Toimiston aukioloajat. Yhdistyksen hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiston aukioloajat. Yhdistyksen hallinto"

Transkriptio

1

2 Yhteystiedot Julkaisija Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Saimaankatu 1, HELSINKI, puh , Vastaava: Heikki Teräväinen Toimitussihteeri: Kari Nykänen , Loimukuja 3, Kerava Toimituskunta: Kaarina Korhonen, kieliasu ja haastattelut , Kainu Mikkola, liikunta ja visailu , Lasse Riikonen, kannen kuva , Taitto: Esko Kutvonen, Kari Nykänen Tilaukset ja osoitteen muutokset: Yhdistyksen toimisto puh Vuonna 2004 neljä numeroa, tilaushinta 30 Jäsenille lehti tulee jäsenetuna Ilmoitusten myynti: Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Painos: 1700 Paino: Savion kirjapaino Oy Seuraava Parkkis ilmestyy kesäkuussa. Aineistot viimeistään 2.5. Toimiston aukioloajat Maanantaisin Tiistaisin Torstaisin Yhdistyksen hallinto Hallitus 2004 Puheenjohtaja: Heikki Teräväinen Varapuheenjohtaja: Raimo Hokkanen Jäsenet: Liisa Erähalme Ariel Gordin Valma Kalliomäki Aila Kuittinen Carita Mansikka Lasse Riikonen Varajäsenet: Seppo Anttila Antti Hyvärinen Tilintarkastajat 2004 Tapio Kolehmainen Leena Procopé Tuula Wainio (varalla) Suomen Parkinson-liitto ry Liittokokousedustajat: Katja Granqvist Sinikka Kourunen Raimo Hokkanen Kari Nykänen Lasse Riikonen Rolf Åberg Varaedustajat: Seppo Anttila Aila Kuittinen Yhdistyksen jäsenet liittohallituksessa: Heikki Teräväinen Kari Nykänen Liikuntavastaavat: Kainu Mikkola Kari Nykänen Suomen Parkinson-liiton Etelä-Suomen aluesihteerin Soile Kaupin toimisto on yhdistyksen tiloissa, puh ja , Suomen Parkinson-liiton kotisivut: Parkinson-kerhojen yhteystiedot Kerho Yhteyshenkilö Puhelin Sähköposti Borgå - Porvoo Katja Grangvist Espoo Rolf ja Virva Åberg Helsingforsnejdens Bror Wikman Helsinki - itäinen Aarno Heikurainen Helsinki - koillinen Risto Stordell Helsinki - läntinen Raimo Hokkanen Hyvinkää Erkki Himanka Keski-Uusimaa Kari ja Mia Nykänen Kirkkonummen seutu Aila Kuittinen Kymenlaakso - eteläinen Marja-Leena Lähde Kymenlaakso - pohjoinen Mikko Helminen Lohja Ritva Iivarinen Mäntsälä Helvi Rantanen Nurmijärvi Matti Iivanainen Vantaa-Myyrmäki Marjatta Terrihauta Vantaa-Tikkurila Sinikka Kourunen Västra Nyland Nils Lindroos Mikrokerho Kari Nykänen Parkkis

3 Sisältö Tässä numerossa 1/ Parkinsonin tautiin liittyvistä erityiskysymyksistä - Osa 1 Heikki Teräväinen 7 Kerho retkellä: Keski-Uudenmaan kerhon kylpyläretki Viron Laulasmaalle Tuula Leino 9 Henkilökuva Ylittäkää itsenne Marjatta Kaikkonen Kaarina Korhosen haastateltavana 10 Risteily Tallinnaan 12 Liiku parkkis, liiku! 13 Antti Hyvärinen Uusi lääke Stalevo yhdistää levodopan ja entakaponin Ariel Gordin vuotta Parkinsonjärjestötoimintaa Juhlavuoden päätapahtumat pääkaupunkiseudulla Juhlaohjelma Hanasaaressa Parkiadit Leppävaarassa Elämänmatkaajat-näytelmän ensi-ilta 17 Lomalle toimintakeskus Koulurantaan Uusi toimistonhoitajamme 17 LIisa Erähalme 18 Pukkaliiga Kymenlaakson pukkavaltikka jäi Kuusankoskella PK:lle Seppo Bütt 19 Pukkaliigan sarjatilanne 19 Liikuntaa Helsingissä 20 Aluesihteerin palsta 21 Kerhot toimivat Karin puumerkki Lauantaina Parkinson-järjestötoiminnan 20-vuotista taivalta juhlittaessa saa ensi-iltansa Elämänmatkaajat-näytelmä. Kaarina Korhosen käsikirjoitukseen perustuva näytelmä kertoo sairauteemme liittyvistä asenteista ja ennakkoluuloista, käytännön ongelmista ja ihmissuhteista. Näytelmän tuottaa Keski-Uudenmaan Parkinson-kerho, ja projektin primus motor on Kari Nykänen. Näytelmä on ainutlaatuinen ja merkittävä ponnistus joukolta parkinsonpotilaita ja heidän läheisiään - amatöörejä koko kööri, ohjaaja Petra Freytä lukuunottamatta. Matkan varrella on sattunut monia vastoinkäymisiä, mutta innostunut joukko jatkaa esityksen viimeistelyä ensi-illan lähestyessä. Sunnuntaina järjestetään ensimmäiset Parkiadit, Parkinson-järjestössä toimivien pukkapelikilpailu. Kisaan osallistuu 24 joukkuetta, yhteensä satakunta pelaajaa. Mukaan odotetaan edustusta myös Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Yleisönkään ei tarviste tyytyä passivisesti seuraamaan muiden suorituksia, vaan voivat osallistua Parkiadien taitolajeihin. Tämänkin tapahtuman on organisoinut Kari. On hienoa todeta, että joukostamme löytyy Karin kaltaisia tekijöitä, joilla riittää ideoita ja sairaudetsa huolimatta vielä tarmoa niiden toteuttamiseen - omaksi ja meidän muiden iloksi. Esko Kutvonen Parkkis kiittää ilmoittajia! Tue yhdistyksen toimintaa Tue rahallisesti yhdistyksesi toimintaa, jos se ei rasita talouttasi. Tukesi palautuu kokonaisuudessaan jäsenistön eduksi, koska niin hallituksen jäsenet kuin muutkin aikaansa yhdistyksen toiminnalle antaneet ovat tehneet tämän korvauksetta. Lahjoitukset: Nordea Parkkis

4 Lääketiede Parkinsonin tautiin liittyvistä erityiskysymyksistä - osa 1 Heikki Teräväinen Pakkoliikkeet eli dyskinesia Dyskinesia on yksi merkitsevimmistä lääkehoitoa hankaloittavista ilmiöistä pitkään kestäneessä sairaudessa. Eri tutkimuksissa sekä suonensisäisesti että tabletteina annostettu amantadiini (Atarin) on vähentänyt levodopa-hoitoon (Aktipar, Kardopal, Madopar, Sinemet) liittyvän dyskinesian voimakkuutta noin 50-60%! Yleistä potilaille jaetusta tiedosta Tutkimusten mukaan potilaiden saama tieto sairaudesta, lääkkeiden käytöstä ja liikunnasta on vähentänyt päivittäin käytetyn Parkinsonin taudin lääkkeen (levodopan) määrää, vähentänyt parkinsonismin oireita ja lisännyt potilaiden liikuntatottumuksia. Siksi tiedon jakaminen on hyödyllistä, mutta lääkärinä ymmärrän myös siihen liittyvät ongelmat. Neuvot lääkkeiden vaikutuksesta esimerkiksi liikuntakykyyn ovat yksinkertaisempia, sillä näistä tutkimuksista saatu tieto perustuu lukuisiin kriittisesti suoritettuihin tutkimuksiin. Erityiskysymysten suhteen ei näin aina ole laita. Kuitenkin näistäkin on syytä kertoa ja samalla todeta, kuinka hyviin selvityksiin olemassa oleva tieto perustuu. Kun seuraavassa jonkin asian kohdalla totean, että tutkimusten kriittisessä analyysissä ei ole saatu tieteellistä näyttöä jonkin hoidon hyödyllisyydestä, niin se ei välttämättä tarkoita, että tämä hoito olisi tehoton. Se tarkoittaa usein, että tutkimuksen suorittamisessa on ollut ongelmia, esimerkiksi vähän potilaita tai lyhyt seuranta-aika. ilman, että Parkinson-oireet samanaikaisesti lisääntyisivät. Tutkimuksissa hoitoajat ovat olleet muutaman viikon pituisia. Käytännössä potilaita on tutkimusten ulkopuolella hoidettu pidempään samantapaisin suotuisin tuloksin. Hankalaa dyskinesiaa hoidetaan myös neurokirurgisesti. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston häiriöt Autonomisen hermoston häiriöt ovat kohtuullisen yleisiä ja oireita voi tulla esille monen eri elimen taholta. Nielemisvaikeudet Nielemisvaikeudet eli dysphagia voi olla joskus varsin ongelmallinen ja voi johtaa pahimmillaan ruuan joutumiseen riskeineen väärään kurkkuun, henkitorveen. Kontrolloituja tutkimuksia nielemisvaikeuden lääkkeettömästä hoidosta ei tiettävästi ole tehty, mutta puheterapeutit antavat ohjausta ja hoitoa potilaalle, jolla on nielemisongelmia. Kirjallisuudesta löytyy maininta siitä, että Parkinson-lääkkeet (apomorfiini ym.) saattavat olla avuksi. Tässä on ristiriitaa siihen nähden, että lääkehoidon aloituksen jälkeen nielemisvaikeuksia pitkäaikaisseurannassa on ollut yhtä paljon kuin ennen hoidon aloitusta. Lisääntynyt syljeneritys Syljeneritys ei itseasiassa ole lisääntynyt vaan syljen automaattinen nieleminen on vähentynyt, ja siksi sylki saattaa valua suupieleen. Syljenerityksen vähentämiseen on kauan käytetty antikolinergisia lääkeaineita, esimerkiksi Akinetonlääkettä, josta saattaakin olla apua. Uusin hoitomuoto on botulinumtoksiinin ruiskutus sylkirauhaseen, mikä raporttien mukaan vaikuttaa tehokkaimmalta hoitomuodolta. Ummetus Ummetusta on pyritty hoitamaan monin tavoin, mutta syksyyn 2003 mennessä julkaistujen seitsemän kontrolloidun tutkimuksen antikriittisessä selvityksessä hyöty on arvioitu niukaksi. Suosituksia ei näiden tutkimusten pohjalta ole voitu antaa, joten ummetuksen hoito on edelleen empiirisellä pohjalla. Tiedetään että Parkinson-lääkityksen aloitus ei vienyt ummetustaipumusta pois aiemmin hoitamattomilla potilailla. Antikolinergiset lääkkeet (eräät masennuslääkkeet ja mm. yllä mainittu Akineton) voivat ummetusta pahentaa. Kuitupitoisesta ravinnosta ja makrogolista (esim Movicol) on kuvattu olevan apua. Movicol on apteekkituote. Virtsavaivat Parkinsonin taudissa voi esiintyä sekä virtsaamisen alkamisen vaikeutta että pakonomaista virtsauksen tarvetta. Jonkinasteista äkillistä, pakonomaista, virtaamisen tarvetta mahdollisine tihkumisineen on raportoitu tutkimuksissa jopa noin puolella potilaita ilman, että ongelma riippuisi sairauden vaikeusasteesta tai kestosta. Näyttö lääkkeiden tehosta tähän on niukkaa. Parkinsonin taudin tehokkain lääke, levodopa, todennäköisesti helpottaa virtsaamisen alkamista mutta toisaalta saattaa Seuraavalle sivulle >>> 4 Parkkis

