväksyminen ei tarkoita sitä, että kipu tulee poistaa tai sitä tulee vähentää, vaan on enemmänkin olotila, jossa henkilö voi tuntea itsensä vapaaksi riippumatta siitä onko kipu läsnä vai ei. Kuka ihan oikeasti uskoo siihen, että jos kipu yhtäkkiä loppuu, elämä muuttuu samassa silmänräpäyksessä onnelliseksi? Kivun kanssa eläminen ei ole kivun välttämistä jollakin käytöksellä vaan sen sisällyttämistä luonnollisena osana elämää. Kroonisesta kivusta parantuminen on epätodennäköistä ja paranemisen etsiminen on vain sitoutumisen välttämistä normaalielämään. Hyväksyminen saa sisältää jonkin verran kärsimystä, jos siitä seuraa mielekäs suunta elämälle. Hyväksyminen on hyvä vaihtoehto kohdata kipu, jos sen ohjaavana suuntana ovat elämän arvot mikä on elämässä tärkeää ja mitä haluan elämältä. Arvo voi olla olotila tai tilanne, mitä ei välttämättä koskaan saavuta, mutta sen ohjaava suunta on merkityksellinen. Kipukroonikot usein arvottavat elämän niin, että haluaisivat elää kivuttomana. Arvon suhteen siinä on ristiriita, sillä kivuton ei ole toiminnan suunta, eikä kivuttomuus ole kroonikolle edes mahdollista. Enemmän oikea arvo olisi vähemmän kipurajoitteinen pitäisi tehdä jotain, jotta ei olisi kipua, mutta teesissä on kivun välttämisen aspekti mukana. Elämä itsessään on arvo ja jokaisen elämä on arvokasta riippumatta siitä, elääkö kivun kanssa vai ei. Elämä kivun kanssa on erilaista kuin ennen. Erilaisuudessa on joutunut ehkä luopumaan kokonaan tai osittain työstä, harrastuksista, jotkut jopa aviopuolisosta. Luopuminen on aina vaikeaa ja se vie aikaa. On vain oivallettava, että todellisuuden tunnustaminen on ainoa vaihtoehto, jossa saattaa joutua myös luopumaan taistelusta kipua vastaan. Hyväksyminen on todellisuuden tunnustamista ja luopumista niistä toimenpiteistä, jotka eivät ole olleet avuksi, jotta voidaan ottaa käyttöön ne toimenpiteet, joista on apua ja saavutetaan tarkoituksenmukaiset päämäärät. Hyväksyminen on käytännön läheinen suunnitelma, miten toimia arjessa ja arjen eri tilanteissa. Hyväksymisessä tulee oivaltaa, että ajatukset ja tunteet ovat hetkittäisiä ne eivät ole aina totta eivätkä pysyviä. Hyväksyminen ei ole yksi päätös vaan kyky elää hetkessä. Hyväksyminen ei ole luovuttamista tai pakoa, eikä hyväksyminen ole mikään uskomus. Hyväksyminen ei myöskään ole sitä, että ajatellaan kivusta positiivisesti myönteisesti, että kipu olisi tavoiteltava olotila tai sen tuovan elämän pelkästään hyvää. Eikä hyväksyminen ole riippuvainen koetun kivun voimakkuudesta. Kroonisen kivun hyväksyminen on aktiivinen ja tietoinen prosessi, jossa kipu kohdataan sellaisenaan, eikä sitä pyritä muuttamaan. Kroonisen kivun hyväksyminen helpottaa elämää Kroonisen kivun hyväksymisellä voi olla merkittäviä etuja yksilön elämässä. Hyväksyminen vähentää kipuun liittyvää ahdistusta kipuun liittyvää välttämiskäyttäytymistä depressiota toimintakyvyttömyyttä / pystymättömyyttä eli kivun tuomaa haittaa lääkärissäkäyntejä, joka laskee terveydenhuoltokustannuksia sairauslomia Hyväksyminen näyttää lisäävän kykyä aktiviteettien ylläpitoon eli harrastukset monipuolistuvat ja lisääntyvät sitoutumista arkeen, Kroonisen Kivun kanssa eläminen ei ole kivun välttämistä jollakin käytöksellä vaan sen sisällyttämistä luonnollisena osana elämää. jolloin arjen askareet ovat mielekkäämpiä tehdä positiivista elämänasennetta, jolloin elämästä pystyy vielä nauttimaan motivaatio arkiaskareisiin lisääntyy elämänlaatu paranee hyväksyminen on tärkeä tekijä myös kipukäyttäytymisen muuttumisessa Kroonisen kivun hyväksymisprosessi Kroonisen kivun hyväksymisprosessista on tiedetty hyvin vähän. Sen on arveltu olevan monta pientä prosessia tai vaihtoehtoisesti yksi suuri prosessi. Hyväksymisprosessi voidaan jakaa viiteen, joskus kuuteen eri vaiheeseen, jotka kuvaavat osuvasti mielen yhteyttä koettuun kipuun sekä uuden alkamista. Ensimmäinen vaihe on kieltämisvaihe, jossa kielletään kivun aiheuttamat rajoitukset ja pyritään toimimaan mahdollisimman normaalisti. Kivun aiheuttamista ongelmista ei mielellään puhuta eikä uskalleta avoimesti tunnustaa kivun aiheuttamaa haittaa eli pystymättömyyden tunnetta. Kieltämisvaihetta varjostaa runsas lääkkeiden käyttö ja niihin sekoitetaan usein myös viina. Taustalla on ajatus, että jotain on pielessä, mutta se ei vielä ole edennyt ymmärryksen asteelle. Erilaisten kipuhoitojen, joilla yleensä käsitetään lääkehoitoa, toivotaan auttavan niin, että elämänlaatu palautuu normaalille tasolle. Tässä vaiheessa on vielä paljon toivoa ja uskoa paranemiseen. Toista vaihetta kuvaa kapinointi ja viha kipua ja sen aiheuttamia rajoituksia kohtaan. Kivun aiheuttamat rajoitukset tunnistetaan, mutta niitä vastaan taistellaan. Omaa kehoa käytetään sumeilematta, kuten ennenkin eikä haluta kuunnella, mitä keho kertoo. Toiseen vaiheeseen liittyy vahvasti käynnit erilaisilla spesialisteilla, joilta haetaan parannusta. Tuntuu, että kukaan ei ymmärrä eikä kukaan osaa parantaa ja kaikki ymmärtävät väärin. Tässä vaiheessa on myös erilaisten vaihtoehtoisten hoitomuotojen kokeiluja. Lisäksi on voinut olla uusienkin menetelmien kokeiluja, mutta niiden toimimattomuudesta on voinut tulla uusia pettymyksiä. Lopulta henkilö on joutunut kohtaamaan realiteetit ja myöntämään, että paluu entiseen normaaliin elämään ei ole enää mahdollista. Kolmatta vaihetta kuvaa epätoivo, masennus ja passiivisuus, jossa kipu nähdään ratkaisemattomana ongelmana. Tuntuu, että oravanpyörässä, josta ei pääse pois. Kolmannessa vaiheessa vältetään kaikkea mahdollista, mikä aiheuttaa lisävaivaa tai ponnisteluja. Normaaliin arkeen kuuluvien velvoitteiden ja askareiden tekemistä vältetään viimeiseen asti. Elämää kuvaa makailu sängyssä ja ikkunasta ulos katseleminen. Nukkuminen on vaikeaa ja yöt yleensä ovat levottomia ja rauhattomia. Missään ei ole hyvä olla. Toivotonta elämää yritetään helpottaa jälleen lääkkeillä ja jotkut myös viinalla. Neljännessä vaiheessa todellisuus alkaa hahmottua ja uskalletaan tunnustaa olemassa oleva ongelma ja että ongelmaan voi olla ratkaisu. Todellisuuden kohtaamisesta katsotaan hyväksymisprosessin alkavan. Neljännessä vaiheessa herää toivo jostakin paremmasta, jolloin on voinut verrata omaa tilannetta muiden sairauksiin ja ymmärtää, että huonomminkin voisi olla kipuun ei kuitenkaan kuole. Tässä vaiheessa on myös huomannut, että omaa kiputuntemusta voi halutessaan muokata ja muuttaa, se elää ja seuraa elämänkulkua. Tietoa itse kivusta ja sen mekanismeista haetaan kirjastoista, käydään kuuntelemassa luentoja ja osallistutaan vertaisryhmiin, joista saadaan sitä ymmärrystä ja tukea, mitä terveydenhuolto ei osaa tarjota. Vertaisryhmässä kukaan ei kyseenalaista eikä kukaan omine tuntemukseen ole toista sekopäisempi. Neljännessä vaiheessa itsestä ei enää katsota vain heikkouksia ja sitä, mihin ei enää pysty vaan nähdään toimiva ja kykenevä puoli itsestä. Ymmärretään, että rikkonaisenakin olen ihmisenä hyvä ja arvokas. Ihmisarvoni ei ole muuttunut mihinkään eikä elämäni ole yhtään arvottomampaa kuin ennenkään. Neljänteen vaiheeseen kuuluu entisen minän identiteetin hyvästijättö ja uuden minän muodostaminen. Entiseen normaaliin elämään ei ole enää paluuta, joten normaali elämä tulee määritellä uudelleen. Reunaehtoina ovat ne asiat, joita kivun puitteissa vielä pystyy tekemään. Entisen elämän menetykset painavat usein mieltä. Identiteetin muutos, työttömyys, taloudellinen toimeentulo, tulevaisuuden toiveet ja suunnitelmat ja avioliiton karikot sekä sosiaaliset suhteet ovat voineet joutua uudelleen tarkasteltaviksi. Viides vaihe on hyväksymisen vaihe, jossa turha ja tuhoon tuomittu taistelu kipua vastaan tietoisesti lopetetaan. Tehdään rauha, jossa kivun annetaan olla, sitä ei kielletä eikä tietoisesti sysätä syrjään tai tietoisesti ollaan ajattelematta. Siitäkin voi olla kokemuksia ja huomattu, että mitä enemmän on tietoisesti ajattelematta, sitä enemmän kipua ajattelee. Merkittävä tieto on myös se, että kipu on paljon helpompi hyväksyä tietoisella tasolla kuin tunnetasolla, jota kuvaa etenkin yksin ollessa itkuisuus ja suru. Kuudes vaihe on päivittäinen ylläpitovaihe, jossa hyväksyminen ei ole joko-tai -prosessi, vaan hyväksyminen tapahtuu usealla eri tasolla jatkuvasti koko loppuelämän. Hyväksyminen ei kulje vaihe vaiheelta eteenpäin vaan edestakaisin eri vaiheiden välillä. Ajoittain tuntuu, että elämä on sittenkin järjestyksessä, mutta esim. puolison kuolema tai taloudellinen romahdus voi viedä monta vaihetta taaksepäin ja kääntäen, hillitön rakastuminen helpottaa merkittävästi kipua. Hyväksyminen on yhtä kuin Hyväksyminen sanana voi olla vaikea ymmärtää tai sitä ei halua käyttää tässä yhteydessä. Joidenkin mielestä kroonisen kivun hyväksyminen voi tarkoittaa luovuttamista ja periksi antamista, jotka ovat sävyltään negatiivisia. Hyväksymisen synonyymejä näin ollen voivat olla kipu on osa minua, tulen 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 syminen On vain oivallettava, että todellisuuden tunnustaminen on ainoa vaihtoehto, jossa saattaa joutua myös luopumaan taistelusta kipua vastaan. toimeen kivun kanssa tai olen sinut kivun kanssa, jotka tarkoittavat samaa ja kertovat hyväksymisprosessin olevan käynnissä. Krooninen kipu on yksi niistä, jotka moni kohtaa elämässään, joka on elämän realiteetti, joka on hyväksyttävä. Muita hyväksyttäviä elämän realiteetteja ovat: olemassaolo ja katoavaisuus aika / nykyhetki tulevaisuus, menneisyys keho / toiminnot, sairaus, ulkonäkö tunteet / kielteiset ja myönteiset ajatukset, mielikuvat, unet välttämättömyys toimia muut ihmiset kriisit ja muut vaikeat olosuhteet arki yö ja unettomuus väsymys kyvyttömyys hyväksyä Hyväksymisellä ei tarkoiteta kivun hallintaa, sillä puhuttaessa kivun hallinnasta huomio on vain kivussa, joka hyväksymisessä siirtyy itsestään sivuun, koska hallinnassa kipu säilyy elämän keskipisteenä ajatuksissa ja toiminnassa. Kivun hallinta on ajatuksenakin kyseenalainen, sillä jokainen kroonikko tietää, että kipua ei voi hallita siten, että se pysyy koko ajan poissa eikä tuota haittaa millään tavalla. Kipu elää omaa elämäänsä ja ainaisella vaihtelullaan ilmoittaa olemassaolostaan riippumatta siitä, miten kokijan elämä kulkee. Kivun hallinta, sanan varsinaisessa merkityksessä on yhtä harhaanjohtava kuin elämänhallinta. Jos kroonista kipua voisi hallita, voisi hallita myös elämää. Sen sijaan on oikeutettua puhua kipuun vaikuttamisesta ja sen kanssa selviämisestä, mitä hyväksymisessä käytetään. Näitä voidaan toteuttaa monellakin eri tavalla, joista tärkeimmät ovat kokijan antama merkitys kivulle ja kokijan toiminta. Hyväksymistä ei tule ymmärtää kivuttomuutena tai että ei olisi mitään rajoituksia tai haittoja kivun takia. Eikä hyväksyminen tarkoita myöskään sitä, että jokainen päivä on hyvä päivä tai sitä, että omaa kehoa ei tarvitse kuunnella. Se ei myöskään tarkoita sitä, että tehdään vähemmän ja vältetään kaikkea, mikä vähänkään voisi aiheuttaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta. Epämiellyttävä tuntemus ei välttämättä ole kipua. Kaikkein vähiten hyväksyminen on loikoilua sängyssä ja levähtämistä. Hyväksyminen on sitä, että jätetään tuomitsematta ja arvottamatta hyvä ja paha eikä kielletä tai korosteta kumpaakaan. Lyhyesti ilmaistuna hyväksyminen on merkityksen antamista kivulle. Ongelma ei ole jomottava, vihlova tai säkenöivä tunne vaan se, miten se tulkitaan, minkä merkityksen tunteelle antaa. Mitä enemmän kipu merkityksellistetään kaiken elämän tuhoajaksi, ihmiskunnan pahimmaksi viholliseksi, vainoajaksi joka riistää, alistajaksi joka pitää hävittää sitä suuremman osan elämästä kipu täyttää. Sitä enemmän elämässä on kielteisiä tunteita ja sitä vähemmän uskoo omaa selviämiseen ja sitä vaikeammalta tilanne näyttää ja sitä hankalammalta kipu tuntuu. Elämä, jota haluaisi elää, kaikkoaa yhä kauemmaksi. Mitä enemmän kipuun voi asennoitua kipu on, tuossahan se kulkee, minulle kävi näin mitä nyt sitä enemmän jää aikaa muuhun tähdellisempään, josta voi nauttia. Sitä enemmän on positiivisia tunteita ja sitä luottavaisempi on tulevaisuuteen ja sitä paremmin uskoo selviytyvän kivun kanssa. Selkokielellä ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että se, mitä ajattelemme jostakin ohjaa sitä, miten toimimme ja käyttäydymme. Mitä negatiivisemmin kivusta ajattelee, sitä enemmän kipua pelkää ja välttää kaikkea, mistä voi ehkä aiheutua lisäoireita. Tämä taas johtaa välttämiskierteeseen, joka ei lopu koskaan. Toiminta voi muuttaa ajattelua, joka tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että huomatessaan pystyvänsä tekemään kuitenkin jotakin kivusta huolimatta, se muuttaa ajattelua omista kyvyistä ja mahdollisuuksista selviytyä paremmin arjessa kivusta huolimatta. Kroonisen kivun yhteydessä puhutaan selviytymisstrategioista tai selviytymistavoista. Selviytymisellä hyväksymisessä ei tarkoiteta selviytymistä kivusta eli parantumista vaan selviämistä sen kanssa eli miten arjessa tulee toimeen. Hyväksymistä ovat tukemassa Kroonisen kivun hyväksymistä auttaa tiedon saanti kivusta, sen mekanismeista ja mitä itse voi tehdä omalle hyvinvoinnilleen. Sosiaalinen tuki on toinen suuri hyväksymistä edistävä tekijä. Tukea kaivataan erityisesti perheeltä, ystäviltä, vertaisryhmistä sekä ennen muuta terveydenhuoltohenkilökunnalta. Lähimmäisiltä halutaan enemmän emotionaalista tukea, olkapäätä ja ymmärrystä, kun taas ammattilaisilta ja vertaisryhmiltä tukea tarvitaan vihan ja pettymysten käsittelyihin sekä ohjaukseen harrastuksissa ja liikunnassa. Suurimpina esteinä hyväksymiselle ovat tuen puuttuminen ja toisten hyväksymättömyys sairautta kohtaan. Kipu on mui- päivänä. hyvin nihkeästi vielä tänäkin den helpompi ymmärtää, jos se näkyy vammana. Valitettavasti krooninen kipu on usein näkymätön ilman fyysistä vammaa, jolloin kokijan uskottavuus voi olla koetuksella. Jotkut ymmärtävät kroonisen kivun psyykkisenä sairautena, laiskuutena, teeskentelynä tai peräti hulluutena. Toinen este on kivun jatkuva läsnäolo. Vaikka sen laatu vaihtelee ajan myötä, se kuormittaa psyykkisiä ja fyysisiä voi- Kipuun liittyvää suositeltavaa luettavaa Veikko Granström: Kipu ja mieli Anna Kåver: Elämää, ei taistelua, hyväksyminen elämänasenteena Anneli Vaino: Nimeä vailla, kohtaamisia kivun kanssa Brian Broom: Sairaus täynnä merkityksiä Dennis Turk, Frits Winter: The pain survival guide Joanne Dahl, Tobias Lundgren: Living beyond your pain Muuta aiheeseen liittyvää Tara Bennet-Goleman: Tunteiden alkemiaa James Hollis: Kenen elämää elät? Löydä oma tiesi keski-iästä eteenpäin Jon Kabat-Zinn: Täyttä elämää Juhani Laakso: Mielen taito Martin Seligman: Aito onnellisuus if there s will there s a way mavaroja. Tästä seuraa jatkuva väsymys, johon on vaikeata sopeutua. Yksi suurimmista esteistä hyväksymiselle on kipukroonikon kamppailua ylläpitää kipua edeltävää identiteettiä. Elämäntavan muuttaminen kipua myötäileväksi, luopuminen pystyvästä ja toimeliaasta minästä ei tarkoita, että on antanut kivulle periksi. Luopuminen ei tarkoita sitä, että pitää luopua kaikesta. Uuden identiteetin omaksuminen on välttämätöntä, koska entiseen ei ole paluuta. Se ei tapahdu hetkessä ja vaatii, kuten koko hyväksymisprosessi moniammatillisen kuntoutuksen ja usean eri auttajan apua. Joillekin luopuminen rakkaasta harrastuksesta syö persoonaa, mutta tässäkin tilanteessa voi ajatella henkilön näkevän mihin ei pysty, näkemättä sitä mihin pystyy. Vaihtoehtoisia harrastuksia löytyy, jos haluaa löytää. Tilanteessa tulee pysähtyä ja miettiä haluaako muutosta kärsivään elämään, voiko luopua siitä, mistä ei ole apua ja mikä tuottaa tuskaa ja pahoinvointia. Muutos on aina myös mahdollisuus, ei pelkkä menetys. Se voi olla hyppy tuntemattomaan, mutta kannattaa myös kysyä itseltä: Miten nykyinen elämäntapa edistää hyvinvointiani? Peili on pätevä työkalu, sieltä löytyy ongelman ydin, mutta myös ratkaisu. Ensimmäinen tehtävä on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, heikkona, hauraana, surullisena, vajaakuntoisena, jotain tärkeää menettäneenä, ehkä katkerana ja itseä säälivänä, jota elämä on kohdellut kaltoin. Mutta tietoisena siitä, että haaveita ja unelmia tulee olla. Uskoa paremmasta ja ennen muuta käsitys siitä, että jos on halu, on myös keino (if there s will there s a way). Palo ja halu tulee löytyä itsestä, keinoissa voivat muut auttaa. Lopullinen työ pitää jokaisen tehdä itse. Kukaan muu kuin itse ei voi parantaa. Hyväksymisessä on edullisempaa omaksua laajempi näkemys kuin pelkän kivun hyväksymiseen, sillä se rajoittaa liikaa ja keskittyy pelkästään yhteen, vaikkakin kokijalle kaikkein vaikeimpaan seikkaan. Laajempi hyväksyvä asenne tarkoittaa omien tunteiden, ajatusten ja kivun aiheuttamien rajoitusten sekä vielä yleisemmällä tasolla, kaikkien vastoinkäymisten, mitä elämässä voi tapahtua, hyväksymistä. Jokaisen elämässä sattuu ja tapahtuu vaikeita asioita, joille emme voi mitään. Tutkimusten mukaan myönteinen, lempeä, pehmeä suhtautuminen itselle vaikeisiin tapahtumiin saa aivot erittämään morfiinin kaltaisia aineita, jotka saavat aikaan hyvänolon tunteen kehossa ja lievittävät erittäin hyvin kipua. Kehon itse tuottamilla morfiineilla ei ole mitään sivuvaikutuksia, ne ovat ilmaisia ja ne ovat monin verroin tehokkaampia kuin synteettiset morfiinit. Hyväksymisessä on kyse ajattelutavan ja toiminnan muutoksista, jotka ei ole kenellekään helppoa eivätkä tapahdu hetkessä eivätkä edes kahdessa. Mutta muutos tapahtuu aina, jos siihen on valmis ja haluaa sitä. Muutos ei ole kiinni iästä, sukupuolesta, kivun voimakkuudesta, koulutuksesta vaan omasta tahdosta ja motivaatiosta toisenlaiseen näkemykseen. Muutos ei tule ulkopuolelta eikä sitä tee kukaan toinen kenenkään puolesta. Siihen ei ole pilleriä eikä puudutetta eikä kuntosalia. Se tapahtuu ensin omassa päässä, koska jokainen on oman kipunsa asiantuntija, mikä minulle sopii, mistä minä nautin, mitkä asiat ovat minulle arvokkaita ja mitä haluan elämältä. Sen jälkeen muutos tulee saattaa toiminnan tasolle, jossa uskalletaan luopua passiivisista ja kaikesta kivun välttämiseen liittyvistä toiminnoista. Tärkeää on tehdä kaikkea, mitä haluaa ja mistä nauttii, olipa kyseessä postimerkkeily, vesijumppa, naurujooga, värikynätyöt tai valokuvaus. Nautinto tuo hyvän mielen ja hyvä mieli taas vähentää kipua. Passiivinen elämä vain rapauttaa ja lisää negatiivisia tunteita, jotka vain lisäävät herkkyyttä tuntea kipua. Oleellista ei ole jäädä yksin ja miettiä: miten mistä kipu alkoi tai mitkä tekijät aiheuttivat kivun miten terveydenhuolto tai joku muu voi poistaa kivun Oleellisempaa on toimia ja hakea tietoa: miten tulen itsenäisesti toimeen kivun kanssa mitkä tekijät vaikuttavat kipuun mitä itse voin tehdä Yksin selviäminen, ilman ammattilaisten apua on kohtuuttoman työlästä ja saattaa olla jopa kohtalokasta. Kenenkään ei tarvitse selvitä prosessista yksin, eikä sitä kukaan vaadi. Muuta apua kuin Tosson Burana-resepti ja kylläsesiitäparanee on saatavilla, sitä on mahdollista hakea ja sitä tulee vaatia. Jostain syystä, muuta apua kuin lääkkeitä, tarjotaan 18 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 Asta Tirronen toiminnanjohtaja Suomen Kilpirauhasliitto ry Facebook.com/Kilpirauhasliitto Kuva Sanna Liimatainen Piirros Kari Kuronen Pieni elintärkeä kilpirauhanen Kilpirauhanen on noin 25 grammaa painava kaulalla, kurkunpään alapuolella sijaitseva rauhanen. Se valmistaa, varastoi ja vapauttaa verenkiertoon kilpirauhashormoneja, pääasiassa tyroksiinia (T4-hormoni) ja jonkin verran trijodityroninia (T3-hormoni). Pääosin T3-hormoni muodostuu kudoksissa T4-hormonista. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäkkeen tuottama hormoni TSH. Kilpirauhasen toiminnalle välttämätön hivenaine on jodi. Kilpirauhashormonit säätelevät koko elimistön aineenvaihduntaa ja elintoimintoja. Kilpirauhanen vaikuttaa aivojen toimintaan, kasvuun, yleiseen vireystasoon, sydämen sykkeeseen, lämmön tuotantoon, kolesterolipitoisuuksiin, painoon, lihasvoimaan, muistiin, suolen toimintaan, hiusten kasvuun ja koko elimistön hyvinvointiin. Kilpirauhasen toimintahäiriöt Kilpirauhassairaudet esiintyvät usein suvuittain, joten perintötekijöillä on vaikutusta sairauksien kehittymiseen. Yleisin kilpirauhasen toimintahäiriö on vajaatoiminta (hypotyreoosi), johon korvaushoitoa saavia on Suomessa noin Vajaatoimintaa esiintyy eniten yli 60-vuotiailla ja se on naisilla viisi kertaa yleisempää kuin miehillä. Vajaatoiminta voi kuitenkin kehittyä myös nuorella iällä. Puberteetissa ja vaihdevuosia lähestyttäessä on naisten syytä pitää mielessä vajaatoiminnan mahdollisuus oireiden ilmetessä ja pyytää tutkimuksia. Lasten kilpirauhassairaudet ovat harvinaisia. Synnynnäistä vajaatoimintaa joko puuttuvan tai huonosti toimivan kilpirauhasen vuoksi esiintyy yksi tapaus syntyvää lasta kohden. Liikatoimintaa (hypertyreoosi) esiintyy yhdellä prosentilla väestöstä. Myös liikatoiminta on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä ja sitä esiintyy kaiken ikäisillä. Hypo- ja hypertyreoosi ovat autoimmuunisairauksia, joissa kehon puolustusjärjestelmä toimii virheellisesti omia kudoksia vastaan ja aiheuttaa sairaudet. Kilpirauhasen syöpään sairastuu vuosittain noin 400 henkilöä. Yleisin kilpirauhasen syöpäsairaus on papillaarinen kilpirauhassyöpä. Papillaarisen syövän ennuste on hyvä ja sairastaneista on 20 vuoden päästä elossa 95 prosenttia. Struuma tarkoittaa suurentunutta kilpirauhasta. Struumassa kilpirauhanen toimii yleensä normaalisti (eutyreoosi) tai voi esiintyä joko vajaa- tai liikatoimintaa. Jodin puutoksen vuoksi struumaa esiintyi Suomessa runsaasti sekä aikuisilla että lapsilla vielä 1940-luvulla. Vuonna 1949 ryhdyttiin lisäämään jodia ruokasuolaan, jonka seurauksena struuma väheni merkittävästi. Jodia saa myös maitotuotteista ja kalasta. Viime aikoina on ollut viitteitä siitä, että jodin saanti on vähentynyt ja osalla väestöstä esiintyisi jodin puutosta. Tämä on mitä ilmeisimmin seurausta teollisten elintarvikkeiden ja einesten lisääntyneestä käytöstä, koska elintarviketeollisuus ei käytä jodioitua suolaa. Vaikutuksensa on myös siirtymisellä jodioidun suolan käytöstä muihin suoloihin. Vegaanien keskuudessa voi ilmetä jodin puutosta, koska ravinto ei sisällä maitotuotteita ja kalaa. Vajaatoiminnan syyt, oireet ja hoito Yleisin vajaatoiminnan syy on krooninen autoimmuunitulehdus, jota kutsutaan myös Hashimoton taudiksi. Autoimmuunitulehduksessa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää kilpirauhaskudosta vastaan ja alkaa tuhota sitä. Kudoksen tuhoutuessa kilpirauhasen toiminta vähitellen lakkaa vuosien, jopa vuosikymmenien aikana ja voi johtaa vajaatoimintaan. Nykytiedon mukaan esimerkiksi elintavoilla ei voi ehkäistä tulehdusta eikä vajaatoiminnan kehittymistä. Muita vajaatoimintaan vaikuttavia syitä ovat muun muassa liikatoiminnan hoidon jälkitila radiojodihoidon tai leikkauksen seurauksena, ja harvinaisina aivolisäkkeen riittämätön TSH-tuotanto, jodin puute tai liiallinen jodin saanti ja subakuutti eli äkillinen kilpirauhastulehdus. Tietyt lääkkeet kuten lithium, amiadroni tai interferoni voivat johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi antaa merkkejä hyvin monenlaisin oirein. Tyypillisimmät oireet ovat voimakas väsymys ja lisääntynyt unen tarve, aloitekyvyttömyys, alakuloisuus jopa masennus, paleleminen, painon nousu, ummetus, muistihäiriöt, hidas sydämen syke, kuukautishäiriöt, ihon kuivuminen sekä huonokuntoiset hiukset ja kynnet. Vajaatoiminta voi vaikuttaa kolesteroliarvoja kohottavasti. Oireet kehittyvät yleensä vähitellen ja huomaamatta, josta syystä tutkimuksiin meneminen ja vajaatoiminnan diagnosointi voi viivästyä. Vajaatoiminta todetaan verikokeella. Herkin kilpirauhasen toiminnan mittari on TSH, mutta vajaatoimintaa epäilevän kannattaa pyytää myös veren tyroksiinipitoisuuden (T4V) määrittämistä. Vajaatoiminnassa TSH-arvo kohoaa viiterajojen yläpuolelle tai ylärajan tuntumaan ja tyroksiini eli T4V laskee viiterajan alle tai alarajalle. Yhtä tärkeää kuin veriarvojen seuraaminen on huomioida potilaan vointi ja oireet. Potilaalta voidaan selvittää myös kilpirauhasvasta-aineet (S-TPOAb) arvioitaessa lääkityksen tarvetta oireiden ja laboratoriotulosten perusteella. Pääasiallinen hoito vajaatoiminnassa on synteettinen tyroksiini eli T4-hormonikorvaushoito ja useimmat vajaatoimintapotilaat pääsevät oireettomaksi tyroksiinihoidolla, kun oikea annostus on löytynyt. Joskus hoitotasapainon löytyminen voi viedä pitkään, jopa kuukausia. Toiset huomaavat selkeän eron voinnissa jo viikossa, parissa hoidon aloittamisesta. Hoito aloitetaan pienehköllä annostuksella jota lisätään 2-4 viikon välein, kunnes oikea ylläpitotaso on saavutettu. Ensimmäinen kontrolli on 6-8 viikon päästä hoidon aloittamisesta. Kun oikea annostaso on saavutettu, riittää kontrollointi kerran vuodessa, mikäli potilas pysyy oireettomana. Joissakin tapauksissa tyroksiinihoito yksinään ei tuo toivottua hoitotulosta ja potilas jää oireiseksi. On arvioitu, että näitä ongelmia on noin 5-10 prosentilla vajaatoimintapotilaista. Näissä tapauksissa voidaan kokeilla T4+T3-yhdistelmähoitoa. Liikatoiminnan syyt, oireet ja hoito Tavallisin liikatoiminnan syy on Basedowin eli Gravesin tauti. Muita syitä ovat liikatoimiva kyhmystruuma ja yksittäinen liikatoimiva kilpirauhaskyhmy. Subakuuttiin eli äkilliseen kilpirauhastulehdukseen voi liittyä ohimenevä liikatoimintavaihe. AIVO- LISÄKE Liika- ja vajaatoiminnan oireet voivat toisinaan olla samantapaisia. Tyypillisimpiä liikatoiminnan oireita ovat nopea lepopulssi, rytmihäiriöt, vilkastunut suolen toiminta, hikoilu ja alentunut lämmön sieto, väsymys, laihtuminen lisääntyneestä ruokahalusta ja jopa ahmimisesta huolimatta, jano, hermostuneisuus, unettomuus ja käsien vapina. Liikatoiminta todetaan verikokeella mittaamalla TSH- ja T4V-arvot. Liikatoiminnassa TSH laskee mittaamattomiin ja T4(T3)-hormonin taso nousee viiterajojen yläpuolelle. Basedowin taudissa esiintyy silmäoireita kuten luomiturvotus, sidekalvotulehdus, valonarkuus, kirvely, roskantunne, kyynelvuoto, kaksoiskuvia, kipeät silmän liikkeet sekä ulospäin pullistuvat silmät. Silmäoireet voivat esiintyä joko samaan aikaan kuin kilpirauhasen liikatoiminta, sitä ennen tai sen jälkeen. Joskus Basedowin taudissa voi olla silmäoireet ilman kilpirauhasen oireita. Tupakan poltto voi pahentaa silmäoireita ja jopa aiheuttaa niiden puhkeamisen. KILPI- RAUHANEN Liikatoimintaa hoidetaan kolmella eri tavalla: lääkkeillä, radiojodilla tai leikkauksella. Hoidon valintaan vaikuttaa kilpirauhasen koko, rakenne, potilaan ikä, silmäoireet ja muut sairaudet. Lääkehoito aloitetaan heti liikatoimintadiagnoosin jälkeen ja vaikeassa liikatoiminnassa sitä täydennetään beetasalpaaja-hoidolla rytmihäiriöiden, vapinan, ylivilkkauden ja hikoilun rauhoittamiseksi. Kun liikatoiminta on rauhoittunut, valitaan jokin kolmesta hoitolinjasta. Radiojodihoidon ja leikkauksen seurauksena kehittyy usein vajaatoiminta, jota hoidetaan tyroksiinilla. Jos leikkauksessa tehdään kilpirauhasen totaalipoisto, aloitetaan tyroksiinikorvaushoito heti leikkauksen jälkeen. Kilpirauhasen syöpäsairaudet ja kyhmyt Kilpirauhasen kyhmyt ovat melko yleisiä ja 95 prosentissa tapauksista ne ovat hyvänlaatuisia. Hyvänlaatuisuuden varmistamiseksi kyhmyt on kuitenkin syytä aina tutkia ultraäänitutkimuksella ja ohutneulanäytteellä. Kilpirauhassyövän hoitona on leikkaus, jossa kilpirauhanen poistetaan yleensä kokonaan ja hoitoa voidaan täydentää radiojodihoidolla. Hoidon seurauksena on tyroksiinikorvaushoito. Kilpirauhassairaudet ja migreeni Kilpirauhassairauksien vaikutuksesta migreenin kehittymiseen tai kohtausten tiheyteen on vähän tutkimustietoa. Molempien sairauksien esiintyvyys on yleistä, kilpirauhaspotilaita on yli ja migreenipotilaita , joten ei ole lainkaan tavatonta, että samalla ihmisellä on molemmat sairaudet. Jotkut kilpirauhaspotilaat ovat havainneet migreenikohtausten olevan rajumpia, jos kilpirauhasen hoito ei ole tasapainossa. Sen sijaan kilpirauhasen vajaatoimintaan (koholla oleva TSH-arvo) ei näytä liittyvän lisääntynyttä herkkyyttä migreeniin ehkä jopa päinvastoin. Artikkelin lähdemateriaali Suomen Kilpirauhasliitto ry:n sairausesitteet KILPI-lehti , LL Ulla Slama: Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja toteaminen LKT, sisätautiopin dosentti Esa Soppi: Kilpirauhanen ja kilpirauhassairaudet kirja potilaalle (2013). Kirja on tilattavissa Kilpirauhasliitosta, hinta 51 euroa + toimituskulut 8,90 euroa 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Anitta Tähti-Niemi, Projektikoordinaattori, Migreeniä sairastavan erityistarpeet työpaikalla Vaikka Suomessa lähes 90 %:lla työntekijöistä on järjestettynä työterveyshuolto ja yli kymmenen hengen työpaikoilla on työntekijöiden keskuudesta valittuna työsuojeluvaltuutettu, ei työolosuhteiden muuttaminen työntekijän yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi useinkaan onnistu helposti tai lainkaan. Työelämän triggerit -projektin kahdessa ensimmäisessä kyselyssä kartoitettiin työstä ja työolosuhteista johtuvia päänsäryille altistavia tekijöitä. Kyselyt olivat vastattavina Suomen Migreeniyhdistyksen internetsivustolla ja niistä tiedotettiin jäsenistölle sähköpostilla sekä Facebookin migreeni-ryhmässä. Vastauksia tuli ensimmäiseen kyselyyn 720 ja toiseen 524, mikä oli erittäin hyvä tulos. Kiitos kaikille vastaajille. Stressi ja työn kiireisyys olivat selvästi suurimmat työstä johtuvat, päänsärylle altistavat tekijät. Eikä liene yllätys, että näyttöpäätetyö nousi migreenitriggerinä heti seuraavalle sijalle, mutta huonon työergonomian olisi jo luullut olevan taaksejäänyttä työelämää. Kyselyn vastauksissa tuli esiin muitakin helposti ehkäistävissä olevia altistavia tekijöitä, kuten valaistuksesta, hajusteista ja hälinästä johtuvat ongelmat. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) painottaa haittojen torjuntaa, mikä hyvin toteutuessaan merkitsisi monelle migreeniä sairastavalle parempaa työkykyä ja työviihtyvyyttä sekä migreenin kroonistumisen ehkäisemistä. Terveystalo Kampissa avattu Päänsärkyklinikka Kokonaisvaltaista päänsärky-potilaan hoitoa. Päänsäryn diagnostiikka ja päänsärkykohtausten akuuttihoito ympäri vuorokauden sekä kroonisen migreenin botuliinitoksiinihoidot. Varaa aika klinikan vastuulääkärille, neurologi Petra Keski-Säntille. Terveystalo Kamppi, Graniittitalo Sisäänkäynti Antinkatu 3 ja Jaakonkatu 3 Avoinna 24/7 Projektin kolmas, pienimuotoinen kysely kohdistikin huomion niihin toimenpiteisiin, joita työolosuhteissa ja työssä tulisi tehdä ehkäistäessä migreenija muita päänsärkykohtauksia. Kyselyssä haluttiin saada esiin migreeniä ja muita päänsärkysairauksia potevien omakohtaisia kokemuksia muutostarpeiden esiintuomisesta, niihin reagoimisesta ja siitä, mitkä tahot parhaiten myötävaikuttavat muutosten toteuttamisessa. Vastaajat toivoivat eniten joustoa työaikoihin. Moni migreeniä sairastava herää päänsärkyyn, ottaa lääkkeen ja tarvitsee lepoa, jotta lääke parhaiten auttaisi. Jos on mahdollisuus aloittaa työpäivä pienellä joustolla, ei synny stressiä myöhästymisestä, vaan voi rauhassa odottaa lääkkeen vaikutusta. Työpäivän aikana alkaviin kohtauksiin työpaikalla tulisi olla lepohuone, jonne voi vetäytyä lepäämään ja odottamaan kohtauksen ohimenemistä. Vastaajista osa oli saanut helpotusta edullisesti ja nopeasti pimennysverhosta, joka etenkin rullaverhona on oiva apu häikäisyn ja kuumenemisen ehkäisyssä. Kokemukset työyhteisön ja työnantajan suhtautumisesta migreeniin vaihtelivat kovin. VARAA AIKA terveystalo.com p * Kaikki mitä terveyteesi tarvitset *Ajanvaraus avoinna ma pe 7 21, la-su ja arkipyhät Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. Toiveena olikin vielä enemmän tiedotusta migreenikohtausten yksilöllisyydestä ja työtehoa alentavasta ja pahimmillaan täysin estävästä vaikutuksesta. Työntekijä on paras asiantuntija omien yksilöllisten muutostarpeidensa suhteen mutta asiantuntijan lausunto helpottaa niiden perustelemista. Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon saumaton yhteistyö haittojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi toivoisi olevan kaikkien sairausryhmien kohdalla mahdollista mutta migreenin kroonistumisen ehkäisyssä se olisi ensiarvoisen tärkeää. Työelämän triggerit -projektin päätuotoksena on kaikkia osapuolia palveleva interaktiivinen neuvontasivusto, joka valmistuu syksyllä Sivustolla altistava tekijä ja siihen löytyvät ratkaisukeinot kohtaavat. Toimintaterapeutti Satu Korpi, EPSHP, asiantuntija, Seinäjoen keskussairaala, Alueellinen apuvälinekeskus Tutkimusinsinööri Risto Toivonen, Työterveyslaitos, Ergonomia ja käytettävyys -tiimi Tietokoneen näytön muokkaaminen voimakkaasti valoherkän henkilön tarpeisiin soveltuvaksi Taustaa: Henkilöllä on ollut voimakas valoherkkyys vuodesta 2003 ja se on viimevuosina lisääntynyt. Henkilö käyttää suojalaseina 75 % absorbtiolaseja ja lippalakkia vähentämään ylhäältä tulevia heijastuksia. Häikäistyminen aiheuttaa voimakasta migreeniä ja lihasjännitystiloja. Esiin tulleita ongelmia tietokoneen käytössä Perheen yhteistä tietokonetta käytettäessä ongelmina ovat kirkas näyttö, näytön heijasteet, kirkkaat merkkivalot, optisen hiiren välähdykset, yllättävät ponnahdusikkunat ja animaatiot. Em. syistä johtuen tietokoneen käyttö on jäänyt vähäiseksi. Tietokone on välttämätön päivittäisten raha-asioiden hoidossa, virastoissa asioinnissa, tiedonhaussa, viestittämisessä sekä harrastuksissa. Apuvälineratkaisun etsiminen Apuvälinekeskuksesta annettiin kokeiltavaksi kannettava tietokone, johon tehtiin käyttöä helpottavia säätöjä. Tietokone oli musta ja näyttö mattapintainen. Merkkivalot teipattiin piiloon mustalla eristysnauhalla, koska esim. koneen käynnistymisen yhteydessä vilkkuvat valot aiheuttavat ärsytystilanteen. Hiiriohjaimeksi valittiin tavallinen, vanhanaikainen hiiri, jossa ei ole vilkkuvia valoja, koska kannettavan tietokoneen tasohiiri tuntui vaikeasti hallittavalta. Työskentelytilaa hämärrettiin valoheijastuksien minimoimiseksi. Windowsin asetuksista valittiin suurikontrastinen musta ja näytön kirkkaus säädettiin mahdollisimman himmeäksi. Kontrastiasetukset toimivat myös Internet Explorer -selaimessa. Papunetin sivuilta asennettiin isokokoiset hiiriosoittimet havaitsemisen helpottamiseksi. Tekstinkäsittelyohjelman oletusfontti vaihdettiin henkilön toivomuksesta selkeästi luettavaan Century Gothic -fonttiin, koko 16 pt. Näppäimistön kirjaimien erottelua ja havaitsemista helpottamaan käytettiin Näkövammaisten keskusliiton apuvälinemyymälän kautta saa- Kuva: Ari-Pekka Darth tavia näppäimistötarroja, jossa on isokokoiset valkoiset kirjaimet mustalla pohjalla. Työpöydän fontti- ja kuvakekokoa suurennettiin. Edellä mainitut toimet eivät kuitenkaan olleet riittäviä. Edelleen näyttö on liian kirkas. Häikäisysuojakalvosta ei ollut tässä tilanteessa apua ja näytön tarkkuus kärsi. Internetissä olevat kuvataustat ja mainokset ovat edelleen liian kirkkaat. Näytönohjain päivitettiin valmistajan sivuilta ja ohjauspaneelin kautta avautui mahdollisuus näytön kirkkauden, värikylläisyyden ja kontrastin säätöön. Näytönohjaimen säädöillä internetissä näkyvät kuvataustat himmenivät riittävästi. Internetasetuksien kautta estettiin ponnahdusikkunoiden ja animaatioiden näyttö, koska ne yllättävinä välähdyksinä, himmeydestään huolimatta aiheuttivat ärsytysreaktion. Säätöjä hiottiin usean kuukauden aikana sähköpostia hyväksi käyttäen. Kokeilujakson aikana tietokone säädettiin henkilölle soveltuvaksi. Perheen yhteistä konetta ei kuitenkaan ole mahdollista säätää asiakkaan tarpeita vastaavaksi, koska se haittaa muun perheen normaalia koneen käyttöä. Asiakas sai avustuksena oman kannettavan tietokoneen, johon tehtiin vastaavat asetusmuutokset. Oman ongelmansa toi käyttöjärjestelmän vaihdos Windows XP:stä Win 7:aan. Uudessa tietokoneessa mustavalko kontrasti oli kirkkaampi kuin kokeilukoneessa ja asia ratkaistiin muokkaamalla oma teema, jossa mustaa taustaa hieman vaalennettiin ja valkoisen fontin tilalle valittiin vaalea harmaa. Työpöydän fontiksi valittiin sama kuin tekstinkäsittelyohjelmassa ja fonttikoko suurennettiin 150 %. Uuden tietokoneen näyttö on 17", joka mahdollistaa fonttikoon suurentamisen. Erona kokeilukoneeseen, uuden koneen runko on metallin värinen, tumma. Siihen valmistettiin musta peitinsabloona, johon leikattiin aukko näppäimistölle. Lopuksi helppokäyttötoiminnoista otettiin käyttöön asetus siirrä osoitin automaattisesti oletuspainikkeeseen ja kansionasetuksista ohjelmien avaus napsauttamalla. 22 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

13 Migraine Trustin ohjeita työpaikalle Suomen Migreeniyhdistyksen Työelämän triggerit -projektissa on selvitelty suomalaisen työelämän päänsäryille altistavia tekijöitä laajalla nettikyselyllä. Kyselyn lopulliset tulokset valmistuvat syksyn 2013 kuluessa ja niiden pohjalta laaditaan palveleva nettisivusto, josta löytyy neuvoja ja tietoa altistavien tekijöiden välttämiseen ja haittojen vähentämiseen. Niitä odotellessa voimme vilkaista sisarjärjestön tuotosta, joka on julkaistu opaskirjan muodossa Iso-Britannian potilasjärjestö Migraine Trust ohjeistaa päänsäryistä kärsiviä työntekijöitä oppaassaan Employment Advocacy Toolkit tutustumaan ohjeistuksiin, lainsäädäntöön ja olemaan tietoisia oikeuksiaan. Oppaassa neuvotaan käsittelemään eteen tulevia ongelmia, lähinnä migreenille altistavien tekijöiden vaikutuksia, portaittain. Ensin varhainen puheeksiotto ja sovittelu, sitten vasta mahdollinen virallinen valitus. Vinkkejä, joilla työtä, työkäytäntöjä ja työolosuhteita voitaisiin muokata kaikille, mutta etenkin migreenikohtauksista kärsiville edullisemmaksi on monia, alkaen työhaastattelusta ja viimeisimpänä vaihtoehtona työtuomioistuimeen tehtävät valitukset, jotka koskevat vajaakuntoisuudesta johtuvaa syrjintää. Tässä vain muutamia esimerkkejä: Työkäytäntöjä Joustavat työtunnit Kun työtunnit eivät ole tiukasti säädeltyjä, voit hallita työaikaasi, eikä sinun tarvitse stressaantua, jos joudut sopeuttamaan työtuntejasi migreeniisi. Sinun ei esimerkiksi tarvitsisi aina ottaa sairauslomaa eikä huolestua myöhästymisestä. Etätyömahdollisuus Työskentelymahdollisuus kotona antaa sinulle tilaisuuden korvata niitä tunteja, jotka