5 Lääketiede pahentaa virtsapakkoa lisäämällä rakon lihaksiston ärsyyntyvyyttä ja samanaikaisesti pienentää rakon kapasiteettiä. Impotenssi Parkinsonpotilailla on todettu olevan kahdenlaisia seksuaalielämän ongelmia: sukupuolista kyvyttömyyttä tai haluttomuutta ja parkinson-lääkehoidon sivuvaikutuksena epätavallisesti lisääntynyttä seksuaalisuutta. Näistä kyvyttömyys ja haluttomuus ovat yleisempiä. Viagra ja vastaavat uudet impotenssilääkkeet ovat auttaneet n 85% potilaita ilman merkitseviä sivuvaikutuksia. Mikäli sairauteen liittyy taipumus verenpaineen laskuun makuulta pystyyn noustessa (ortostaattinen hypotonia), voivat lääkkeet merkitsevässä määrin laskea verenpainetta lisää. Siksi suosituksena on verenpaineen mittaus sekä maaten että seisoen ennen lääkkeen määräämistä. Useat Parkinsonin taudin hoidossa käytetyt dopamiinin tavoin vaikuttavat lääkkeet (esim. Parlodel, Permax, Sifrol) voivat joillakin potilailla aiheuttaa liiallista seksuaalisten mielikuvien lisääntymistä ja myös niiden mukaista käyttäytymistä. Mikäli potilas itse tai läheiset kokevat asian ongelmalliseksi, siihen voidaan vaikuttaa Parkinsonin taudin lääkehoidon muutoksilla. Kun kyseisen sivuvaikutuksen aiheuttava lääke lopetetaan, tilanne palautuu normaaliksi. Seksuaaliongelmat voi ottaa puheeksi oman lääkärin tai parkinsonhoitajan kanssa. Ortostatismi Osalla parkinsonpotilaita laskee Parkkis verenpaine makuulta pystyyn noustessa (ortostaattinen hypotonia) jo aivan sairauden alkuvaiheessa, ja tämä taipumus voi olla oireeton. Tähän mahdollisuuteen on lääkärin syytä kiinnittää huomiota jo hoitoa aloitettaessa, sillä Parkisonin taudin lääkkeet, erityisesti selegiliini (Eldepryl), mutta myös eräät muut lääkkeet voivat tätä pahentaa. Mikäli tämäntapaista taipumusta matalaan verenpaineeseen ei ole, niin selegiliinin käyttäjillä sitä ei tutkimusten mukaan esiinny enempää kuin yksinomaan levodopalla hoidetuilla. Mikäli verenpaineen laskuun liittyy oireita, kuten huimausta, kaatuilemisia tms., asiasta on syytä puhua hoitavalle lääkärille, sillä Eldepryl-lääkkeen käyttö on aiheellista lopettaa, lisätä lääkitykseen tarvittaessa verenpainetta nostavia lääkkeitä, lisätä suolan käyttöä, ja/tai käyttää tukisukkia. Depressio Masennus eli depressio on tavallisin Parkinsonin tautiin liittyvä neuropsykiatrinen ongelma, ja se selittää merkitsevän osan potilaiden elämänlaadun heikentymisestä. Eräässä yhdysvaltalaisessa selvityksessä hoidettiin noin 26% noin potilaasta masennuslääkkeillä, noin puolet uusilla (selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä) ja noin 40% vanhoilla (ns trisyklisillä) masennuslääkkeillä. Trisyklisten käytön yksi syy oli niiden edulliseksi katsottu vaikutus uneen, uusien arvioitu vähäisempi sivuvaikutusriski. Hyvin suoritettuja (randomisoituja ja kontrolloituja) tutkimuksia masennuslääkkeiden käytöstä on yllättävän vähän (3 kpl vuoden 2003 loppuun), ja näiden kriittisen tarkastelun pohjalta on katsottu, ettei ole esitetty yksiselitteisesti lääkehoidosta olevan tehoa. Kontrolloituja tutkimuksia elektrokonvulsiivisesta terapiasta (ECT eli sähköshokki-hoito) ei kirjallisuudesta ole löytynyt. Kuten aiemmin mainitsin, kriittisen tieteellisen näytön puute ei välttämättä tarkoita, että lääkehoito tai ECT-hoito olisi tehoton. Aistinharhat On arvioitu, että noin joka neljännellä Parkinson-lääkkeitä käyttävällä saattaa jossain vaiheessa esiintyä aistinharhoja, maniaa ja/tai sekavuutta. Usein kyseessä on henkisiltä toiminnoiltaan heikentynyt vanhempi henkilö, mutta joskus myös suhteellisen nuori hyvämuistinen henkilö. Oireiston hoidossa vaihtoehdot ovat vähentää tai muuttaa Parkinson lääkkeitä, lisätä lääkitykseen tietyntyyppinen psykiatrian käyttämä lääke (neurolepti) ja/tai käyttää Alzheimerin taudin lääkkeitä. Näistä lääkitysmuutokset ovat tavallisesti ensisijainen toimenpide. Levodopan käyttö perustuu elimistön omaan kykyyn muodostaa levodopasta dopamiinia. Elimistö kykenee myös kontrolloimaan dopamiinin vaikutusta päinvastoin kuin dopamiinin tavoin vaikuttavia aineiden, dopamiiniagonistien, vaikutusta. Siksi lääkityksen vähentäminen useimmiten kannattaa aloittaa dopamiinin tavoin vaikuttavista lääkkeistä (dopamiiniagonisteista). Myös antikolinergisten lääkeaineiden lopetus on aiheellista osin siksi, että niiden hyöty on useimmiten vähäinen, mutta muistia heikentävä vaikutus voi olla merkitsevä. Tarvittaessa levodopa-lääkkeiden määrää lisätään myö- Seuraavalle sivulle >>> 5

6 Lääketiede Edelliseltä sivulta >>> Seksi Yläkerran Ukko loi ihmisen ihmiseksi. Aatamin ensimmäiseksi ja Eevan toiseksi, Ihanaiseksi naiseksi. Heidän välilleen tuli seksi. Seksi on havaittu tarpeelliseksi, meille se on annettu ilmaiseksi. Joskus se muuttuu maksulliseksi, joskus peräti luotolliseksi ja silloin se on tullut rikolliseksi. Monet seksi tekee iloiseksi toiset peräti totiseksi kuutamoiltana haaveelliseksi kesäisin joskus metsäiseksi silloin tulee helposti pihkaiseksi. Joillekin käypi iltaseksi, sen jälkeen tulee uniseksi ja itsensä tuntee tyytyväiseksi. Joskus se jää aamuseksi jolloin on vaara mennä nyhjäämiseksi tai siirtyy peräti huomiseksi. Varsinkin nuoret se tekee onnelliseksi joskus aivan hysteeriseksi. Vanhetessa menee silittelemiseksi tai peräti muistelemiseksi. Joskus vain kuvien katselemiseksi. Jos huomaa itsensä yksinäiseksi, vetää se mielen murheelliseksi. Tämä lorukin on tehty väliaikaiseksi. Ei sitä ole tarkoitettu haitalliseksi, vaan tekemään juhlamme yhteiseksi, meidän kaikkien viihtymiseksi. Näin ihmeellinen on Seksi. Paavon runokoelmasta luvan kanssa lainattu. Tekijä tuntematon, väittää Paavo.. hemmin, koska muutoin voi olla odotettavissa Parkinson-oireiden paheneminen. Comtess- ja Eldepryl-lääkkeet vaikuttavat levodopan kautta, joten niiden muutoksilla ei yleensä ole kovinkaan suurta merkitystä. Neuroleptivalinnassa on järkevintä pitäytyä uudemmissa, ns. epätyypillisissä neurolepteissä, joilla Parkinson oireistoa lisäävä vaikutus on huomattavasti pienempi kuin vanhemmilla neurolepteillä. Tutkimuksissa on todettu hyötyä olevan ainakin Clozapine- ja Seroquel- lääkkeistä ilman, että Parkinson-oireisto pahenisi. Lääkkeitä on syytä käyttää varsin pieninä annoksina, koska monet potilaat ovat näille lääkkeille varsin herkkiä (väsyttää ym). Ns Alzheimerin taudin lääkkeitä on käytetty niin heikentyneen henkisen suorituskyvyn (dementian) kuin aistinharhojenkin hoitoon. Lääkkeistä on ollut hyötyä, ja sivuvaikutukset ovat olleet vähäiset hitaasti annosta nostettaessa. Raporttien potilasmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä, eikä kriittisiä vertailevia tutkimuksia ole suoritettu. Hoitoihin ei ole liittynyt Parkinson-oireiden pahenemista. Unen häiriöt Vanhalla Hydergiini-lääkkeellä on todettu etuja dementian hoidossa, eikä lääkkeen käyttöön yleensä ole liittynyt merkitseviä sivuvaikutuksia. Lääkkeen tehosta Parkinsonin tautia ja dementiaa sairastavan hoidossa ei ole kontrolloituja lääketutkimuksia. Huonounisuus on varsin yleistä johtuen osin sairauteen liittyvistä lihaskouristuksista, osin vaikeudesta asennon muuttamisessa (kääntymisessä) ja muidenkin Parkinson-oireiden pahenemisesta päivälääkkeiden vaikutuksen vähetessä. Joillakin potilailla voi esiintyä hengityskatkoja (uniapnea), joillain yönaikaisia harha-aistimuksia ja noin 15% potilailla sairauteen liittyvä REM/Non-REM unihäiriöstä. Yöllisten Parkinsonoireiden ilmaantumista voidaan helpottaa ottamalla nukkumaan mennessä jotain levodopan varastomuotovalmistetta (depot) ja/tai liittää lääkitykseen dopamiiniagonisti, koska sen vaikutusaika on levodopa-lääkkeitä pitempi. REMunen häiriöiden hoitoon on käytetty Rivatril-lääkettä. Eldepryl-lääkkeen käyttöön voi joskus liittyä univaikeuksia jolloin lääkkeen käyttö on syytä lopettaa. Masennus on yksi huonounisuuden syy mutta parkinsonpotilailla on tutkimusten mukaan masennuksen vaikutus vähäisempi kuin sairauden vaikeusasteen, lääkityksen ja iän vaikutukset. Eri Parkinsonin taudin lääkkeiden haittavaikutuksina on viime vuosina kuvattu äkillinen päiväaikainen nukahtaminen. Tämä ei ole kovin tavallista, lääkkeiden väsyttävyys on tavallisempi haitta Jatkuu... Artikkelin toinen osa julkaistaan seuraavassa Parkkis-lehdessä 6 Parkkis

7 Kerho retkellä Keski-Uudenmaan Parkinson-kerhon kylpylämatka Viron Laulasmaalle tammikuussa 2004 Tuula Leino, teksti Kari Nykanen ja Harri Åström, kuvat O lemme usein käyneet Siuntion tai Hopeaniemen kuntolaitoksella viettämässä pitkän viikonlopun. Perillä olemme osallistuneet talon järjestämiin voimistelu- ja liikuntaryhmiin. Lisäksi mukanamme on ollut ulkopeliä varten molkkakapulat, ja sisällä olemme pelanneet pelkistä ja pukkaa sekä järjestäneet leikkimielisiä kilpailuja omalla porukalla. Tammikuun alkupuolella olimme matkalla kohti Länsisatamaa. Lunta satoi tuiskuttamalla, ja aamuruuhka oli töihin menevien riesana Tuusulan tiellä. Juttua riitti autossa. Vedet herahtivat silmänurkkaan, kun Kalle lauloi meille laulun ystävyydestä. Tuttuja ja ystäviä olemme olleet jo yli neljän vuoden ajan, kerhomme iän. Osa meistä sairastaa Parkinsonin tautia, osa on lähiomaisia. Melodia-laivalla lähdimme kohti Tallinnaa ja edelleen 37 km:n päässä olevaa Laulasmaan kunto- ja kylpylähotellia. Halusimme tietää, miltä tuntuu saada hoitoja jäykkiin, kipeisiin niveliin, kankeuteen ja muihin kremppoihin. Tulisimmeko takaisin niin vetreinä, että tarvitsisimme uudet passikuvat, kuten matkaopas epäili. Kari oli ollut pikaisesti yhteydessä tallinnalaiseen Parkinson-kerhoon, ja sieltä tulisi kolme henkilöä meitä tapaamaan ja kertomaan heidän toiminnastaan. Bussimatka Tallinnasta Laulasmaahan sujui nopeasti. Kylpylän opas kertoi ajomatkan aikana, mikä meitä perillä odotti. Hän tunsi Parkinsonin taudin, kun oli juuri kääntänyt Parkkis Suomen järjestötoiminnan historiikin viroksi. Luonto oli hieman erilaista kuin meillä, lehtipuita tuntui olevan enemmän; tosin loppumatka oli hyvin hoidettua komeaa mäntymetsää. Lunta oli maassa parikymmentä senttiä. Perillä meitä odotti remontoitu, lokakuussa valmistunut hotelli, jonka yhteydessä kylpylä sijaitsee. Seuraavaksi aamuksi jokaiselle oli varattu käynti lääkärin vastaanotolla. Viehättävä naislääkäri keskusteli kanssamme suomen kielellä, mitkä hoidot kullekin sopisivat. Täysihoitopakettiin kuului kolme hoitoa päivässä. Niinpä sitten käytävillä ja auloissa tavatessamme kyselimme, mihin kukin on menossa. Ja vastaukset naurattivat. Kaikki ottivat ravia, joku meni mullivanniin, suolahuoneessa suolattavana kävi useampi, hieronnassa melkein jokainen, parafiinihoitoja otti moni, yrttikylvyistä nauttivat niin miehet kuin naisetkin. Naiset pistäytyivät k a u n e u s - s a l o n g i n p u o l e l l a, ja jokunen m i e s k i n uskaltautui parturiin ja jalkahoitoon. Lisäksi kävimme uima-allasosastolla erilaisissa porealtaissa ja uimassa vasta- sekä myötävirtaan. Uloskin pääsi halukas uimaan. Hoitojen jälkeen oli raukea mutta hyvä olo. Yllätyimme, kuinka mielellämme otimme hoitojen jälkeen pienen lepotauon. Mieliala oli korkealla, ja tuntui, että olomme keveni ja nuorennuimme reippaasti. Illalla pelasimme pukkaa. Naisten joukkue vahvistettuna Kallella voitti. (Karin kommentti: Liekö naisten konjakkilupauksilla ollut osuutta Kallen vetreyteen.) Sanaleikeillä testasimme toistemme nokkeluutta. Tallinnan Parkinson-kerholaisten tapaaminen kiinnosti kaikkia. Saimme tiedon, että lauantaina tallinnalaiset tulevat kello kaksi hotelliimme. Emme tunteneet vieraitamme, joten tiirailimme hotellin ala-aulassa mahdollisia ehdokkaita. Kun näimme miehen ja naisen lähestyvän ovea meille tutut merkit kävelyssä ja liikkeissä, totesimme vieraidemme saapuneen. Mukana oleva lääkäri saapui hetkeä myöhemmin löydettyään autolle pysäköintipaikan. Saimme täytekakun tuliaisena. Meistä ei kukaan osannut viroa, mutta vieraamme puhuivat hyvää ja ymmärrettävää suomea. Kahvipöydässä Kari kertoi ensin yleisesti Suomen asioista ja sitten tarkemmin kerhos- 7

8 Kerho retkellä Keski-Uusimaalaisia (Kari, Kalle, Harri, Tuula, Mia ja Seija) juttutuokiolla. tamme ja sen toiminnasta. Kuulimme, että Viron Parkinson-liittoon kuuluu viisi seuraa: Tallinnan seurassa on 104 jäsentä, Tarton seurassa 74 ja kolmessa pienessä seurassa (Ida-Virumaa, Lääne-Virumaa ja Valgamaa) yhteensä noin 30 jäsentä. Seurakokoukset ovat kerran kuukaudessa. Vuoden aikana on kolme yleistapahtumaa, joihin osallistuu lähes joka toinen liiton kahdesta sadasta jäsenestä. Kovasti he toivoivat, että myöhemmin vierailisimme heidän kerhossaan, joka sijaitsee Tallinannan keskustassa. Samassa tilassa kokoontuu myös muita kerhoja. Tutut lääkkeet olivat myös heillä käytössä, mutta entakaponlääkkeitä heillä ei ole, ilmeisesti niiden kalleuden vuoksi. Muuten lääkkeet ovat maksuttomia. Vieraat tiedustelivat mahdollisuutta tilata omiin seuroihinsa Parkkis- ja Parkinson-postia-lehteä. Lupasimme selvittää asiaa. Juhani lupasi heti postittaa hänellä säilössä olevat vanhat lehtien vuosikerrat. Olisimme saaneet nauttia konserttipianistin soitosta, jos hotellin flyygeli olisi ollut vireessä. Tämä nautinto siirtyi tulevien tapaamisten yhteyteen. Vieraillamme oli mahdollisuus viipyä vain pari tuntia. Haastoimme heidät pelaamaan pukkaa, joka oli heille uusi tuttavuus. Kuitenkin epäilemme asiaa, sillä virolaisten joukkue voitti meidät lyhennetyssä pelissä 7-4. Omana tuliaisenamme annoimme heille pelkkismailat ja -pallot kerhon käyttöön. Pelin aikana juttelimme mahdollisesta keväällä tapahtuvasta vierailustamme tallinnalaisten kerhoon, nyt kun olemme saaneet rakennetuksi yhteyden ja sähköposti kulkee sutjakasti lahden yli. Meitä kutsuttiin myös huhtikuun alussa olevaan Parkinson-viikon tapahtumaan Tarttoon. Parkinson-järjestötoiminnan 20-vuotisjuhliin Helsinkiin saapuu virolaisia, mutta vielä he eivät osanneet kertoa lukumäärää. Olimme ajatelleet hieman juhlistaa lauantai-iltaamme, sillä aamulla oli kotiinlähtö. Iloinen mielialamme laski, kun meille kyselyjen perään selvisi, että juuri sinä lauantaina hotellissamme ei tapahtunut mitään. Henkilökunta rakensi kuitenkin meille pyöreän pöydän iltaamme varten Seijan pyynnöstä. Skoolasimme onnistuneelle matkalle. Yllätyimme, kun meille selvisi, että SPA-hotelli Laulasmaa tarjosi meille lähtömaljat, koska olimme jääneet ilman illanviettoa. Kiitokset! Sunnuntaiaamuna mieleltämme virkistyneinä ja notkein jäsenin aloitimme kotimatkan ensin bussilla kohti Tallinnaa, laivalla Helsinkiin, lumisateessa autolla Keravalle, Järvenpäähän, Tuusulaan ja Vantaalle. Jälkipelissä olemme todenneet, että oli mukava matka ja mikäli vain mahdollista, uusimme matkan. Tuula Leino KIRKKONUMMEN HAUTAUSPALVELU KYRKSLÄTTS BRGRAVININGSTJÄNST Bo R. LIndström Oy Ab Seurakunnantie 2B KIRKKONUMMI - KYRKSLÄTT Puh. (09) fax TERVEYDEN PUOLESTA JO VUODESTA 1901 AVOINNA JOKA PÄIVÄ ma-pe 8-20 la 8-16 su K I R K K O T A L L I N A P T E E K K I Kirkkotallintie Kirkkonummi 8 Parkkis