olet menettänyt eikä sinun tarvitse stressata kiirehtiäksesi töihin migreenikohtauksen ollessa päällä. Säännölliset tauot Tauot antavat sinulle mahdollisuuden venytellä, rentouttaa lihaksia ja hallita migreenitriggereitä. Tauot ovat erityisen tärkeitä, jos teet töitä tietokoneella tai liukuhihnalla. Työnkierto Mahdollisuus kierrättää tai jakaa töitä tiimisi sisällä mahdollistaa työntekosi ilman niitä tehtäviä, jotka jatkuvasti altistavat sinut migreenille. Mahdollisuus juoda vettä Jano/kuivuminen/ nestehukka on suuri migreenitriggeri. Lepohuone Mikäli vain on tilaa, mahdollisuus levätä pimeässä hiljaisessa huoneessa kohtauksen alkaessa auttaa sinua toipumaan nopeammin. Lääkärissä käynti työaikana Saattaa olla aikoja, jolloin sinun lääkärissä käyntisi osuu työajalle. On hyödyksi, jos saat sovittua työnantajasi kanssa sen joustavasti. Uudelleensijoitus Muuttaminen toiseen työpaikkaan tai tiimiin tai työaikojen muokkaus voivat auttaa sinua pysymään työssä, jos migreeni vaikuttaa nykyiseen toimenkuvaasi. Stressin hallinta Stressin riskinarviointi Tunnistamalla esimiehesi kanssa stressitekijät voit pienentää migreenille altistavan stressin tasoa. Stressin hallinnan opettelu Työpajat ajankäytön hallinnan opetteluun ja stressin Kuva: Ari-Pekka Darth hallintaan olisivat hyväksi koko henkilökunnalle. Säännölliset kehityskeskustelut Säännölliset kahdenkeskiset tapaamiset esimiehen kanssa ovat mahdollisuuksia tiedostaa työn triggereitä / altistuksia ja stressitekijöitä ja keskustella esimiehen mahdollisuuksista tukea työntekoa. Vertaisryhmä Migreenivertaisryhmä tai koulutettu taho, jolle voit ilmoittaa kohtauksesta tai jolta saat tukea, vähentää ahdistustasi, jota tunnet työssä tapahtuvista kohtauksista. Fyysinen työympäristö Työtila Avainasemassa on harkita työtilasi sijainnin ja kalustuksen organisointia: oikea työasento on tärkeä, jos istut työpöydän ääressä, koska useille jäykkä selkä ja niska altistavat migreenille. varmista, että työpöytäsi on sijoitettu siten, että ikkunasta tuleva häikäisy voidaan riittävästi eliminoida sälekaihtimilla tai verhoilla. On tärkeää estää auringon paisteen heijastusten osuminen työpöydän papereihin, silmiisi tai tietokoneesi näyttöön. varmista, että työpöytäsi on sinulle sopivalla korkeudella ja että jaloissasi on riittävästi tilaa, etkä joudu olemaan epämiellyttävässä asennossa. tarkista työtuolisi säädöt, ettei sinun ole pakko istua huonossa asennossa. asiakirjan pidike näppäimistön vieressä ehkäisee haitallisia silmän ja niskan liikkeitä, jotka voivat aiheuttaa päänsärkyä tai lihasjännityksiä päähän, niskaan tai hartioihin. muuttaminen toisen työpöydän ääreen, ilmastoidumpaan tilaan tai pois ikkunasta tulevasta häikäisystä saattaa auttaa sinua paremmin hallitsemaan migreenitriggereitäsi. Valaistus Useimmat valaistuksen ongelmat liittyvät häikäisyyn Aina kun on mahdollista, häikäisyn ymmärtäminen ja kontrollointi on suureksi avuksi ja mahdollistaa ehkäisemään migreeniriskiä työympäristössä. Valitettavasti työsi luonne saattaa estää isompien muutosten tekemisen valaistukseen (esimerkiksi, jos työskentelet tavaratalossa tai tehtaassa). On kuitenkin hyvä olla tietoinen miten häikäisyä voidaan ehkäistä. Häikäisy aiheutuu suurista kirkkausasteiden eroista näkökentässä. Silmämme yrittää sopeutua näihin eroihin ja näköhäiriöitä voivat altistaa migreenille. Häikäisyn huomaa parhaiten tietokoneen näytön ääressä työskennellessä. Suora häikäisy tulee usein ikkunoista ja voi paistaa suoraan työntekijään. Epäsuoraa häikäisyä esiintyy, kun valo heijastuu ikkunasta tai yläpuolella olevasta valaistuksesta kirkkaiden pintojen kautta näkökenttään. Valonlähteet suoraan yläpuolella voivat peittää tai varjostaa näyttöpäätettä. Yläpuolinen yleisvalaistus voi aiheuttaa suoraa ja epäsuoraa häikäisyä, jota voidaan kontrolloida lamelliritilöitä. Modernissa päivävalaistuksessa ne on rakennettu sisään systeemiin ja joissakin tapauksissa valoja voidaan säädellä/muokata. Ritilät mahdollistavat valon kulkemisen vain suoraan alas tuottaen riittävän valon ja samalla minimoivat heijastuksen näyttöpäätteelle. Valoa pitäisi myös voida säädellä paksujen, valoa imevien verhojen tai sälekaihtimien avulla. Varmista, että verhot tai sälekaihdin ovat juuri oikean kokoiset. Jos työskentelet yksin, voi olla mahdollista rajoittaa suoraa yleisvalaistusta ja käyttää epäsuoraa valaistusta, esimerkiksi epäsuoria kohdevalaisimia, jotka eivät loista suoraan työskentelyalueelle/tilaan. Loisteputkivalaistus voi olla erityinen ongelma, koska se voi välkkyä tai lepattaa. Kuitenkin uuden sukupolven valaisimissa on lepatusta minimoitu. Jos sinulla tai esimiehelläsi on epäselvyyksiä valaistuksen laadun suhteen, pitäisi sinun kääntyä asiantuntijan puoleen. Ilmastointi Kuiva, liikaa hiilidioksidia sisältävä työilma voi tuottaa päänsärkyä ja uupumusta. Ilmastoinnin parantaminen hyödyttää myös muita, vaihtoehtoisesti se auttaa työpisteesi uudelleensijoituksessa. Tietotekniset välineet Terveys- ja turvallisuustietoisuus tiedotus ja koulutus terveellisestä tietoteknisten välineiden käytöstä lisäävät tietoisuutta tietotekniikan käytön fysikaalisista vaikutuksista ja mahdollistavat työntekijöille niiden terveysvaikutusten hallinnan, mukaan lukien migreenikohtauksen estämisen. tietokonetta käyttäessäsi varmista, että näyttö on oikein sijoitettu ja ettei se ole liian korkealla tai matalalla ja ettei se ole liian lähellä tai kaukana. Säädettävä tasoja voi ostaa. varmista, että hiiresi ei ole liian kaukana, koska epämukavat asennot voivat aiheuttaa niska ja hartiakipuja. Sinun pitäisi käyttää hiirtä ranne suorana. Ergonominen hiiri voisi olla hyödyllinen. varmista, että näppäimistösi on sijoitettu siten, että voit helposti kirjoittaa ja että sinulla on riittävästi tilaa näppäimistön edessä käsien ja ranteiden rentouttamiseen. Ranteen lepuuttaja tai jokin muu ergonominen väline saattaa tulla kyseeseen. Heijastamaton näyttö Heijastamaton näyttö on saatavissa melkein kaiken kokoisiin koneisiin. Välkkymisen rajoittaminen varmista, että sinulla on oikein asennettu näytön taajuus. Näytön välkkymiseen auttaa, että näytön taajuus on oikein asennettu. Yleisesti on sovittu, ettei taajuus saa olla alle 70Hz. Taajuuden tulisi olla Hz, mikä ei vanhemmissa malleissa ole mahdollista. Uusimmissa litteissä näytöissä tätä ongelmaa ei ole, koska niissä ei ole kuvaputkia, jotka aiheuttivat välkkeen. Miten tarkistaa näytön taajuusasetukset, useimmissa tietokoneissa: 1. klikkaa hiiren oikeaa puolta näytön tyhjällä kohdalla 2. valitse Properties > settings > advanced > monitor 3. tarkista arvo näytön virkistystaso 4. jos arvo on liian alhainen, pyydä teknistä apua ennen muutosta, koska se voi vaikuttaa näyttösi asetuksiin Tekstin näyttö Teksti voidaan sovittaa siten, että varmistetaan sen helppolukuisuus näytöltä ja tulosteelta. Saatat myös hyötyä värien kontrastin säädöistä silmille sopivammiksi. Kannettavan tietokoneen käytön rajoittaminen Jos mahdollista vältä kannettavan tietokoneen käyttöä, mikäli siinä on pieni näyttö tai pieni näppäimistö. Se voi jatkuvassa käytössä olla epämukavaa ja aiheuttaa lihasjännityksiä. (Katso lisää tietokoneohjeita tämän lehden s 23.) Migreeni ja päänsärky voivat viedä ilon elämästä. Haluatko päästä migreenistä ja päänsärystä eroon? QEEG:lla avustettu Hermopalaute-terapia on ratkaisu! Ota elämä takaisin hallintaasi! Hermopalaute auttaa sinua kivuttomasti ja turvallisesti. Ota yhteyttä meihin! puh bfc@brainfitness.fi Yhteistyössä: 24 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 MORBUS MYSTICUM valosoturin erikoinen tarina Päänsärky alkoi jo yläasteella, lukiossa oireili enemmän. Kerran ranskan tunnilla ihmettelin, mihin opettajan toinen silmä katosi. Ja välitunnilla löin pääni pylvääseen, en vaan nähnyt sitä edessäni. Silmät ovat aina olleet valolle arat, silmälaseissa oli itsestään tummenevat linssit ja kesäisin pidin lippalakkia lähdin au pairiksi Lontooseen, siellä asuin 9 kk enkä muista päänsärkyjä. Tein myös 2 viikon etelän matkoja, migreeniä en muista. Ehkä särkylääkkeet ovat tehonneet, jos olen tuntenut säryn alkavan. Siitä alkoi taistelu byrokratiaa ja valoa vastaan! 