9 Henkilökuva Ylittäkää itsenne Marjatta Kaikkonen Kaarina Korhosen haastateltavana M arjatta Kaikkosen Parkinson-diagnoosi varmistui jo vuonna Sitä on miltei mahdotonta uskoa, kun katsoo pirteää, hyväkuntoisen näköistä naista. Mikään ei kieli sairaudesta. Haastattelun kuluessa paljastuu, että nykyinen hyvä tilanne on kovan työn tulosta. Marjatta on nilsiäläisen pientilan tytär, joka lapsesta pitäen on tottunut työntekoon. Hän kertoo jopa savotassa puiden kuorinnalla ansainneensa taskurahaa ollessaan toisella kymmenellä. 14-vuotiaana hän tuli pääkaupunkiin palvelijaksi, työn perässä niin kuin moni muukin maaseudun tyttö. Täällä hän myöhemmin kävi ravintolakoulun ja toimi sen jälkeen tarjoilijana aina eläkkeelle jäämiseen asti. Aina uuttera Marjatta pakkaamassa 2001 Parkinsonkongressin salkkuja. Marjatta itse sanoo joutuneensa eläkkeelle. Hän olisi halunnut jatkaa, mutta oireiden takia työ kävi mahdottomaksi. Aluksi lääkäri ei tunnistanut sairautta Parkinsonin taudiksi. Ja vyöhyketerapian avulla Marjatan onnistui pitkittää t y ö s t ä eroamis- taan vuodella. Sitten oli luovutettava. Lääkärikin tunnisti tuolloin taudin, ja kun oikea diagnoosi oli varmistunut, alkoi Marjatan taistelu - vai pitäisikö sanoa kokopäiväinen työ - tautia vastaan. Siinä häntä auttoi luontainen uutteruus ja peräänantamattomuus. Aluksi Marjatta sai perinteisen lääkityksen, mutta ei ollut tyytyväinen siitä saamaansa apuun. Hän aloitti ruokavalion, joka tuntuu varsin tiukalta: Aluksi vain vihanneksia, marjoistakin ainoastaan puolukoita. Vähitellen eri lajeja lisättiin, mutta vieläkin esimerkiksi valkoinen sokeri ja valkoiset vehnäjauhot ovat kiellettyjä. Tattarijauhot ja vähäinen määrä muita tummia jauhoja sopivat. Proteiinipitoisia ruokia on myös vältettävä. - Ruokavaliosta oli jonkin aikaa ilmeistä apua. Nykyään sen teho on heikentynyt. Marjatta sanoo, että jos joku aikoo kokeilla, auttaako ruokavalio, siihen ei yksi viikko riitä, vaan tarvitaan kuukausia. Ja jokaisen täytyy etsiä itselleen käypä dieetti. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Pelkkä ruokavalio ei Marjatallekaan yksinään riittänyt. Tarvittiin lisäksi lääkkeitä ja syvälämpöhoitoa, jotta väsymys pysyi kurissa. Se olikin tarpeen. Haastateltavani oli hakeutunut Uudenmaan Parkinsonyhdistykseen. Siellä oli meneillään muutto uuteen huoneistoon, jossa piti tehdä remontti. Työtä oli paljon ja työntekijöitä vähän. Päivät venyivät tavallista työpäivää pitemmiksi. Remontin lisäksi Marjatta osallistui silloisen tiedotuslehden tekemiseen ja veti nuorten kerhoa. Oman hoidon ansiosta terveydentila koheni siinä määrin, että lääkäri epäili, oliko kyseessä lainkaan Parkinsonin tauti. Lääkitystä vähennettiin, ja seurauksena oli tilan selvä huononeminen. Viikon kuluttua oli palattava entiseen. Uutena hoitokeinona on nykyään avantouinti. Marjatta oli kuullut monen kehuvan sen verenkiertoa parantavaa vaikutusta, mutta kylmälle arkana oli varonut kokeilemasta. Lopullisen sysäyksen hän sai naapurissa olleelta australialaiselta vaihto-oppilaalta. Tämä halusi ehdottomasti päästä uimaan avantoon. Jos australialainen uskaltautuu hyiseen veteen, on suomalaisenkin rohjettava. - Nyt Marjatta ei voi kuvitella elämää ilman avantoa. Se on osaltaan auttanut kunnon ylläpitämisessä. Ahkera työskentely puutarhassa sekä syyskesäisin marjastaminen ja sienestys ovat harrasteita, jotka ottavat voimille, mutta myös antavat voimia. Viime syksynäkin metsävadelmia kertyi 50 litraa, puolukoita 100 litraa ja mustikoita 40 litraa. Siinä sai kumartua kerran jos toisenkin. Kunto koheni ja ruokavalion marjapuoli oli turvattu. Joka päivä marjoja kuluukin, haastateltava toteaa. - Marjatta myöntää väsyvänsä, mutta ei anna periksi, vaikka kuinka uuvuttaisi. Hän sanoo, että jos lopettaa, jää paikoilleen eikä sitten enää jaksakaan tehdä mitään. Vapinaa lukuun ottamatta kaikki Parkinsonin taudin oireet, jäykkyys, tasapainohäiriöt, huimauksen tunne, säryt, unettomuus, vatsavaivat... ovat Marjatalle tuttuja. Nyt näistä oireista ei mikään ole nähtävissä. Eivät ne mihinkään ole kadonneet, Marjatta vain on tähän saakka voittanut ne eikä näe mitään syytä, miksi näin ei voisi jatkua edelleenkin. Kun kysyn, mitä haastateltavani tekee, kun masennus iskee, hän vastaa, että tuntee hyvin senkin oireen. Alkuaikoina hän saattoi masenttua vähästä, esimerkiksi jonkun huonosti valituista sanoista, ja masennusta voi kestää pitkään. Nykyään omahoito Seuraavalle sivulle >>> Parkkis

10 Risteily UPY:läiset risteilivät Tallinnaan ja takaisin Esko Kutvonen teksti ja kuvat M aaliskuun kuudennentoista iltapäivä oli Helsingin seudulla utuinen. Ohittaessamme Keilaniemen matkalla satamaan panin merkille, että toimistotornien ylimmät kerrokset olivat sumupilven peitossa. Olimme lähdössä m/s Romantikalla kohti Tallinnaa runsaan 50 UPYläisen joukkueella. Oli odotettavissa ruokaa, juomaa, viihdettä ja asiaa. Satamaterminaalissa bongasimme pienen etsiskelyn jälkeen Soilen, joka opasti meidät lippuja jakaneen Katjan luokse. Sitten passintarkastuksen kautta odottelemaan laivaan pääsyä. Seuraavalle sivulle >>> Soile Kaupin johdolla tutustuimme toisiimme Katja Granqvist toivotti risteilyvieraat tervetulleiksi >>> edelliseltä sivulta on auttanut siihenkin. Uskon, että myös Marjatan iloinen luonne ja savolainen puheliaisuus pelastavat monelta mielipahalta. - Perhe suhtautuu tilanteeseen luontevasti, sairaudesta numeroa tekemättä. Nyt Marjatta miehineen on muuttamassa takaisin lapsuuden maisemiin Nilsiään. Siellä on talvisin lähellä oma avanto, samoin ovat runsaat marjamaat syksyisin ja kalavedet läpi vuoden. Myös rakenteilla oleva talo tarjoaa tekemistä. Tähänkin asti perhe on kesäisin viettänyt aikaa Nilsiässä sukulaisten luona, joten tuttuja on paljon. Sinne on hyvä mennä. Nilsiään on myös perustettu Parkinsonkerho, joten halutessa vertaisryhmän tukeakin on tarjolla. Yksin ei näiden vaivojen kanssa kannata jäädä, Marjatta toteaa. - Uudenmaan yhdistykselle uutteran ihmisen lähteminen on tietysti menetys. Kun lopuksi kysyn, onko jotakin, mitä haastateltavani vielä haluaisi sanoa sellaista, mitä en ole osannut kysyä, Marjatta vastaa: Pitää ylittää itsensä, vaikka ei jaksaisikaan. Kaarina Korhonen Professorit luennoivat lääketieteestä Heikki Teräväinen Ariel Gordin ja sydän 10 Parkkis

11 Risteily Heti laivan lähdettyä nautittu päivällinen oli maittava ja runsas. Ruokajuomaksi päätettiin lunastaa pullo valkkaria, sen korkeahkosta - UPYn jäsenmaksua lähentelevästä - hinnasta huolimatta. Se niistä merihinnoista. Vatsa lievästi pömpöllään laittauduimme yhdeksännen kannen kongressitiloihin tervetulo- ja tutustumistilaisuuteen. Loppuilta vierähti mukavan yhdesssäolon ja vähän tanssinkin merkeissä. Tarja Lunnaksen ja Kari Vepsän musiikki veti parketille niin paljon väkeä, että tanssimisesta ei tahtonut tulla mitään. Niinpä päätimme vakavampien ruumiinvammojen välttämiseksi luopua enemmästä yrittämisestä ja vetäydyimme yöpuulle. Aamu valkeni Tallinnassa upean keväisenä. Poikkesimme maissa emmekä voineet vastustaa kiusausta tutustua alueen kauppakeskuksiin. Tarjonta oli runsasta, edullista ja ennen kaikkea aktiivista. Joitakin kymmeniä euroja kevyemmän kukkaron kanssa palasimme laivalle. Totesin matkalla, että enpä haluaisi olla noissa kaupoissa tulipalon syttyessä. Vaatteita ja muuta palavaa tavaraa tupaten täynnä olevat, sokkeloiset myymälät vaikuttivat lähinnä palopäällikön painajaisilta. Paluumatkan alkaessa kokoonnuimme jälleen kongressitiloihin. Luvassa oli risteilyn asiapitoinen osa - lääketiedettä kahden professorin esittämänä. Heikki Teräväinen puhui parkinsonin tautiin liittyvistä erityiskysymyksistä (ks. artikkeli s. 4), jotka herättivät myös kysymyksiä yleisön joukosta. Saimme kuulla myös uudesta yhdistelmälääkkeestä, Stalevosta (ks. artikkeli s. 13). Heikki Teräväinen myös vastasi yleisön kysymyksiin. Yhdistyksen hallituksen tuore jäsen, professori Ariel Gordin kertoi sydämen rakenteesta ja infarktista. Juttua kuunnellut Heikki Teräväinen antoi kommentillaan ymmärtää, että jos (Arielin) sydän olisi suunniteltu yhtä fiksusti kuin (Heikin) aivot, ei ohitusleikkauksia tarvittaisi lainkaan. Kiitokset hauskalle professorikaksikollemme mielenkiintoisesta ja asiapitoisesta ohjelmasta, josta ei huumoriakaan puuttunut. Aluesihteeri Soile Kauppi päätti iltapäivän kertomalla Parkinson-liiton 20-vuotisjuhlasta. Muun ohjelman lomassa risteily tarjosi tervetulleen mahdollisuuden tavata vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin kohtalotovereihin. Keskustelu muiden samassa veneessä olevien kanssa helpottaa usein omien ongelmien käsitteyä. Kiitokset Katja Granqvistille, joka vastasi matkan järjestämisestä. Retkelle Verlaan ja Kultareitille Pohjois-Kymenlaakson Parkinson-kerho järjestää tiistaina retken, jonka aikana tutustutaan Verlan tehdasmuseoon, ruokaillaan Orilammella ja risteillään Kultareitillä. Tervetuloa mukaan! Tiedustelut ja ilmoittautuminen ma mennessä, Pj Mikko Helminen p Retken hinta 31 /henkilö, sis. museon, ruokailun ja risteilyn. Tili-Matti Oy Kokkokalliont. 1 B, HKI P , F Pitäjänmäen Apteekki Konalantie 10, HKI Tervetuloa! Parkkis

12 Liikunta Liiku parkkis, liiku Antti Hyvärinen, Hyvinkään Parkinson-kerho M onipuolinen liikunta on Parkinsoniin sairastuneen toimintakyvyn säilymisen kannalta elintärkeää. Sen avulla ylläpidetään lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Säännöllinen liikunta lisää oman kehon hallinnan tuntemusta ja kohottaa sairastavan mielialaa. Liikunta lisää ruokahalua ja edesauttaa suolen toimintaa. Päivittäisen hyvän olon ja kotona selviytymisen lisäksi säännöllisellä liikunnalla tavoitellaan liikuntakyvyn ja omatoimisuuden säilymistä mahdollisimman pitkään. Liikuntakyvyn heikkeneminen aiheuttaa avuntarpeen lisääntymistä ja huonontaa samalla sairastuneen elämänlaatua. Vähäinen liikunta voi herkästi johtaa väärien liikeratojen syntymiseen ja asentomuutoksiin, joita on niiden ilmaannuttua vaikea korjata. Liikesarjojen kaavat ovat vaarassa kadota, jos automaattisia liiketoimintoja ei tietoisesti harjoiteta. Parkinsoniin sairastuneen liikunta ei ole kilpailua eikä kehonmuokkausta, vaan kuntoa kohottavaa ja ylläpitävää. Mielihyvää tuottavat liikuntaharrasteet ovat etusijalla. Sopivien lajien löytäminen voi olla myös melkoinen haaste. Ennakkoluuloton kokeilu on henkisestikin kiinnostavaa ja auttaa samalla löytämään uusia, omalle keholle sopivia liikuntalajeja. Liikunnan muodot Sairastuneelle sopivat samat liikuntamuodot kuin terveellekin, joskin kovaa rasitusta on syytä ainakin aluksi välttää, sillä jäykät lihakset ja nivelet kipeytyvät helposti. Ulkona tapahtuva liikunta sopii luonnollisesti Parkinsoniin sairastuneelle. Kävely ja sauvakävely, talvisin perinteinen hiihto, on parasta mahdollista liikuntaa, joka mielialan ja yleiskunnon kohentumisen lisäksi tehostaa raajojen liikkuvuutta ja käsien myötäliikkeitä. Tasapainon hallinta kehittyy kävellessä. Ryhtiä kävelyyn antaa neurologi Kari Ahon omakohtainen vinkki: Ripeästi kantapää edellä jalustaan ja sitten jalka hidastelematta toisen viereen. Askeleita ei saa päästää laahustavaksi. Pelit, etenkin pallopelit, motivoivat tehokkaaseen liikuntaan. Pelejä ja pelaamisen tapoja on paljon, eikä sairaus ole este palloilun harrastamiselle. Lentopallo ja sulkapallo sopivat niille, joiden liikkuminen on vielä lähes terveiden tasolla. Niiden, joilla tauti jo selvästi rajoittaa liikkumista, kannattaa tutustua pukkapalloon ja pelkkikseen. Kuntosali Toiminta kuntosalilla on sekoitus ryhmäliikuntaa ja yksilösuorituksia tutussa seurassa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tunnin mittainen ohjelma muodostuu tilanteen mukaan alkulämmittelystä, vaihtoehtoisesti jumpasta, venyttelystä tai laitteiden käytöstä sekä loppuvenyttelystä. Kunkin henkilökohtaiset mahdollisuudet ja tarpeet otetaan huomioon kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin laatimassa liikuntaohjelmassa.. Suositeltavia ovat liikkeet, joilla vahvistetaan haluttuja lihaksia sekä pyritään ylläpitämään tai jopa laajentamaan liikeratoja ja kohentamaan tasapainon hallintaa. Esim. reisilihasten voiman on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä kotona selviytymiseen. Ne ikäihmiset, jotka harjoittivat reisilihaksiaan, selviytyivät harjoittelemattomia paremmin arkipäivän toiminnoistaan. Ohjattu liikunta on itselle haasteita asettavaa ja tehokasta. Jo muutaman käyntikerran jälkeen voit toivon mukaan todeta itsessäsi konkreettisia näyttöjä liikunnan myönteisistä vaikutuksista ja samalla miettiä onko kuntosali sellainen liikuntamuoto, jonka kokeilua voi jatkaa. Liikunnan aloittaminen Moni vasta sairastuttuaan lamaantuu huomatessaan, ettei oma keho olekaan kone, joka toimii ilman huoltoa ja lepoa. Toiset ovat vain luonnostaan laiskoja liikkumaan. Vaikka liikunnan huoltava, piristävä, rentouttava ja vaihtelua tuova vaikutus on tunnettua, ulkopuolisen on vaikea motivoida näitä omatoimiseen liikuntaan. Vinkkejä voidaan antaa, mutta varsinaisen herätyksen on tultava itseltä. Etenevän, parantumattoman ja rappeuttavan ja sairauden soisi olevan se kipinä, joka ohjaa tarvitsevan itselle välttämättömän liikunnan pariin. Mahdollista on, että kuntosalilla viikoittain tapahtuvasta liikuntahetkestä voi muodostua se kuntouttava tapa, joka jatkossa avaa mahdollisuuksia muullekin liikunnalle ja yhteistoiminnalle. TULE KOKEILEMAAN Hyvinkään Parkinson- kerho on varannut jäsenilleen Lepovillasta kuntosalivuoron talvisaikaan torstaisin klo Kuntosalissa ohjaajana toimii fysioterapeutti Sari Lehtonen. Halutessasi lisätietoja, soittele Antti Hyväriselle puh Parkkis