1985 helsinkiläislikka lähti opiskelemaan maatilamatkailua ja pian muuttikin Etelä-Pohjanmaalle maitotilalle. Opiskelu jatkui maatilayrittäjäksi ja myöhemmin opiskelin maaseutumatkailua. Tietokoneen koin aina hankalaksi, vaikka näyttö olikin himmennetty. Työkokemus on ollut asiakaspalvelua mm. verovirastossa, junan ravintolavaunussa, sairaalan kanttiinissa ja tavaratalon kassana. Kassalla olin viikonloput, muut päivät menivät lapsia ja lehmiä hoitaessa. Migreenin vuoksi en koskaan ollut pois töistä, mutta usein turvauduin särkylääkkeisiin syksyllä 40-vuotiaana alkoivat näkemisen ongelmat ja voimakas valoherkkyys. En kyennyt kohdistamaan katsetta pieniin viivakoodeihin ja tavaratalon valot tuntuivat kipuna silmissä, etenkin vasemmassa. Ulkona pidin lippalakkia. Autoilu oli vaikeaa, vastaan tulevien autojen valot tekivät kipeää ja huonon olon. Televisio oli liian kirkas, tietokone mahdoton käyttää. Jos yritin maitokannua nostaa, tuntui kuin silmät pullistuisivat pois päästä. Lopetin maatilantyöt ja sinnittelin kassalla. Niska jumiutui ja silmiä särki, oli pakko päästä hierojalle. Silmien liikuttelu teki kipeää ja silmät tuntuivat kuivuvan täysin, tähän vyöhyketerapia toi avun. Marraskuussa silmät eivät sietäneet mitään valoa ja allodynia tuli koettua. Keittiöstä tuli kamala paikka. Mikron ja hellan lasit piti pyyhkeellä peittää, kaikki kiiltävä oli oltava pois näkyvistä. Siitä alkoi taistelu byrokratiaa ja valoa vastaan! Silmälääkäri epäili silmäsairautta ja pääsin magneettikuvaukseen. Silmät olivat terveet, mutta löytyi aivokalvokasvain, meningeooma. Normaalisti 1 cm kokoinen patti ei aiheuta mitään oireita, mutta migreeniaivot toimivat toisin. Myös patin rakenne ja sijainti aiheuttivat lääkäreiden keskuudessa erilaisia kannanottoja. Kasvain leikattiin keväällä 2003 ja valoarkuus helpotti. Jo alkusyksyllä oireilu palaili, silmät temppuilivat ja päätä särki. Kaulalihakset reagoivat paitsi valoihin myös tehdessäni käsillä jotain raskasta. Nopeasti katsetta siirtäessä kerrostalo siirtyi tien toiselta puolelta toiselle ja suuri koivu jakautui kolmeen osaan. Autoa ajaessa tie alkoi liikkua Kerroin näistä kokemuksistani lääkäreille ja sain passituksia psykiatrille! En ollut psykoosissa ja parhaan avun silmiini sain kansanparantajalta! Vuoden sinnittelin viikonloput kassalla ja viikolla parantelin vointiani seuraavaa työrupeamaa varten. Kesällä löysin netistä OMT-fysioterapian ja sain lähetteen. Niskan jumitus laukesi ja silmät toimivat normaalisti heti ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Pari viikkoa kului ja olin taas jumissa. Syksyllä 2004 alkoi pitkä sairausloma (5 vuotta). Autolla ajamisen lopetin kokonaan. Tiesin, ettei terveys ollut kohdallaan, mutta apua en saanut. Helmikuussa 2005 löysin neurologin, joka selitti, miksi oireilin. Kasvain oli aiheuttanut migreeniaivoille valoherkkyyden (fotofobian). Niskasta tulee neurovaskulaarisen irritaation periaatteen mukaisesti näköhäiriöoireita, päänsärkyoireita ja huimaus/huonon olon tuntemuksia. Migreeni-ihmisille tulee tällainen neurovaskulaarinen irritaatio hankalampioireisena kuin muille. Okkipitaalihermon pinnetila niskassa selittää oireiden hankaluuden. Okkipitaalinen irritaatio aiheuttaa erittäin vaikean invaliditeetin. Minusta tuli OMT-fysioterapian vakioasiakas. Lisäksi kaikki aistit olivat herkistyneet ja näköjärjestelmä ei toiminut normaalisti. Valo tuotti enenevästi ongelmia. Kevät oli vaikeaa aikaa, alhaalta tuleva valo heijastui pinnoista mm. autoista ja rakennusten ikkunoista. Ojissa oleva vesi heijasti auringon. Sälekaihtimet ja kangasverhot eivät olleet riittäviä hämärtämään huoneita. Auringonvalo ikkunalasin läpi oli myrkkyä. Keittiössä muu perhe kokkaili valoissa, söimme hämärässä ja minusta tuli hämärä jälkien siivooja. Kesällä oli helpompaa aikaa, lippalakki suojasi ylhäältä tulevalta valolta. Syksyllä lätäköt ja talvella lumi + aurinko vangitsivat minut sisälle. Kaupassa käynnit lopetin kokonaan. Ulkoilin vain pilvisinä päivinä ja pidin tummia klipsejä silmälasien päällä. Jouluvalot olivat kammotus. Kesällä 2006 olin tutkimuksissa Helsingissä, Näkökeskus Visiossa. Olen näköongelmainen ja varmistui, että leikattu kasvain paikantui näköjärjestelmän alueelle oikealle yläokkipitaalialueelle. Testeissä tulivat myös muistiongelmat esille. Häikäistymisherkkyys tuli esiin 170 cd/m 2 valotason nostolla. Miellyttävä valotaso oli 100 luksia, normaali kotivalaistus. Jatkossa käytin sisällä 25 % ja ulkona 75 % absortiolinssejä, näillä suojauduin liialliselta valolta. Migreenin estolääkitys alkoi ja vuoden lopussa haettiin työkyvyttömyyseläkettä. Patin mahdollista uudelleen kasvua seurattiin magneettikuvauksilla muutaman vuoden välein olin putkessa musta sukka silmillä, siellä oli liian valoisaa! Koneen tärinä rentoutti mahtavasti. Neurovaskulaarinen irritaatio-oireilu elää omaa elämäänsä ja sen kestosta ei voi tietää. Se aiheuttaa monenlaista autonomisen hermoston temppuilua, selkein oire minulla on kaulalihasten kramppailu heijastusärsykkeitä nähdessäni. Kesällä kotiin asennettiin valokatkaisimet, joita pystyin tarpeen mukaan himmentämään. Joulukuussa 2007 tapasin henkilön, jolla oli myös ongelmia valon kanssa. Olimme saman neurologin potilaita, kyllä oli helppo jakaa kokemuksia. Ymmärsimme täysin toistemme oireilua. Helmikuussa 2008 Päänsärkylehdessä etsin vertaistukea ja tutustuin yhteen kohtalotoveriin. Valo oli molemmille yhteinen vihollinen. Kesällä 2008 tehtiin uudet neuropsykologiset testit, näkemisen ongelmat ja muistin temppuilut tulivat esille. Olin oikeutettu kuljetuspalveluun. Vuosien paperisodan ja kaikki byrokratian koukerot läpikäyneenä minulla oli vielä taistelutahtoa ja mottoni oli periksi en anna. Syyskuussa 2009 tuli päävoitto työkyvyttömyyseläke oli myönnetty! Olin 46-vuotias valosoturi edelleen. Toukokuussa 2010 kotiin asennettiin uralliset pimennysverhot kaikkiin ikkunoihin, tämä helpotti elämää paljon. Kattovaloilta suojaudun kotona lippalakilla. Ulkona olemisen mahdollistaa puuduttavien silmätippojen käyttö, mykiö pienenee ja aivoihin kulkeutuvan valon määrä vähenee. Auringosta tuli lähes ystävä. Heinäkuussa 2011 sain Tukilinjan kautta apuvälineeksi kannettavan tietokoneen, jossa on mattapintainen näyttö. Sairaalan Apuvälinekeskuksessa näyttö muutettiin suurikontrastiseksi mustaksi ja himmennettiin pienimmälle mahdolliselle. Tekstinkäsittelyohjelman oletusfontti vaihdettiin suuremmaksi. Näin pystyin itse maksamaan laskut ja hoitamaan muun asioinnin. Periksi ei saa antaa, jos tuntee ettei ole tullut kuulluksi tai ymmärretyksi. Kesällä 2012 olin jälleen Visiossa; selvisi, että silmät ovat herkistyneet entisestään. Nyt jo 33 cd/m 2 valotaso aiheutti kiusahäikäisyn. Puudutustipat ovat ulkona tarpeelliset, mutta ne ovat saattaneet myös lisätä valoherkkyyttä. Puudutus kestää useita tunteja; kotona pimennysverhot alhaalla silmät rasittuvat ja verhojen auki pitäminen tuo takuuvarman migreenin. Monessa asiassa olen ollut väliinputoaja, niin nytkin. Toiminnallisesti olisin heikkonäköinen, mutta ei ole luokitusta johon kuuluisin olen näköongelmainen. Nykyisin tietokoneessani on puheentunnistusohjelma Mikropuhe 5 win. Se mahdollistaa koneen käytön, vaikka migreeni olisikin päällä. Opettelin näppäilytaidon ja voin kirjoittaa tekstiä silmät kiinni, silmien väsyminen on vähäisempää. Näppäimissä on apuna lisäksi suurikokoiset näppäimistötarrat. Visiossa 2012 kuulin ensi kerran FL-41 -migreenilaseista, eniten vierastin linssien väriä. Nähtyäni jutun kevään 2013 Päänsärkylehdessä, innostuin asiasta enemmän. Huhtikuussa sain nuo migreenilasit ja koin heti wau-elämyksen. Niillä oli niin helppo katsella; kaikki, mikä oli aiemmin inhottavan sinistä, oli nyt mukavan punertavaa. Tunnen hermoston rauhoittuvan käyttäessäni migreenilaseja, tosin pimennysverhot ovat edelleen alhaalla. Ulkona olen ollut illalla niin, että pidän polarisoivia klipsejä niiden päällä. Jos valoherkkyys vähenee, hämärinä päivinä uskoisin pärjääväni ulkona pelkillä migreenilaseilla ilman puudutustippoja. Optimistina uskon niin käyvän! Television katselu ja tietokoneen käyttäminen vaativat vielä tummia laseja, nettilaseissakin on tummat linssit. Koska omat kokemukseni FL-41 -linsseistä ovat näinkin myönteisiä, uskon niiden auttavan muitakin migreenikkoja. Olen oppinut elämään migreenin ja fotofobian ehdoilla. Lääkkeet, puudutustipat, silmämaskit, useat erilaiset silmälasit, lippalakki, migreenimyssy, lepo, pimeä koti, pimeä tietokone, vanha kännykkä, OMT-fysioterapia, venyttelyt nämä ovat aseeni liiallista valoa vastaan. Tosin aina tulee takapakkia, valosaaste ympärillä lisääntyy. Sinistä valoa loistavat kännykät, tabletit, tietokoneet, matalalla olevat loisteputket ym. ovat pahoja vastustajia. 10 vuoden monimutkainen sairaushistoria on koulinut minusta pätevän potilaan. Harvinainen sairaus on aina haaste lääkäreille. Potilaalla on velvollisuuksia, mutta haluan kannustaa kaikkia pitämään puolensa ja vaatimaan potilaan oikeuksien toteutumista. Periksi ei saa antaa, jos tuntee ettei ole tullut kuulluksi tai ymmärretyksi. Olen oppinut tekemään kysymyksiä, mutta oppinut myös sen ettei vastauksia aina saa. Lääketiede ei tiedä vielä kaikkea aivojen toiminnasta. 4 vuotta olen ollut eläkkeellä ja nyt aloittelen siinä sivussa yritystoimintaa. Minulle sopivassa hämyssä voin kotona askarrella onnittelukortteja ja muita lahjatavaroita. 50-vuotiaalle alkaa uusi, erilainen elämänvaihe. Optimismi vie eteenpäin! Ps. Migreenilasit auttavat minua katsomaan sitä valoa siellä tunnelin päässä! Erja Seinäjoelta 26 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 KUN... Kun kesällä 2010 ajattelin, että tästä se nyt alkaisi. Oma elämä. Lapset tehty ja nuorinkin jo 1½. Ei enään raskausaikoja, eikä kukaan rinnalla. Yhteinen elämä koko perheen kesken. Vaan ei. Jouduinkin jakamaan itseni sairauden kanssa, sairauden jota en ollut tähän väliin suunnitellut. Suunnitelmissa oli aloittaa osaaikatyö. Laskeskelin, että osaaikaisuus ja pienemmät tulot kompensoituisivat päivähoitomaksuissa. Koko perhe hyötyisi ajassa. Lasten ei tarvitsisi olla kokoaika hoidossa. Äiti saisi olla töissä, mutta silti riittävästi kotona. En vielä silloin tiennyt mitä tapahtuisi, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Syksyllä alkoi oudot kivut. Korjasin mökillä myrskytuhoja, kuorin männyn kuorta. Olkapää kipeytyi. Ei lihaksista, ei nivelistä vaan jostain siltä väliltä. Alkoi vaihe, kun liikunta alkoi kääntyä itseään vastaan. Se ei tuottanutkaan enää hyvää oloa vaan kipua ja uupumusta. Kävellessä jalkapohjat kipeytyivät, jänteitä kiristi. Jumpassa jalat eivät totelleet. En pärjännyt enää omassa työssäni entiseen malliin. Sanat takeltelivat, tuli vääriä sanoja. Kirkkaat valot sattuivat silmiin. Kompastelin. Ymmärrys pätki. Tavarat tippuilivat käsistä. Uuvutti. Kun hakeuduin lääkäriin, lääkäri sanoi, liiku vain. Liikunta tekee meille kaikille hyvää. Ja sain Burana-reseptin. Kun