13 Lääketiede Uusi levodopavalmiste Stalevo yhdistää levodopan ja entakaponin Ariel Gordin L ääketehdas Orion (Orion Pharma) toi viime vuoden lopulla markkinoille uuden levodopavalmisteen, kauppanimeltään Stalevo. Stalevo on kolmen lääkeaineen yhdistelmävalmiste, samassa tabletissa on sekä levodopaa, karbidopaa ja entakaponia. Stalevoa on olemassa kolme vahvuutta, levodopan määrät ovat näissä 50 mg, 100 mg ja 150 mg. Tämä sallii yksilöllisen levodopa-annostelun. Stalevo on maaliskuun 1. päivästä alkaen kokonaan korvattava. Levodopa on Parkinsonin taudin tehokkain lääke. Kutakuinkin kaikki Parkinsonin tautia sairastavat potilaat käyttävät joissain sairautensa vaiheessa levodopaa, etenkin sairauden edetessä. Kuten tiedämme, on levodopan annostelu hyvin yksilöllistä. Yleisin käytetty kerta-annos on 100 mg vaihdellen useimmiten 50 mg:sta 200 mg:aan. Taudin edetessä levodopan vaikutusaika yleensä lyhenee ja potilaat joutuvat ottamaan levodopaa yhä lyhenevin annosteluvälein. Tätä ilmiötä kutsutaan tilanvaihteluiksi (fluktuaatiot). Hyvää ON-vaihetta seuraa huono OFF-vaihe, ennen kuin seuraavan levodopatabletti tehoaa. Tällöin lisätään levodopan päivittäisiä annostelukertoja. Parkkis Kaikki potilaat eivät ehkä tiedä, että kun puhumme levodopavalmisteista, sisältävät nämä aina levodopan lisäksi toistakin ainetta, ns. dekarboksylaation estäjää, karbidopaa tai benseratsidia. Suomessa on myynnissä levodopan ja karbidopan yhdistelmävalmisteita (Sinemet, Kardopal) ja levodopan ja benseratsidin yhdistelmävalmiste (Madopar). Tämä selviää mm. lukemalla valmisteen pakkausseloste. Nämä lisäaineet lisäävät levodopan imeytymistä, mutta toisaalta myös vähentävät levodopan haittavaikutuksia. Samoja aineosia sisältävät myös ns. pitkävaikutteiset levodopavalmisteet (Sinemet depot ja Madopar depot). Entakaponi on myös tällainen levodopan lisävalmiste. Sitä on toistaiseksi myyty pelkästään omana lääkeaineena, kauppanimellä Comtess. Entakaponi estää levodopan hajoamista elimistössä tehostaen levodopan vaikutusta ja pidentäen siten lääkkeen vaikutusaikaa. Comtess lisätään levodopalääkitykseen yleensä silloin kun potilaalla alkaa ilmetä tilanvaihteluita. Comtess-lääke otetaan aina yhdessä ja samanaikaisesti levodopavalmisteen kanssa. Ilman levodopaa sillä ei ole vaikutusta. Stalevo-tableteissa entakaponi on jo yhdistetty levodopan ja karbidopan yhdistelmävalmisteeseen. Täten Stalevon vaikutukset on samat kuin erikseen otetun levodopan ja karbidopan yhdistelmävalmisteen ja Comtessin vaikutukset. Stalevon sivuvaikutukset ovat myös samat kuin levodopavalmisteiden ja erikseen nautitun Comtessin sivuvaikutukset. Näitä ovat mm. levodopasta johtuva pahoinvointi ja eräillä potilailla esiintyvät pakkoliikkeet. Nämä sivuvaikutukset ovat useimmiten hallittavissa alentamalla Stalevo-annostelua. Muita mahdollisia sivuvaikutuksia on ripuli. Potilaan virtsa saattaa myös värjäytyä tumman keltaiseksi tai punertavaksi. Tämä on vaaraton ilmiö. Stalevoa käytettäessä potilaiden nauttima tablettimäärä vähenee kuitenkin puoleen siitä, kuin jos nämä lääkkeet otettaisiin erikseen. Monet potilaat ottavat useita päivittäisiä levodopa- ja Comtess-annoksia. Stalevo-valmisteet ovat lisäksi jonkin verran pienemmät kuin Comtess-valmiste. Täten melko suurten lääkevalmisteiden nieleminen helpottuu. Stalevo-lääkitykseen voidaan siirtyä, jos potilaalla on jo levodopavalmisteiden lisäksi käytössä Comtesslääkitys. Stalevo lääkitys voidaan myös aloittaa vaikka potilaalla ei ole aikaisemmin ollut Comtess-lääkitystä, kun hänellä esiintyy tilanvaihteluja. Vaikka Stalevo on uusi lääkevalmiste, tunnetaan sen vaikutukset ja sivuvaikutukset hyvin, koska Comtess on ollut käytössä Suomessa jo yli viisi vuotta. Stalevo soveltuu käytettäväksi yhdessä muidenkin parkinsonlääkkeiden kanssa. 13

14 Tapahtumia 20 vuotta Parkinson- järjestötoimintaa Juhlavuoden päätapahtumat pääkaupunkiseudulla: juhlaohjelma Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Parkiadit Leppävaaran liikuntahallissa Kari Nykänen Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Ruokailut Hanasaaressa ovat maksullisia: lounas 18 euroa ja juhlaillallinen juomineen 50 euroa. Ohjelmaan osallistuminen ei edellytä ruokailua. Parkiadeissa Espoon Parkinson-kerho pitää kahviota ja myy kevyttä purtavaa välipaloiksi.. Juhlaohjelma lauantai Bussiyhteydet Hanasaareen ovat ensiluokkaiset ja tiheät. Hanasaaren kulttuurikeskukseen pääsee Helsingistä kaikilla Länsiväylää liikennöivillä busseilla (Espoon lähiliikennebussit sekä bussit esim. Kirkkonummelle, Inkooseen tai Hankoon). Ajomatka Helsingin linja-autoase Lounas Onnittelujen vastaanotto Juhlakevätkokous Juhlatervehdys kanslianeuvos Seppo Pekonen Suomen Parkinson-liiton myöntämät huomionosoitukset Stipendi-2000 saajan ja Suomen Parkinson-säätiön apurahojen saajien julkistaminen n vuotisjuhlakahvit Parkinson-potilas Helena Laihon esikoisromaanin julkistaminen Tervehdysten vastaanotto Eestiläisten tervehdys: Riina Gerretz, piano, professori Paul Alvre, puhe Musiikkiesitys, Hannu Lehtonen (aulassa) Elämänmatkaajatnäytelmä Keski-Uudenmaan Parkinson-kerho Juhlaillallinen Tanssia Hannu Lehtosen orkesterin tahdissa Elämänmatkaajat E lämänmatkaajat nostaa esille joitakin ennakkoluuloja ja asenteita, joita Parkinson-potilas joutuu kohtaamaan sekä ulkopuolisten, että lähimmäisiensä taholta. perustuu Kaarina Korhosen, itsekin Parkinsonin tautia sairastavan äidinkielen opettajan, esikoiskäsikirjoitukseen. Näytelmän toteuttavat Keski-Uudenmaan Parkinson-kerhon potilas- ja omaisjäsenet taiteilija Petra Freyn ohjauksessa. Erityiskiitos Petrasta Jouko H Nissiselle. Näytelmän valmistelu alkoi tammikuussa Uurastus on kannattanut: näytelmän valmistelulla on ollut näkyvä vaikutus elämänmatkaajiin. Ikään kuin vanha minä työntyisi esiin kauan sairastaneista ja paljon jaksaneista lähimmäisistä, kun he puurtavat näytelmän valmistelun parissa. Elämänmatkaajat nostaa esille joitakin ennakkoluuloja ja asenteita, joita Parkinson-potilas joutuu kohtaamaan sekä ulkopuolisten, että lähimmäisiensä taholta. Näytelmässä myös kuvataan tilanteita, joita Parkinsonin tautiin liittyvä aiheeton mustasukkaisuus saattaa aiheuttaa perhe- ja ystäväpiirissä. Harjoituksia seuranneet ovat nauraneet ja itkeneet. Elämänmatkaajat ei jätä kylmäksi. Elämänmatka on nähtävä ja koettava. Esityksen seuraamiseen Hanasaaressa on vapaa pääsy. Pääsymaksua ei ole ja illalliskortin lunastamista ei edellytetä: Ota vaari tilaisuutesi ja vie mummo teatteriin! Keski-Uudenmaan Parkinson-kerho myy painattamaansa käsiohjelmaa ennen näytöksen alkua hintaan 5 euroa/ohjelma. Käsiohjelman ostaminen on vapaaehtoista. Käsiohjelma sisältää tavanomaisten näytelmän taustatietojen lisäksi psykoanalyytikon analyysin roolihahmoista. Näytelmän valmistusta ovat tukeneet Opintotoiminnan Keskusliitto ry, Keravan kaupunki, Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta. Pirilän kukkatalo, Tuusula, on lahjoittanut lavastukseen kukkia. Tervetuloa Elämänmatkaajatnäytelmän ensi-iltaan Hanasaaren kulttuurikeskukseen kello 18. Opastus tapahtumapaikoille: Hanasaareen saavutaan pitkin Länsiväylää (tie 51, Hangontie), jolta on Hanasaareen viitoitus ja oma liittymä molemmista suunnista tultaessa: liittymässä opaste Hanasaari. Hanasaari sijaitsee Lauttasaaren ja kehä I:n liittymän välissä. Etäisyys Helsingin keskustasta on noin 6 km. Pysäköintitilaa on riittävästi. 14 Parkkis

15 Tapahtumia malta on 5-15 minuuttia. Yhteyksistä lisätietoa esim. Kävelymatkaa bussipysäkiltä kulttuurikeskuksen ovelle on n. 300 m. Opaskaartat takakannessa Parkiadit Sunnuntaina kello Leppävaaran liikuntahalli Espoossa Veräjäpellonkatu 6. Helsingin keskustasta pääsee mukavasti junalla Leppävaaran asemalle, josta loppumatka noin 1 km taittuu jalan tai bussilla Veräjäpellonkadun pysäkille. 1. Parkiadeissa Parkinson-järjestötoimintaa harjoittavat kilpailevat pukkapelissä. Lisäksi kaikilla kilpailijoilla, toimitsijoilla ja katsojilla on mahdollisuus osallistua Parkiadien taitolajeihin, jotka ovat yksittäisiä mutta oleellisia suoritteita pukka- ja pelkispeleistä. Päivän aikana esitellään Parkinson-potilaille hyvin soveltuvina ja pukkaa liikunnallisempina peleinä pelkkis ja virelentis. Peliareena on jaettu siten, että neljällä sulkapallokentällä, tarvittaessa halkaistuilla puolikkailla, pelataan pukkaturnaus. Viides sulkapallokenttä ja areenan reuna-alueet on varattu taito- ja näytöslajeille. Kannustamalla voittoon! Ensimmäisiin Parkiadeihin on ilmoittautunut 25 pukkajoukkuetta. Kaukaisimmat tulevat Rovaniemeltä ja Oulusta. Kotikenttäetu on Espoolla, mutta voittaako Helsinki tai Vantaa kannustusten määrässä. Taitolajit Taitolajeihin voi osallistua jokainen Parkkiadien katsoja, kilpailija ja toimitsija. Suoritus kirjataan kilpailukortille. Korttien määrää kilpailijaa kohden ei ole rajattu. Parhaat lajisuoritukset ja yhteispisteet palkitaan. Lisäksi kaikkien osanottajien kesken arvotaan palkintoja. Palkintoja ovat lahjoittaneet lääketehtaat GlaxoSmithKline ja Orion-Pharma. Kilpailijalla on jokaisella suorituspaikalla kaksi yritystä. Tulos määräytyy paremman yrityksen pisteiden mukaan. Tasapisteissä ratkaisevat Parkkis

16 Tapahtumia ensin heikomman yrityksen pisteet ja sitten suoritusajankohta (kilpailukortin palautusaika): varhaisempi suoritus arvostetaan paremmaksi. Suoritusten on oltava samalla kilpailukortilla, jotta tulokset kelpaavat yhteiskilpailun suoritukseksi. Lajisuorituksina voi jättää vajaita kortteja. Jos lajitulos jää miinukselle, se kirjataan nollaksi. 1 Pukan tarkkuusheitto Kilpailija heittää kuusi kuulaa seitsemän metrin etäisyydeltä kohti maaliympyrää. Sisäympyrä (50 cm) antaa kolme pistettä, keskimmäinen ympyrä (75 cm) antaa kaksi pistettä ja uloin (100 cm) ympyrä antaa yhden pisteen. Kaikki kuulat heitetään ennen pisteiden laskua. Kuulat saavat pukata toisiaan. Kuula on ympyrässä, jos se tai sen kohtisuora varjo koskettaa rajaviivaa. 2 Pukkaus Seitsemän metrin etäisyydellä on kahdeksan kuulan rivi, jossa on kuusi sinistä ja kaksi valkoista kuulaa. Kuulien väli on 20 cm. Kuudella punaisella kuulalla on yritettävä pukata mahdollisimman monta sinistä kuulaa rivin takana olevan viivan yli. Sinisen kuulan pukkauksesta viivan yli saa kaksi pistettä. Jos pukkaa valkoisen kuulan viivan yli, menettää kaksi pistettä. Hyväksytty pukkaus on tapahtunut, kun pallo ylittää kokonaan rivin taakse piirretyn viivan. Heittopalloista, jotka jäävät poistoviivan ja kohdepallorivin väliin saa kustakin yhden lisäpisteen. 3 Pelkkiksen pallotteluvarmuus Kilpailija lyö palloa pompusta tai lennosta yhtäjaksoisesti seinän eteen asetetun verkon yli, kunnes pallo jää verkkoon, pomppaa alustaan enemmän kuin yhden kerran tai osuu verkon sivuun. Viisi onnistunutta lyöntiä antaa yhden pisteen, kymmenen lyöntiä antaa kaksi pistettä ja niin edelleen aina 90 lyöntiin saakka, josta saa maksimimäärän eli 18 pistettä 4 Pelkkiksen syöttö Kilpailija syöttää kuusi aloituspalloa. Hyväksytty aloituspallo syöttöruutuun antaa yhden pisteen. Jos aloituspallo osuu syöttöruudun yläosaan lähemmäksi kuin 40 cm takarajasta, pisteitä tulee kolme. Jos aloituspallo ei osu Leppävaaran Uusi Apteekki Kauppakeskus Sello Puh asiakkaat lääkärit Fysioterapiaa, hierontaa sekä kuntosaliohjausta - myös ryhmässä Mirja Lehtimäki Kuntofunktio Kaivok. 29 P syöttöruutuun, saa kilpailija kolme miinuspistettä. 5 Pukkataidot Pukan tarkkuusheitto + pukkaus 6 Pelkkistaidot Pelkkiksen pallotteluvarmuus + syöttö 7 Parkkiaditaidot Pukkataidot + pelkkistaidot Hyvin määritelty projekti Projekti on semmonen homma, jossa kyvyttömät koettaa suaha haluttomat tekemään mahottomia. Oppiva ja osaava: Henkilöstön rategiapäivässä puhuttiin, pitäisikö puhua oppivasta vai osaavasta henkilökunnasta. Joukosta kuului kommentti: Minä ainakin menen mieluimmin osaavalle silmälääkärille kuin oppivalle. Peukalokyytiläinen Mummo oli tienvarressa kyytiä liftaamassa ja mukana oli lehmä. Tuli autoilija, joka päätti tarjota mummolle kyydin, mutta tiedusteli, että mihin lehmä pannaan, johon mummo tuumasi, että se kyllä juoksee perässä. Lähdettiin liikkeelle kuski kiihdytti vauhtia ja tarkkaili kokoajan miten lehmä perässä selviää. Lehmä tuli perässä utareet heiluen, kun vauhti oli tuo 80 km/h, kuski huomasi, että lehmän silmät pullistuivat ja kieli roikkui pitkänä suupielessä. Jolloin kuski tiedustelemaan mummolta, että mikä sitä lehmää nyt vaivaa, johon mummo tuumasi, että en minä tiedä mikä sitä vaivaa, mutta aina se on tuon näköinen kun se rupeaa ohittamaan. 16 Parkkis

17 Lomatoiminta Lomalle Toimintakeskus Koulurantaan Liiton Toimintakeskus Koulurannassa, Kangasniemellä, järjestämä kuntouttava lomatoiminta tarjoaa tilaisuuden mm. ohjattuun liikuntaan, virkistäytymiseen, toiminta-, kädentaito- ja keskusteluryhmiin. Aktiivilomille voivat hakea sekä sairastavat että omaiset ja ajankohdat ovat: , (perheloma, myös lapset), ja Hakulomakkeita tilattavissa puhelimitse Koulurannasta ( , /Tuula Kokkinen), alue- ja keskustoimistoista. Hakuaika päättyy n. kuukausi ennen jakson alkamista, lääkärin lähetettä ei tarvita. Omavastuuosuus 10 eur/vrk/hlö (sis. majoitus, täysihoitoruokailut, lomaohjelma) ja matkakuluista vastaavat osallistujat itse. Yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa järjestetään Tuettu loma Hakuaika päättyy kaksi kuukautta ennen loman alkamista ja omavastuuosuus on 21 eur/vrk/hlö (sis. majoitus, puolihoito, lomaohjelma). Lomatukihakemuksia kuten edellä. Yksityiskohtaisemmat tiedot lomista Parkinson-postissa 4/2003. Tervetuloa kodikkaaseen Koulurantaan! Tuula Kokkinen, Koulurannan toimintavastaava Uusi toimistonhoitajamme Liisa Erähalme K un toimistonhoitajamme Britskun määräaikaianen pesti oli loppumassa, olivat yhdisstyksen hallinnosta vastaavat kiperän kysymyksen edessä: mistä uusi toimistonhoitaja? Ratkaisu löytyi yhdistyksen sisältä, Liisa Erähalme ilmoittautui vapaaehtoiseksi (=palkatta) hoitamaan tehtävää. Seuraavassa Liisan esitttely. Minä olen Liisa Erähalme syntynyt Raumalla 1950, kahden aikuisen (18 ja 21 ) lapsen äiti Työelämäni jaksottuu kolmeen eri kauteen Ensin olin n. 10 vuotta laboratorioalalla. Lasten syntymän jälkeen sain jäädä kotiin heitä hoitamaan. Samalla hoidin muiden lapsia yksityisenä perhepäivähoitajana. Näin vierähti onnellisesti 10 vuotta Menin uudelleen koulutukseen ja valmistuin välinehuoltajaksi vuonna 1995 ja olen siitä asti ollut Hyksin palveluksessa Töölön sairaalassa. Olen toiminut aktiivisesti kaikissa minua läheisesti kiinnostavissa yhdistyksissä. Kuulun valtakunnalliseen välinehuoltajien tutkintotoimikuntaan työntekijäjäsenenä. Tämä virka kestää vielä tämän vuoden elokuuhun asti Mielestäni vahvuuteni on se että tulen toimeen kaikkien kanssa ja minusta on kiinostavaa tavata uusia ihmisiä. Olen ikuinen optimisti Olen sairastanut parkinsonin tautia jo kymmenen vuotta. Yhdistykseen liityin n 8 vuotta sitten. Vasta viime vuonna uskalsin tulla ensimmäisen kerran toimintaan mukaan. Hallituksen jäseneksi minut valittiin syyskokouksessa Toimistonhoitoa aloin opetella tämän vuoden alussa. Olen toistaiseksi sairaslomalla mutta eläkehakemus on vireillä Minut on otettu erittäin hyvin mukaan "Parkinsonperheeseen". Ainoa asia mitä ihmettelen, miksi en tullut aikaisemmin toimintaan mukaan. Nyt yritän aktivoida uudet jäsenet heti toimimaan! Parkkis

18 Pukkaliiga Kymenlaakson pukkavaltikka jäi Kuusankoskella PK:lle Seppo Bütt teksti ja kuvat Y hdistyksen pukkaliigan keskinäisten ottelujen perusteella Kymenlaakson pukkavaltikka on tällä hetkellä Pohjois-Kymenlaakson Parkinson-kerholla (PK), joka helmikuun 19. päivänä löi Etelä-Kymenlaakson Parkinson-kerhon (EK) Kuusankoskella 2-0. Lokakuun lopulla Kotkassa käydyssä ottelussa ottelupisteet tasattiin 1-1, joten Kuusankosken ottelu takasi tämän liigakauden Kymenlaakson valtikan PK:lle ottelupistein 3-1. Joulutauon liigatilanteen jälkeen - PK:lla yksi ottelupiste - ei kai kukaan olisi uskonut, että Kuusankoskella kohtaavat kevätkauden tappioitta aloittaneet joukkueet: PK:lla neljä ja EK:lla kolme voittoa. Helmikuisena torstaina oli Kuusankosken väestösuojan liikuntahallissa todellisuudessa kyse pukkaliigan kärkikamppailusta, sillä EK tuli paikalle liigaykkösenä, yhden ottelupisteen tähän mennessä menettäneenä. Tiukkoja hweittokierroksia Ottelun ensimmäisen heittokierroksen jälkeen PK:n puheenjohtajan Mikko Helmisen tekemä pistekello osoitti lukemia 0-2. Isäntien vieraskoreus päättyi tähän, sillä neljä seuraavaa heittokierrosta jäivät kotiin pistein 3-0, 1-0, 2-0 ja 1-0. EK otti kaksi seuraavaa kierrosta, mutta niukimmalla mahdollisella erolla 0-1 ja 0-1. Kierrosten pisteet kertoivat tasaväkisten nelikkojen kamppailusta. Kahdeksannella heittokierroksella PK otti kuitenkin toisen 3-0 voittonsa ja siirtyi vankkaan 10-4 johtoon. EK tuli vielä kantaan kahden 0-2 heittokierroksen myötä. Tästä alkoi tiukka vääntö, joka toi PK:lle peräkkäin kolme 1-0 kierrosvoittoa. Lähes tunnin kamppailun jälkeen PK oli vienyt ensimmäisen erän pistein Ensimmäiseen erään kertyi peräti 13 heittokierrosta. Toinen erä alkoi käänteisesti ensimmäiseen erään verrattuna: PK avasi pistein 2-0 ja EK vastasi pistein 0-3. Kolmas heittokierros oli menossa EK: lle jopa 0-5 tai 0-4, mutta lopuksi luiskahti PK:lle 1-0. Tämä kierrosvoitto vauhditti PK:n seuraavilla kierroksilla 3-0 ja 2-0 voittoihin ja 8-3 johtoon. EK:lle meni vielä yksi heittokierros lukemin 0-1, mutta jatkon vei PK pistein 2-0, 2-0 ja 1-0. PK tyytyi erävoittoon 13-4 eikä yrittänyt kolmella viimeisellä palolla enää lisäpisteitä. Olisihan voinut tuo ainutkin piste vielä kadota ja erä jatkua. Molemmissa erissä nähtiin komeita plokkauksia, pukkauksia ja estoheittoja. Kaiken kaikkiaan sai nähdä hienon puolentoista tunnin kamppailun, jossa oli vastakkain kaksi tasaista ja taitavaa joukkuetta. Pukkapallon pelaaminen on hauskaa, mutta tiukan ottelun jälkeen on tarpeen nojata seinään: Oiva Helaja EK (vas.), Paavo Paajanen EK, Mikko Helminen PK, Unto Peltola PK, Erkki ja Raili Laine PK, Lauri Knuuttila EK ja Veikko Hellstén EK. Paavo Paajasen heittämä pallo lentää kohti maalipalloa Mikko Helmisen, Unto Peltolan ja Oiva Helajan katseen seuratessa palloa. 18 Parkkis