hakeuduin uudelleen ja uudelleen lääkäriin sain lähetteen reumapolille. Ja odotellessa sieltä aikaa söin sitä Buranaa ja Panadolia ja Buranaa... Tuli aika reumapolille. Haastattelu. Tutkimuksia. Kontrollikäynti. Ei en ollut reumaatikko. Missään ei ole mitään huomauttamista, hakeudu neurologille. Pöydällä oli edellisen päivän hoitopäiväkirja, josta silmiini pomppasi lause: kotiutetaan ellei siirretä psykiatriselle osastolle. Vuodenvaihteessa tuli ensimmäinen kova päänsärky ja niitä alkoikin tulla sitten sarjoina. Jouduin menemään päivystykseen. Lääkäri kysyi olenko stressaantunut. Vastasin: kysytkö minulta tuollaista. Minulta, jolla on viisi pientä lasta, olen sairas ja yritän kuitenkin käydä töissä. Sain vastauksen, ei kaikki äidit ole stressaantuneita. Koeta rentoutua. Onko niskasi jumissa? Outo oireilu ja päänsäryt jatkuivat. Toinen puoli ei enää ollut samanlainen kuin toinen. Oli tuntomuutoksia ja motoriikan sekä kognitiivisen puolen ongelmia. Menin yksityiselle neurolgille. Hän sanoi: Sinulla on migreeni. Lähdin vastaanotolta tukku reseptejä kädessäni. En tiennyt vielä silloin mitä tarkoittaa estolääke, täsmälääke, triptaani. Ohjeistus oli, että jos tuo ei auta kokeile tuota toista. Tämän annosta voi vielä nostaa. Aloitin verenpainelääkkeen estolääkkeeksi. Kun se ei vielä itsekseen auttanut, piti ottaa täsmälääkettä. Kun huomasin, että oireiden tullessa saan kivun pois ottamalla täsmälääkkeen, otin sen ja jatkoin. Ja taas seuraavana päivänä sama. En ollut ymmärtänyt tai en muistanut oliko minulle vielä edes kerrottu, että niitä ei saa ottaa päivästä, viikosta toiseen. Sitten tuli vaihe, kun oireisto muuttui taas. Suupieli alkoi nykimään, silmäluomi lerpatti, silmä ei nähnyt kunnolla, kasvoissa oli tuntomuutoksia. Pelotti. Mitä minulle nyt tapahtuu?? Sairaalan ensiavusta soitin salaa yksityiselle neurologille jolla olin käynyt. Johtuu triptaaneista, olet syönyt niitä liikaa!! Tilanne saatiin taas sillä erää rauhoittumaan ja pääsin kotiin. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että oikeasti se oli ensimmäinen hemipleginen eli toispuoleinen kohtaukseni. Tuli vaihe, kun kokeiltiin estolääkkeitä ja hoitoja toisensa perään. Välillä olin vaarallinen niin itselleni kuin toisillekin. Eräs epilepsialääke vei minulta sanat, en muistanut enää autolla ajaessa, sadevesikuoppaa väistäessä, kummalle puolelle tietä piti palata. Asuttiin maalla ja auton käyttö oli lähes välttämätöntä. Ilman sitä en saanut edes lapsia vietyä hoitoon. Itkien ja hädissäni soitin osastolle jossa olin ollut. Ei, et voi soittaa tänne. Sinut on jo kotiutettu täältä. Soita polille. Taas yksi estolääkekokeilu epäonnistui. Oli useita sairaalajaksoja. Kotona oli pieniä lapsia, kun oireet olivat pahimmillaan en voinut olla siellä. Suodattimeni oli hajonnut. Kaikki äänet, valot, maut, hajut tulivat moninkertaisina ja menivät suoraan aivoihin. On kauheaa, kun ei kestä omaa perhettään. Tuli vaihe, kun aloin vältellä sairaudestani ja lääkkeistäni puhumista. Kuitenkin tuntui, ettei ole enää muita puheenaiheita. Pyörin kehää sairauteni ja lääkkeiden kanssa. Toisaalta lääkkeitä tulee syödä mahdollisimman vähän, mutta kohtauksen tullessa niitä täytyy ottaa riittävästi, siis paljon. Mietin vain mitä lääkettä tai minkä lääkekoktailin ottaisin seuraavaksi, millä saisin oloani siedettävämmäksi. Ja kun kohtauksia ja oireita oli päivittäin, minut suurinpiirtein leimattiin pilleristiksi. Jouduin jäämään sairaslomalle, kun en enää kyennyt tekemään työtäni. Mutta migreeni on sairaus jonka katsotaan olevan kohtauksellinen ja se täytyisi saada lääkkeillä kuriin, ei voitu kirjoittaa pitkiä sairaslomia. Siksi oli taas palattava töihin tai haettava uusi kahden päivän viikon sairasloma. Oireisto vain ei siitä muuttunut. Minua on tutkittu paljon, mutta mitään ei ole löytynyt. Pää oli kuvainnollisesti kunnossa, veriarvot ok. Olin taas kerran joutunut hakeutumaan päivystykseen. Olin kipeä, väsynyt, itkuinen. Sain kohtauslääkitykset ja psykiatri kävi minua haastattelemassa. Hän oli asiallinen, kuunteli minua aidosti ja totesi, että olen väsynyt ja uupunut sairastamisestani. Kotiuduin. Olihan kipu taas saatu sillä kertaa taltutettua, tullakseen seuraavana päivänä uudelleen. Uudelleen sairaalaan. Kohtaus ei ollut katkennut. Minut otettiin päivystysosastolle. Pöydällä oli edellisen päivän hoitopäiväkirja, josta silmiini pomppasi lause: kotiutetaan ellei siirretä psykiatriselle osastolle. Olin ihmeissäni. Kyllä, olin myös uupunut ja itkuinen, mutta en kokenut itseäni masentuneeksi. Itkuherkkyyden liitän myös kohtaukseni yhdeksi oireeksi. Tuli olo, että jos minun somaattisille oireille ei liity selitystä niin olen sitten luulosairas. Onneksi psykiatri oli käynyt edellisenä päivänä ja sain edelleen oikeanlaista hoitoa. Mentiin päivästä, viikosta, kuukaudesta toiseen. Edelleen tutkimuksia, ei löydöksiä. Toisaalta hyvä niin. Siispä tämä on migreeniä. Migreenistä oli tullut päivittäinen seuralainen. Ei enään pelkkä päänsärky vaan kipu joka vaeltaa ja valtaa koko kropan. Eihän migreenin takia pitäisi puhua mitä sattuu, ei sen pitäisi tuntua kipuna varpaissa, jalkapohjissa vaan päässä. Miksi en joku päivä osaakaan käyttää kännykkää vaan vain tuijotan mitä sille pitäisi tehdä. Välillä kirjoittaminen on siansaksaa, sählään, unohtelen, kadotan tavaroita. Missä on suodattimeni? Mistä saisin vaihtopään? Aloin olla niin uupunut sairauteni kanssa, että halusin ammattilaiselta apua. Pääsinkin aikuispsykiatrian polille, samalle psykiatrille joka minua oli Kuva: Ari-Pekka Darth edellisellä kerralla haastatellut. Lisädiagnoosiksi sain keskivaikean masennuksen. Vihdoin sain pidemmän sairasloman. Nyt se onnistui, kun diagnoosina oli myös depressio. Keskustelimme kuitenkin usein siitä, että koen masennusoireideni kulkevan käsikädessä migreenin oireiden kanssa. Huomasin kuitenkin tehneeni virheen lähtiessäni aikanaan osa-aikatyöhön. Joulun alla tuli Kelan päätös: sairauspäiväraha 7 25 senttiä / päivä. Hyvästi Joulu. Hyvästi lasten Joulu. Soitin Kelalle. Tekivät uudelleen laskennan ja sain lopulta minimi sairauspäivärahan. Se olisi ollut suurempi, ellen olisi aiemmmin ajatellut perhettäni ja itseäni eli lähtenyt omaehtoisesti osa-aikaiselle. Kaikkea ei voi ennalta arvata. Ystävät ja tuttavat ovat yrittäneet auttaa. Oletko kokeillut tuota, tätä? Hei luitko sen jutun? Nyt tiedän jutun mikä auttaa sinua! Rentoudu, älä stressaa!! Kiitos vain kaikille! Olen kokeillut jo aika montaa konstia. Ei täydellistä apua ei ole vielä löytynyt. Hengitä... Rauhoitu. Kuuntele. Yksi päivä ohi. Tunti kulunut, kestä hetki. Minuutti käy viimeistään, pysyttele paikallasi. Sekunti... Älä katoa ajatuksiisi. Kuuletko, kello käy, sinnittele. Älä mene, tule pois sieltä missä olet! Minuutti. Älä putoa, älä vain vajoa. Kuuntele! Kello käy, vieläkin. Aika jatkaa kulumistaan. Vaikein on ohi, keskity. Anna kaiken valua selkääsi pitkin lanteille, lanteista varpaille ja yhtyä maahan, pois sinusta. Sinä selviät, hetki vielä. Kaiken jäätyä taaksesi sinä muistat vain miltä se tuntui, se ei paina enää. Hetki vielä... Pysyttele elossa. Hengitä. Hengitä... Olen parhaimmillani jopa marssinut päivystykseen Päänsärkylehti kädessä: minusta tuntuu nyt juuri tältä. Voisinko saada tämän hoidon? Sain sen ja se auttoikin hetkeksi :) Ihanaa! Kiitos uskalias päivystäjä, joka takapäivystäjän luvalla teki vastoin sairaalan normaaleja käytäntöjä. Minulle on myös sairauteni kautta avautunut uusia ovia. Olen joutunut tekemään suuria päätöksiä. Vaihtanut työpaikkaa, päässyt kokemusasiantuntijakoulutukseen. Opin alati uusia asioita itsestäni, sairaudestani. Harva on nähnyt minut huonona, koska olen silloin yleensä kotona, piilossa. Vain vertaiset ja läheiset, jotka näkevät sen läheltä voivat ymmärtää mitä tämä oikeasti on. Mutta nyt en ole enää koko aikaa se syrjästä katsoja, kuuntelija sängynpohjalta, pimeästä makuuhuoneesta. M-MJJ Olen pikkuhiljaa oppinut elämään sairauteni kanssa paremmin. Kääntämään sairauttani positiiviseksi energiaksi Oireita on edelleen lähes päivittäin. Välillä Botoxien, siitä aiheutuvan muutaman viikon oireiston ja niskajumin jälkeen, on jopa muutaman viikon huomattavasti parempi kausi. Uupumusjaksoja tulee säännöllisesti. Eläkevakuutusyhtiön mielestä en sairasta sairautta, minkä Välillä kirjoittaminen on siansaksaa, sählään, unohtelen, kadotan tavaroita. vuoksi olisin oikeutettu edes määräaikaiseen osasairaseläkkeeseen. Kela on myös sitä mieltä, ettei migreenikko voi olla kroonisesti sairas. Onneksi olen viime aikoina pystynyt tekemään töitä kohtuullisen hyvin. Sairaspäivärahat ovat täynnä. Eli jos en kykene töihin olen vajaakuntoinen työnhakija. Kivuttomista, oireettomista hetkistä nautin, ympärilläni ihana perheeni. Nautin niistä hetkistä jotka voin elää kuin normaali, kuka tahansa ihminen. AN 28 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 Tirppana Satu kolmesta elämästä Onnistuminen tarkoittaa sitä, että täytät omat unelmasi, laulat omia laulujasi, tanssit omia tanssejasi, luot asioita omalla sydämelläsi ja nautit täysin siitä matkasta, ja luotat siihen, että tapahtuipa mitä tahansa, se on OK. -Elana Lindquist- Olipa kerran kolme siskosta. Kolme kaunista ja lahjakasta tyttöä, jotka kaikki olivat vanhemmilleen rakkaita. Vanhin tytär, Sit-Ku oli hieman vakavamielinen. Vanha jo syntyessään, sanoi joku. No ainakin keski-ikäinen. Sit-kulla oli unelmia, kuten pienillä tytöillä yleensä on. Sitten kun olen koulussa olen aikuinen kun olen rikas sitten minä Sitku haaveili usein, mutta vain pienen hetken kerrallaan, ennen nukkumaan menoa. Hän kävi koulua, teki läksynsä, auttoi kotona äitiä. Sitten kun minä olen tehnyt tarpeeksi, sitten kun minä olen ansainnut sen, sitten minä saavutan unelmani. Keskimmäisellä tyttärellä, Mut-Kulla, oli myös unelmansa. Mutta aina kun hän oli haaveillut unelmansa valmiiksi, kupla poksahti rikki. Mutta enhän minä voi, mutta enhän minä ansaitse, mutta enhän minä ole tarpeeksi hyvä. Ja niin hän vaihtoi unelmansa vaatimattomampaan tai hylkäsi kokonaan. Nuorin tytär, Nyt-Ku, unelmoi hänkin. Oli suuria unelmia, oli pieniä unelmia. Jos hän halusi uuden kauniin mekon, niin kohta hän sai sen. Äiti ompeli mekon, tai joku tuttava oli ostanut tyttärelleen liian pienen ja hän lahjoitti sen Nyt-Kulle. Nyt-Ku uskoi, että jokainen ihminen ansaitsee vain kaikkein parasta. Ja myös hän oli sen arvoinen. Kaikki kolme tytärtä olivat hyvin kauniita ja heille myös sanottiin se usein. Sit-Ku ei sellaisesta perustanut. Tyhjiä sanoja vain, ei pelkällä ulkonäöllä saa aikuisena toimeentuloa, saatikka kertyisi kunnollista eläkettä. Mut-Ku otti kehut ylpeänä vastaan, mutta muisti sitten pienen finnin alun leuassaan. Huolellisesti peitetyn, mutta taisi kehuja vain säälistä kiitellä. Kyllähän minä melkein nätti olen, mutta kun Miten suhtautui kehuihin Nyt-ku? Kiitti kohteliaisuudesta. Ja seuraavan kerran peilin sattuessa kohdalle vilkaisi itseään, ja totesi että ei hassumpaa. Elelivät elonsa siskokset, Sit-Ku sitkutellen, Mut-Ku mutkutellen ja Nyt-Ku nytkutellen. Siinä nyt elon ehtoolla viettävät iltaa palvelutalon päiväsalissa, nuo kolme siskosta. TV:ssä Ridge ja Brooke, jo hekin hieman harmaantuneina. Sit-Ku kutoo kiikkustuolissa sukkaa, ettei lapsenlapsenlapsen varpaita palelisi. Mut-Ku haluaisi katsoa urheilua, mutta kun muut toljottavat Ridgeä. Menisi omaan huoneeseen katsomaan, mutta kun jäisi hyvät juorut kuulematta. Nyt-Ku muistelee menneitä rakkauksiaan. Se yksikin, mikä se nyt oli, oli ainakin yhtä komea kuin tuo tuossa telkkarissa. Pussasikin niin hyvin Kasvoilla on unelmoiva hymy. Sit-Ku vilkaisee äreänä nuorinta siskoaan. Hyvähän sinun on siinä virnistellä, kun kaiken sait mitä ikinä halusitkin, virkkaa hän siskolleen. Minäkin olisin halunnut vaikka mitä, mutta kun aina sinä vaan sait kaiken, Mut-Ku säestää. Nyt-Ku huomaa Pertsan kävelevän käytävällä, ainahan se sitä mittailee. Liekö menossa taas kokeilemaan olisiko käytävän ovi jäänyt auki. Nyt-Ku ottaa rollaattorinsa ja lähtee kulkijan perään. Nyt siskot lähetään takaisin ommaan kottiin, supisee mennessään siskoilleen. Minä joudan vasta sitten, kun saan tämän sukan valmiiksi, Sit-Ku kivahtaa takaisin. Kyllähän minä muuten, mutta kun on tämmöiset vaatteetkin päällä, Mut-Ku estelee. Nyt-Ku on jo kaverinsa kanssa kolkuttelemassa uusia ovia. -Tirppana- Tapahtumakalenteri Ei kipua, toinen puoli päästä turta, välillä miljoonan muurahaisen valtaama. Muurahaiset vaeltavat huuliin, sormenpäihin tai varpaisiin. Ajoittain pään läpi viiltää terävä veitsi, tuottaen hetken kipuaallon. Väsyttää, väsyttää kovasti. Käsi seuraa päätä, se ei jaksa toimia toisen mukana. Hemi, se viheliäinen, yrittää iskeä taas. Annukka Harjula, Jyväskylä Hartola Perjantai-sunnuntai TYÖHYVINVOINTIVIIKONLOPPU Rentoudu, jotta jaksat! Itsetuntemus ja itämainen liikunta työhyvinvoinnin tukena -kurssi Hartolassa Itä-Hämeen opistolla. Kurssiviikonlopun tavoitteina on tiedostaa oman työhyvinvoinnin kannalta oleelliset tekijät pyrkiä positiivisen ajattelun keinoin vaikuttamaan työhön ja työssä jaksamiseen ymmärtää elämänkulun tuomat mahdollisuudet ihmisen muuttumisessa harjoitusten avulla saada ratkaisukeskeisyys ja positiivinen ajattelu työkaluiksi työpaikan ongelmatilanteisiin ja jokapäiväiseen kanssakäymiseen tutustua itämaisiin terveysliikuntamuotoihin ja oppia rentoutumaan Vielä ehtii, ilmoittaudu pian, mennessä, Itä-Hämeen opistolle puhelimitse tai sähköpostilla tai HELSINKI Tiistait 17.9., , ja klo VERTAISRYHMÄT Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki (Itä-Pasila) (Jos tulet ensimmäistä kertaa, varaa hiukan aikaa paikan etsimiseen.) Lisätietoja Irene Hein, irene.hein@haaga-helia.fi. Lauantaina klo Koulutus- ja virkistyspäivä Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Pasila. Kutsu sinulle, joka tunnistat itsesi seuraavista määrittelyistä: Vertaisryhmän ohjaaja, ohjauksesta kiinnostunut vertaisryhmän jäsen tai vertaisryhmän koollekutsumista suunnitteleva yhdistyksemme aktiivi. Ohjelmassa Tutustuminen ja kahvittelu Vertaistoiminnan ohjeistus kättä pidempää Konkareiden kokemukset aloittajille avuksi Ratkaisukeskeisyyskö ohjaajan paras ominaisuus? Rentoutumisen rankkuus Kevyt lounastarjoilu sopivassa kohtaa Lämpimästi tervetulleeksi sinut toivottavat Matleena Helojoki ja Anitta Tähti-Niemi. Ilmoittauduthan sähköpostitse: anitta.tahti-niemi@migreeni.org viimeistään ja ilmoitat samalla mahdollisen ruokavalion tai ruokarajoitteet. Maanantaisin Sovelletun rentoutuksen kurssi Kts ilmoitus tämän lehden sivulla 13. Yhteyshenkilöt sivulla 2. JYVÄSKYLÄ VERTAISRYHMÄ Seuraa ilmoituksia migreeni.org -tapahtumakalenterissa ja sähköpostissasi. KANGASALA VERTAISRYHMÄ Syksyn ajan tauolla KOUVOLA Torstaisin 26.9., 24.9., ja klo VERTAISRYHMÄ Tuulensuojassa kokoonnutaan. Lisätietoja anitta.tahti-niemi@migreeni.org LAHTI Keskiviikko 2.10., torstai ja maanantai klo 17 VERTAISTUKIRYHMÄ Lahden kaupunginkirjaston kokoushuone, Kirkkokatu 1. Lisätietoja migreeninvertaistukiryhma.lahti@hotmail.fi LAPPEENRANTA Tiistai ja keskiviikko klo VERTAISRYHMÄ 10.9.: kysy paikka puh : Parkkarilankatu 47, Lappeenranta Lisätietoja eijahirvonen@suomi24.fi tai Riitta Nikulainen , riitta.nikulainen@gmail.com TURKU Maanantai 9.9., torstai 3.10., maanantai , maanantai klo VERTAISRYHMÄ Turun pääkirjasto (Linnankatu 2), kokoustila 1. Tiedustelut Sari, sasima@utu.fi Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Migreeniyhdistyksen tapahtumakalenteri päivittyy pitkin vuotta. Käy netissä katsomassa: > tapahtumakalenteri Tapahtumista tiedotetaan jäsenille myös sähköpostilla. Jos et ole koskaan tai pitkään aikaan saanut sähköpostia Migreeniyhdistykseltä, päivitä osoitteesi yhdistyksen toimistoon toimisto@migreeni.org 30 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 Töissä oli ollut kiirettä jo ohtauksellinen päänsärky, jooida täydellisesti. Kivun lisäkliittyy oksentelua ja mahdollia. Potilaan täytyy päästä pitkältyy viileästä, pimeästä ja hiljaisestä. neuralgia eli sarjoittainen päänytkestoinen, usein toistuva erittäin htaus, jonka aikana potilas ei voi pyaan. ityyppisessä migreenissä ensisit kohtausta ennakoivat puheen montasapainohäiriöt sekä kohtauksen aiksentaminen. Kohtaukseen ei aina lii-. pleginen migreeni on päänsärkysaijohon voi liittyä osittainen halvaantu-. Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Migreeniseura Suomen MSD Oy ww.migreeni.org Tilaa Migreeniyhdistyksestä tai puh Esitteitä: 1 20 kpl 6, kpl 12, kpl 18,50 Tämän passin omistaja sairastaa sairautta, joka aiheuttaa voimakasta kipua ja voi aiheuttaa puheen epäselvyyttä ja/tai tasapainohäiriöitä. Jos passin haltijan tajunnan taso on laskenut, toimita hänet välittömästi sairaalahoitoon. Katso lisää ohjeita passin sisältä. migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsärky kolmoishermosärky aivorunkomigreeni migreeni halvausoireinen jännityspäänsärky migreeni sarjoittainen päänsä kolmoishermosärky aivorunkomigreeni halvausoireinen mig Näitä esitteitä voi tilata painettuna ( Migrän och Huvudvärk hos barn finns på svenska också.) Lasten päänsäryt Oli se niin sääli, kun Jesse oikein kovasti odotti kaverin synttäreitä, ja meno estyi migreenikohtauksen takia. Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin kuin tulikuuma hiilihanko. En voi olla paikallani. Joskus kävelen edestakaisin, joskus istun tuolissa ja keinun eteen ja taakse. Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. Huvudvärk hos barn Nuorten päänsäryt Det var så synd, när Jesse väntade så mycket på sin kompis födelsedagskalas, men han kunde inte gå nånstans tack vare sitt migränanfall. Joskus särkee vähän, joskus enemmän, joskus tosi kovaa enkä useinkaan tiedä miksi. Migreenin estohoito Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se hieno juttu, kun se sitten löytyi! Det finns en bra sak och det är ju det, när anfallet är förbi och det känns så underbart! Migrän Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! Nämä esitteet vain sähköisenä netistä Basilaarimigreeni Särkylääkepäänsärky Silmissä vilisti sahalaita kuten aiemminkin migreenissä, ilmaantui kaksoiskuvia, kieleni meni tunnottomaksi samoin kuin asteittain käteni ja jalkani toiselta puolelta, pelkäsin halvaantuvani yön aikana. En osannut kunnolla puhua, jotkut sanat olivat liian vaikeita sanoa. Kolmoishermosärky pidemmän aikaa. Jotenkin se vain lipsahti siihen, että aloin ottamaan lääkettä yhä useammin ja useammin otin jopa etukäteen varmistaakseni, ettei särky vain tulisi. Nyt en enää pääse sängystä ylös ilman pilleriä. Tensiopäänsärky Aurinkolippoja: (punainen, sininen, valkoinen, harmaa) 8,00 postitettuna, lisäksi käsittelykulut 4,50 Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa, mutta kipukohtauksia tulee pahimmillaan jopa 10 min välein. Sarjoittaisen päänsäryn omahoito-opas Kohtauksen aikana ei saa mennä koskettamaan, sillä kipu on niin kokonaisvaltaista, että lisä-ärsyke voi viedä kivun yli sietorajan. Minulla on päänsärky, joka kestää päiviä kerrallaan. Tuntuu kuin olisi pipo kireällä, ei niinkään tunnu kovaa kipua. Särky ei varsinaisesti estä tekemästä ja osallistumasta, se vain hidastaa.