19 Liikunta Parkinson-liikuntaa Hels ing is sä UUDENMAAN PARKINSON- YHDISTYS jär jes tää Parkinson-potilaille sovitettua liikuntaa Kampin pal ve lu kes kuk ses sa, Malminkatu 3 D, neljästi viikos sa: JOOGA Tiistaisin klo 12-13, ohjaajana lääket. ja kir.tri Erk ki Melartin Tule kokeilemaan jooga rentouttaa! Tilaisuus kokemusten vaihtoon erilaisista hoi to vaih to eh dois ta toisten parkkislaisten kanssa. Kau si mak su 18 eur. JUMPPA Torstaisin klo asiantuntevan fysioterapeutin ohjauksessa. Jumppa ylläpitää kuntoa ja toimin ta ky ky ä si se on mitoitettu parkkislaisille soveltuvaksi! Kausimaksu 18 eur. PELKKIS JA PUKKA Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo val men ta ja na Kainu Mikkola. Kummatkin pelit soveltuvat hyvin parkkislaisille, myös sellaisille, jotka eivät ai kai sem min ole pallopelejä pelanneet. Erityisesti nai set us kal tau tu kaa mukaan! Pelkkis on vauhdikas pehmopallopeli, joka soveltuu hyvin parkkislaiselle.se nostaa nopeasti hien pintaan ja kuntojumppa kiertoineen, taivutuksineen ja ve ny - tyk si neen tapahtuu huomaamatta. Pukka on rau hal li sem pi, enemmän seurapeli, jossa korostuvat pe lil - li nen viehätys ja yhdessäolo.tule pal lo pe li op piin ja nauttimaan pelaamisen ilosta! Il mai nen. Usealla yhdistyksen kerholla on oma lii kun ta oh jel ma. Tarkemmat tie dot saat ker ho jen tie dot teis ta ja yh te ys hen ki löil tä. Pukkaliigan tilanne Pukkaliiga on edennyt Kymenlaaksolaisten hallinnassa. Tässä tilanteessa Eerikkilän palloilutapahtumaan Uudenmaan Parkinson-yhdistyksen ykkösjoukkueesi valittiin Kymenlaaksolaisten yhdistetty joukkue ja kakkosjoukkueeksi Vantaa-Myyrmäen kokoama pääkaupunkiseudun yhdistetty joukkue. Jokaisella joukkueella on vielä vähintään kolme ottelua jäljellä. Jäljellä olevia otteluja on yhteensä 12. Kärki on tasainen ja viidellä joukkueella on vielä mahdollisuus voittaa UPY:n pukan liigamestaruus Joukkue Sij. Ottelupisteet Otteluja Pelien pisteet Piste-ero EK PK VM KU KT BP KS Helsingin kaupungin liikuntavirasto järjestää oh jat tua vesijumppaa ja kuntosaliharjoittelua useissa lii kun ta pis teis sä eri puolilla kaupunkia. Kun et enää jaksa normaali- tai kevennetyissä ryhmissä, voit hakeutua erityisryhmiin, joiden ohjelma sopii hyvin myös hei kom min liikkuvalle Parkinson-potilaalle. Vesijumppa on tehokasta liikuntaa ja soveltuu hyvin liikun ta ra joit tei sil le ja jäykkyydestä kärsiville.ohjattu puolituntinen koostuu alkulämmittelystä, li has - kun to-osuudesta ja venyttelystä. Ohjatun osuuden jälkeen on yleensä mahdollisuus uimiseen. Kuntoharjoittelu on li has kun t- o har joit te lua kun to sa li vä li neil lä ja se sisältää ohjatun yhteisen al ku - läm mit te lyn ja loppuvenyttelyn. Muu toin jokainen tekee tun nil la oman kunto-ohjelmansa ohjaajan val von nas sa. ERITYISUIMAKORTTI Mikäli haluat harrastaa sään- nöl li ses ti uintia, kan nat taa kia eri tyisui ma kort ti, johon Par- hanklön lii kun ta vi ras ton kas sa. Mu kaan tar vit set sai ras va kuu tus kor tin ja yhden va lo ku van. kinson-po ti laa na olet oikeutettu. Vuoden os to päi väs tä voimassa oleva kort ti maksaa 35 euroa ja sitä myyvät ai na kin Itä kes kuk sen, Jakomäen, Pirk ko lan, Vuosaren ja Yr jön ka dun ui ma hal lit sekä Töö- Tietoja liikuntamahdollisuuksista saat myös lii kun ta neu von nas ta p , arkisin klo 9-12 ja 13-14, erityisliikunnansuunnittelija Pirk ko Pellolta p sekä internetistä Parkkis

20 Kokouksia Aluesihteerin pals ta Suomen parkinsonliiton alue sih tee ri Distriktssekreterare Soile Kauppi Saimaankatu 1, HELSINKI Puh , GSM Olen tavattavissa toimistossa arkisin. Kannattaa aina soittaa ensin, koska olen usein työmatkoilla! Ota minuun yhteyttä, kun tarvitset henkilökohtaista keskustelua tai ohjausta järjestötoimintaan tai kerhoihin, Parkinsonin tautiin, dystonioihin tai Huntingdonin tautiin, kuntoutumiseen tai sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa tai kun haluat muuten vain ilmaista ajatuksesi, mielipiteesi, ideasi. Jag är anträffbar på kon to ret på var da gar na. Det lö nar sig alltid att ringa först, för jag är ofta på arbetsresor. Vi kan gärna dis ku te ra om era per son li ga problem till sam mans om ni så vill. Eller om ni an nars bara vill byta tan kar, har ni kanske nya idér. Yhdistyksen ko ko uk set Kokoukset pidetään Ki na po rin palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9, Helsinki. Kahvitarjoilu ja viih teel li nen ohjelma al ka vat kello Asi an tun ti jan luento kes kus tel ta vas ta aiheesta alkaa kello Kevätkaudella 2004 yhdistyksellä on vielä yksi kokous: Kevätkauden päättäjäiset.. Yhdistyksen hallitus kokoontuu kevätkaudella: ja VERTAISTUKIRYHMÄ Parkinsonin tautiin sairastuneille Paikka Saimaankatu 1, Helsinki, Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Aika Joka kolmas maanantai klo Keskustelujen vetäjänä toimii Seppo Anttila Ilmoittautuminen viimeistään Uudenmaan Parkinson-yhdistyksen toimistoon puh OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMIÄ perustetaan, jos halukkaita omaisia ja läheisiä ilmoittautuu. Lisätietoja saa aluesihteeri Soile Kaupilta, puh , gsm HOKY Lavarakenne Oy Teollisuuskuja SILTAKYLÄ Puh. (05) Leinosen Tilitoimisto Ky Leikkimäki KIRKKONUMMI Puh.(09) Parkkis

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Onko vaikea lähteä liikkeelle? Haluatko innostua uudesta harrastuksesta? Haluatko voida paremmin sekä henkisesti, että fyysisesti?

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry JÄSENTIEDOTE 2/2015 Tässä tiedotteessa Yhdistyskuulumiset... 2 Hallituksen kokoukset... 2 Toimiston kesäloma... 2 Lahden Seudun me itse... 2 Vapaa-ajan toiminta...

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva kurssikeskus antaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas Anne-Maria Kuopio, LT, neurologi Olet vastikään saanut kuulla sairastavasi Parkinsonin tautia. Sinulla on ehkä tuttavapiirissäsi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen Olet vastikään saanut kuulla sairastavasi Parkinsonin tautia. Sinulla

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Kaudella 2014-2015 3-4 laji/liikunnallista treeniä + pelit Harjoituspelit: 1-2 harjoituspeliä per kk kauden aikana per joukkue

Kaudella 2014-2015 3-4 laji/liikunnallista treeniä + pelit Harjoituspelit: 1-2 harjoituspeliä per kk kauden aikana per joukkue VANHEMPAINPALAVERI 5.3.2014 KAUSISUUNNITELMA 2014-2015 JOUKKUEET Koko joukkueen tavoitekoko n. 2+28 (tällä hetkellä 1+22) Dux Titans D2 o Kilpailullisempi ja tavoitteellisempi harjoittelu/pelaaminen o

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 JÄSENTIEDOTE Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 Joulun aika ja kauden käännös Kiitos kaikille jäsenille, taustajoukoille ja yhteistyökumppaneille syyskaudesta. Järvenpään Voimistelijoiden

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

A: Kuntokartoitukset (Kehonkoostumus ja kävelytesti) halukkaille

A: Kuntokartoitukset (Kehonkoostumus ja kävelytesti) halukkaille *** Ajat tarkentuvat kutsun mukana lähetettävässä ohjelmassa MTLH Yleisloma Liikuntaloma perheille *** 1. päivä A: Aikuiset 17 v. N: Nuoret 12-16 v J: Junnut 7-11 v H: Heppuklubi 3-6 v. L: Lastenhoito

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot